Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskysely 2016
1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 JOHDANTO... 2 1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 3 2 PÄIVÄHOITOPAIKAN HAKU... 4 3 ALAVUDEN VARHAISKASVATUKSESTA YLEISESTI... 5 4 OMASTA PÄIVÄHOITOPAIKASTANNE... 6 5 PÄIVÄHOIDON JA KODIN VÄLINEN YHTEISTYÖ... 8 6 LAPSEN VIIHTYVYYS PÄIVÄHOIDOSSA... 11 7 TERVEISET ALAVUDEN VARHAISKASVATUKSELLE... 13 8 TÄRKEIMMIKSI KOETUT ARVOT VARHAISKASVATUKSESSA.. 14 8.1 Varhaiskasvatussuunnitelman suunnittelutyö... 14 9 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYIDEN VERTAILUA... 15
2 JOHDANTO Alavuden kaupunki on teettänyt asiakastyytyväisyyskyselyitä vuodesta 2002 lähtien. Kyselyt on pyritty toteuttamaan parin vuoden välein ja edellinen kysely oli vuonna 2013. Viimeisenä kahtena kertana asiakastyytyväisyyskysely on toteutettu sähköisenä Webropol-kyselynä ja tänä vuonna kysely toteutettiin myös sähköisesti. Kyselyyn oli mahdollisuus vastata 1. 20.3.2016 välisenä aikana. Kyselystä jaettiin kirje joka kotiin päivähoitopaikkojen välityksellä, ilmoitettiin varhaiskasvatuksen Facebook-sivulla ja linkki kyselyyn oli Alavuden kaupungin varhaiskasvatuksen nettisivuilla. Kyselyyn vastasi 363:sta asiakasperheestä 41 eli vastausprosentti oli 11,3%. Vastausprosentti laski melkein 5%:lla vuodesta 2013, jolloin asiakasperheiden määrä oli kuitenkin pyöristetty 400:n. Kyselyssä pyrittiin kartoittamaan päivähoidon laatua asiakkaiden näkökulmasta ja sitä kautta kehittämään toimintaa paremmaksi ja toimivammaksi. Kyselyssä kysyttiin vastaajien taustatietoja, päivähoitopaikan hakua koskevia asioita, Alavuden varhaiskasvatuksesta yleisesti, perheiden omasta päivähoitopaikasta, kodin ja päivähoidon välisestä yhteistyöstä sekä lapsen viihtyvyydestä päivähoidossa. Lisäksi tiedustelimme vanhempien tärkeimmiksi kokemia arvoja varhaiskasvatuksessa sekä mahdollista kiinnostusta osallistua tulevan uuden varhaiskasvatussuunnitelman suunnittelutyöhön.
3 1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Vastaajista suurin osa eli 46% oli 31-40-vuotiaita. Seuraavaksi suurin ikäryhmä oli 21-30-vuotiaat, joita oli 37% vastaajista. 41-50-vuotiaita vastaajista oli 15% ja yli 50-vuotiaitakin oli kahden prosentin verran. Kukaan vastaajista ei ollut alle 20- vuotias. Päivähoidossa 75% lapsista oli 3-5-vuotiaita ja alle 3-vuotiaita hoidossa oli 36%. Esikoululaisia vastaajien perheistä oli vähiten eli 10%. Vastaajista 47% käyttää perhepäivähoitoa tai hoitajaa lasten kotona ja 44% käyttää päiväkotia hoitopaikkana. Ryhmäperhepäivähoitoa käyttää 15% perheistä. Enemmistöllä eli 55%:lla päivähoitopaikka sijaitsi keskustan alueella. Loppujen vastaajien paikat sijaitsivat melko tasaisesti Tuurissa, Aseman seudulla, Töysässä tai muissa kylissä kuten Sapsalammilla tai Sydänmaalla. Vastaajista 58%:lla oli tällä hetkellä yksi lapsi hoidossa ja 41%:lla kaksi tai kolme. Kellään vastaajista ei ollut enemmän kuin kolme lasta hoidossa. Ja jos perheessä oli useampi lapsi päivähoidossa, lasten hoito oli järjestetty samassa hoitopaikassa sisarusten kanssa 95%:lla vastaajista. 5%:lla hoito oli järjestetty osittain samassa paikassa sisarusten kanssa. Vanhemmat olivat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä sisarusten kesken järjestettyyn hoitopaikkaan, sillä 65% vastaajista koki, että hoitojärjestelyt olivat toteutuneet erinomaisesti ja 25% koki, että hoitojärjestelyt olivat toteutuneet hyvin. Kohtalaisiksi hoitojärjestelyjä oli kokenut 10% vastaajista, mutta huonoksi ei kukaan.
4 2 PÄIVÄHOITOPAIKAN HAKU Sähköisesti hoitopaikkaa oli hakenut suurin osa vastaajista eli 74%. Paperilomakkeella oli hakenut silti vielä 26% vastaajista. Hakemus itsessään oli koettu melko selkeäksi. 66% vastasi, että hakemus oli melko selkeä ja 34%:n mielestä hakemus oli erittäin selkeä. Kukaan vastaajista ei ollut kokenut hakemuksen olevan ei lainkaan selkeä. Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, miten heidän tarpeensa oli otettu huomioon päivähoitopaikan haussa. 52% vastasi, että heidän tarpeensa hakuprosessissa oli otettu huomioon erinomaisesti ja hyvin tarpeet oli otettu huomioon 48%:lla. Kukaan ei ollut kokenut, ettei tarpeita olisi otettu huomioon. Avoimissa vastauksissa vastaajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä hakulomakkeeseen, joka koettiin selkeäksi, nopeaksi ja ongelmattomaksi. Yhden vastaajan mielestä hakeminen on muina vuosina ollut selkeää, mutta esikoulu-, päiväkoti-, aamu- ja iltapäivätoimintahaku oli ollut aika sekava. Vastauksia oli annettu kyseiseen osioon kuusi. (Aluepäällikkö) otti perheemme työtilanteiden epävarmuuden hyvin huomioon päivähoitopaikasta päättäessään. Pystyimme luottavin mielin valmistautumaan töihin paluuseen, kun hoitoasia oli hyvässä järjestyksessä. Toiveita kuunneltiin hyvin ja asioista oli helppo keskustella.
5 3 ALAVUDEN VARHAISKASVATUKSESTA YLEISESTI Kysyimme vanhemmilta, miten heidän mielestään kaupunki tiedottaa varhaiskasvatusta koskevista asioista. Yleisesti tiedottaminen koettiin hyväksi, 61% vastaajista koki sen hyväksi, kun 29% koki sen kohtalaiseksi. 10% koki tiedottamisen erinomaiseksi. Kukaan vastaajista ei kokenut tiedottamista huonoksi. Tiedottamisen toivottiin tapahtuvan hoitopaikan välityksellä eli 68% toivoi kyseistä tapaa. Seuraavaksi suosituimmat tavat olivat sähköpostitse, 56%, ja varhaiskasvatuksen Facebook-sivujen välityksellä, 41%. 34% vastaajista koki kaupungin omat nettisivut hyväksi tiedotuskanavaksi. Töysätiedottessa tiedottamista toivoi 12% vastaajista. Paikallislehdessä tiedottamista toivoi 3% vastaajista, vaihtoehdoksi annettiin Ykköset!-lehti. Muuten, miten kysymykseen oli 3% vastaajista antanut ehdotuksena paperiversiona tai Päikyn, Peda.net tai Wilman kautta tiedottamisen. Vapaassa sanassa sai antaa palautetta Alavuden kaupungin päivähoitotoiminnan järjestämisestä. Vastauksia osioon oli antanut kuusi vastaajaa. Päivähoitotoiminta oli järjestetty vanhempien mielestä hyvin ja että on toiminut aina hyvin. Myös ammattitaitoisia kasvattajia ja yhteistyön sujuvuutta kehuttiin. Tietoa toivottiin kuitenkin enemmän ja paremmin suoraan vanhemmille. Oma huolensa oli myös päivähoitopaikkojen vähyys, varsinkin pienille ja vuorohoitolapsille sopivia paikkoja toivottaisiin enemmän. Yksi toive oli myös loma-aikojen hoitomahdollisuus koululaisille. Tarvittaisiin lisää päivähoitopaikkoja ja pienempiä ryhmiä. Pienillekin (alle 3v.) mahdollisuus päiväkotihoitoon. Enemmän päiväkotipaikkoja, yhä useampi vuorotyössä niin pitäisi saada vapaammat hoitoajat! Virikelapsille aivan oma juttunsa, vievät turhaan päiväkotipaikkoja.
6 4 OMASTA PÄIVÄHOITOPAIKASTANNE 56% vastaajista oli sitä mieltä, että heidän päivähoitopaikkansa sijainti oli erinomainen ja 39% mielestä hyvä. Vain 5% oli sitä mieltä, että päivähoitopaikan sijainti olisi kohtalainen eikä yhdenkään mielestä huono. Myös päivähoitopaikan tiloihin oltiin tyytyväisiä, 46% koki tilat hyviksi ja 42% erinomaisiksi. Kohtalaisiksi tilat kokivat 12% ja huonoksi ei yksikään vastaajista. Päivähoitopaikan aukioloaikoihin oltiin yleisesti erittäin tyytyväisiä. 53% koki, että aukioloajat olivat erinomaiset ja 37% koki ne hyviksi. Aukioloajat kohtalaiseksi kokeneita vastaajia oli 10% eikä huonoja yhtään. Hoitoajat olivat melkein 100%:lla vastaajista päivähoitoa, iltahoidon tarvetta oli 31%:lla ja 6% kertoi tarvitsevansa viikonloppuhoitoa. Iltahoidon tarvitsijoiden mielestä iltahoito oli järjestetty erinomaisesti tai hyvin, sillä molempia vastauksia oli 12%. Kuitenkin kaksi prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että heidän kohdallaan iltahoito oli järjestetty huonosti. Suurimmalla osalla vastaajista ei ollut tarvetta iltahoidolle. Sijais- ja varahoitojärjestelyt oli yleisesti järjestetty vastaajien mielestä hyvin. 42% vastasi, että järjestelyt oli hoidettu hyvin ja erinomaisesti 17%:n mielestä. Huonoksi järjestelyt oli kuitenkin kokenut 2% vastaajista. Avoimiin vastauksiin oli kommentoitu vain, ettei ole ollut tarvetta sijais- ja varahoitojärjestelyille. Päivähoitopaikkojen sisäisen ilmapiirin vastaajat olivat kokeneet enimmäkseen hyväksi. 57% koki ilmapiirin hyväksi ja 29% erinomaiseksi kun taas kohtalaiseksi ilmapiirin koki 12% vastaajista. 2% jopa koki ilmapiirin huonoksi. Kohtalaisessa ja huonossa vastausvaihtoehdossa oli mahdollisuus vastauksen selittämiseen, mutta kukaan ei ollut antanut näille vastauksilleen selitystä. Vastaajista 2% antaisikin päivähoitopaikkansa henkilökunnan arvosanaksi 4-5, ehkä juuri tämän huonon ilmapiirin seurauksena. Kuitenkin suurin osa eli 63% vastaajista antaisi arvosanaksi 8-9 ja 35% jopa 10. Lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen päivähoidossa oltiin yleisesti tyytyväisiä. 55% vastasi, että tuki kasvulle ja kehitykselle oli hyvää ja 32% sanoi sen olevan erinomaista. Kohtalaiseksi tuen koki 15% vastaajista eikä kukaan kokenut huonoksi lapsen saamaa tukea.
7 Yleisesti vastaajat olivat tyytyväisiä päivähoitopaikkaansa kokonaisuudessa. 53% oli hyvin tyytyväisiä, 137% erittäin tyytyväisiä ja kohtalaisen tyytyväisiä oli 10% vastaajista. Kukaan ei ollut tyytymätön päivähoitopaikkaansa kokonaisuudessa. Vapaassa sanassa sai sanoa mitä hyvää tai kehitettävää lapsen hoitopaikassa olisi. Vastauksia tähän osioon tuli yhteensä kahdeltatoista vastaajalta ja vastaukset käsittelivät monia eri aihealueita. Enemmän toivottiin kommunikaatiota hoitopaikan ja perheen välillä, ryhmäkokojen suuruus ja lapsen oman ikäinen seura tuntui mietityttävän. Kasvattajien toimintaa osa vastaajista myös mietti, että miten joissain tilanteissa voisi toimia enemmän esimerkillisesti lapsia ajatellen. Muutama vastaaja myös mietti lapsen tuomista ja hakemista ja kuinka kasvattajien tulisi olla enemmän läsnä niissä vuorovaikutustilanteissa vanhempien kanssa. Perhepäivähoitajille toivottiin puolestaan enemmän mahdollisuuksia ohjatumpaan tai yhteiseen tekemiseen muiden perhepäivähoitajien kanssa. Heille myös toivottiin kaupungin kustantamia leluja. Kasvattajilta toivottiin myös henkilökohtaisempaa hoitoa kullekin lapselle. Ruoka pysyi edelleen pohtimisen aiheena. Olisi hienoa, jos hoitajat esim. aamulla olisivat auttamassa lapsia riisumisessa, kun viedään aamulla hoitoon. Varsinkin jos aamulla on kiire lähteä töihin. Siinä ei saa koskaan apua. Jos hoitopaikka on auki klo 17 asti, ei hoidosta haku klo 16.30 pitäisi olla mikään ongelma, ei edes perjantaisin. Periaatteellisia eroja ruokailuissa verrattuna muihin päiväkoteihin/hoitopaikkoihin. Esim. aamupuuron päälle ei saa hiventä sokeria, jonka vuoksi puuro ei maistu lapselle lainkaan. Hoitajan lomapäivistä tiedottaminen hyvissä ajoin ja kirjallisena. Hoitajan pukeutuminen ulkona voisi olla esimerkillisempää lapsille (ilman pipoa/toppahousuja) ---. Henkilökohtaisempaa hoitoa. Jokainen lapsi ei ole samasta muotista valettuja! Tietysti tämä vaatii hoitajilta ja hoitopaikalta paljon, mutta lapset ovat sen arvoisia. Kunnan täytyisi ehdottomasti kustantaa perhepäivähoitajille leluja! Ei todellakaan ole minusta oikein, että perhepäivähoitajan täytyy vielä omasta pienestä palkastaan ostaa leluja lapsille! Siihen kaipaisin kunnalta tukea! Tällä hetkellä hoitopaikassa on niin pientä väkeä, joiden ehdoilla mennään. Isommat tarvitsisivat enemmän oman ikäisten juttuja.
8 5 PÄIVÄHOIDON JA KODIN VÄLINEN YHTEISTYÖ Päivähoitopaikan ja kodin välinen yhteistyö sujui vastaajien mielestä enimmäkseen hyvin tai erinomaisesti. 51% vastaajista oli sitä mieltä, että yhteistyö oli sujunut hyvin ja 39%:n mielestä erinomaisesti. Kohtalaisesti yhteistyö sujui 10%:n mielestä eikä kenenkään mielestä huonosti. Lapset myös otettiin vastaan hoitopaikassa 53%:n mielestä hyvin ja 42% vastasi, että erinomaisesti. 5% koki vastaanoton olevan kohtalaista, mutta yksikään ei kokenut sitä huonoksi. Kohtalaisessa vastausvaihtoehdossa oli mahdollisuus vastauksen selittämiseen, mutta kukaan ei ollut antanut tälle vastaukselleen selitystä. Avoimessa kysymyksessä kysyimme miten vanhemmat haluaisivat vaikuttaa lapsensa päivähoitoon. Vastauksissa ilmeni, että vanhemmat toivoivat enemmän tietoa ajankohtaisista asioista ja virikkeitä lapsille sekä mahdollisuutta vaikuttaa ruokaan, jota lapset syövät hoitopaikassaan. Muutama vastaaja oli kuitenkin täysin tyytyväisiä eivätkä näkisi mitään muutoksen tarvetta. Vastauksia osioon oli kuusi. Vanhemmat kokivat päivähoidon kasvatuksen tukevan kotikasvatusta hyvin. 61% vastaajista vastasi, että hyvin ja 29%, että erinomaisesti. Kohtalaisesti kasvatus tuki kotikasvatusta 10%:n mielestä eikä kenenkään mielestä huonosti. Samatprosentit toistuivat myös kahden seuraavan kysymyksen kohtalaisessa ja huonossa vaihtoehdossa. Vanhempien tarpeet ja toiveet oli 58%:n mielestä huomioitu hyvin päivähoidossa sekä 32%:n mielestä erinomaisesti. Luottamus lasta hoitavaan henkilökuntaan oli pääsääntöisesti hyvää. 48% vastaajista mielsi luottamuksen hyväksi ja 42% erinomaiseksi. Päivähoitopaikan yleiseen tiedottamiseen oltiin yleisesti tyytyväisiä. Hyvin tyytyväisiä oli 53% vastaajista ja erinomaiseksi tiedottamisen koki 35%. Kohtalaiseksi tiedottamisen koki 12% vastaajista. Lasta koskevissa tiedotusasioissa prosentit olivat melkein samat, eli hyvin tyytyväisiä oli 68% ja erinomaiseksi tiedottamisen koki 32% sekä kohtalaiseksi 10% vastaajista. Varhaiskasvatussuunnitelmasta kysyttäessä, 84% vastasi, että päivähoitopaikassa lapselle on tehty varhaiskasvatussuunnitelma ja 7% vastasi, että sitä ei olla tehdä. Alavuden varhaiskasvatuksessa on linjaus, että kesken kautta aloittaneille ei varhaiskasvatussuunnitelmaa välttämättä tehdä vasta kun seuraavana syksynä, joten
9 tämä voisi osiltaan selittää kyseisen prosentin. Tämä linjaus on käytössä sen vuoksi, että päivähoitopaikan kasvattajien olisi hyvä tuntea lasta ja perhettä jo hieman paremmin ennen varhaiskasvatussuunnitelman laatimista lapselle. 10% ei osannut sanoa, tehdäänkö lapselle varhaiskasvatussuunnitelmaa. 53% vastaajista koki varhaiskasvatussuunnitelman melko hyödylliseksi ja 39% hyödylliseksi. 8% vastasi, että se ei ole lainkaan hyödyllinen. Vanhemmille järjestetyt tilaisuudet, kuten VASU-keskustelut tai vanhempainillat, koettiin 69%:n mielestä melko hyödyllisiksi ja 29%:n mielestä erittäin hyödyllisiksi. 10%:lla vastaajista ei kyseisiä tilaisuuksia ole ollut ja 2% ei kokenut tilaisuuksia lainkaan hyödyllisiksi. Kyselyssä kysyimme, millaisena kotikäynnit lapsen hoitosuhteen alussa nähtiin. Suurimmalla osalla eli 44%:lla kotikäyntiä ei ole ollut. Vastaajista 36% kuitenkin koki kotikäynnin erittäin hyödylliseksi ja 15% melko hyödylliseksi. Ei lainkaan hyödylliseksi kotikäynnin oli kokenut 5% vastaajista. Kyseisessä vastausvaihtoehdossa oli mahdollisuus vastauksen selittämiseen, mutta kukaan ei ollut antanut tälle vastaukselleen selitystä. Vapaassa sanassa sai kommentoida päivähoidon ja kodin yhteistyötä ja miten mahdollisesti haluaisi sitä kehittää. Vastauksia tuli yhteensä kahdeksan ja tiedonkulku sekä muut keskustelut olivat vastauksissa päällimmäisenä. Osa koki tiedonkulun toimivan kasvattajilta vanhemmille moitteettomasti, kun taas osa oli sitä mieltä, että tiedonkulkua pitäisi ehdottomasti kehittää. Peda.net sivusto oli myös koettu hyödyllisenä tiedonkulun ja tietojen tarkistamisen suhteen. Kaikkien hoitajien kanssa eivät kemiat kohtaa. Koitan ymmärtää että hänen äidinkielensä ei ehkä ole suomi, joten johtuu ehkä kielimuurista että koen tulleeni useaan otteeseen syyllistetyksi erinäisissä asioissa vanhemmuuteen ja lasten rutiineihin liittyen. Pääosin hoitajat ottavat lapsen (ja vanhemmat) hyvin vastaan! Vanhempien kuuntelemista lapsen asioista, oikeasti. Vanhemmat ovat kuitenkin päävastuussa lapsesta ei varhaiskasvatus. On hyvää yhteistyötä ja huonoa yhteistyötä, ei ole oikein sanoa perusteeksi vanhemmille vain että näin toimitaan, se on aikuisen aliarvioimista, pitää osata sanoa myös miksi näin toimitaan. Ja pitää myös pystyä hyväksymään vanhempien perustelut. Asiat ovat selkeitä ja hyvin merkittyjä hoidossa, esim. lasten lokerot, kuivauskaapit jne. Se helpottaa kun tulee hakemaan lasta. Ajantasaista
10 tietoa viikon tapahtumista olisi kiva nähdä. Tiedotusta ajoissa mahdollisista retkistä yms. Toimii todella hyvin, olisi kiva jos olisi vaikka useamminkin keskusteluhetkiä, samantyyppisiä kuin vasu. Kun silloin ehtii kunnolla jutella lapsen ja perhepäivähoidon asioista hoitajan kanssa. Mielelläni kuulisin hoitajan oma-aloitteisesti kertovan enemmän päivän kulusta ja miten on päivä mennyt. Kysyttäessä kyllä saa vastauksen. Päivähoidon kanssa yhteistyö sujuu, kerrotaan kuinka on syönyt ja mitä on syönyt, kuinka on nukkunut päiväunet. ---
11 6 LAPSEN VIIHTYVYYS PÄIVÄHOIDOSSA Vanhemmat kokevat lapsensa viihtyvän päivähoidossa erinomaisesti, sillä 48% vastaajista oli tätä mieltä ja hyvin lapsensa koki viihtyvän 39%. Kuitenkin vain kohtalaisesti lapsensa koki viihtyvän 12%. Lapsen suhtautuminen päivähoidon henkilökuntaan oli vanhempien mielestä erinomaista tai hyvää, kumpikin vaihtoehto sai 47% vastauksista. Kohtalaisesti henkilökuntaan suhtautui 6% vastaajista eikä kenenkään vanhemman mielestä lapsi suhtaudu huonosti henkilökuntaan. Kavereita lapsilla koettiin olevan melko paljon eli 66% vastaajista oli tätä mieltä. 22% vastasi, että lapsella olisi erittäin paljon kavereita ja 12%:lla olisi vain vähän kavereita. Kaikilla lapsilla kuitenkin oli kavereita, eikä kukaan vastannut ettei kavereita olisi yhtään. Kiusaamista lapset olivat kokeneet päivähoidossa suhteellisen vähän. 82% lapsista oli säästynyt kiusaamiselta, mutta kuitenkin 5% on tullut kiusatuksi ja 12% vanhemmista ei osaa sanoa, onko lasta kiusattu. Jos lasta oli kiusattu päivähoidossa, se oli tullut ilmi yleensä joko lapsen itsensä kertomana tai kasvattajan välityksellä. Kiusaamiseen oli myös päivähoidon puolelta puututtu hyvin ja tehokkaasti. Vapaassa sanassa sai kertoa, mitä lapsi itse on kertonut päivähoidosta tai mitä vanhemmat haluaisivat sanoa lapsensa viihtyvyydestä päivähoidossa. Vastauksia osioon tuli yksitoista. Yleisesti vanhemmat vastasivat lapsen viihtyvän päivähoidossa hyvin ja nauttivat monipuolisesta tekemisestä. Lapset usein sanottivat vanhemmille päivien kulkua ja mitä oli tullut milloin ja kenenkin kanssa tehtyä. Muutama vanhempi nosti vielä esille kavereiden tärkeyden ja että isommat lapset kaipaisivat oman ikäistään seuraa ryhmiin, kun tällä hetkellä näyttäisi ryhmissä olevan melko pientä väkeä. Myös yksi kehittävä vastaus päivähoidon ruokaan tuli vastauksissa esille. Kivaa tekemistä ja kivoja hoitajia. Iltahoidossa tylsää, kun ovat pienten puolella.. ilmeisesti lelujen takia. Vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden pitää muistaa että ihmisiä on erilaisia ja hyväksyä ja sopeutua erilaisuuteen. Jokainen lapsi on yksilö ja jokainen perhe on erilainen, joku tarvitsee enemmän aikaa kuin toinen.
12 Lapset rakastavat monipuolista ohjattua toimintaa askartelua, jumppasalissa käyntiä, rakentelua, hiihtämistä, leipomista. Tämä on erittäin hieno asia. --- Ruoka on pahaa. Sen ymmärrän. Kehittäisin ruokavalion henkilökohtaisemmaksi lapsen mukaan. Lapsi viihtyy todella hyvin. Esimerkiksi loma-aikoina kyselee et koska pääsee taas hoitoon. Kaikki leikkikaverit on kivoja. Mukava hoitaja kun jaksaa järjestää kaikkia kivaa lasten kanssa.
13 7 TERVEISET ALAVUDEN VARHAISKASVATUKSELLE Terveisiä Alavuden varhaiskasvatukselle tuli kymmeneltä vanhemmalta. Yleisesti palaute oli positiivista, vaikka muutamia kehittämisen kohtiakin mukaan mahtui. Homma toimii, kiitos! Varhaiskasvatussuunnitelmat pitäisi myös muistaa käytännössä, eikä olla vain lain vaatimat paperityöt, jotka keskustelun jälkeen laitetaan mappiin ja unohdetaan sinne. Lisää elämyksiä lapsille, retkiä, esiintyjiä, tapahtumia. Eikä näiden tarvitse olla kalliita, paino sanalla elämys. Jatkakaa hyvää työtänne. Ehdottomasti kiusaamista vastaan kaikissa tilanteissa ja aikuisten puuttuminen on tärkeää varsinkin jo tässä vaiheessa. Panostetaan ruoan laatuun! Lapset eivät kasva sokerilla. Päivähoitomaksut käytön mukaan, hoitopäivien määrä vaihtelee, niin olisi hyvä saada maksu käytön mukaan ehdottomasti. Jyrkkä ei päivähoitomaksujen korotukselle. Painotan edelleen sitä, että tukekaa perhepäivähoitajien lelujen ja tarvittavien pelien ja tavaroiden hankinnassa. Ei päiväkodin työntekijätkään joudu sinne päiväkotiin niitä leluja ostamaan! Huolehtikaa, että perhepäivähoitajien lähellä on TURVALLINEN leikkikenttä ja siellä aktiviteetteja! Töysän kirkon leikkikenttä on vaarallinen ja köyhä! Siihen kaipaan parannusta, niin moni pph siellä käy! Sekä (päiväkodissa) oleva esikoinen ja perhepäivähoidossa olevat kaksi nuorinta ovat hienosti viihtyneet ja aina mielellään hoitoon menossa, joten jatkakaa samalla tavalla! Jokaiseen päiväkotiin iltahoito mahdollisuus, voisi auttaa jonoihin. Virikelapsille oma juttunsa! Kiitokset lastenhoitotyötä tekeville työntekijöille.
14 8 TÄRKEIMMIKSI KOETUT ARVOT VARHAISKASVATUKSESSA Alavuden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa ollaan uudistamassa 2016 vuoden aikana perustuen uuteen, vuoden 2016 lopulla valmistuvaan, valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tämän vuoden asiakastyytyväisyyskyselyssä kysyimmekin vanhemmilta, mitkä arvot he kokivat tärkeimmiksi varhaiskasvatusta ajatellen. Samaiset arvot on käyty läpi jo aikaisemmin tänä vuonna päivähoidon kasvattajien kanssa ja halusimme vielä vanhempienkin näkökulman ja mielipiteen tärkeimmistä arvoista varhaiskasvatuksessa. Kaikkiin vaihtoehtoihin oli tullut vastauksia, mutta tärkeimmiksi koetut erottuivat selkeästi. 93% vastaajista koki tasapainoisen ja hyvinvoivan lapsen tärkeimmäksi arvoksi ja heti seuraavana 91%:lla oli turvallisuus. Kolmanneksi tärkeimmiksi 83% vastaajista näkivät lapsilähtöisyyden, lapsen äänen ja lapsen osallisuuden sekä kasvattajan aidon läsnäolon ja kuuntelemisen. Neljänneksi tärkeimpänä arvona 80% näki arjen kiireettömyyden, ajan ja sylin. Seuraavat arvot olivat jakautuneet melko tasaisesti 73:n ja 25%:n välille ja niihin kuuluivat oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus, kunnioitus ja suvaitsevaisuus, leikin arvostaminen ja leikkiympäristö, kasvatuskumppanuus, vanhempien osallisuus, kuuleminen ja luottamuksellisuus, ammatillisesti toimiva ja työtään kehittävä henkilökunta, pienryhmätoiminta, pysyvät ihmissuhteet sekä hyvä hoidon aloitus. 15% vastaajista oli nähnyt tiimityön sekä yhteisen kasvattamisen ja leikkialuetoiminnan tärkeinä arvoina ja 9% sen, että toimintatavat olisivat tavoitteellisia ja suunnitelmallisia. Vain 2% koki ympäristöystävällisen toimintatavan tärkeänä arvona. 8.1 Varhaiskasvatussuunnitelman suunnittelutyö Uudistuvan varhaiskasvatussuunnitelman vuoksi lisäsimme asiakastyytyväisyyskyselyyn tänä vuonna kohdan, jossa tiedustelimme vanhempien kiinnostusta ja mahdollisuutta osallistua Alavuden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman suunnitelmatyöhön. 41:sta vastaajasta 38 oli antanut mielipiteensä kysymykseen. Heistä 52% ei osannut sanoa olisiko kiinnostusta osallistumiseen ja 16% ei ollut lainkaan kiinnostunut. 9% vastaajista olisi kiinnostunut ja pystyisi osallistumaan tarvittaessa myös päivällä suunnitelmatyöhön. 12% olisi myös kiinnostuneita, mutta päiväaikaan palavereihin osallistuminen ei olisi mahdollista, jolloin yhteydenpito tapahtuisi esimerkiksi sähköpostitse.
15 9 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYIDEN VERTAILUA Vertailtaessa vuoden 2013 ja 2016 asiakastyytyväisyyskyselyiden tuloksia, olivat tulokset ja vastaukset suurimmilta osin melko samanlaisia ja samoissa prosenttiluvuissa muutaman prosenttiyksikön heitoilla. Kuitenkin tulee pitää mielessä, että vuoden 2013 asiakastyytyväisyyskyselyyn tuli vastauksia 58 ja tänä vuonna 41, mikä on melkein kahdenkymmenen vastauksen heitto, joten prosentit ovat luonnollisestikin pienempiä edelliseen kyselyyn verrattuna eivätkä välttämättä ole suoraan verrannollisia. Ensimmäinen ero löytyi hoitomuodosta, eli vuonna 2013 noin 50% vanhemmista käytti päiväkotia kun tänä vuonna enemmistö eli 47% käytti taas perhepäivähoitoa tai hoitajaa lasten kotona. Viimeksi luvut olivat siis suhteessa toisiinsa toisin päin kuin tänä vuonna, mistä voisikin päätellä, että perhepäivähoitajille on edelleen tarvetta. Tuurin alueen hoitotarve on myös kasvanut vuodesta 2013, mikä näkyy pienenä lisääntymisenä Tuurin hoitopaikkojen tarpeessa. Seuraavaksi näyttäisi siltä, että tänä vuonna vanhempien mielestä heidän tarpeensa otettiin yleisesti paremmin huomioon päivähoitopaikkaa hakiessa, sillä erinomaisesti vastanneita oli 52% kun vuonna 2013 heitä oli 38% verrattuna silloiseen hyvin vastanneiden lukuun, joka oli noin 60%. Suhteutettuna tarpeet olisi siis otettu hieman paremmin huomioon kuin vuonna 2013. Sosiaalisen median kasvu näkyy kyselyssä myös siinä, että varhaiskasvatuksen Facebook-sivuilla tiedottaminen koettiin tänä vuonna jokin verran tärkeämmäksi kuin vuonna 2013. Mielenkiintoinen seikka oli siinä, että mielipiteet päivähoitopaikan tiloista olivat muuttuneet hieman huonompaan suuntaan. Vuonna 2013 yli 50% vastasi tilojen olevan erinomaisia ja noin 38% hyviä. Tänä vuonna vastaukset olivat vaihtaneet paikkaa eli 46% vastasi tilojen olevan hyvät ja 42% niiden olevan erinomaiset. Tämä on mielenkiintoista, sillä Alavuden varhaiskasvatus on vuoden 2013 jälkeen panostanut suuresti tilojen toimivuuteen ja viihtyvyyteen. Onkin siis erikoista huomata, että tiloja ei koeta niin erinomaisiksi kuin vuonna 2013. Tällainen vastausten vaihtuminen oli nähtävillä useassa muussakin kysymyksessä, kuten tyytyväisyys päivähoitopaikkaan kokonaisuutena, kokemus päivähoitopaikan ja kodin välisestä yhteistyöstä, lapsen vastaanotto hoitopaikassa, luottamus henkilökuntaan ja kokemus vanhemmille järjestetyistä tilaisuuksista. Voikin sanoa, että näissä kysy-
16 myksissä mielipiteet ovat hieman muuttuneet huonompaan suuntaan eikä niitä koeta niin hyvinä kuin vuoteen 2013 verrattuna. Vaikuttaisi siltä, että iltahoidon tarve on hieman kasvanut vuodesta 2013, mutta viikonloppuhoitoa tarvitsevia on edelleen suhteessa melko vähän. Iltahoidon järjestäminenkin on koettu hieman positiivisempana ja paremmin järjestettynä kuin vuonna 2013. Tosiasia on, että vuorotyö lisääntyy ja varsinkin sosiaali- ja terveysalalla se on hyvin yleistä. Sen myötä ilta- ja viikonloppuhoitoon tulee olla vanhemmilla mahdollisuus. Näyttäisi myös siltä, että päivähoitopaikan sisäisessä ilmapiirissä olisi jotain kehittämistä joissakin päivähoitopaikoissa. Ja valitettavaa on, että 2% vastaajista oli sitä mieltä, että ilmapiiri olisi hoitopaikassa huono. 63% vanhemmista antaisivat henkilökunnalle tänä vuonna arvosanaksi 8-9 kun vuonna 2013 yli 50% oli antanut arvosanaksi 10. Myös tyytyväisyys päivähoitopaikan antamalle tuelle lapsen kasvuun ja kehitykseen oli hieman suhteessa laskenut vuoteen 2013 verrattuna. Verrattavuus edellisten vuosien asiakastyytyväisyyskyselyihin oli tämän vuoden kyselyn osalta hieman hankalaa, kun vastauksia oli huomattavasti vähemmän eikä tämän vuoksi ollut suoraan verrannollinen. On ehkä hieman harmillistakin, että vastausprosentti jäi niin alhaiseksi vaikka tiedote kyselystä oli mennyt jokaiseen kotiin, kyselystä oli ilmoitettu niin kuukausitiedotteessa kuin varhaiskasvatuksen Facebook-sivuilla ja kysely oli selkeästi nähtävillä Alavuden kaupungin nettisivuilla. Uskomme kuitenkin tiedottamisen olleen riittävää ja tavoittaneen kaikki Alavuden päivähoidon piiriin kuuluvat perheen antaen mahdollisuuden vastaamiseen. Koemme asiakastyytyväisyyskyselyn laatimisen tärkeänä ja saatujen vastausten perusteella pystymme kehittämään varhaiskasvatuksen toimintaa toivottuun suuntaan.