UUTISKIRJE Delphi-tutkimus: Miten luonnontieteiden opetusta tulisi kehittää?



Samankaltaiset tiedostot
Tervetuloa neljännen PROFILES -uutiskirjeen pariin!

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Eheyttävä luonnontieteiden opetus

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

PROFILES uutiskirje 6

Yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyvä luonnontieteiden opiskelu

Crime Scene Investigation Joensuu: Kuka on syyllinen liikenneonnettomuuteen?

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Aikuisten perusopetus

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin.

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus Jukka Tulivuori Opetushallitus

RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA L1-L3

Ilomantsin lukion oppikirjaluettelo lukuvuosi , LOPS2016

Kansallinen seminaari

arvioinnin kohde

Munkkiniemen ala-aste

Attitude Pirkanmaan tulokset

Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana.

Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus Digikirja. OPS ISBN )

FYSIIKKA Fysiikka 1 Fysiikka luonnontieteenä FY1 Sanoma Pro Fysiikka 2 Lämpö FY2 Sanoma Pro

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Uusi OPS: OPPIKIRJAT LV , Jyväskylän Lyseon lukio

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

FYSIIKKA Fysiikka 1 Fysiikka luonnontieteenä FY1 Sanoma Pro Fysiikka 2 Lämpö FY2 Sanoma Pro

Biologia. Maantieto Maantiede

Oikea kirja valitaan TARKISTAMALLA AINA ISBN-NUMERO. Oppikirjasta on saatavilla myös digiversio, mikäli rivillä on. Oppikirja ISBN Kustantaja Kurssi

arvioinnin kohde

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja kustantaja

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Jukola Tekstioppi Sanoma Pro Kaikki kurssit. Jukola 1 Sanoma Pro Kurssi 1. Jukola 2 Sanoma Pro Kurssi 2. Jukola 3 Sanoma Pro Kurssi 3

Maidoista parhain. Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus. Luonnontieteet - biologia luokka. Opiskelukokonaisuuden sisältö

Uuden OPS:n henki Petteri Elo OPS-koulutus 2016

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ilomantsin lukion oppikirjaluettelo lukuvuosi , LOPS2016

PIETARSAAREN LUKION OPPIKIRJAT

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Matematiikka yhteinen MAY1 MAY1 Luvut ja lukujonot Otava

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Kuolemanriski tavanomaisessa liikenteessä

TULEVAN LUKUVUODEN OPPIKIRJAT

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA

Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

hyvä osaaminen

PIETARSAAREN LUKION OPPIKIRJAT

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Liikennevalo-ohjatut suojatiet: Tekevätkö liikennevalot suojatiestä turvallisemman?

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

KEMIANLUOKKA GADOLIN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUEKSI

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv

Lukuvuosi oppikirjat LOPS 2016 Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta.

ÄHTÄRIN LUKION OPPIKIRJAT, LUKUVUOSI

Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä, Opetushallitus

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 KANNUKSEN LUKIO

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

PAIMION LUKION LUKUVUODEN OPPIKIRJAT

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

RANTASALMEN LUKION OPPIKIRJAT LV

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Ilomantsin lukion oppikirjaluettelo lukuvuosi Kurssit Oppikirja ISBN numero Kustantaja Äidinkieli ja kirjallisuus Englanti Ruotsi

ÄHTÄRIN LUKION OPPIKIRJAT, LUKUVUOSI

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

Transkriptio:

Maaliskuu 2012 UUTISKIRJE 2 PROFILES on Euroopan Unionin Tiede yhteiskunnassa -ohjelman hanke, jossa kehitetään luonnontieteiden opetusta opettajien, opettajankouluttajien ja muiden sidosryhmien yhteistyönä. Uutiskirjeen sisältö 1. Delphi-tutkimus: Miten luonnontieteiden opetusta tulisi kehittää? 2. PROFILES opiskelukokonaisuudet ja opettajien ammatillinen kehittyminen 3. Hankkeen kansainvälisiä kuulumisia 4. Tule mukaan tai ota yhteyttä! LIITE: Kooste Delphi-tutkimuksen 1. vaiheen vastauksista 1. Delphi-tutkimus: Miten luonnontieteiden opetusta tulisi kehittää? Hankkeessa selvitetään ns. Delphi -tutkimuksen avulla yhteiskunnan eri toimijoiden näkemyksiä siitä, millaista luonnontieteellistä ymmärrystä tulevaisuudessa tarvitaan ja mitä tietoja ja taitoja tulisi saavuttaa luonnontieteiden opetuksessa. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kysyttiin vastaajien näkemyksiä siitä, (1) millaiseen tilanteeseen, tapahtumaan tai motiiviin liittyen luonnontieteitä pitäisi opiskella (2) mitä sisältöjä tai aiheita tulisi opiskella ja (3) millaisia valmiuksia, tietoja tai taitoja tulisi saavuttaa perusopetuksen päättyessä. Suomesta tutkimuksen 1. vaiheeseen osallistui 188 vastaajaa: opettajia, opettajankouluttajia, eri alojen luonnontieteilijöitä sekä lukio-opiskelijoita. Kooste ensimmäisen vaiheen vastauksista on liitteenä. Vastauksissa nousi vahvimmin esille erilaiset onnettomuustilanteet ja luonnossa selviytyminen sellaisina arkielämän tilanteina, joihin luonnontieteiden opetuksen voisi kytkeä. Muita suosittuja näkemyksiä sopiviksi opetuksen lähtökohdiksi olivat esimerkiksi yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja eettisiin valintoihin sekä yksilön terveyteen liittyvät asiat. Vastaukset vaihtelivat paljon eri vastaajaryhmien kesken. Opiskeltavien luonnontieteiden sisältöjen osalta lukio-opiskelijoiden vastauksissa tulivat yleisimmin esille kasvit ja eläimet sekä ensiapu. Opettajat mainitsivat yleisimmin fysiikan sisältöjä, kuten ääni ja valo. Opettajankouluttajat korostivat luonnontieteiden perusteiden opettamista, sekä ekologiaa ja energia-asioita. Luonnontieteiden alojen edustajat painottivat mm. evoluutiota ja perinnöllisyystiedettä. Luonnontieteiden opetuksella saavutettavien valmiuksien, tietojen ja taitojen osalta vastauksissa tulivat yleisimmin esille taidot toimia, tehdä valintoja ja edistää turvallisuutta, sekä toisaalta kiinnostuminen luonnontieteistä ja valmiudet jatko-opintoihin. Luonnontieteiden edustajien osalta yleisimpiä vastauksia olivat innovointitaidot. Opettajankouluttajat mainitsivat useimmin ongelmanratkaisutaidot ja opettajat puolestaan tekniset ja tietotekniset taidot. Tarkempia tuloksia Delphi-tutkimuksesta esitellään seuraavissa uutiskirjeissä.

2. PROFILES opiskelukokonaisuudet ja opettajien ammatillinen kehittyminen PROFILES -hankkeessa mukana olevat opettajat kokeilevat omien luokkiensa kanssa uuden tyyppisiä luonnontieteiden opiskelukokonaisuuksia. Lähtökohtana opiskelukokonaisuuksissa on jokin arkielämän tai yhteiskunnan todellinen eli autenttinen tilanne, johon luonnontieteellinen tieto kytketään. Tavoitteena on edistää oppilaiden ongelmanratkaisutaitoja ja opitun tiedon soveltamista arkipäivän tilanteissa. Esimerkki PROFILES -opiskelukokonaisuudesta: CrimeSceneInvestigation Joensuu: Kuka on syyllinen liikenneonnettomuuteen? Onnettomuuden kuvaus: Rouva ylitti tien suojatietä pitkin, jolloin auto törmäsi hänen palkittuun puudeliinsa ja puudeli kuoli. Kyseisessä paikassa suojatiellä on liikennevalot, jossa vihreä valo osoittaa turvallista ylittämistä. Auton ja puudelin törmäys tapahtui 4,6m jalkakäytävän reunasta suojatiellä. Toinen jalankulkija, joka oli rouvan takana odottamassa tien ylittämistä, toimi todistajana tilanteessa. Seuraavat kommentit tulivat esille poliisin kuulusteluissa liikenneonnettomuuden jälkeen: o Rouva: Lähdin ylittämään katua heti, kun vihreä valo syttyi. Luulin, että auto pysähtyisi, mutta niin ei käynytkään. Ja sitten tuo kauhea kuski kaahasi Sebastian-kullan päälle!!! o Auton kuljettaja: Ajoin kaikessa rauhassa autoa 40 km/h vauhdilla. Minulle liikennevalo näytti vihreää, kun tuo eukko piskeineen syöksyi jalkakäytävältä suojatielle. Poljin jarrut pohjaan välittömästi, kun näin koiran kävelevän suojatielle. Sain auton pysähtymään, mutta puskuri kai osui sitten rakkiin. Onneks eukolle ei sattunut mitään. o Todistaja: Olin tuon naisen takana odottamassa kadun ylittämistä. Nainen käveli koirineen nopeasti tielle vihreän valon vaihtuessa jalankulkijoille. Auto alkoi jarruttaa, kun puudeli astui tielle ja sitten kai se törmäsi koiraan. Tietoja rikospaikalta: o Todistajaa pyydettiin kävelemään 5 m matka useaan kertaan samalla vauhdilla, kuin puudeli ja rouva olivat ylittäneet suojatien. Keskiarvo 5 m matkan kulkemiseen oli 2,9s. o Auto jätti asfalttiin jarrutusjäljet, joiden pituus oli 19,8m. o Rikospoliisin jarrutustestien perusteella auton hidastuvuus oli 5,9m/s 2. o Nopeusrajoitus rikospaikalla on 40km/h. o Liikennevalojen rytmitys ei täysin toiminut kyseisessä risteyksessä: Autoille vaihtui punainen valo yhtä aikaa kuin jalankulkijoille vaihtuu vihreä valo. Seuraavana päivänä tulleet lisätiedot: o Eläinlääkärin tutkimuksessa selvisi, että puudeli ei kuollut törmäyksestä aiheutuneisiin vammoihin vaan säikähdyksestä aiheutuvaan sydänkohtaukseen. o Molemmat osapuolet ovat viemässä juttua oikeuteen. Autoilija vaatii korvauksena töistä myöhästymisestä aiheutuneen palkanmenetyksen, ja rouva vaatii korvauksen puudelista (6500 e), surusta (2000 e) ja eläinlääkärikulut (257,40 e). Lisäksi syyllinen joutuu maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut ja hänet voidaan tuomita sakkoihin liikenteen vaarantamisesta. PARSEL -opetuskokonaisuudesta Traffic Accident: who is to blame? (by Jack Holbrook) muokanneet Ilpo Jäppinen & Kari Sormunen

PROFILES -kokonaisuuksissa opiskeluprosessi on kolmevaiheinen. Ensimmäinen vaihe on lähtötilanne- eli skenaariovaihe, jonka tarkoituksena on motivoida aiheen opiskeluun. Skenaariovaiheessa esitetään ongelma tai kysymys, joka opiskelun aikana ratkaistaan. Edellä esitetty Kuka on syyllinen liikenneonnettomuuteen? on tehtävän skenaariovaihe. Skenaarion aiheen on hyvä olla oppilaille merkityksellinen ja kiinnostava. Toisessa vaiheessa oppilaat etsivät aiheesta tietoa, tekevät tarvittavia tutkimuksia ongelman ratkaisemiseksi sekä tekevät johtopäätöksiä ja tulkintoja. Kolmas vaihe on päätöksentekovaihe, jossa oppilaat soveltavat edellisessä vaiheessa opittuja asioita ja ottavat kantaa alussa esitettyyn kysymykseen. Kysymykseen ei välttämättä ole yhtä oikeaa vastausta, mutta tärkeintä onkin harjoitella muodostamaan perusteltuja kannanottoja, jotka perustuvat tutkimusvaiheessa saatujen tietojen soveltamiseen. Tämä PROFILES -opiskelukokonaisuuksien malli on todettu toimivaksi luonnontieteiden opetuksessa. Kolmivaiheinen malli on ollut selkeä toteuttaa ja se on antanut hyvän työkalun oppituntien suunnitteluun. Opiskelukokonaisuuksien toteutukset ovat olleet hyvä alku ongelmakeskeiselle projektioppimiselle, jossa tietoa ammennetaan myös koulun ulkopuolelta, kertoo kokemuksistaan opettaja Antti Lehtonen Kirkkoharjun koulusta Kirkkonummelta. Opettaja Jaana Vartiainen Kontiolahden koulusta kertoo oppilaiden innostuneen kovasti PROFILES -kokonaisuuden opiskelusta: "Tehtävää oli pohdittu kotivoiminkin ja harvoin olen kuullut oppilaitteni puhuvan fysiikan tehtävistä välitunneilla." Opiskelukokonaisuuksien kehittäminen ja testaaminen ovat osa opettajien ammatillisen kehittymisen prosessia. Sitä tuetaan järjestämällä koulutuspäiviä ja tapaamisia. Viimeksi kokoonnuttiin 2.12.2011 Itä-Suomen yliopistolla Joensuussa. Alla olevat kuvat ovat tuosta tapaamisesta. Lähijaksot ovat todella tärkeitä tämän kaltaisessa uuden opiskelussa. Ajatuksia vaihtamalla huomaa, että kaikilla on samankaltaista: alku tuskaa ja lopussa onnistumisen iloja. - Jaana Vartiainen, Kontiolahden koulu

3. Hankkeen kansainvälisiä kuulumisia Hankkeessa on mukana toimijoita 19 Euroopan maasta. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että toimijat kokoontuvat säännöllisesti arvioimaan tehtyä työtä, vaihtamaan kokemuksia ja sopimaan yhteisistä jatkotoimista. Viimeisin kokoontuminen oli Ein Gedissa Israelissa 13.-16.2.2012. Seuraava yhteinen kokoontuminen on syksyllä 2012 Berliinissä. Tuolloin järjestetään konferenssi, jossa esitellään hankkeessa luotuja luonnontieteiden opiskelukokonaisuuksia sekä opetuskokeiluja. Konferenssiin osallistuu opettajia kaikista partnerimaista. Suomesta konferenssiin osallistuu kolme PROFILES -opettajaa sekä opetushallituksen edustaja. Yllä oleva kuva on helmikuun Israelin kokoontumisesta. Siellä saatiin mm. ensimmäisiä analysoituja tuloksia oppilaspalautteista koskien uusia luonnontieteiden opetuskokonaisuuksia. Suomesta koottiin palautetta yli 400 oppilaalta syyslukukaudella 2011. Tulosten mukaan oppilaat pitivät opetuskokeilujen tunneista merkittävästi enemmän kuin luonnontieteiden oppitunneista yleensä. 4. Tule mukaan tai ota yhteyttä! Opettaja, jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan luonnontieteiden opiskelukokonaisuuksien kehittämiseen ja ammatillisen kehittymisen prosessiin, toinen vaihe käynnistyy lukuvuoden 2012-2013 alussa. Mukaan mahtuu 25 opettajaa. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan Internet -sivustolla www.uef.fi/profiles. Pysy kuulolla! Ota yhteyttä: Suomea PROFILES -hankkeessa edustaa Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto. Hankkeen koordinaattorina toimii professori Tuula Keinonen. Toisena yhteyshenkilönä on suunnittelija Seija Juntunen. Tuula Keinonen, tuula.keinonen(at)uef.fi, 050 528 8818 Seija Juntunen, seija.juntunen(at)uef.fi, 050 521 7580

LIITE: Luonnontieteiden opetuksen kehittäminen, Delphi-tutkimus Kooste Delphi-tutkimuksen 1. vaiheen vastauksista Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa pyydettiin vastauksia kolmeen kysymykseen: (I) millaiseen tilanteeseen, tapahtumaan tai motiiviin liittyen luonnontieteitä pitäisi opiskella, (II) mitä sisältöjä tai aiheita tulisi opettaa, sekä (III) mitä valmiuksia, tietoja ja taitoja tulisi saavuttaa. Sisällöt tai aiheet - osa jaettiin kolmeen alakohtaan, (IIa) näkökulmat, (IIb) teemat, sekä (IIc) menetelmät. Taulukossa on esitetty kooste ensimmäisen vaiheen vastauksista. Tämä yhteenveto toimi lähtökohtana tutkimuksen seuraavaan vaiheeseen, jossa selvitettiin vastaajien näkemyksiä aiheiden tärkeydestä ja paino-arvosta opetuksessa. Osa I:Tilanne, tapahtuma tai motiivi selviäminen Eettiset valinnat/ vastuu omista asioista Kiinnostavuus/ osaaminen Arkielämä Terveys ja lääkkeet Luonto ja luonnonilmiöt Ruoka ja ruokailu Kestävä kehitys /kierrätys, jätteet/ luonnonsuojelu/ vieraat kulttuurit/ ympäristöongelmat Teknologia ja liikenne Biologia (kasvit, eläimet, evoluutio..) Fysiikka (ilmiöt, energia..) Kemia (ilmiöt, materiaalit, mallit..) Maantiede (maapallo, avaruus, ilmastonmuutos, sää, paikkatieto ym.) Työelämä/ ammatit/tuotanto/ yrittäjyys liikkuminen Media Yhteiskunnallinen osallistuminen Onnettomuudet Tilanteet koulussa Osa IIa: Sisällöt tai aiheet: Näkökulmat Kestävä kehitys/ ympäristövaikutukset/ luonnonsuojelu/ kierrätys ja jätteet/vieraat kulttuurit Energia Terveys/ lääkkeet Luonnonilmiöt ja -katastrofit Tekniset laitteet / laitteiden toiminta selviäminen Turvallisuus / vaaralliset aineet ja tapahtumat Ravinto ja ruokailu Ilmaston lämpeneminen Kemiallinen reaktio Vesi Kotitalous Ensiapu Yhteiskunnalliset aiheet/ maankäyttö/ säännökset/ tuotanto Osa IIb: Sisällöt tai aiheet: Teemat Kasvit/sienet/marjat Eläimet Evoluutio Ihmisen biologia Ekologia Perinnöllisyys/ molekyylibiologia Kemia: aineet, materiaalit ja niiden ominaisuudet Hiili, sen yhdisteet ja kierto Kemian tutkimusmenetelmät ja symbolit Sähkö/magnetismi/ elektroniikka Mekaniikka Lämpö Valo Ydinfysiikka Ääni Avaruus/tähtitiede Maantiede/geologia Luonnontieteiden perusteet yleensä Osa IIc: Sisällöt tai aiheet: Menetelmät Kartat Paikkatietosovellukset Luonnontieteiden luonne Mallit Ilmiökeskeinen oppiminen Tutkimustaidot Kriittinen ajattelu Soveltaminen Laskeminen tai mittaaminen Affektiiviset lähestymistavat Kiinnostus lähtökohtana Yhteiskunnallinen osallistuminen Systeemiajattelu Syy-seuraussuhteiden käsittely Tulevaisuusnäkökulma Yrittäjyyslähestymistapa Osa III: Valmiudet, tiedot ja taidot Valmiudet toimia kestävää kehitystä edistäen tehdä terveellisiä valintoja vaikuttaa turvallisuuteen jatko-opintoihin kunnioittaa luontoa kiinnostua luonnontieteistä Tiedot yleensä/energiasta osata toimia/tehdä valintoja Taidot toimia/ hallita omaa elämäänsä hyödyntää tai soveltaa osallistua keskusteluun/ yhteiskunnalliseen toimintaan etsiä ja lukea informaatiota arvottaa asioita ymmärtää luonnontieteiden, teknologian ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteita tekniset ja tietotekniset taidot taito yleistää ja yhdistää ongelman-ratkaisutaito tutkimustaidot kriittinen ajattelu innovointitaidot