Toimitustapaamiset 2010 15.1.2010 Finanssivalvonta
Sisältö Strategia ja organisaatio Sääntelyn uudistukset EU:n valvontauudistus Toimintaympäristön haasteet Palkitsemiskannanotto Pitkäaikaissäästämislaki 15.1.2010 Finanssivalvonta 1
Strategia ja organisaatio 15.1.2010 Finanssivalvonta 2
Liite 1 Strategia 2010 2012 Missio Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaan- ja sijoittajansuojaa. Valvomme finanssimarkkinoilla toimivien riskienhallintaa ja toimintaedellytyksiä, asiakassuhteissa ja markkinoilla noudatettavien menettelytapojen asianmukaisuutta ja sijoittaja- ja asiakasinformaation laatua. Visio Finanssivalvonta on dynaaminen ja arvostettu valvoja sekä laadukkaan eurooppalaisen valvontakulttuurin rakentaja. Tahtotilamme on terve kehitys ja tasapuoliset kilpailuedellytykset Suomen finanssimarkkinoilla, oikeasuhteinen sääntely ja valvonta sekä asiakkaiden parantunut tietämys finanssimarkkinoista. Strategiset valinnat Valvonnan riskiperusteisuuden edistäminen Asiakkaan- ja sijoittajansuojan edistäminen Kohdistamme toimintaamme ajantasaisen analyysin pohjalta olennaisimpien riskien ja riskipitoisimpien toimijoiden ja toimintojen valvontaan. Kehitämme finanssimarkkinoiden riskien arviointiamme ja kriisinhallinnan valmiuksiamme. Kerromme julkisuuteen säännöllisesti valvonnan painopistealueista ja tehdyistä valvontahavainnoista. Edistämme yleisön tietämystä finanssituotteiden ja -palveluiden kuluista ja riskeistä. Puutumme aktiivisesti ja ripeästi epäasiallisiin markkinakäytäntöihin. Panostamme säästämis- ja sijoitustuotteiden tuotekehitys- ja myyntiprosessien valvontaan. Kansainvälisen valvonta- ja sääntely-yhteistyön tehostaminen Yhtenäiseen toimintakulttuuriin siirtyminen Tuemme EU:n uuden valvontajärjestelmän käynnistämistä. Tehostamme erityisesti pohjoismaista valvontayhteistyötä olennaisilla riskialueilla sekä edistämme valvojien työn jakamista ja erikoistumista kansainvälisissä valvojakollegioissa. Vaikutamme Suomen finanssimarkkinoiden vakauden, kilpailukyvyn ja asiakkaansuojan kannalta keskeisiin sääntelyn muutoshankkeisiin panostamalla valmistelutyöhön riittävän aikaisessa vaiheessa. Syvennämme koko finanssisektorin kattavaa riskienhallinnan sekä tuotteiden ja liiketoiminnan osaamistamme. Lisäämme sähköisten tiedonhallintavälineiden käyttöä ja ylläpidämme kattavaa, ajantasaista ja luotettavaa valvonnan tietovarastoa. Varmistamme yhdistetyn valvonnan synergiahyödyt ja hyödynnämme yhteistyötä Suomen Pankin kanssa. Tehostamme ja yhdenmukaistamme työnkulkuja ja toimintatapoja. Huolehdimme myönteisestä ja aikaansaavasta työilmapiiristä ja hyvästä esimiestyöstä. Finanssivalvonta Strategia 2010 2012
Finanssivalvonnan organisaatio 14.12.2009 Eduskunnan pankkivaltuusto Suomen Pankin johtokunta Finanssivalvonnan johtokunta Sisäinen tarkastus JOHDON SIHTEERISTÖ Erkki Kontkanen 1.1.2010 alkaen HALLINTOYKSIKKÖ Pekka Peiponen JOHTAJA Anneli Tuominen VIESTINTÄ Terhi Lambert-Karjalainen INSTITUUTIOVALVONTA Osastopäällikkö Leena Kallasvuo RISKIENVALVONTA Osastopäällikkö Jukka Vesala Apulaisjohtaja, johtajan sijainen MARKKINAVALVONTA Osastopäällikkö Jarmo Parkkonen MENETTELYTAPAVALVONTA Osastopäällikkö Erja Rautanen Johtava neuvonantaja Hely Salomaa Pääanalyytikko Sampo Alhonsuo Neuvonantaja Arja Voipio Toimistot Toimistot Toimistot Toimistot Ryhmittymät Kaija Kilappa Luottoriskit Veli-Jukka Lehtonen Markkinat Auli Kumpulainen Asiakkaansuoja Timo Peltonen Rahoitussektori Elina Aartola-Mäkelä Markkina- ja operatiiviset riskit Matti Koivu Sijoittajainformaatio Sari Helminen Finanssipalvelutoiminnot Esa Pitkänen Vakuutussektori Seppo Juutilainen Vakavaraisuuslaskenta Jaana Ladvelin Vakuutustekniset riskit ja tutkimus Raoul Berglund Taloudellinen analyysi Jaana Rantama Tilinpäätösvalvonta Tomi Seppälä Säästämistuotteet ja -palvelut Paula Launiainen Työttömyysvakuutus Niina Jussila Tietojärjestelmät Jaakko Mauranen
Sääntelyn uudistukset 15.1.2010 Finanssivalvonta 3
Sääntelyn uudistukset Useita muutoksia sääntelyyn linjattu globaaleilla ja EU:n foorumeilla vastauksena finanssikriisiin Peruspyrkimyksenä laajentaa ja vahvistaa vakavaraisuusvaatimuksia sekä vähentää myötäsyklisyyttä. Komissiolla jo nyt lukuisia aloitteita synkronointi globaalin tason valmistelun kanssa. Tulevien ratkaisujen vaikutukset valvottaviin ja valvontaan tulevat olemaan merkittäviä. 15.1.2010 Finanssivalvonta 4
Keskeisimmät sääntelyhankkeet pankit Sääntelyhanke Tilanne Aikataulu Vaikutukset Vakavaraisuusdirektiivin (CRD) muuttaminen CRD 2: mm. suuret asiakasriskit, omien varojen rakenne, arvopaperistaminen, likviditeettiriskit, valvojakollegiot Direktiivimuutos hyväksytty. Voimaan 31.12.2010 Kohdistettuja parannuksia riskienhallintaan ja pääomahallintaan. Valvojakollegiot pakollisiksi (myös sivuliikkeiden valvojat mukana). CRD 3: mm. palkitsemisjärjestelmät, kaupankäyntisalkun vakavaraisuusvaatimukset Euroopan parlamentin käsittelyssä. Voimaan 1.1.2011? Neuvottelut vielä kesken Vakavaraisuusvaatimusten kiristyminen (kaupankäyntisalkku), palkitsemisjärjestelmät valvonnan kohteeksi. CRD 4: mm. varautuminen odotettavissa oleviin luottotappioihin, taseen liikakasvun estäminen, likviditeettiriskin rajoitukset, omien varojen laadun parantaminen, pääomapuskurit, vastapuoliriski. EU:n komissio julkistaa ehdotuksensa vuoden 2010 alkupuolella. Baselin komitean ehdotukset 17.12.2009. Voimaan aikaisintaan 31.12.2011? Lausunnot 16.4.2010 mennessä Vakavaraisuusvaatimusten kiristyminen (omien varojen laatu ja määrä; vastapuoliriskit); oman pääoman puskureiden muodostaminen suhdannevaiheiden yli; likviditeettiriskien määrälliset rajoitteet; leverage ratio. 15.1.2010 Finanssivalvonta 5
Keskeisimmät sääntelyhankkeet vakuutusala Sääntelyhanke Tilanne Aikataulu Vaikutukset Solvenssi II Puitedirektiivi hyväksytty, 2. tason sääntelyn valmistelu CEIOPS:n ohjeiden perusteella, 3. tason sääntely aloitetaan 2010 Voimaan 2012 Riskiperusteinen vakavaraisuuden arviointi, pääoman riittävyyden arviointi ja riskienhallinnan kehittäminen. Valvontamenetelmien ja valvontavaltuuksien harmonisointi. Eläkelaitosten vaka-sääntely (kotimainen hanke) Asiantuntijavalmistelu 3/2010 mennessä Pysyvän sääntelyn muutokset voimaan 2011/2012? Tavoitteena vakavaraisuusvaatimusten riskiperusteisuus ja turvaavuus sekä hyvä riskienhallinta. 15.1.2010 Finanssivalvonta 6
Muut keskeisimmät sääntelyhankkeet Sääntelyhanke Tilanne Aikataulu Vaikutukset Vaihtoehtoiset sijoitusrahastot (AIFM = Alternative Investment Fund Manager) direktiiviluonnos Luonnos julkistettu 4/2009; hyvin keskeneräinen (keskustellaan neuvoston työryhmässä ja EP:ssa) Direktiivin hyväksyminen vuonna 2010 Mahdollisesti vaikutuksia (mm. TELyhtiöiden) sijoitustoimintaan (kolmansien valtioiden hedge- ja muut rahastot). Rahoitusinstrumentteja koskevan IAS 39 - standardin kokonaisuudistus kolmessa vaiheessa Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostaminen (standardi annettu 11/2009). Varauskäytännöt/luottotappioiden kirjaaminen (luonnos julkaistu 11/2009). Suojauslaskenta (luonnos tulossa Q1/2010). Ensimmäisen uudistusvaiheen pakollinen soveltaminen v. 2013 alkaen. Aikaisempi soveltaminen mahdollista sen jälkeen kun hyväksytty EU:ssa. Hyväksyntä vastatuulessa. Vaikutus on yhtiökohtainen; suomalaisissa yhtiöissä ei mahdollisesti suuria vaikutuksia. Vähentänee myötäsyklisyyttä. Sääntelyn yksinkertaistumisen odotetaan parantavan tilinpäätösten laatua. 15.1.2010 Finanssivalvonta 7
EU:n valvontauudistus 15.1.2010 Finanssivalvonta 8
Eurooppalaisen finanssivalvonnan rakenne EKP:n yleisneuvoston jäsenet ja kansalliset valvonnan johtajat Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) (EKP:n yhteydessä) EBA:n, EIOPA:n ja ESMA:n puheenjohtajat + + EU:n komission edustaja ja EFC:n puheenjohtaja Tehtävät Makrovakauden valvonta Riskivaroitukset ja politiikkasuositukset korjaustoimista Valvontatieto Riskivaroitukset Euroopan finanssivalvontajärjestelmä (ESFS) EBA (pankkivalvonta) EIOPA (vakuutusvalvonta) ESMA (arvopaperimarkkinavalvonta) Tehtävät Valvonnan standardit Valvojien välisten kiistatilanteiden sovittelu Kriisinhallinnan koordinointi Kansalliset pankkivalvojat Kansalliset vakuutusvalvojat Kansalliset arvopaperimarkkinavalvojat Tehtävät Päivittäinen valvontatyö 15.1.2010 Finanssivalvonta 9
Fivan näkökulmia eurooppalaiseen finanssivalvontaan Rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavien systeemiriskien valvonnan parantaminen (makro-mikrokoordinaatio) Tärkeä myös Suomen finanssimarkkinoille, joilla vahvat kytkennät Pohjoismaiden ja muun EU:n finanssisektoriin Tärkeä valvoa makrotalouden riskien vaikutuksia pankkisektoriin ja pankkisektorin suurten riskien uhkia koko taloudelle Toimintamallin kehittäminen EU-tasolla suuri haaste Sitovien teknisten standardien antaminen Hyvä ehdotus, joka vähentää valvojakohtaisten erilaisten käytäntöjen soveltamista crossborder-ryhmittymien valvonnassa Standardien sisältö ja sääntökirja tulisi olla tiivisti EU:n valvontaviranomaisen (EBA, ESMA, EIOPA) hallinnassa Finanssimarkkinoiden kriisitilanteet EU:n valvojien parempi yhdensuuntainen, tehokas ja koordinoitu toiminta kriisitilanteessa tärkeää; ESRB ja ESAt toimivat tähän suuntaan Sivuliikemuodossa toimivien pankkien kotivaltion ja isäntävaltion valvojien toimivaltuuksia ei muutettu Euroopan valvontaviranomaisten ja Fivan välinen vastuunjako Fiva vastaa omien valvottaviensa päivittäisestä valvonnasta Tiivis yhteistyö sääntelyssä, tietojen vaihdossa, valvontakäytäntöjen kehittämisessä ja finanssimarkkinoiden tilan arvioinnissa Euroopan valvontaviranomaisten kanssa 15.1.2010 Finanssivalvonta 10
Toimintaympäristön haasteet 15.1.2010 Finanssivalvonta 11
Toimintaympäristön haasteet Finanssikriisin jälkimainingit Finanssimarkkinoiden toipuminen kriisistä jatkuu Arvoperimarkkinoiden elpymisellä ollut positiivinen vaikutus finanssitoimialalle Talouskasvu alkanut uudestaan useissa suurissa maissa Pankkien ja vakuutusyhtiöiden toimintaympäristön riskit Suomen talous elpyy, mutta hyvin hitaasti pankkien luottotappiot kasvavat työttömyyden kasvun vuoksi useiden yritysten tilanne sidoksissa viennin elpymiseen; ongelmat voivat näkyä luottoriskien kasvuna talouden W-suhdannekehitys uhkakuva Suomessa ja muualla Kannattavuusnäkymät aneemisia alhainen korkotaso ja volyymien kasvun pysähtyminen pankeissa pidemmällä aikavälillä alhaisen korkotason vaikutukset vakuutusyhtiöihin Markkinariskien hallinta avainasemassa 15.1.2010 Finanssivalvonta 12
Pohjoismaisten finanssikonsernien osakekursseja 11.1.2010 mennessä 120 Indeksi 2.7.2007 = 100 100 80 60 4 5 3 40 20 6 0 2.7.2007 2.1.2008 2.7.2008 2.1.2009 2.7.2009 2.1.2010 1 Nordea 2 SEB 3 Svenska Handelsbanken 4 Danske Bank 5 Pohjola Pankki 6 Swedbank 7 Dow Jones Euro Stoxx 600 Pankit Lähde: Bloomberg. 1 2 15.1.2010 Finanssivalvonta 13
Pohjoismaisten finanssikonsernien tulokset heikentyneet Suurten pohjoismaisten finanssikonsernien tulostietoja tammi-syyskuussa 2009, milj. euroa Tulos ennen veroja Korkokate Muut tuotot Kulut Arvonalentumistappiot 1-9 2009 1-9 2008 Muutos, % 1-9 2009 1-9 2008 Muutos, % 1-9 2009 1-9 2008 Muutos, % 1-9 2009 1-9 2008 Muutos, % 1-9 2009 1-9 2008 Muutos, % Danske Bank 466 1 254-63 2 789 2 633 6 3 375 1 524 121 2 918 2 515 16 2 780 387 618 DnB NOR 964 1 154-16 1 948 1 952 0 1 355 976 39 1 631 1 626 0 709 148 378 Jyske Bank 83 146-43 447 357 25 243 191 27 385 363 6 221 39 465 Nordea 2 483 2 615-5 3 982 3 707 7 2 933 2 242 31 3 293 3 188 3 1 139 146 680 OP-Pohjola 393 357 10 825 873-5 737 530 39 1 040 1 017 2 127 27 370 SEB 269 891-70 1 515 1 393 9 1 782 1 606 11 2 136 1 947 10 891 161 452 Svenska Handelsbanken 1 008 1 067-6 1 596 1 451 10 741 728 2 1 071 1 016 5 259 96 170 Swedbank -747 1 204-1 541 1 685-9 1 030 1 072-4 1 434 1 392 3 1 884 161 1072 Yhteensä 4 919 8 689-43 14 643 14 051 4 12 196 8 869 38 13 909 13 063 6 8 010 1 166 587 Lähde: osavuosikatasukset, SP 15.1.2010 Finanssivalvonta 14
Kannattavuuskehitys 2009: samanlainen kehitys eri alueilla Pankkikonsernien liikevoitot suhteessa taseisiin* 1 Suomalainen pankki toiminta 2 Pohjoismaiset finanssi konsernit 3 Yhdysva ltain pankit 4 Eurooppalaiset pankit 2,0 % 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 1 2 4 3-1,0-1,5 2007 2008 2009 *Perustuu otokseen, joka sisältää merkittäivimmät pankit. Lähde: Suomen Pankki. 15.1.2010 Finanssivalvonta 15
Suomen pankkikonsernien tulokset: tuottojen rakenne muuttunut, arvonalentumiset kasvaneet Pankkisektorin tuloslaskelman erien muutokset vuoden aikana 1-9/2008-1-9/2009 3,0 mrd. +785 +47 +45-21 -107-449 2,5 mrd. 2,0 mrd. 1 909 milj. -563 1 646 milj. 1,5 mrd. 1,0 mrd. 0,5 mrd. 0,0 mrd. 15.1.2010 Finanssivalvonta 16
Luottoriskin merkitys kasvanut, korkokate pienentynyt 1 600 milj. 1 400 milj. 1 200 milj. 1 000 milj. 800 milj. 600 milj. 400 milj. 200 milj. Pankkikonsernien järjestämättömät saamiset ja arvonalentumistappiot 0 milj. 1/2008 2/2008 3/2008 4/2008 5/2008 6/2008 7/2008 8/2008 9/2008 10/2008 11/2008 12/2008 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 5/2009 6/2009 7/2009 8/2009 9/2009 Toistaiseksi alhainen korkotaso on helpottanut maksujärjestelyjen tekemistä Rahoituskustannusten nousu ja luottokannan kasvun hiipuminen eivät tue korkokatteen kehitystä Kilpailu talletuksista kiihtynyt Pääomamarkkinasidonnaiset tuotot voivat olla tilapäisiä 2008 2009 Arvonalentumistappiot kuluvan vuoden aikana Järjestämättömät saamiset 15.1.2010 Finanssivalvonta 17
Pankkisektorin vakavaraisuus parantunut 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Pankkisektorin vakavaraisuus ja omien varojen ylijäämä 9 500 9 000 8 500 8 000 7 500 7 000 Omien varojen ylijäämä, milj. euroa (oikea asteikko) Vakavaraisuussuhde Tier1 + Tier 2, % (vasen asteikko) Tier 1-vakavaraisuus,% (vasen asteikko) 15.1.2010 Finanssivalvonta 18
Työeläkevakuutusyhtiöiden toimintapääomat kasvaneet Työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuus on kasvanut edellisestä neljänneksestä positiivisten sijoitustoiminnan tuottojen ansiosta. Yhtiöiden yhteenlaskettu toimintapääoma oli 13,4 mrd. euroa 30.9.2009. Määräaikaislain mukainen tilapäinen rinnastus toimintapääomaan oli toimijoilla yhteensä n. 2,8 mrd. euroa Työeläkevakuutusyhtiöt 16,0 14,0 13,0 13,4 12,0 10,7 10,0 9,1 21,0 % 8,9 9,0 21,8 % 8,0 17,9 % 15,3 % 15,5 % 14,5 % 6,0 4,0 2,0 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 6/2008 9/2008 12/2008 3/2009 6/2009 9/2009 0,0 % Toimintapääoma Vähimmäismäärä Vakavaraisuusaste 15.1.2010 Finanssivalvonta 19
Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus on parantunut edelleen Henkivakuutusyhtiöt 4,5 4 3,5 3,2 3,2 4,2 30,00 % 25,00 % 3 2,5 2 13,20 % 2,7 2,7 2,4 11,40 % 11,70 % 10,90 % 17,80 % 14,20 % 20,00 % 15,00 % 1,5 10,00 % 1 0,5 5,00 % 0 6/2008 9/2008 12/2008 3/2009 6/2009 9/2009 0,00 % Toimintapääoma Vähimmäismäärä Vakavaraisuusaste 15.1.2010 Finanssivalvonta 20
Palkitsemiskannanotto 15.1.2010 Finanssivalvonta 21
Palkitsemiseen liittyvä kannanotto Fivan laatima, palkitsemiseen liittyvästä kannanotto on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Kannanotto on laadittu EU:n komission kaikille finanssialan yrityksille antaman suosituksen pohjalta. Kannanotto on kirjoitettu suositusten muotoon. Siinä annetaan suosituksia kaikille Fivalain 4 :n valvottaville. Kannanotolla täydennetään voimassa olevaa palkitsemiseen liittyvää sääntelyä. Suositusten soveltamisessa huomioitu suhteellisuusperiaate. Suosituksia tulisi soveltaa sekä valvottavakohtaisesti että konsernitasolla. 15.1.2010 Finanssivalvonta 22
Kannanoton keskeinen sisältö Valvottavalla tulisi olla hallituksen vahvistama palkka- ja palkkiopolitiikka, joka on sopusoinnussa hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja joka ei houkuttele liialliseen riskinottoon. Sen tulisi olla linjassa liiketoimintastrategian ja arvojen kanssa. Palkka- ja palkkiopolitiikan tulisi koskea koko henkilökuntaa, mutta sen pääpaino tulisi olla hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja muiden ylimpään johtoon kuuluvien sellaisten henkilöiden palkitsemisessa, joiden toiminnalla on olennaista vaikutusta valvottavan riskeihin. Palkitsemisen kiinteiden ja muuttuvien osien välillä tulisi olla tarkoituksenmukainen tasapaino. Muuttuville palkanosille tulisi vahvistaa enimmäismäärä. Maksettaessa huomattava muuttuva palkanosan, sen maksua tulisi lykätä vähintään kolmen vuoden ajan. 15.1.2010 Finanssivalvonta 23
Kannanoton keskeinen sisältö Tulospohjaisen palkitsemisen tulisi perustua kokonaisharkintaan ja siinä tulisi huomioida henkilökohtaisen suorituksen lisäksi liiketoimintayksikön ja koko valvottavan tulos. Tulosta olisi arvioitava monivuotisessa kehyksessä ja sen maksamisessa tulisi ottaa huomioon valvottavan liiketoimintasykli. Huomioon tulisi ottaa myös sidotun pääoman kustannukset ja vaadittu likviditeetti. Merkittäviin valvottaviin suositellaan palkitsemisvaliokuntaa. Palkka- ja palkkiopolitiikan toimivuuden ja toteutumisen riippumaton valvonta tulisi järjestää. Palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevat merkitykselliset tiedot tulisi julkistaa selkeällä tavalla. 15.1.2010 Finanssivalvonta 24
Pitkäaikaissäästäminen 15.1.2010 Finanssivalvonta 25
Sääntely Laki sidotusta pitkäaikaissäästämisestä (HE 159/2009 vp) Hallitusohjelmassa pitkäaikaissäästämisen edistäminen SIVA-työryhmä 2000-luvun alkupuolella Laki mahdollistaa sidotun pitkäaikaissäästämisen tarjoamisen talletuksilla ja arvopapereilla (myös sijoitusrahastot), johdannaisia voidaan käyttää suojaustarkoituksessa Laki ei koske vakuutussäästämistä Valtioneuvoston asetus tiedonantovelvollisuudesta tulossa Fivalle määräyksenantovaltuus ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä Verolaki (HE 158/2009 vp) Määrittää verovähennysoikeuden ja maksuperusteet Koskee myös eläkevakuutuksia 15.1.2010 Finanssivalvonta 26
Kotitalouksilla runsaat 120 miljardia euroa 145 130 115 100 85 70 55 40 Kotitalouksien rahoitusvarallisuus Suomessa Mrd. euroa 5 4 3* 2* 1 25 10 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 1 Pankkitalletuksevelkakirjat 2 Joukko- 3 Osakkeet 4 Vakuutus- 5 Sijoitus- 2009/Q2 *Arvio säästöt rahastot *Arvio Vakuutussäästöihin on laskettu yksityishenkilöiden ottamat säästövakuutukset ja yksilölliset eläkevakuutukset. Lähteet: Finanssialan Keskusliitto, Suomen Pankki, Tilastokeskus ja Finanssivalvonta. 15.1.2010 Finanssivalvonta 27
Pitkäaikaissäästämispalvelu ja Fivan rooli Palvelua voivat tarjota kotimaiset ja ulkomaiset talletuspankit, sijoituspalveluyritykset ja rahastoyhtiöt Verolain mukainen vähennysoikeus edellyttää ulkomaiselta toimijalta kiinteää toimipaikkaa Suomessa Palvelun tarjoamiseen oikeutettuja kotimaisia valvottavia noin 400 (sis. mm. jäsenosuuspankit ja säästöpankit) Palvelun voi käynnistää aikaisintaan huhtikuussa 2010 Ilmoitus Fivalle 1 kk ennen palveluntarjonnan aloittamista Fiva antanut valvottavatiedotteen ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä. Keskeiset tarkasteltavat osa-alueet Toiminnan järjestäminen (tarjottavat palvelut ja tuotteet, asiointitavat, toiminnan sidotun luonteen varmistaminen, henkilökunnan kouluttaminen) Asiakkaansuoja (sopimukset, tiliehdot, selonotto- ja tiedonantovelvollisuus) Tietojärjestelmät Normaali jatkuva valvonta ilmoitusvelvollisuuden päätyttyä 15.1.2010 Finanssivalvonta 28
Pitkäaikaissäästäminen Säästäjän varat ohjataan pitkäaikaissäästämistilille, jolle ne jäävät ellei säästäjä anna toimeksiantoa varojen sijoittamisesta edelleen tai ellei hän ole tehnyt esim. omaisuudenhoitosopimusta säästämisvarojen sijoittamisesta. Sallitut sijoituskohteet Talletukset Julkisen tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevat arvopaperit Arvopaperit, joiden liikkeeseenlaskijana tai takaajana on ETA-valtio, sen keskuspankki tai sen alueellinen hallintoyksikkö (Suomessa kunta tai kuntayhtymä) tai sellainen kansainvälinen julkisyhteisö, jonka jäsenenä on vähintään yksi ETA-valtio tai Euroopan keskuspankki Suomalaiset sijoitusrahasto-osuudet ja Suomeen notifioidut direktiivin mukaiset UCITS-osuudet tai markkinointiluvan saaneet non-ucits-osuudet Johdannaissopimukset vain suojaustarkoituksessa Säästäjä voi päättää haluamastaan sijoituspolitiikasta ja tehdä aktiivisia sijoituspäätöksiä säästövaroista pitkäaikaissäästämissopimuksessa määrittelemänsä sijoitusstrategian ja riskitason puitteissa Varat sidottuja säästämissopimuksen keston ajan; säästöjä ei voi nostaa ennen säästöajan loppua tai ilman erityisiä nostoperusteita 15.1.2010 Finanssivalvonta 29
Pitkäaikaissäästämisen tiedonantovelvollisuus Pitkäaikaissäästämissopimukseen liittyy laissa säädetty tiedonantovelvollisuus, jonka sisältöä täsmennetään asetuksella Vastuu pitkäaikaissäästämissopimuksen tiedoista rinnastuu vakuutussopimuslaissa säädettyyn Jos palveluntarjoaja tai sen edustaja on säästämissopimusta markkinoitaessa jättänyt säästäjälle antamatta tarpeellisia tietoja säästämissopimuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, säästämissopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin säästäjällä oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää Säännös ei tee tyhjäksi muussa lainsäädännössä säädettyä tarjoajan vastuuta ja tiedonantovelvollisuutta sijoituskohteista tai sijoituspalvelusta Pitkäaikaissäästämissopimuksen puitteissa tehtäviä erillisiä sopimuksia, joita säästöaikana tehdään sijoituskohteiden hankkimisesta säännellään edelleen muussa lainsäädännössä (esim. AML, SRL tai MiFiD-velvoitteet) 15.1.2010 Finanssivalvonta 30
Mihin asiakkaiden on syytä kiinnittää huomiota Erilaiset palvelu-/tuotekonseptit Säästövarojen pitkäaikainen sitominen Asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet, asiakkaan oman aktiivisuuden merkitys Kulujen merkitys sijoituksen tuotossa Sijoittamisen riskit, hajautuksen merkitys, veroetu Palveluntarjoajan vaihtamisen merkitys sijoittajan kannalta, esim. kannattaako vanha eläkevakuutussopimus vaihtaa pitkäaikaissäästämissopimukseen 15.1.2010 Finanssivalvonta 31