1 INSINÖÖRIOSAAMISEN KANSAINVÄLINEN BENCHMARKING 08/2013 10/2014
2 1. Hankkeen nimi ja tavoitteet Hankkeen nimi: Insinööriosaamisen kansainvälinen benchmarking Hankkeen tavoitteet: Hankkeen tavoitteena oli kehittää Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) insinöörikoulutuksen laatua vertaamalla tutkinnoissa saavutettavaa osaamista hyviksi tunnistettuihin kansainvälisiin insinöörikoulutusohjelmiin. Benchmarking toteutettiin englanninkielisessä logistiikan insinöörikoulutusohjelmassa Degree Programme in Logistics Engineering, mutta tuloksia hyödynnetään kaikissa JAMKin insinöörikoulutusohjelmissa. Hankkeen tuottama tieto insinöörikoulutuksen kansainvälisestä akateemisesta tasosta hyödynnetään opetussuunnitelmien, opetus oppimisprosessien toteutuksen ja oppimistulosten arvioinnin laadunhallinnan kehittämisessä. Hankkeessa käytettyä toimintamallia voidaan jatkossa hyödyntää myös muiden korkeakoulujen tutkinnoissa saavutettavan osaamisen kansainväliseen vertailuun. Kehittää JAMKin insinöörikoulutuksen laatua vertaamalla hyviksi tunnistettuihin kumppaneihin Tieto kansainvälisestä akateemisesta tasosta Valmius kansainvälisiin EUR ACEakkreditointeihin Toimintamalli osaamisen vertailuun OPSien, opetus oppimisprosessien ja oppimistulosten arvioinnin kehittäminen Akkrediointien laajempi toteuttaminen Suomessa Hyödyntäminen korkeakouluissa KUVIO 1. Hankkeen tavoitteet 2. Hankekuvaus JAMK sai KKA:n toteuttamasta kansainvälisestä laatujärjestelmän auditoinnista keväällä 2013 palautteen, jonka mukaan JAMKin tulisi sisällyttää säännöllinen kansainvälinen benchmarking olennaiseksi osaksi kaikkien toimintojensa laadunhallintaa. Tämä auttaisi varmistamaan, että asianmukaiset koulutukselliset ja akateemiset laatuvaatimukset tunnistetaan koko laatujärjestelmän ydintavoitteeksi. Tässä hankkeessa pilotoitiin benchmarking sovellusta tutkinnoissa saavutettavan osaamisen ja oppimistulosten laadunhallinnan kehittämiseksi. Syntynyttä tietoa ja kokemuksia hyödynnetään benchmarking menettelyn kehittämiseen.
3 Hankkeen avulla pyrittiin selvittämään, miten vertailun kohteena olevissa korkeakoulujen insinöörikoulutusohjelmissa on varmistettu tutkintojen tavoitteena olevan osaamisen saavuttaminen. Vertailu kohdistettiin 1) osaamistavoitteiden määrittelyyn opetussuunnitelmissa ja 2) parhaisiin käytänteisiin. Hankkeessa huomioon otettavat seikat kohdistuvat erityisesti EUR ACE kriteeristössä Needs of the Interested Parties kohtaan soveltaen kuviossa 2. KUVIO 2. Benchmarking hankkeen konteksti EUR ACE kriteeristöä soveltaen
4 3. Benchmarking vierailut Vierailun kohteena olevat korkeakoulut valittiin maista, joissa on vahvat insinöörikoulutuksen perinteet ja voimakas toimintaympäristölähtöisyys. Logistiikan insinöörikoulutusohjelmat eivät ole kovin yleisiä, monissa korkeakouluissa logistiikan koulutusta tarjotaan liiketalouden yksiköissä. Toteutimme vertailun kahdessa vaiheessa. Keväällä 2014 vierailimme Munchenissa (Munich University of MUAS) ja keväällä 2015 osallistuimme Benchmarking tilaisuuteen, jossa olivat mukana alla olevassa taulukossa 1. olevat korkeakoulut. TAULUKKO 1. Benchmarking tilaisuuden osallistujat Rotterdamissa Korkeakoulu Koulutusohjelma WWW Maa Lyhenne Hamburg University of JAMK University Of Logistik / Technische BWL website Germany HUA Logistic Engineering website Finland JAMK Latvian Maritime Academy Port and Shipping Management website Latvia LMA Rotterdam Mainport university University of College Ghent Windesheim University of Applied Sciences Logistics Management website Nederland RMU Logistics Management website Belgium UCG Logistics Management website Nederland WIN Munichin vierailu Vierailun aikana tutustuimme korkeakoulun logistiikan koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin ja selvitimme, miten MUAS oli toteuttanut akkreditointeja. MUASissa on 35 akkreditoitua tekniikan Bachelor ja Master ohjelmaa. Department of Administration and Engineering in kaikki viisi koulutusohjelmaa ovat kertaalleen akkreditoituja. Tässä yhteydessä mielenkiintomme kohdistui erityisesti Degree Programme in Logistics Engineering and Management koulutusohjelman akkreditointiin. Vierailun tavoitteena oli selvittää akkreditoinnin valmisteluun liittyviä asioita (mm. työmäärä, henkilömäärä, itsearviointiraportin sisältö) ja kokemuksista valmistelutyöstä. MUAS perusti työryhmän akkreditointivalmisteluja varten. Työryhmän jäsenille luotiin selkeät vastuualueet työskentelyyn ja
5 tietojen hallintaa varten perustettiin sähköinen työtila. Valmistelussa hyödynnettiin aiemmin tuotettua materiaalia, jonka seurauksena itsearviointiraportin tekeminen vei aikaa noin 6 viikkoa. MUASin edustajat kertoivat arviointivierailun aikana huomion kiinnittyneen erityisesti siihen, kuinka koulutusohjelmien kompetenssit ovat arvioitu. Käytännön esimerkkeinä tutkittiin toteutettuja kokeita, vastauksia ja suoritettuja arviointeja. Lisäksi haastatteluissa pyydettiin vastauksina yksityiskohtaisia kuvauksia käytännön esimerkkien kautta. MUAS:lla on käytössä useita menetelmiä opintojaksojen laadunvarmistuksessa. Opintojaksoilta kerätään järjestelmällisesti palautetta kyselyn avulla. Uusien opettajien kaikilta opintojaksoilta kerätään palaute ja niistä muodostetaan arviointi. Mikäli opiskelija ei läpäise opintojaksoa, toinen opettaja tarkistaa kokeen. Opiskelijoiden on mahdollista nähdä kaikki kokeet yhden päivän ajan. Määräaikaisarviointeja ei tehdä koulutusohjelmiin, mutta akkreditoinnin myötä opetussuunnitelmat katselmoidaan aina ennen seuraavaa akkreditointia. Teollisuuden edustajilta kerätään palautetta haastateluilla opetussuunnitelmien kehittämiseksi. Benchmarking tilaisuuden tuloksia Tilaisuus järjestettiin 24. 25.4.2014 Rotterdamissa ja järjestäjänä toimi Rotterdam Mainport University. Benchmarkingin tavoitteena oli jakaa osallistujille tietoa oman koulutuksen laadulliseen kehittämiseen. Benchmarking tuloksia vertailtaessa ei ollut tavoitteena asettaa korkeakouluja paremmuusjärjestykseen. Tapaamisen aikana keskityttiin seuraaviin asioihin: oppimistulokset parhaat käytänteet tutkimustaidot osaamisen arviointi arvioinnin laadunvarmistus opinnäytetöiden vertailu kansainvälistyminen. Eurooppalaisissa korkeakouluissa oppimistuloksissa ja opetussuunnitelmien suunnittelussa on havaittavissa eroavaisuuksia. Osassa korkeakouluja opetussuunnitelman kehittäminen tehdään yhteistyössä työelämän kanssa, kun taas osassa korkeakouluja noudatetaan kansallisen tason vaatimuksia. Näiden lisäksi osassa korkeakouluja oli käytössä sekä kansallisen tason linjaukset että työelämältä saatu palaute. Yhteenveto on esitetty taulukossa 2.
6 TAULUKKO 2. Rotterdamin benchmarking tilaisuuden korkeakoulujen oppimistulosten ja opetussuunnitelmien kehittäminen. HUA JAMK LMA Oppimistulokset ja kompetenssit ovat linjattu erillisellä dokumentilla. Opetussuunnitelman kehitystä tehdään yhteistyössä opetushenkilökunnan ja työelämän edustajien kanssa. Jokaisen moduulin oppimistavoitteista vastaa nimetty henkilö. Osaamisen arviointi tehdään erilaisilla kokeilla, jotka yksilöllisiä. Opinnäytetyö on mahdollista tehdä ryhmänä. Opetussuunnitelmat laaditaan korkeakoulun ohjeistuksen mukaisesti. Oppimistulokset ja kompetenssit määritellään yhteistyössä neuvottelukunnan kanssa, jonka jäsenet edustavat työelämää. Vuosittaisessa itsearviointiraportissa määritellään vaatimukset oppimistuloksille ja kompetensseille, jotka ovat peräisin kansallisen tason määrittelystä. Akatemialla ovat standardoidut käytänteet yksilöiden testeihin ja kokeisiin. RMU Kompetenssien vaatimukset ja oppimistavoitteet ovat linjattu dokumentilla. Linjaukset ovat lähtöisin kansallisen tason määrittelystä, jonka ovat laatineet muut korkeakoulut ja työelämän edustajat. UCG Kompetenssien kriteerit ja saavutettavat oppimistulokset ovat määritelty annettujen linjausten mukaisesti. Kompetenssit ja koulutusohjelma ovat kehitetty kansallisella tasolla läheisessä yhteistyössä työelämän kanssa. Lukukauden lopuksi opiskelijan tulee läpäistä valikoidut opintojaksot ja niihin liittyvät kompetenssit. Opiskelijan osaamisen kehittymistä seurataan. WIN Kompetenssit ovat määritelty the Dutch Technology Domain:in toimesta. Opetushenkilökunta suunnittelee oppimistulokset, jotka hyväksytetään johdon ja työelämän edustajilla. Koko koulutusohjelman kattava koesuunnitelma noudattaa akatemian linjauksia. Tiedot testataan pääosin kirjallisilla kokeilla ja osaaminen testataan sekä harjoittelujaksoilla että projekteissa. Parhaat käytänteet Rotterdam (RMU) Hyvänä käytänteenä oli tunnistettavissa simulointipeli, joka on osa sivuainetta Merenkulun johtaminen. Simulaatiossa on logistiikan palvelun tuottajan liiketoimintaympäristö ja se sisältää tärkeimmät yhteydet kuljetusketjuun. Toteutuksessa opiskelijaryhmät ovat eri rooleissa joko laivaajan tai ahtaajan edustajana. Tavoitteena on maksimoida oman yrityksen arvo. Osana simulaatiopeliä on myös liiketoimintasuunnitelman laadinta ja sen esittely opettajille. Jokaisen pelikierroksen jälkeen opiskelijat saavat raportin toiminnastaan. Muutaman pelikierroksen opiskelijoiden tulee analysoida omat tulokset.
7 Zwolle (WIN) Yliopisto tekee läheistä yhteistyötä yrityksien kanssa työharjoittelussa. Opiskelijoilta kerätään tietoa työharjoittelun aikana syntyneistä havainnoista. Saatua tietoa yritykset käyttävät toiminnan kehittämiseen. Toisena hyvänä käytänteenä on Knowledge DC Dinalog. Tämä tarjoaa mahdollisuuden hankkeistaa hyviä ideoita ja yhdistää eri toimijoita hankevalmisteluun rahoituksen hakemiseksi. Hamburg (HUA) Toimitusketjun hallinnan liiketoiminta peli on yksi hyvä käytänne Hanburgissa. Tätä peliä on alun perin käytetty Siemensin päällikköiden koulutuksessa. Sen jälkeen peli on käytetty eri yliopistoissa sekä Saksassa että Itävallassa. Pelissä simuloidaan polkupupyörän tuotantoa ja sen toimitusketjua. Opiskelijat tekevät päätöksiä hankinnoista, tuotantomääristä, tuotanmuodosta jne. Pelin kiinnostavuutta lisää mahdollisuus kilpailla muiden yliopistojen kanssa. Riga (LMA) Tämä yliopisto on erikoistunut merenkulkuun. Hyvänä käytänteenä on pakollinen vaihto opiskelu ulkomailla kahden lukukauden ajan. Tämä mahdollistaa opiskelijoille kansainvälisyysosaamisen kehittymisen todellisessa toimintaympäristössä. Lisäksi opiskelijoilla on enemmän valinnan mahdollisuuksia kuin vain oman yliopiston tarjonta. Ghent (UCG) Ghentin yliopistolla oli useita hyviä käytänteitä. Ensimmäinen on nimeltään Kansainvälinen passi, joka on uusi, joustava opintojakso viimeisenä lukukautena. Opiskelijat saavat mahdollisuuden mennä ulkomaille joko opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun. Lisäksi opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua kansainvälisiin projekteihin. Kansainvälisen passin tavoitteena on suorittaa opintopisteitä kansainvälisyyteen liittyen. Opintojakson lopuksi opiskelijat esittävät omat kokemuksena ja tekevät portfolion. Toisena hyvänä käytänteenä on vahva vuorovaikutuksellinen yhteistyö työelämän kanssa. Perusajatuksena on, että yhteistyönä suunnitellaan ohjelma ja tapahtuma, jonka toteutuksessa ovat mukana sekä opiskelijat että yritykset. Esimerkkinä tästä on logistiikka tapahtuma, johon osallistuvat alumnit ja opiskelijat. Yliopisto ja Ghentin satama ovat tehneet pitkäaikaisen sopimuksen. Yhteistyö mahdollistaa teorian soveltamista käytännössä. Tavoitteena on tehdä hyvää yhteistyötä, josta molemmat osapuolet hyötyvät. 4. Tulosten hyödynnettävyys ja jatkotoimenpiteet Hankkeen tuloksia hyödynnetään kaikkien JAMKin insinöörikoulutusohjelmien opetussuunnitelmien laadinnassa, opetus oppimisprosessien kehittämisessä ja oppimistulosten / osaamisen arvioinnin kehittämisessä. Hankkeen tuloksia integroidaan teknologiayksikön yhteiseen pedagogisen kehittämisen hankkeeseen. Munichin vierailu tulokset hyödynnettiin omassa akkreditointivalmistelutyössä. Tämä saatu tieto oli erityisen arvokasta, koska olimme mukana ensimmäisessä EUR ACE akkreditoinissa Suomessa. JAMKin tavoitteena on akkreditoida kaikki insinöörikoulutusohjelmat tulevaisuudessa. Hankkeen tulokset ovat tärkeitä myös koko ammattikorkeakoulun kannalta. Tulosten pohjalta on mahdollista kehittää JAMKin laatujärjestelmään korkeakoulutasoisen (akateemisen) laadun tuottamista painottavia
8 elementtejä, aivan kuten KKA:n toteuttamassa laatujärjestelmän kansainvälisessä auditoinnissa suositettiin. Vertailukohteina olleissa Eurooppalaisissa korkeakouluissa systemaattinen laadunhallinta on normaalia toimintaa. Oppimistuloksien määrittelyssä käytössä ovat joko kansallisen tason linjaukset tai työelämä edustajien palaute. Myös molempien yhdistelmä on käytössä. Osaamisen arvioinneissa osa korkeakouluista noudattaa korkeakoulun sisäisesti laadittua struktoitua koesuunnitelmaa. Kaikki vertailukohteina olevat korkeakoulut käyttävät kirjallisia kokeita yksilön osaamisen arvioinnissa. Hankkeessa kerätty tieto on kaikkien korkeakoulujen hyödynnettävissä ja erityisen arvokasta tietoa niille suomalaisille tekniikan alan korkeakouluille, jotka suunnittelevat osallistumista KKA:n toteuttamiin tekniikan alan ohjelma arvionteihin ja EUR ACE akkreditointeihin.