Sote- ja aluehallintouudistuksen tietohallinto ja ICT-palvelut: kuulemistilaisuus kunnille ja kuntayhtymille

Transkriptio

1 Sote- ja aluehallintouudistuksen tietohallinto ja ICT-palvelut: kuulemistilaisuus kunnille ja kuntayhtymille klo 13:00 16:00 Kuntatalo Toinen Linja 14, kokoustila A

2 AGENDA Valmistelun yleistilanne ja linjaukset Maritta Korhonen STM Jatkotoimenpiteiden etenemissuunnitelmat Tietohallinnon ja ICT-palveluiden ohjausmalli Sirpa Mäntynen VM Kansallinen ICT palvelukeskus Karri Vainio, Kuntaliitto Muutostuki Uudistuksen muutostuen valmistelun tilanne, Maritta Korhonen Kommenttipuheenvuoro: vaikutukset kuntiin ja kuntien muutostukitarpeet, Matti Franck/Juhani Heikka Kuntien ja kuntayhtymien kommentit linjauksiin & jatkotoimenpiteisiin Ennakkoon pyydetyt kommenttipuheenvuorot Vapaa keskustelu

3 SOTE- ja aluehallintouudistus Valmistelun yleistilanne ja linjaukset

4 Sote-uudistuksessa eteneminen Raide 1: sote -järjestämisuudistus sote-järjestämistehtävä ja rahoitus irroitetaan kuntapohjasta täydellinen palveluintegraatio ja sen edellyttämä tietointegraatio HE-luonnos lausunnoille lähetettävässä olevassa kunnossa ja siihen tarvittavien linjausten tavoiteaikataulu huhtikuu 2016 Digitavoite: digitalisaation mahdollisuudet täysimääräisesti käyttöön sotejärjestämisessä: palveluintegraation edelllyttämä tietointegraatio - Sote -tieto -hyötykäyttöön strategian etuaikainen toimeenpano; digiratkaisut ja sähköiset palvelut sote:ssa, valtakunnalliset yhtenäiset palvelut käytössä Raide 2: sote - valinnanvapaus- ja monikanavarahoitusuudistus selvityshenkilöryhmä (pj. prof. Brommels) aloittanut työnsä selvityshenkilöiden esiselvitys vaihtoehtoineen , huhtikuussa STM:n informointi ehdotuksista, raportti ehdotuksineen valmis toukokuussa 2016 hallituksen linjatessa huhtikuussa HE:n järjestämisuudistuksesta sisältöä kuva valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskevista ehdotuksista koordinaatio järjestämisuudistuksen kanssa Digitavoite: yhtenäistä palveluiden sisältöä ja laatua sekä rahoitus- ja kustannusnäkymää tukeva tieto, valinnanvapauden käyttöä tukevat digiratkaisut, digitaalinen toiminnan ja palvelu-ohjaus organisaatiorajojen ylitse Digitalisaatioratkaisujen tuettava molempia uudistuksen osia

5 Onnistumisen edellytykset 1) sote-palveluiden tuottamisen ja julkisen hallinnon toiminta- ja johtamiskäytännöt ja -etiikka (toimintakulttuuri) 2) rahoitusmallit 3) julkisen hallinnon palvelukehittämisen, digitalisaation ja sitä tukevan ICTtoiminnan kehittämisen yleiset puitteet 4) Sote- ja MaakuntaDigin erityiset onnistumisen edellytykset

6 Yleiset toiminta- ja johtamiskäytännöt (1) Positiivisesti haastavat, mutta vaativat tavoitteet kaikilla tasoilla (julkinen sektorin konsernitasolta yksittäiseen sote-asiakaskontaktissa toimivaan henkilöön saakka) Radikaalien innovaatioiden aktiivinen hakeminen ja hyödyntäminen kärsivällisyys hakea tulosta niche -sektoreiden havainnointi aikaa ja haastamista kokonaan uuden näkemiseen radikaalien innovaatioiden kehän havainnointi ja toteuttaminen Keskittyminen - fokus -tekemisessä Jatkuva kehittäminen ja sen yhteyden toiminnan muutoksen ja digitalisaation toimeenpanon näkeminen jokaisen organisaation ja jokaisen työntekijän velvollisuutena

7 Yleiset toiminta- ja johtamiskäytännöt (2) Yhteys uusinta tietoa ja innovaatioita tuottaviin yliopistoihin, korkeakouluihin, yrityksiin ja yhteisöihin sekä näistä muodostuviin kehittämisverkostoihin sote-uudistuksessa ja maakuntauudistuksessa nykyisten erva-alueiden pohjalta lakisääteinen yhteistyövelvoite sote-tehtävissä ja maakuntahallinnon tehtävissä koskee myös tietohallinnon kehittämistä ja ICT -toimintaa Lainsäädäntö luo edellytykset laajalle tiedon ja digitaalisten menettelyiden hyödyntämiselle mahdollistava yleislainsäädäntö yksityiskohtaisen prosessilainsäädännön välttäminen kokonaisprosessien ohjausvastuiden osoittaminen yli organisaatiorajojen digitaalisuutta estävien muotoseikkojen poistaminen tiedon yhteiskäyttöisyys ja yhteentoimivuuden esteiden raivaaminen kokonaisarkkitehtuuri ja sen hyödyntäminen johtamisen menettelynä sekä yhteentoimivuuden ja tiedon liikkumisen varmentajana avoimen datan tuottamisvelvoitteet henkilötieto- ja rekisterilainsäädännössä tietojenkäsittelyn tarpeellisuus - vaatimuksen uudenlainen määrittely - osa palveluketjua. Edellyttää myös sote-sektorin potilaslain ja asiakaslain muuttamista

8 Maakunta/SoteDigi - onnistumisen tarkemmat edellytykset SoteDigi visio: uusi digitaalinen toiminnanohjaus ja palveluohjaus Sotetieto -hyötykäyttöön -strategian toteutuksen sekä genomi -datan ja sote-uudistuksen kautta virtuaalinen /digitaalinen palvelunohjaus ja toiminnanohjaus kansallisten tietovarantojen hyödyntäminen asiakaskohtainen riskien tunnistaminen älykkäillä järjestelmillä - genomi/asiakastiedon ja ulkoisen massadatan analyysin yhdistäminen Oikeat ihmiset oikealla hetkellä palveluun Täydellinen tietointegraatio ja tiedon hyödynnettävyys palveluketjussa ja palveluohjauksessa Datan hyödyntäminen joustavasti ja tehokas käyttö kansallisista järjestelmistä Asiakas- ja hyvinvointisovellukset koordinoidusti palveluväylän kautta - osaksi arjen infraa ja palveluekosysteemejä

9 Tavoiteasetanta ICT:n näkökulmasta Vaikuttavuus Uusien palvelujen kehittäminen Tuottavuus Laatu Uusien palvelujen käyttöönotto Säästöt Minimitavoite Toiminnassa tarvittavat ICT-palvelut Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Minimitavoite: Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen (itsehallintoalueen toiminnassa tarvittavien ICT-palvelujen järjestäminen) Itsehallintoalueiden tietohallinnon organisoituminen niin, että se voi ottaa vastuun ICT-palvelujen järjestämisestä uudistuksen aikataulussa Muut tavoitteet: Säästöt (päällekkäisyyksien poistaminen, uusien palvelujen käyttöönotto) Laatu (uusien palvelujen käyttöönotto ja kehittäminen) Tuottavuus (uusien palvelujen käyttöönotto ja kehittäminen, palveluiden täydellinen integraatio )

10 Sote-ICT-linjaukset, valmistelu Valmisteltu sote- ja aluehallintouudistuksen Digitalisaatio, ICTpalvelut ja tietohallinto -ryhmässä Valmistelun aikana kuultu kuntien ja soten tietohallintojohtoa Linjaukset pyritty tekemään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa kattamaan koko itsehallintoalueen tietohallinto- ja ICT-toiminnan - laajempia kuin SoteICT-linjaukset Erityisesti täydennystä ja jatkovalmistelua edellyttää digitalisaation toimeenpano - kytkentä muihin hankkeisiin (VM, STM, kuntien ja sairaanhoitopiirien kehittämishankkeet) sekä IH-alueiden ja kuntien rajapinta tietohallinto- ja ICT-asioissa. Pyritty huomioimaan muiden valmisteluryhmien työ - edellyttää jatkossa tiivistä yhteistä valmistelua erityisesti valtakunnallisten palveluiden ja investointien osalta Jatkovalmistelu tehtävä yhteistyössä kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa (esim. IH-alueiden ja kuntien rajapinta, vaikutukset kuntien tietohallintoimintaan jne.)

11 Linjaukset Tietohallinnon valtakunnallinen ohjaus Itsehallintoalueiden tietohallinnon ohjaus Tietohallinnon ja ICT-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen itsehallintoalueilla Yhtenä erityiskysymyksenä valtakunnalliset yhteistyömuodot: ICT-palvelukeskus ja yhteishankintayksikkö Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietointegraation mahdollistaminen Itsehallintoalueiden ja kuntien muutostuki sekä digitalisaation edistäminen

12 Tietohallinnon valtakunnallinen ohjaus Itsehallintoalueiden tietohallinnon ja ICTtoiminnan ohjauksen tulee perustua vahvaan valtion ohjaukseen. Edellytyksenä resurssien varmistaminen ohjausrakenteen selkeyttäminen tehtäviä kootaan muodostettavaan valtakunnalliseen tietohallinnon ohjausyksikköön/toimintoon Ohjauksen lähtökohtana on ohjaavien ministeriöiden ja itsehallintoalueiden välinen neuvottelumenettely, jonka pohjalta vahvistetaan kansallisesti merkittävimmät strategiset tavoitteet ja toimenpiteet työnjako ja koordinaatio, joilla edistetään digitalisaation keinoin palveluiden asiakaslähtöistä uudistamista

13 Itsehallintoalueiden tietohallinto ja ICTpalveluiden järjestäminen ja tuottaminen Vastuu itsehallintoalueen tietohallinnon ja ICT-palveluiden järjestämisestä on kullakin itsehallintoalueella. tietohallinto on itsehallintoalueen strateginen johtamistoiminto ICT-palveluiden tuotanto voidaan hoitaa itsehallintoalueiden yhteistyönä tai itsehallintoalueiden ja kuntien väliseen yhteistyöhön pohjautuen Osa itsehallintoalueiden ICT-palveluista keskitetään valtakunnalliseen ICT-palvelukeskukseen tai kilpailutetaan valtakunnallisen yhteishankintayksikön toimesta. Lainsäädännössä määritellään kriteerit, joiden pohjalta itsehallintoalueiden valtakunnalliset yhteistyökohteet vahvistetaan

14 ICT-palveluiden vastuunjako Valtiollisten toimijoiden itsehallintoalueille tuottamat palvelut mm. Kela,VRK,Valtori,Suomen Erillisverkot oy Itsehallintoalueille tuotettavat palvelut tarkennetaan jatkovalmistelussa Valtion toimijoiden välinen vastuunjako arvioitava Ei laajoja tuotantovastuiden siirtoja lyhyellä aikataululla yksittäisiä tehtäviä voidaan perustelluista syistä siirtää Itsehallintoalueiden kansallisesti yhteiset ICT-palvelut Yhteisten tehtävien yleiset kriteerit määritellään laintasoisesti Kansallisesti hoidettavat palvelut *järjestämispäätöksessä ja tietohallinnon viisivuotissuunnitelmassa Kansallinen ICT-palvelukeskus ja yhteishankintayksikkö pääasiallisena organisointitapana Lähtötilanteessa keskitetysti hoidettavat palvelut ja hankinnat linjataan keväällä 2016 Itsehallintoalueiden ICT-palvelut Itsehallintoalueiden ICT-palvelut Itsehallintoalueiden vastuulla huomioiden kansallisen ohjauksen ja lainsäädännön reunaehdot Organisointi:itsehallintoaluekohtaisesti, yhteistyössä toisten itsehallintoalueiden tai alueen kuntien kanssa Toteutus: omana toimintana, hankinnat IT-markkinoilta tai sidosyksikkötoimijoilta *muiden kuin sote-ict-palveluiden osalta tarkennettava

15 Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietointegraation mahdollistaminen Vaikuttava ja integroitu palvelutuotanto edellyttää asiakasta ja palveluita koskevaa täydellistä tietointegraatiota sekä tietojen saatavuutta yli organisaatio- ja hallintorajojen Tietojen yhteiskäytöstä ja rekistereiden yhdistämisestä säädetään osana sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietolain (159/2007) uudistamista mm. sosiaali- ja terveydenhuollon erillisten henkilörekisterien yhdistäminen suostumus ja kieltosäädösten yhdenmukaistaminen ja kokoaminen yhteen toimialakohtaiseen lakiin Muutosten yhteydessä varmistetaan kansalaisten mahdollisuudet hyödyntää asiakas- ja potilastietoja sekä tuottaa tietoja terveydestään ja hyvinvoinnistaan myös ammattilaisen käyttöön sähköisessä muodossa

16 Itsehallintoalueiden ja kuntien muutostuki sekä digitalisaation edistäminen Itsehallintoalueiden perustaminen, niiden vastuulle siirtyvien palveluiden jatkuvuuden turvaaminen sekä kuntien toiminnan sopeuttaminen edellyttää kansallista tukea. Muutostukiohjelman valmistelun yhteydessä selvitetään myös itsehallintoalueiden perustamiseen sekä toiminnallisiin uudistuksiin ja digitalisaatioon liittyvien välttämättömien ICT-investointien rahoitus. Esitetään asetettavaksi ICTmuutostukiohjelma osana muuta itsehallintoalueiden muutostukea

17 Jatkotoimenpiteiden etenemissuunnitelmat Tietohallinnon ja ICT-palveluiden ohjausmalli Sirpa Mäntynen VM Kansallinen ICT palvelukeskus Karri Vainio, Kuntaliitto

18 Sote- ja aluehallintouudistuksen tietohallinto ja ICT-palvelut: kuulemistilaisuus kunnille ja kuntayhtymille Ohjauksen jatkovalistelu klo Kuntatalo, kokoustila A

19 Terminologiaa TIETOHALLINTO Tietohallinto on johtamistoiminto, joka sisältää tietohallinnon perinteiset osa-alueet (mm. toimintaa tukevat tietojärjestelmät, perustietotekniikka, tietoliikenne) sekä organisaation toiminnassaan tarvitseman tiedonhallinnan. Tietohallintoon voidaan katsoa kuuluvan tietojenkäsittely- ja tiedonhallintavälineitä ja palveluja tuottavan tukitoiminnon lisäksi myös toiminnassa käsiteltävien ja säilytettävien tietojen hallintaan liittyvät tehtävät. Tietohallinnolla tarkoitetaan ohjaustoimintoja, joiden tarkoituksena on kehittää, ylläpitää ja varmistaa organisaation tietojenkäsittelyä, tietovarantojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä varmistaa tietotoimintojen turvallisuus ja taloudellisuus. Tietohallinnot tehtävät ovat julkisessa hallinnossa lähtökohtaisesti palvelutoiminnasta vastaavan organisaation (järjestämisvastuu) vastuulla. Tietohallinto on toisaalta myös organisaation osa, jonka vastuulle on määritelty tietohallintoon kuuluvia tehtäviä. TIETOHALLINNON OHJAUS Ohjauksen käsite tarkoittaa toimintaa, jossa tavoitteena on vaikuttaa ohjauksen kohteen toimintaan. TIEDONHALLINTA Tietohallinnossa yhdistyvät tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen käytännön toimintaan. Tiedonhallinta on tiedon keräämistä, organisointia (sisältäen määrittelyt)ja tallentamista siten, että tieto saadaan tarkoituksenmukaisesti ja hallitusti käyttöön. Siten tiedonhallinta on teknisiä ratkaisuja laajempi näkökulma, koska se sisältää esimerkiksi organisaatioiden toiminnan ja tiedonkulun yhdistämistä. ICT RATKAISUT ICT ratkaisut sisältävät tietojärjestelmiä, ohjelmistoja, sovelluksia, liittymiä viestinvälitykseen ja teknisiin ratkaisuihin kuuluvia osia. TIETOHALLINTO- JA ICT PALVELUT Tuottajan tilaajalle toimittamat palvelut. ICT palveluita ovat esimerkiksi kapasiteettipalvelut ja työasemapalvelut. Tietohallintopalveluita ovat erilaiset tietohallintotehtävien hoitamiseen liittyvät asiantuntijapalvelut esimerkiksi kokonaisarkkitehtuuri suunnittelun ja kuvaamisen asiantuntijatyö, Vaikka tietohallinnon palveluita hankittaisiin organisaation ulkopuolelta, ei tietohallinnon vastuita voi kokonaisuudessaan ulkoistaa

20 Sote-ICT-linjaukset, valmistelu Valmisteltu sote- ja aluehallintouudistuksen Digitalisaatio, ICTpalvelut ja tietohallinto ryhmässä. Valmistelun aikana on kuultu kuntien ja soten tietohallintojohtoa. Linjaukset on pyritty tekemään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa kattamaan koko itsehallintoalueen tietohallinto- ja ICT-toiminnan - laajempia kuin SoteICT-linjaukset. Mahdollisuuksien mukaan huomioitu muiden valmisteluryhmien työ - edellyttää jatkossa tiivistä yhteistä valmistelua erityisesti valtakunnallisten palveluiden ja investointien osalta. Erityisesti täydennystä ja jatkovalmistelua edellyttää digitalisaation toimeenpano - kytkentä muihin hankkeisiin (VM, STM, kuntien ja sairaanhoitopiirien kehittämishankkeet) sekä maakuntien ja kuntien rajapinta tietohallinto- ja ICT-asioissa. Jatkovalmistelu on tehtävä yhteistyössä kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa (esim. maakuntien ja kuntien rajapinta, vaikutukset kuntien tietohallintoimintaan jne.)

21 Tavoiteasetanta ICT:n näkökulmasta Vaikuttavuus Uusien palvelujen kehittäminen Tuottavuus Laatu Uusien palvelujen käyttöönotto Säästöt Minimitavoite Toiminnassa tarvittavat ICT-palvelut Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Minimitavoite: Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen (itsehallintoalueen toiminnassa tarvittavien ICT-palvelujen järjestäminen) Itsehallintoalueiden tietohallinnon organisoituminen niin, että se voi ottaa vastuun ICT-palvelujen järjestämisestä uudistuksen aikataulussa Muut tavoitteet: Säästöt (päällekkäisyyksien poistaminen, uusien palvelujen käyttöönotto) Laatu (uusien palvelujen käyttöönotto ja kehittäminen) Tuottavuus (uusien palvelujen käyttöönotto ja kehittäminen, palveluiden täydellinen integraatio )

22 Mistä uudistuksessa on kysymys? Suuri toiminnallinen muutos, jonka keskiössä on ihminen sekä kustannusvaikuttavuuden parantaminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

23 Linjaukset Tietohallinnon valtakunnallinen ohjaus Itsehallintoalueiden tietohallinnon ohjaus Tietohallinnon ja ICT-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen itsehallintoalueilla Yhtenä erityiskysymyksenä valtakunnalliset yhteistyömuodot: ICT-palvelukeskus ja yhteishankintayksikkö Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietointegraation mahdollistaminen Itsehallintoalueiden ja kuntien muutostuki sekä digitalisaation edistäminen

24 Taustaa Tietohallintotehtävien toteuttamiseen vaikutetaan kansallisella tietohallinnon ohjauksella, joka on kansallisesti määritelty yleisen ohjauksen osalta valtionvarainministeriön ja toimialakohtaisen ohjauksen osalta substanssiministeriöiden vastuulle. Tietohallinnon kansallisesta ohjauksen tehtävistä ja vastuista säädetään mm. tietohallintolaissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevassa laissa. Jälkimmäisellä lailla ja sen mukaisilla menettelyillä ohjataan myös yksityisen sektorin toimintaa kohdistamalla vaatimuksia niiden tiedonhallintaan. Lähtökohtana itsehallintoalueiden yhteisten tehtävien hoitamiselle ja sen organisoinnille on pidetty sitä, ettei samoille keskitetyille organisaatioille anneta samanaikaisesti sekä kansallisen viranomaisohjauksen että itsehallintoalueiden yhteisten palveluiden toimeenpanotehtäviä. Kansallisellakin tasolla tulee huolehtia, että ohjaamisen ja palvelutuotannon tehtävät erotetaan selvästi toisistaan

25 Tietohallinnon valtakunnallinen ohjaus Itsehallintoalueiden tietohallinnon ja ICTtoiminnan ohjauksen tulee perustua vahvaan valtion ohjaukseen. Edellytyksenä resurssien varmistaminen ohjausrakenteen selkeyttäminen tehtäviä kootaan muodostettavaan valtakunnalliseen tietohallinnon ohjausyksikköön/toimintoon

26 Tietohallinnon valtakunnallinen ohjaus Ohjauksen lähtökohtana on ohjaavien ministeriöiden ja itsehallintoalueiden välinen neuvottelumenettely, jonka pohjalta vahvistetaan kansallisesti merkittävimmät strategiset tavoitteet ja toimenpiteet työnjako ja koordinaatio, joilla edistetään digitalisaation keinoin palveluiden asiakaslähtöistä uudistamista

27 Järjestämispäätösprosessiin sidottu tietohallinnon viisivuotisstrategia ohjauskeinona Sisällytetään merkittävimmät strategiset tavoitteet ja linjaukset itsehallintoalueiden tietohallinto- ja ICT-toimintaa koskien Alustavasti valmistelussa on tunnistettu seuraavat sisältökohteet: 1. itsehallintoalueiden merkittävimmät ICT-investoinnit (sekä yhteiset, että itsehallintoaluekohtaiset) 2. kokonaisarkkitehtuurin strateginen tavoitetila ja hallintamalli 3. kyberturvallisuus ja varautuminen 4. kansallisten palveluiden käyttö ja kehittäminen sekä 5. yhteistyön rakenteet valtakunnallisten toimijoiden ja itsehallintoalueiden välillä

28 Tietohallinnon ohjausmekanismeja Tietojärjestelmien olennaiset vaatimukset (SOTE) VALTIO Lainsäädäntö, rahoitus, ohjaus, kansallinen infrastruktuuri T&K rahoitus VM STM Muut Ohjausyksikkö SOTE- TUOT- TAJAT 18 ITSEHALLINTOALUETTA SOTE JÄRJESTÄMINEN 15 ALUEELLA Toimialariippumattomat Lait,asetukset,kokonaisarkkitehtuuri,rahoitusohjaus (ml.investoinnit), informaatio (suositukset, ohjeet) Toimialakohtaiset(sote) Järjestämispäätös Olennaiset vaatimukset Määräykset (esim. tietorakenteet) Omistajaohjaus Sopimusohjaus KAUPALLISET TOIMITTAJAT ICT-PALVELUKESKUS Markkinaohjaus

29 Itsehallintoalueiden tietohallinto ja ICTpalveluiden järjestäminen ja tuottaminen Vastuu itsehallintoalueen tietohallinnon ja ICT-palveluiden järjestämisestä on kullakin itsehallintoalueella. tietohallinto on itsehallintoalueen strateginen johtamistoiminto ICT-palveluiden tuotanto voidaan hoitaa itsehallintoalueiden yhteistyönä tai itsehallintoalueiden ja kuntien väliseen yhteistyöhön pohjautuen Osa itsehallintoalueiden ICT-palveluista keskitetään valtakunnalliseen ICT-palvelukeskukseen tai kilpailutetaan valtakunnallisen yhteishankintayksikön toimesta. Lainsäädännössä määritellään kriteerit, joiden pohjalta itsehallintoalueiden valtakunnalliset yhteistyökohteet vahvistetaan

30 Organisointi Projekti Projektijohtaja Pöysti Valmisteluryhmät/ Sotedigi Selvityshenkilö(t) Asiantuntijat Ryhmä x Ryhmä y

31 Aikataulu kevät /2016 kevät-kesä 2016 syksy 9/2016 Mitä ohjataan (ohjauksen kohteet), ohjausmallit ja ohjausvälineet, ohjauksen keinot ja menetelmät. Kokonaisarkkitehtuuri. Ohjausyksikön tavoitteet ja tehtävät Vaikutukset lainsäädäntöön

32 Vähäinen «Kansallisen yhteistyön tarve» Suuri TARVE KANSALLISELLE YHTEISTYÖLLE Vähäinen «Merkitys Sote-palvelutoiminnalle» Suuri Asiakas- ja potilastietojärjestelmät Kansalaisten sähköiset palvelut Hallinnon ja tukipalveluiden tietojärjestelmät Perustietotekniikka - työasemapalvelut ICT - infrastruktuuri (tietoverkot, konesalit,..) Integraatioratkaisut

33 YHTEISTYÖMUOTOJA TIEDON JA KOKEMUSTEN JAKAMINEN TOIMINNAN & ICT- RATKAISUJEN YHTEI- NEN SUUNNITTELU VERKOSTOT, FOORUMIT, ARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLIT..YHTEISTYÖPROJEKTIT ICT-RATKAISUJEN YHTEISKEHITTÄMINEN JA YHTEISHANKINNAT YHTEISHANKINNAT ICT-RATKAISUJEN ELINKAARENAIKAISET SOPIMUSPOHJAISET YHTEISTYÖMALLIT PALVELUKESKUKSET

34 Valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen jatkovalmistelu

35 350 Suurimpien nykyisten ICT sidosyksiköiden tunnuslukuja (Sote) Sote ICT-kustannuksista Liikevaihto (M ) ICT yhtiöiden kautta 28 % Oma toiminta ja suorat ostot 72 % Henkilöstö Omistajien väestöpohja (%) Yksittäinen sairaanhoitopiiri omistajana ICT-yhtiöissä Kolmessa 10 % Ei omistusta 15 % Sote-palveluiden osuus liikevaihdosta 10%-100% Kahdessa 45 % Yhdessä 30 %

36 Yhteiset lähtökohdat palvelukeskusten valmistelulle Perustetaan neljä maakuntien yhteistä valtakunnallista yhtiötä: yhteishankintayksikkö, kiinteistö- ja toimitilayhtiö, ICT-palvelukeskus ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Osakeyhtiöitä, jotka rahoittaisivat toimintansa vuokrilla ja käyttömaksuilla Maakunnat omistaisivat yhtiöt yhteisesti Siirtymävaiheessa valtion yksiköt voivat olla mukana perustamassa maakuntayhtiöitä; nopeasti omilleen

37 Valtakunnallinen ICT-palvelukeskus ICT-palvelukeskuksen organisointimuodoksi ehdotetaan itsehallintoalueiden omistamaa osakeyhtiötä Valtion ja Kelan mahdollinen omistus ICTpalvelukeskuksessa arvioidaan jatkovalmistelun yhteydessä. Palvelukeskuksen jatkovalmistelua varten esitetään asetettavaksi välittömästi selvitystyö

38 Kansallinen ICT-palvelukeskus VALTIO Lainsäädäntö, rahoitus ja ohjaus, kansallinen ICT-infrastruktuuri Kela,VRK,Valtori Merkittävien investointien rahoitusohjaus (itsehallintoalueiden kautta)?? Alihankkijat Valtakunnallinen ICT-Palvelukeskus MUUT ASIAKAS- ORGANISAATIOT Yhteisrahoitus & palvelumaksut ITSE- HALLINTO ALUEET Sote-rahoitus Omistajaohjaus Tietohallinnon ohjaus Itsehallintoalueiden muut ICTpalvelut

39 Kansallisesti hoidettavien tehtävien määräytyminen Kansallisesti hoidettavia tehtäviä koskevat kriteerit & linjaus painopistealueista Palvelukeskuksen tehtävien ja yhteishankintojen tarkennukset osana jatkovalmistelua Järjestämispäätös Kevät 2016? Neuvottelumenettely Arviointi Toimeenpanon ohjaus ja seuranta

40 Keskittämisen hyötyjä ja haittoja mm. Suuruuden ekonomia / mittakaavaedut Riittävien resurssien ja osaamisen varmistaminen Kansallinen yhtenäisyys (esim. asiakkaiden näkökulmasta) Keskitetyn toiminnan jäykkyys ja ratkaisujen muutosten hitaus Keskitettyjen ratkaisujen haavoittuvuus (virheiden vaikutus laajaa) Epätoivottavat vaikutukset markkinoihin

41 ICT-palvelukeskuksen jatkovalmistelu Toteutetaan yhteistyössä kuntatoimijoiden sekä nykyisten palvelukeskusten omistajien kanssa Selvitystyön pohjaksi tuotetaan alustava ehdotus keskitetysti hoidettavista tehtävistä Selvitystyön tehtävänä on: tuottaa tarkennetut ehdotukset palvelukeskuksen organisointimalliksi ja liiketoimintasuunnitelmaksi tarkentaa palvelukeskuksen, rakenne, muodostamisen periaatteet sekä lainsäädäntötarpeet käydä neuvottelut sen vastuulle siirtyvistä tehtävistä ja palveluista tarkentaa suhde nykyisiin organisaatioihin ja niiden sidosyksiköihin Selvitystyön aikataulu 2/2016-9/

42 Kansalliseen ICT-palvelukeskuksen jatkovalmistelu (Luonnos) Vaihe1: 2-4/2016 Ensivaiheessa välttämätön lainsäädäntöperusta Tarkennetaan palvelukeskuksen tehtävät ja sen vastuulle keskitettävät ICTpalvelut Ehdotus valtion ja Kelan omistajaroolista perusteluineen Ehdotus organisaatiorakenteeksi Ehdotus liiketoiminta- ja ohjaus- ja rahoitusmalliksi sekä omistuksen jakautumiseksi Vaihe2: 5-9/2016 palvelukeskuksen muodostamisen malli ja tämän edellyttämä lainsäädäntö Neuvottelut palvelukeskuksen muodostamisesta,siirtyvistä tehtävistä ja henkilöstöstä kuntatoimijoiden ja nykyisten palvelukeskusten omistajien kanssa palvelukeskuksen perustamiseen, tehtävien ja henkilöstön siirtoon liittyvät etenemisehdotukset Toteutetaan yhteistyössä kuntatoimijoiden sekä nykyisten palvelukeskusten omistajien kanssa

43 Organisointi (luonnos) Valmisteluprojekti/ Sotedigi-ryhmä Selvityshenkilö(t) Kuultavat asiantuntijat Nykyisten palvelunjärjestäjäorganisaatioiden nimeämät edustajat Asiakasryhmä Neuvotteluryhmä Nykyisten inhousepalvelukeskusten ja kansallisten palveluiden tuottajaorganisaatioiden edustajat

44 Tietä eteenpäin Yhtenäisen ohjausmallin kehittäminen sote/maakuntauudistusta koskevaan lainsäädäntöön selvitystyö käynnistetään heti osana sote-uudistusta, ratkaisut kevään sotevalmistelun aikataulussa Hallituksen linjauksissa tarkoitetun maakuntien yhteisen ICT-palvelukeskuksen suunnittelu, ml. liiketoimintasuunnitelman valmistelu, perusselvitys SoteDigi -valmisteluryhmä ohjaa sote-uudistuksen projektiryhmän alaisuudessa Sote-tietointegraation mahdollistaminen ja varmistaminen lainsäädäntömuutokset sähköistä asiakastietojen käsittelyä koskevan lain sekä mahd. potilas- ja asiakaslakia koskevat muutokset, rekisterinpidosta säätäminen sotetieto hyötykäyttöön työssä eteneminen integraatiorajapintojen määrittely Maakuntien ICT -muutoshallinnan ja muutostuen suunnittelu ja käynnistäminen oma muutosohjelma sekä muutostukiohjelma Monituottajaympäristöön ja valinnanvapauteen liittyvien laajempien tietointegraatiota koskevien muutosten valmistelu

45 Tietä eteenpäin (2): tarkentavat linjaukset Reformiministerityöryhmän puoltamat, sote-uudistuksen projektiryhmän hyväksymät toimenpiteet Sisältää myös valtakunnallisen SoteICT -palvelukeskuksen liiketoimintasuunnitelman laadinta ja perustaminen sekä toiminnan käynnistäminen sekä näkemys nykyisten tukiorganisaatioiden hyödyntämisestä ja asemasta osana uudistusta SoteDigi -valmisteluryhmän vastuulla sote-uudistuksen projektiryhmän ohjauksessa Lisäksi sote -uudistuksen projektiryhmän tarkemmin päätettäväksi tulevat seuraavat toimenpiteet SoteDigi -valmisteluryhmä valmistelee alueellisen toimeenpanon tuen käynnistämisen - työ käyntiin ja oikeudellinen perusta syksylle Kansallinen ICT -muutostukiohjelma Tavoitteena (1) jatkuvuuden turvaaminen ja tietohallinnon sekä ICT-toimintojen siirtojen järjestämisen suunnittelu alueittain ja erva-alueittain - perustetaan yhteistyö- ja suunnitteluryhmä ja tälle laaditaan valtakunnallinen tukilista (suositus käsiteltävistä asioista) (2) erva-aluepohjaisen ja maakunnittaisen digiloikan toimeenpanosuunnitelman laadinta osaksi kansallista palveluväylää ja palveluarkkitehtuuria, hyödynnetään kokonaisarkkitehtuuria

46 Kommenttipuheenvuorot Vaikutukset kuntiin ja kuntien muutostukitarpeet, Matti Franck/Juhani Heikka Kuntien ja kuntayhtymien kommentit linjauksiin & jatkotoimenpiteisiin Ennakkoon pyydetyt kommenttipuheenvuorot Vapaa keskustelu

47 Sote- ja aluehallintouudistus Kuntien ja sairaanhoitopiirien tietohallintojohdon 2. kuulemistilaisuus Kommenttipuheenvuoro Matti Franck & Juhani Heikka 47

48 Soten osuuksia kuntien volyymeista 58% ICT-investoinnit 38% 54% 65% ICT-työpanos 25% 45% 45% ICT-palvelut 25% 30% Henkilöstö 30% 45% 45% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% C B A 48

49 Soten osuuksia kuntien volyymeista 58% ICT-investoinnit 38% 54% ICT-työpanos 25% 45% 65% Kuntien ICTvolyymeista katoaa 25-65% ICT-palvelut 25% 30% 45% Volyymiedut? Alasskaalaus? Henkilöstö 30% 45% 45% Jatkuvuus? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% C B A 49

50 Muutostuen tarve? Mihin muutostukea tulisi kohdentaa? Kansallisten ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotot edelläkävijäorganisaatioissa etukenossa huomioiden siirtymävaiheen yksiköt Kuntatoimijoiden toiminnan kehittäminen ei ICT-ratkaisutoimittajat! Irtauttamisprosessit rahoitetaanko muutostuella vai maakuntien toimesta? Mahdolliset siirtymäkauden investointirajoitukset? Miten huolehditaan tärkeiden kohteiden rahoitus? Paljonko muutostukirahaa tarvitaan? Uuden Oulun yhdistymisessä 5 kunnan potilastietojärjestelmien osittainen konsolidointi maksoi ~1,5 M Muun perus-lisenssien harmonisointi ~1 M 50

51 Muutostuen tarve? Mihin muutostukea tulisi kohdentaa? Kansallisten ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotot edelläkävijäorganisaatioissa etukenossa huomioiden siirtymävaiheen yksiköt Kuntatoimijoiden toiminnan kehittäminen ei ICT-ratkaisutoimittajat! Irtauttamisprosessit rahoitetaanko muutostuella vai maakuntien toimesta? Mahdolliset siirtymäkauden investointirajoitukset? Miten huolehditaan tärkeiden kohteiden rahoitus? Paljonko muutostukirahaa tarvitaan? Kansallisen tason työluku ICTmuutokselle Uuden Oulun yhdistymisessä 5 kunnan potilastietojärjestelmien osittainen konsolidointi maksoi ~1,5 M Muun perus-lisenssien harmonisointi ~1 M M 51

52 Ennakkoon pyydetyt kommenttipuheenvuorot (a 3min) HUS Pertti Mäkelä Kainuun Sote Veijo Romppainen Kuopio Markku Tervahauta Pohjois-Karjala Jouni Sivonen Päijät-Hämeen Soteyhtymä Petri Pekkala Rovaniemi Harri Ihalainen Tampere Jarkko Oksala Turku Jari Nevalainen Vantaa Antti Ylä-Jarkko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Yrjö Koivusalo