Fysioterapian ja kuntoutuksen uutis- ja asiakaslehti 3 2010 Siivoa, haravoi, luo lunta, arkipäivän aktiivisuus näkyy terveydessä s. 14 Asennon korjaus toi avun kovaan lonkkakipuun s. 36 Onnen kukkulalta kivun kuiluun: fysioterapeutti kipukuntoutujana s. 6
tässä lehdessä Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen uutis- ja asiakaslehtiasleh Pääkirjoitus... 4 Palvelusetelien käyttöönotto... 5 Fysioterapeutti kipukuntoutujana... 6 Pallo pöydällä Hoitopöydälle asetettu jumppapallo, jonka päällä fysioterapeutti istuu, tekee työskentelystä ergonomisempaa ja painonsiirroista helpompia. Tiesitkö että...10 Monet pitkäaikaissairaat voisivat tehdä työtä... 11 Fysioterapian vaikuttavuuden arviointi on tätä päivää... 12 Arkipäivän aktiivisuus näkyy terveydessä... 14 FYSI kouluttaa: Käden taidot... 16 Luut ja laihduttaminen... 17 FYSI:n koulutuskalenteri... 20 Milloin fysioterapiaan?... 21 FYSI ry:n jäsenyritykset... 22 FYSI-Yrittäjäpäivät lokakuussa 2010... 25 Muistisairauksien hoitosuositus...33 3 Vuoden 2010 Fysioterapiayrittäjä... täjä... 34 FYSI-lehden julkaisija: Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyrittäjät FYSI ry Nuijamiestentie 5 B 00400 HELSINKI puh: (09) 477 2344 fax: (09) 477 2314 fysi.info(at)fysi.fi www.fysi.fi Kustantaja: Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset SFHL Oy Toimitus: Nuijamiestentie 5 B 00400 HELSINKI puh: (09) 477 2344 fax: (09) 4772314 002 Toimittaja: Ritva Tiittanen-Wallenius puh: 041 454 9868 ritva.wallenius(at)gmail.com Ulkoasu ja taitto: Disa Holmberg disa.holmberg(at)gmail.com Ilmoitusmyynti: Leila Salonen Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset SFHL Oy puh: (09) 477 2344 fax: (09) 4772314 leila.salonen(at)fysi.fi Painatus: Kirjapaino Edita Prima Oy 2010 Asennon korjaus toi avun kovaan lonkkakipuun... 36 Hyvä ryhti auttaa niveliä...38 Reuman hoitoa ja kuntoutusta järjestellään... 40 Tiesitkö että...41...41 Elävä liikekuvasto... 42 Arena-messut liikunnan ammattilaisille...44 4 Väitökset...4 45 Kirjanmerkki...4...46 Päätoimittaja: Aino Sainio aino.sainio(at)fysi.fi Painos: 10 000 kpl ISSN 0789-8800 Fyssari suosittelee...50 Osallistu Lukijakilpailuun...50 Kannen kuva: Ritva Tiittanen-Wallenius FYSI 3 2010 3
4 FYSI 3 2010 päätoimittajalta Palvelusetelit ja kotitalousvähennykset käyttöön kuntoutuksessa Vuosi sitten voimaan astunut palvelusetelilaki antoi kunnille mahdollisuuden parantaa kuntalaisilleen järjestämiään palveluja, lisätä kuntalaisten valinnanvapautta ja hyödyntää oman alueensa pieniä yksityisiä palveluntuottajia ja lisätä näin työpaikkoja ja verotuloja. Monen kunnan poliitikot vielä pohtivat palvelusetelien käyttöönottoa omassa kunnassaan. Toivottavasti edelläkävijäkuntien esimerkki ja hyvät kokemukset saisi muutkin kunnat ottamaan palvelusetelit pikaisesti tehokkaaseen käyttöön myös lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Kotitalousvähennys on osoittautunut menestykseksi niillä aloilla, jotka ovat sen piirissä. Yksi keskeinen ala on vielä ulkopuolella, ja se ala on kuntoutus. Esim. ikääntynyt ihminen tai hänen lapsensa voi vähentää siivouskulut kotitalousvähennyksenä, mutta ei tarvitsemaansa kuntoutusta. Ikääntyminen ei ole sairaus, joten sen aiheuttamaa toimintakyvyn heikkenemistä ei korvata sairausvakuutuksesta. Olisi välttämätöntä, että toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvittava lääkinnällinen kuntoutus liitettäisiin mm. omaishoitajien eläkeläisjärjestöjen toiveiden mukaisesti kotitalousvähennyksen piiriin. Yksityisesti vai julkisin verovaroin omistettu yritys Suomen hallitus on kesän aikana joutunut vastaamaan EU:lta tulleeseen ns. Palmia tapauksen perusteella tehtyyn selvityspyyntöön, jossa edellytetään avoimilla markkinoilla toimivien, verovaroin omistettujen liikelaitosten muuttamista osakeyhtiöiksi. Yrittäjäjärjestöt ovat korostaneet sitä, että kuntien verovaroilla ei pidä perustaa yrityksiä sellaisille aloille, joilla jo on olemassa yritystoimintaa ja sellaista alaa on vaikea löytää, jolla yrityksiä ei olisi. Kunnan tehtävä on lain mukaan järjestää palvelut kuntalaisille, mutta tuottamistavan valinta on vapaa. Kiljavan kuntoutumissairaala on esimerkki siitä, mitä seuraa, kun kunnat perustavat yrityksen, jonka toiminta osoittautuukin vahvasti tappiolliseksi. Jokainen Kiljavassa mukana olleesta kuudesta kunnasta on jo tähän mennessä kärsinyt miljoonien eurojen tappiot - ja raha leikataan kuntalaisten palveluista. Suomen tulisi ottaa mallia läntisistä naapurimaistaan, joissa asiakas kilpailuttaa palvelut, joita tuottavat sekä julkiset yksiköt että yksityiset yritykset tasavertaisina toimijoina. Jos asiakkaat eivät halua käyttää jotakin yksikköä, se kuolee pois, olipa se yksityinen tai julkisesti omistettu. Vaikuttaa siltä, että Suomessa ollaan hyvää vauhtia menossa täysin päinvastaiseen suuntaan, eli julkisin verovaroin omistettuun järjestelmään, jossa yrityksetkin olisivat kuntien ja kuntayhtymien omistamia. Samaan suuntaan tähtäävät myös Yhteiskunnallisia yrityksiä koskevat suunnitelmat, joiden mukaan terveet yritykset olisivat pahiksia ja ns. yhteiskunnalliselle yrityksille eli hyviksille annettaisiin kilpailutussuojaa tai muita helpotuksia. Uutta on myös se, että Suomen Kuntaliiton hallitus on antanut toimivalle johdolle harkintansa mukaan oikeuden merkitä osakkeita 53.000 eurolla perusteilla olevasta yli 100 kunnan omistamasta talous- ja henkilöstöhallintoalan KPK ICT Oy:stä. Yrittäjä on kuin urheilija aina valmis reiluun kilpailuun Kilpaileminen innostaa kehittämään omaa osaamistaan ja voitto kilpailutuksessa on yhtä arvokas kuin urheilussa: se kannustaa parantamaan omaa suoritustaan. Syntyy uusia ideoita, toiminta kehittyy, työpaikat lisääntyvät ja kunnan verotulot kasvavat. Pienyritysten kilpailuttamisen kuningas on Kela. Parhaillaan on menossa vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailuttaminen koko maassa. Nyt meneillään olevalla kaudella Kela teki sopimuksen noin 1200 lääkinnällistä kuntoutusta tarjoavan yrityksen kanssa ja systeemi toimii hyvin. Merkillepantavaa on, että lähes kaikki palveluntuottajat ovat alle 5 hengen yrityksiä. Palvelu tuotetaan täsmälleen sellaisena, kuin se on kilpailutuksessa sovittu, kotona ja lähellä vammaisten kotia. Miksi ihmeessä kunnat ja kaikki muutkin julkiset, verovaroja käyttävät terveydenhuollon yksiköt eivät hioisi omaa kilpailuttamisosaamistaan huippuunsa ja ostaisi palveluja aidoilta yrityksiltä? FYSI Yrittäjäpäivillä (sivut 25-28) pohditaan näitä ja monia muita alan tulevaisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä ja perehdytään tulossa olevaan kaikkia koskettavaan uuteen lainsäädäntöön. Aino Sainio Päätoimittaja
FYSI 3 2010 5 ajankohtaista Peruspalveluministeri Paula Risikko: Palvelusetelien käyttöönotossa työsarkaa yrittäjäjärjestöille Vuoden voimassa ollut palvelusetelilaki on otettu kunnissa innolla tai empien vastaan, totesi peruspalveluministeri Paula Risikko avatessaan Sitran järjestämän Palveluseteliseminaarin. Palveluseteliä voidaan hyödyntää koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palvelusetelin avulla kunta voi lisätä asiakkaiden valinnanvapautta, edistää kuntien ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä ja kumppanuutta, sekä antaa kunnille uutta liikkumavaraa palvelujen järjestämisessä. Läheskään kaikissa kunnissa palveluseteliä ei ole otettu käyttöön. Asian vauhdittamisesta ministeri Risikko heitti palloa yrittäjäjärjestöille: asiaan pitäisi vaikuttaa kuntatasolla. Kunnat päättävät itsenäisesti palvelusetelin käyttöönotosta ja siitä, mihin palveluihin se kohdistetaan. Lain vauhdittajana ovat olleet myös kuntien lisääntyvät paineet kustannusten hallinnassa. Uusi terveydenhoitolaki tulee Eduskunnan käsittelyyn tänä syksynä ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2011. Uusi laki lisää merkittävästi asiakkaan valinnanvapautta julkisessa terveydenhuollossa, totesi ministeri Paula Risikko. Ensimmäisessä vaiheessa asiakas voi valita hoitavan lääkärin tai hammaslääkärin oman kunnan tai kuntayhtymän sisällä. Vuonna 2014 valinnanoikeus laajenee siten, että omalääkärin voi valita mistä tahansa päin Suomea. Lain tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuollon asemaa. Kuntien tehtäväksi jää yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa sopia, mitä palvelua missäkin tuotetaan. Tavoitteena on kehittää asiakaskeskeinen palvelujärjestelmä. - Kaikilla on oltava mahdollisuus valita parasta, painottaa Risikko. Yrittäjäjärjestöt ovat kritisoineet lain valmistelua siitä, että terveydenhoitoalan yritykset on unohdettu lakiesityksessä. Yrittäjät eivät ole päässeet kertomaan näkemyksiään lain valmisteluvaiheessa ja tästä johtuen lakiesityksissä on kohtia, jotka vaarantavat joidenkin terveydenhoidon alojen yritystoiminnan. Lain mukaan asiakas voi valita vain julkisen terveydenhuollon yksiköitä. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava laki huomioi myös yritykset, joten valinnanvapaus on huomattavasti laajempi: asiakas voi valita julkisten ja yksityisten yksikköjen välillä, jotka ovat kilpailullisesti samassa asemassa. Tämä on nostanut palvelujen laatua ja lisännyt kustannustehokkuutta. Jos asiakkaat eivät halua käyttää jotakin yksikköä, se kuolee pois, olipa se yksityinen tai julkisesti omistettu. Valokuvat: Sitra. Sitran kansainvälinen seminaari käsitteli eurooppalaisia sosiaali- ja terveyspalveluita teemalla Järjestämismallit ja toimintatavat arvona valinnanvapaus. Kaksipäiväisessä seminaarissa esiintyy alan kansainvälisiä asiantuntijoita, jotka esittelevät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalleja Ruotsissa, Englannissa ja Hollannissa. Seminaarin keskeinen aihe on kansalaisten valinnanvapaus ja henkilökohtainen budjetti osana palvelusetelien käytön laajentamista.
6 FYSI 3 2010 Fysioterapeutti kipukuntoutujana Onnen kukkulalta kivun kuiluun Elämä voi muuttua hetkessä. Onnen kukkulan ja kivun kuilun välillä voi olla sekunnin murto-osa. Luottavainen tulevaisuuteen kurkottaminen muuttuu yhdestä sähkölangan sävähdyksestä näköalattomaksi kivun ja byrokratian kanssa selviämiseksi. Kun tämän kokijana on nuori, lahjakas, suorapuheinen fysioterapeutti, kuultavana on tärkeä raportti kipupotilaan arjesta, kuntoutumisen polusta ja voimavaroista. Runsaat kaksi vuotta sitten, kesäkuun 26. päivänä 2008, tapahtui jotakin, mitä ei olisi tarvinnut tapahtua. Hiljattain fysioterapeutiksi valmistunut ja unelmiensa työpaikassa aloittanut Laura Jätyri oli työtehtävissä, lähdössä leirikisojen päätteeksi uittamaan hevosia 20 nuoren leiriläisen kanssa. Laitumen porttia sulkiessaan hän sai kädensijasta sähköiskun ja säpsähti sillä seurauksella, että hänen taluttamansa hevonen säikähti, pyörähti sähkölankaan ja talloi pelästyksissään Lauran jalkoihinsa astuen hänen oikean säärensä, vatsansa ja kasvojensa päälle. Hevosen jalkoihin tallautuivat myös pitkäksi aikaa nuoren ihmisen tulevaisuudensuunnitelmat. Intoa puhkuvasta, monitaitoisesta fysioterapeutista tuli hetkessä potilas. Hän ei vielä silloin tiennyt, että joutuisi katsomaan kivun ja kuntoutumisen kortit perusteellisesti ja liittymään siihen joukkoon, joka voimavaroja kokoon kaapien etsii apua milloin kahden kuukauden ajan yhtäjaksoisesti valvottavaan kipuun, milloin jatkuvaan oksetuksen tunteeseen, milloin useaksi päiväksi samenevaan näköön tietämättä, mihin kaikki johtaa. - Eniten ajatuksia on herättänyt se kokemus, että ihmiseltä vaaditaan kaikkein eniten juuri silloin, kun hän on kaikkein heikoimmillaan. Minut yllätti se, miten paljon kuntoutuja joutuu itse hakemaan hoitoa, palvelua, tietoa ja tukia. Jos en itse olisi alusta asti ollut aktiivinen ja osannut ehdottaa erilaisia vaihtoehtoja, en tiedä, miten olisi käynyt. - Olen aina ihaillut omia asiakkaitani, joilla asenne
FYSI 3 2010 7 kuntoutukseen on ollut kohdallaan. Vasta nyt ymmärrän, kuinka suuren taistelun saa käydä, että edes pääsee fysioterapiaan. Meiltä ammattilaisilta pitäisikin löytyä ymmärrystä sille, että kuntoutukseen itsensä taistellut ihminen ei välttämättä heti jaksa olla motivoituneena ja innoissaan tekemässä ehdottamiamme harjoitesarjoja, Laura Jätyri sanoo. Moniammatillisuuden tärkeys kuntoutukselle tiedetään jo, mutta käytäntö laahaa perässä. - Tämä on aihe, joka tuli minulle jollakin tavalla tutuksi jo fysioterapeutiksi opiskellessani: Eri ammattiryhmät eivät tunnu tietävän, mitä kenenkin osaamisalueeseen kuuluu. Esimerkiksi omassa koulussamme opiskeli sairaanhoitajia ja sosionomeja. Missään vaiheessa meillä ei ollut konkreettista kanssakäymistä toistemme kanssa, jotta olisimme oppineet toistemme osaamista. Harva terveydenhuollon ammattilainenkaan tietää esimerkiksi, mitä kaikkea fysioterapeutti osaa. Yhteistyötä haluttaisiin kyllä tehdä, mutta se on vaikeaa, kun omaa ammattiryhmää pidetään ainoana osaajana. Moniammatillisuuden kompastuskiviä pitäisi poistaa, se olisi kuntoutujan etu, Laura sanoo kokemuksenaan. Toivoisin, että me terveydenhuollon ihmiset ymmärtäisimme, ettei kukaan tule hakemaan apua turhaan. Oma kokemukseni on se, että vain harva meistä osaa todella kuunnella, mitä apua hakemaan tulevalla ihmisellä on sanottavanaan. Hänen oma kuntoutuksensa sai paremman suunnan vasta, kun onnettomuudesta oli kulunut kymmenisen kuukautta. Asiat alkoivat järjestyä, kun kuntoutusprosessin toimijoiksi löytyi toinen toistaan arvostavia terveydenhuollon ammattilaisia. - Kaiken takana oli hammaslääkäri. Hän ohjasi minut kipupoliklinikalle, jonka kautta psykologi neuvoi minut keskustelemaan erilaisista mahdollisuuksista fysiatrin kanssa. Fysiatri onneksi arvosti psykologin ohjausta ja toimitti minut edelleen keskustelemaan sairaalan sosiaalityöntekijän kanssa mahdollisista uudelleenkoulutus- ja eläkevaihtoehdoista. Kipupoliklinikan lääkäri puolestaan otti vastuulleen lääkitykseni järkevän seurannan ja suunnittelun ja ortopedi auttoi selvittämään vakuutusyhtiölle silloisen tilanteeni. Kannattaa etsiä rohkeasti oikeita ihmisiä parhaimmillaan ammattilaiset ovat kuntoutujan tukipilareita ja tsemppareita. Täytyy olla rohkeutta mennä vielä uusien ihmisten luo, jos tuntuu, ettei tule kuulluksi. Kaikkein raskain, eniten voimia kahden vuoden aikana imenyt prosessin osa on Laura Jätyrin mielestä ollut sairastamiseen, kuntoutumiseen ja toimeentuloon liittyvä loputon paperirumba, joka on kuntoutujan itsensä vastuulla. Siitä on tullut sairaslomalla tavallaan päätyöni eikä siihen valmista potilasta kukaan: Käyn vakuutusyhtiössä ja lähettelen papereita, otan kopioita kaikista mahdollisista lausunnoista ja pidän ne järjestyksessä. Mitään ei saa hävittää. Tapauksessani ongelmaksi on muodostunut se, ettei minulle tehty heti alun alkaen riittävästi tutkimuksia. Kipua selittävät löydökset tehtiin toiminnallisessa magneetissa ja toimintaterapeutin testeissä vasta sitten, kun vakuutusyhtiö oli jo ilmoittanut, että se on korvannut riittävästi vammoihini nähden. Muutoksenhakuun puolestaan kuluu aikaa kuukausia ja vuosia. Laura Jätyri sanoo muuttuneensa prosessin aikana toiseksi ihmiseksi. Nyt 28-vuotiaana hän on oppinut oman
kokemuksensa kautta potilaan ammatin. - Nyt kun minulle on avautumassa työkokeilun kautta mahdollisuus palata takaisin fysioterapeutin työhöni, tämä toinen ammattini ja sen mukanaan tuomat kokemukset kulkevat mukanani potilastyössä. En koskaan ennen tiennyt, miltä tuntuu, kun hermosäryt pitävät lääkkeistä huolimatta hereillä kahden kuukauden ajan. En koskaan ennen tiennyt, miltä tuntuu VAS-janalla ilmoitettu pahin mahdollinen kipu. En koskaan ennen tiennyt, kuinka väsyttävää on, kun kipua ei voi saada kokonaan pois. Mutta nyt tiedän. - Tiedän myös, miltä tuntuu, kun kipujen olemassaoloa epäillään tai kipuja vähätellään ja kun ihminen joutuu vakuuttelemaan, että tarvitsee oikeasti apua. Sairaslomalla olemistakin joutuu jostain syystä selittelemään ja monet tuntuvat kaipaavan todisteita, että on ihan oikeasti ja oikeasta syystä työkyvytön. On ollut yllättävää huomata, miten vaikea ympäristön myös meidän terveydenhuollon ammattilaisten - on suhtautua siihen, että ihminen on pitkällä sairaslomalla. Niinhän se on: Me ihmiset pidämme selviytymistarinoista, onnellisista lopuista ja urheista, hammasta purevista ihmisistä, jotka kulkevat vaikeuksien kautta voittoon. Jokainen, joka on tuntenut entisen ja tuntee nykyisen Lauran, voi sijoittaa hänet empimättä näiden taistelijoiden joukkoon. Mutta kun elämä on : Se tuo joillekin meistä eteen asioita, jotka eivät taistelemallakaan asetu toivottuun sapluunaan. Jokainen meistä voi kysyä itseltään, millaista olisi elää jatkuvan kivun ja koskaan kokonaan loppumattoman päänsäryn kanssa. Tuskin osaamme sitä edes kuvitella. Niitäkin on, jotka sen tietävät. Laura Jätyri sanoo saaneensa valtavasti voimia sairaslomansa aikana sattumalta löytämänsä meksikolaisen Frida Kahlon taiteesta ja kohtalosta. - Erityisesti ne hänen maalauksensa, joissa on nauloja pitkin kehoa, ovat olleet tosi puhuttelevia. Niitä on ollut valtavan helppo ymmärtää, kun itsellä on juuri 8 FYSI 3 2010
FYSI 3 2010 9 Koirien vuoksi pääsen sängystä ylös ja kämpästä ulos. Koirat jaksavat kuunnella. Ne eivät esitä tyhmiä kysymyksiä. Paras ystävä on ollut aina silloin läsnä, kun elämässä on tullut vaikea aika. Vain todelliset ystävät ovat jäljellä. Koirat vievät luontoon. Lähden aina uudestaan koirien kanssa yöllä hiljaiseen metsään. Meksikolainen, itse kivun kanssa kamppaillut naistaiteilija Frida Kahlo on ollut minulle tavallaan ensimmäinen vertaistuki. Vertaisryhmien antama tuki on ollut aivan ehdoton. Niissä voimme jättää kaiken muun taka-alalle ja keskittyä puhumaan pelkästään ikävistä asioista, purkaa itseämme ja omaa kipuamme ilman, että vertailemme sitä toisten kipuun. Silloin ystäviä ei tarvitse käyttää kaatopaikkana. sellainen tuska, joka ei näy päällepäin. Kipu on läsnä aina hienoimmissakin hetkissä - kuin tumma sadepilvi. Eikä minulla ole vastausta siihen ystävieni usein esittämään kysymykseen, milloin olen taas kunnossa. Olen menettänyt terveyteni ja se menetys on ollut minulle valtavan suuri. En silti ole ollut masentunut, vaikka sitä selitystä lääkkeineen tuputetaan tänä päivänä väsyksiin asti. Olen joutunut kerta toisensa jälkeen sanomaan, että ei - en ole masentunut olen kipeä! Epätoivon ja turhautumisen aikoja on kyllä ollut, mutta mielestäni olisi epänormaalia, jos niitä ei tällaisessa tilanteessa tulisi. - Mutta olen myös kasvanut ja löytänyt tässä prosessissa elämän tärkeimmät asiat. Niiden varassa jatkan eteenpäin. Olen yrittänyt toimia niin kuin olisin ollut oma asiakkaani. Olen yrittänyt liikkua ja pysyä liikkuvana niin paljon kuin mahdollista. Olen pyrkinyt harrastamaan niitä asioita, jotka auttavat jaksamaan ja kuntoutumaan. Tällä hetkellä en saa lainkaan fysioterapiaa, mutta tarvitsisin sitä. Vaikka olen itse fysioterapeutti, tarvitsen toisen tsemppariksi, antamaan uskoa eteenpäin. Fysioterapia - erityisesti nikamia avaavat käsittelyt on lisäksi ollut se ainoa hoitomuoto, joka on saanut kehoni kivuttomaksi muutaman tunnin ajaksi. - Vaikeat ajat antavat toivoa ja tekevät ihmisestä kärsivällisen. Kärsimys kasvattaa taistelutahtoa ja muistuttaa elossa olemisesta. Pakollinen pysähtyminen puolestaan pistää miettimään uusia vaihtoehtoja ja antaa mahdollisuuden uudelle alulle. Pysähtymisen jälkeen on helpompi lähteä liikkeelle ja pyrkiä kohti korkeampia tavoitteita, Laura Jätyri sanoo. Tapasin keväällä elämäni miehen. Se on parasta, mitä minulle tapahtunut. Olen löytänyt ihmisen, joka hyväksyy minut juuri tällaisena. Tanssi on ollut minulle aina henkireikä ja tapa liikkua. Harrastin aikaisemmin pitkänmatkanjuoksua, mutta polvileikkauksen vuoksi juoksu-ura jäi lyhyeksi. Kisamatkanani oli puolimaraton. Juoksun tilalle tuli tanssi. Tällä hetkellä minulla ei ole varaa sitä harrastaa eikä kuntokaan sitä salli. Tanssin kautta myös musiikki on tärkeää. Tällä hetkellä minua puhuttelevat erityisesti Johanna Kurkela ja hänen kauniit, osuvat sanoituksensa. Kappale Tahdon elää niin, etten vanhana mä joudu katumaan, on minulle tärkeä. Olen ajatellut niin lapsesta saakka. Parhaan ystäväni lapsen kasvun seuraaminen on ollut ihana etuoikeus. Samalla olen voinut olla avuksi. Kaksivuotias pikkumies antaa tosi paljon virtaa. Hiljentyminen on mukana monissa tämän listan kohdis- sa. Koen, että niin kuin lapsi tarvitsee unta kehittyäkseen, niin aikuinen tarvitsee hiljentymistä kasvaakseen. On tärkeää pysähtyä, olla hiljaa ja kuunnella itseään. Toivoisin niin kovasti, että minusta löytyisi jonkinlaista muutakin näkyvää todistetta, kuin vatsani yli kulkeva 30 cm pitkä arpi. Silloin säästyisin paljolta selittelyltä niin tuntemattomien kuin vakuutusyhtiönkin kanssa.
10 FYSI 3 2010 tiesitkö että Miehillä virheellisiä uskomuksia syövän hoidosta Nuorena harrastettu liikunta ehkäisee työstressiä Jyväskylän World Sport for All -kongressissa esitellyn tutkimuksen mukaan lapsena ja nuorena harrastettu yhtäjaksoinen liikunta vähentää työssä koettua stressiä aikuisiällä. Kolme vuotta kestänyt säännöllinen liikunnan harrastaminen 9 18 vuoden iässä vähensi huomattavasti työn kuormittavuuden kokemista varhaisessa keski-iässä. Tutkija Xiaolin Yangin tutkimukseen osallistui 664 9 18-vuotiasta lasta ja nuorta, joiden liikunnallisuutta kartoitettiin kyselytutkimuksella ja lääkärintarkastuksilla vuosina 1980 ja 1983. Lapset ja nuoret jaettiin kolmeen ryhmään vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden perusteella. Tutkimukseen osallistuneiden kroonista työstressiä aikuisiällä mitattiin vuosina 2001 2007. Tulosten mukaan lapsuudessaan ei-aktiiviset kärsivät todennäköisemmin kroonisesta työstressistä kuin nuorena kohtuullisesti tai erittäin aktiivisesti liikkuneet. Ikä, koulutus tai työ eivät vaikuttaneet tuloksiin. Tuoreen selvityksen mukaan suomalaisten syöpätietämyksessä on parantamisen varaa, ja vain noin puolet 40-65 vuotiaista miehistä uskoo, että eturauhassyöpää voidaan hoitaa tehokkaasti. Erityisesti sädehoitoon liittyy runsaasti virheellisiä uskomuksia. - Syövän hoidossa sairauden varhainen toteaminen ja nopea hoidon aloitus ovat ratkaisevia. Kehittyneiden hoitojen ansiosta lähes kaikki syöpään sairastuneet voivat jo parantua, Docrates Klinikan johtava ylilääkäri, kliinisen onkologian dosentti Timo Joensuu kertoo. - On hyvä, että potilas on itse aktiivinen oman sairautensa ja hoitovalintojen suhteen. Parhaimmillaan potilas saa juuri hänelle räätälöityä hoitoa, elämänlaatua unohtamatta, Joensuu korostaa. Timo Joensuu on yksi Suomen johtavia syövän hoidon asiantuntijoita. Hän on erikoistunut eturauhassyövän hoitoon ja modernin sädehoidon mahdollisuuksiin. Hän työskentelee yksityiseen syövän tutkimukseen ja hoitoon erikoistuneen Docrates Klinikan johtavana ylilääkärinä Helsingissä. Eturauhassyöpä on suomalaisten yleisin syöpätauti. Siihen sairastuu vuosittain yli 4 000 suomalaista miestä. Syövän hoidossa sairauden varhainen toteaminen ja nopea hoidon aloitus ovat ratkaisevia. Kehittyneiden hoitojen ansiosta lähes kaikki syöpään sairastuneet voivat jo parantua. Kävellen kouluun - vähemmän stressiä Tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan kohtuullisesti kuormittava kävely kodin ja koulun välillä alentaa koululaisten sydän- ja verenkiertoelimistön stressireaktioita psykologisesti kuormittavissa tilanteissa. Lapset joutuvat kohtaamaan koulupäivän aikana useita sosiaalisia ja kognitiivisia stressitilanteita, joita aiheuttavat mm. ystävyyssuhteiden luonti, ryhmätyöt ja kotitehtävät. Stressin laukaisemien sydän- ja verenkiertoelimistön vasteiden suuruus eli reaktiivisuus on yhteydessä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien syntyyn. Kävellen tai pyöräillen kuljetut koulumatkat on yksi tapa lisätä päivittäistä fyysistä aktiivisuutta ja mahdollisesti vähentää sydän- ja verenkiertoelimistön reaktiivisuutta koulupäivään liittyvissä stressitilanteissa. Buffalon yliopiston tutkijoiden tarkoituksena oli selvittää onko koulumatkakävelyä simuloivalla kävelyllä syke- ja verenpainereaktiivisuutta alentavia vaikutuksia kognitiivisessa stressitilanteessa verrattuna passiiviseen vertailuryhmään. Lisäksi selvitettiin koettua stressiä. Tutkimuksen mukaan syke, systolinen verenpaine, pulssipaine ja koettu stressi olivat merkitsevästi alhaisemmat kävelyryhmällä kognitiivisessa stressitilanteessa vertailuryhmään nähden. Näin ollen koulumatkan kulkeminen jalan tai pyörällä saattaa vaimentaa sydän- ja verenkiertoelimistön reaktiivisuutta ja alentaa koettua stressiä koulupäivän stressaavien kognitiivisten tilanteiden aikana. Tämä voi alentaa sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien riskiä myöhemmin elämässä. Lisäksi lapsuudessa syntyneet liikkumistottumukset siirtyvät usein aikuisuuteen ja kävely säilyy todennäköisemmin potentiaalisena liikkumisen muotona. Fyysisen aktiivisuuden tiedetään myös parantavan kognitiivisia toimintoja ja olevan yhteydessä parempaan koulumenestykseen. Tutkimuksesta uutisoi Liikuntatieteellinen seura www.lts.fi
FYSI 3 2010 11 Monet pitkäaikaissairaat voisivat tehdä työtä Pitkäaikaissairaat ovat motivoitunut työvoimareservi. Suomessa on 30 000 sellaista työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa pitkäaikaissairasta, jotka voisivat ja haluaisivat tehdä työtä. Näiden sitoutumaan valmiiden, koulutusta ja kokemustakin omaavien pitkäaikaissairaiden työpanoksen luulisi kiinnostavan työnantajia. Yhtenä kompastuskivenä on ON OFF tyyppinen työelämä, jossa joko ollaan töissä täysipäiväisesti tai sitten ei ollenkaan. Uusia tuulia on tosin jo ilmassa, vaikka taloudellinen taantuma on asettanut niiden tielle hidasteita. - Sopivilla työelämän joustoilla, räätälöinneillä ja hyvillä hoidoilla pitkäaikaissairaat, jotka ovat usein erittäin motivoituneita työntekijöitä, voisivat pysyä työelämässä pidempään. Työnantajien ja työyhteisöjen asenteet ja riittämätön tai vanhentunut tieto sairauksista sekä niiden hoitomahdollisuuksista saattavat olla esteinä työssäkäynnille, totesi Reumaliiton uusi toimitusjohtaja Mervi Ahlroth tilaisuudessa, jossa kuuden potilasjärjestön edustajat luovuttivat työministeri Anni Sinnemäelle pitkäaikaissairaiden työssäolo-oikeutta puolustavan Takaisin toimeen vetoomuksen. - Työkyvyn ylläpidon tulisi olla yksi hyvinvointiyhteiskunnan perusasioita. Samalla kun keskustellaan eläkeiän nostosta ja työvoiman riittävyydestä, tulisi keskusteluun liittää myös se, miten kaikki työikäiset saataisiin paremmin pysymään työelämässä, Mervi Ahlroth korosti. Ministeri Sinnemäki sanoi työ- ja elinkeinoministeriönkin halunneen kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuteen työelämässä. Monien tutkimusten ja selvitysten mukaan sellaiset työyhteisöt, joissa on töissä erilaisia Työtehtäviä ja työkykyä on epätäydellisiä ihmisiä, pystyttävä mukauttamaan paremmin niin, että osatyökykyiset pystyvät työyhteisöjä. Kun koke- ovat tuottavia ja hyviä jatkamaan työelämässä, työministeri Anni Sinnemäki korostaa. set ihmiset musmaailmaltaan erilai- törmäävät, syntyy uutta ajattelua ja uudenlaisia ongelmanratkaisuja. Työtehtäviä ja työaikaa on kyettävä Sinnemäen mukaan mukauttamaan niin, että osatyökykyiset pystyvät jatkamaan työelämässä. Hän muistutti myös, että tehokkainta työuran pidentämistä on se, jos pystytään estämään kolmekymppisen siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle esimerkiksi masennuksen takia. Siitä saamme kaikkein eniten pidentyvää työuraa. Työurien pidennystä saadaan myös siitä, että työttömyysjaksot olisivat mahdollisimman lyhyitä, siitä että nuoret eivät ahdistuneena harhailisi pääsykoeviidakossa ja sillä että pitkäaikaissairaat tulevat mukaan työelämään. Työurien pidentäminen tulee olemaan yksi keskeisistä poliittisista aiheista. Takaisin toimeen -vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Suomen Reumaliitto ry, Suomen Selkäliitto ry, Psoriasisliitto ry, Crohn ja Colitis ry, Munuais- ja maksaliitto ry ja Aivohalvaus- ja Kuuden pitkäaikaissairaita edustavan potilasjärjestön edustajat luovuttivat työministeri Anni Sinnemäelle vetoomuksen, jossa muistutetaan osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden muodostamasta motivoituneesta työvoimareservistä. dysfasialiitto ry. Näissä järjestöissä on yhteensä noin 100 000 jäsentä ja ne edustavat sairauksia, joita sairastaa noin neljännesmiljoona suomalaista. Vetoomus on osa Takaisin toimeen -hanketta www.takaisintoimeen.fi Huippulaite fysioterapiaan Cellu M6 KMI 2i Cellu M6 Integral Tutkimustyötä yli 23 vuotta, lue tutkimuksista www.alasetimport.fi Hoitaa lihaskipuja Leikkausten jälkitilat Vähentää lihasten ja nivelten Bursiitit jäykkyyttä Tehostaa elimistön Tendiniitit palautumista Hoitaa akuutteja Faskiitit ja kroonisia jännetulehduksia Lumbago Tervetuloa Arena-messuille 6.-8.10.2010 Osasto 4c20 Messukeskus H:ki Nopeuttaa revähtäneen, Tension neck krampanneen tai muilla tavoin Ödema vaurioituneen lihaksen paranemista, estäen Lymfaödema arpikudoksen syntymistä Tehoaa Revähdykset akuutteihin nyrjähdyksiin Iskuvammat
12 FYSI 3 2010 Fysioterapian vaikuttavuuden arviointi on tätä päivää Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin on kehitetty viimeisten kymmenen vuoden aikana lukuisia mittareita. Mittareista käytetyimmät ja toimivimmat kootaan pian samaan tietokantaan, yhteiseen työkalupakkiin. Standardoidut arviointimenetelmät halutaan saada osaksi kliinistä käytäntöä ja niiden käyttöä halutaan yhtenäistää. TtT, fysioterapeutti Jaana Paltamaan kiinnostus fysioterapian tulosten mittaamiseen ja arviointiin lähti käytännön työn tarpeista. Aloitin vuonna 1989 uuden työn Keski-Suomen keskussairaalan Neurologian poliklinikan konsultoivana fysioterapeuttina. Tehtävänäni oli arvioida ja perustella, ketkä potilaista tarvitsevat kuntoutusta, mutta törmäsin sekä kunnollisten mittareiden että oman osaamiseni puutteisiin. Perustelut jäivät havainnoinnin ja kuvailun asteelle. Johtopäätökseni oli, että haluan ja tarvitsen asiasta paljon enemmän tietoa, joten päätin lähteä tekemään maisterin opintoja liikuntatieteelliseen, Jaana Paltamaa kertoo. Ihan vähään oppiin Jaana Paltamaa ei tyytynytkään, vaan mittaaminen ja arviointi veivät naisen mennessään tohtorin tutkintoon saakka ja siitä edelleen tutkijaksi ja kouluttajaksi. Fysioterapian alan väitöskirja käsitteli ICF-viitekehystä MS-tautia sairastavien fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa. Tänä syksynä TtT, fysioterapeutti Jaana Paltamaa on aloittanut työn erikoissuunnittelijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ja kuntoutuskeskus Peurungan yhteisessä hankkeessa. Kahden viime vuosikymmenen aikana fysioterapian ja kuntoutuksen mittareissa ja arviointimenetelmissä tapahtunut kehitys on ollut Jaana Paltamaan mukaan valtava. - Erityisesti 2000-luvun puolella tapahtunut kehitys on ollut ilahduttava. Erilaisia mittareita on kehitetty niin vaikeavammaisten lasten kuin aikuistenkin kuntoutukseen, samoin iäkkäille. Myös työkyvyn mittaamiseen soveltuvia mittareita on jo paljon. Asenteissa on tapahtunut yhtä oleellinen, tärkeä muutos. Vielä 1990-luvulla monet fysioterapeutit kysyivät, pitääkö fysioterapeutin mitata. Jouduimme vakuuttamaan, että kyllä pitää, koska se on ainoa objektiivinen tapa osoittaa eri tahoille fysioterapian ja kuntoutuksen vaikuttavuus. Tänä päivänä asiaa ei enää kyseenalaisteta, vaan ammattikuntamme on hyvin valveutunutta ja aivan ajan tasalla. Arviointimenetelmistä ollaan kiinnostuneita ja niistä keskustellaan vilkkaasti, Jaana Paltamaa sanoo. - Kouluttautuminen on nykypäivää, ja kuntoutusalan ammattilaisten kannattaa perehtyä myös ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaan. Siellä on paljon mm. toimintakyvyn arviointiin ja ICF-viitekehyksen käyttöön liittyvää täydennyskoulutusta. Tämän päivän tärkeä haaste on mittareiden ja mittauskäytäntöjen runsauden esiin nostattama yhtenäistämistarve. Villit käytännöt eivät palvele vaikuttavuuden todentamista parhaalla mahdollisella tavalla. Kansallinen asiantuntijaverkosto on tehnyt jo joitakin vuosia yhteistyötä, jonka tavoitteena on luoda yhtenäisiä mittauskäytäntöjä. Niitä kootaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään Toimia-tietokantaan. Siitä halutaan muodostaa käytännön työkalupakki, josta löytyy standardoituja mittareita arviointiohjeineen, lomakkeistoineen ja viitearvoineen. Tavoitteena on, että samaa mittaria käytettäisiin kaikkialla samalla tavalla, mikä mahdollistaa myös tulosten vertailun ja tasavertaisen arvioinnin kuntoutujille. Tulkintaohjeet ja viitearvot ovat erityisen kysyttyjä. Testien tulkintaohjeita on tähän asti ollut saatavilla Jaana Paltamaa ja Ira Jeglinsky ovat fysioterapeutteja, tutkijoita ja kouluttajia, jotka ovat aktiivisesti mukana valtakunnallisissa asiantuntijaverkostoissa luomassa yhtenäisiä mittaus- ja arviointikäytäntöjä niin aikuisten kuin lastenkin kuntoutukseen.
FYSI 3 2010 13 TtT, ft Jaana Paltamaa on kouluttajana FYSI:n järjestämässä Toimintakyvyn arviointi ja mittaaminen ICF-luokituksen eri aihealueilla -koulutuksessa. Helsingin kaksipäiväiseen koulutukseen osallistui 95 fysioterapeuttia eri puolilta maata. Koulutus järjestetään samansisältöisenä Oulussa 18.-19.11.2020. Tietolähteitä: työläästi, mutta Toimia-verkoston yksi tärkeä tehtävä on tehdä tulkinnasta helpompaa ja nopeampaa. Kuntoutujat ovat itsekin kiinnostuneita tietämään, miten jossakin mittauksessa saatuja pistemääriä tulisi tulkita, Jaana Paltamaa sanoo. Tärkeän osan Toimia-hanketta on muodostanut arviointimenetelmien linkitys ICF-luokitukseen eli Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainväliseen luokitukseen. WHO:n luokitusperheeseen kuuluva ICF (International Classification of Functioning, Disability and Health) tarjoaa yhtenäisen ja kansainvälisesti sovitun viitekehyksen ja toimintakykykielen toiminnallisen terveyden kuvaamiseen. ICF-luokituksen tarkoitus on parantaa kommunikaation tasoa eri toimialojen ja hallinnonalojen välisessä verkostoituvassa yhteistyössä toimintakykyyn liittyvissä asioissa. Toimia-tietokanta on pian fysioterapeuttien ja muiden toimintakyvyn kanssa työskentelevien käytettävissä ja Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeen (VAKE) tuloksista ilmestyy loppuvuodesta kirja Kelan julkaisusarjassa. Hanke jatkuu vuoteen 2013 saakka. Vuorossa ovat uusien kuntoutusmuotojen pilotoinnit. www.toimia.fi Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallisen asiantuntijaverkoston sivusto. Sivustolle kootaan parhaillaan tietokantaa, johon kootaan käytössä olevat toimintakyvyn mittausmenetelmät, niiden arviot sekä suositukset eri tarkoituksia varten käytettävistä menetelmistä. Sairaanhoitopiirien sivustot Sairaanhoitopiirit tiedottavat sivustoillaan mm. yhteisistä arviointikäytännöistä. Esimerkkinä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin To-Mi -kansio, josta on tullut monen muuallakin maassa toimivan terveydenhuollon ammattilaisen apuneuvo. www.tyks.fi/fi/to-mi-kansio IKINÄ-opas Ikinä-opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoama, kaikenikäisille sopiva opas on ladattavissa ja tulostettavissa pdf-versiona Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta. Sivustolla esitellään kaatumisvaaran arviointiin liittyvä liikkumiskykytestistö ohjeistuksineen. Lisäksi sivustolla on tulostettavissa kaatumisvaaran arviointiin liittyvät testi- ja arviointilomakkeet. Opettajille ja kouluttajille on tarjolla valmiita luentotiivistelmiä ikäihmisten kaatumistapaturmista, niiden ehkäisystä ja kaatumisvaaran arvioinnista. www.ktl.fi Youtube Youtubesta löytyy havainnollisia videoklippejä esimerkiksi tiettyjen perustestien toteuttamisesta.
14 FYSI 3 2010 Arkipäivän näkyy Tutkimusmenetelmien T ja mittareiden kehittyminen on tuonut mielenkiintoista ja osin klii- nikotkin yllättänyttä tietoa ihmisen kuormit- tumisesta. T Kuormittumisanalyysit ovat paljastaneet, että moni sellainen ihminen, joka ei miellä itseään ollenkaan liikunnalliseksi, saattaa todellisuudessa kuormittaa itseään päivittäisissä aktiviteeteissaan yhtä paljon tai enemmän kuin itsensä suhteellisen aktiivisiksi liikkujiksi mieltävät, toteaa fysioterapeutti, TtM, fysioterapiapalveluiden toimialajohtaja Marjo Mäki FysioSporttis Oy:stä. Kuormittumisanalyysi voi yllättää toisinkin päin. Itsensä suhteellisen liikunnalliseksi mieltävä voi hämmästyä sitä, etteivät pari kolme viikoittaista aerobic- tai lenkkeilykertaa riitäkään tekemään hänen viikostaan terveyden kannalta riittävän kuormittavaa. Näin on silloin, jos henkilön muu arki on hyvin inaktiivista. Tieto fyysisen arkiaktiivisuuden merkityksestä on erityisen tervetullut juuri niille ihmisille, jotka syystä tai toisesta eivät pidä liikunnan harrastamisesta, mutta ovat muuten ahkeria puuhailemaan ja touhuamaan, lähtemään liikkeelle. Kuormittumisanalyysien käyrät eivät erittele sitä, onko tekemisen elimistössä aikaansaama fyysinen reaktio syntynyt liikunnaksi korvamerkityn vai jonkin muun riittävästi kuormittavan tekemisen seurauksena. Marjo Mäki korostaa, että keskeistä onkin juuri kokonaisuus: - Tutkittaessa fyysisen kuormituksen yhteyttä terveyteen, tulee kuormitus mitata koko vuorokauden ajalta, jolloin Kuormitusfysiologia ja liikuntalääketiede ovat FysioSporttis Oy:n fysioterapiapalveluiden toimialajohtaja, ft, TtM Marjo Mäen rakkainta aluetta. Hän alusti aiheesta Tiedätkö miten kuormitut? Fyysisen kuormittumisen mittaaminen osana työhyvinvointia Energiaa elämään asiantuntijaseminaarissa. se sisältää työajan, vapaa-ajan ja vielä yön, unen ja levonkin, sillä myös riittävällä palautumisella on tärkeä merkitys. Mielenkiintoinen paradoksi on, että monien tutkimusten mukaan fyysinen kokonaisaktiivisuus on yhteiskunnassamme vähentynyt, vaikka liikunta on lisääntynyt tai ainakin liikunnan harrastamista raportoidaan koko ajan enemmän.
FYSI 3 2010 15 aktiivisuus terveydessä Selitys löytyy juuri päiviemme, vuorokausiemme ja viikkojemme kokonaisuudesta. Myöntävä vastaus kysymyk-k seen Harrastatko liikuntaa? ei vielä kerro sitä, kuinka fyysisesti aktiivinen kyseinen ihminen arjessaan on, kuinka paljon energiaa hän kuluttaa ja mikä hänen fyysisen aktiivisuuden kokonaistehonsa on. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitäisi ilmeisesti alkaa kysellä tarkemmin koko vuorokauden, koko viikon ja normaaliarjen aikaista eikä pelkästään liikunnaksi korvamerkittyä tekemistä, Marjo Mäki sanoo. Inaktiiviseksi monen nykyihmisen arjen tekevät lisääntynyt istumatyö, lisääntynyt autoilu, tietokoneen ja television ääressä vietetyt tunnit. Jos arki on tätä, pari kolme kertaa viikossa suoritettu hikijumppa tai hikilenkki ei riitä nostamaan kokonaisaktiivisuuden tasoa terveyden kannalta riittäväksi, vaan myös muuhun elämään tulisi lisätä aktiivisuutta. Nykykäsityksen mukaan vaikuttaa siltä, että nimenomaan kulutettu energiamäärä on välittävä tekijä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutuksille. Näyttää myös siltä, että fyysisen aktiivisuuden tasoa kuvaa enemmän aktiivisuuden ajallinen kokonaiskesto kuin sen teho. Marjo Mäki kertoo, että jatkossa asiasta on luvassa lisää ja tarkempaa tietoa. Suurin osa jokapäiväisestä aktiivisuudesta tapahtuu hyvin matalalla teholla. Terveystieteellisessä tutkimuksessa onkin nyt kiinnostuttu tällaisen aktiivisuuden terveysvaikutuksista. Tutkijat yrittävät selvittää, kuinka tämän päivän ihmiselle tyypillisellä matalatehoisella tekemisellä saataisiin kootuksi sellainen annos fyysistä aktiivisuutta, että sillä saataisiin tietty terveydellinen vaste ja hyöty. Ilmiön ytimeen yritetään päästä uudenlaisilla menetelmillä syke- ja muut suorituskykymittaukset, jotka on tarkoitettu korkeammalla fyysisellä rasitustasolla tapahtuvaan aktiivisuuden mittaamiseen, eivät tarkoitukseen sellaisinaan istu. Mutta viesti on jo nyt selvä: Niin kuin meille on vakuutettu, jokainen tuolista ylös nousu, tulostimelle kävely, hissin vaihtaminen rappuihin, kauppamatkan teko kävellen tai pyörällä, lasten kanssa telmiminen kannattaa ja näkyy fyysisen aktiivisuuden kokonaissaldossa. Istuminen on lisääntynyt huolestuttavassa määrin myös lapsen elämässä kotona, koulussa ja automatkoilla. Aikuisen tehtävä on huolehtia siitä, että lapsen ja nuoren elämässä on tietokoneen ja television vastapainoksi riittävästi leikkimistä, tekemistä ja ulkoilua. Käyttökelpoinen MET-yksikkö Jos olet lukenut liikuntaa ja fyysistä suorituskykyä käsitteleviä artikkeleita tai kuunnellut alustuksia aiheesta, olet ehkä jo törmännyt termiin MET (metabolinen ekvivalentti). Kyseessä on havainnollinen yksikkö, jolla voidaan aikaisempia yksiköitä helpommin ja ymmärrettävämmin kuvata olemisen, tekemisen ja liikunnan tehoa vaikkapa fysioterapian asiakkaalle. Tuolilla hiljaa paikallaan istuvan ihmisen fyysisen aktiivisuuden taso on 1 MET (perusaineenvaihdunnan vaatima hapenkulutus lepotilassa), viiden kilometrin tuntivauhdilla hölkkäävän juoksijan puolestaan noin 5 MET jne. MET-yksikkö on jo suhteellisen laajassa käytössä erilaisissa työhön, fyysiseen aktiivisuuteen, kestävyysliikuntaan ja kuntoon liittyvissä tutkimuksissa ja arvioinneissa. Hapenkulutuksena 1 MET = noin 3,5 millilitraa painokiloa kohti minuutissa. Fyysisen aktiivisuuden ei tarvitse olla liikuntamerkkistä ollakseen terveydellisesti vaikuttavaa. Marjo Mäki muistuttaa, että fyysisen aktiivisuuden teholla on kuitenkin edelleen merkitystä sydän- ja verenkiertoelimistön kehittymisen kannalta. Se kehittyy vain niillä kuormitusalueilla, joilla sitä harjoitetaan. Näin ollen sydämen sykettä tulisi myös säännöllisesti nostaa yli arkipäivän tason, jotta sydän tottuu työskentelemään korkeammillakin sykkeillä ja kestää yllättävän rasituksen vaikkapa tilanteessa, jossa on juostava kiireesti bussiin. Kuormitusta mitattaessa on havaittu esim. siivouksen olevan usein yllättävän kuormittavaa ja hikihän siinä helposti tuleekin. Siivotessa saa siis paitsi paikat kiiltämään, myös harjoitusta sydämelle, Marjo Mäki sanoo.
16 FYSI 3 2010 koulutus Käden taidot selkä- ja niskavaivojen tutkimisessa ja terapiassa 1.-2.11.2010 (ma-ti), Helsinki FYSI ry järjestää Käden taidot koulutuksen vastavalmistuneille ja päivitystä kaipaaville fysioterapeuteille kaksipäiväisenä Helsingissä. Kouluttajina toimivat Eira Karvonen ja Markku Paatelma. OHJELMA: 1. päivä: maanantai 1.11.2010 kouluttaja: Eira Karvonen 2. päivä: tiistai 2.11.2010 kouluttaja: Markku Paatelma klo 09.00 klo 09.30 klo 12.00 klo 13.00 klo 14.30 klo 14.45 klo 16.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi Manuaaliset testit tutkimisen ja kliinisen päättelyn apuna - kliinisen päättelyn prosessi; milloin tarvitaan spesifejä manuaalisia testejä - miten arvioin manuaalisesti asiakkaan tule-kipua ja hermolihas niveltoimintaa - tapausesimerkit Lounas Käytännön harjoittelua parityöskentelynä - niska- ja rintarangan toiminnan manuaalinen tutkiminen Iltapäiväkahvi Käytännön harjoitukset jatkuvat - lannerangan ja lantiorenkaan toiminnan manuaalinen tutkiminen Koulutuspäivän päätös klo 08.30 klo 09.00 klo 12.00 klo 13.00 klo 14.30 klo 14.45 klo 16.00 Aamukahvi Manuaaliset käsittelyt osana selkä- ja niskavaivojen terapiaa; kivun lievityksestä toiminnan palauttamiseen - manuaaliset tekniikat hermolihas-nivel-kudosten käsittelyssä; kipuinhibitio, neuraalikudoksen dynamiikka, pehmytkudosten elastisiteetti, nivelten liikkuvuus ja stabiliteetti Lounas Käytännön harjoittelua parityöskentelynä - niska-, rintaranka ja hartiarengas Iltapäiväkahvi Käytännön harjoitukset jatkuvat - lanneranka ja hartiarengas Koulutuksen päätös ja todistusten jako Aika: 1.-2.11.2010 (ma-ti) Paikka: FYSI:n koulutustila, Nuijamiestentie 5 B, 2. krs, 00400 Helsinki Kouluttajat: THM, ft. OMT, fysioterapian opettaja Eira Karvonen, Fysioterapian Konsultointi Ky ft, OMT-kouluttaja, THM, Markku Paatelma, Auron OMT Keskus Osallistujat: max. 20 fysioterapeuttia. Hinta: Jäsenhinta: 239 + alv 23 % / päivä, yhteensä 478 + alv 23 % normaalihinta: 289 + alv 23 % / pvä, yhteensä 578 + alv 23 %. Hinta sisältää lounaat, kahvit, kahvileivät ja hedelmät sekä opiskelumateriaalikansion Koulutuksen järjestää FYSI ry ja tuottaa Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy.
FYSI 3 2010 17 Luut eivät pahastu laihduttamisesta Laihduttaminen ei vähennä luiden massaa tai lujuutta, vaikka se kiihdyttääkin luiden aineenvaihduntaa. Tämä selviää UKK-instituutin tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimus selvitti painonpudotuksen vaikutusta luukatoon ja luiden murtumaherkkyyteen. - Useinhan kuulee sanottavan, että liikapaino suojaa luukadolta. Päätelmä perustuu muun muassa siihen, että luusto tarvitsee kuormitusta, ja liikapaino puolestaan aiheuttaa sitä, sanoo erikoistutkija Kirsti Uusi-Rasi UKK-instituutista. Tutkimus ei kuitenkaan viittaa siihen, että laihtuminen vastaavasti heikentäisi luustoa. Tutkimukseen osallistuneet naiset laihtuivat keskimäärin lähes kymmenen kiloa kolmen kuukauden intensiivisellä laihdutusjaksolla. Laihdutuksessa käytettiin erittäin niukkaenergiaisia laihdutusvalmisteita. Laihdutusta seurasi 9 kuukauden painonhallintajakso. Kehon koostumus sekä luun massa mitattiin ennen ja jälkeen laihdutusjakson ja vielä painonhallintajakson päätyttyä. Luun aineenvaihdunnan määrittämiseksi otettiin verinäytteet. Lisäksi mitattiin lihasvoimaa, lihasten voimantuottoa ja ketteryyttä. Laihdutuksen todettiin parantavan hieman tutkittavien suorituskykyä. Luun aineenvaihdunta - sekä uudismuodostus että hajoaminen - kiihtyi laihdutuksen aikana, mutta palautui lähtötasolle painonhallintajakson aikana. Luustomuutokset olivat niin pieniä, ettei niillä ole kliinistä merkitystä. Ainoa merkittävä muutos tapahtui värttinäluun distaalipäässä (ranteen puoleinen pää), jossa taivutusvastus pieneni keskimäärin neljä prosenttia. Sen sijaan sääriluussa, johon painon aiheuttama kuormitus kohdistuu, ei tapahtunut muutoksia tutkittavien laihtumisesta huolimatta. - Liikunta on voinut suojata painoa kantavaa luustoa ja korvata laihtumisen aiheuttaman kuormituksen vähenemisen. Liikunnan aiheuttama kuormitus on luonteeltaan dynaamista ja kuormittaa luustoa monipuolisemmin kuin liikapainon aiheuttama staattinen kuormitus, sanoo Uusi-Rasi. Liikunta voi myös tehostaa kalsiumin imeytymistä, mikä voi osittain selittää sen, miksi sääriluu ja värttinäluu käyttäytyivät eri tavoin. - Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että vaikka luun aineenvaihdunta kiihtyi laihduttamisen aikana, laihduttamisesta ei ollut haittaa luumassalle tai luun lujuudelle. Laihduttaessa tulee kuitenkin huolehtia riittävästä suojaravintoaineiden saannista. Liikunta sekä tukee laihduttamista että turvaa luuston terveyttä, Uusi-Rasi toteaa. Tutkittavat pitivät liikuntapäiväkirjaa, johon kirjattiin harrastus- ja hyötyliikunta. Eniten laihtuneet myös harrastivat liikuntaa eniten. Vuoden kestäneeseen tutkimukseen osallistui 75 ylipainoista naista (painoindeksi > 30), joista pääosa oli Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Koukkuniemen vanhainkodin henkilökuntaa. Tutkimusraportti on julkaistu Bone-lehdessä (2010;46:1286-1293). Thera-vital restoraattori on nyt entistä mukavampi käyttää! Suomenkielinen käyttöliittymä! Kestävä rakenne Pöytä hierontaan ja terapiaan Fysioline Pro 450 10,4 kosketusnäyttö Uudet pohjetuet Kuvan pöytä lisävarustein. Uusi, säädettävä jalkaterän kiinnitys Harjoitteludatan tulostin Pyörätuolilukitus Vakiovarusteet: Manuaalinen keskitaitto Leveys 55 cm vakio, tilauksesta 50 60 cm Pituus 200 cm Sivulevikkeet, Käsituet 1-osainen kasvoaukko Jalkakytkin Puh. (03) 2350 700 Fax (03) 2350 777 info@fysioline.fi Maahantuonti Myynti Huolto Kokonaisratkaisut Lisävarusteet: Keskuslukittavat siirtopyörät, paperirullateline, kaksoissaranoitu kasvoaukko, lisäjalkakytkin, jalkakytkinteline, place-free korkeudensäätökehikko, erikoisväri www.fysioline.fi
18 FYSI 3 2010 koulutus Hyvänlaatuinen asentohuimaus: perustietoa ja kliinisiä sovellutuksia 28.10. ja 25.11.2010 Helsinki Kohtaat työssäsi varmasti päivittäin asiakkaita, joilla yhtenä oireena on huimaus. Huimaukseen ja dizzinesstyyppiseen oireeseen voi löytyä hoitokeino. FYSI ry järjestää Hyvänlaatuinen asentohuimaus: perustietoa ja kliinisiä sovellutuksia - koulutuksen kaksipäiväisenä Helsingissä. Kouluttajana toimii korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Tapani Rahko, joka on tehnyt tutkimusta hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta ja sen hoidosta eri kliinisissä tiloissa lapsilla ja aikuisilla: lihasjännitys, ympäristön hahmotus, koordinaatio, kehon hahmotus, neurovegetatiiviset toiminnot, näkökyvyn eri ominaisuudet, visuaalinen hahmotus, vaikutukset verisuonien läpimittaan ja siitä seuraavat ilmiöt. Aika: 1. päivä: 28.10.2010 (to) ja 2. päivä: 25.11.2010 (to), klo 9.00-16.30 Paikka: FYSI:n koulutustila. Nuijamiestentie 5 B, 2. krs, 00400 Helsinki Kouluttaja: Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Tapani Rahko Hinta: 223 / koulutuspäivä, kaksi koulutuspäivää yhteensä 446 / henkilö. Sisältäen lounaat, kahvit, kahvileivät ja hedelmät sekä opiskelumateriaalikansiot. Ilmoittautuminen edellyttää sitoutumista molempiin koulutuspäiviin. Neurologisen kuntoutuksen erityiskoulutus 2010-2011 Kohderyhmä: Fysioterapeutit. Kelan kilpailutusten lähestyessä FYSI järjestää uuden 3-moduulisen neurologisen kuntoutuksen erityiskoulutuksen, joka alkaa joulukuussa 2009. Kiitettyä koulutusta on toteutettu jo vuodesta 2006 alkaen. Koulutuksen käyneet ovat saaneet lisäpisteitä Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen kilpailutuksissa edellisillä kausilla. Ryhmä 9 Moduuli I : Moduuli II: Moduuli III: 6.-8.9.2010 (ma-ke), Helsinki 25.-27.10.2010 (ma-ke) 22.-24.11.2010 (ma-ke), Helsinki Ryhmä 10: alkaa helmikuussa 2010 Ilmoittautuminen: mari.visakko@fysi.fi tai www.fysi. fi/koulutus Lisätiedot puh. 09-477 2344/Mari Visakko ja www.fysi.fi TULE -erikoiskoulutus fysioterapeuteille Syksyllä 2010: kolmesta moduulista (2+3+3 päivää) koostuva TULE erikoiskoulutus fysioterapeuteille. Moduuli I: 8.-9.11.2010 (ma-ti) Moduuulit II ja III, keväällä 2011. Koulutus koostuu sekä teoriasta että käytännön harjoittelusta. Kouluttajat ovat alan huippuasiantuntijoita, sekä lääkäreitä että fysioterapeutteja. Koulutuksen suunnitteluun ovat osallistuneet mm. fysiatrian erikoislääkäri, kipupoliklinikan ylilääkäri Jukka-Pekka Kouri ja professori, ortopedi Sakari Orava. Edellisen koulutuksen osallistujat ovat antaneet ensimmäisestä koulutuksesta kiittävää palautetta. Kou- lutus antaa ajankohtaiskatsauksen tule -sairauksiin ja toimintahäiriöihin. Saat lähtökohtia kliiniseen päätöksentekoon ja tavoitteelliseen terapiaan. Koulutuksen (3 moduulia, 8 koulutuspäivää) sisällön tiivistelmä: Kivun synty, luokittelu, mekanismit ja hoitokeinot Selkä, kliininen tutkimus ja käytännön harjoitukset Tyypillisimmät olkapääleikkaukset Olkapääpotilaan fysioterapia; yliliikkuva, ahdas, leikattu, jäätynyt olkapää Jalkaterä, nilkka, lonkka, reisi: tärkeimmät diagnosit ja leikkaukset TOS oireisto, whiplash vammat Fysioterapeutti kipupotilaan hoidossa; stimulaatiohoidot, tens, niska-selkä-olkapää-yläraajat Krooninen kipu, kipupotilaan psykologia ja fysioterapia jne. Ilmoittaudu FYSI:in ja tilaa koulutusesite: mari.visakko@fysi.fi tai puh.09-4772344. Koulutustiedot tulevat myös nettiin www.fysi.fi /koulutus FYSI Yrittäjäpäivät 7.-8.10.2010 Yrittäjille tärkeä hetki on käsillä. FYSI Yrittäjäpäivillä (sivut 25-28) perehdyt ajankohtaisiin Kela-, lainsäädäntö-, hinta/palkkaym aiheisiin, jotka ovat tärkeitä jokaisella alan yrittäjälle ja yritysten johtohenkilöille. Yrittäjäpäivät pidetään Helsingin messukeskuksessa alan ammattilaisten ARENA messujen yhteydessä. Lisätietoja saat Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyrittäjät FYSI ry:n sivuilta www.fysi.fi toimistosta puh. 09-477 2344 tai sähköpostilla fysi.info@fysi.fi
FYSI 3 2010 19 koulutus Lapsen sensomotorinen kehitys ja sen poikkeavuudet: milloin terapiaan? Aika: Moduuli I: 27.-29.9.2010 (ma-ke) Moduuli II: 3.-4.11.2010 (ke-to) (Perusliikkumisen fasilitointi, 2 päivää) Sisältö mod I: vauvaikäisen lapsen sensomotorinen kehitys ja liikkumisen kehitys, hypo- ja hypertonisen lapsen kehitys, paikallaolevien vauvojen havainnointi ja tutkiminen pienryhmissä, videodemonstraatiot. Vauvan käsittelyohjeet. Sisältö mod II: normaalin perusliikkumisen valmiuksien ja syy-seuraussuhteiden analysointi. Teorian lisäksi paljon käytännön harjoituksia parityöskentelynä. Kouluttaja: Liisa Kallinen, fysioterapeutti, NDT, Bobath seniorikouluttaja, Marjuli Oy. Liisa Kallinen on saanut aiemmista koulutuksistaan erinomaista palautetta: Vankkaan tietotaitoon perustuvat erinomaiset esitykset, Tietoa ja ajatuksia käytännön työhön, Elävät ja esimerkkilapset videolla yhdistettynä erinomaisen selventävään selostukseen, havainnollisuus, Liisa Kallisen käytännönläheisyys, sain suoraan töihin sovellettavaa tietoa, Täyden kympin luennot, Liisa Kallinen on mahtava luennoija Koulutuspaikka: FYSI:n koulutustila, Nuijamiestentie 5 B, 2.krs, 00400 Helsinki Kohderyhmä: Fysioterapeutit, lääkärit, terveydenhoitajat ja toimintaterapeutit. Soveltuu hyvin myös ns.neuvolatiimille Koulutuksen kesto: Koulutuksen kesto on 5 päivää ja se koostuu kahdesta moduulista. Koulutuksen hinta: 239 /päivä + alv 23% (jäsenhinta), 269 / päivä + alv 23 % (normaalihinta). Koko koulutuksen hinta on 1195 + alv 23 % (jäsenhinta) ja 1345 + alv 23 % (normaalihinta). Laskutus tapahtuu moduuleittain. Hintaan sisältyvät lounaat, koulutusmateriaalit, kahvit, kahvileivät ja hedelmät. Koulutuksesta annetaan todistus, jonka voi liittää esim. Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen tarjouskilpailuun. Järjestäjä: Suomen Fysioterapiaja kuntoutusyrittäjät FYSI ry, tuottajana on Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset SFHL Oy. Lasten neurologinen kuntoutus koulutus 13.-15.12.2010 (ma-ke) Suuren suosion saavuttanut lasten neurologisen kuntoutuksen uusi 3-päiväinen koulutus pidetään joulukuussa 2010. Koulutuksen tavoitteena on fysioterapeuttien tietojen ja taitojen päivittäminen lasten neurologisesta kuntoutuksesta, toimintakykylähtöisestä fysioterapiasta, lasten kuntoutusjärjestelmästä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä. Koulutuksen pääluennoijana toimii, ft, NDT, Bobath-seniorikouluttaja Liisa Kallinen, Marjuli Oy:sta. Kohderyhmä: Lasten kanssa työskentelevät fysioterapeutit. Ryhmän koko on noin 25 henkilöä. Koulutuksen kesto: 3 päivää, 13.-15.12.2010 Paikka: FYSI:n koulutustila, Nuijamiestentie 5 B, 2. krs, 00400 Helsinki. Koulutuksen sisältö: Koulutus on kolmepäiväinen. Koulutus sisältää teoriaopetusta ja käytäntöön soveltamista demonstraatioharjoitusten avulla. Erityisen havainnollisia ovat pääopettajamme Liisa Kallisen videot. Moniammatilliseen yhteistyöhön tähtäävän koulutuksen teemaalueita ovat yleisimmät lastenneurologiset sairaudet,kuntoutuksen nykykäsitykset, kehitysneurologinen tutkiminen ja diagnostiikka, neurologisen lapsen fysioterapia oire- ja toimintakykylähtöisesti, neurologisen lapsen toimintaterapia ja puheterapia sekä moniammatillinen yhteistyö. Todistus: koulutuksesta annetaan todistus, jonka voi liittää esim. Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen tarjouskilpailumateriaaliin. Ilmoittautuminen: mari.visakko@fysi.fi tai www.fysi.fi/koulutus. Lisätiedot puh. 09-477 2344/Mari Visakko Koulutuksen hinta: 254 /päivä + alv 23% (jäsenhinta), 298 / päivä + alv 23 % (normaalihinta). Koko koulutuksen hinta on 762 + alv 23 % (jäsenhinta), 894 + alv 23 % (normaalihinta). Hinta sisältää lounaat, kahvit, kahvileivät ja hedelmät sekä opiskelumateriaalikansiot. Koulutuksen järjestää FYSI ry ja tuottaa Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset SFHL Oy Peruutusehdot: Viikkoa ennen ensimmäistä koulutuspäivää peruutukset veloituksetta, sen jälkeisistä peruutuksista veloitamme 50% koulutuksen kokonaishinnasta. Esteen sattuessa osallistujan voi vaihtaa maksutta. Ohjelma 13.-15.12.2010: Yleisimmät lastenneurologiset sairaudet, lastenneurologi Helena Mäenpää, HUS CP ja lasten neurologisen kuntoutuksen nykykäsityksiä, Helena Mäenpää Lastenneurologin ja fysioterapeutin yhteistyö, Helena Mäenpää ja Liisa Kallinen Puheterapeutin ja fysioterapeutin yhteisterapia, puheterapeutti Hannele Kettunen ja Liisa Kallinen Neurologisen lapsen fysioterapia, ft, NDT, Bobath-seniorikouluttaja Liisa Kallinen, Marjuli Oy Neurologisen lapsen toimintaterapia, toimintaterapeutti, NDT, Anna-Maria Seppänen, Lasten terapiakeskus Terapeija Toimintaterapeutin ja fysioterapeutin yhteistyö (Anna-Maria Seppänen ja Liisa Kallinen) Todistusten jako
koulutus Koulutuskalenteri FYSI ry - syksy 2010 Kaikkien koulutusten järjestäjä on Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyrittäjät FYSI ry. * Tähdellä merkityt koulutukset tuottaa FYSI ry:n osakeyhtiö Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset SFHL Oy. Koulutukset syksy 2010 Elokuu 20.-21.8. (pe-la) Akupunktuurikoulutus, mod I, Helsinki, Järjestäjät: Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry ja FYSI ry 23.-24.8. (ma-ti) * Toimintakyvyn arviointi ja mittaaminen -koulutus, Helsinki 25.-27.8. (ke-pe) * Lihasenergiatekniikat, MET -koulutus, osa I, Darren Higgins, Helsinki 30.-31.8. (ma-ti) * Lihasenergiatekniikat, MET -koulutus, osa II, Darren Higgins, Helsinki Syyskuu 1. - 6.9. (ke-ma) Opintomatka, Pariisi 2.-3.9. (to-pe) Akupunktuurikoulutus, mod II, Helsinki, ärjestäjät: Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry ja FYSI ry 6.-8.9. (ma-ke) Neurologisen kuntoutuksen erityiskoulutus, mod I, (ryhmä 9), Helsinki 15.9. (ke) Hätäensiapukoulutus, 1 pv, Helsinki 24.-26.9. (pe-su) Akupunktuurikoulutus, mod III, Helsinki, Järjestäjät: Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry ja FYSI ry 27.-29.9. (ma-ke) * Lapsen sensomotorinen kehitys, I osa, Helsinki Lokakuu 6.-8.10. (ke-pe) Arena -messut liikunnan ammattilaisille, Helsingin messukeskus 7.-8.10. (to-pe) FYSI -yrittäjäpäivät, Helsingin messukeskus, Arena -messujen yhteydessä 13.-14.10. (ke-to) Akupunktuurikoulutus, mod V, Helsinki, Järjestäjät: Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry ja FYSI ry 15.-17.10.(pe-su) Valtakunnalliset Selkäpäivät ja Terveys, kauneus, muoti, hää- ja korumessut, Helsingin messukeskus 21.-22.10. (to-pe) * Terveydenhuollon tietotekniikkakoulutus, mod II, (ryhmä 10), Helsinki 22.-23.10. (pe-la) Akupunktuurikoulutus, mod IV, Helsinki, Järjestäjät: Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry ja FYSI ry 25.-27.10.(ma-ke) Neurologisen kuntoutuksen erityiskoulutus, mod II, (ryhmä 9), Helsinki 28.10. (to) Hyvänlaatuinen asentohuimaus, osa I, Helsinki Marraskuu 1.-2.11. (ma-ti) * Käden taidot -koulutus fysioterapeuteille, Helsinki 3.-4.11. (ke-to) * Lapsen sensomotorinen kehitys, II osa, Helsinki 8.-9.11. (ma-ti) * TULE -erikoiskoulutus, mod I, (ryhmä 3), Helsinki 15.-16.11. (ma-ti) * Terveydenhuollon tietotekniikka-koulutus, mod III, (ryhmä 11), Helsinki 18.-19.11. (to-pe) * Toimintakyvyn arviointi ja mittaaminen -koulutus, Oulu 22.-24.11.(ma-ke) Neurologisen kuntoutuksen erityiskoulutus, mod III, (ryhmä 9), Helsinki 25.11. (to) Hyvänlaatuinen asentohuimaus, osa II, Helsinki Joulukuu 9. - 10.12. (to-pe) * Terveydenhuollon tietotekniikka-koulutus, mod IV, Helsinki 13.-15.12.(ma-ke) * Lasten neurologisen kuntoutuksen koulutus, (ryhmä 7), 3 pv, Helsinki päivämäärä avoin Potilassiirtojen ergonomiakortti -koulutus, mod I, Helsinki Kevät 2011 Tammikuu 17.-18.1. (ma-ti) * Mobilisointi- ja kivunhoitotekniikat, Mulligan concept -peruskurssi I, Helsinki päivämäärä avoin * TULE -erikoiskoulutus, mod II-III, (ryhmä 3), Hki päivämäärä avoin Potilassiirtojen ergonomiakortti -koulutus, mod I - III, Helsinki Koulutukset aiheittain TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA MITTAAMINEN- KOULUTUS (2 pv) *) ma-ti, 23.-24.8.2010, 2 pv, Helsinki to-pe 18.-19.11.2010, 2 pv, Oulu NEUROLOGISEN KUNTOUTUKSEN ERITYISKOULUTUS (9 pv) Ryhmä 9, mod I, ma-ke, 6.-8.9.2010, 3 pv, Helsinki Ryhmä 9, mod II, ma-ke, 25.-27.10.2010, 3 pv, Helsinki Ryhmä 9, mod III, ma-ke, 22.-24.11.2010, 3 pv, Helsinki Jatkoseminaari (2 pv) koulutuksen käyneille, päivämäärä avoin, Helsinki TERVEYDENHUOLLON TIETOTEKNIIKKATUTKINTO- KOULUTUS (2 pv) *) Ryhmä 10, mod II, to-pe, 21.-22.10.2010, 2 pv, Helsinki Ryhmä 10, mod III, ma-ti, 15. - 16.11.2010, 2 pv, Helsinki mod IV, to-pe, 9. - 10.12.2010, 2 pv, Helsinki TULE-ERIKOISKOULUTUS (8 pv) *) Ryhmä 3, mod I, ma-ti, 8. - 9.11.2010, 2 pv, Helsinki Ryhmä 3, mod II, päivämäärä avoin, 3 pv, Helsinki Ryhmä 3, mod III, päivämäärä avoin, 3 pv, Helsinki HYVÄNLAATUINEN ASENTOHUIMAUS (2 pv) Perustietoa ja kliinisiä sovellutuksia to, 28.10.2010, osa I, Helsinki to, 25.11.2010, osa II, Helsinki päivämäärä avoin, kertauspäivä, Helsinki POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIAKORTTI - KOULUTUS (5 pv) Järjestäjät: Työterveyslaitos ja FYSI ry mod I, joulukuu 2010, 2 pv, Helsinki mod II - III, tammi-helmikuu 2011, 2 pv, Helsinki LIHASENERGIATEKNIIKAT MET -KOULUTUKSET *) MET I, ke-pe, 25.-27.8.2010, 3 pv, Helsinki MET II, ma-ti, 30.-31.8.2010, 2 pv, Helsinki HÄTÄENSIAPUKOULUTUKSET (1 pv) ke, 15.9.2010, 1 pv, Helsinki AKUPUNKTUURIKOULUTUKSET (11 pv) Järjestäjät: Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry ja FYSI ry mod I, pe-la, 20. - 21.8.2010, 2 pv, Helsinki mod II, to-pe, 2. - 3.9.2010, 2 pv, Helsinki mod III, pe-su, 24. - 26.9.2010, 3 pv, Helsinki Jatkokoulutus mod V, ke-to, 13.-14.10., 2 pv, Helsinki (kutsutuille) mod IV, ke-to, 22.-23.10., 2 pv, Helsinki (kutsutuille) OPINTOMATKA ke-ma, 1.-6.9.2010, 6 pv, Pariisi LAPSEN SENSOMOTORINEN KEHITYS (5 pv) *) ma-ke, 27.-29.9.2010, osa I, (3 pv), Helsinki ke-to, 3.-4.11.2010, osa II, (2 pv), Helsinki FYSI -YRITTÄJÄPÄIVÄT, Arena -messujen yhteydessä to-pe, 7. - 8.10.2010, Helsinki, Messukeskus ARENA-messut liikunnan ammattilaisille ke-pe, 6. - 8.10.2010, Helsinki, Messukeskus VALTAKUNNALLISET SELKÄPÄIVÄT ja Terveys, kauneus, muoti, hää- ja korumessut pe-su, 15. - 17.10.2010, Helsinki, Messukeskus Mobilisointi- ja kivunhoitotekniikat, MULLIGAN CONCEPT -KOULUTUS *) Peruskurssi osa I, ma-ti, 17.-18.1.2011, 2 pv, Helsinki LASTEN NEUROLOGISEN KUNTOUTUKSEN- -KOULUTUS (3 pv) *) Ryhmä 7, ma-ke, 13. - 15.12.2010, Helsinki KÄDEN TAIDOT -koulutus fysioterapeuteille *) Soveltuu erityisesti nuorille fysioterapeuteille ja muille taitojensa päivittämistä tarvitseville, kesto 2 pv, ma-ti, 1. - 2.11.2010, Helsinki GERIATRISEN KUNTOUTUKSEN ERITYISOSAAJAKOULUTUS (12 pv) mod I-IV, päivämäärä avoin, Helsinki LANTIONPOHJAN TOIMINTAHÄIRIÖT (2 pv) Päivämäärä avoin, Helsinki 20 Koulutusta kaikille fysioterapian ja kuntoutuksen ammattilaisille (yksityinen ja julkinen sektori). FYSI ry:n jäsenyritysten henkilökunta jäsenhinnalla. FYSI ry pidättää oikeuden muutoksiin. FYSI 3 2010