OYS erityisvastuualueen palvelurakenne taustaa, tarpeiden kehitys, tulevaisuus Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman aloitusseminaari Oulu 26.2.2013
OYS ERVA 2013 OLEMME PUOLI SUOMEA UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Länsi- Pohja Keski- Pohjanmaa Keski- Suomi HYKS Lappi OYS Pohjois- Savo Kainuu KYS Itä- Savo Pohjois- Karjala Satakunta Etelä- Savo TAYS Päijät- Kanta- Häme Etelä-Karjala Varsinais- Häme Suomi Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Sairaanhoitopiiri 1. Lappi 2. Länsi-Pohja Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. Alueella asuu 737 680 henkeä (31.12.2011), 14% maan väestöstä) OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % 118 336 16,0 64 994 8,8 401 201 54,4 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu 77 984 10,6 5. K-Pohjanmaa 75 165 10,2 YHTEENSÄ 737 680 100,0 ENONTEKIÖ MUONIO KOLARI PELLO YLITORNIO TORNIO KEMI OYS KITTILÄ TERVOLA KEMINMAA SIMO ROVANIEMI II YLI-II HAUKIPUDAS KIIMINKI INARI SODANKYLÄ SAVUKOSKI Lähes PELKOSENNIEMI SALLA KEMIJÄRVI 1000 km. RANUA OULU PUDASJÄRVI POSIO TAIVALKOSKI KUUSAMO HAILUOTO SUOMUSSALMI OULUNSALO KEMPELE MUHOS LUMIJOKI UTAJÄRVI PUOLANKA LIMINKA TYRNÄVÄ RAAHE SIIKA- HYRYNSALMI JOKI RISTIJÄRVI PYHÄJOKI VAALA VIHANTI PALTAMO MERIJÄRVI SIIKALATVA KALAJOKI OULAINEN KUHMO ALAVIESKA HAAPAVESI VUOLIJOKI YLIVIESKA PYHÄNTÄ KANNUS NIVALA KÄRSÄMÄKI KOKKOLA SIEVI KAJAANI SOTKAMO KRUUNUPYY TOHO- HAAPAJÄRVI LAMPI REISJÄRVI PYHÄJÄRVI KAUSTINEN LESTI- HALSUAJÄRVI VETELI PERHO Pasi Parkkila 2012
YDINKYSYMYKSIÄ Minkälainen on tulevaisuuden erikoissairaanhoidon visio vuodelle 2030 -? Miten palvelujen kysyntä / potilasmäärät kehittyvät? Millainen on tulevaisuuden potilas? Minkälaisia toimintoja tilojen ja laitteiden on palveltava tulevaisuudessa? Miten hoitomenetelmät muuttuvat; lääkkeet, teknologia? tilat, laitteet ja koko palvelurakenne saadaan tukemaan ja palvelemaan mahdollisimman tehokkaasti erilaisia sairaanhoidollisia prosesseja?
TULEVAISUUDEN (-kin) HAASTEITA Harva ja harveneva asutus, etäisyydet palvelupisteisiin Vanheneva väestö Sairaanhoitopalvelujen lisääntynyt ja lisääntyvä tarve Palvelujen kustannusten kasvu Hoitoteknologian ja lääkkeiden kehitys / kustannukset Talouden liikkumavara pieni Työvoiman saatavuus Vanheneva infrastruktuuri (palvelut, sairaalat) Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset, hoitotakuu Potilaan valinnanvapauden vaikutukset
Sairastavuusindeksi Suomen kunnissa v.2008-2010, vakioitu Lähde: THL 26-90 91-100 101-109 110-124 125-159 PPSHP: Kalajoki 96,2 Pudasjärvi 146,7 THL:n uusi sairastavuusindeksi sisältää (kehitysversio) Syövät Sepelvaltimotauti Aivoverisuonisairaudet TULE-sairaudet Mielenterveys Tapaturmat Dementia (Alzhaimertauti) Pasi Parkkila 2012
Väestöennuste maakunnittain vuoteen 2040 110 Indeksi, 2003=100 105 100 95 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa 90 85 80 75 70 Pasi Parkkila PPSHP:n osuus Ervan väestöstä 55% v. 2012 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lasten ja nuorten määrä alkaa laskea, 65-vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa erittäin nopeasti. Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot AlueOnline
HUOLTOSUHDE SH-PIIREITÄIN Itä-Savo Etelä-Savo E-Pohjanmaa K-Pohjanmaa 60,5 58,7 58,6 58,2 84 83 96 103 Demografinen (Tilastokeskuksen väestötiedoista lasketut) Vuosina 2010 ja 2030 Satakunta Vaasa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala 57,3 56,9 55,9 55,9 55,5 75 86 90 84 82 Kanta-Häme 55,4 78 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15- vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Länsi-Pohja Päijät-Häme P-Pohjanmaa P-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Varsinais-S. 55,0 54,5 54,3 54,1 54,1 53,4 52,4 86 82 76 89 85 77 73 Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on Lappi Pirkanmaa HUS 51,2 51,0 44,8 61 69 83 Pasi Parkkila 2011 OYS-ERVA SUOMI 51,6 73 0 20 40 60 80 100
HOIDON MÄÄRÄ KASVAA MUTTA HOITOA ANNETAAN ERI TAVALLA Hoidossa olleet potilaat (oma esh, yhteensä, 1000 eri henkilöä) 140 120 100 80 60 108 109 109 111 114 115 115 116 117 120 Hoitopäivien määrän kehitys v. 1990-2010 PPSHP:ssä 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Avohoitokäyntien määrän kehitys v. 1990-2010 PPSHP:ssä (laskutetut käynnit) Huomaa: Oulun seudun yhteispäivystys aloitti 5/2000 600 000 500 000 400 000 300 000 656 156 310 649 594 082 329 233 542 802 343 974 487 326 333 309 412 286 328 338 392 740 330 702 381 704 355 043 369 340 358 992 345 648 339 412 338 143 337 795 339 747 1990 1995 2000 2005 2010 365 454 334 385 386 492 340 077 406 025 337 082 410 272 333 887 410 320 323 099 425 060 323 713 445 266 300 344 453 218 296 058 471 838 290 149 479 815 280 191 485 071 40 20 200 000 100 000 0 2002 03 04 05 06 07 08 09 10 2011 0 1990 1995 2000 2005 2010 Pasi Parkkila 2011
AVOHOITOKÄYNTIEN JA HOITOPÄIVIEN MÄÄRÄN KEHITYS 2000-2011, ERIKOISSAIRAANHOITO 450 000 400 000 AVOHOITOKÄYNNIT 431 064 + 28,6 % 350 000 341 589 300 000 250 000 335 183 HOITOPÄIVÄT 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 272 644-20,2 % Pasi Parkkila 2012
120 Tehty työpanos indeksinä ammattiryhmittäin v.2000-2010 (ilman kehitysvammahuoltoa) (v.2000 = 100) Tehty työpanos v. 2010 Hoitohenkilöt 3 055 Yhteensä 4 482 110 Lääkärit 593 100 Muut 833 90 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Pasi Parkkila 2011
TYÖPANOKSEN TARVE EI VÄHENE HOIDETTUJA POTILAITA / TYÖPANOS V.2000-2011 (PPSHP / Erikoissairaanhoito, toiminnallinen työpanos) 28 27 26 26,9 26,2 26,4 26,3 26,0 26,0 26,4 26,0 25,9 26,2 26,1 26,1 25 24 23 22 21 20 Pasi Parkkila 2012 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
MUTTA TYÖVOIMASTA TULEE PULA Arvio työmarkkinoille tulevien ja sieltä poistuvien lukumäärästä vuosina 1990-2025 Lähde: Eläketurvakeskus
VÄESTÖTEKIJÖIDEN VAIKUTUS PERUSPALVELUJEN KYSYNTÄÄN SUOMESSA V.2010 2030 INDEKSINÄ (2010=100) Menoerä 2009 M 2010 2020 2030 ind. ind. ind. SOSIAALIPALVELUT 5005 100 121 148 TERVEYSPALVELUT 9307 100 115 133 - perusterveydenhuolto 3762 100 119 145 - erikoissairaanhoito 5545 100 112 125 KOULUTUSPALVELUT 7006 100 99 103 Lähde STM Pasi Parkkila 2011
HAASTEISTA SELVIYTYMINEN EDELLYTTÄÄ Prosessien sujuvuuden (tehokkuus) parantamista Henkilötyön tuottavuuden lisäystä Kapasiteetin ja tilankäytön tehostamista Päällekkäisyyksien poistamista, keskittämistä, - mittakaavaedut Uusia toimintatapoja Johtamisosaamista Oman vastuuoton, osallistumisen lisäämistä Taustalla toimivat teknologiat, tietojärjestelmät, tilat ja laitteet sekä koko palvelurakenne!!! Pasi Parkkila 2013
HAASTEISIIN HAETAAN RATKAISUJA: Kansainvälisesti: yhteiset ongelmat yhteiset ratkaisut Valtakunnallisesti: palvelu- ja kuntarakenteen kautta Alueellisesti: Teknologiasta: Omahoidosta: Osaamisesta: Lääketieteestä: eri toimijoiden roolit, työnjako, yhteistyö tietojärjestelmät, automaatio ym. asukkaiden vastuu, osallistuminen, teknologian hyödyntäminen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehitys uudet tehokkaat hoidot ja lääkkeet TULEVAISUUDEN SAIRAALASTA: OYS 2030
TERVEYDENHUOLLON TASOT Vuodeosasto Avohoito Ohjattu kotihoito Kotihoito Tavoite: Itsehoidon osuus yksilön terveydenhoidosta on yli 80 % Edellyttää osaamisen siirtämistä myös asukkaille = informaatiota / viestintää / tietoa
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus 26.2.2013 Oulu Hannu Leskinen Selvityshenkilö TtT
Alueelliset selvityshenkilötyöryhmät Selvityshenkilöt olivat jäseninä työnsä päättäneessä palvelurakennetyöryhmässä Tehtävä Tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua selvittämällä alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa (Arvioitava valmius muutoksiin) Erityisesti huomiota tulee kiinnittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen parempaan yhdentymiseen Horisontaalinen (sosiaali- ja terveydenhuolto) ja vertikaalinen (perustaso ja erityistaso) integraatio Tarkasteltava, miten selvitysalueella voidaan saavuttaa riittävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen kantokyky
Työryhmän toimeksiannon lähtökohtia/tavoitteita Sote-tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on vahvoilla peruskunnilla Vaihtoehtona mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä muodostavat sosiaali- ja terveysalueita Riittävä väestöpohja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen Vähintään 50.000 100.000 as. (laaja perustaso, sisältää myös erityispalveluja ja 24/7 perustason päivystyksen muista kantokykytekijöistä riippuen) Vähintään 20.000 as. ja muutenkin riittävä kantokyky (mahdollisuus järjestää itse joitakin peruspalveluja mutta muiden sote-palvelujen saatavuus turvattava kuulumalla sote-alueeseen) Alle 20.000 as. (ei itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta=> kuuluttava sote-alueeseen) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettava laki Kaikkien kunnallisten toimijoiden tehtävät ja palvelujärjestelmän ohjaus määritellään nykytilaan verrattuna uudestaan
Perustaso Uuden laajan perustason tehtävänä on järjestää lainsäädännössä kuntien velvoitteeksi säädetty sosiaali- ja terveydenhuolto pl. ne tehtävät, jotka erikseen säädetään erityislaissa erityistason tehtäviksi Lähipalvelujen turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota Kuntien ja sote-alueiden yhteistyöstä sovitaan ervaalueen sisäisessä yhteistyösopimuksessa Sosiaali- ja terveysalue organisoidaan ensi sijassa vastuukuntamallilla, toisena vaihtoehtona on kuntayhtymä
Perustaso Palvelurakennetyöryhmä: perustasolla tarvitaan riittävää väestöpohjaa ja riittäviä tuotantovolyymeja palvelujen laadun ja turvallisuuden takaamiseksi Tasaa alueiden välisiä palvelutarpeiden eroja ja lisää talouden vakautta (esim. erikoissairaanhoidon kustannusten ennustettavuus) Väestömäärän lisäksi myös väestörakenne (esim. ikärakenne, huoltosuhde) ja eräät muut väestötason tekijät (esim. sairastavuus) vaikuttavat palvelutarpeisiin Muita kantokykytekijöitä työryhmän mukaan ovat Järjestäjän taloudellinen kestävyys ja vakaus Osaamisen turvaaminen Henkilöstön saatavuus ja riittävyys Infrastruktuuri Erityisolosuhteet Pitkät etäisyydet, harva asutus, saaristoisuus, kielelliset olosuhteet
Erityistaso Tehtävänä sosiaali- ja terveydenhuollon vahva alueellinen koordinaatio ja ohjaus Turvataan yhdenvertainen palveluihin pääsy Hallitaan palveluverkon päällekkäisyyksiä Ohjataan voimavaroja väestön tarpeiden edellyttämällä tavalla Erva-alueen sisäinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissopimus (mm. 24/7 sote-päivystyksen ja ensihoidon järjestäminen alueella) Kuntien ja sote-alueiden omistama oikeushenkilö kuntayhtymä, joiden jäseninä olisi joko kuntia tai sote-alueita
Erityistaso Lakiin perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät Koordinaatiotehtävät Viranomaistehtävät (esim. ensihoitokeskus, sote-valmiusasiat) Tutkimus, opetus ja valtakunnallinen kehittäminen Velvoite sopia kansallisesti määritellyistä vaativan erityistason palveluista Velvoite sopia keskitettävistä tukitoiminnoista Ei pääsääntöisesti omaa palvelutuotantoa, vaan keskitettävät, erityisen vaativat palvelut ostettaisiin tai niiden tuottamisesta erva-alueittain sovittaisiin tarvittaessa
Perustason kysymykset Miten saavutetaan riittävä sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky? Miten vahvistetaan vastuukuntien kantokykyä? Minkälaisia alueita näiden kriteerien kautta muodostuu? Millaiset valmiudet kunnilla arvioidaan olevan muodostaa selvityksen mukainen palvelurakenne? Mitä erityisjärjestelyjä kielellisten oikeuksien toteuttaminen/muiden erityispiirteiden huomioon ottaminen edellyttää? 26 Eija Koivuranta 11.1.2013
Erva-alueen yhteistyötä koskevat kysymykset Miten varmistetaan perustason laajan järjestämisvastuun palveluiden saatavuus, jos vahvassa peruskunnassa / sote-alueella ei ole riittävää palvelutuotantoa (esim. keskussairaala)? Mitä yhteistyötä tarvitaan perustason toimijoiden kesken? Mikä on perustason toimijoiden ja erityisvastuualueiden yhteistyö? 11.1.2013
Erityisvastuutason kysymykset Miten turvataan ervan riittävät koordinaatiomahdollisuudet, jotta kuntien/alueiden välinen kilpavarustelu voidaan välttää Miten erityisvastuualueiden ja yliopistosairaaloiden hallinto järjestetään? Mitä ervojen omistaohjausta kehitetään?
Aikataulutusta Sote-palvelurakenneuudistuksen tavoitteet ja linjaukset 12/2012 Selvitystyöryhmien esitykset 2/2013 Kuntien lausunnot ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän käsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu käynnistyy 3/2013 Hallituksen esitys järjestämislaista 2014 Järjestämislain toimeenpanon siirtymäaika 2015-2016 Uusi palvelurakenne voimassa 2017
Pohjois-Pohjanmaa Kuusamo Ii Pudasjärvi Taivalkoski Hailuoto Pyhäjoki Raahe Oulu Lumijoki Kempele Muhos Liminka Siikajoki Tyrnävä Utajärvi Merijärvi Siikalatva Kalajoki Oulainen Alavieska Haapavesi Ylivieska Kärsämäki Nivala Sievi Haapajärvi Pyhäntä Reisjärvi Pyhäjärvi
Pohjois-Pohjanmaa Kuusamo Ii Pudasjärvi Taivalkoski Hailuoto Pyhäjoki Raahe Oulu Lumijoki Kempele Muhos Liminka Tyrnävä Siikajoki Utajärvi Merijärvi Siikalatva Kalajoki Oulainen Alavieska Haapavesi Ylivieska Kärsämäki Nivala Sievi Haapajärvi Pyhäntä Reisjärvi Pyhäjärvi