1 Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ICT-TYÖRYHMÄ Toimintasuunnitelmaesitys 12.3.2016
2 1 SISÄLLYSLUETTELO 2 Tausta ja tarkoitus... 4 2.1 Tausta... 4 2.2 Tarkoitus ja tavoite... 4 2.2.1 Tietohallinnon toimintamallit ja prosessit... 5 2.2.2 Modulaarinen tietojärjestelmäkokonaisuus... 6 2.3 Periaatteet... 6 3 Riippuvuudet ja rajaukset... 7 3.1 Kansalliset päätökset ja niistä johtuvat riippuvuudet... 7 3.2 Muiden itsehallintoon kuuluvien organisaatioidenrooli... 9 3.3 Lainsäädännön muuttuminen... 9 3.4 UNA ja Hanko hankkeiden suunnitelmat... 9 3.5 Aikataulu... 10 4 Organisaatio... 10 4.1 Työryhmän ohjaus ja hallinta... 10 4.2 Projektiryhmä ja alatyöryhmät... 11 5 Tehtävät... 12 5.1 Nykytilan kartoitus ja analysointi... 12 5.2 Alatyöryhmien tehtävät... 12 5.2.1 Perustietotekniikka ja infra... 12 5.2.2 Sote asiakastietojärjestelmät... 12 5.2.3 Muut Sote tietojärjestelmät... 12 5.2.4 Tietojohtaminen... 12 5.2.5 Hallinnolliset -järjestelmät... 13 5.2.6 Tietohallinnon prosessit ja arkkitehtuuri... 13 6 Aikataulu ja resurssitarve... 14 6.1 aikataulu... 14 7 Lopputuotokset... 14
3
4 2 TAUSTA JA TARKOITUS 2.1 TAUSTA Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus-projekti on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirialueen kuntien yhteinen projekti, jota hallinnoi Seinäjoen kaupunki. EPSOTE työvaliokunta on 13.1.2016 pidetyssä kokouksessa päättänyt perustaa ICT-työryhmän. ICTtyöryhmän muodostamista varten on kutsuttu koolle valmisteleva ICT-työryhmä. Valmistelevan ICTtyöryhmän tehtävänä on tehdä varsinaista ICT-työryhmää varten toimintasuunnitelma sekä ehdotus ICTtyöryhmän jäsenistä. 2.2 TARKOITUS JA TAVOITE ICT työryhmän toimii osana Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusprojektia. Työryhmä luo toimintamalleja ja suunnitelman, joilla varmistetaan tehokkaat ja käyttäjälähtöiset ICT-palvelut sekä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. ICT-palvelut ovat kriittinen tekijä sote-palveluiden tuottamisessa ja organisaatioiden ympärivuorokautinen toiminta tulee pystyä takaamaan keskeytyksettä. Operatiivisten järjestelmien, tietoliikenteen ja perustietotekniikan vakaa toiminta ja potilastietojen saatavuus tulee varmistaa myös organisaatiomuutosten aikana. Toiminnan jatkuvuutta ei voida taata ilman merkittävää panostusta suunnitteluun ja toteutukseen ennen muutosten toteuttamista. Digitaalisaation tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tulevaisuudessa tietohallinnolta palveluja, jotka tulevat muodostumaan toimialat ylittävistä asiakaslähtöisistä palvelumalleista. Palvelumallit muodostavat arvoketjuja, joilla voidaan vaikuttaa palvelutoiminnan tuottavuuteen ja tehokkuuteen. ICT-työryhmän tulee muodostaa tavoitetila SOTE tietohallinnon digitaalisille palveluille ja siirtymäpolku tavoitetilaan pääsemiseksi. IT MODERNISAATIO (Operatiivinen IT ja jatkuvuus) IT:n modernisaatioon pyrkivällä mallilla rakennetaan standardoituun tapaan perustuvaa toimintaa, jolla pyritään takaamaan operatiivisten järjestelmien luotettavuus ja pysyvyys. Keskeistä tässä mallissa on palveluiden korkea laatu, optimointi ja kustannustehokkuus. PROAKTIIVINEN MALLI (Digitaalinen murros) Proaktiivisella mallilla mahdollistetaan ketterä toiminnan muutostarpeisiin reagoiva toiminta ja digitalisointi. Proaktiivinen malli kehittää IT:tä palvelumuotoilun ja asiakaskokemuksen näkökulmasta hakemalla uusia teknologioita ja ratkaisuja toiminnan tarpeisiin.
5 2.2.1 Tietohallinnon toimintamallit ja prosessit EPSOTE:n tietohallinnon toiminnan lähtökohtana on, että ydintoiminnan tarvitsemia tietojärjestelmäkokonaisuuksia, sekä tieto- ja viestintäteknologiaa kehitetään ja tuotetaan prosessimaisesti yhtenä kokonaisuutena tukeutuen kokonaisarkkitehtuuriin. Laadunhallinnalla (esim LEAN menetelmillä) sekä kokonaisarkkitehtuurilla vastataan tietojen, toimintaprosessien ja tietojärjestelmien muodostamasta kokonaisuudesta sekä niiden optimaalisesta kehittämisestä ja käytöstä. EPSOTE tietohallinnon kokonaisvaltaisten prosessien ja toimintamallien tarkoituksena on rakentaa yhteinen suunta ydintoiminnan ICT-tuotannolle sekä -kehittämiselle. Tietohallinnon tuottavuus syntyy yhteen sovitettujen prosessien kautta. Ydintoiminnan kokonaishyödyn varmistamiseksi toimintamallien ja prosessien, sekä ydinpalveluiden tulee liittyä toisiinsa saumattomasti. Kehitystä ja operatiivista toimintaa tuetaan kokonaisprosessien avulla. Kehityslinjauksista laaditaan toimintasuunnitelma, jonka avulla ohjataan ja seurataan toimeenpanoa ja toteutumista. Kokonaishyödyn varmistamiseksi johtaminen, kehitys, suunnittelu ja tuotanto kytkeytyvät saumattomasti toisiinsa kokonaisprosessina, mikä tarkastelee ydintoimintaa palvelevia tietojärjestelmiä ja tarpeita koko elinkaarensa ajan.
6 2.2.2 Modulaarinen tietojärjestelmäkokonaisuus Tietojärjestelmäkokonaisuus perustuu valtakunnalliseen (VAKAVA) viitearkkitehtuurityöhön. Tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen järjestelmäkokonaisuus tulee toteuttaa modulaarisesti ja vaiheittain kehittämällä nykyaikaisen järjestelmäkehityksen periaatteiden mukaisesti. Periaatteita ovat mm. modulaarisuus, ketterä käyttöliittymien kehittäminen sekä avoimet, standardinmukaiset rajapinnat. 2.3 PERIAATTEET Tietohallinnon suunnittelun periaatteita: Toiminnan ja tietohallinnon yhteistyömallilla varmistetaan asiakaslähtöisyys tietohallinnon tavoitetilan määrittelyssä. Lähtökohtana on mahdollistaa sote-organisaation varsinaisen toiminnan kehittäminen. Digitaalisaation tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tietohallinnolta palveluja, jotka tulevat muodostumaan toimialat ylittävistä asiakaslähtöisistä palvelumalleista.
7 Järjestelmäkokonaisuus tulee toteuttaa modulaarisesti ja vaiheittain kehittämällä. Totutuksen tulee perustua avoimien sekä standardinmukaisten rajapintojen hyödyntämiseen. Operatiivisten järjestelmien, tietoliikenteen ja perustietotekniikan vakaa toiminta ja potilastietojen saatavuus tulee varmistaa myös organisaatiomuutosten aikana. Tietohallinnon tuottavuus syntyy yhteen sovitettujen prosessien kautta. Ydintoiminnan kokonaishyödyn varmistamiseksi toimintamallien ja prosessien, sekä ydinpalveluiden tulee liittyä toisiinsa saumattomasti. Rakennetaan standardoituun tapaan perustuvaa toimintaa, jolla pyritään takaamaan operatiivisten järjestelmien luotettavuus ja pysyvyys. Keskeistä tässä mallissa on palveluiden korkea laatu, optimointi ja kustannustehokkuus. 3 RIIPPUVUUDET JA RAJAUKSET 3.1 KANSALLISET PÄÄTÖKSET JA NIISTÄ JOHTUVAT RIIPPUVUUDET - SOTE hallintomalli SOTE- hallintomallin suunnittelun yhteydessä on alla olevan kuvan mukaisesti hahmoteltu itsehallinto- ja Sote- alueiden tietohallinnon ohjausmekanismeja: EPSOTE:n ICT- toiminnan suunnitteluun noilla ohjausmekanismeilla on merkittäviä vaikutuksia niin SOTE -ICT- toimintaan kuin organisointiin. Em. tietojen puuttuminen voi merkitä korjaavia toimenpiteitä suunnitelmaan, kun valtakunnallinen päätöksenteko tältä osin on toteutettu.
8 - Itsehallintoalueiden ja ICT:n valtakunnallinen ohjaus Sote- ICT linjauksia on valmisteltu kansallisella tasolla sote- ja aluehallintouudistuksen Digitalisaatio, ICT- palvelut ja tietohallintoryhmässä. Valmistelussa on todettu, että Itsehallintoalueiden tietohallinnon ja ICT-toiminnan ohjauksen tulee perustua vahvaan valtion ohjaukseen. Edellytyksenä resurssien varmistaminen, ohjausrakenteen selkeyttäminen ja että tehtävät kootaan muodostettavaan valtakunnalliseen tietohallinnon ohjausyksikköön/toimintoon. Ohjauksen lähtökohtana on ohjaavien ministeriöiden ja itsehallintoalueiden välinen neuvottelumenettely, jonka pohjalta vahvistetaan kansallisesti merkittävimmät strategiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä työjako ja koordinaatio, joilla edistetään digitalisaation keinoin palveluiden asiakaslähtöistä uudistamista. Myös SOTE-hallintomallin muutokset tulevat tuottamaan tarpeita itsehallintoalueen ja kuntien väliseen tiedonvälitykseen, joka vaikuttaa myös tältä osin ICT-palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen. Edellä esitetyt lähtökohdat vaikuttavat merkittävästi Sote- alueen tietohallinnon ja sen ICTtoiminnan suunnitteluun sekä toteutukseen. Mikäli EPSOTE:n ICT- toiminnan suunnittelutyön kuluessa ei kansallisesti saada vielä määriteltyä itsehallintoalueiden tietohallinnon ja ICT- toiminnan ohjauksen periaatteista, voidaan ohjauksen vaikutusta huomioida EPSOTE:n suunnittelussa vain suunnittelun aikana saatavien tilannetietojen pohjalta. - Valtakunnallinen ICT palvelukeskus Tällä hetkellä kansalliselta tasolta saatujen tietojen mukaan vastuu itsehallintoalueen tietohallinnon ja ICT-palveluiden järjestämisestä on kullakin itsehallintoalueella, koska tietohallinto on itsehallintoalueen strateginen johtamistoiminto. ICT-palveluiden tuotanto voidaan hoitaa itsehallintoalueiden yhteistyönä tai itsehallintoalueiden ja kuntien väliseen yhteistyöhön pohjautuen. Osa itsehallintoalueiden ICT-palveluista tultaisiin keskittämään valtakunnalliseen ICTpalvelukeskukseen tai kilpailutetaan valtakunnallisen yhteishankintayksikön toimesta. Lainsäädännössä tullaan määrittelemään kriteerit, joiden pohjalta itsehallintoalueiden valtakunnalliset yhteistyökohteet vahvistetaan. Kansalisen ICT-palvelukeskuksen organisointimuodoksi tultaisiin ehdottamaan itsehallintoalueiden yhteisesti omistamaa osakeyhtiötä. Valtion ja Kelan mahdollinen omistus ICT-palvelukeskuksessa arvioidaan jatkovalmistelun yhteydessä. Palvelukeskuksen jatkovalmistelua varten ministeriöt esittävät asetettavaksi välittömästi selvitystyö jossa selvitetään mm. tarkennetut ehdotukset palvelukeskuksen organisointimalliksi ja liiketoimintasuunnitelmaksi sekä käydään neuvottelut sen vastuulle siirtyvistä tehtävistä ja palveluista ja tarkennetaan palvelukeskuksen rakenne, muodostamisen periaatteet sekä lainsäädäntötarpeet. Selvitystyön aikataulu on 2/2016 9/2016. Valtakunnallisen ICT- palvelukeskuksen tuleva toteutus ja tehtäväsisältö vaikuttavat myös merkittävästi itsehallintoalueen ja sen Sote- alueen tietohallinnon ja sen ICT- toiminnan suunnitteluun sekä toteutukseen. Mikäli EPSOTE:n ICT- toiminnan suunnittelutyön kuluessa ei kansallisesti saada vielä määriteltyä valtakunnallisen ICT- palvelukeskuksen toimintaa ja tehtäväsisältöä eikä työnjakoa itsehallintoalueiden välillä, voidaan vaikutusta huomioida EPSOTE:n
9 suunnittelussa vain suunnittelun aikana saatavilla olevien tilannetietojen pohjalta. Tämä voi merkitä korjaavia toimenpiteitä, kun valtakunnallinen päätöksenteko tältä osin on toteutettu. 3.2 MUIDEN ITSEHALLINTOON KUULUVIEN ORGANISAATIOIDENROOLI Itsehallintoalueiden toimintaan ollaan tällä hetkellä suunnittelemassa siirtää Sote- toiminnan lisäksi mm. Ely-, ja palo- ja pelastustoiminnat. Noiden organisaatioiden tietohallintojen ja ICT- toimintojen toteutuksen osalta ei ole vielä saatavissa minkäänlaisia suunnitelmia tai edes arvioita. Myöskään itsehallintoalueiden sisäisen ICT- toiminnan työnjaosta tai sen periaatteista ei ole vielä saatavissa tietoja tai suunnitelmia. Näiden edellä mainittujen osa-alueiden vaikutusta ei voida tällä hetkellä huomioida Sote- ICT- toiminnan suunnittelussa kuin huolehtimalla avointen tiedonsiirtorajapintojen toteutuksesta ja toimintaprosessien standardimaisesta suunnittelusta. 3.3 LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTTUMINEN Valtioneuvosto ja Sosiaali ja Terveysministeriö ovat ilmoittaneet Sote- hallintomallin suunnittelun yhteydessä, että lukuisia eri lakeja joudutaan muuttamaan hankkeen aikana. EPSOTE:n ICT -toimintojen suunnittelutyön aikana lakimuutokset eivät vielä ehdi valmistua. Ne kuitenkin tulevat vaikuttamaan Sote- ICT:n organisointiin ja toimintaan voimakkaasti. Tähän on varauduttava suunnittelussa ja huomioitava, että se voi merkitä korjaavia toimenpiteitä, kun lainsäädäntö tältä osin on toteutettu. 3.4 UNA JA HANKO HANKKEIDEN SUUNNITELMAT 24 organisaation yhteisen UNA- hankkeen tavoitteena on tuottaa organisaatio-, hallinto- ja toimittajariippumaton vaatimusmäärittely asiakaslähtöisestä ja vaikuttavien hyvinvointipalveluiden tuottamisessa edellytettävästä yhteentoimivasta sote-tietojärjestelmäkokonaisuudesta. Vaatimusmäärittelyn avulla voidaan kansalliseen tai alueelliseen yhteistyöhön pohjautuen vaiheittain kilpailuttaa tietojärjestelmäratkaisuja tai ohjata nykyisten kehittämistyötä. Tässä hankkeessa määritetään pitkälle tulevaisuuteen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen keskeiset toimintaprosessit. Lähtökohtana on siis toiminta ei tietojärjestelmät. UNA- hanke tuottaa lähes 300 ammattilaisen kautta toiminnalliset määritykset, jotka vaikuttavat niin Sote- organisaation toimintaprosesseihin kuin niitä palveleviin tietojärjestelmäkokonaisuuksiin. Hanko hanke on UNA- hankkeessa mukana olevien organisaatioiden yhteishanke, jossa kuvataan ja arvioidaan hyvinvointipalveluiden tietojärjestelmien strategiset uudistamisvaihtoehdot, suunnitellaan modulaarisen tietojärjestelmäkokonaisuuden hankintamalli (roolit ja toiminta-mallit) sekä laaditaan ehdotus yhteisestä etenemispolusta. Etenemispolku pitää sisällään ehdotuksen hankintojen sisällöistä, toteutustavoista, vaiheistuksesta ja organisoinnista. Projektin tuloksia hyödynnetään myös sote- ja itsehallintoalueuudistuksen kansallisen valmistelun tarpeisiin. Hankkeessa suunniteltava hankintamalli määritellään joustavaksi siten, että se mahdollistaa laajat, vaiheistetut yhteishankinnat, joihin eri alueet ja organisaatiot voivat liittyä mukaan eri vaiheissa omien tarpeidensa ja päätöstensä pohjalta.
10 Molemmat hankkeet päättyvät 15.5.2016. Hankkeiden tuotokset on huomioitava EPSOTE:n ICT- toimintojen suunnittelutyössä. 3.5 AIKATAULU EPSOTE:n tietohallinnon ja sen ICT- toimintojen suunnittelutyöryhmälle on työvaliokunnassa määritetty aikatauluksi 4/2016 9/2016. Määritelty aikataulu on erittäin haasteellinen toteutuksen kannalta, koska tehtävänä on erittäin laajan toimintakokonaisuuden yksityiskohtainen suunnittelu. Toimintakokonaisuuteen sisältyy mm: kaikkien EPSOTE- Soteen liittyvien organisaatioiden ICT toiminnan ja rakenteen nykytilanteen kartoitus perustietotekniikan suunnittelu (mm. työasemat, sisäverkot, konesalipalvelut, ulkoiset tietoliikenne yhteydet sekä tietoturva) Potilastietojärjestelmien ja niihin liittyvien toimintojen yhtenäistäminen Sosiaalitoimen tietojärjestelmien nykytilanteen selvitys ja uusien yhtenäistettyjen järjestelmärakenteiden sekä toiminnan suunnittelu Hallinnon ja tukipalvelujen tietojärjestelmien nykytilanteen selvitys ja uuden toiminnan ja rakenteen suunnittelu Tietohallinnon sisäisten toimintaprosessien suunnittelu (tapahtumanhallinta, muutoksenhallinta, ongelmanhallinta, laadunhallinta, jakelunhallinta jne. ) Tietojohtamisen periaatteiden toteuttaminen järjestelmärakenteesen Valtakunnallisten suunnitelmien huomioiminen Jotta ICT- toimintojen osalta suunnittelutyö voisi tuottaa kaikkien osapuolten kannalta riittävän laadukkaan tuloksen, tulisi suunnitteluaikaa jatkaa joulukuulle 2016. Toimintasuunnitelmassa pitää huomioida muiden työryhmien töiden tuotokset. 4 ORGANISAATIO 4.1 TYÖRYHMÄN OHJAUS JA HALLINTA Ylin ohjaava ja valvova taho on EPSOTE työvaliokunta.
11 4.2 PROJEKTIRYHMÄ JA ALATYÖRYHMÄT EPSOTE ICT-työryhmää varten perustetaan projektiryhmä ja kuusi alatyöryhmää. Projektiryhmälle nimetään koordinaattori koordinoimaan ICT-työryhmän töitä kokonaisuutena. Alatyöryhmille nimetään vastuullinen vetäjä. Alatyöryhmiin osallistuvista asiantuntijoista päättävät organisaatiot itsenäisesti projektiryhmän esityksen pohjalta eri aihealueiden perusteella.
12 5 TEHTÄVÄT 5.1 NYKYTILAN KARTOITUS JA ANALYSOINTI ICT työryhmän tekee nykytilan kartoituksen EPSOTE organisaation liittyvissä palveluissa käytettävistä prosesseista, järjestelmistä ja laitteista. Nykytilan kartoituksen lisäksi analysoidaan nykytilaa suhteessa tulevaisuuden tavoitetilaan. 5.2 ALATYÖRYHMIEN TEHTÄVÄT 5.2.1 Perustietotekniikka ja infra Perustietotekniikan toiminnan ja rakenteen suunnittelu Sote- ICT:n toimintaprosesseihin. Perustietotekniikalla tarkoitetaan mm. työasematoimintoja, sisäverkkojen rakennetta ja toimintaa, konesalipalveluja, ulkoisia tietoliikenne yhteyksiä, käyttöoikeuksien muodostamisperiaatteita sekä käytäntöjä, roolimäärityksiä ja integraatioita sekä tietoturvan suunnittelua. Alatyöryhmässä selvitetään yhdystyvien organisaatioiden tai organisaatioiden osien perustietotekniikan nykytilanne ja laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma uuden EPSOTE:n tietohallinnon ja sen ICT- toiminnan perustietotekniikan rakenteeksi. 5.2.2 Sote asiakastietojärjestelmät Alatyöryhmän tehtävänä on tuottaa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen toimintaprosesseissa tarvittavien tietojärjestelmien ja niiden käyttöön liittyvien tietojärjestelmäprosessien suunnittelu. Työryhmässä selvitetään yhdystyvien organisaatioiden tai organisaatioiden osien nykyiset tietojärjestelmät ja niiden käyttö sekä sisäiset että ulkoiset integraatiot. Selvitysten pohjalta tavoitteena on laatia suunnitelma EPSOTE:n sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseihin käytettävistä tietojärjestelmistä, niiden käyttöön liittyvistä toimintaprosesseista, sähköisestä arkistoinnista ja kansallisten palvelujen hyödyntämisestä sekä integraatiotarpeista. Alatyöryhmässä huomioidaan EPSOTE:n organisointi- ja toimintaprosessisuunnitelmat sekä Taustatieto ja Digiloikka -työryhmien suunnitelmat, UNA- hankkeen toimintaprosessisuunnitelmat sekä kansallisen tason vaatimukset mm. itsehallintoalueiden ja Sote- alueiden toiminnan ja lainsäädännön suunnitteluun Vanhojen tietojen arkistointi ja hyödyntäminen 5.2.3 Muut Sote tietojärjestelmät Muilla Sote tietojärjestelmillä tarkoitetaan sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa käytettäviä erillisjärjestelmiä Alatyöryhmän tehtävänä on tuottaa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen toimintaprosesseissa tarvittavien muiden tietojärjestelmien ja niiden käyttöön liittyvien tietojärjestelmäprosessien suunnittelu. Työryhmässä selvitetään yhdystyvien organisaatioiden tai organisaatioiden osien nykyiset tietojärjestelmät ja niiden käyttö sekä sisäiset että ulkoiset integraatiot. 5.2.4 Tietojohtaminen EPSOTE:n työvaliokunnan nimeämä taustatietotyöryhmän valmistelutyöryhmä on kokouksessaan todennut, että tiedolla johtaminen on tärkeä kokonaisuus tulevassa EPSOTE- organisaatiossa.
13 ICT- työryhmän tietojohtamisen alatyöryhmän tehtävän on laatia suunnitelma EPSOTE:n taustatietotyörymän määrittämien periaatteiden pohjalta, tietojohtamisen toteutuksesta. Suunnitelmassa esitetään tekniset ja järjestelmärakenteelliset keinot ja menetelmät tuottaa EPSOTE:n eri toimintatasoille johtamisen työkaluina tarvittava informaatio. Työssä huomioidaan myös kansallisen itsehallintoalueiden suunnittelun vaatimukset. Tietojohtamisen alatyöryhmä suunnittelee tietojohtamisen migraation osana tietojärjestelmäuudistusta ja kansallisia vaatimuksia 5.2.5 Hallinnolliset -järjestelmät Hallinnollisilla järjestelmillä tarkoitetaan esimerkiksi taloushallinto-, henkilöstöhallinto-, logistiikka-, hankinta-, kiinteistötieto- ja ravintojärjestelmiä Alatyöryhmän tehtävänä on tuottaa hallinnon ja siihen liittyvien tukipalvelujen toimintaprosesseissa tarvittavien tietojärjestelmien ja järjestelmien käyttöön liittyvien tietojärjestelmäprosessien suunnittelu. Työryhmässä selvitetään yhdystyvien organisaatioiden tai organisaatioiden osien nykyiset tietojärjestelmät ja niiden käyttö sekä sisäiset että ulkoiset integraatiot. Selvitysten pohjalta tavoitteena on laatia suunnitelma EPSOTE:n hallinnon ja sen eri tukipalvelujen prosesseihin käytettävistä tietojärjestelmistä, niiden käyttöön liittyvistä tietojärjestelmien toimintaprosesseista, ja kansallisten palvelujen hyödyntämisestä sekä integraatiotarpeista. Alatyöryhmässä huomioidaan EPSOTE:n organisointi- ja toimintaprosessisuunnitelmat sekä Taustatieto ja Digiloikka työryhmien suunnitelmat, UNA- hankkeen toimintaprosessisuunnitelmat sekä kansallisen tason vaatimukset mm. itsehallintoalueiden ja Sote- alueiden toiminnan ja lainsäädännön suunnitteluun 5.2.6 Tietohallinnon prosessit ja arkkitehtuuri Alatyöryhmän tehtävänä on laatia suunnitelma EPSOTE:n tietohallinnon toimintaprosesseista ja arkkitehtuurista. Toimintaprosessien suunnittelun yhteydessä huomioidaan olemassa olevat mallit ja standardit sekä EPSOTE:n toimintaan mahdollisesti suunniteltava laatujärjestelmä. Suunniteltavia toimintaprosesseja ovat mm: o tapahtumanhallinta o ongelmanhallinta o muutoksenhallinta o konfiguraationhallinta o jakelunhallinta o laadunhallinta Suunnitellaan toiminnan ja tietohallinnon välinen yhteistyömalli (asiakkuudenhallinta) Lisäksi alatyöryhmä ottaa kantaa tietohallinnon organisointiin ja hallinnointiin sekä niistä aiheutuviin toimintaprosesseihin. Valtakunnalliseen Vakava viitearkkitehtuuriin perustuen toteuttaa EPSOTE organisaatiolle tietohallinnon digitalisen palveluarkkitehtuurin kuvaus Suunnitella toteutettavien tietojärjestelmäkokonaisuuksien käyttöprosessien koulutus eri ammattiryhmille
14 6 AIKATAULU JA RESURSSITARVE 6.1 AIKATAULU EPSOTE:n tietohallinnon ja sen ICT- toimintojen suunnittelutyöryhmälle on työvaliokunnassa määritetty aikatauluksi 4/2016 9/2016 7 LOPPUTUOTOKSET ICT-työryhmän työn tuloksena saadaan: suunnitelma, kuinka varmistetaan tietohallinnon palveluiden saatavuus ja edellytykset toiminnan jatkumiselle tulevien organisaatiomuutosten aikana ja niiden jälkeen yhteistyössä toiminnan kanssa luotu määritys tulevaisuuden tavoitetilasta nykytilan kartoitus ja analyysi nykytilasta suhteessa tulevaisuuden tavoitetilaan arkkitehtuurilinjaukset, tietohallinnon pääprosessit ja asiakaslähtöinen yhteistyömalli toiminaan kanssa tietojärjestelmien, käytäntöjen, prosessien ja toiminnan suunnittelu tukemaan tietojen hyödynnettävyyttä ja tiedolla johtamista ehdotus tietohallinnon ja ICT-toiminnan organisoinnista