HENKILÖSTÖRAPORTTI KAUHAVAN KAUPUNKI 2014
Kauhavan kaupunki 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...3 2. HENKILÖSTÖHALLINTOA KOSKEVAT LINJAUKSET SEKÄ OHJEET...3 3. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT...4 3.1. Henkilökunnan määrä...4 3.2. Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne...5 3.3. Henkilökunnan muutokset...6 3.4. Eläköityminen...7 4. TYÖAIKA JA TYÖPANOS...7 5. POISSAOLOT...8 6. OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN...11 6.1. Koulutus...11 6.2. Johtaminen...12 7. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI...12 7.1 Työterveyshuolto...13 7.2 Tyky-toiminta...13 7.3 Työtapaturmat...14 7.4 Työhyvinvointitutkimukset...14 7.5 Työsuojelu...14 8. INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN...15 9 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET...15 10. YHTEENVETO...17
Kauhavan kaupunki 3 1. Yleistä Kuntatyönantajat ovat yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa laatineet suosituksen kunta-alan henkilöstöraportista vuonna 2013. Suositus rakentuu viitekehykseen joka painottuu kehittämisen ja vaikuttavuuden arviointiin unohtamatta määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Aikaisemmin ei ole ollut yhtenäistä tapaa laskea erilaisia henkilöstöä koskevia tunnuslukuja (esim sairauspoissaolojen määrän laskennassa on ollut 5-6 erilaista laskentatapaa). Suosituksessa on nyt määritetty tunnuslukujen laskenta. Kauhavan kaupungin henkilöstöraportti on muotoiltu uudelleen; alkuosa keskittyy sanalliseen selvitykseen sekä vuoden 2014 tietoihin ja tilasto-osassa on nähtävissä enemmän taulukoita, joista ilmenee kehityssuuntia. Henkilöstöhallinnon raportointiohjelma ei vielä vuoden 2014 osaltakaan mahdollista kaikkien suosituksenmukaisten tunnuslukujen laskemista ja esittämistä. Toisaalta kehityssuuntien seuraamiseksi on syytä jatkaa joidenkin tunnuslukujen laskemista, vaikka ne eivät sellaisenaan suositukseen sisältyisikään. Em syystä tässä raportin tilasto-osassa on sekaisin sekä vanhoja että uusia tunnuslukuja. Edelleen suosituksessa korostuvat eräät sellaiset asiat, joiden tulokset perustuvat henkilöstökyselyihin. Kyselyitä ei ole järkevää suorittaa joka vuosi, joten tiedot vaihtelevat vuosittain huomattavasti. Henkilöstöasioista kaupungissa vastaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen päätösvaltaa on hallintosäännöllä delegoitu henkilöstö- ja talousjaostolle, henkilöstöjohtajalle sekä esimiehille. Koko raportissa on se ongelma, että useimpia lukuja ei voi verrata edelliseen vuoteen koska varhaiskasvatus siirtyi kaupungille kesken vuoden. Muutoksia on kuitenkin yritetty sanallisessa osassa analysoida tämän huomioiden. 2. Henkilöstöhallintoa koskevat linjaukset sekä ohjeet Järjestyksessä toinen Kauhavan kaupungin henkilöstöstrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2013. Henkilöstöhallintoa ohjaa paitsi lainsäädäntö, kunnallisen alan työ- ja virkaehtosopimukset myös monet kaupungin hyväksymät ohjeet ja linjaukset: palkkausjärjestelmät työajat koulutusperiaatteet työpaikkaruokailu virkavapaudet / työlomat sivutoimet matkustusohjeet ohje sijaisten ottamisesta työsuojeluohjeistus
Kauhavan kaupunki 4 perehdyttämisohjeet innovaatiotoiminnan sääntö muistamissääntö varallaolosopimukset Kaupunki on yhdessä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen sekä Evijärven kunnan kanssa tehnyt yhdenvertaisuussuunnitelman, joka on hyväksytty vuonna 2012. Yhdenvertaisuussuunnitelma sisältää tasa-arvoon liittyvät asiat. 3. Henkilöstövoimavarat 3.1. Henkilökunnan määrä Henkilökuntaa oli vuoden 2014 lopussa kaiken kaikkiaan 821. Määrää ei voi verrata edelliseen vuoteen, koska vuoden 2014 elokuusta myös varhaiskasvatus tuli kaupungin toiminnaksi. Varhaiskasvatuksen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 181. Vakinaisen henkilökunnan määrä kasvoi 23,7 %. Vakinaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa 596 josta varhaiskasvatuksen osuus oli 137. Kaupungilla ennestään ollut vakinaisen henkilökunnan määrä on siis edelleen jatkanut alentumista (alentunut noin 20 henkeä edellisestä vuodesta). Vakinaisen henkilökunnan määrän kasvu noin neljänneksellä on aiheuttanut myös henkilöstö- ja palkka-asioiden hoitamiseen melkoisen lisätyömäärän. Edelleen monia toimintatapoja on jouduttu tarkentamaan, koska varhaiskasvatuksen henkilökunta poikkeaa monella tavalla aiemmasta kaupungin henkilökunnasta. Vakinaisen henkilökunnan määrä ilman varhaiskasvatusta on vähentynyt 65 henkilöllä kuntaliitoksen jälkeen. Tosiasiassa vähennys on ollut huomattavasti enemmän kun toisaalta on palkattu uusiin tehtäviin henkilökuntaa (esim koulutoimessa sekä opettajien että koulunkäynninohjaajien määrä on lisääntynyt). Henkilökunta on erityisesti vähentynyt teknisellä osastolla, jossa on eläköitymisten yhteydessä siirrytty käyttämään ostopalveluita (vähennys edellisestä vuodesta 15 eli 11 %). Määräaikaisten määrä (vuoden lopussa 223) on lisääntynyt, koska vasta loppuvuodesta tehtiin mm kouluverkkoa koskevat päätökset, mistä syystä määräaikaisia opettajia ja koulunkäynninohjaajia on ollut tavanomaista tilannetta enemmän. Varhaiskasvatuksen ja koulutoimen yhteistyö on edelleen muotoutumatta, joten määräaikaisia työntekijöitä on tästäkin syystä aiempaa enemmän. Edelleen ruokahuollossa ja puhtauspalveluissa on saatu täyttöluvat vain määräaikaisina 31.12.15 saakka. Varhaiskasvatuksessa on toiminnan luonteesta johtuen aina useita määräaikaisia työsuhteita. Eniten määräaikaisia on sivistysosastolla; vuoden lopussa kaikkiaan 169 eli noin 30 % henkilöstöstä. Hallintokunnittain tarkasteltaessa henkilökunnasta eniten on sivistysosastolla 547 henkeä eli 64 %, ja vähiten hallinto-osastolla 20 eli 3 %.
Kauhavan kaupunki 5 Nimikkeittäin eniten oli perhepäivähoitajia (55), luokanopettajia (54) ja lehtoreita (46). Vuoden aikana maksettiin palkkaa yhteensä 1347 (ed vuosi 1152) henkilölle ja 258 luottamushenkilölle. Vakinainen henkilökunta osastoittain 2014 Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto HUOM: Kehityskeskuksen alaisuudessa on mm maatalouslomitus Työllistettyjä kaupungilla ei ole ollut juurikaan muita kuin velvoitetyöllistettävät. Varhaiskasvatus voisi käyttää palkkatukihenkilökuntaa jonkin verran, mutta pakkatukiehtojen muutos ei siihen kannusta (työn tarjoaminen ensin esim osaaikaisille). Koko kuntaliitoksen jälkeisen ajan kaupungin henkilökuntaan on kuulunut sellaisia henkilöitä, jotka ovat työskennelleet konserniyhtiöillä. Vuoden lopussa näitä henkilöitä on jäljellä kaksi. Yli puolet henkilökunnasta kuuluu KVTES -sopimuksen piiriin. Muut noudatettavat työehtosopimukset ovat Teknisen, Opetushenkilöstön sekä tuntipalkkaisten sopimus. 3.2. Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli vuonna 2014 49,3 vuotta samoin kuin aina vuodesta 2010 saakka. Sivistysosaston keski-ikä nousi varhaiskasvatuksen tulon myötä. Hallinto-osaston keski-ikä nousee edelleen. Muilla osastoilla on tapahtunut nuorentumista. Keski-ikä on yli kuntien keskiarvon.
Kauhavan kaupunki 6 Vakinaisen henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakauma 2014 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Alle 30 30-39 40-49 50-59 60-64 -65 miehet naiset Suurin ikäryhmä henkilöstössä ovat 50-59 -vuotiaat, joita on 37 % henkilökunnasta. Alle 30 vuotiaiden määrä on vuonna 2014 lisääntynyt huomattavasti. Yli 60 -vuotiaita oli töissä 98 henkeä ja heistä oli yli 65 -vuotiaita 5 henkilöä. Yli 58 vuotiaita on työssä 147. Määrä on jatkuvasti kasvanut. Vakinaisesta henkilökunnasta miehiä on 126 (ed vuonna137 ) eli 21,1 % ja naisia 470 (345) eli 78,9 %. Kaupungille siirtynyt varhaiskasvatuksen henkilöstö on pääsääntöisesti naisia. Henkilöstöraporteissa esitetään yleisesti vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla. Kuntaliitostilanteessa henkilöstö kirjautui uuden organisaation palvelukseen 01.01.09 lukien, joten tämä tieto ei kuvaa todellista tilannetta, eikä sitä näinollen esitetä. Henkilökunnassa on kuitenkin runsaasti sellaisia joilla on oman kunnan palvelua 25-40 vuotta. 3.3. Henkilökunnan muutokset Muutoksia vakinaisessa henkilökunnassa on lähinnä eläköitymisen kautta; muutoin vaihtuvuus on varsin pieni. Henkilökunnan muutosta seurataan henkilöinä, ei työpanoksena (osa-aikaisuuksia ei ole huomioitu). Vuoden aikana erosi palveluksesta 16 henkilöä. Tulleita henkilöitä oli 161, joista 137 varhaiskasvatuksen henkilökuntaa. Vaihtuvuusprosentit vuodelta 2014 ovat tulleen henkilökunnan osalta harhaanjohtavia juuri varhaiskasvatuksen siirtymisen johdosta. Kaupunki on saanut hyvin pätevää henkilökuntaa avoinna oleviin virkoihin ja toimiin. Joihinkin yksittäisiin tehtäviin on ollut vaikeuksia saada työntekijää, esim koulupsykologin tehtävään. Toimistoalan tehtäviin on ollut vaikea saada henkilöä, jolla olisi kokemusta kunta-alalta.
Kauhavan kaupunki 7 3.4. Eläköityminen Henkilöstöstrategian mukaisesti esimiehet ovat käyneet kehityskeskusteluissa kaikkien yli 58 -vuotiaiden kanssa keskustelut eläköitymissuunnitelmista ja mahdollisista toiveista töiden järjestämisestä ennen eläköitymistä. Tavoitteena on että mahdollisimman moni on töissä eläkeikään saakka. Vanhuuseläkkeelle on jäänyt vuoden 2014 aikana 23 henkilöä mikä on suurin määrä sitten kuntaliitosvuoden. Eläkkeelle jäi vakinaisesta henkilökunnasta 3,9 %, joka on enemmän kuin kunta-alan keskimääräinen (2,6 %) eläköityminen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 8 henkilöä, joista vain yksi siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ja 3 osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja 4 kuntoutustuelle. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on pienempi kuin kuntaalalla yleensä. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Hyviin lukemiin on päästy todennäköisesti hyvällä työterveyshuollolla ja aktiivisella aikaisella puuttumisella. Henkilökuntamäärään verrattuna eniten eläköityi tekniseltä osastolta: 10,3 % henkilöstöstä (12 henkilöä). Eläköityvien työpanosta korvattiin sekä sisäisin järjestelyin että siirtymällä ostopalveluihin. Osaksi työpanosta korvattiin myös määräaikaiselle henkilökunnalla. Keskimääräinen KuEL -eläköitymisikä oli 62,7 vuotta (v 2013 60,8). Kun mukaan luetaan VaEL järjestelmään kuuluvat opettajat, eläköitymisikä oli 62,2 vuotta. Koko maassa keskimääräinen eläköitymisikä oli 61,2 eli Kauhavalla eläköitymisikä oli korkeampi. Kunta-alalla keskimääräistä eläköitymisikää laskee joidenkin työntekijäryhmien muita alemmat eläköitymisiät. Toisaalta henkilökohtainen eläkeikä, joka on ikävuosien 63 ja 65 väliltä, nostaa eläkeikää, koska ns täyden eläkkeen saa vain työskentelemällä henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. Eri pituisia kuntoutustukipäätöksiä oli vuoden lopussa voimassa 5 kpl. Työkyvyttömyyseläkkeelle (tai kuntoutustuelle) siirtyi vuonna 2014 0,5 % vakinaisesta henkilökunnasta ( vuonna 2013 1,0 %, vuonna 2012 1,2 %, 2011 1,0, 2010 1,8 % ja 2009 2,6 %). Osaeläkkeiden määrä näyttäisi kääntyneen laskuun. Osaeläke on joko työkyvyttömyyseläke tai muu osaeläke. Asiakaspalvelun ja töiden järjestämisen kannalta osaeläkkeet ovat jonkin verran haasteellisia eikä henkilökunnan toiveita työssäolojaksoista voida aina toteuttaa. 4. Työaika ja työpanos Vakinaisesta henkilökunnasta 87,9 % tekee täyttä työaikaa. Osa-aikaisuuksia on eniten koulutoimessa koulunkäynninohjaajilla. Varhaiskasvatuksen siirtyminen kaupungin toiminnaksi ei lisännyt osa-aikaisten määrää. Työsopimuslain mukaisesti kaupunki tarjoaa osa-aikaiselle henkilökunnalle täyttä työaikaa mikäli se työjärjestelyjen vuoksi on mahdollista. Henkilötyövuosia (osa-aikaisuuden huomioituna) tehtiin 694, jossa lisäystä edellisestä vuodesta 10 %. Luvut eivät kuitenkaan ole mitenkään
Kauhavan kaupunki 8 vertailukelpoisia johtuen varhaiskasvatuksen siirtymisestä kaupungille kesken vuoden. Mikäli henkilötyövuosista vähennetään vielä palkalliset ja palkattomat vapaat (HTV1), tehtiin 559 henkilötyövuotta. Edelleen mikäli vähennetään palkattomat poissaolot (HTV2), henkilötyövuosia kertyi 646. Ylitöiden määrä on pyritty minimoimaan koko organisaatiossa ja pääsääntöisesti ylityöt korvataan antamalla vapaata. Henkilötyövuosia kuvaavissa taulukoissa on opettajat ja muu henkilökunta eriytetty, koska opettajien työaika määräytyy eri tavalla. Teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta (= kalenteripäivät lauantait, sunnuntait ja arkipyhät) on tehty vuosityöaika muilla kuin opettajilla noin 75,6 %. Teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta kuluu vuosilomiin noin 11,5 %, terveysperusteisin poissaoloihin noin 4,5 %. Palkattomien vapaiden osuus oli 5,0 %. Opettajien osalta ei voida laskea vastaavia lukemia kuin muilla, johtuen vuosilomien kirjaamisesta. Teoreettisen säännöllisen työajan jakautuminen - vuosilomat ja muut lomat - terveysperusteiset poissaolot - perhevapaat - koulutus - muut palkalliset poissaolot - vapaana annetut työaikakorvaukset - muut palkattomat poissaolot = tehty vuosityöaika 5. Poissaolot Poissaolokalenteripäiviä oli vuonna 2014 yhteensä 27.865 kpl eli 34,3 kalpv /henkilö. Päiviin sisältyy sairauden, tapaturmien, kuntoutuksen, perhevapaiden, lapsen sairauden, vuorotteluvapaana, lomautusten ja muiden vapaiden poissaolot eli osa päivistä on palkallisia ja osa palkattomia. Poissaolopäivien kokonaismäärä on alentunut kun luvuista poistetaan varhaiskasvatuksen osuus.
Kauhavan kaupunki 9 sairaus työtapaturmat kuntoutus perhevapaat lapsi sairas vuorotteluvapa a lomautus muut vapaat Poissaolot lajin mukaan 2014 Perhevapaat ovat aiemmasta lisääntyneet. Vuorotteluvapaasäännösten muuttuminen on vähentänyt vuorotteluvapaan käyttöä. Muut vapaat (palkattomia) ovat huomattavasti lisääntyneet. Terveysperusteiset poissaolot pituuden mukaan Alle 4 pv 4-29 30-60 61-90 91-180 yli 180
Kauhavan kaupunki 10 Tapaturmista johtuvat poissaolot ovat jälleen laskeneet ja ovat huomattavasti aiempia vuosia alemmalla tasolla (312 kalpv edellisenä vuotena 453 kalpv). Sairauspoissaolopäivien määrä oli yhteensä 8489 (edellisenä vuotena 7606), mutta kun luvista vähennetään varhaiskasvatuksen osuus, on päivien määrä edelleen alentunut noin 200 päivällä. Suhteellisesti eniten sairauspoissaolot ovat vähentyneet teknisessä toimessa. Esimiehet ovat tehneet suuren työn sairauspoissaolojen vähentämisessä. Sairauspoissaolot osastoittain pv/henkilö 35 30 25 20 15 10 2009 2010 2011 2012 2013 2014 5 0 Hallinto-osasto Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto Kuviosta näkyy hyvin selvästi sairauspoissaolojen keskittyminen fyysisesti raskaisiin toimialoihin. Sairauspoissaoloja oli 10,7 kalenteripäivää / henkilö (edellisenä vuonna 11,7 päivää). Mikäli sairauspoissaolot lasketaan vakinaisesta henkilökunnasta, sairauspäiviä on 14,2 (vuonna 2009 19,1, 2010 20,3 ja 2011 22,1, 2012 20,4, 2013 15,8). Koska kaupungin palveluksessa on kuitenkin pitkäaikaisia määräaikaisia työntekijöitä suhteellisen paljon, on aiheellista laskea poissaolot koko henkilökuntamäärästä. Sairauspoissaoloista alle 4 pv lomia oli 1439 kalpv eli 17 %. Eniten oli 4-289 päivän sairauspoissaoloja. Luvut eivät ole täysin yksiselitteisiä, koska peräkkäin voi olla sama sairautta koskien useita sairauslomia, joita ei palkkahallinnon järjestelmä yhdistä yhdeksi jaksoksi. Sairauspoissaoloja seurattaessa tulee huomioida myös seuraavaa: henkilökunnasta (koko henkilökunta) 387 henkilöllä eli 47 %:lla ei ollut yhtään sairauspoissaolopäivää 1-5 sairauspoissaolopäivää oli 241 henkilöllä
Kauhavan kaupunki 11 yli 300 sairauspoissaolopäivää ei ollut kenelläkään, yli 200 päivää 6 ja yli 100 päivää 11 eli yli 100 sairauspoissaolopäivää oli kaiken kaikkiaan 17 henkilöllä. Pitkien sairauslomien osalta tulee muistaa, että täysi palkka maksetaan ensimmäiseltä 60 kalenteripäivältä ja 2/3 palkasta seuraavat 120 kalenteripäivää. Kolmikantaneuvottelujen seurauksena on muokattu nykyistä työtä paremmin sopivaksi, toteutunut työkokeiluja sekä aloitettu kouluttautumisia uusiin tehtäviin. 1-3 päivän poissaoloja on noin poissaolopäivien määrällä laskettuna noin 17 % kaikista sairauspoissaoloista. Kuntoutuspäivien määrä on jälleen laskenut huolimatta varhaiskasvatuksen siirtymisestä kaupungin hoidettavaksi. Kuntoutuspäiviä oli vuonna 2014 yhteensä 1092 kalenteripäivää. Kuntoutuspäivien määrä riippuu aina myös siitä, onko Kela:lta haettu kuntoutusryhmää työnantajakohtaisesti. Henkilökunnan kiinnostus kuntoutukseen on yllättävän laimeata. Kuntoutus on aina palkatonta, joten näistä poissaoloista ei aiheudu kustannuksia työnantajalle. Kuntoutuksessa oleva saa päivärahan joko Kelalta tai Kevalta. Perhevapaiden määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta; kaikenkaikkiaan näyttäisi että henkilökunnalle on syntynyt aiempia vuosia enemmän lapsia. Vuorotteluvapaat puolestaan vähenivät edellisestä vuodesta johtuen järjestelmän muutoksesta. Muiden vapaiden määrä nousi edellisestä vuodesta ollen 8060 päivää. Muut vapaat sisältää pääasiassa palkattomia vapaita kuten hoitovapaat, virkavapaat/työlomat toisen tehtävän hoitamiseksi jne. Lomautuksia toteutettiin vuonna 2014 vain koulutoimessa kesäseisokin ajalla. Koulujen ruokahuolto- ja puhtauspalveluiden henkilöstö on pystytty sijoittamaan vuosilomasijaisuuksiin sikäli kuin he eivät ole ottaneet palkatonta vapaata. 6. Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen Henkilöstöhallinnon järjestelmään ei ole syötetty henkilökunnan tutkintotietoja, eikä sieltä näinollen saada koulutustasotilastoja. Vakinainen henkilökunta on muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta muodollisesti pätevää. Epäpätevää henkilökuntaa on jonkin verran mm opetustoimessa määräaikaisena. Koulutussuunnitelma on suuntaa-antavana hyväksytty ja sen toteutumisesta huolehtivat pääosin hallintokunnat. 6.1. Koulutus Koulutuspäivien määrä vaihtelee vuodesta toiseen, mutta suuntaus on aleneva. Vuonna 2014 koulutuspäiviä kirjattiin järjestelmään 705, mutta lukuun ei sisälly kaikki sisäinen koulutus eikä opettajien Veso-koulutus. Yhä lisääntyvät videoneuvottelulaitteiden tai netin välityksellä tapahtuva koulutus ei myöskään kirjaudu lukuihin koska em koulutuksista ei ole tarpeen tehdä päätöksiä.
Kauhavan kaupunki 12 Kirjattuja koulutuspäiviä oli siis 1,2 / vakinainen henkilö. Vuosityöajasta laskettuna kirjattuun koulutukseen käytettiin noin 0,5 %. Koulutuspalveluita ostettiin yhteensä 78.000 :lla, joka on noin 130 / henkilö. Pääosin koulutus on esim uusien ohjelmien tai vanhojen päivityksistä johtuvaa sekä ammattialan täydennyskoulutusta. Yhä enemmän koulutuksiin osallistutaan netin välityksellä, jolloin työaikaa säästyy eikä tule matka- ja majoitukustannuksia. Henkilökunnalla on omaehtoista kouluttautumishalukkuutta siten, että tutkintoja korotetaan tai hankitaan lisää pätevyyttä. Työnantaja kannustaa tutkintotavoitteiseen koulutukseen myöntämällä 3 ylimääräistä lomapäivää ammattitutkinnon suorittamisesta. Muutoinkin omaehtoista kouluttautumista tuetaan myöntämällä palkallisia vapaapäiviä. Vuonna 2014 näitä opintoihin käytettäviä tai niistä palkitsevia vapaapäiviä myönnettiin yhteensä 56 kalenteripäivää. Koulutuskorvaukseen oikeuttavia päiviä oli 488. Koulutukseen osallistui yhteensä 243 henkilöä, joille siis tuli keskimäärin 2,9 päivää/osallistuja. Koulutus jakaantuu epätasaisesti; joissakin tehtävissä, mm maataloushallinnossa, pakollisia koulutuspäiviä on paljon. Koska koulutuskorvausta saadaan vain kolmelta päivältä yhtä työntekijää kohti, ei kaikilta päiviltä saada korvausta. 6.2. Johtaminen Vuonna 2014 ei suoritettu koko kaupunkia koskevia kyselyjä, joissa olisi mitattu johtamisen laatua. Sen sijaan useat esimiehet ovat tehneet omalle henkilökunnalleen johtamiskyselyjä. Näiden kyselyjen tulokset jäävät esimiehen (ja mahd hänen esimiehensä) tietoon. Esimiesrakenne koostuu virassa toimivista virkavastuullisista esimiehistä sekä työjohdollisista esimiehistä (työsuhteiset ). Virassa toimivia esimiehiä on kaikkiaan 42, joista 22 koulun johtajia. Työsuhteisia esimiehiä on 17, joista suurin osa on päiväkotien johtajia. Esimiehistä lähes kaikilla on suoritettuna myös johtamiskoulutuksia, joko johtamisen erikoisammattitutkinto tai laajahkoja esimieskoulutuksia. Koulujen johtajista kaikilla ei ole johtamis/esimieskoulutusta. Työnantaja edellyttää, että esimiehet pitävät säännöllisiä työyksikkökohtaisia palavereja. Palavereiden tiheys vaihtelee toiminnan luonteen mukaisesti, mutta käytännössä koko henkilökunta on niiden piirissä. Edelleen esimiesten tulee käydä kehityskeskustelut vuosittain. 7. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Henkilöstön työkykyä pyritään ylläpitämään ja kehittämään yhdessä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Tavoitteena on,että työntekijät
Kauhavan kaupunki 13 7.1 Työterveyshuolto tunnistavat oman työkykynsä esteitä ja pyrkivät niitä aktiivisesti poistamaan. Työantaja pyrkii tukemaan erilaisilla toimenpiteillä omaehtoista toimintaa. Sairauspoisaoloja pyritään vähentämään aktiivisen aikaisen tuen mallin avulla. Mallin mukaan tietty määrä poissaoloja tai muut havaitut ongelman työkyvyssä tai työn tekemisessä luovat esimiehelle velvollisuuden ottaa asia keskusteluun työntekijän kanssa. Tavoitteena on tarttua ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaihteessa. Työterveyspalvelut ostetaan Ky Kaksineuvoiselta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille 2014-18 on hyväksytty pääosin entisen suunnitelman sisältöisenä. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tiivistä ja tuloksellista; tarvittaessa käydään ns kolmikantaneuvotteluja ja näiden seurauksena erilaisia töiden uudelleenjärjestelyjä ja työkokeiluita on ollut useita. Kaupunki saa menoihin korvausta Kela:lta. Korvaus vaihtelee korvausluokittain, mutta se on noin 50 % kokonaiskustannuksista. Liitteessä olevassa, työterveydenhuollon käyntejä kuvaavassa taulukossa, sairaanhoidon lääkärissäkäynteihin sisältyy esim käynnit päivystyksessä jne, siis muilla kuin varsinaisilla työterveyslääkäreillä. Käyntimäärät työterveyshuollon tarkastuksissa jne riippuvat mm työterveyshuollon henkilökuntatilanteesta. Työterveyslääkäreistä on jatkuvasti pulaa, joten muut kuin nimenomaan työkykyä koskevat lääkärissäkäynnit ohjataan perusterveydenhuoltoon. Lakisääteiset lausunnot jne hoidetaan työterveyslääkäreiden toimesta. 7.2 Tyky-toiminta Tyky-toiminnan perustaksi on vakiintunut Kunto+-setelit, joilla voi maksaa sekä liikunta- että kulttuuritilaisuuksissa. Etuuden arvo on 100 /vuosi/henkilö. Vuonna 2014 aloitettiin myös sähköisten seteleiden välitys ja vuoden 2015 alusta siirryttiin kokonaan sähköisiin seteleihin työmäärän vähentämiseksi. Työyksiköille suunnattiin tyky-rahaa noin 30 /työntekijä. Yksiköt saivat itse päättää rahan käyttämisestä sillä rajoituksella, että ruokailuihin sitä ei voinut käyttää. Lisäksi liikuntakampanjan palkintoina oli tyky-rahaa. Yhteensä yksiköiden omaan tyky-toimintaan käytettiin noin 13.500. Toiset yksiköt käyttivät määrärahat täysin mutta joillakin käyttö oli kovin vähäistä. Vastuu tykytoiminnan järjestämisestä yksiköissä on sen henkilökunnalla. Henkilökunnalle on ostettu liikuntaryhmät jokaiseen entiseen kuntakeskukseen. Ryhmät ovat yhteisiä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen henkilökunnan kanssa. Ryhmissä oli noin 170 kävijää. Liikuntaryhmät ovat erittäin suosittuja henkilökunnan keskuudessa. Marraskuussa aloitettiin uusi liikuntakampanja joka jatkuu vuodelle 2015. Edelleen henkilökunnalle järjestettiin kaksi tykypäivää Härmän Kuntokeskuksella. Valitettavaa oli, että osallistujamäärä jäi
Kauhavan kaupunki 14 kovin vähäiseksi (noin 60, kun mukaan olisi sopinut 200 ). Henkilökunnalla oli myös mahdollisuus omalla kustannuksellaan osallistua InBody-mittauksiin. 7.3 Työtapaturmat Työtapaturmia sattui 2014 yhteensä 28 kpl, joka pitkän aikavälin keskiarvoja. Vuonna 2013 tapaturmia oli huomattavan vähän. Kun vakuutusyhtiö vaihtuu, tapaturmien tilastointi yleensä aina muuttuu, jolloin vuosittaisten lukujen vertaaminen on hankalaa. Työtapaturmista 2 tapahtui työmatkalla ja muut työpaikalla. Vireillä oli kaksi ammattitautiepäilyä. Useimmat tapaturmat aiheutuvat maatalouslomittajille toimittaessa eläinten kanssa. Muista tapaturmista suurimman ryhmän muodostavat liukastumiset ja kaatumiset joko sisä- tai ulkotiloissa. 7.4 Työhyvinvointitutkimukset Marras- joulukuussa 2014 työterveyshuolto toteutti ei henkilökunnalle työkykyindeksikyselyn. Kyselyn tulokset valmistuivat vasta vuoden 2015 puolella. Vastaava kysely on tehty vuonna 2010. Kyselyn tulosten perusteella työterveyshuolto suuntaa toimenpiteitä niille työntekijöille, joilla on suurin työkyvyttömyysriski. 7.5 Työsuojelu Työsuojeluorganisaatio uudistui vuoden 2015 alussa. Tällöin määritettiin uudelleen mm työsuojeluvaltuutettujen vapautukset jne. Työsuojelupäällikön tehtävät hoidetaan ostopalveluna. Työsuojelutoimikunnan kokoustoiminta on säännöllistynyt ja se kokoontui yhteensä 7 kertaa. AVI on suorittanut useita työsuojelutarkastuksia vuoden aikana: mm keittiöt ja eräät koulut on tarkastettu. Mitään suuria ongelmia ei ole löytynyt. Kaupungissa ei ollut kuntaliitoksen jälkeen tehty riskien arviointia. AVI edellytti arviointien tekemistä elokuun loppuun mennessä. Kartoitukset on tehty, joskin kirjaaminen yhteiseen ohjelmaan on vielä kesken. Sisäilmatyöryhmä on ilmenneistä sisäilmaongelmista johtuen kokoontunut vuoden aikana lukuisia kertoja. Sisäilmaongelmien käsittelystä laadittiin ohjeistus, jota sisäilmaongelmaa epäiltäessä tulee noudattaa. Sisäilmaongelmat ovat työllistäneet kaupungin koko organisaatiota hyvin laajasti kuluneen vuoden aikana.
Kauhavan kaupunki 15 8. Innovatiivisuus, yhteistoiminta ja verkostoituminen Henkilökunnalla on mahdollisuus tehdä aloitteita ja ehdotuksia toiminnan kehittämisestä sekä omalle esimiehelle että Intran kautta koskien koko kaupunkiorganisaatiota. Vuonna 2012 hyväksyttiin innovaatiosääntö, jossa määriteltiin m innovaatioista maksettavat palkkiot. Aloitteita ja innovaatioita ei vuonna 2014 tehty. Henkilökuntaa kannustetaan uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Yt-ryhmä kokoontui vuoden aikana 2 kertaa. Yt-ryhmällä on omaa päätösvaltaa henkilöstörahaston käytöstä päätettäessä. Henkilökuntaa kannustetaan tekemään yhteistyötä naapurikuntien saman alan henkilöstön kanssa. Osalle henkilökunnasta verkostoituminen on tuttua ja jokapäiväistä ja osalle taas hyvinkin vierasta. 9 Palkkaus ja henkilöstökustannukset Kaupunki maksoi vuonna 2014 palkkoja yhteensä 20.910 M. Jaksotetut palkat olivat yhteensä 2,3 M. Henkilöstökorvauksia saatiin kaikkiaan noin 300 000. Maksetut palkat osastoittain 25000 20000 15000 10000 Tekninen osasto Sivistysosasto Kehityskeskus Hallinto-osasto 5000 0 2014 2013 2012 2011 2010 2009 Palkkauskustannuksia kuten ei juuri muistakaan tämän raportin lukuja voi verrata aiempiin vuosiin johtuen varhaiskasvatuksen siirtymisestä. Henkilökunnan palkkaus perustuu Kunnallisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin. KVTES:iin sisältyi 01.07.14 voimaan tullut yleiskorotus 20,00 /kk.
Kauhavan kaupunki 16 On huomattava, että palkkakulut nousevat myös myönnettyjen työkokemuslisien johdosta. Erityisesti näin on opettajilla, joilla työkokemuslisiä myönnetään pääsääntöisesti 5 kpl 20 vuoden aikana. Lisien yhteenlasketut prosenttimäärät ovat enimmillään 27 %. Vertailun vuoksi KVTES:n täydet työkokemuslisät tulevat 10 vuoden työkokemuksella ja niiden enimmäismäärä on 8 %. Käytännössä opettajille tulevan yhden työkokemuslisän suuruus on noin 2.000 /vuosi. Edelleen opettajilla palkkakulut nousevat mikäli epäpätevän määräaikaisen tilalle palkataan pätevä työkokemuslisiä jo omaava henkilö; luokanopettajalla tämä voi merkitä noin 15.000 /vuosi ja lehtoreilla noin 20.000 /vuosi. Palkkarakenne sopimusaloittain 120 100 80 60 40 20 Ylitunnit (opettajat) Muut säännöllisen työajan lisät Henkilökohtainen lisä Palveluaikaan sidotut lisät Tehtäväkohtainen palkka 0 KVTES Opetusala Tekniset Sijaisten palkkauskulut ovat yhteensä melkein 1,2 milj. Niissä on nousua edellisestä vuodesta noin 7 %. Tämä johtuu varhaiskasvatuksen tulosta kaupungin toiminnaksi. Sijaisten käyttöä lyhyissä sijaisuuksissa on pyritty rajoittamaan, mutta se ei ole kovin hyvin onnistunut koulutoimessa. Sijaiskuluja on nostanut erityisesti äitiys- ja isyyslomien lisääntyminen. Edelleen henkilökuntaa on ollut paljon palkattomalla vapaalla, jolloin on tarvittu sijainen. Sijainen palkataan vain, ellei toimintaa pystytä muutoin hoitamaan. Usein sijainen tekee lyhempää työaikaa tai palkataan vain osaksi aikaa. Sijaiskulujen osalta tulee muistaa, että usein vakinaisen henkilön palkkaus on korkeampi kuin sijaisella, joten säästöä syntyy tätäkin kautta. Palkkaperusteiset eläkemaksut ovat prosenttia maksetusta palkkasummasta vaihdellen työn mukaan. Nämä maksut olivat yhteensä 2.572.000. Eläkemenoperusteiset maksut lasketaan nyt maksussa olevista ns vanhoista eläkkeistä ja niitä maksettiin 2.657.000, joka on noin 300.000 vähemmän kuin edellisvuonna. Varhemaksua maksetaan, jos joku siirtyy esim sairauden vuoksi eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää. Varhemaksu tulisi saada mahdollisimman pieneksi, mutta se voi vaihdella vuodesta toiseen melkoisesti.
Kauhavan kaupunki 17 Varhemaksu oli yhteensä 345.000, jossa oli hivenen nousua edellisestä vuodesta. Varhemaksut olivat 1,5 % palkkakustannuksista. Välilliset palkkauskustannukset (palkallisten vapaiden kustannukset) kääntyivät nousuun, ollen yhteensä 2.232.000. On huomattava, että osa sairauslomista tehdään 2/3 palkalla tai palkatta ja toisaalta sairausajan ja tapaturmasta aiheutuvien poissaolojen palkoista osa saadaan Kelalta takaisin henkilöstökorvauksina. Palkkauksen rakenne vaihtelee sopimusaloittain: esim tehtäväkohtainen palkka muodostaa KVTES:N alueella palkasta 93 %, OVTES:n alueella 74 % ja Teknisten sopimuksen alalla 88 %. Kokonaisansio oli KVTES:n alueella 2.304,19 /kk, OVTES:n alueella 3.625,79 /kk ja Tkenisten sopimuksen alueella 2.815,45 /kk. KVTES:n alueella miesten keskiansio on korkeampi kuin naisilla, mutta muilla sopimusaloilla on toisinpäin. 10. Yhteenveto Tilastojen valossa näyttää siltä, että henkilöstöasiat ovat varsin keskimääräisellä tasolla. Parantamisen varaa on kuitenkin edelleen mm sairauslomien pitkittymisen ehkäisyssä, työhönpaluun tukemisessa, johtamisessa jne. Olennaista sekä nykyisen henkilökunnan jaksamiselle että henkilöstön saatavuudelle tulevaisuudessa on työnantajakuva. Kuvaa ei voi tehdä eikä sitä voi vastuuttaa jollekulle, vaan se muodostuu yksilöiden kokemuksista. Jokainen viesti joka organisaatiossa annetaan on merkittävä, alkaen valtuuston päätöksistä ja yksittäisten valtuutettujen kannanotoista aina kesäharjoittelijan saamaan kokemukseen saakka. Työnantajakuva samoin kuin kaupungin imagokin muodostuu lukuisista asioista ja jokaisen yksilön omista kokemuksista.
Henkilöstöraportin tilasto-osa Sisällysluettelo 1. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ...2 TAULUKKO 1: KOKO HENKILÖKUNTA (VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET) 31.12. TILANTEESSA...2 TAULUKKO 2. HENKILÖSTÖ 31.12.2014...2 TAULUKKO 3. VAKINAINEN HENKILÖKUNTA...2 TAULUKKO 4. MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ HALLINTOKUNNITTAIN...3 TAULUKKO 5: HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SOPIMUSALOITTAIN...3 TAULUKKO 6: VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ OSASTOITTAIN 2009-14...3 TAULUKKO 7: VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN IKÄJAKAUMA 2009-14...3 TAULUKKO 8: YLI 58 -VUOTIAAT VAKINAISET TYÖNTEKIJÄT...3 TAULUKKO 9: VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN MUUTOKSET...4 TAULUKKO 10: VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEET...4 TAULUKKO 11: TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYNEET...4 2. TYÖAIKA JA TYÖPANOS...5 TAULUKKO 12: VAKINAINEN HENKILÖKUNTA TYÖAJAN MUKAAN...5 TAULUKKO 13: HENKILÖTYÖVUODET ERI LASKENTATAVOILLA...5 TAULUKKO 14 TYÖAJAN JAKAUTUMINEN / MUUT KUIN OPETTAJAT...5 TAULUKKO 15 TYÖAJAN JAKAUTUMINEN / OPETTAJAT...6 TAULUKKO 16: POISSAOLOT VUOSINA 2009-14 SYYN MUKAAN KALENTERIPÄIVINÄ...6 TAULUKKO 17 TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT...7 TAULUKKO 18: SAIRAUSPOISSAOLOT OSASTOITTAIN 2009-14 KALENTERIPÄIVINÄ...7 TAULUKKO 19: SAIRAUSPOISSAOLOT OSASTOITTAIN KALENTERIPÄIVÄÄ / HENKILÖ...7 TAULUKKO 20: TYÖTAPATURMISTA AIHEUTUVAT POISSAOLOT OSASTOITTAIN 2009-14 KALENTERIPÄIVINÄ JA PÄIVÄÄ /HENKILÖ...8 TAULUKKO 21: PALKATTOMALLA VAPAALLA OLLEET 31.12 HENKILÖITÄ...8 3. OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN...8 TAULUKKO 22: KOULUTUSPÄIVÄT OSASTOITTAIN 2010-2014...8 TAULUKKO 23: TIETOJA KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA...9 4. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI...9 TAULUKKO 24: TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET...9 TAULUKKO 25: TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTATILASTO...9 TAULUKKO 26: TYÖTAPATURMAT OSASTOITTAIN...10 5. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET...10 TAULUKKO 28: KAUPUNGIN MAKSAMAT PALKAT LAJEITTAIN 2009-2014 1000...11 TAULUKKO 29: PALKAT OSASTOITTAIN 1000 EUROA...11 TAULUKKO 30: SIJAISTEN PALKKAKUSTANNUKSET 1000 EUROA...11 TAULUKKO 31: ELÄKEKULUT LAJEITTAIN 1000 EUROA...12 TAULUKKO 32: VÄLILLISET PALKKAKUSTANNUKSET (EI TEHDYN TYÖAJAN PALKAT) 1000 EUROA...12 TAULUKKO 33: PALKKAUKSEN RAKENNE KESKIMÄÄRIN (PROSENTTIA KOKONAISANSIOISTA)...12
Kauhavan kaupunki 2 1. Henkilökunnan määrä Taulukko 1: Koko henkilökunta (vakinaiset ja määräaikaiset) 31.12. tilanteessa Hallintoosasto Kehityskeskus Sivistysosasto Tekninen osasto 01.01.09 31.12.13 31.12.14 Muutos 01.01.09 lukien Muutos ed vuodesta Muutos ed vuosi % 30 22 20-10 -2-9,1 125 113 117-8 4 3,5 331 368 547 216 179 48,6 182 150 137-13 -13-8,7 Yhteensä 668 653 821 153 168 25,7 Varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä oli 181, eli ilman varhaiskasvatusta henkilöstömäärä olisi ollut 640. Taulukko 2. Henkilöstö 31.12.2014 Palvelussuhde 31.12.14 Miehet Naiset Yhteensä Vakinaiset 126 470 596 Määräaikaiset 46 179 225 * joista työllistetyt 0 0 0 Yhteensä 172 649 821 Taulukko 3. Vakinainen henkilökunta 01.01.09 31.12.13 Muutos 01.01.09 31.12.14 lukien Muutos ed vuodesta Muutos ed vuodesta % Hallinto-osasto 29 18 18-11 0 0,00 Kehityskeskus 103 85 81-22 -4-4,71 Sivistysosasto 223 247 380 157 133 53,85 Tekninen osasto 169 132 117-52 -15-11,36 Yhteensä 524 482 596 72 114 23,65 Ilman varhaiskasvatusta 459, eli vähennystä edellisestä vuodesta 23 henkilöä.
Kauhavan kaupunki 3 Taulukko 4. Määräaikainen henkilöstö hallintokunnittain 01.01.09 31.12.13 Muutos 01.01.09 31.12.14 lukien Muutos ed vuodesta Muutos ed vuodesta % Hallinto-osasto 0 4 2 2-2 -50,0 Kehityskeskus 21 28 35 14 7 25,0 Sivistysosasto 104 121 169 65 48 39,7 Tekninen osasto 13 18 17 4-1 -5,6 Yhteensä 138 171 223 85 52 30,4 Josta työllistettyjä 5 7 0 Ilman varhaiskasvatusta 179. Taulukko 5: Henkilöstön määrä sopimusaloittain 31.12.2009 31.12.13 31.12.14 Kvtes 368 349 527 Tekniset 40 37 34 Opettajat 225 253 249 TuntiTes 21 14 11 Taulukko 6: Vakinaisen henkilöstön keski-ikä osastoittain 2009-14 31.12.09 31.12.13 31.12.14 Hallinto-osasto 53,1 53,4 54,4 Kehityskeskus 51,4 49,9 49,7 Sivistysosasto 48,5 47,2 47,9 Tekninen osasto 54,1 53,1 52,8 Kaikkien keski-ikä 49,0 49,3 49,3 Taulukko 7: Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma 2009-14 Kaikki yht Alle 30 30-39 40-49 50-59 60-64 65-69 Yhteensä 2009 14 78 164 189 65 1 508 2010 10 69 157 190 61 1 488 2011 10 74 152 179 68 1 484 2012 7 79 155 173 69 2 485 2013 4 79 146 176 70 7 482 2014 17 90 170 221 93 5 596 prosenttiosuu 2,85 15,1 28,52 37,08 15,6 0,84 100 Taulukko 8: Yli 58 -vuotiaat vakinaiset työntekijät Vakinaisen henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakauma 58-68 vuotiaat Sukupuoli 58 v 59v 60v 61v62v 63v 64v 65v 66v 67v 68v yht Mies 3 4 6 6 4 3 1 0 1 1 0 29 Nainen 18 24 22 17 17 10 7 1 2 0 0 118 Yhteensä 2014 21 28 28 23 21 13 8 1 3 1 0 147 Yhteensä 2013 20 23 18 17 12 11 12 5 1 1 0 120 Yhteensä 2012 22 19 18 14 13 16 8 1 1 0 0 112 Yhteensä 2011 22 20 16 13 20 15 4 1 0 0 0 111 Yhteensä 2010 23 21 13 20 15 7 6 1 0 0 0 106