KANTA-HÄMEEN MUUTTOLIIKESELVITYS Raportti 6.5.2016 Janne Antikainen, Timo Aro, Satu Tolonen, Jari Holttinen, Jan-Erik Müller, Etta Partanen
Keskeisiä huomioita ja johtopäätöksiä Kanta-Hämeen vetovoima on hiipunut hieman viimeisen 2-3 vuoden aikana. Vuoden 2015 Kanta-Hämeen muuttotappio oli määrällisesti suurin vuoden 1970 jälkeen Syynä voidaan erityisesti nähdä: yhtäältä laajemmassa mittakaavassa metropolisaation (eli muuttoliikkeen yliseudullistumisen) hiipuminen, metropolin kehysalueet ovat kauttaaltaan saaneet vähemmän muuttovoittoa kuin aiemmin. toisaalta työpaikkojen määrän väheneminen 2011 alkaen, aivan tuoreimmat tiedot lupaavia - käännekohta jälleen kasvuun? Kansainvälinen muutto tullee vaikuttamaan lukuihin voimakkaasti vuodesta 2016 eteenpäin Kanta-Häme on houkutteleva ja turvallinen asuinpaikka, vetovoimatekijät liittyvät asumiseen. Tällä vuosituhannella Kanta-Hämettä on markkinoitu asumisen paikkana, ja tämä viesti on mennyt läpi.
Keskeisiä huomioita ja johtopäätöksiä Työssäkäyntiä yhä enemmän sekä kunta-, seutu- että maakuntarajojen ylitse. Vahvempi toiminnallis-strateginen alue itsessään sekä osa Suomen kasvukäytävää (HHT). Kaupungistuminen ja maantieteellinen keskittyminen vahvistunut, vetovoimassa Pääkaupunkiseudun ja Tampereen kaupungit (keskuskaupungit) olleet 2010- luvulla aiempaa vetovoimaisempia, kilpailu vetovoimasta on kiristynyt. Vetovoimaisten kaupunkikeskustojen merkitys aiempaa suurempi. Hämeenlinna sai määrällistä muuttovoittoa 14. eniten ja Riihimäki 36. eniten kaikkien kuntien (313) joukossa Kanta-Häme toimii muuttoliikkeen pumppuna etelästä pohjoiseen Kanta-Hämeen muuttotappiot painottuivat 15-24 -vuotiaisiin. Kyseisissä ikäluokissa korostuu erityisesti opiskelijamuuttojen merkitys. Kanta-Häme sai merkittävää muuttovoittoa erityisesti 30-34 -vuotiaiden ja 60-69 -vuotiaiden ikäryhmissä.
Keskeisiä huomioita Hämeenlinnan seutu sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Helsingin seudulta ja sen jälkeen Riihimäen, Forssan ja Etelä-Pirkanmaan seuduilta kärsi ylivoimaisesti eniten muuttotappiota Tampereen seudulle ja sen jälkeen Turun, Jyväskylän, Lahden ja Joensuun seuduille Forssan seutu sai eniten muuttovoittoa Helsingin, Etelä-Pirkanmaan, Porvoon, Raaseporin ja Loimaan seuduilta kärsi eniten muuttotappiota Turun, Tampereen, Hämeenlinnan ja Porin seuduille Riihimäen sai muuttovoittoa Helsingin seudulta vuosina kärsi eniten muuttotappiota Hämeenlinnan, Tampereen, Lahden ja Turun seuduille
Keskeisiä huomioita Muuttajien mielikuvissa Kanta-Hämeestä korostuvat erityisesti luonnonläheisyys, Hämeenlinna kaupunkina, positiiviset mielikuvat mukavasta alueesta, kotipaikka, edullinen sijainti suhteessa suurempiin kaupunkeihin, rauhallisuus ja tuttuus. Vastaavasti vetovoimatekijöissä korostuvat luonnonläheisyys ja hyvä sijainti. Maakuntaa pidetään turvallisena alueena. Muuttoliikkeen syyt ovat perinteiset: työ, opiskelu ja perhe- ja sukulaisuussyyt. Kanta-Hämeessä korostuu myös toimivat liikenneyhteydet kasvukäytävän varrella. Tulomuutossa syyt liittyvät erityisesti työhön ja asumiseen. Lähtömuutossa tärkein syy on opiskelemaan lähteminen sekä työ. Tulomuuttajista lähes 3/4 uskoo asuvansa nykyisessä kotikunnassaan viiden vuoden päästä. Asuinkunnastaan poismuuttoa ennakoivasta neljänneksestä yli 2/3 ennakoi muuttoa pois maakunnasta. Lähtijät eivät polta siltoja lähtiessään: lähtömuuttajista 2/3 (opiskelijoista 4/5) voisi harkita muuttoa takaisin Kanta-Hämeeseen myöhemmin uudelleen.
Kanta-Hämeen, seutukuntien ja verrokkimaakuntien väestönkehitys 2000-2015 (2000=100) Kanta-Hämeen väkiluku on kasvoi vuosina 2000-2015 5,7 %. Tämä on suhteellisesti vähemmän kuin useimpien naapurimaakuntien vähemmän (poikkeuksena Päijät-Häme). Koko maassa väestö kasvoi 5,9 %, eli hieman Kanta-Hämeen kasvua enemmän. Erityisen heikkoa väestönkehitys oli Forssan seudulla, jossa väestö väheni 5,4 %. 120 113 105 98 Uudenmaan maakunta Pirkanmaan maakunta Riihimäen seutukunta Hämeenlinnan seutukun Varsinais-Suomen maak KOKO MAA Kanta-Hämeen maakunt Päijät-Hämeen maakunt Forssan seutukunta Kymenlaakson maakunt Väestön kehitystä on analysoitu syvemmin osiossa II 90 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus
Kanta-Hämeen, seutukuntien ja verrokkimaakuntien työpaikkojen määrä 2000-2013 (2000=100) Työpaikkojen määrä kasvoi vuosina 2000-2013 koko maakunnassa 3,2 % eli lähes samaa vauhtia kuin koko maassa (3,3%). Hämeenlinnan seudulla työpaikkakehitys oli erinomaista, sillä vuosina 2000-2013 työpaikkojen määrä kasvoi 10,1 %. 120 111,25 102,5 Hämeenlinnan seutukunta Uudenmaan maakunta Pirkanmaan maakunta Riihimäen seutukunta KOKO MAA Kanta-Hämeen maakunta Varsinais-Suomen maakun Päijät-Hämeen maakunta Kymenlaakson maakunta Forssan seutukunta Forssan seudulla työpaikkakehitys kääntyi voimakkaaseen laskuun vuonna 2008 ja koko ajanjaksona työpaikkojen määrä väheni 13,7 prosenttia 93,75 85 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus
Työttömien osuus työvoimasta helmikuussa 2006 helmikuussa 2016 Kanta-Hämeessä, seutukunnissa ja verrokkimaakunnissa Työttömien osuus työvoimasta oli Kanta-Hämeessä helmikuussa 2016 12,2 %, mikä alhaisempi kuin useimmissa naapurimaakunnissa. Ainoastaan Uudellamaalla tilanne oli parempi osuuden ollessa 11,6 %. Seutukunnista Riihimäen tilanne oli helmikuussa 2016 edullisin työttömien osuuden ollessa 11,1 %. Hämeenlinnassa osuus oli sama kuin koko maakunnan 12,2 %. Forssassa tilanne oli helmikuussa 2016 Kanta-Hämeen seuduista heikoin osuuden ollessa 13,7 %. Seudun tilanne koheni viimeisimmän vuoden aika lähelle koko maan lukemaa 13,8%. prosenaa 18 14,5 11 7,5 4 02/2006 02/2007 02/2008 02/2009 02/2010 02/2011 02/2012 02/2013 02/2014 02/2015 02/2016 Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa KOKO MAA Forssan seutukunta Varsinais-Suomi Hämeenlinnan seutuk Kanta-Häme Uusimaa Lähde: TEM, tilastokeskus
Työssäkäynti Forssa Forssan työllisistä 73,0 % kävi vuonna 2013 töissä omassa kunnassa. Osuus on laskenut vuodesta 1995, jolloin Forssan työllisistä 85,6 % työskenteli omassa kunnassa. Muista kunnista forssalaiset käyvät eniten töissä Tammelassa (5,5 %) ja Jokioisilla (5,0 %). Virtaus on voimakkaampi toiseen suuntaa: tammelalaisista työllisistä 38,0 % ja jokioislaisista työllisistä 34,3 % työskentelee Forssassa. Hämeenlinna Hämeenlinnan työllisistä 74,3 % kävi vuonna 2013 töissä omassa kunnassa. Osuus on laskenut vuodesta 1995, jolloin nykyisen Hämeenlinnan alueen työllisistä 83,8 % kävi nykyisen Hämeenlinnan alueella töissä. Muista kunnista hämeenlinnalaiset käyvät eniten töissä Janakkalassa(3,9 %), Helsingissä (3,7 %) ja Hattulassa (3,5 %). Hattulalaisista työllisistä joka toinen (50,4 %) ja janakkalalaisista työllisistä joka neljäs työllinen pendelöi Hämeenlinnaan (25,3 %). Riihimäki Riihimäen työllisistä 51,3 % kävi vuonna 2013 töissä omassa kunnassa. Osuus on laskenut vuodesta 1995, jolloin Forssan työllisistä 65,7 % työskenteli omassa kunnassa. Muista kunnista riihimäkeläiset käyvät eniten töissä Hyvinkäällä (12,2 %) ja Helsingissä (11,1 %) ja Tilastokeskuksen työssäkäyntialueluokituksessa sekä Riihimäki että Hyvinkää luokittuvat Helsingin työssäkäyntialueeseen. Hausjärvelle ja Lopelle Riihimäki on merkittävä työssäkäynnin kohde, sillä hausjärveläisistä työllisistä joka viides (20,5 %) ja loppelaisista työllisistä 17,3 % käy töissä Riihimäellä.
TOP 20 kuntien välinen muuttoliike määrällisesti ja suhteellisesti 2010-2014 KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA 2010-2014 Helsinki 13582 Tampere 5441 Oulu 3607 Turku 3599 Kuopio 2653 Espoo 2584 Lahti 1684 Seinäjoki 1627 Pirkkala 1250 Jyväskylä 1245 Lempäälä 1086 Ylöjärvi 856 Joensuu 814 Hämeenlinna 717 Lieto 716 Kauniainen 634 Nokia 623 Sipoo 580 Pori 547 Kaarina 503 KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-2014) Kauniainen 14,1 Jomala 13,9 Pirkkala 13,9 Lempäälä 10,2 Kustavi 10,0 Kittilä 8,8 Lieto 8,5 Lemland 8,5 Uurainen 6,9 Marttila 6,2 Sipoo 6,2 Toivakka 6,2 Ylivieska 6,1 Seinäjoki 5,5 Ylöjärvi 5,5 Kontiolahti 5,1 Kuopio 5,0 Tampere 5,0 Ilmajoki 4,8 Lemi, Helsinki, Muurame 4,5 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015
Kanta-Hämeen väestönkehitys osatekijöittäin pitkällä aikavälillä vuosina 1970-2015 Kanta-Hämeen maakunta sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä 10 960 henkilöä vuosina 1970-2015 Kanta-Hämeen muuttovoitto on ollut syklistä ja heijastanut talouden suhdannevaihteluita koko ajanjakson 1970-2015 välisen ajan 1400 1050 700 Kanta-Hämeen muuttovoitot olivat määrällisesti suurimmat 1990-luvun vaihteessa ja vuosina 2003-2008 ennen vakavia suhdannetaantumia: muuttoennätykset vuosilta 2008 (+1209) sekä 1988 ja 2006 (+1080) Kanta-Häme kärsi muuttotappiota vuosina 2012-2014 yhteensä -860 henkilöä ja ennakkotietojen perusteella peräti -615 henkilöä vuonna 2015. Vuoden 2015 muuttotappio oli määrällisesti suurin vuoden 1970 jälkeen 350 0 350 700 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015 Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutokset alueittain
Kanta-Hämeen seutujen nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000-2015 Kanta-Hämeen seudut saivat kuntien välisestä muuttoliikkeestä voittoa yhteensä noin 6 300 henkilöä vuosina 2000-2015: Hämeenlinnan seutu (+5151), Riihimäen seutu (+2718) ja Forssan seutu (-1559) 800 600 Forssan Hämeenlinnan Riihimäen Kanta-Hämeen seutujen voitot olivat suurimmillaan vuosina 2006-2008 (noin 1200 hlöä, vuosi) 400 200 Kanta-Hämeen seutujen voitot kasvoivat yhtäjaksoisesti vuosina 2000-2008. Finanssikriisin jälkeen muuttotase on heikentynyt vuosi vuodelta ja kääntynyt tappioiksi vuodesta 2012 alkaen 0 200 400 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutokset alueittain
Kanta-Hämeen seutukuntien tulo-, lähtö- ja nettomuutto ikärakenteen mukaan 2009-2013 Kaikki Kanta-Hämeen seutukunnat saivat muuttovoittoa 45 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista ikäryhmistä vuosien 2009-2013 välisenä aikana 600 Forssan seutu Riihimäen seutu Hämeenlinnan seutu Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut saivat muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä paitsi 15-24 vuotiaista. Forssan seutu sai muuttotappiota alle 35- vuotiaista ja 35-44 vuotiaiden osalta seudun muuttotase oli tasapainoinen 400 200 0 Forssan ja Hämeenlinnan seudut saivat eniten muuttovoittoa 55-64 vuotiaista ja Riihimäen seutu 25-34 vuotiaista. Hämeenlinnan seutu sai merkittävää muuttovoittoa myös kaikista muista ikäryhmistä 15-24 vuotiaita lukuun ottamatta. Riihimäen seudun toiseksi suurin muuttovoitto ikäryhmittäin kohdistui lapsiin. 200 400 600 800-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65 - Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
Kanta-Hämeen seutukuntien nettomuutto koulutusasteen mukaan 2009-2013 Kaikki Kanta-Hämeen seutukunnat saivat muuttovoittoa korkea-asteen koulutuksen suorittaneista vuosina 2009-2013! 1400 Perusaste Keskiaste Korkea-aste Kaikki Kanta-Hämeen maakunnan seudut saivat muuttovoittoa myös perusasteen suorittaneista, mutta muuttotappiota keskiasteen koulutuksen käyneistä. Suurin muuttovoitto jokaiselle seudulle tuli korkea-asteen suorittaneista 1050 700 687 Eniten muuttotappiota keskiasteen suorittaneista koki Forssan seutu ja vähiten Hämeenlinnan seutu. Hämeenlinnan seudun muita monipuolisemmat koulutusmahdollisuudet vähentävät keskiasteen suorittaneiden opiskelijoiden muuttotappiota. 350 0 350 16 22 620 611 188 296 234 289 700 Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
Kanta-Hämeen seutukuntien nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan 2009-2013 Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työssä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiskelijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut, tuntemattomat Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen indikaattoreita suurten kerrannaisvaikutusten vuoksi: yhden työllisen keskimääräiset tulot (noin 29000, vuosi) ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisten (noin 7000, v.) muuttajien. Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut saivat merkittävää muuttovoittoa työllisistä. Forssan seutu kärsi työllisistä tappiota 700 525 350 175 0 175 Forssan seutu Riihimäen seutu 611 352 308 229 17 11 82 66 220 Hämeenlinnan seutu 383 156 58 75 11 10 14 1 32 Kaikki seudut saivat muuttovoittoa eläkeläisistä ja muuttotappiota opiskelijoista. 350 525 296 363 362 Työllinen Lapsi (0-14 v.) Varusmies Muu työvoimaan kuuluma Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
Kanta-Hämeen seutukuntien nettomuutto muuttajien tulorakenteen mukaan vuosina 2009-2013 Graafissa on tarkasteltu Kanta-Hämeen seutujen nettomuuttoa muuttajien tulorakenteen mukaan ryhmiteltynä: kaikki seudut saivat samanaikaisesti muuttovoittoa sekä tulottomista että keski- ja hyvätuloisista muuttajista! 1200 900 1072 Forssan seutu Riihimäen seutu Hämeenlinnan seutu Hämeenlinnan seutu sai tasaisesti muuttovoittoa kaikista tuloryhmistä vuosina 2009-2013: tulottomista, pieni-, keski- ja hyvätuloisista muuttajista 600 Riihimäen seutu sai muuttovoittoa kaikista muista tuloryhmistä kuin pienituloisista (2-11.999 euroa per vuosi): tulottomista, keski- ja hyvätuloisista muuttajista Forssan seutu sai pientä muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista sekä tulottomista muuttajista sekä muuttotappiota pienituloisista muuttajista 300 0 148 484 292 2 334 27 46 333 255 14 377 192 62 434 149 123 300 281 Ei tuloja 2-11999 12000-21999 22000-31999 32000-41999 Yli 42000 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
Spontaanit mielikuvat Mitä teille tulee ensimmäisenä mieleen Kanta-Hämeestä? Nimetkää kaksi asiaa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ MUKAVA PAIKKA MUUT RAUHA IMÄKI, PAIKKA RIIHIMÄELLÄ, RIIHIMÄEN VARUSKUNTA, RIIHIMÄEN VANKILA PALVELUT HÄMEEN LINNA/ LINNA HÄMÄLÄISET EOS ANKEA PAIKKA KOULU FORSSA, FORSSA ALUE KUIVUUS URHEILU HEIKOT PALVELUT HAUSJÄRVI, PAIKKA HAUSJÄRVELLÄ LOPPI HATTULA, PAIKKA HATTULASSA HEIKKO TYÖLLISYYS Kanta-Häme: tulo- ja lähtömuugajien mielikuvat TULO: yhteensä 0 45 90 LÄHTÖ: yhteensä 135 180 maininnat
Spontaanit mielikuvat seuduittain Mitä teille tulee ensimmäisenä mieleen Kanta-Hämeestä? Nimetkää kaksi asiaa. Hämeenlinnan Forssan seutu seutu MUUT LUONTO JA YMPÄRISTÖ RAUHA MUKAVA PAIKKA KOTI ENTINEN KOTI, LAPSUUS LÄHEISET MAASEUTU PALVELUT PIENI JA TUTTU FORSSA, FORSSA ALUE SIJAINTI TYÖ/ ENTINEN TYÖ PERHE ANKEA PAIKKA HEVOSET JA YPÄJÄ HEIKOT PALVELUT TURVALLISUUS IKÄVÄT IHMISET EOS HEIKKO TYÖLLISYYS KOULU HÄMÄLÄISET NNA, PAIKKA HÄMEENLINNASSA RIIHIMÄKI, PAIKKA RIIHIMÄELLÄ, RIIHIMÄEN VARUSKUNTA, RIIHIMÄEN VANKILA KESÄ JA VAPAA-AIKA HITAUS HÄMEEN LINNA/ LINNA TULO: Forssan seutu0 LÄHTÖ: 8 Forssan 15 seutu 23 30 maininnat LUONTO JA YMPÄRISTÖ LUONTO JA YMPÄRISTÖ RIIHIMÄKI, PAIKKA RIIHIMÄELLÄ, RIIHIMÄEN VARUSKUNTA, RIIHIMÄEN VANKILA MUKAVA PAIKKA MUUT HÄMEENLINNA, PAIKKA HÄMEENLINNASSA SIJAINTI KOTI MUKAVA PAIKKA PIENI JA TUTTU SIJAINTI RAUHA HÄMEEN LINNA/ LINNA PALVELUT ENTINEN KOTI, LAPSUUS PALVELUT HITAUS MAASEUTU MAASEUTU PIENI JA TUTTU HÄMÄLÄISET HÄMÄLÄISET KUIVUUS TYÖ/ ENTINEN TYÖ HAUSJÄRVI, PAIKKA HAUSJÄRVELLÄ LOPPI PERHE ANKEA PAIKKA TYÖ/ ENTINEN TYÖ LÄHEISET EOS IKÄVÄT IHMISET HITAUS URHEILU TURVALLISUUS URHEILU FORSSA, FORSSA ALUE PERHE IKÄVÄT IHMISET LÄHEISET KESÄ JA VAPAA-AIKA HEIKOT PALVELUT HEIKOT PALVELUT JANAKKALA, JANAKKALAN ALUE KOULU FORSSA, FORSSA ALUE HÄMEEN LINNA/ LINNA ILVES HEVOSET JA YPÄJÄ HEIKKO TYÖLLISYYS HISTORIA TULO: Hämeenlinnan seutu 0 25 50 75 100 maininnat LÄHTÖ: Hämeenlinnan seutu TULO: Riihimäen seutu Riihimäen seutu 0 13 25 38 50 maininnat LÄHTÖ: Riihimäen seutu
Vetovoimaisuus Miten hyvin seuraavat väittämät mielestänne kuvaavat Kanta-Hämettä? Alue on luonnonläheinen Turvallinen Alueen hyvä sijaini Hyvät perhe-elämän mahdollisuudet Houkugeleva asuinalue Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet LÄHTÖ: Kaikki yhteensä TULO: Kaikki yhteensä LÄHTÖ: Forssan seutu TULO: Forssan seutu LÄHTÖ: Hämeenlinnan seutu TULO: Hämeenlinnan seutu LÄHTÖ: Riihimäen seutu TULO: Riihimäen seutu Monipuoliset kaupalliset palvelut Hyvät koulugautumismahdollisuudet Toimivat ja kagavat julkiset palvelut Alueen sisäinen ideniteea on vahva Hyvin tunnegu, alueella vahva imago Alue on vetovoimainen Uudistumishakuinen Hyvät työelämän mahdollisuudet Yrigäjäystävällinen 1 2 3 4 5 keskiarvo
Muuttopäätöksen syyt: Päätökseen vaikuttivat Kunnan ominaisuuksien merkitys työ-/opiskelupaikka suinpaikan läheisyys a elämisen hintataso ivat liikenneyhteydet llisuus ja rauhallisuus LO: keskeinen sijaini t tai tulevaisuudessa) to- tai tonatarjonta - ja kulguuritarjonta skelumahdollisuudet untamahdollisuudet a (kaupat ja palvelut) hyvä imago ja maine elämän eri vaiheissa at kuntaa lämpimäsi syys ja uudistuminen O: perheystävällisyys : opiskelijavetoisuus o- ja järjestötoiminta TULO: muu syy 30 % 34 % 19 % 28 % 25 % 34 % 19 % 23 % 27 % 16 % 29 % 20 % 24 % 17 % 25 % 13 % 27 % 19 19 21 % % % 19 % 19 % 17 % 17 % 18 % 21 % 13 % 17 % 16 % 21 % 11 % 10 % 11 % 12 % 20 % 22 % 46 % 20 % 54 % 64 % 42 % 40 % 29 % 45 % 48 % 21 % 46 % 36 % 50 % 43 % 38 % 52 % 82 % 49 % 51 % 55 % 39 % 51 % 49 % 44 % 51 % 53 % 49 % 56 % 57 % 55 % 60 % 93 % 39 % 44 % 50 % 52 % 51 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 44 % 48 % 13 % 29 % 6 % 67 % 68 % 52 % 51 % 34 % 31 % 24 % 31 % 21 % 30 % 28 % 25 % 18 % 26 % 24 22 % % 44 % 32 % 29 27 % % 37 % 31 % 43 % 40 % 37 % 32 % 41 % 47 % 44 % 40 % 33 % 30 % 26 % 32 % 25 % 28 26 % % 23 % 7 % 11 % 7 % Merkigäväsi Jonkin Verran Ei lainkaan
Tärkeimmät syyt muuttoon TULOMUUTTAJAT: Mikä on tärkein syy, miksi muuige Kanta-Hämeeseen? (avoin) LÄHTÖMUUTTAJAT: Mikä on tärkein syy, miksi muuige pois Kanta-Hämeestä? (avoin) työ/puolison työ opiskelu asuminen, hintataso työ/puolison työ sukulaiset/perhe/ystävät sukulaiset/perhe/ystävät juuret tai asunut aiemmin rakkaus opiskelu asuminen, hintataso rakkaus viihtyvyystekijät muut Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Kaikki yhteensä henkilökohtaiset syyt juuret muualla viihtyvyystekijät uudet tuulet, vaihtelu Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Kaikki yhteensä eläköityminen eläköityminen yhteydet muut EOS EOS 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 % vastauksista mainiain syy 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 % vastauksista mainiain syy
Tulomuuttajien muuttoaikeet TULOMUUTTAJAT: Uskogeko viiden vuoden kulugua asuvanne nykyisessä asuinkunnassanne? TULOMUUTTAJAT: Uskogeko viiden vuoden kulugua asuvanne muualla Kanta-Hämeessä? koiäii/-isä (n=8) 87,5 % 12,5 % yrigäjä (n=22) 54,5 % 45,5 % eläkeläinen (n=62) 87,1 % 12,9 % eläkeläinen (n=62) 53,2 % 46,8 % ityinen sektori) (n=99) 81,8 % 18,2 % työtön (n=21) 42,9 % 57,1 % ulkinen sektori) (n=46) 76,1 % 23,9 % Kaikki yhteensä (n=298) 40,9 % 59,1 % aikki yhteensä (n=300) 74,3 % 25,7 työntekijä % (yksityinen sektori) (n=98) 37,8 % 62,2 % yrigäjä (n=22) 72,7 % 27,3 % opiskelija (n=35) 37,1 % 62,9 % työtön (n=22) 63,6 % 36,4 % työntekijä (julkinen sektori) (n=46) 32,6 % 67,4 % in muu/ ei ietoa (n=7) 57,1 % 42,9 % jokin muu/ ei ietoa (n=7) 28,6 % 71,4 % opiskelija (n=34) 35,3 % 64,7 % koiäii/-isä (n=7) 14,3 % 85,7 % 0,0 % 25,0 % 50,0 % 75,0 % 100,0 % 0,0 % 25,0 % 50,0 % 75,0 % 100,0 % Kyllä En Kyllä En Huom! Vastaajat saattoivat vastata molempiin kohtiin kyllä. 29 % vastaajista, jotka eivät usko asuvansa nykyisessä asuinkunnassaan, uskoo asuvansa muualla Kanta-Hämeessä.
Lähtömuuttajien muuttoaikeet Voisitteko harkita muuttavanne myöhemmin uudelleen Kanta-Hämeeseen? Ehdogomasi kyllä Luultavasi kyllä Luultavasi ei Ehdogomasi ei 0 40 80 120 160 vastaajat
Lähtömuuttajien muuttoaikeet LÄHTÖMUUTTAJAT: Voisigeko harkita muugavanne myöhemmin uudelleen Kanta- Hämeeseen? opiskelija (n=79) 20 % 67 % 10 % 3 % ntekijä (julkinen sektori) (n=26) 15 % 54 % 27 % 4 % jokin muu/ ei ietoa (n=6) 17 % 50 % 33 % Kaikki yhteensä (n=298) 12 % 49 % 28 % 11 % ekijä (yksityinen sektori) (n=92) 5 % 54 % 25 % 15 % koiäii/-isä (n=8) 50 % 25 % 25 % yrigäjä (n=9) 22 % 22 % 33 % 22 % työtön (n=22) 9 % 27 % 55 % 9 % eläkeläinen (n=56) 13 % 23 % 46 % 18 % 0,0 % 25,0 % 50,0 % 75,0 % 100,0 % Ehdogomasi kyllä Luultavasi kyllä Luultavasi ei Ehdogomasi ei
Lähtömuuttajien muuttoaikeiden perustelut Lähtömuuttajien, jotka sanoivat voivansa muuttaa takaisin Kanta-Hämeeseen perusteluita (mainintojen määrä suluissa): Viihtyvyysseikat (37). Aiempi viihtyminen, alueen miellyttävyys, rauhallisuus, luonto Ehkä, mahdollista, voisin muuttaa, aion muuttaa (29) Läheiset (28). Perhe, sukulaiset ystävät Työt (21). Takaisin muutto edellyttäisi työn saamista Kanta-Hämeestä Elämänvaihe-/tilanne (15). Mahdollisesti elämäntilanteen muuttuessa Juuret, tunneside (11) Sijainti, etäisyydet (7). Alueella on hyvä sijainti Asuminen (6) Ihmiset/ilmapiiri (3), opiskelu (3), perheystävällisyys (3) Lähtömuuttajien, jotka eivät uskoneet muuttavansa takaisin Kanta-Hämeeseen perusteluita (mainintojen määrä suluissa): Työt toisaalla (16) Elämänvaihe/-tilanne, korkea ikä (14) Muu mieluisampi paikka (13) Läheiset toisaalla (10) Asuminen toisaalla (5) Juuret toisaalla (4) Ihmiset ja ikävä ilmapiiri (3) Heikot palvelut (3)
Mitä lähtömuuttajat jäivät kaipaamaan Lähtömuuttajien, jotka sanoivat voivansa muuttaa takaisin Kanta-Hämeeseen kaipaamat seikat (yleisimmät, mainintojen määrä suluissa): Läheiset, tutut, perhe, kaverit (70) Luonto, ympäristö (44) Ei mitään, en osaa sanoa (35) Kulkuyhteydet ja sijainti (16). Lähellä suuria kaupunkeja, lyhyet etäisyydet Rauha, maaseudun rauha, hiljaisuus (16) Pienuus, yhteisöllisyys, ihmiset (13) Tutut paikat (11) Palvelut, kulttuuri (5) En mitään, koska asun lähellä/käyn siellä (4) Lähtömuuttajien, jotka eivät uskoneet muuttavansa takaisin Kanta-Hämeeseen kaipaamat seikat (yleisimmät, mainintojen määrä suluissa): En mitään, en osaa sanoa (50) Läheiset, tutut, perhe, kaverit (28) Luonto, ympäristö (14) Rauha (8) Kulkuyhteydet, Helsingin läheisyys (6) Asuinpaikka, asumisen helppous, koti (4)