Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Samankaltaiset tiedostot
Yhteisen asiakkuuden malli Helsingissä palvelujärjestelmän kehittäminen tapaus Eerikan jälkeen Riitta Vartio

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

PIENTEN LASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ HYVINVOINTI 2018

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA:

PERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Vanhemmuussuunnitelma

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Mielenterveys voimavarana

Hyvinvointi ja liikkuminen

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Raskausajan tuen polku

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Mielenterveys voimavarana

Vanhemmuussuunnitelma

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Loimaan. Perhepalvelut

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

Hyvää mieltä perheen arkeen

Pääkaupunkiseudun Lape Yhteiskehittämispäivä MONITOIMIJAINEN ARVIOINTI. Hanna Tulensalo Kehittämispäällikkö Pelastakaa Lapset ry.

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Yhteinen arviointi ja suunnitelma. Lapsi- ja perhelähtöisen toimintakulttuurin peruskivi.

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tutkimus

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Mielenterveys voimavarana

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?


Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Lapsiperheen arjen voimavarat

Anna Erkko Projektisuunnittelija

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Raskausajan tuen polku

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto

Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Aula-asumispalvelut / Aulan Avainrinki Sivu 1 / 8

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

Hyvää mieltä perheen arkeen

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Psyykkinen toimintakyky

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

HAKULOMAKE. Vastaathan kysymyksiin mahdollisimman rehellisesti ja huolellisesti. Voit vastata kysymyksiin yhdessä lähihenkilösi kanssa.

Transkriptio:

1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa heidän tarvitsemaansa tukea ja apua. Yhteistyössä perheen kanssa käsitellään lapsen ja vanhempien arkea, ihmissuhteita, huolia, vahvuuksia ja voimavaroja. Tuen tarpeen arviointi perustuu lapsen ja vanhempien omiin käsityksiin tilanteesta ja tuen tarpeesta sekä sosiaalityöntekijän näkemykseen tilanteesta ja tuen tarpeesta. Arvioinnin tuloksena on suunnitelma niistä tukipalveluista, joita lapsi ja perhe mahdollisesti jatkossa tarvitsevat ja joista hyötyvät. 1

TUEN TARPEEN ARVIOINTI kehitykselliset tarpeet Fyysinen terveys arki psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi Päihteiden käyttö Vanhempien voimavarat ja tuen tarve Vanhemmuuden taidot Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tarjoaminen Vanhemman/ vanhempien elämäntilanne, hyvinvointi ja terveys Päihteiden käyttö

A. 1. kehitykselliset tarpeet Fyysinen terveys arki psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi Päihteiden käyttö Terveys yleiskunto Fyysinen ja motorinen kehitys Allergiat, sairaudet ja vammat Raskausajan vaikutus lapsen terveydentilaan Fyysisestä terveydestä huolehtiminen Virkeys ja väsymys, lepo ja uni Säännöllinen ja terveellinen ravinto Liikunta Seksuaaliterveys ja -tieto Tapaturmat Diagnosoidut fyysiset sairaudet tai huoli fyysisestä terveydestä Päivärytmi Arjen säännöllisyys Harrastukset ja kiinnostuksen kohteet Päiväkodissa tai koulussa oleminen Käykö mielellään päiväkodissa, koulussa tai töissä, onko poissaoloja tai lintsausta Kiusaako/kiusataanko Oppimistulokset ja arvosanat, suoriutuminen Keskittymiskyky/oppimiskyky Tulevaisuudensuunnitelmat/ jatkosuunnitelmat Ikätasoinen suoriutuminen Itsestä huolehtiminen ja hygienia Kotityöt Raha-asiat ja ostokset Paikasta toiseen liikkuminen Realistinen käsitys vaaratilanteista Minäkuva Itseluottamus ja itsetuntemus Identiteetti (esim. etninen, uskonnollinen, kulttuurinen, koulutuksellinen/ammatillinen, sosiaalinen, sukupuoliidentiteetti, seksuaali-identiteetti) Tunne-elämä ja käyttäytyminen Mieliala Tunteiden ilmaiseminen Vaikeuksien kohtaaminen Karkaileminen ja häiriökäyttäytyminen Väkivaltaisuus ja rikollisuus Perhe ja sosiaaliset suhteet Läheiset Suhde vanhempiin Suhde muihin perheenjäseniin Ystävät ja suhde heihin Suhtautuminen muihin lapsiin Luottavaisuus ja avoimuus Kanssakäyminen muiden aikuisten kanssa päihteidenkäytön historia Käytön säännöllisyys Terveysvaikutukset Vaikutus arjesta selviytymiseen Vaikutus sosiaalisiin suhteisiin Päihteisiin liittyvä riskikäyttäytyminen Turvasuunnitelman tarve Diagnosoidut psyykkiset sairaudet tai huoli psyykkisestä terveydestä 3

A. 2. Vanhemman/vanhempien voimavarat ja tuen tarve Vanhemmuuden taidot Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tarjoaminen Vanhemman/vanhempien elämäntilanne, hyvinvointi ja terveys Päihteiden käyttö Perushoidosta huolehtiminen Ravinnon ja vaatetuksen tarjoaminen Hygieniasta huolehtiminen Koulunkäynnistä huolehtiminen Tarvittavan hoidon järjestäminen Virikkeiden tarjoaminen ja kannustaminen Kannustaminen liikuntaan ja harrastuksiin suojeleminen ongelmilta Omatoimisuuden opettaminen Riittävän vapaa-ajan tarjoaminen lapselle, kaverit voivat käydä kylässä Rajojen asettaminen (ruokailut, kotiintuloajat, nukkuminen) Henkinen tuki ja rakkauden antaminen Ajan viettäminen lapsen kanssa ja henkisen tuen tarjoaminen Oppimiseen kannustaminen Itsenäisyyteen ja vastuunkantoon kannustaminen Elämän opettajana toimiminen Arkielämän taitojen opettaminen Oikean ja väärän opettaminen Hyvänä esimerkkinä toimiminen Sääntöjen ja hyvien tapojen opettaminen Väkivallattomuuden opettaminen Hyvinvoinnin tarjoaminen Emotionaalisen läheisyyden antaminen Kiinnostuksen ja myötätunnon osoittaminen lasta kohtaan Tukeminen lapsen valinnoissa ja vaikeuksissa Kannustaminen ja ylpeys lapsesta Huolista ja murheista keskusteleminen huomioiminen osana perhettä Vanhempien ihmissuhteiden tasapainoisuus Turvallinen kasvatus Vanhemman kasvatus on lapselle turvallista Vanhemmat ovat johdonmukaisia ja vakaita ja arki on säännöllistä Vanhemmat tukevat toisiaan kasvatuksessa Vanhemmilla on vastuu perheestä Vanhempi ei kohdista väkivaltaa toista vanhempaa tai ketään muuta kohtaan Lapseen ei kohdistu väkivaltaa Lapseen ei kohdistu seksuaalista hyväksikäyttöä Elämäntilanne ja arki Vanhempien keskinäiset välit Vanhemman mahdollinen uusi parisuhde ja kumppanin huolenpito lapsesta Taloudellinen tilanne Asuminen Vanhempien jaksaminen Fyysiset sairaudet Psyykkinen hyvinvointi ja mahdolliset sairaudet Vanhemman päihteidenkäytön historia Päihteidenkäytön määrä ja säännöllisyys Käytön vaikutus lapseen ja perheeseen Käytön vaikutus töihin ja päivärytmiin Käytön vaikutus sosiaalisiin suhteisiin 4

B. 1. hyvinvointi ja tuen tarve Ei huolta 1 Lievä tuen tarve - peruspalvelut 2 Merkittävä tuen tarve 3 Suuri tuen tarve 4 Erittäin suuri tuen tarve -, lapsen kuntouttava perhehoito tai laitoshoito FYYSINEN TERVEYS Terve lapsi/ mahdolliset sairaudet hoidossa Lieviä puutteita terveydestä huolehtimisessa Terveydestä huolehtiminen puutteellista Terveys ja siitä huolehtiminen vakavasti puutteellista terveys vaarassa LAPSEN ARKI Ikätasoinen arki Arjessa lieviä puutteita/ ongelmia arjessa puutteita/ongelmia arjessa vakavia puutteita/ ongelmia Lapsi heitteillä LAPSEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI Psyykkisesti hyvinvoiva lapsi/ mahdolliset sairaudet hoidossa Psyykkisessä hyvinvoinnissa ja siitä huolehtimisessa lieviä puutteita Psyykkisessä hyvinvoinnissa ja siitä huolehtimisessa puutteita Psyykkisessä hyvinvoinnissa ja siitä huolehtimisessa vakavia puutteita Lapsi on vaaraksi itselleen tai muille/ lapsen psyykkisestä sairaudesta ei huolehdita LAPSEN SOSIAALINEN HYVINVOINTI Ei ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja taidoissa Lieviä ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja taidoissa Ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja taidoissa lievä rikollisuus Vakavia ongelmia sosiaalisissa suhteissa toistuva rikollisuus Sosiaalisissa suhteissa vakavia lapsen hyvinvointia vaarantavia tekijöitä toistuva vakava rikollisuus PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Ei lainkaan käyttöä Satunnainen käyttö Toistuvaa käyttöä Huolestuttavaa säännöllistä käyttöä Runsasta ja usein toistuvaa käyttöä 5

B. 2. Vanhemmuuden voimavarat ja tuen tarve Ei huolta 1 Lievä tuen tarve - peruspalvelut 2 Merkittävä tuen tarve 3 Suuri tuen tarve 4 Erittäin suuri tuen tarve -, lapsen kuntouttava perhehoito tai laitoshoito VANHEM- MUUDEN TAIDOT Vanhempi vastaa lapsen tarpeisiin ja huolehtii lapsesta hyvin Lieviä puutteita lapsen tarpeisiin vastaamisessa Puutteita lapsen tarpeisiin vastaamisessa Vakavia puutteita lapsen tarpeisiin vastaamisessa Vanhemmuuden taitojen puutteellisuus aiheuttaa suuren riskin lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle PSYYKKISEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN TARJOAMINEN kasvuympäristö on vakaa ja turvallinen kasvuympäristön vakaudessa ja turvallisuudessa on lieviä puutteita kasvuympäristössä on epävakaita tekijöitä kasvuympäristössä on paljon epävakaita tekijöitä turvallisuus on vaarassa ja kasvuympäristö on epävakaa VANHEMMAN VOINTI JA ELÄMÄN- TILANNE Vanhempi voi hyvin ja elämäntilanne on vakaa Vanhemman voinnissa ja elämäntilanteessa tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsesta huolehtimiseen Lieviä elämänhallinnan ongelmia, jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä ja tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsesta huolehtimiseen Elämänhallinnan ongelmia, jaksamisongelmia tai tekijöitä, jotka rajoittavat lapsesta huolehtimista Vakavia elämänhallinnan ongelmia, vakavia jaksamisen ongelmia ja vaikeuksia huolehtia lapsesta VANHEMMAN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Kohtuullinen käyttö tai ei käyttöä Satunnaista riskikäyttöä Toistuvaa riskikäyttöä Säännöllistä ja runsasta käyttöä Runsasta käyttöä ja siihen liittyvää vakavaa riskikäyttäytymistä 6