4.9.2008 Kaavatunnus: 749 7601 Siilinjärven kunta Siilinjärvi Vuorelan teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos
Asemakaava ja asemakaavan muutos 2 (6 ) Sisältö: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma...2 2. Miten vaikutan kaavoituksen eri vaiheissa?...3 3. Suunnittelun lähtökohdat...4 4. Asemakaavan tavoitteet...5 5. Asemakaavoitusta ohjaavat selvitykset ja suunnitelmat...5 6. Alueen kaavoituksesta aiheutuvat vaikutukset ja niiden arviointi...5 7. Osalliset...6 8. Aikataulu...6 9. Yhteyshenkilöt...6 Kuvat: Alueen rajaus (kansikuva) Sijaintikartta (viereinen kuva) 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS työväline vuorovaikutteisessa kaavoituksessa ssa (OAS) luodaan edellytyksiä avoimelle, vuorovaikutteiselle kaavoitukselle ja hyvälle suunnittelulle. Sen tarkoituksena on auttaa asukkaita, kunnan hallintokuntia ja muita viranomaisia, yhdistyksiä ja luottamushenkilöitä löytämään oman roolinsa kaavaprosessissa. Osallisille OAS kertoo kaavoituksen lähtökohdat ja periaatteet sekä sen, miten kaavatyö etenee ja kuinka ratkaisujen vaikutukset tullaan arvioimaan. Osalliset saavat tietoa miten kaavan valmisteluun on mahdollista osallistua ja milloin ratkaisevat päätökset tehdään. Kaavan laatijalle osallistumis- ja arviointisuunnitelma on työväline suunnittelun ohjelmointiin, osallistumisen ja vaikutusten arvioinnin suunnitteluun ja käytännön järjestelyihin sekä tiedottamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. (MRL 62 )
Asemakaava ja asemakaavan muutos 3 (6 ) Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. (MRL 63 ) 2. Miten vaikutan kaavoituksen eri vaiheissa? Kaavoituksessa osalliseksi katsotaan jokainen, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisille tulee turvata mahdollisuus saada tietoa kaavoituksen lähtökohdista ja etenemisestä sekä osallistua kaavan valmisteluun ja arviointiin. Osallistuminen ja vaikuttaminen on sitä tehokkaampaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa se tapahtuu. Osallistuminen ja vaikuttaminen voi tapahtua: suoraan yksityishenkilönä edustuksellisten luottamuselinten ja -henkilöiden kautta kansalaisjärjestöjen välityksellä Kaavoitusyksikkö on valmistellut opasvihkosen "Miten vaikutan"(pdf, 139kb). Lisää tietoa löytyy myös ympäristöministeriön kotisivuilta. Vireille tulo Kaavan laatiminen tai muuttaminen voi tulla vireille kunnan omasta tai asukkaan, maanomistajan tai esimerkiksi yrityksen aloitteesta. Kaavan vireille tulosta tulee tiedottaa niin, että kaikilla, joita asia koskee, on mahdollisuus saada tietoa kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä (OAS). Tiedottaminen voi tapahtua esimerkiksi kaavoituskatsauksen yhteydessä. Valmistelu Kaavan valmisteluun kuuluvat: tarvittavien lähtötietojen hankkiminen ratkaisuvaihtoehtojen työstäminen vaihtoehtojen vaikutusten arviointi valitun vaihtoehdon edelleen kehittäminen Osallisille varataan jo valmisteluvaiheessa tilaisuus esittää kannanottoja ja arvioita. Tämä voi tapahtua asettamalla valmisteluaineisto nähtäville, esittelemällä hanketta erityisessä kaavakokouksessa tai pienehkön kaavatyön yhteydessä esimerkiksi henkilökohtaisin neuvotteluin. Usein päädytään kaikkien näiden vuorovaikutusväylien yhdistelmään. Kaavaehdotus Kaavakartan ja kaavaselostuksen sisältävä kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Osallisilla on mahdollisuus esittää nähtävilläolon aikana kaavaehdotusta koskevia muistutuksia. Hyväksyminen Mikäli kaavaehdotusta ei lausuntojen ja muistutusten johdosta ole tarpeen tarkistaa, kunnanvaltuusto voi hyväksyä sen. Jos ehdotusta joudutaan olennaisesti tarkistamaan, se asetetaan uudestaan nähtäville. Muutoksenhaku Yleis- tai asemakaavan hyväksymispäätökseen haetaan muutosta valittamalla hallintooikeuteen. Valitusoikeus on: sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen); kunnan jäsenellä; alueellisella ympäristökeskuksella; muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa;
Asemakaava ja asemakaavan muutos 4 (6 ) maakunnan liitolla; kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia; rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan. Valituksen voi tehdä sillä perusteella, että: päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai päätös on muuten lainvastainen (esimerkiksi ei täytä kaavan sisältövaatimuksia). Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Siilinjärven kunnallisen ilmoituskäytännön mukaisesti kaikkien kaavavaiheiden nähtävillä olosta ilmoitetaan lehti-ilmoituksella Uutis-Jousessa ja tarpeen mukaan Savon Sanomissa. Tarvittaessa tietoa hankkeen etenemisestä sekä kaavakokouksista lähetetään osallisille myös kirjeitse. Valmistelu- ja tausta-aineisto, ns. kansalaisen kansio, on nähtävillä kunnantalolla sekä pääkirjaston tai Vuorelan kirjaston infopisteessä. Kunnan kotisivuilla (www.siilinjarvi.fi) on myös tietoa kaavojen merkittävistä käsittelyvaiheista ja päätöksenteosta. 3. Suunnittelun lähtökohdat Asemakaavan suunnittelun tarve Vuorelan teollisuusalue sijaitsee liikenteellisesti erinomaisella paikalla VT 5:n läheisyydessä, Joensuuntien varrella. Vuorelan teollisuustonttitarjontaa lisätään suunnittelemalla nykyisen alueen pohjoispuolelle Sorvarintien varteen n. 9,2 ha:n kokoinen teollisuusalueen laajennus. Suunnittelualueen rajaus ja vaikutusalue Suunnittelualue rajautuu lännessä Joensuuntiehen ja Sorvarintiehen, idässä ja pohjoisessa Ruskeamäen kupeeseen ja etelässä Vuorelan teollisuusalueella Nikkarintiehen. Asemakaavan muutosalueella sijaitsevat nykyisen Vuorelan teollisuusalueen korttelit 7604 ja 7605 sekä siihen liittyvä Sorvarintien liikennealuevaraus. Asemakaavamuutoksen pinta-ala on n. 5,7 ha. Uudella asemakaavalla osoitetaan n 9,2 ha:n kokoinen teollisuusalueen laajennusalue Sorvarintien pohjoispuolelle. Asemakaavan vaikutukset ulottuvat kaava-alueen lisäksi maiseman, taajamakuvan, liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden osalta Joensuuntien varren alueille. Alueen nykytilanne Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Vuonna 1984 valmistuneessa osayleiskaavaluonnoksessa alue on pääasiassa metsätalousvaltaista aluetta sekä osittain liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten aluetta. Vuoden 2004 osayleiskaavaluonnoksessa alue on luokiteltu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä osittain työpaikka-alueeksi. Teollisuusalue on rakentunut nykyisen asemakaavan mukaisesti länteen laskevaan rinteeseen. Kaavoitettava alueella kasvaa paikoitellen sakeaa kuusikkoa ja sekametsää sekä miehen mittaista kuusen taimikkoa. Osittain alueella on metsä kaadettu. Suunnittelualue sijaitsee voimakkaasti laskevassa kallioisessa rinteessä. Tonttien esirakentamisesta saatava louhos ja moreeni on tarkoitus käyttää Vuorelan liikekeskustyömaan esirakentamiseen.
Asemakaava ja asemakaavan muutos 5 (6 ) 4. Asemakaavan tavoitteet Määritellään keskeisellä paikalla olevan osittain kaavoittamattoman ja rakentamattoman alueen käyttö ja saatetaan nykyinen kaava ajan tasalle. Kehitetään yritysalueen toiminnan edellytyksiä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Valmistellaan samanaikaisesti vireillä olevan Vuorelan liikekeskushankeen esirakentamisen tarvittavan kalliolouheen saantia. 5. Asemakaavoitusta ohjaavat selvitykset ja suunnitelmat Kasvillisuus ja eläimistö Toivalan luontoselvitys. Helena Rönkä 2002. Liito-oravaselvitys. Vihervaara 2007. Maisema ja topografia Kaavoituksen pohjaksi tehtävien mallien ja havainnekuvien avulla arvioidaan maiseman ja taajamakuvan muuttumista asemakaavassa esitettyjen alueiden rakentuessa. Toivalan-Vuorelan maisemanhoitosuunnitelma. Suunnittelukeskus Oy 1984 Maaperäselvitykset. Pöyry Enviroment 2007. Nykyinen ja suunniteltu maankäyttö Maankäyttöä suunnitellaan kaavasuunnittelun rinnalla tonttikohtaisesti alueen tulevien yritysten tarpeeseen perustuen. Taloudelliset ja sosiaaliset ja vaikutukset Kaavataloudellisilla laskelmilla selvitetään asemakaavoitusratkaisujen kannattavuutta. 6. Alueen kaavoituksesta aiheutuvat vaikutukset ja niiden arviointi Arvioinnit dokumentoidaan kaavaselostuksessa. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen - työpaikkojen määrä ja sijoittuminen - yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja olevien rakenteiden hyväksikäyttö Vaikutukset liikenteeseen - eri liikenne- ja kuljetusmuodot - liikenteen sujuvuus, liikenneturvallisuus - kevyen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön - maisema- ja taajamakuva - infrastruktuuri ja rakennettu ympäristö - ympäristön häiriötekijöiden minimointi Vaikutukset luonnonympäristöön - maankamaran mekaaninen muuttaminen - liito-oravan esiintymispaikat Vaikutukset ihmiseen - työllisyys - toiminnallisuus - terveellisyys, viihtyisyys ja elinolot (melu ja ilman laatu) Taloudelliset vaikutukset - kaava- ja yhdyskuntatalous - kuntatalous - elinkeinoelämän toimintaedellytykset
Asemakaava ja asemakaavan muutos 6 (6 ) 7. Osalliset Alueen suunnittelua toivotaan tehtävän aktiivisessa vuorovaikutuksessa osallisten ja suunnittelijoiden kesken sekä viranomaisten ja yhteisöjen kanssa, joiden toimialaa alueen kaavoitus koskee. Osalliset muodostavat suunnittelussa osapuolen, joka täydentää kaavoittajien suunnittelua näkemyksillään ja asiantuntemuksellaan. Osallisten esittämät huomiot ja kannanotot otetaan huomioon suunnitteluratkaisuja ja niiden vaikutuksia arvioitaessa. Suunnittelussa mukana olevia osallisia ovat mm.: - alueen asukkaat, kiinteistöjen omistajat, nykyiset ja tulevat yritykset - kuntalaiset, joiden oloihin kaavoitus vaikuttaa - Pohjois-Savon ympäristökeskus - Savo-Karjalan tiepiiri - Pohjois-Savon pelastuslaitos - Savon Voima Oyj - Savon Voima Lämpö Oy - DNA Palvelut Oy - Kunnan rakennus-, ympäristö-, ja tekninen lautakunta sekä yritysasiamies. 8. Aikataulu 9. Yhteyshenkilöt Asemakaavaa on valmistelu on aloitettu syksyllä 2006. Valmisteluaineisto oli nähtäväna Toivalan ja Vuorelan teollisuusalueiden asemakaavatyön yhteydessä syksyllä 2007. Asemakaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua alkusyksystä 2008, jonka jälkeen kaava pyritään saamaan lainvoimaiseksi vuoden 2008 aikana. Otto Siippainen, puh (017) 401 402 Timo Nenonen, puh (017) 401 416 sähköposti: etunimi.sukunimi@siilinjarvi.fi internet: www.siilinjarvi.fi