iestinnän työkalupakki



Samankaltaiset tiedostot
Viestinnän muutosten jalkautus

Mitä on markkinointiviestintä?

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Luottamushenkilöt Hyvinkää

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu Erkki Hujanen Kaleva

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

Vinkkejä hankeviestintään

Sanna Oinonen. Viestintä ja sen suunnittelu. Yrittäjien aamukahvit

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Matkailutoimialan aamu Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Luento 3, Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Ilona Rahnasto

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa Anna-Maria Maunu

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Mitä on yritysvastuu media-alalla?

Näin kohtaat onnistuneesti median

Some, tapahtumat ja kumppanuudet. Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Mediallistumisen vaikutukset johtajuuteen, maineeseen ja asiantuntijuuteen

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Some-ohje Pirkanmaa2019-valmistelijoille

Positiivinen vaikutus. Kettukin verkostopäivä Elisa Lientola

Tarja Nordman HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

DIGITAALISEN MARKKINOINNIN TYÖPAJA MARKKU IKONEN, MORGAN DIGITAL

Asiantuntijakirjoittaminen Tarja Chydenius 11/2010

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos , työvaliokunta ja selvitysryhmä

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA

Avoimesti ja yhdessä. Oma Hämeen viestintäsuunnitelma päivitetty, hyväksytty / VATE

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa

KYSY KIRJASTONHOITAJALTA VASTAAJAVERKOSTO. Nina Granlund Kirjastot.fi

Ammatillisen koulutuksen viestintästrategia

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

ICT:n sosiaalinen käytettävyys

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto

Tiedottaminen. Joukkueenjohtajakoulutus

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Mun talous, mun koulutus - seminaari, Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin

Viestintäsuunnitelma 2015

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano

Sosiaalinen ja perinteinen media Janne Matikainen

Välitön viestintä vaikuttaa. Sisäministeriön viestinnän linjaukset

YHTEISELLÄ ÄÄNELLÄ TULEVAISUUDEN RAVINNEKIERRÄTYS TUTUKSI. Anna Toppari Viestintäasiantuntija MARAHYÖTY II, Luonnonvarakeskus Raki Foorum 16.5.

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen

Käsitteitä ja määritelmiä

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous

Somevinkkejä seurakuntavaalien ehdokkaille Eija Harju, Espoon seurakunnat, viestintäpalvelut

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Miten teidän yhdistyksessänne viestitään?

Vinkit vaikuttamiseen ja viestintään Katri Lindqvist Johtaja, viestintä Tehy

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

Khall liite 1 Kh

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

Viestinnän mahdollisuudet

UNELMA-MENETELMÄ. SAAT NIIN PALJON KUIN HALUAT Ideasta bisnekseksi NY vuosi Unelmasta omaksi yritykseksi Olet mukana tekemässä omaa tulevaisuuttasi

Yrittäjätoimittajat, hybridijournalismi ja journalismin tulevaisuus

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

Varsan markkinointi webin muuttuvat mahdollisuudet. Marika Pöyri Lappeenranta Jalostuspäivät

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Viestintästrategia vuosille

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä Kirsi Norros Viestintäjohtaja,

LAADUKKAAN VAIKUTTAMISEN JA VERKOTTUMISEN TARKISTUSLISTA

Viestintä Helsingin ympäristökeskuksessa

Journalismin muutos päättäjien näkökulmasta

Rovaniemen Palloseura Sosiaalisen median käy4ö

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

Transkriptio:

V KIRJASTO JA MEIA UUTISKRITEEREITÄ TIEOTTAJAN TYÖKALUT iestinnän työkalupakki Suomen kirjastoseura 2008

Kirjasto ja media Julkisyhteisö viestii Viestintä: vaikuttavan viestinnän Top 5 Näy oikeissa julkisuuksissa * määrittele omat tavoitteet ja ydinviestit * seuraa julkisuuksien olemusta * muokkaa viestiäsi eri kohdeyleisöille / osajulkisuuksille * seuraa vaikuttavuutta ja sopeuta toimintaa sen mukaan Mihin julkisyhteisö tarvitsee viestintää? - muistuttaa olemassaolostaan - vahvistaa olemassaolon oikeutustaan - kertoo palveluistaan - käy vuoropuhelua sidosryhmiensä ja yhteisöjensä kanssa - markkinoi osaamistaan ja palvelujaan - vaikuttaa yhteiskunnan päättäjiin - hallitsee mainettaan - vahvistaa henkilökunnan sitoutumista Mihin viestinnällä vaikutetaan? - teot, valinnat - arvot, uskomukset - mielipiteet, asenteet, mielikuvat - tiedon lisääminen, huomion herättäminen Velvollisuus- / vaikuttavuusviestintä - Velvollisuus: tiedota silloin kun pitää, ole ulottuvilla ja käytettävissä, vastaa kysymyksiin, älä peittele, älä valehtele - Vaikuttavuus: arvioi asemaasi pelikentällä, seuraa mistä puhutaan, tee omia avauksia, opi tuntemaan mediat ja tärkeät ihmiset, luo koalitioita ja yhdistä voimia, yhdistä viestinnän eri keinoja keskenään Media Vallan vahtikoira? emokratian tukipilari? Asioiden kyseenalaistaja? Pienen ihmisen puolestapuhuja? Oman bisneksensä edistäjä? Toimittajien egon ja keskinäisen kilpailun areena? Päättäjien sylikoirana tai kumppanina oleminen on medialle kauhistus! Median toimintatavat, toimittajan arkipäivää - kilpailu parhaista jutuista - kilpailu parhaista haastateltavista - kilpailu muiden medioiden ja toimittajien kanssa ( esim. lehdet /sähköinen media) - kiire Toimittajat joutuvat valitsemaan valtavasta tiedonmäärästä Mikä vaikuttaa valintoihin? - suuruus, suuret luvut - uutuus - erilaisuus, poikkeavuus - dramaattisuus - inhimillinen näkökulma - kytkentä ajankohtaisiin asioihin Mediapelin sääntöjä, joista oltava tietoinen - media on arvaamaton - journalismin taso vaihtelee - nopeus päihittää tarkkuuden - subjektiivisuus ohittaa objektiivisuuden - pinnallisuus voittaa analyyttisyyden - aihevalinta sattumanvaraista

Organisaation mahdollisuuksia päästä julkisuuteen - tunnetut ja kiinnostavat ihmiset - asian tai organisaation merkitys - osaava viestintä - päivän agenda Haastateltavan ja haastattelijan oikeudet - Haastateltavan on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään - Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on yleensä syytä suostua, jos se on toimi tusteknisesti mahdollista. Oikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. - Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta. Uutiskriteereitä: - Ajankohtaisuus - Paikallisuus, läheisyys - Laajuus - Vaikuttavuus, merkittävyys - Voimakkuus - Poikkeuksellisuus Sosiaalinen media: heikot signaalit Sosiaalinen media tarkoittaa internetpalveluita, joihin käyttäjät itse tuottavat sisällön. Yhteiskunnan kannalta tärkeitä eivät ole vain ne kansalaiset, jotka keskustelevat verkossa, vaan myös se suuri joukko ihmisiä, joka seuraa keskusteluja ja omaksuu mielipiteitä. Internet antaa jokaiselle mahdollisuuden ilmaista itseään ilman perinteisiä portinvartijoita, toimituksia ja toimittajia. Jokainen voi olla samaan aikaan sekä sisältöjen tuottaja että osa yleisöä, kun perinteisen mallin mukaan yhdet tuottavat ja toiset kuluttavat. Monet mediatalot ovat perustaneet omia keskustelusivujaan, joilla mielipiteenvaihtoa voi ohjata ja seurata ja saada samalla tietoa ihmisten mielipiteistä. Monille yrityksille sosiaalisen median seuranta on jo arkipäivää. Verkosta välittyy liiketoiminnalle elintärkeitä asioita, kuten millaisia arvoja ja asenteita tulevaisuuden asiakkailla on tai mitä työltä ja työyhteisöltä odotetaan. Sosiaalisen median keskusteluja luotaamalla löydämme usein myös sellaista, mitä emme edes olisi osanneet kysyä. Gallupeihin pääsevät jo tunnistetut ilmiöt, mutta voidaksemme ennakoida tulevaisuuden muutoksia ja riskejä niin sanotut heikot signaalit ovat olennaisia. (Elisa Juholin, Helsingin Sanomat, 4.5.2008) Wikipedia: Sosiaalinen media viittaa tietoverkossa toimivaan yhteisöllisesti tuotettuun tai ainakin jaettuun mediasisältöön. Näissä käyttäjät jakavat keskenään mielipiteitä, näkemyksiä, kokemuksia ja näkökulmia. Nämä ovat yleisesti Web 2.0 -nimikkeen alle kerättyjä palveluja kuten esimerkiksi wikit, keskustelupalstat, podcastit ja blogit. Kynnys julkaista tällaisissa medioissa on matala, osallistumisesta ei saa palkkaa, julkaistu sisältö leviää välittömästi ja sisältöjä ei yleensä valvo kukaan ulkopuolinen etukäteen. Sosiaaliselle medialle on myös tyypillistä, että se toimii yleensä vapaasti hyödynnettävillä alustoilla, joiden ylläpitäjät eivät ohjaa julkaisutoimintaa perinteisen median tavoin. Facebook ja MySpace ovat sosiaalisten verkostojen ylläpitoon suunnattuja ajanvietesivustoja. http://fi.wikipedia. org/wiki/sosiaalinen_media Kirjastot sosiaalisessa mediassa; mm. Kirjastolehti 2/2008, http://suomenkirjastoseura.fi/etusivu/jasen/lehtiarkis to?modeyksi=yksi&teksti_id=11024 Kirjastot.fi, kaikille avoin tiedonhaun ja kirjastopalvelujen portaali www.kirjastot.fi, keskustelut ja blogit http:// www.kirjastot.fi/kirjastoala/keskustelut osentti, valtiotieteen tohtori Elisa Juholin, Helsingin yliopisto, viestinnän laitos

Uutiskriteereitä Uutiskriteerit eli mikä tekee jostakin uutisen 1. Kielteisyys. Tapahtumauutisten arvo vahinkojen, vammojen tai kuolleitten avulla. Konfliktit poliitikkojen puolueitten tai maitten välillä. Sotareportaasit, onnettomuudet, luonnonkatastrofit, terroriteot jne. 2. Tuoreus. Aika on uutisen tärkeimpiä mittareita. Myös se miten tapahtuma sopii uutistyön sykliin. 3. Läheisyys. Maantieteellinen läheisyys, myös kulttuurinen läheisyys. 4. Yhdenmukaisuus. Uutinen vastaa kulttuurisia odotuksia. 5. Selkeys. Uutisen tulee olla ymmärrettävä, selkeitä faktoja 6. Odottamattomuus. Uusi on kiinnostavampaa kuin rutiinit. 7. Superlatiivisuus. Suurin, väkivaltaisin, jne 8. Relevanssi. Vaikutus yleisön elämään, mitä tarkoittaa ns. tavallisen ihmisen tasolla. 9. Henkilöitävyys. Lähteitä on löydettävä, prosessit henkilöitävä 10. Eliittihenkilöt. Poliitikot, julkisuuden henkilöt 11. Edustavuus. Lähteen auktoriteetti, asiantuntijuus aateloi 12. Faktisuus. Paikkakuntia, nimiä, rahasummia, numeroita.. (Ylen Opinportin aineistoja) 2000-luvun uutiskriteereitä täydentämään edellisiä - Tässä ja nyt (deadlinesta siirrytty online-uutisointiin) - Viihteellisyys - Visuaalisuus - Sensaatiot

Tiedottajan työkalut Pdf-oppaat (Tiedoteeski, www.tiedottaja.fi): Tiedottajan ABC Tiedotustilaisuuden järjestäminen Viestintästrategia Eri medioiden erityispiirteet