Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollossa vanhusneuvostojen toiminnan kannalta

Transkriptio

1 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollossa vanhusneuvostojen toiminnan kannalta Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Vanhusneuvostoseminaari, Joensuu

2 Esityksen sisältö Väestön ikärakenne Vanhuspolitiikan kansalliset linjaukset Vanhusneuvostot kyselyn tulosten valossa Vanhusneuvostot vanhuspalvelulaissa ja kuntalaissa Palvelurakenteet Hallitusohjelman kärkihankkeet ja reformit 2

3 Lähde: Laatusuositus

4 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi Lähde: Laatusuositus (2013) 4

5 Vanhusneuvostot kyselyn tulosten valossa Vanhusneuvosto osallistuu ja vaikuttaa, Kuntaliiton julkaisusarja 4/2014 Vanhusneuvostojen organisointi Suomessa ensimmäiset vanhusneuvostot perustettiin luvun loppupuolella Vanhusneuvosto oli 90 prosentilla kunnista jo ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa, nykyisin kaikilla kunnilla on vanhusneuvosto Kuntakyselyn mukaan vanhusneuvostosta käytettiin yleensä nimeä vanhusneuvosto. Muita nimiä: ikäihmisten neuvosto, eläkeläisneuvosto, vanhus- ja eläkeläisneuvosto, seniorineuvosto, senioriraati. Vanhusneuvoston asetti yleensä kunnanhallitus (67 %) Toimikausi oli 4 vuotta 61 prosentilla ja kaksi vuotta 35 prosentilla vastanneista. Varsinaisten jäsenten lukumäärä vaihteli huomattavasti:» 7 jäsentä vai vähemmän 27%» 8-10 jäsentä 43 %» 11 jäsentä tai enemmän 30 % Vanhusneuvostokysely

6 Vanhusneuvostojen organisointi Vanhusneuvostoissa edustettuina olevat tahot n=232 Eläkeläisjärjestöt % 98 % Kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijat Kunnan tai kuntayhtymän luottamushenkilöt 62 % 61 % Veteraanijärjestöt 53 % Seurakunta 42 % Vanhusjärjestöt 32 % Muut järjestöt Vammaisjärjestöt 20 % 20 % Ikäihmiset (muutoin kuin järjestöjen kautta) 14 % Muut tahot Vammaiset henkilöt (muutoin kuin järjestöjen kautta) 4 % 8 % 6 Vanhusneuvostokysely 2012

7 Vanhusneuvostojen organisointi Kokousten lukumäärä vuoden aikana: kolmannes piti neljä kokousta, kolmannes piti kokouksia tätä useammin ja kolmannes tätä harvemmin Toimintasääntö oli 74 prosentilla vastanneista Toimintasuunnitelman vuosittain laati 62 prosenttia vastanneista Toimintakertomuksen vuosittain laati 47 prosenttia vastanneista 7 Vanhusneuvostokysely 2012

8 Vanhusneuvostojen toimintaedellytykset Kunta maksoi neuvoston jäsenille kokouspalkkiot 65 prosentissa vastanneista Kunnan talousarviossa oli varattu erikseen määräraha vanhusneuvoston käyttöön 52 prosentilla vastanneista 8 Vanhusneuvostokysely 2012

9 Vanhusneuvostojen tehtävät ja toimintamuodot Tehtävät Selvästi tärkeimpänä pidettiin vaikuttamista kunnalliseen ja muuhun ikääntyneitä koskevaan päätöksentekoon Toimintamuodot niiden yleisyyden perusteella 1. Esitykset, aloitteet ja lausunnot 2. Osallistuminen erilaisten tapahtumien järjestämiseen 3. Osallistuminen/vaikuttaminen asumisen, liikenteen ja ympäristön kehittämiseen ja strategiatyöhön sekä tiedottaminen 4. Osallistuminen/vaikuttaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen, kulttuuritoimintaan sekä verkostoituminen muiden vanhusneuvostojen kanssa 5. Osallistuminen kehittämishankkeisiin Vanhusneuvostoa ei enää pidetä jonakin turhanaikaisena toimikuntana, vaan sen mielipiteitä kuunnellaan. 9 Vanhusneuvostokysely 2012

10 Vanhusneuvostojen näkemyksiä toiminnan kehittämisestä Vanhusneuvostolle näkyvyyttä ja vaikuttavuutta Vanhusneuvosto aktiiviseksi toimijaksi Toimintaedellytykset kuntoon Vanhusneuvosto on ikäihmisten äänitorvi kunnassa. On saatava medianäkyvyyttä ja positiivinen asenne tekemiselle ja yhteistyölle. Vanhuspalvelulaki antaa suuntaa ja raamin tulevalle kehittämiselle. Kehittämisen pitää lähteä kunnan ja alueiden paikallisuuden näkökulmasta. Vanhusneuvoston pitää lähteä haastamaan ikäihmisten tieto-taitoa ja kokemusta osallistamalla joukkoja mukaan uudistamaan. Uudet jäsenet tuovat uutta ajattelua ja sen myöstä toimintakulttuuri muuttuu myös vanhusneuvostoa arvostavaksi. Vanhusneuvostokysely

11 Vanhusneuvosto uudessa kuntalaissa ja vanhuspalvelulaissa Kunnan vaikuttajatoimielimiä koskevat säännökset koottiin uuteen kuntalakiin (410/2015), kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto Vanhusneuvosto 27 : Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen. Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Vanhuspalvelulaki 11 ( /416) Kunnan vanhusneuvostosta säädetään kuntalain (410/2015) 27 :ssä. Vanhusneuvosto on otettava mukaan tämän lain (vanhuspalvelulain) 5 :ssä tarkoitetun suunnitelman valmisteluun ja 6 :ssä tarkoitettuun arviointiin 11

12 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet uudessa kuntalaissa 5 luku - Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus, Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (22 ) Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1. järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2. selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3. valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4. järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5. suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6. tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. 12

13 Lähde: Laatusuositus

14 Palvelurakenne ja valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017, osuus 75 vuotta täyttäneistä (%) Palvelurakenne ja palveluvalikoima kunnan asukkaiden tarpeita vastaavasti, rinnalla tarvittavat resurssit Monipuolinen palveluvalikoima mahdollistaa iäkkään henkilön tarpeenmukaiset räätälöidyt palvelut / 2014* 2017** Asuu kotona itsenäisesti/ palvelujen turvin 89,8 89,6 89, , Saa säännöllistä kotihoitoa.. 11,2 11,8 11,9 11,8* Saa omaishoidon tukea 3,0 3,7 4,2 4,5 4,5* 6-7 On tehostetussa palveluasumisessa 1,7 3,4 5,6 6,1 6,5 6-7 On pitkäaikaisessa laitoshoidossa *** 11,4 9,3 6,2 4,9 4,0 2-3 ** Laatusuosituksen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen *** Pitkäaikainen laitoshoito vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Lähde: THL, Sotkanet

15 Vanhuspalvelulaki Tavoitteet Tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta vaikuttaa päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa, esim. kansalaisraadit, vanhusneuvostot Parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden palvelun käyttöön Vahvistaa iäkkään mahdollisuutta vaikuttaa palvelujensa sisältöön ja toteuttamistapaan Keskeistä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kotona asumisen tukeminen. Kuntoutus mukana kaikissa palveluissa. Hyvinvoinnin tukemista yhteistyössä Kunnan toimittava yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi Erityishuomio riskiryhmiin Neuvontaa ja ohjausta; ravitsemus, liikunta, aivoterveyden edistäminen, omaehtoisen ennakoinnin mahdollisuudet 15

16 Vanhuspalvelulaki muuttui Pitkäaikaisen laitoshoidon edellytykset, 14 a Kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet Pitkäaikaisen laitoshoidon edellytysten selvittäminen, 15 a Ennen hoidon ja huolenpidon toteuttamista pitkäaikaisena laitoshoitona kunnan on selvitettävä mahdollisuudet vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Selvitys on tehtävä myös silloin, kun iäkkään henkilön ympärivuorokautinen laitoshoito on jatkunut kolme kuukautta, eikä selvitystä ole aiemmin tehty. Ratkaisu hoidon ja huolenpidon toteuttamisesta pitkäaikaisena laitoshoitona on perusteltava. Lääketieteelliset perusteet STM, Valtakunnallinen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmä, toimikausi päättyy , Työryhmän tehtävä mm. antaa ehdotus pitkäaikaisen laitoshoidon lääketieteellisistä perusteista 16

17 Omaisiaan ja läheisiään auttavien määrä Laki omaishoidon tuesta (937/2005) Lakisääteinen, määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta/kuntayhtymä Hoitopalkkio, tarvittavat palvelut sekä omaishoitajan vapaa Vuonna 2014 Omaishoidon tuen saajia Omaishoidettavista 67 % 65 vuotta täyttäneitä Omaishoitajista 55 % 65 vuotta täyttäneitä Kunnan kanssa sopimuksen tehneiden omaishoitajien määrä on kasvanut vuosittain noin hoitajalla 17

18 Omais- ja perhehoidon kehittäminen hallitusohjelmassa Hallitusohjelma liite 6; Omais- ja perhehoitajien vapaat Kehitetään omaishoitajien ja vastaavien vapaaehtoishoitajien sekä perhehoitajien vapaajärjestelyjä siten, että hoitajille voidaan turvata mahdollisuus huolettomiin vapaisiin tarvittaessa. Annetaan omaishoito- tai perhehoitosuhteen alkaessa tai kestäessä etukäteinen hoitopaikkalupaus siinä tapauksessa, että hoidettava saa hoitopaikan siinä vaiheessa, kun omais- tai perhehoitaja ei enää jaksa Omais- ja perhehoitoon varattu hallitusohjelmassa lisämäärärahaa (lakimuutosten tarkoitus tulla voimaan ) Kalliimman hoidon korvautumisesta omais- ja perhehoidolla arvioidaan syntyvän säästöpotentiaalia julkisessa taloudessa 18

19 Hallitusohjelman kärkihankkeet 19

20 Kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa 20

21 REFORMIT 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus 2. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen 3. Tulevaisuuden kunta 4. Aluehallinnon uudistaminen 5. Keskushallinnon uudistaminen Lähde valtioneuvoston kanslia

22 22 Lähde: Valtioneuvoston kanslia

23 23 Valtioneuvoston kanslia

24 Aineistoa vanhusneuvostotyöhön Kuntalainen keskipisteenä, myös maksuton verkkojulkaisu Sitra ja EETU ry Vanhusneuvosto-opas, Valtaa vanhuus -kansalaisliike, Vinkkivihko vanhusneuvostoille, 24

25 25

26 Miten tästä eteenpäin? Toimintaympäristö, kuten kuntien tehtävät ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja rahoitus muuttuvat lähivuosina Miten vanhusneuvostojen toiminta muuttuu jatkossa? 26

27 Kiitos! Eevaliisa Virnes Erityisasiantuntija, Kuntaliitto Palvelusähköposti 27