SELVITYS KAINUUN PELASTUSLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimeksiannnon tavoite ja rajaus 1 2. Pelastustoimen tausta ja normiperusta 1 3. Hallinto 2 4. Toimivaltainen lautakunta 4 5. Pelastusjohtaja 4 6. Neuvottelukunnat 4 7. Virat ja toimet 5 8. Palvelutaso 6 9. Kalusto ja varusteet 6 10. Kiinteistöt 7 11. Taloudenhoito 9 11.1. Yleiset taloudenhoidon periaatteet 9 11.2. Eläkevastuut 9 11.3. Budjetointi 11 12. Talouden lukuja sekä tilastotietoa 12
3 1. Toimeksiannnon tavoite ja rajaus Oy Audiator Ab on saadun toimeksiannon perusteella tehnyt selvityksen Kainuun aluepelastuslaitoksen kustannuksista. Keskeisenä tavoitteena selvityksessä on ollut selvittää, että Kainuun alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimusta on noudatettu. Selvitystä varten on haastateltu pelastusjohtaja Anssi Parviaista, palopäällikkö Hannu Myllyä, Teknistä johtajaa Timo Soinista, laskentasihteeri Raili Heikkistä sekä kirjanpitäjä Sinikka Korhosta. Tietoja on puhelimessa kysytty Anja Martiskaiselta ja Hilja Heleniukselta. Selvitys on käyty läpi Kajaanin kaupunginjohtajan ja pelastusjohtajan kanssa pidetyssä palautetilaisuudessa. 2. Pelastustoimen tausta ja normiperusta Pelastustoimen järjestämisen normiperustan muodostavat mm. seuraavat: Pelastuslaki 13.6.2003/468 Asetus pelastustoimesta 4.9.2003/787 Laki pelastustoimen alueiden muodostamisesta 13.12.2001/1214 Valtioneuvoston päätös pelastustoimen alueista 7.3.2002 Laki alueen pelastustoimen valtionavustuksesta 19.12.2003/1122 Valmiuslaki 22.7.1991/1080 (6 luku, varautuminen) Kuntaliiton yleiskirje 23.2.2001/8/80/2001 Kuntaliiton yleiskirje 28.2.2003/8/80/2003 Kuntaliiton yleiskirje 25.11.2003/26/80/2003 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 6/2002/15.3.2002 teknisen henkilöstön asema aluepelastuslaitoksia muodostettaessa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 17/2003/11.4.2003 Lisäohje teknisen henkilöstön asemasta aluepelastuslaitoksia muodostettaessa Kuntaliiton julkaisu/ Oiva Myllyntaus: Alueellinen pelastustoimi taloudenhoidon järjestäminen (tilausnro 5059850) Kuntaliiton julkaisu: Kuntatalous 4/2003 liite 13, Investoinnin maksuosuuden kirjaaminen
4 Kunnallisen liiketoiminnan eriyttäminen, Kuntaliitto 2001 Yleisohje kunnan liikelaitoksen ja taseyksikkönä käsiteltävien rahastojen kirjanpidollisesta käsittelystä, Kuntajaosto 1099 Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto 22.9.1999(184/04/1999) sopimuspalokuntien työterveydenhuolto Sisäasiainministeriön kirje 31.3.2000 (SM-1999-000939/Tu-31) kunnan pelastustoimen palvelutasoa koskevat päätökset Pelastusalueen kuntien kesken laadittu sopimus (paikallisesti sovitut asiat) Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan johtosääntö Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/01) mukaiset pelastustoimialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2004 alussa. Pelastustoimi on tällöin järjestettävä yhteistoimintana joko kunnan pelastuslaitoksena tai kuntayhtymänä. Edellä mainitun lain nojalla annetun valtioneuvoston päätöksellä 7.3.2002 on muodostettu 22 pelastustoimen aluetta ja nimetty kuhunkin alueeseen kuuluvat kunnat. Kainuun alueen kunnat muodostavat Kainuun pelastusalueen. Lain pelastustoimen alueiden muodostamisesta (1214/2001) mukaan pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien oli tehtävä sopimus pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä viimeistään 31.12.2002. Kainuun alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimus on allekirjoitettu 29.3.2003. Kaikki Kainuun kunnat ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Yhteistoimintasopimuksessa sovittujen asioiden noudattaminen on selvityksen keskeinen asia. Selvityksen rakenne perustuu yhteistoimintasopimuksessa sovittuihin asioihin. 3. Hallinto Alueellisen pelastuslaitoksen hallinnosta vastaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Kajaanin kaupunki. Yhteistoimintasopimuksessa on päätetty, että aluepelastuslaitos toimii myöhemmin hyväksyttävän palvelutasopäätöksen mukaisesti. Kajaanin kaupunginvaltuusto on omalta osaltaan hyväksynyt palvelutasopäätöksen kokouksessaan 16.3.2005 32. Valtuuston päätöksen liitteenä on ollut tiivistelmä muiden Kainuun kuntien lausunnoista. Samassa yhteydessä on hyväksytty investointi/hankintasuunnitelma vuosille 2005-2013.
5 Investointisuunnitelmaan on kirjattu ajalle 2005-2013 tehtävät kalustoinvestoinnit, kustannus ja valtionosuus. Valtionosuuden (valtionavustus) myöntää lääninhallitus, jonka rahoitus perustuu myös vuosittain vahvistettavaan talousarvioon. Palvelutasopäätöksessä tai investointisuunnitelmassa ei mainita, että investointisuunnitelmaan merkittyä valtionosuutta ei välttämättä tulla saamaan. Anssi Parviaisen ja Hannu Myllyn mukaan kuntien edustajille on suullisesti kerrottu, ettei valtionosuutta välttämättä tulla saamaan esitetyllä tavalla. Asiaa ei ole kuitenkaan dokumentoitu, ja tältä osin investointisuunnitelma antaa väärän kuvan todellisista kustannuksista, ellei ole tietoinen asian taustoista. Vuoden 2004 ja 2005 raskaan kaluston hankinnat on toteutettu lähes investointisuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2005 on hankittu yksi auto investointisuunnitelmassa esitettyä vähemmän. Vuonna 2006 on hankittu kahden auton alustat ja korityöt. Pelastusjohtajan mukaan kaikkiin raskaan kaluston hankintoihin on haettu valtionosuutta, mutta kaikkiin autoihin sitä ei ole saatu. Dokumenttien perusteella vuoden 2006 hankintoihin ei ole saatu valtionosuutta. Vuonna 2004 on käyttöomaisuuskirjanpidon mukaan hankittu kolme kaksi säiliöautoa ja yksi sammutusautoa, joista kahteen on saatu valtionosuutta 60.000 euroa ja yhteen autoon 64.000. Vuona 2005 on käyttöomaisuuskirjanpidon mukaan hankittu kaksi säiliöautoa, joista toiseen on saatu valtionosuutta 72.000 euroa ja toiseen 60.000 euroa. Vuoden 2006 raskaan kaluton osalta ei käyttöomaisuuskirjanpito ollut vielä 24.1.1007 valmis eikä kaikkia hankintoja ollut aktivoitu. Pelastuslaitos on tositteiden mukaan hankkinut Oy Scan-Auto Ab:ltä yhden sammutusauton alustan ja yhden säiliöauton alustan yhteensä 160.008 euroa (sis. alv 22 %). Lisäksi ko. autoihin on hankittu Sammutin Oy:ltä korityöt yhteensä 230.390,90 euroa (sis. alv 22 %). Näihin hankintoihin ei ole saatu valtionosuutta. Lääninhallituksen päätöksestä 30.10.2006 käy ilmi, että valtionavustusta on tullut hakea lääninhallitukselta 13.1.2006 mennessä. Kainuun aluepelastuslaitoksen hakemus on toimitettu 12.1.2006 ja korjattu hakemus 18.1.2006. Oulun lääninhallitukselta on tullut 30.5.2006 päätökset, joissa hylätään valtionavustushakemukset Kajaanin sammutusauton hankintaan ja Suomussalmen säiliöauton hankintaan. Pelastuslaitos on tehnyt
6 asiasta 26.6.2006 päivätyn oikaisuvaatimuksen, jonka lääninhallitus on päätöksellään 30.10.2006 hylännyt. Lääninhallituksen päätöksestä 30.10.2006 käy ilmi, että valtionavustusta on haettu kahteen autoon, mutta oikaisuvaatimus koskee vain sammutusautoa. Kainuun pelastuslaitoksen 26.6.2006 päivätyn oikaisuvaatimuksen perusteluissa ilmenee, että he olisivat saaneet puhelimessa tiedon, että valtionavusta voidaan osoittaa toiseen autoon. Tällöin on siis ollut jo tiedossa, ettei valtionavusta tulla saamaan molempiin autoihin. 4. Toimivaltainen lautakunta 5. Pelastusjohtaja Pelastuslaitoksen hallinnosta vastaa yhteistyösopimuksen mukaan Kajaanin kaupunginvaltuuston toimikaudekseen asettamat Kajaanin kaupungin tekninen lautakunta (nykyisin ympäristötekninen lautakunta). Yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastuslaitoksen johtajana toimii pelastusjohtaja, joka on virkasuhteessa Kajaaniin kaupunkiin. Pelastusjohtajan palkan jakamisesta vuoden 2003 osalta on sovittu yhteistoimintasopimuksessa siten, että Kajaanin kaupunki maksaa hänen palkastaan 50 % ja alueen muut kunnat 50 %.Vuoden 2004 alusta lukien noudatetaan kustannustenjaossa yhteistoimintasopimuksen 9 :ää. Keskusteluissa Raili Heikkisen kanssa pelastusjohtajan palkan laskuttamisesta vuoden 2003 osalta ilmeni, ettei pelastusjohtajan palkkakustannuksia ole laskutettu kunnilta vuoden 2003 osalta. Tältä osin yhteistoimintasopimusta ei ole noudatettu. Kustannukset ovat kuitenkin mukana Kajaanin kustannuksissa, kun on määritelty vuoden 2004 maksuosuuksia. Keskusteluissa pelastusjohtajan ja palopäällikön kanssa ilmeni, että eräiden kuntien edustajat olisivat olleet sitä mieltä, että pelastusjohtajan palkka tulee kohdistaa kirjanpidossa Kajaanin tulosyksikölle. Pelastusjohtajan ja palopäällikön mukaan näin on myös toimittu. Pelastusjohtaja on kuitenkin koko aluepelastuslaitosta johtava virkamies, joka ei palvele vain yhtä sopimuskuntaa. Tästä syystä ei todellisia kuntakohtaisia kustannuksia selvitettäessä ole perusteltua, että koko Kainuun aluepelastuslaitosta johtavan henkilön palkka kohdistetaan yhdelle kunnalle. Tämä koskee myös muita toimintoja (tukitoiminnot), jotka palvelevat useampaa kuin yhtä kuntaa. Tällaisten kustannusten poisjättäminen johtaa väärään
7 lopputulokseen. Oleellista on kuitenkin huomata, että kustannusjaon ja kuntien todellisten maksuosuuksien kannalta tällä kirjausmenettelyllä ei ole kuitenkaan merkitystä, koska kaikki kustannukset jaetaan kuntien kesken yhteistoimintasopimuksessa sovitulla tavalla. 6. Neuvottelukunnat 7. Virat ja toimet Sopijakuntien yhteistyöelimenä toimii Kainuun alueen kunnanjohtajista tai heidän määräämistään koostuva neuvottelukunta, joka toimii neuvoa-antavana elimenä toiminnan suunnittelua. Neuvottelukunta on käsitellyt vuosien 2004-2006 pöytäkirjojen mukaan mm. talousarviot, palvelutasopäätöstä ja vuokra- yms. sopimuksia. Lopulliset päätökset tekee aina Kajaanin kaupungin toimivaltainen toimielin. Yhteistyösopimuksen mukaan Kainuun aluepelastuslaitoksen aloittaessa toimintansa, siirtyy pelastustoimen henkilöstö Kajaanin kaupungin palvelukseen. Sopijakunnat lakkauttavat pelastustoimen virat ja toimen, ja Kajaani perustaa vastaavat virat ja toimet. Henkilöstön siirtymisestä ja palkkauksesta on käyty neuvotteluja, joissa on ollut mukana Kajaanin kaupungin, järjestöjen ja pelastuslaitoksen henkilöitä. Lähtökohtana palkkauksessa on ollut, että henkilöstö säilyttää nykyisen palkkatasonsa. Siirtyvään henkilöstöön on sovellettu Kajaanin kaupungin käytössä ollutta teknisten sopimusta. Uusi palkka on muodostunut tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta, palkan muusta osasta ja palkan tulososasta. Palkkaharmonisoinnin jälkeen eri kunnissa samaa työtä tekevät henkilöt saavat samaa palkkaa. Haastatteluissa nousi esille muitakin henkilöstöön liittyviä asioita kuin palkkaharmonisointi. Esille tuotiin mm., että joissakin kunnissa on vinoutunut pelastustoimen henkilöstörakenne. Tällä tarkoitettiin, että päällystöä on paljon verrattuna suorittavaan tasoon. Lisäksi tuotiin esille, että Kainuun pelastuslaitoksen henkilössä on useita henkilöitä, jotka eivät ole sairauden tms. syyn vuoksi kykeneviä hoitamaan tehtäviä, ja tämä ilmenee mm. pitkinä sairauslomina. Seuraavasta taulukosta ilmenee palkkojen muutos ja osuus toimintakuluista 2001-2007. Vuoden 2001-2003 luvut ovat kuntien ilmoittamia lukuja summattuna ja ne sisältävät myös sairaankuljetuksen. Vuoden 2004-2007 luvut ovat ilman sairaankuljetusta. Vuoden 2006 ja 2007 luvut ovat talousarvio lukuja.
8 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TA 2006 TA 2007 To Toimintakulut 4046565,00 5027750,00 4791500,00 4622862,18 5237257,00 4817410,00 5240170,00 53 Palkat ja 2972437,00 3720560,00 3459912,00 3350342,37 3749686,95 3802319,99 4014460,00 38 palkkiot Muutos -% 25,17-7,01-3,17 11,92 1,40 5,58 Osuus % toimintakuluista 73,46 74,00 72,21 72,47 71,60 78,93 76,61 8. Palvelutaso Taulukosta voidaan todeta, että henkilöstökustannukset vastaavat keskimäärin n. 74 % koko pelastuslaitoksen toimintakuluista. Kustannuskehityksen kannalta on jatkossa olennaisen tärkeätä, että henkilöstön mitoitus, toimipaikat ja henkilöstörakenne ovat tasapainossa. Keskusteluissa palopäällikön kanssa nousi esille, että kahdessa kunnassa sopimuspalomiesten palkanlaskenta tehdään tilitoimistossa ja sopimuspalomiesten palkkiot kirjataan ostopalveluihin. Nämä palkkiot on siirretty yllä olevassa taulukossa siirretty henkilöstökuluihin vuosien 2004-2007 osalta. Budjetoinnin osalta kyseisten kahden kunnan sopimusmiesten palkkiot tulisi huomioida henkilöstökuluissa. Aluepelastuslaitoksen perustamisen yhteydessä on sopimuskuntien henkilökunnalle suoritettu palkkaharmonisointi. Kirjanpidon tietojen perusteella on vaikea arvioida palkkaharmonisoinnin vaikutusta palkkakustannusten kehitykseen. Vuoden 2005 tilinpäätösluvuista voidaan kuitenkin päätellä, että kokonaisuutena palkkakulut ovat nousseet keskimääräistä enemmän. Tilastokeskuksen työvoimakustannusindeksin mukaan kuntasektorin palkkakustannukset ovat nousseet vuosina 2003-2004 n. 4 % ja vuosina 2004-2005 n. 4,7 %. Selvitykseen kerätyn aineiston ja keskusteluissa palopäällikön ja pelastusjohtajan kanssa nousi esille, että vuonna 2003 Kajaanin kaupungin perustaman pelastusjohtajan viran lisäksi on kaksi nykyisen aluepelastuslaitoksen kuntaa perustanut kaksi uutta virkaa (yhden kumpikin). Molemmat viran on täytetty syksyllä 2003. Tämä on vaikuttanut palkkakustannuksiin täysimääräisesti vasta 2005, koska vuoden 2004 maksuosuudet on laskettu osin vuoden 2003 tiedoilla. Palopäällikön mukaan kuntien päällystövarallaolo- ja alipäällystövarallaolokorvaukset on harmonisoitu 1.1.2004 lukien.
9 9. Kalusto ja varusteet Yhteistoimintasopimuksen mukaan: jokainen sopijakunta hyväksyy sopijakunnan vähimmäispalvelustason kunnan riskien perustella kunnan liittyessä pelastuslaitoksen. Jatkossa palvelutasopäätöksen tekee alueellinen pelastuslaitos kuntia kuultuaan. Hyväksyessään palvelutason nostamisen vähimmäistasolle tai sitä korkeammaksi sopijakunnan valtuusto osoittaa riittävän määrärahan palvelujen toteuttamiseen. Erityisesti raskaan palokaluston nopea korvausinvestointitahti vaikuttaa aluepelastuslaitoksen kustannuksiin poistoina, ja tämä näkyy kuntien maksuosuuksissa. Palvelutasopäätöksen mukaan pelastuskaluton keski-ikä on 18 vuotta. Tämän perusteella voidaan todeta, etteivät kunnat ole uusineet kovin aktiivisesti ko. kalustoa. Teknisen johtajan mukaan palvelutasopäätöstä ollaan uudistamassa vuoden 2007 aikana. Yhteistoimintasopimuksen mukaan: kunnat luovuttavat omistuksessaan ja käytössään olevan kaluston ja varusteet korvauksessa Kajaanin kaupungin omistukseen ja Kainuun aluepelastuslaitoksen käyttöön 1.1.2004 alkaen. Korvauksetta luovutetulle kalustolle ei muodostu arvoa pelastuslaitoksen taseeseen Kajaanin kaupungin kirjanpidossa. Edelleen on sovittu, että alueellisen pelastuslaitoksen aloittaessa toimintansa 1.1.2004 kaluston hankinnat tekee alueellinen pelastuslaitos ja investointien rahoituksesta vastaa Kajaanin kaupunki. Rahoituskulut (kulut ja provisiot) sisällytetään kuntien maksuosuuksiin asukasluvun perusteella. Investoinneista tehdään poistot Kajaanin kaupungin poistosuunnitelman mukaisesti kustannuspaikoittain ja poistot sisällytetään kuntien maksuosuuksiin. Alueellisen pelastuslaitoksen hankkima kalusto on Kajaanin kaupungin omaisuutta. Keskustelin asiasta käyttöomaisuuskirjanpitoa pitävän Sinikka Korhosen kanssa. Hänen käyttöomaisuuskirjanpidosta ajaman listan perusteella voidaan todeta, ettei Kajaanin kaupungin käyttöomaisuuskirjanpitoon ole siirretty vastikkeetta siirrettyä kalustoa. Tästä seuraa ettei vastikkeetta siirtyneestä kalustosta aiheudu poistoja, ja tältä osin on noudatettu yhteistoimintasopimusta. Edelleen keskusteluissa Sinikka Korhosen kanssa ilmeni, että Kajaanin kaupungin palotoimeen ennen vuotta 2004 hankkima kalusto on
10 10. Kiinteistöt käyttöomaisuuskirjanpidossa. Kajaanin kaupunki voi käsitellä ennen vuotta 2004 hankkimansa kaluston kirjanpidossa poistosuunnitelman mukaisesti. Kajaanin kaupungin ennen vuotta 2004 hankkiman kaluston poisto ei saa näkyä aluepelastuslaitoksen kustannuksissa. Vuoden 2004 ja 2005 osalta Kajaanin kaupungin ennen vuotta 2004 hankitun kaluston poistot ovat kuitenkin mukana poistopohjissa. Näiltä osin virheellisesti laskutetut poistot ja korko tulee oikaista. Vuoden 2006 osalta ei poistoja eikä korkoa ole laskutettu vielä lainkaan. Yhteistoimintasopimuksen mukaan nämä kustannukset sisällytetään kuntien maksuosuuksiin. Vuoden 2006 osalta tämä tarkoittanee, että poistot+korko laskutetaan kokonaisuudessaan lopullisessa laskutuksessa. Poistoja laskutettaessa tulee huomioida vain 1.1.2004 jälkeen hankitun kaluston poistot+korko. Yhteistoimintasopimuksen mukaan kiinteistöt, paloasemat ja muut tilat pysyvät kuntien omistuksessa ja pelastuslaitos vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijaisesti kunnilta. Vuokrien määräytymisperusteista sovitaan erikseen. Vuokriin sisältyvänä laskennallisena korkona otetaan käyttöön kaikissa kunnissa yhdenmukaisesti 12 kk euribor + 0,20 %. Kiinteistöjen vuokranmääräytymisperusteita on valmisteltu yhtä aikaa Kainuun hallintokokeilun vuokrien kanssa. Asiaa on valmistellut kiinteistötyöryhmä. Ryhmän loppuraportissa 27.2.2004 lähdetään siitä, että vuokranmääräytymisperusteena on ns. omakustannushinta. Lisäksi raportin liitteenä on lista niistä kustannuksista, jotka vuokraan sisällytetään. Pääomavuokraksi on esitetty samaa kuin pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksessa yllä on mainittu. Seuraavasta taulukosta ilmenee vuosien 2003-2007 vuokratason kehitys: TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TA 2006 TA 2007 Toimintakulut 4046565 5027750 4791500 4622862,18 5237257 4817410 5240170 Vuokrakulut 170227 226010 237138 495947,18 478365 497480 514320 - josta sisäisten osuus 59915 79860 115160 Muutos -% 32,77 4,92 109,14-3,55 4,00 3,39 Osuus % toimintakuluista 4,21 4,50 4,95 10,73 9,13 10,33 9,81 Vuosien 2001-2003 luvut ovat kuntien ilmoittamien lukujen summa. Keskustelujen ja dokumenttien perusteella voidaan todeta, etteivät ko. luvut ole kovin hyvin vertailukelpoisia, koska
11 11. Taloudenhoito vuokranmääräytymisperusteet ovat olleet kunnissa hyvin erilaiset. Yksittäisten kuntien ilmoittamat pelastustoimen vuokrakustannukset vuosina 2001-2003 eroavat merkittävästi toisistaan. Sisäisiä vuokria aluepelastuslaitoksen näkökulmasta on vain Kajaanin kaupungilla. Sisäisinä vuokramenoina on kirjattu aluehälytyskeskuksen tilavuokrat ja säilytystiloja. Nämä eivät kuulune pelastuslaitoksen jaettaviin kustannuksiin. Aluepelastuslaitoksen vuokrien yhdenmukaistamisen jälkeen ovat vuokramenot kasvaneet merkittävästi (vuonna 2004 kasvu 109 %). Tämän jälkeen vuokramenojen kasvu on tasaantunut. Keskusteluissa pelastusjohtajan ja palopäällikön kanssa ilmeni, että pelastuslaitoksen tilat on käyty läpi vuoden 2004 jälkeen, ja näissä katselmuksissa on tiloja käytännössä vähennetty. Taulukosta voidaan todeta, että sisäiset vuokrat mukaan lukien, on vuokrien vaikutus n. 10 % toimintakuluista. Vuokrakustannukset ovat nousseet selvästi aluepelastuslaitoksen aikana, ja kustannusten nousu selittyy lähinnä vuokraperusteiden yhdenmukaistamisella. Kuntien aikaisemmin kohdistamat vuokrat eivät ole suoraan vertailukelpoisia. 11.1. Yleiset taloudenhoidon periaatteet Jatkoa ajatellen onkin edelleen hyvä miettiä, että tilojen määrä, sijainti ja tarvittavat neliöt ovat kustannuksiltaan ja aluepelastuslaitoksen tarpeiden osalta tasapainossa. Yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Kajaanin kaupungin tekninen lautakunta kuultuaan neuvottelukuntaa talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Pelastuslaitos on itsenäinen tulosyksikkö Kajaanin kaupungin kirjanpidossa ja kaupunginvaltuusto hyväksyy sille nettomääräisesti sitovan talousarvion. Lopulliset maksuosuudet peritään tilikausittain Kajaanin kaupunginvaltuuston hyväksyttyä pelastuslaitoksen tilinpäätöksen osana kaupungin tilinpäätöstä. Lopulliset maksuosuudet peritään/maksetaan heinäkuun loppuun mennessä. Yhteistoimintasopimuksen mukaan aluepelastuslaitoksen tulee informoida kuntia kolme kertaa vuodessa. Tämä ei keskustelujen mukaan ole
12 11.2. Eläkevastuut toteutunut. Vuonna 2005 ongelmia on aiheuttanut SAP ohjelman käyttöönotto, mutta vuosina 2004 ja 2006 ei vastaavia ongelmia ole ollut. Jatkossa tulisi erityisesti kehittää raportointikäytäntöjä kuntien suuntaan. Kainuun maakunta kuntayhtymä tuottaa atk- ja taloushallinnon palvelut aluepelastuslaitokselle (tukipalvelut). Talouden ohjaukseen ja seurantaa tulee muutenkin kiinnittää jatkossa huomiota. Vastuut aluepelastuslaitoksen hallinnon, Kajaanin kaupungin taloushallinnon ja teknisen toimen välillä tulisi mahdollisimman pian selkeyttää. Yhteistoimintasopimuksessa on sovittu eläkevastuista siten, että siirtyvän henkilöstön mahdollisista ennenaikaisista eläkeratkaisuista aiheutuvista kustannuksista vastaa luovuttava kunta vuoden 2006 loppuun saakka. Aluepelastuslaitoksen perustamisvaiheessa asiaa valmistelleen taloustyöryhmän pöytäkirjan (allekirjoitettu 30.9.2002) mukaan tällä tarkoitetaan yksilöllistä varhaiseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja työttömyyseläkettä, joista kukin kunta vastaa itse vuosien 2004-2006 osalta. Keskustelin eläkevastuista palopäällikön ja palkanlaskijoiden kanssa. Palopäällikön mukaan sopimuksen kohtaa on tulkittu siten, että kunnat ovat vastanneet vuoden 2006 loppuun saakka vanhuuseläkkeelle jääneiden henkilöiden eläkemenoperusteisista maksuista. Poikkeuksena tulkintaa ovat kaksi henkilöä, jotka ovat jääneet osa-aikaeläkkeelle. Näiden henkilöiden eläkemenoperusteisen maksun ovat kaksi kuntaa laskuttaneet aluepelastuslaitokselta. Eläkevastuista voidaan todeta, että vastuu vanhoista eläkevastuista poikkeaa muista viimeaikaisista yhteistoimintasopimuksista (maatalouslomitus, Kainuun maakunta kuntayhtymä). Näissä yhteistoimintasopimuksissa on sovittu yleensä, että kukin kunta vastaa kaikista eläkevastuista jonkun tietyn vuoden loppuun saakka. Aluepelastuslaitoksen eläkevastuista taloustyöryhmän muistiossa kuitenkin selkeästi tarkoitetaan vain yksilöllistä varhaiseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja työttömyyseläkettä. Tällöin kaikki vanhuuseläkkeistä tulevat vastuut ovat siirtyneet Kajaanin kaupungille 1.1.2004 lukien. Puhelinkeskustelussa 10.1.2007 palkanlaskijoiden kanssa he
13 totesivat, että eläkemenoperusteista maksua on kerätty kaikista Kajaanin kaupungin työntekijöistä seuraavilla prosenteilla: Vuosi 2004; 4,5 % + omavastuuosuus 0,7 %. Vuosi 2005; 5,9 % + Varhe 0,70 % Vuosi 2006; kirjanpito jakanut Kunnallisen eläkevakuutuksen toimittamien listojen mukaan Kirjanpidosta ei saa suoraan vuosien 2004-2005 kirjattujen eläkemenoperusteisen maksujen summaa, koska ko. menolle on avattu tili vasta vuodelle 2006. Vuonna 2006 on eläkemenoperusteista maksua kirjattu 101.549,37 euroa (tilanne 2.1.2007). Voidaan todeta, että käytäntö ja sopimus ovat eläkevastuiden osalta ristiriidassa. Kajaanin kaupungin vahvistamien prosenttien käyttäminen on perusteltua, koska eläkevastuut ovat yhteistoimintasopimuksen perusteella vanhuuseläkkeiden osalta siirtyneet 1.1.2004 lukien Kajaanin kaupungille. Prosentti on yhteinen koko kaupungille, joten olisi hyvä pyytää Kuntien eläkevakuutukselta listat myös vuosien 2004-2005 osalta, ja varmistaa ettei aluepelastuslaitoksen kustannuksiin sisälly ennenaikaisista eläkeratkaisuista aiheutuvia kustannuksia. Vuodesta 2006 eteenpäin on käytäntöä muutettu siten, että eläkemenoperusteista kirjataan Kuntien eläkevakuutuksen listojen perusteella. Lopuksi voidaan todeta, että sopimuksen tulkinta eläkevastuiden kattamisesta ei ole ollut yksiselitteinen. Asia on hyvä käydä läpi vielä kerran ja varmistaa, että kaikki ovat olleet tietoisia pykälän sisällöstä. Eläkevastuut tulee vielä varmistaa, koska vuosien 2004-2005 osalta on eläkemenoperusteinen maksu kirjattu Kajaanin kaupungin prosentilla ja lisäksi kuntiin on voinut tulla laskuja eläköityneistä henkilöistä. 11.3. Budjetointi Keskusteluissa pelastusjohtajan ja palopäällikön kanssa talouden budjetoinnista ja talouden seurannasta ilmeni, että asioiden esittämisessä on ollut puutteita, joita on kuitenkin aloitettu korjaamaan. Budjetointia on muutettu vuoden 2007 talousarvioon siten, että kirjanpidossa omana tulosyksikkönä käsiteltävä sairaankuljetus on erotettu aluepelastuslaitoksen talousarviosta. Sairaankuljetuksen
14 kustannukset eivät ole aluepelastuslaitoksen kustannuksia. Tämä on 1. seikka, joka selkeyttää talousarviota ja antaa oikeampaa informaatiota talousarvion käyttäjille. Kommenttina voidaan todeta, että sairaankuljetus olisi ollut hyvä erottaa aluepelastuslaitoksen talousarviosta jo vuoden 2004 talousarviossa. Toinen parannus budjetoinnissa on kuntien maksuosuuksien esittäminen budjetissa eikä vain toimintakulujen esittäminen. Kuntakohtainen toimintakulujen esittäminen palvelee lähinnä kustannuslaskentaa, koska kyseessä on Kainuun kuntien muodostama kokonaisuus. Lisäksi kuntakohtaiset toimintakulut eivät ole vertailukelpoisia, koska ns. yhteisiä kustannuksia ei kohdisteta muille kuin Kajaanin kaupungin kustannuspaikalle. Toisaalta suurimmat kustannusten aiheuttajat (henkilöstö, vuokrat ja poistot) voidaan kohdistaa henkilöstön osalta kohtuullisen tarkasti ja vuokrien ja poistojen osalta tarkasti, joten suuntaa-antavaa informaatiota taulukko käyttäjilleen tarjoaa. Toimintakulujen esittäminen Kajaanin kaupungin talousarviossa on johtanut siihen, että kuntien maksuosuuksia ei ole voitu suoraan todeta. Kajaanin kaupungin laskutus on perustunut edellisen vuoden toteutuneisiin kustannuksiin. Budjetointi on tehty vuodelle 2004 puoleksi kuntien vanhojen toteutuneilla ja puoleksi aluepelastuslaitoksen toteutuneilla luvuilla. Tästä seuraa, että vasta vuonna 2005 on ollut käytössä pelkästään aluepelastuslaitoksen kustannuksista koostuva budjetti. Keskusteluissa ilmeni, että Kajaanin kaupunginvaltuuston raami vuodelle 2005 ei ole riittänyt ja kustannukset ovat ylittyneet. Budjetointia tulee esille tulleiden seikkojen perusteella edelleen terävöittää. Budjetoinnin seurantaa tulee kehittää ja huolehtia siitä, että taloudellista informaatiota jaetaan jäsenkunnille kuten on yhteistoimintasopimuksessa sovittu. 12. Talouden lukuja sekä tilastotietoa Seuraavaan taulukkoon on kerätty pelastustoimen tilinpäätös- ja talousarviotietoja:
15 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TA 2006 TA 2007 T o t 3.1.07 Toimintatuotot 124695 939470 169845 2982904 2844095 2937190 2937410 3316909 Myyntituotot 33211 591590 97010 2966101 2810624 2875150 2933550 3294024 Maksutuotot 44736 84000 37799 2511 11444 24470 3860 1176 Tuet ja avustukset 16715 254990 15468 14292 10253 27960 19569 Vuokratuotot 10507 8810 6500 0 9610 Muut toimintatuotot 19526 80 13068 11774 0 2140 Toimintakulut 4046565 5027750 4791500 4622862 5237257 4817410 5240170 5366998 Palkat ja palkkiot 2318206 2845870 2688331 2444632 3551504 3564210 3794460 3630072 Henkilöstösivukulut 654231 874690 771581 747311 Palveluiden ostot 569571 638080 643597 601942 845056 398560 544200 920340 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 227155 336440 291298 322410 330285 330110 358330 307401 Avustukset 98090 97840 142000 1301 173 9210 5420 Vuokrakulut 170227 226010 237138 495947,2 Muut toimintakulut 9085 8820 17555 9319 510239 515320 537760 509185 Toimintakate -392187 0-408828 0-462165 5-163995 8-239316 2-188022 0-230276 0-205008 9 Poistot 162904 166890 262862 46702,62 88342 195180 105683 Laskennalliset erät 50819 34090 14634 18010 Tilikauden tulos -413559-428926 -489915 3 0 1-170467 1-248150 4-188022 0 Vuosien 2001-2003 tilinpäätöstiedot on kerätty Kajaanin kaupungin toimesta pyytämällä jokaiselta kunnalta tiedot erikseen, josta on laadittu koonti. Taulukko lukiessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: -249794 0-215577 2 Vuoden 2004-2007 eivät sisällä sairaankuljetusta. Vuoden 2005-2006 luvut eivät sisällä aluehälytyskeskusta. Palkat ja palkkiot sekä henkilöstösivukulut on esitetty vuodesta 2005 lukien yhdellä rivillä Vuokrakulut on esitetty vuodesta 2005 lukien muissa toimintakuluissa Kahden kunnan sopimuspalomiesten palkat on kirjattu ostopalveluihin. Nämä tulisi huomioida henkilöstökuluissa. Seuraavasta taulukosta ilmenee hälytysten kehitys Kainuussa 1993-2006:
16 Voidaan todeta, että vuonna 2006 hälytysten määrä on kasvanut oleellisesti vuoteen 2005 verrattuna. Vuoden 2004 alhaisesta hälytysten määrästä voidaan hakea selittävää tekijää myös vuoden 2004 palkkojen määrään, joka oli alhaisempi kuin vuonna 2003. Seuraavat kaksi taulukko perustuvat kunnilta kerättyihin tietoihin (tiedonantajapalaute 2005):
17 Koko maan keskiarvo pelastustoimen nettokustannuksista /asukas on 60 /asukas. Kainuun kustannus on 65 /asukas. Ylemmästä taulukosta voidaan todeta, että asukasta kohdin laskettuna kustannukset vaihtelevat varsin voimakkaasti alueittain. Seuraavaan taulukkoon on kerätty seudun isäntäkuntien palo- ja pelastustoimen nettokustannukset, /as (lähde: kuntien palvelutuotannon kustannukset 2005):
18 Palo- ja pelastustoime n nettokustannu kset, /as. Palo- ja 1994 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 pelastustoimen nettokustannukse t, /as. Kajaani 30 32 34 31 33 36 39 43 49 48 55 69 Oulu 42 44 44 45 44 43 38 45 45 47 50 50 Ylivieska 39 37 33 32 38 38 43 44 52 55 47 49 Koko maa 42 44 45 44 44 46 47 50 53 55 58 60 Yllä olevasta taulukosta voidaan ainakin todeta, että Kajaanin kaupungin kustannukset ovat kohonneet nopeasti aluepelastuslaitoksen jälkeen. Yhtenä syynä lienee, että vuonna 2005 on kustannukset kohdistettu ensimmäisen kerran pelkästään asukasluvun perusteella. Seuraavaan taulukkoon on koottu kuntien tiedonantajapalautteesta koottu aikasarja palo- ja pelastustoimen kustannuksista 1994-2005: 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Keskimäär in Kuhmo 37 40 40 39 39 39 42 45 47 54 61 61 45 Suomussalmi 50 56 43 45 43 35 43 49 64 70 79 65 53 Sotkamo 41 38 33 33 35 37 38 41 43 45 51 59 41 Kajaani 30 32 34 31 33 36 39 43 49 48 55 69 42 Ristijärvi 40 51 52 51 51 51 57 64 68 84 67 68 59 Paltamo 38 32 35 40 38 41 44 43 50 60 47 55 44 Vuolijoki 50 38 46 50 53 63 64 62 69 95 76 55 60 Vaala 70 66 76 48 56 61 65 74 74 89 68 65 68 Puolanka 37 42 40 44 47 63 64 52 58 69 73 61 54 Hyrynsalmi 46 57 56 55 60 57 65 68 77 87 94 63 65 Koko maa 42 44 45 44 44 46 47 50 53 55 58 60 49 Alla olevasta taulukosta ilmenee Kainuun kuntien palo- ja pelastustoimen kustannusten kehitys aluepelastuslaitoksen aikana: Palo- ja pelastustoimen nettokustannukset /as. 2003 2004 2005 Keskimäärin Muutos 2003/2005 Kuhmo 54 61 61 59 12,7 Suomussalmi 70 79 65 71-7,6 Sotkamo 45 51 59 52 30,1 Kajaani 48 55 69 57 44,3 Ristijärvi 84 67 68 73-18,4 Paltamo 60 47 55 54-7,5
19 Vuolijoki 95 76 55 75-42,5 Vaala 89 68 65 68-27,1 Puolanka 69 73 61 54-11,3 Hyrynsalmi 87 94 63 81-27,5 Koko maa 55 58 60 58 8,0 Uutena palveluna on otettu käyttöön ensivastetoiminta. Tällä on palvelutasoa kohottava vaikutus, mutta kustannukset veloitetaan Kainuun maakunnalta omakustannushintaan. Kuntaliiton yleiskirjeessä 26/80/2003 on todettu, että alueiden pelastuslaitosten 1. talousarvioiden laadinnan yhteydessä on havaittu, että pelastustoimen kustannuksien sovittaminen kuntien yhteisesti sopimaan talousarvion raamiin on osoittautunut vaikeaksi eivätkä raamin ylityksen ole harvinaisia. Kustannusten nousu on ollut n. 10 %. Yleiskirjeen mukaan kustannuksia ovat nostaneet Virve verkon käyttöönotto, yleiset palkankorotukset, alueen sisällä olevien palkkaerojen tasoittaminen, atk- ja puhelinjärjestelmien yhtenäistäminen, sekä aiemmin pelastustoimelle vyöryttämättömien kustannusten kirjautuminen pelastustoimen kustannuksiksi. Yllä mainitun yleiskirjeen havainnot voidaan todeta selvityksen perusteella myös Kainuussa. Kustannuksia mietittäessä tuleekin huomioida yhteistoiminnan mukanaan tuomat velvoitteet, joista useita asioita on yhdenmukaistettu ja sovittu sopimuksin. Yhtensä esimerkkinä tuotiin esille työterveyshuollon järjestämisen kattavasti myös sopimuspalomiehille. Kajaanissa 9. helmikuuta 2007 Oy Audiator Ab Juha Huotari tilintarkastaja
20 JAKELU Kajaanin kaupunginjohtaja Kajaanin kaupungin tekninen johtaja Kainuun pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Kajaanin kaupungin tarkastuslautakunta