Perunankuorien sivutuotteena syntyy elintarvikkeita



Samankaltaiset tiedostot
Sivuvirrasta nestemäinen kierrätyslannoite luomukasvihuoneisiin

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

Raaka-aineen fraktiointi

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

KALATALOUDEN INNOVAATIO -OHJELMAT

Älykäs ja ekologinen

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

KIERTOTALOUS käytäntöön

Elintarviketeollisuuden sivuvirrat hyödyksi hyönteistalouteen?

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Hiilineutraali kiertotalous

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Uutta tutkimusta kvinoasta, kaurasta ja lupiinista Jukka-Pekka Suomela Elintarvikekemia ja elintarvikekehitys, biokemian laitos

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Amylopektiini tärkkelysperunat

ARVI MATERIAALIEN ARVOVIRRAT

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Teollinen kaivostoiminta

Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola

BioA. Biojalostamolla energiaa jätteistä ja sivujakeista Jätepohjaisen biojalostamotoiminnan kytkeminen metsäteollisuuslaitoksen yhteyteen.

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

Tiukentuneet määräykset

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja

Pyrolyysitekniikalla sivuvirroista lannoitehiiltä

RAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä

Maitotilan resurssitehokkuus

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Hävikistä ja jätteestä raaka-aineeksi biomassan kaskadikäyttö

Työpaketti 4: Korkean lisäarvon lopputuotteet

KESTÄVÄ TEOLLISUUS JA MAANVILJELY TULEVAISUUDEN VILJELYTEKNOLOGIAN AVULLA

BIO- JA KIERTOTALOUDEN YRITYSALUE NOKIALLA. Miten ECO3 oli mahdollinen toteuttaa?

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Hiilineutraali kiertotalous

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

Maatalouden lähivuosien haasteet

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT!

Perunan tummuminen. Pohjoisen Kantaperuna Paavo Ahvenniemi

Sari Kajava, Annu Palmio

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 1. Syksy 2012 Vastuuopettaja prof. Timo Fabritius Prosessimetallurgian laboratorio

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A Helsinki. puh info@polarpharma.fi

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle

Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy

Metsistä saa muutakin kuin puuta

Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava?

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Mikä on Demotehdas? Etelä-Pohjanmaa

KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Prosessiosaaminen kiertotaloudessa. Rikasta Pohjoista , Lapin ammattikorkeakoulu, Kemi

477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 1. Syksy 2012 Vastuuopettaja prof. Timo Fabritius Prosessimetallurgian laboratorio

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja Seinäjoki

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN

Tuottavaa liiketoimintaa orgaanisella BioAlannoitteella

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Hyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus

Transkriptio:

Perunankuorien sivutuotteena syntyy elintarvikkeita Sanna Taskila Elintarvikepäivä, Helsinki, 17.05.2016

Sisällys - Potentiaali - Haasteet - Ratkaisuja - Tulevaisuus

Rahoitus Elintarvikkeiden tutkimussäätiö Euroopan alukehitysrahasto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto (projektit A32182 ja A70161) Tekes (projektit 553/31/2014) Adven, Business Oulu, Epcon Evaporation Technologies, Fenola, Finnamyl, Lapuan Peruna, Macon, Oulu Water Alliance, Pohjolan Peruna, Sweco 3 20.5.2016 Sanna Taskila

Tutkijat Kemiallinen prosessitekniikka: Prof. Juha Tanskanen, Dos. Heikki Ojamo, TkT Sanna Taskila, FM Mikko Ahokas, Lilja Tuohimaa Cemis-Oulu: FT Mari Jaakkola, Hanna-Liisa Malinen Lisätietoja: sanna.taskila@oulu.fi 4 20.5.2016 Sanna Taskila

Perunan tuotanto Globaali Suomi Maailman 5. tuotetuin viljelykasvi Viljellään jokaisella mantereella Tuotanto liki 400 Mt/a (Lähde: FAOstat 2016) 5 20.5.2016 Sanna Taskila

Perunan tuotanto Suomi Suomessa tuotanto yli 500 milj. Kg/a Viljelysala 22000 ha, josta n. - Elintarvikekäyttöön 64%, tärkkelysperunaa 29%, Muut 7% Alueellisesti keskittynyt länsirannikolle - 2/3 viljellään Pohjanmaalla (Lähteet: SCT; Luonnonvarakeskus, Satotilasto; Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 2016) 6 20.5.2016 Sanna Taskila

Kiertotaloudessa resurssien ja materiaalien käyttöä tehostetaan niin, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa. (Sitra 2016)

Resurssitehokkuus Tästä tuntuu luontevalta käyttää kaikki Lihasta käristystä, keittoa ja muita herkkuja Sarvista ja luusta koruja ja koriste-esineitä Taljasta vaatteita ja kenkiä Verestä herkkuja Koparoista keittoa Kielestä hyytelöä...

Entä tästä? Tuotetusta perunasta 30-70% päätyy sivuvirtoihin [1] Perunateollisuuden suurimmat sivuvirrat ovat kuorijäte ja perunamehu Tärkkelys 75% Proteiini 0.08% Kuitu 0.08% Kalium 0.02% Muut 0.09% Kuorijäte: fenoliset yhdisteet, kuidut Perunamehu: proteiinit, ravinteet [1] Ahokas et al. 2014. Agronomy Research 12(3), 695 704.

Mahdollisuus Sivuvirtojen hyödyntäminen on kriittistä koko tärkkelysteollisuuden tulevaisuuden kannalta. - Ossi Paakki, CEO, Finnamyl - Perunajalostamoyritysten jätteenkäsittelykulut suuret (case-esimerkki, 0.015 /kg) Tarve muuttaa tuoteportfoliota korkeampiarvoisiin tuotteisiin JA vähentää jätteenkäsittelykuluja Suomen hyödyntämätön potentiaali 100 milj. Kg/a, koko maailmassa yli 100 milj. t/a 10 20.5.2016 Sanna Taskila

Esimerkki: EU, tärkkelysteollisuus [1] Ahokas 2013. Toteutettavuusselvitys, perunan proteiinien konsentrointi 11 20.5.2016 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti ja talteenotto. WSP Finland Oy/. Käyttää n. 7 Mt/a perunaa, josta syntyy - 700 kt kuorijätettä - 6 Mt perunamehua

Vaihtoehtona uudet arvokkaat tuotteet [1-2] Arvokomponentit, mm. kosmetiikka- ja lääketeollisuuteen 7500 kg, arvo jopa 7,5 M Perunan proteiinit 15000 kg Perunamehu 100000 t/a, pieni tai negatiivinen arvo Sivuvirroista eristetyille komponenteille voi löytyä uusia käyttökohteita Esim. arvoproteiinit tai perunankuoren fenoliset yhdisteet [1] Ahokas 2013. Toteutettavuusselvitys, perunan proteiinien konsentrointi ja talteenotto. WSP Finland Oy/. [2] Perunajäte arvotuotteiksi. EAKR-hanke, Oulun yliopisto ja Luonnonvarakeskus, 2015-2016.

Arvoketju 1 Proteiinit talteen bioaktiivisena 13 20.5.2016 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti

Ratkaistavat haasteet Proteiinit laimeina liuoksina - Energiatehokas konsentrointi on välttämätöntä Proteiinien bioaktiivisuus säilytettävä - Liian rajut käsittelyolosuhteet eivät sovellut tarkoitukseen Perunamehu on teollisuudelle kustannuksia aiheuttava sivuvirta, jossa on suuri määrä vettä - Kuluista pitäisi päästä vähintään nollatasolle tai tuottoon - Viskositeetin hallinta, pumput 14 20.5.2016 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti

Kehityspolku Proteiinitehdas 15 20.5.2016 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti

Konsentrointi resurssitehokkaasti Jae Prot. g/kg perunamehua Perunamehu (13 g/l) 13 Konsentroitu 13 perunamehu (74 g/l) Ei-saostunut 5 aktiivinen proteiini Saostunut aktiivinen proteiini 1.5 Perunamehu sisältää n. 2-5% kuiva-ainetta, josta karkeasti neljäsosa on proteiineja Vesi voidaan poistaa perunamehusta energiatehokkaalla haihdutusprosessilla [1] Konsentrointi säilyttää proteiinien aktiivisuuden [2] 16 [1] Ahokas et al. 2016. An apparatus and method for obtaining proteins. Finnish Patent Application 20165155. [2] Taskila et al. 2016. Concentration and recovery of active proteins from potato fruit juice. Manuscript. 20.5.2016 Sanna Taskila

Räätälöity konsentrointi Viskositeetin hallinta apuaineilla MVR-haihdutus optimoituna perunamehulle [1,2] Konsentrointi korkeaan kiintoainepitoisuuteen suhteellisen alhaisella viskositeetilla 17 [1] Ahokas et al. 2016. An apparatus and method for obtaining proteins. Finnish Patent Application 20165155. [2] Ahokas et al. 2016. Energy efficient concentration of potato fruit juice. Manuscript. 20.5.2016 Sanna Taskila

18 Proteiinit talteen aktiivisessa muodossa 20.5.2016 Sanna Taskila Proteiinit ovat aminohapoista koostuvia makromolekyylejä eli pääosin typpeä Proteiinien aktiivisuus, rakenne ja liukoisuus riippuvat olosuhteista: esim. korkea lämpötila voi tuhota aktiivisuuden kokonaan Saostus matalassa lämpötilassa säilyttää aktiivisuuden ja erottaa proteiinijakeet toisistaan [1] Ahokas et al. 2016. An apparatus and method for obtaining proteins. Finnish Patent Application 20165155. [2] Taskila et al. 2016. Concentration and recovery of active proteins from potato fruit juice. Manuscript.

Vesitalous 90% takaisin kiertoon [1,2] Veden käytön tehostaminen perunateollisuudessa Raaka-aineiden maksimaalinen hyödyntäminen ensisijaisesti korkeaarvoisiksi tuotteiksi Energiatehokkuuden parantaminen hukkalämpöä hyödyntäen 19 [1] Ahokas et al. 2016. An apparatus and method for obtaining proteins. Finnish Patent Application 20165155. [2] Projekti Elintarviketeollisuuden suljetut vesikierrot. Tekes-hanke, Adven ja, 2016-2017.. 20.5.2016 Sanna Taskila

Arvoketju 2 Kuorijätteestä yksisoluproteiinia ja fenolisia yhdisteitä 20 20.5.2016 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti

Ratkaistavat haasteet Kuorijätteen rehuarvo melko pieni - Proteiinin lisäys toisi lisäarvoa Fenolisten yhdisteiden alhainen pitoisuus Kustannustehokas rikastaminen Fenolisten yhdisteiden säilyvyys - Erotusvaiheiden ajoitus ja olosuhteet 21 20.5.2016 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti

Kehityspolku: kuorijätteen jalostus 2014-2015 2014-2016 2012-2013 -2012 22 20.5.2016 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti

Fenoliset yhdisteet Klorogeenihappo Etenkin perunan kuorijätteessä Klorogeenihappo ja sen johdannaiset pääasiallinen kohde Värillisissä lajikkeissa antosyaanit Antioksidantteja, tulehdusta estäviä aineita, antikarsinogeenejä ym. [1] Perunajäte arvotuotteiksi. EAKR-hanke, ja Luonnonvarakeskus, 2015-2016. 23 20.5.2016 Sanna Taskila

Fenoliset yhdisteet ja valkuaisrehu [1] Tavoitteet Kokonaiskonsepti yksisoluproteiini ja klorogeenihappo Rikastus, ominaisuudet Raaka-ainemahdollisuudet Prosessointitarpeet ja mahdollisuudet Uuttomahdollisuudet ja vihreät liuottimet Käyttökohteet ja vaatimukset 24 [1] Perunajäte arvotuotteiksi. EAKR-hanke, ja Luonnonvarakeskus, 2015-2016. 20.5.2016 Sanna Taskila

Johtopäätökset Muutamia käytännön huomioita 25 20.5.2016 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti

Resurssit kiertoon mutta miten? Eniten kustannuksiin vaikuttava prosessivaihe on usein veden poisto Kustannus nousee erotusvaiheiden myötä Sivuvirrat ovat haastavia erotuksen kannalta 50% vs. 5% (Lähde: Bioprocess engineering principles, Second edition, Doran) 26 20.5.2016 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti

Ideaaliratkaisusta käytännön elämään Jos tavoittelet täydellisyyttä, et ole koskaan tyytyväinen. - Leo Tolstoi - Lisäarvon oltava selkeä, jotta kannattaa investoida Konseptit, joita voidaan räätälöidä eri materiaaleille parempia kuin liian rantut ja spesifiset prosessit Mittakaavan muutosten vaikutukset otettava alussa huomioon - Esim. laitteiden saatavuus ja mitoitus 27 20.5.2016 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti

Ideaaliratkaisusta käytännön elämään "Sauvakävelin siellä järvellä ja opin avantouinnin. - Matti Nykänen - Eniten lisäarvo tuova kohde ei välttämättä ole se alkuperäinen Suunniteltava kokonaisuus: orgaaniset, epäorgaaniset, vesi, lämpö, liuottimet, energia Verkosto eri toimijoista heti alussa mukaan tutkimuksen ohjaukseen 28 20.5.2016 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti

Uteliaisuus tappoi kissan, saatu tyydytys herätti sen henkiin.. Kysymyksiä?