BK80A2500 Dynamiikka II (5 ECTC), tentti (2) Professori Jussi Sopanen, Konetekniikka / LUT School of Energy Systems



Samankaltaiset tiedostot
VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 15: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, roottorin epätasapaino ja alustan liike

Tarkastellaan ympyräsylinterin käyttäytymistä eri muotoisilla tukipinnoilla. Oletetaan sylinterin vierintävastus merkityksettömäksi.

4 YHDEN VAPAUSASTEEN HARMONINEN PAKKOVÄ- RÄHTELY

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 07: Yhden vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

Luento 11: Periodinen liike

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

Luento 13: Periodinen liike

Toimilaitteet AJAC, pneumaattinen

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH4. Bohrin vetyatomimallin mukaan elektronin kokonaisenergia tilalla n on. n n.

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

BH60A0900 Ympäristömittaukset

LHSf5-1* Osoita, että van der Waalsin kaasun tilavuuden lämpötilakerroin on 2 γ = ( ) RV V b T 2 RTV 2 a V b. m m ( ) m m. = 1.

RATKAISUT: 15. Aaltojen interferenssi

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Värähtelevä jousisysteemi

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Luento 10: Työ, energia ja teho

SATE2180 Kenttäteorian perusteet / 5 Laskuharjoitus 2 / Coulombin ja Gaussin lait -> sähkökentän voimakkuus ja sähkövuon tiheys

SIMULINK 5.0 Harjoitus. Matti Lähteenmäki

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

Massakeskipiste Kosketusvoimat

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

Luento 11: Periodinen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet.

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Insinöörimatematiikka D

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

Taivaanmekaniikkaa Kahden kappaleen liikeyhtälö

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

Tykillä ampuminen 2. missä b on ilmanvastuskerroin, v skalaarinen nopeus, nopeus vektorina ja nopeuden suuntainen yksikkövektori.

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

Sivu 2 (7) TARIFFI- MAKSU- ALUE AJONEUVO LUOKKA LUOKKA HENKILÖAUTOT, YKSITYISKÄYTTÖ

Kertaustehtävät. 300 s c) Värähtelyn jaksonaika on. = = 2,0 Hz 0,50 s. Värähtelyn taajuus on. f = T

Aaltoliike ajan suhteen:

Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 12: Yhden vapausasteen vaimenematon pakkovärähtely, harmoninen

Massa ja paino. Jaana Ohtonen Språkskolan Kielikoulu. torsdag 9 januari 14

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

Klassisen fysiikan ja kvanttimekaniikan yhteys

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

17. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa.

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

Keskijännitejohdon jännitteen alenema

Varauksensiirto-siirtymä

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.

Physica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä

4. Differentiaaliyhtälöryhmät 4.1. Ryhmän palauttaminen yhteen yhtälöön

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

= 2 1,2 m/s 55 m 11 m/s. 18 m 72 m v v0

1.5 Tasaisesti kiihtyvä liike

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

ME NAISET Lehtiluettelo

i ni 9 = 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6, k k

Moottorisahan ketjun kytkentä

Tietoa sähkökentästä tarvitaan useissa fysikaalisissa tilanteissa, esimerkiksi jos halutaan

MS-A Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Harjoitus 6 loppuviikko

Oppimistavoite tälle luennolle

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

Luvun 10 laskuesimerkit

Fysiikkakilpailu , avoimen sarjan vastaukset AVOIN SARJA

ja läpäisyaika lasketaan (esim) integraalilla (5.3.1), missä nyt reitti s on z-akselilla:

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Aallot. voima F on suoraan verrannollinen venymään x. k = jousivakio Jousivakion yksikkö [k] = 1 N/m = 1 kg/s 2

Mapu I Laskuharjoitus 2, tehtävä 1. Derivoidaan molemmat puolet, aloitetaan vasemmasta puolesta. Muistetaan että:

Sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelma

Lukion. Calculus. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN

RATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

S205 Lineaarinen hammashihnaservokäyttö (0,9 op)

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Muunnokset ja mittayksiköt

Kurssikoe, FY5 Pyöriminen ja gravitaatio,

Transkriptio:

BK8A5 Dyaiikka II (5 ECC), tetti 3.11.15 1 () Pofessoi Jussi Sopae, Koetekiikka / LU School of Eegy Systes etissä ei saa olla ukaa oheisateiaalia! Laskiie käyttö sallittu (yös ohjeloitavat laskiet). 1. Pakettiauto opeus o 1 /s, ku kuljettaja tekee lukkojautukse (pyöät eivät pyöi). Auto hiastui tasaisesti ja pysähtyi 7,5 atkalla. Auto assa o 3 kg. Laske kitkakeoi ekaie ja aa välillä sekä ekaisii vaikuttavat tukieaktiovoiat (oaalivoiat aa ja ekaie välillä) jautukse aikaa.. Haaspyöä assa o = 5 kg ja hitaussäe ko = 15. Haastako B pysyy paikallaa ja haastakoo C vaikuttaa voia P = 15 N. Määitä haaspyöä assakeskipistee O opeus sillä hetkellä ku assakeskipiste O o liikkuut levosta lähtie atka.3. Haastagot voi olettaa assattoiksi. (6 p)

BK8A5 Dyaiikka II (5 ECC), tetti 3.11.15 () Pofessoi Jussi Sopae, Koetekiikka / LU School of Eegy Systes 3. a) Vaha auto puotetaa ageettiostiesta atalalta aaha. Auto iskuvaietiet ovat vahat ja eivät site vaiea väähtelyä. Auto assa o 1 kg. Autossa o eljä jousta ja yhe jouse jousivakio o 17,5 kn/. Laske auto pystysuutaise väähtely oiaistaajuus (1,5 p). b) 54 kg paiava aie seisoo laua päällä ja tää takia laua taipua keskellä o 3. Naie hypähtää hiea, jolloi lauta alkaa väähellä. Laske väähtely oiaistaajuus (1,5 p) 3 c) Kuva ukaise autovaa a ( = 4 kg) suuittelussa vaaitaa, että se pystysuutaise väähtely oiaistaajuus kuoittaattoaa ei ylitä 3 Hz. Laske jousie suui sallittu jousivakio k. Mikä o vaa a väähtely oiaistaajuus kyseisellä jousivakiolla, ku siihe ajaa kuoa-auto ( = 4 kg)? (3 p) = 4 kg 4. Massa o kiiitetty jousee (k = 75 N/) ja viskoosii vaietiee. Massa poikkeutetaa tasapaioaseasta ja päästetää iti, jolloi väähtely jaksoksi itataa 1,9 s ja kahe peäkkäise aplitui suhe o 4,:1,5. Määitä pakkoväähtely aplitui ja vaihekula, ku heätevoia = 1 si3, t vaikuttaa systeeii. (6 p) 5. Piee sähköoottoikäyttöise kopessoiyksikö assa o = 3 kg ja se o tuettu eljällä kuieistiellä, joie staattie puistua tasapaiotilassa o = 3. Kopessoi ää iskupituus o b = 45. Mää ja uie liikkuvie osie yhteisassa o =,6 kg ja ää eestakaie liike oletetaa haoiseksi aplitui ollessa b/. Eistiissä käytety kui vaieussuhe o =,5. Moottoi pyöiisopeuelle o koee ieoitivaiheessa esitetty vaihtoehtoja väliltä = 8 p. Valitse peustelle väähtelyekaiika äkökulasta sopivi pyöiisopeus ja laske kopessoi pystysuutaise väähtelyliikkee aplitui kyseisellä pyöiisopeuella. (6 p).

BK8A5 Dyaiikka II (6 op) i (iii)

BK8A5 Dyaiikka II (6 op) ii (iii) Yhe vapausastee vaietaato vapaa väähtely: Väähtely liikeyhtälö: x kx Oiaistaajuus (a/s o Hz): k 1 1 k f Liikeyhtälö atkaisu alkuehtoje peusteella: x( t) Asi( t) Bcos( t), issä v A tai vaihtoehtoisesti x( t) Csi( t ), issä Nopeus- ja kiihtyvyys: x( t) Ccos( t) x( t) Csi( t) C x v ja x 1 ta v ja B x Yhe vapausastee vaieettu vapaa väähtely: x cxkx Kiittie vaieus: cc k, vaieussuhe: c c c c k Vaieettu oiaistaajuus: 1 Logaitie ekeetti: xt ( ) l x ( t, ) vaieussuhe:, jaksoa: 1 xt () l 4 x( t ) c 1, issä v x C1 ja C Liikeyhtälö atkaisu alkuehtoje peusteella: x( t) e t C si t C cos t x Yhe vapausastee vaieettu väähtely haoisella heätteellä: xt () cxt () kxt () cost Liikeyhtälö atkaisu: x( t) x ( t) x ( t) Ce t si t X cos t h p Missä yksityisatkaisulle: X f ta 1 x X cos 1 ta v x X cos X si x X cos C si Ja vakiotila atkaisulle: X Alustaheäte, liikeyhtälö: Liikeyhtälö atkaisu: Missä Pyöivä assaepätasapaio, liikeyhtälö: Liikeyhtälö atkaisu: k c p 1 c ta k x cxkx cy cos t ky si t x ( t) X cos t p X Y b 1 ( ) (1 ) ( ) si x t X t b b b 1 b x cxkx e t si 1 1 ta 1 1 1 ta Missä e X 1 1 1 ta

BK8A5 Dyaiikka II (6 op) iii (iii) Siityvyys: 1) Haoie heätevoia ) Epätasapaioheäte () t kx c X X k c X k 1 R 1 1 R e 1 1 e 3) Liikkuva alusta ky 1 ( ) (1 ) ( ) 1 ( ) ky (1 ) ( ) X 1 ( ) Y (1 ) ( ) Jouset; sajaakytketä: 1 1 1 k k k e 1 Jouset; iakytketä: k k k e 1 Peuspalkkitapauste jousivakioita: