Kuntien liikenneturvallisuustyön kehittäminen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 50/2004 Liikenne Kuntien liikenneturvallisuustyön kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2004

KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 31.8.2004 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kautiala Christel, Seimelä Katja, Katajisto Petteri ja Kinnunen Teemu, Ramboll Finland Oy Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö * Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Kuntien liikenneturvallisuustyön kehittäminen Tiivistelmä Aktiivinen kunnan eri hallintokuntien tekemä liikenneturvallisuustyö tavoittaa valtaosan kuntalaisista. Myös kuntien katuverkolla tehtävillä liikenneturvallisuustoimenpiteillä voidaan vaikuttaa onnettomuuksiin ja lieventää niiden seurauksia. Lisäksi niillä voidaan parantaa koettua turvallisuuden tunnetta, viihtyisyyttä ja liikkumismahdollisuuksien tasavertaisuutta. Kunnissa tehtävä liikenneturvallisuustyö on tärkeää valtakunnallistenkin liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tämän työn tarkoituksena on ollut kehittää kunnan liikenneturvallisuustyön menetelmiä sekä muiden tahojen kuntien työlle tarjoamia tukimuotoja. Työ pohjautuu aiemmin tehtyyn esiselvitykseen, jossa kartoitettiin kuntien liikenneturvalli-suustyön tilaa ja kehittämistarpeita. Tämän työn painopisteiksi valittiin liikenneturvallisuussuunnitelman aikaisten menettelyjen kehittäminen, kunnan liikenneturvallisuustyön suunnittelu- ja seurantajärjestelmän kehittäminen sekä aluetason organisaatioiden kunnille tarjoaman tuen parantaminen. Liikenneturvallisuussuunnitelma palvelee kunnan pitkäjänteistä liikenneturvallisuustyötä välitilinpäätöksen luonteisesti. Tähänastisen toiminnan ja toteutuksen kuvauksen lisäksi kuvataan tuleva tahtotila turvallisen liikkumisen kannalta. Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä tulisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa varmistaa tai perustaa kuntaan liikenneturvallisuusryhmä, jolla on virallinen asema. Poliittisten päättäjien osallistuminen työhön ja heidän näkemyksiensä hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää. Samoin hallintokuntien vastuuhenkilöiden nimeäminen on tehtävä heti alussa. Tärkeää on myös kunnan henkilöstön säännöllinen kouluttaminen, josta tässä työssä on laadittu esimerkki. Kunnan liikenneturvallisuustyön suunnittelu- ja seurantajärjestelmää on tässä työssä kehitetty Balanced Scorecard (BSC) viitekehyksen pohjalle. BSC -mittaristo toimii koordinoinnin apuvälineenä sekä seurannan ja suunnittelun työkaluna. Sen käyttö lisää liikenneturvallisuustyön ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja parantaa myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Kunnan oman liikenneturvallisuustyön lisäksi on tärkeää kehittää aluetasolta kunnille annettavaa tukea. Tässä työssä on laadittu tehtävärunko aluetason organisaatioille kuntien tukemiseksi. Tehtävät perustuvat määriteltyyn tahto-tilaan. Lisäksi työssä on muotoiltu kokonaan uusi alueellisen liikenneturvallisuustyön toimintamalli, joka perustuu erillisen ns. toimijan käyttöön. Toimijan tehtävänä on erityisesti kuntien tukeminen liikenneturvallisuustyössä. Tässä työssä on määritelty toimijan roolia ja tehtäviä. Kuntien liikenneturvallisuustyön edelleen kehittämiseksi raportissa esitetään jatkotoimenpidesuosituksia. Keskeisimpinä voidaan mainita työssä luotujen mallien pilotointi, liikenneturvallisuussuunnitelmien laadinnan ohjeistaminen, onnettomuustietopalvelujen kehittäminen kunnille, hyvien käytäntöjen kokoaminen sekä kuntien liikenneturvallisuustyön Internet-sivuston rakentaminen. Avainsanat (asiasanat) Liikenneturvallisuus, liikenneturvallisuustyö kunnissa Muut tiedot * yhdessä Tiehallinnon kanssa Yhdyshenkilö/LVM Juha Valtonen Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 50/2004 Kokonaissivumäärä 60 Jakaja Edita Publishing Oy Kieli suomi ISSN 1457-7488 Hinta 15 ISBN 951-723-736-7 Luottamuksellisuus julkinen Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö

PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum 31.8.2004 Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Kautiala Christel, Seimelä Katja, Katajisto Petteri och Kinnunen Teemu, Ramboll Finland Ab Typ av publikation Rapport Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet * Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Utveckling av trafiksäkerhetsarbetet i kommunerna (Kuntien liikenneturvallisuustyön kehittäminen) Referat Ett aktivt trafiksäkerhetsarbete utfört av kommunens förvaltningar når de flesta kommunbor. Med trafiksäkerhetsåtgärder på gatunätet kan man även påverka olycksmängderna och lindra deras följder. Dessutom kan dessa åtgärder förbättra tryggheten, trivseln och jämnlika trafikeringsmöjligheter. Trafiksäkerhetsarbetet på kommunnivå är även viktigt när det gäller att nå de nationella trafiksäkerhets-målen. Avsikten med detta arbete har varit att utveckla metoder inom kommunens trafiksäkerhetsarbete samt övriga organisationers stödfunktioner till kommunen. Arbetet grundar sig på en förstudie, där kommunernas trafiksäkerhetsarbete och utvecklingsbehov kartlades. Arbetet fokuserades på utveckling av metoder under utarbetande av trafiksäkerhetsplanen, på utveckling av trafiksäkerhetsarbetets planerings- och uppföjningssystem samt på förbättring av stödet till kommer från organisationer på länsnivå. Trafiksäkerhetsplanen tjänstgör det långsiktiga trafiksäkerhetsarbetet som en slags mellanredovisning. Förutom beskriving av hittillsvarande verksamhet och åtgärder, beskrivs den tillönskade situationen ur en trafiksäker synvinkel. I samband med uppgörnadet av en trafiksäkerhetsplan borde man kontrollera att en trafikssäkerhetsgrupp för kommunen med officiell status finns eller ifall en sådan inte finns, grunda en sådan. Det är viktigt att politiska beslutsfattare deltar i arbetet och att man utnyttjar deras opinioner. Även utnämnandet av ansvarspersoner för förvaltningarnas trafikssäkerhetsarbete bör göras i planens starskede. Regelbunden skolning av kommunens personal är viktigt. Exempel på ett skolningsprogram ingår i detta arbete. Ett planerings- och uppföjningssystem för kommunens trafiksäkerhetsarbete har utvecklats med hjälp av Balanced Scorecard- (BSC) vertyget. BSC-mätsystemet fungerar som hjälpmedel vid koordinering av arbetet och som verktyg vid uppföljning och planering. Dess användning främjar ett utåtriktat trafiksäkerhetsarbete bland beslutsfattare samt förbättrar kommunbornas inflytande. Förutom en utveckling av kommunens eget trafiksäkerhetsarbete är det viktigt att utveckla övriga organisationers stödfunktioner till kommunen. En arbetsstomme för detta ändamål har tagits fram under detta arbete. De olika arbetsuppgifterna baserar sig på en efterstävad tillvaro. Dessutom har en helt ny versamhetsmodell för trafiksäkerhetsarbete på länsnivå tagits fram, som baserar sig på användning av en skild stödperson. Stödpersonens huvudsakliga uppgift är att stöda kommunerna i deras trafiksäkerhetsarbete. Under arbetets gång har stödpersonens roll och arbetsuppgifter fastställts. För utveckling av kommunernas trafiksäkerhetsarbete föreslås fortsatta åtgärder. De viktigaste är praktiska försök med de modeller och system som har tagit fram, anvisningar för framtagande av en trafiksäkerhetsplan, utveckling av olycksdataservice för kommuner, framtagning av god praxis samt utveckling av internet-sidor för att främja trafiksäkerhetsarbetet. Nyckelord Trafiksäkerhet, trafiksäkerhetsarbete i kommuner Övriga uppgifter *tillsammans med Vägförvaltningen Kontaktperson vid ministeriet: Juha Valtonen Seriens namn och nummer Kommunikationsministeriets publikationer 50/2004 Sidoantal Språk 60 finska Distribution Edita Publishing Ab ISSN 1457-7488 Pris 15 ISBN Förlag Kommunikationsministeriet 951-723-736-7 Sekretessgrad offentlig

DESCRIPTION Date of publication 31 August 2004 Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) Kautiala Christel, Seimelä Katja, Katajisto Petteri and Kinnunen Teemu, Ramboll Finland Ltd. Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Developing road safety work in the municipalities Abstract An active road safety work done by different branches of administration reaches the majority of inhabitants of the municipality. Road safety measures on the municipal road network lead to fewer accidents and less serious consequences in case of an accident. In addition, they improve the feeling of safety, comfort and equality of mobility. The road safety work in the municipalities is also important for reaching the national targets. The purpose of this study has been to further develop the methods of municipal road safety work and also the support to it provided by other organisations. The study is based on an earlier feasibility study in which the situation and needs for development in the municipal road safety work were surveyed. The focus of this work has been in developing the practises related to the municipal road safety plan, creating a planning and monitoring system for municipal road safety work and improving the means for support by regional organisations. Municipal road safety plan serves the long-term road safety work as an interim audit. The actions and results so far should be described together with the future vision of safe mobility. When the planning process begins, should an official road safety group be established. If it already exists, it should be made sure that it is in working order. The participation of political decision-makers and putting their insights to use is essential. It is also important to name the representatives from each branch of administration right in the beginning. In addition, it is necessary to give the employees road safety training regularly. The planning and monitoring system for municipal road safety work has here been based on the Balanced Scorecard -procedure. It works as a tool for coordination, planning and follow-up of the work. Its use improves the transparency of traffic safety -related decision-making and the inhabitants possibilities to participate. In addition to development of the road safety work in municipalities it is also important to develop the support to that work given by the regional organisations. In this report a task list for these organisations is described. It is based on a vision of regional road safety work. A totally new operations model for regional road safety work is also developed during this study. It is based on the use of an independent person or organisation (for example a consulting firm) whose work is especially providing support for the municipalities of the region. The role and duties of this person or persons are described in this report. During this and the previous study many development needs have emerged. Some of the most important have been dealt in these studies. However, there are still things to be solved and they are listed in this report as needs for further development. They include testing the models described here in practise, guidelines for drawing up road safety plans, providing traffic accident data services to the municipalities, collecting best practises and establishing a website for municipal road safety work. Keywords Traffic safety, traffic safety work at municipalities Miscellaneous * together with Finnish Raod Administration Contact person at the Ministry: Mr Juha Valtonen Serial name and number Publications of the Ministry of Transport and Communications 50/2004 Pages, total 60 Distributed by Edita Publishing Ltd Language Finnish ISSN 1457-7488 Price 15 ISBN 951-723-736-7 Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

ESIPUHE Liikenne- ja viestintäministeriö ja Tiehallinto tilasivat vuonna 2002 projektin, jonka tarkoituksena oli selvittää kuntien liikenneturvallisuustyön tilaa ja tehdä sen perusteella ehdotuksia kehittämisalueista. Työ valmistui keväällä 2003, ja sen suositusten johdosta käynnistettiin jatkotyö Kuntatason liikenneturvallisuustyön kehittäminen. Tässä työssä on pyritty kehittämään sekä kuntien omaa liikenneturvallisuustyötä että muiden tahojen kuntien työlle tarjoamia tukimuotoja. Kuntien oman työn kehittämisessä keskeisellä sijalla on ollut Balanced Scorecard (BSC) mittariston soveltaminen liikenneturvallisuustyöhön. Kunnan liikenneturvallisuustyön tueksi on kehitetty alueellisen liikenneturvallisuustyön toimintamalli, joka perustuu erillisen toimijan käyttöön. Lisäksi on laadittu runkoja alueellisten organisaatioiden toiminnalle kuntiin päin, kuntien henkilöstön koulutukselle sekä internet-sivuille. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Auli Forsberg, pj. Petteri Katajisto Juha Valtonen Tarja Jääskeläinen Minna Jokelainen Silja Siltala Leena Hokkanen Sonja Heikkinen Varpu Tavaststjerna Antti Kalliomäki Tiehallinto LVM (31.1.2004 asti) LVM (23.2.2004 alkaen) Oulun tiepiiri Uudenmaan tiepiiri Suomen Kuntaliitto Etelä-Suomen lääninhallitus (31.1.2004 asti) Etelä-Suomen lääninhallitus (1.2.2004 alkaen) Liikenneturva, Uusimaa Tuusulan kunta Lisäksi työtä ovat kommentoineet Matti Järvinen Heli Lintamo Markku Järvelä Liikenneturva Liikenneturva (Vaasa) Vaasan tiepiiri Työ on tehty Ramboll Finlandissa Tampereella (31.3.2004 asti SCC Viatek Oy), jossa työstä ovat vastanneet Christel Kautiala (projektipäällikkö), Katja Seimelä ja Petteri Katajisto (1.2.2004 alkaen). Työhön on osallistunut myös Teemu Kinnunen Ramboll Finland Oulusta. Helsingissä elokuussa 2004 Juha Valtonen Yli-insinööri

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 JOHDANTO... 11 1.1 Lähtökohdat... 11 1.2 Tavoite... 11 2 LÄHTÖTILANNE... 13 2.1 Liikenneturvallisuustyön tilannearvio ja kehittämistarpeet kunnissa... 13 2.2 Läänitason työn kehittäminen... 13 3 KUNNAN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN... 15 3.1 Liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan aikaiset menettelyt... 15 3.2 Kunnan liikenneturvallisuustyön suunnittelu ja seuranta... 16 3.2.1 Yleistä suunnittelusta ja seurannasta... 16 3.2.2 BSC liikenneturvallisuustyön työkaluna... 17 3.2.3 Kokemuksia ja huomiota BSC:stä... 18 4 KUNNAN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TUEN KEHITTÄMINEN... 20 4.1 Toimija kunta- ja aluetyön tukena... 20 4.1.1 Toimijan rooli ja tehtävät... 20 4.1.2 Kokemuksia toimija-mallista... 22 4.2 Aluetason organisaatioiden tuki kunnille... 22 4.3 Kuntien internet-sivujen kehittäminen... 25 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 27 5.1 Liikenneturvallisuustyö kunnassa... 27 5.2 Tuki kunnan liikenneturvallisuustyölle... 28 5.3 Jatkotoimenpidesuositukset... 28 KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET 1. Kunnan liikenneturvallisuustyön keskeisiä termejä 2. Kuvaus Tuusulan pilottiprojektista 3. Tuusulan liikenneturvallisuustyön organisaatio 4. Esimerkki kunnan henkilöstön liikenneturvallisuuskoulutuksen suunnitelmasta 5. Yleiskuvaus Balanced Scorecard -menetelmästä 6. Esimerkki kunnan liikenneturvallisuustyön Balanced Scorecard mittaristosta (Tuusula) 7. Esimerkki BSC -mittareiden määrityksistä ja tietolähteistä (Tuusula) 8. Tuloksia Nivala-Haapajärvi seutukunnan kokemuksista 9. Kuntien liikenneturvallisuustyön internet-sivuston yleismäärittely 10. Esimerkki kuntakortista

11 1 Johdanto 1.1 Lähtökohdat Kunta- tai seutukuntakohtaisia liikenneturvallisuussuunnitelmia laaditaan Suomessa vuosittain muutamaan kymmeneen kuntaan (kuntia Suomessa oli vuoden 2004 alussa 444). Useimmiten suunnitelmat toteutetaan Tiehallinnon ja kuntien yhteistyönä, ja ne sisältävät liikenneympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi liikennekasvatuksen, - valistuksen ja tiedotuksen. Liikenneturvallisuussuunnitelmia laadittaessa kuntiin yleensä perustetaan liikenneturvallisuusryhmät, ellei sellaisia ole olemassa. Olemassa olevien ryhmien kokoonpano tarkistetaan. Ryhmillä on vastuu työn jatkuvuudesta sekä seurannan järjestämisestä varsinaisen liikenneturvallisuussuunnitelman valmistumisen jälkeenkin. Eri hallintokuntien aktiivisuudessa liikenneturvallisuustyön suhteen on suuria eroja kuntien välillä. Kuntien liikenneturvallisuustyön aktiivisuudessa ja liikenneturvallisuussuunnitelmien laadintaan ja toteuttamiseen liittyvissä menettelyissä on havaittu olevan parantamisen varaa. Kuntien liikenneturvallisuustyön piirteitä ja työhön liittyviä kehittämiskohteita onkin selvitetty projektissa Liikenneturvallisuustyön tilannearvio ja kehittämistarpeet kunnissa (LVM B22/2003), jonka lyhenne oli TILKKU1. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi selvityksen perusteella saatiin: Kuntien liikenneturvallisuustyön tukijärjestelmän luominen Kuntatason työn kytkeminen paremmin aluetason työhön Liikenneturvallisuustyön mittareiden kehittäminen kuntien käyttöön Hyvien esimerkkien kokoaminen ja mallikuntaidean kehittäminen Internetin käytön hyödyntäminen liikenneturvallisuustyössä Henkilöstön liikenneturvallisuuskoulutuksen koordinointi ja järjestäminen (kunnat, lääninhallitus, Tiehallinto, Liikenneturva, poliisi, konsultit, muut) Kunnan liikenneturvallisuustyön kytkeminen toimintasuunnitelmaan, talousarvioon ja päätöksentekoon kuntasuunnitelmaa myöten sekä hallintokuntien tavoitteisiin Virkamiesten vastuun ottaminen liikenneturvallisuustyön koordinoinnista ja toteuttamisesta "Turvallisuusneuvonantaja" -idean kehittäminen Tämän työn taustalla vaikuttaa myös aluetason liikenneturvallisuustyön kehittämisprojekti Länsi-Suomen läänin liikenneturvallisuusselvitys ja liikenneturvallisuustyön kehittäminen (LÄLLI), jonka tuloksia käytetään hyväksi. 1.2 Tavoite Työn tavoitteena oli sekä kuntien omaan liikenneturvallisuustyöhön liittyvien menettelyjen että muiden tahojen kuntien työlle tarjoaman tuen kehittäminen. Lisäksi tavoitteena oli kuntien ja aluetason työn yhteensovittaminen.

12 Kuntien liikenneturvallisuustyön kehittäminen jakautui kahteen osaan. Liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan aikaisten menettelyjen kehittämisessä tavoitteena oli erityisesti kehittää suunnittelunaikaisia toimintamuotoja ja päätöksentekijöiden sitouttamista liikenneturvallisuuden edistämiseen sekä työn jatkuvuuden turvaamiseen. Liikenneturvallisuustyön suunnittelu- ja seurantamenetelmien kehittämisessä tavoitteena oli ensisijaisesti selvittää Balanced Scorecard (BSC) viitekehyksen soveltuvuutta ja hyödyllisyyttä kuntatason työssä työkaluna, ja laatia yleisluontoinen, kuntatasolle soveltuva BSC mittariston prototyyppi sekä ohjeet sen soveltamiseksi ja muokkaamiseksi osana kuntien liikenneturvallisuustyön suunnittelua ja seurantaa. Kunnan liikenneturvallisuustyön tuen kehittämisosassa tavoitteena oli selvittää millaista tukea kunnille tulisi tarjota ja miten eri organisaatiot voisivat tätä tukea yhteistyössä järjestää. Kunnan liikenneturvallisuustyöhön liittyville keskeisille asioille muotoiltiin tahtotilat, joiden perusteella määriteltiin aluetason organisaatioiden olennaisimpia tehtäviä.

13 2 LÄHTÖTILANNE 2.1 Liikenneturvallisuustyön tilannearvio ja kehittämistarpeet kunnissa Kuntien liikenneturvallisuustyön tilaa selvitettiin "Liikenneturvallisuustyön tilannearvio ja kehittämistarpeet kunnissa" -projektin aikana vuosina 2002-2003. Keskeiset johtopäätökset koskivat liikenneturvallisuussuunnitelmien laatimista, liikenneturvallisuusryhmiä ja niiden työn jatkuvuutta sekä liikenneturvallisuustyön tuen tarvetta ja sen järjestämistä. Liikenneturvallisuussuunnitelmien laatimista koskeva keskeinen havainto oli, että seutukuntakohtaisten suunnitelmien laatimista kannattaa harkita etenkin pienissä ja keskisuurissa kunnissa mm. rajallisten resurssien vuoksi ja siksi, että kunnat tekevät muillakin aloilla jo paljon yhteistyötä. Seutukuntakohtaisista suunnitelmista huolimatta on tärkeää perustaa jokaiseen kuntaan oma liikenneturvallisuusryhmä huolehtimaan oman kunnan työn ohjauksesta. Seutukuntaryhmät koordinoivat alueen liikenneturvallisuustyötä yleisemmällä tasolla. Liikenneturvallisuusryhmän olemassaolon ja kokoontumistiheyden havaittiin olevan tärkeimmät kunnan liikenneturvallisuustyön aktiivisuuteen ja jatkuvuuteen vaikuttava tekijä. Liikenneturvallisuusryhmän säännöllisellä toiminnalla ja kunnan päätöksentekijöiden positiivisella suhtautumisella liikenneturvallisuustyöhön näyttää myös olevan yhteys. Myös ryhmän kokoonpano on oleellinen kysymys. Ryhmään pitäisi saada joka hallintokunnasta motivoitunut edustaja. Henkilökohtainen kiinnostus asiaan on ryhmän jäseniä valittaessa tärkeämpi kuin virka-asema. Eduksi on, jos johtavat virkamiehet ovat kiinnostuneita liikenneturvallisuudesta ja sen eteen tehtävästä työstä, ja haluavat osallistua ryhmien toimintaan. Liikenneturvallisuustyön pitkäjänteisyyden ja jatkuvuuden kannalta havaittiin tärkeäksi työn kytkeminen kunnan kuntasuunnitelmaan ja talousarvioon. Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmat ja sen tarvitsemat resurssit tulisi hyväksyttää kunnanhallituksessa ja lautakunnissa vuosittain. Kunnan liikenneturvallisuustyön tukeminen ulkopuolelta ja sen tärkeydestä muistuttaminen havaittiin tärkeäksi, koska kuntatyössä liikenneturvallisuus kilpailee monen muun asian kanssa rajallisista henkilöresursseista. Tällä hetkellä kuntien työ riippuu pitkälti kunnan liikenneturvallisuusyhteyshenkilön aktiivisuudesta ja jaksamisesta, eikä ulkopuolisten tahojen tuelle ole olemassa mitään järjestelmää, vaan tukea annetaan lähinnä kunnille, jotka ovat laatimassa suunnitelmaa tai muuten osaavat pyytää tukea. 2.2 Läänitason työn kehittäminen Länsi-Suomen läänin liikenneturvallisuusneuvottelukunnan toimeksiannosta tehtiin vuonna 2002 selvitys Länsi-Suomen läänin liikenneturvallisuusselvitys ja liikenneturvallisuustyön kehittäminen. Työn taustalla oli Länsi-Suomen läänin muuta maata heikompi turvallisuustilanne ja sen huolestuttava kehitys.

14 Länsi-Suomen läänin projektissa liikenneturvallisuustoiminnan kehittämisen lähtökohtana oli eri toimenpiteiden toteuttamisen tehostaminen ja toimenpiteiden välisen tarkoituksenmukaisen tasapainon etsiminen. Siksi pyrittiin ensisijaisesti liikenneturvallisuustyön koordinoinnin, suunnittelun ja seurannan kehittämiseen sekä työn eri tasojen (valtakunnallinen taso, läänin taso ja maakuntataso) välisten kytkentöjen parantamiseen. Työssä tehtiin esitys liikenneturvallisuustyön uudeksi toimintamalliksi, joka koskee erityisesti Länsi-Suomen läänin liikenneturvallisuusneuvottelukunnan ja liikenneturvallisuuden alueellisten yhteistyöryhmien rooli- ja tehtäväjakoa. Toimintamallissa sovellettiin Balanced Scorecard menetelmää, jonka avulla pyrittiin kuvaamaan läänin liikenneturvallisuustoimintaa kokonaisvaltaisesti. Balanced Scorecard mittaristoa voidaan käyttää sekä läänin liikenneturvallisuussuunnitelman että sen seuranta- ja raportointijärjestelmän viitekehyksenä. Ennen mittariston käyttöä on ollut vielä kuitenkin tarpeen kehittää mm. mittariston raportointijärjestelmä, määritellä mittariston suhde organisaatioiden johtamisjärjestelmiin sekä luoda käytännöt mittariston ylläpitämiseksi. Länsi-Suomen läänin lisäksi myös Oulun läänissä on käynnistetty läänin tason liikenneturvallisuustyön kehittämisprojekti. Työn tavoitteena on Oulun läänin liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan työn kehittäminen määrittelemällä uusi, Balanced Scorecard menetelmää mukaileva malli liikenneturvallisuustyön ohjaamiseksi. Työn aikana kehitetään liikenneturvallisuustyölle eri organisaatioiden tavoitteita yhdistävä ja yhdenmukaistava mittaristo. Lisäksi selvitetään eri vaihtoehdot läänitason liikenneturvallisuustyön organisoimiseksi.

15 3 Kunnan liikenneturvallisuustyön kehittäminen 3.1 Liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan aikaiset menettelyt Suunnitelman laatimisen aikaisia menettelyjä on analysoitu tämän työn kanssa rinnakkain tehdyssä Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmassa, joka on toiminut pilottihankkeena. Myös Nivalan-Haapajärven seudulle samanaikaisesti tehdyssä työssä on testattu tässä projektissa kehitettyjä malleja. Liikenneturvallisuussuunnitelmaa laadittaessa määritellään kunnan liikenneturvallisuustyön suuntaviivoja vuosiksi eteenpäin. Suunnitelman tekeminen on myös vaihe, jolloin eri hallintokuntien edustajat ja sidosryhmät on tarpeen saada koottua yhteen liikenneturvallisuusryhmän muodostamiseksi tai päivittämiseksi. Liikenneturvallisuussuunnitelmien sisältö voi vaihdella alueittain, myös eri konsulteilla on erilaisia tapoja tehdä työtä. Suunnitelman laatimisprosessia ei ole tuotteistettu, eikä ehkä ole syytäkään ohjeistaa sitä liian tiukasti, koska kaikki kunnat ovat erilaisia. Liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan alkaessa on tärkeää antaa arvo kunnassa tehdylle liikenneturvallisuustyölle. Suunnitelman laatiminen ja sen tarve ei tarkoita sitä, etteikö kunnassa olisi osattu tehdä jo aiemminkin hyvää työtä liikenneturvallisuuden eteen. Suunnitelma on ennemminkin yksi vaihe normaalissa pitkäjänteisessä liikenneturvallisuustyössä ja se toimii välitilinpäätöksen luonteisesti. Lähtötilanne ja jo tehty liikenneturvallisuustyö on kartoitettava suunnitelman laadintaprosessin aluksi. Tämä käsittää myös edellisen suunnitelman ja sen toteutumisen kirjaamisen uuteen suunnitelmaraporttiin, jossa kuvataan myös tuleva tahtotila. Suunnitelman laadinnan alkuvaiheessa tehtäväksi tulee myös liikenneturvallisuusryhmän ja hallintokuntaryhmien perustaminen tai niiden kokoonpanon tarkistaminen. Seutukuntakohtaisten suunnitelmien yhteydessä perustetaan usein myös seutukunnan yhteistyöryhmä. Ryhmien perustaminen tulisi tehdä heti suunnitelman laadinnan alkaessa. Ryhmä olisi myös nimitettävä kunkin kunnan käytännöistä riippuen siten, että sillä olisi virallinen asema. Jos ryhmän nimeäminen ei onnistu heti, olisi tällaisissakin tapauksissa kuitenkin tärkeää saada nimettyä kunnan yhdyshenkilö ja eri hallintokuntien vastuuhenkilöt mahdollisimman nopeasti. (Liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan yhteydessä esiintyviä termejä on selitetty liitteenä 1 olevassa sanastossa ). Kunnassa tehtävä työ on tärkeä osa liikenneturvallisuustyön ketjussa, jonka tavoitteet määritellään valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa. Vaikka kuntatasolla kamppaillaankin osin erilaisten ja eritasoisten ongelmien ja toimenpiteiden kanssa kuin valtakunnan tason liikenneturvallisuustyössä, on tärkeää, että valtakunnalliset tavoitteet ja painopisteet huomioidaan myös kunnallisissa suunnitelmissa. Tätä kautta ne siirtyvät konkreettisesti toteutettaviksi ja vaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen. Kulloinkin voimassaolevan valtakunnallisen suunnitelman tunnettuuteen kunnissa on kiinnitettävä huomiota. Vastuu tässä asiassa on sekä kunnilla että lääneillä, mutta myös valtakunnan tasolla toimivilla organisaatioilla, kuten liikenne- ja viestintäministeriöllä, Tiehallinnolla ja Liikenneturvalla. Vastaavasti on yhtä tärkeää, että alueellisen ja paikallisen tason työ ja

16 sen vaatimukset otetaan huomioon valtakunnallisessa liikenneturvallisuustyön suunnittelussa. Kunnan liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnassa ja jatkuvassa eri hallintokuntien ja sidosryhmien liikenneturvallisuustyössä erittäin hyödyllinen apuväline on Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön. Tämä vuonna 1999 julkaistu opas ei ole suoranaisesti opas liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen, mutta se antaa hyvän kokonaiskuvan ongelmakentästä ja työn kehittämismahdollisuuksista. Kokemusten mukaan opas ei ole kunnissa niin tunnettu kuin olisi syytä olettaa. Sen löytämistä internetistä ei myöskään ole tehty riittävän helpoksi. Suunnitelman laatimisen aikaisia menettelyjä, joiden kehittäminen on myös katsottu tärkeäksi, ovat kunnan poliittisten päättäjien sitouttaminen liikenneturvallisuustyöhön ja suunnitelmaan sekä liikenneturvallisuustyöhön osallistuvien eri hallintokuntien edustajien perehdyttäminen liikenneturvallisuustyön toimintaympäristöön. Tuusula on noin 30.000 asukkaan voimakaskasvuinen kunta, jossa päätöksentekijät sitoutetaan työhön ottamalla heidät mukaan ohjausryhmään. Liikenneturvallisuussuunnitelman valmistumisen jälkeen Tuusulan kunnan liikenneturvallisuustyön koordinointia ja seurantatyötä varten perustetaan liikenneturvallisuusryhmä, jossa on edustus kunnan eri hallintokunnista. Nykyisin Tuusulassa toimiva teknisen lautakunnan liikenneturvallisuustyöryhmä jatkaa toimintaansa valmistelemalla tekniselle lautakunnalle esitettäviä liikenneympäristöä koskevia toimenpiteitä teknisen toimen, liikenneturvallisuusryhmän esitysten tai asukkaiden aloitteiden pohjalta (liitteet 2 ja 3). Nivala-Haapajärvi -alueella työhön otetaan mukaan hallintokuntien päälliköt, lautakunnat ja kenttätyöntekijöitä jo aloituskokouksessa tai aloitusseminaarissa. Suunnitelman laadinnan aikana tulisi jo pitää silmällä sen toteuttamisvaihetta ja toteuttamisen edellytyksiä. Suunnitelman toteuttaminen olisikin hyvä sisällyttää kuntien toimintasuunnitelmiin ja kuntastrategioihin. Tätä kautta myös liikenneturvallisuustoimien ja työn resurssitarve tulee huomioiduksi. Kunnan henkilöstön suunnitelmallinen liikenneturvallisuuskoulutus ja perehdyttäminen edesauttaa heitä motivoitumaan myös liikenneturvallisuustyöhön ja ottamaan sen luontevaksi osaksi omaa toimintaa. Koulutus ja perehdyttäminen on hyvä suunnitella jopa muutaman vuoden tähtäimellä eteenpäin, jolloin kokonaisuus hahmottuu helpommin. Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä koulutuksen suunnittelu on luontevinta. Liitteenä 4 on esimerkki kunnan henkilöstön liikenneturvallisuuskoulutuksen suunnitelmasta. 3.2 Kunnan liikenneturvallisuustyön suunnittelu ja seuranta 3.2.1 Yleistä suunnittelusta ja seurannasta Kunnan liikenneturvallisuustyön suuntaviivoja suunnitellaan mm. liikenneturvallisuussuunnitelmia laadittaessa. Niitä ei kuitenkaan laadita vuosittain, vaan kunnasta riippuen noin 5-10 vuoden välein. Liikenneturvallisuustyön vaikuttavuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi työtä on kuitenkin tarpeen suunnitella ja seurata huomattavasti tiheämmin ja

17 jatkuvammin. Muutokset liikenneturvallisuustilanteessa ja sen kehityksessä, uudet tutkimustulokset, lainsäädännön muutokset ja valtakunnallisten liikenneturvallisuustyön suuntaviivojen muutokset aiheuttavat myös kunnallisessa työssä päivitys- ja suunnittelutarpeita. Hallintokuntien toimintasuunnitelmiakaan ei ole tarkoituksenmukaista laatia kovin pitkälle tulevaisuuteen, vaan lyhyemmäksi ajaksi (suositeltavaa olisi laatia toimintasuunnitelmat vuosittain) kerrallaan. Näin ne pysyvät paremmin ajantasaisina, ja liikenneturvallisuustyö muodostuu toisinaan tapahtuvista suuremmista ponnistuksista enemmän jatkuvaksi, jokapäiväiseen työhön liittyväksi toiminnaksi. Edellä mainittu Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön on toimiva apuväline hallintokuntien liikenneturvallisuustyön suunnitteluun. Kunnan liikenneturvallisuustyön suunnitteluun tulee kytkeä tiiviisti myös seuranta. Tehdyn työn, sen vaikutusten ja liikenneturvallisuustilanteen seuranta muodostaa tärkeän perustan työn jatkuvuudelle ja suunnittelulle. Ilman seurantatietoja tulevia toimenpiteitä on vaikeaa tai jopa mahdotonta suunnitella ja kohdentaa oikeisiin ongelmiin siten, että työ olisi tehokasta ja vaikuttavaa. Seurannan taso on kuitenkin mitoitettava käytettävissä oleviin resursseihin nähden sopivaksi. Viime vuosina on aloitettu toiminnan seuraaminen mittareiden avulla monella eri sektorilla kunnissa. Siksi seurantaa ja mittareita osataan kaivata myös liikenneturvallisuustyössä. 3.2.2 BSC liikenneturvallisuustyön työkaluna Tässä työssä suunnittelu- ja seurantamenetelmien kehittämisessä keskeisellä sijalla on ollut Balanced Scorecard (BSC) -viitekehyksen kehittäminen ja sen soveltuvuuden testaaminen kuntien liikenneturvallisuustyön työkaluksi. Kuntien liikenneturvallisuustyön yhtenäiset suunnittelu- ja seurantatyökalut mahdollistaisivat eri kuntien toiminnan vertailun ja vertaisoppimisen sekä yhteistyön. Mittariston käyttö lisäisi myös kuntien liikenneturvallisuustyön läpinäkyvyyttä, mikä motivoisi kuntien liikenneturvallisuustyötä sekä parantaisi kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. BSC mittaristo on nykyisin käytössä johtamisen ja strategisen suunnittelun työvälineenä varsin monessa organisaatiossa eri aloilla. Liitteenä 5 on tiivistetty yleiskuvaus BSC - menetelmästä. Liikenneturvallisuustyön suunnittelun työkaluna BSC toimii siten, että sen avulla määritellään liikenneturvallisuustyön osa-alueet (mittariston näkökulmat) ja niille strategiset tavoitteet. Tavoitteiden perusteella johdetaan niiden toteutumisen kannalta tärkeät strategiset menestystekijät, jotka ovat liikenneturvallisuustyön vaikuttavuuden kannalta tärkeitä. Näiden pohjalta voidaan työstää toimintasuunnitelmat liikenneturvallisuuden parantamiseksi esimerkiksi hallintokunnittain. Liikenneturvallisuustyön seurannan työkalun BSC:stä tekevät ensisijaisesti siihen kuuluvat mittarit. Mittarien määrittäminen on oleellinen osa BSC menetelmää. Niiden avulla kuvataan suunnitteluvaiheessa määriteltyjen menestystekijöiden toteutumista. Mittareiden seuranta antaa kuvan toiminnan tuloksellisuudesta ja siitä, onko työssä keskitytty tärkeisiin asioihin.

18 BSC on siis sekä suunnittelun että seurannan työkalu. Nämä kaksi toimintoa liittyvät varsin kiinteästi toisiinsa, eikä niitä ole mielekästä erottaa erilliseksi suunnittelu- ja erilliseksi seurantatyökaluksi. Suunnitteluvaiheessa tehdyt valinnat määrittelevät sen, millä mittareilla toimintaa on mielekästä seurata. Toisaalta mittareiden antama kuva toimii seuraavan kauden suunnittelun lähtötietona. Tässä työssä laadittu kunnan liikenneturvallisuustyön BSC mittaristo on liitteenä 6. Mittariston keskellä on liikenneturvallisuustyön valtakunnallinen visio, jonka mukaan toimitaan myös alue- ja paikallistasoilla. Mittaristossa on neljä eri näkökulmaa kunnan liikenneturvallisuustyöhön: Liikenneturvallisuustyön vaikuttavuus Tienpito ja yhdyskuntarakenne Viestintä, valvonta ja pelastus Liikenneturvallisuustoiminnan uudistaminen ja kehittäminen Liitteenä 6 olevassa BSC-mittaristossa (Tuusulassa laadittu malli) on esitetty tavoitteiden ja menestystekijöiden perusvalikoima, jonka on tarkoitus olla kaikissa kunnissa yhteinen. Kuntakohtaisten lisätavoitteiden asettaminen on mahdollista ja suotavaa. Vaikuttavuus-näkökulmassa tavoitteena ovat liikenneturvallisuustyön vaikutukset onnettomuuksien vähentymiseen ja niiden seurauksiin sekä koettu liikenneturvallisuus, joka voi olla eri asia kuin tilastojen mukainen turvallisuus. Tienpidon ja yhdyskuntarakenteen kannalta tavoitteet ja menestystekijät liittyvät infrastruktuurin ominaisuuksiin, liikkumistarpeeseen ja kulkumuotovalintaan. Kaikkiin näihin on pyrittävä vaikuttamaan, jos liikenneturvallisuutta halutaan tehokkaasti parantaa liikenneturvallisuusvision mukaisesti. Viestintä, valvonta ja pelastus näkökulmasta tavoitteet ja menestystekijät liittyvät sekä tienkäyttäjien tietoihin ja asenteisiin että liikenteen valvonnan tasoon. Liikenneturvallisuustyön uudistumisesta tilanteen mukaan ja kehittämisestä on myös huolehdittava. Sen on oltava organisoitua ja jatkuvaa. Päätöksentekijöiden on oltava tietoisia liikenneturvallisuustilanteesta ja toimenpiteistä. Liikenneturvallisuuden sisällyttäminen laatu- ja johtamisjärjestelmiin varmistaa sen huomioon ottamisen. Näin tulisi ensisijaisesti tehdä kunnan omassa toiminnassa, mutta edellyttää myös kunnassa toimivissa yrityksissä. Liitteenä olevassa BSC-kaaviossa on esitetty myös tavoitteiden ja menestystekijöiden toteutumisen seurantaan tarkoitettujen mittareiden perusvalikoima. Tästä valikoimasta voidaan kunnassa valita ne mittarit, joiden seuraaminen on aiheellista. Esimerkki mittareiden määrityksistä ja tietolähteistä (Tuusulan malli) on liitteenä 7. 3.2.3 Kokemuksia ja huomiota BSC:stä BSC:hen perustuvaa suunnittelu- ja seurantatyökalua on toistaiseksi kokeiltu seuraavien seutukuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien yhteydessä: Viitasaaren seutu (neljä kuntaa) Äänekosken seutu (neljäkuntaa)

19 Karhukunnat (Porin ympäryskunnat, seitsemän kuntaa) Joutsan seutu.(neljä kuntaa) Koska kyseiset suunnitelmat ovat tätä kirjoitettaessa varsin tuoreita, ei kokemuksia BSC:n käytöstä seurannassa vielä ole. Sen sijaan BSC:stä suunnittelutyökaluna on saatu ensikokemukset. Tuusulassa liikenneturvallisuustyöryhmä valitsi itselleen 18 mittaria, joita seurataan tulevaisuudessa (liite 6). Lähtökohtana on, että kunta itse pystyy tuottamaan kohtuullisin resurssein tai pyytämään muilta organisaatiolta olemassa olevien mittareiden arvot. Mittareiden määritykset ja tietolähteet (liite 7) on tärkeätä määritellä, jotta arvot ovat vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Osa mittareista on sellaisia, ettei niitä suoraan voi verrata muiden kuntien arvoihin. Heijastimen ja pyöräilykypärän käyttö ovat esimerkkejä siitä. Tuusulassa on sovittu, että 6-7 luokan oppilaat laskevat käyttöä tietyllä viikolla aina samoissa paikoissa. Tällöin arvoja voidaan verrata eri paikkojen kesken sekä seurata turvavälineiden käytön kehitystä vuodesta toiseen. BSC:tä sovellettaessa on muistettava, että mittarit eivät ole itsetarkoitus eivätkä ne saa muodostua liian hallitseviksi. Mittariston todellinen tarkoitus on toimia työ- ja apuvälineenä helpottamassa kunnan liikenneturvallisuustyöhön osallistuvien työtä. Mitattaviksi asioiksi on valittava kunkin kunnan tilanteen ja työskentelyn kannalta keskeiset asiat. Toiminnan on oltava sisältäpäin ja todellisista tarpeista lähtevää, eikä ulkoapäin asetettujen irrallisten tavoitteiden sanelemaa.

20 4 Kunnan liikenneturvallisuustyön tuen kehittäminen 4.1 Toimija kunta- ja aluetyön tukena 4.1.1 Toimijan rooli ja tehtävät Tässä työssä on kehitetty alueellisen liikenneturvallisuustyön toimintamalli, joka perustuu siihen, että aluetason yhteistyöelimen (läänin neuvottelukunta tai alueellinen ryhmä) ja kuntien välillä on erillinen nimetty toimija, jonka tehtävänä on erityisesti huolehtia kuntien työn tukemisesta, kuntien tilanteen seuraamisesta ja tiedonkulusta. Toimintamalli ei tuo oleellisesti uutta siihen, kenellä on vastuu alueellisen liikenneturvallisuustyön koordinoidusta toteuttamisesta. Koordinointivastuun on oltava viranomaistaholla, joka tässä tapauksessa on perinteisesti ollut lääninhallitus apunaan läänin liikenneturvallisuusneuvottelukunta, sen työjaosto ja/tai alueelliset ryhmät. Myös Tiehallinto on viranomaisorganisaationa aktiivisesti mukana ja osallistuu vahvasti koordinointiin. Näiden tahojen lisäksi keskeisiä alueelliseen työhön osallistuvia organisaatioita ovat mm. Liikenneturva, poliisi, yksityiset konsultit sekä alueesta riippuen myös maakuntaliitot, alueelliset ympäristökeskukset jne. Toimijalla voidaan tarkoittaa yksittäisen henkilön lisäksi jotain organisaatiota, jossa useampi henkilö suorittaa toimijalle kuuluvia tehtäviä. Periaatteessa toimijana voi olla joko koordinoiva viranomaistaho tai joku muu liikenneturvallisuustyössä mukana oleva organisaatio, mutta toimija voi olla myös tehtävään näiden ulkopuolelta hankittu konsultti. Siihen, missä organisaatiossa toimijan on järkevintä sijaita, vaikuttaa sekin, mitä tehtäviä toimijan hoidettavaksi annetaan. Toimijan mahdollisia tehtäviä on lueteltu jäljempänä. Maantieteellisesti toimijan alueena voi olla koko lääni, sen osa-alue tai maakunta. Tämä riippuu kussakin läänissä käytettävästä organisaatiosta ja läänin laajuudesta. Toimijan työn ei ole tarkoitus olla päällekkäistä läänien liikenneturvallisuusyhdyshenkilöiden tekemän työn kanssa. Toimijan tarkoitus on tehdä liikenneturvallisuustyöstä koordinoidumpaa, poistaa päällekkäisyyksiä ja helpottaa läänien ja muiden aluetason organisaatioiden työtaakkaa. Tärkeintä on, että toimijaan perustuva toimintamalli mahdollistaa aiempaa suuremman panostuksen nimenomaan kuntien liikenneturvallisuustyön tukemiseen. Periaatteessa toimija voi olla lääninhallitus tai joku läänin liikenneturvallisuusyhdyshenkilöistä. Tällöin on kuitenkin kiinnitettävä erityishuomiota töiden resursointiin siten, että kyseinen taho tai henkilö todella voi keskittyä rooliinsa toimijana ja kuntien työn tukijana. Toimijan tehtäviä voivat olla: 1. Kuntien työn tukeminen koulutuksen organisointi (tilaisuuksien järjestäminen, sisällön ideointi) tukimateriaalin tuottaminen yleinen tiedottaminen: mitä tekeillä, teemat

21 2. Kuntien tilanteen seuraaminen kunnissa tehtävän työn määrä ja sisältö liikenneturvallisuusryhmien toiminta kuntien ongelmat liikenneturvallisuustyössä passiiviset kunnat kuntakorttien ylläpitäminen 3. Alueellisten yhteistyöryhmien välinen tiedonsiirto kokouksiin osallistuminen, sihteerinä toimiminen hyvistä käytännöistä informoiminen tiedotus neuvottelukunnalle ja kuntiin 4. Yleisen kehityksen seuraaminen ja aktiivinen kehitystyö mitä valtakunnassa tekeillä : kehitystyöt, liikenneturvallisuustilanne, asenteiden muutokset mitä läänin alueella tekeillä : tiepiirien ja muiden tahojen projektit uusien projektien ideointi tarpeellisten selvitysten ideointi, työn rahoituksen neuvottelu, tilaaminen 5. BSC-mittariston ylläpito raportointityökalujen käyttö ja ylläpito kuntakorttien ylläpito 6. Raportointi läänin neuvottelukunnalle Aluetason yhteistyöelin Koulutustilaisuuksia, ohjeistusta, tukimateriaalia, jne. TOIMIJA Tietoja kuntien työn tilasta, ongelmista ja toiveista Kunta X kuntakortti Liikenneturvallisuussuunnitelma ja sen seurantajärjestelmä Kuva 1. Kaavio toimijan roolista ja suhteesta kuntiin ja aluetason organisaatioon.

22 4.1.2 Kokemuksia toimija-mallista Toimijan roolia on pilotoitu Nivalan-Haapajärven seutukunnassa, mistä tarkempi selostus on liitteenä 8. Pilotoinnin tavoitteena oli arvioida työpanoksia ja tehtäviä, joita ulkopuoliselle toimijalle voidaan siirtää sekä kuinka paljon aikaa ja kustannuksia tuki malli edellyttää. Kokeilua valmisteltiin loppuvuodesta 2003 ja varsinaista tukitoimintaa on pilotoitu tammikuusta 2004 alkaen. Kokeilun aikana tuli esiin, että tukitoiminta voidaan räätälöidä hyvin alueen tarpeisiin. Nivala Haapajärven seutukunnassa on viisi varsin eri tavoin toiminutta kuntaa, joiden kunkin tarpeisiin mallia voidaan soveltaa. Hankkeen aikana todettiin, että tukitoiminnan laajuutta voi muunnella kuntien ja aluetason toimijoiden (Tiehallinto, Liikenneturva ja lääninhallitus) tarpeiden mukaisesti. Tärkeä työmäärään vaikuttava tekijä on kuntien oma aktiivisuus. Toimija ei pysty yksin luomaan liikenneturvallisuustyötä alueelle. Toiminta vaatii tietoa toimijan roolista sekä halua toiminnan kehittämiseen niin kuntapuolelta kuin aluetason toimijoilta. Tehokkainta tukitoiminta on, kun sitä antaa organisaatioiden ulkopuolinen taho. Tällöin voidaan verrata tilannetta laajemmin läänin toimintaympäristöön. Ulkopuolinen toimija pystyy tarjoamaan aluetason toimijoiden tarvitsemia palveluita heidän tarvitsemassaan muodossa. Työn aktivointi kunnissa, verkostojen kokoaminen ja tietyt pienet tehtävät edellyttävät noin 2-3 työpäivän työpanosta/kunta. Kustannuksien kannalta on merkittävää tukitoiminnan ulottaminen kokouksiin. Toimiminen kokouksissa tuo tuen lähemmäksi kuntia ja mallin konkreettisemmaksi, mutta vie toisaalta huomattavasti aikaa. Toimijan mallin muokkaaminen ja sisäistäminen eri organisaatioissa vaatii edelleen kehittämistä. Työ on tehokkainta silloin, kun eri tahoilla on tieto niistä mahdollisuuksista, joita toimija työhön tuo. Tämän takia pilotointia tulisikin jatkaa ja laajentaa erityyppisille alueille, jotta tehtävät ja toimintamalli vakiintuisivat sekä tieto toimija mallista lisääntyisi. 4.2 Aluetason organisaatioiden tuki kunnille Tätä työtä edeltäneessä kuntien liikenneturvallisuustyön tilannearviossa havaittiin tuen tarve kuntien työlle. Kuntien tuen tarve voi johtua osaamisen, tiedon tai resurssien puutteesta. Varsinkin henkilöiden ajalliset resurssit muodostuvat yleensä liikenneturvallisuustyön esteeksi, koska henkilöstöllä on paljon samasta ajasta kilpailevia tehtäviä. Järjestelmällistä ja säännöllistä tukea ei ole toistaiseksi kuntien liikenneturvallisuustyölle järjestetty. Aluetason organisaatiot, Tiehallinto, Liikenneturva ja lääninhallitukset tukevat kuntia usein suunnitelmien laadinnan yhteydessä, mutta suunnitelman laatimisvaiheen loputtua ja vastuun siirryttyä kokonaan kunnalle toiminta kunnassa voi hiipua hyvästä alusta huolimatta. Aktiivisuuden säilymiseen tarvittavan jälkituen vaatima ajallinen ja rahallinen panostus olisi kuitenkin varsin pientä verrattuna esimerkiksi liikenneturvallisuussuunnitelman laatimistyöhön.

23 Alueellisen liikenneturvallisuustyön koordinointivastuu on yleensä ollut lääninhallituksissa, joiden johdolla toimivat liikenneturvallisuusneuvottelukunnat tai -ryhmät yhteistyöeliminä. Länsi- ja Itä-Suomen lääneissä käytännön toiminta tapahtuu paljolti myös vanhaan läänijakoon perustuvissa alueellisissa liikenneturvallisuusryhmissä. Käytännön ongelmana työssä on ollut henkilöresurssien riittämättömyys. Liikenneturvallisuusyhdyshenkilöt lääneissä kykenevät käyttämään työajastaan vain osan liikenneturvallisuustyöhön muiden tehtävien vaatiessa myös aikansa. Koska yhden yhdyshenkilön alueella voi kuntien lukumäärä olla hyvin suuri, ei aika useinkaan riitä kuntien työn tukemiseen. Tässä esitetyllä toimija-mallilla pyritään hakemaan parannusta erityisesti tähän ongelmaan. Aluetason organisaatioiden lisäksi myös liikenne- ja viestintäministeriö tukee kuntien liikenneturvallisuustyötä. LVM:n tuki kohdistuu erityisesti rahallisiin resursseihin vuonna 1999 käynnistyneen kuntakannustin-hankekokonaisuuden kautta. Kuntakannustinrahoitusta on saanut vuosien 1999-2003 aikana jo lähes sata kuntaa pääasiassa kunnallisten tai seutukunnallisten liikenneturvallisuussuunnitelmien laadintaan. Alueelliset tahot osallistuvat aktiivisesti myös kuntakannustinhankkeisiin, tiepiirit myös rahoittajina. Tässä työssä on laadittu aluetason organisaatioille tehtävärunko (taulukko 1), jonka avulla ne voivat suunnitella alueensa kuntien liikenneturvallisuustyön tukea. Tehtävärunko muodostuu tahtotiloista ja aluetason toimista, joita niiden toteutumiseksi vaaditaan. Tehtävärunko on jaettu kahteen osaan: suoranaiseen kuntien työn tukemiseen ja aluetason organisaatioiden oman toiminnan ja keskinäisen yhteistyön kehittämiseen. Tehtävärungossa lueteltujen tehtävien delegoiminen ja tarkempi päättäminen tapahtuu läänien liikenneturvallisuusneuvottelukunnissa tai vastaavissa elimissä.

24 Taulukko 1. Tehtävärunko aluetason organisaatioille. A. Kuntien liikenneturvallisuustyön tukeminen Tarkennettu tahtotila Kunnissa on ajantasainen ltsuunnitelma, joka käsittää sekä liikenneympäristö- että kasvatusosion (max. 8-10 vuotta vanha). Ajantasaisuuden tarve vaihtelee kunnan mukaan. Kasvavissa ja voimakkaasti kehittyvissä kunnissa suunnitelma vanhenee nopeammin. Kunnissa (seutukunnissa) on liikenneturvallisuusryhmät jotka kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa koordinoimaan ja seuraamaan työtä. Kunnan yhdyshenkilö on tietoinen siitä, että työ on tärkeää ja toimijaan voi ottaa yhteyttä kaikissa lt-asioissa. Hallintokunnat laativat vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja niiden toteutumista seurataan kunnan liikenneturvallisuusryhmässä. Hallintokunnissa on valmius liikennekasvatustyöhön ja he ovat motivoituneita jatkuvaan työhön kentällä. Aluetason (toimijan) tehtävärunko (koordinaattori valvoo, että tehtävät suoritetaan) Laaditaan liikenneturvallisuussuunnitelma (kunta, tiepiiri, Liikenneturva). Kuntien yhdyshenkilöihin (tai suoraan hallintokuntien vastuuhenkilöihin) ollaan yhteydessä vähintään kaksi kertaa vuodessa ja selvitetään tilanne: ryhmien toiminta työn määrä ja sisältö kunnan lt- ongelmat ja avuntarpeet (keksitään niihin ratkaisuja) arvioidaan lt- työtä (tavoitteellisuus, tehokkuus). Hallintokuntien koulutus-/ keskustelutilaisuuksiin (esim. läänin eri osastojen järjestämiin) sisällytetään liikenneturvallisuusteema (vähintään joka toinen vuosi/ hallintokunta) tai järjestetään heille lt-seminaarit. Liikenneturvallisuusmateriaali on helposti kaikkien saatavilla. Kuntien päätöksentekijöillä on tietoa liikenneturvallisuudesta ja he suhtautuvat myönteisesti lt-työhön. Kunnissa on tietoa ajankohtaisista asioista ja heillä on valmius tiedottaa niistä kuntalaisille. Markkinoidaan olemassa olevaa liikenneturvallisuusmateriaalia. Havaitut materiaalin kehittämistarpeet sekä puutteet materiaalien sisällössä tai saatavuudessa välitetään materiaaleista vastaaville tahoille. Päätöksentekijöihin (esim. lautakuntien puheenjohtajiin) ollaan yhteydessä (väh. kerran vaalikaudella) ja heille toimitetaan perusaineistoa liikenneturvallisuudesta ja lt-toimenpiteistä. Tiedotetaan kunnille ajankohtaisista aiheista ja tuotetaan heille valmista/ puolivalmista materiaalia, jota kunta voi täydentää omilla tiedoilla.