Perheiden talo ja alueellinen äitiysneuvola. Osaamiskeskuksen tuottamat ratkaisumallit, tiedon kokoaminen ja levittäminen. Länsi-Pohjan tulokset 11.5.2016 Lapin liiton Lapin Sote-Savotta hanke Synesa Solutions Oy
Hankkeen tavoite Lapin Sote Savotta hanke on Kestävää kasvua ja työtä ohjelmasta rahoitettava Euroopan aluekehitysrahaston hanke. Hanke on tilannut selvityksen perheiden talo konseptin suunnittelusta, joka koostuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kanssa työskentelevistä luonnollisista tahoista. Selvityksen tavoitteena oli hahmotella palveluverkosto, joka auttaa asiakkaitaan pärjäämään paremmin arjessa kuin myös tukee ammattilaisia moniulotteisissa työtehtävissä Tarkastelun painopisteinä olivat erityisesti Lastensuojelun asiakkaat ja perheet Pienenevät synnytysmäärät ja nykyiset äitiysneuvolamallit 2
Käytetty aineisto Vuodet 2013-2014 Kunnat: Kemi, Tornio, Keminmaa, Simo, Tervola ja Ylitornio Kuntakohtaiset erot aineistossa ja kirjaamisessa Pegasos-aineisto Mm. PTH, perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, Kemin sosiaalityö Erikoissairaanhoito Lastensuojelu Lastensuojelun asiakkaat ja heidän huoltajansa Mielenterveys- ja päihdeasiakkuudet Toimeentulotuki Perheneuvola (Kemi) 3
Käytetty aineisto - kustannukset Avoterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut: kuntalaskutustiedot eri palveluista Lastensuojelu: lastensuojelun maksut Erikoissairaanhoidon laskutustiedot Hinnoista on muodostettu tarvittaessa keskiarvojahintoja jos osassa kunnista tietoja ei ole ollut saatavilla Lastensuojelun osalta on lisäksi hyödynnetty Sotkanetistä kerättyä tietoa kodin ulkopuolisten sijoitusten kustannuksista vuosilta 2006-2014 Länsi-Pohjan alueella 4
Aineiston merkittävimmät puutteet ja kuntakohtaiset erot Osassa kunnista saatavilla vain vuoden 2014 lastensuojelun päätöstiedot Lastensuojelun asiakkaita aineistossa yhteensä 862 Vain osa lastensuojelun huoltajista mukana (468). Kahdesta kunnasta tietoja ei ollut ollenkaan Osa tiedoista ei kontakti- vaan asiakkuustasolla Nähdään milloin asiakkuus alkanut muttei varsinaista palvelukäytön määrää Lastensuojelun kustannusten kohdistaminen avopalveluihin ja sijoituksiin vaikeaa 5
Hankkeen toteutus Hankkeessa työstettiin uusia toimintamalleja yhdessä asiantuntijoiden kanssa työpajatyöskentelynä Työpajatyöskentelyn tavoitteena oli osallistujia aktivoiden muodostaa erilaisia toimintamalleja tarvittavine kriteereineen ja määritteineen Työpajoja järjestettiin kaksi Ensimmäisessä työpajassa linjattiin toimintaperiaatteita, asiakasryhmiä sekä lähija keskitettyinä palveluina tuotettavia palveluita Toisessa työpajassa haettiin perheiden talo- mallin toiminnalle tavoitteita sekä pohdittiin vaikuttavuutta ja toiminnan mittaamista Työpajoissa tuotettuja malleja analysoitiin laskennallisesti simuloiden niiltä osin kuin se oli mahdollista Lastensuojelu Synnytykset 6
Työryhmätyöskentelyt 24.3 ja 22.4 1. Työpajan teemat: Perheiden talon tavoitteet ja toimintaperiaatteet? Mitkä ovat perheiden talon asiakasryhmät? Mitä erityistarpeita heillä on? Millä resursseilla palvelua tuotetaan? Mitä palveluita lähipalveluina (jokaisessa kunnassa) ja mitä keskitettyinä/alueellisesti? Perheiden talo: mitä ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita se sisältää, mitä erityispalveluita 2. Työpajan teemat Minkä pitäisi muuttua? Minkälaista konkreettista muutosta perheiden talon toiminnalla tavoitellaan? Miten voidaan muuttaa nykyisten palvelujen käytön painopistettä? Miten muutosta mitataan? Mitä käytetään mittareina? 7
Työpaja 1 Ensimmäisessä työpajassa keskityttiin tiettyihin asiakasryhmiin Lastensuojelun asiakkaat ja huoltajat Palvelukäyttö kokonaisuutena Asiointi eri palveluissa, asiakasvirrat palveluiden välillä Asiointi eri ammattiryhmillä Yleisimmät päädiagnoosit ja erikoisalat erikoissairaanhoidossa Palvelukäytön muutokset lastensuojelun tapahtuman jälkeen suhteessa edeltävään tilaan Alle 18-vuotiaat ja henkilöt, joilla O-päädiagnoosi Palvelukäyttö kokonaisuutena Tarkastelun alle otetuista asiakasryhmistä tehtiin asiakasvirta- sekä palvelunkäyttökuvaukset Synesan ReMaster -ohjelmistolla 8
9 Alle 18-vuotiaiden palvelukäyttökuvaus yhdessä kunnassa, kaariraja 60
Lastensuojelu ennen/jälkeen tarkastelu Tutkittiin miten asiakasryhmän palvelukäyttö oli muuttunut ensimmäisen lastensuojelun tapahtuman jälkeen lastensuojelua edeltävään tilanteeseen 3 ja 6 kuukauden aikaikkunat Vastaava tarkastelu tehtiin myös lastensuojelun asiakkaiden huoltajien osalta Tuloksia käytettiin alustamaan lastensuojelua koskevia simulointimalleja 10
11 Lastensuojelun asiakkaiden palvelukäyttö 3kk ennen ja jälkeen lastensuojelutapahtuman
Työpaja 2 Toisessa työpajassa tarkastelun alla olivat seuraavat asiakokonaisuudet Tulevaisuuden palvelurakenne Mitkä palvelut kannattaa säilyttää kunnissa ja mitkä keskittää? Kolmannen sektorin rooli Uudet toimintamallit Uusien toimintamallien vaikuttavuuden mittaaminen Tavoitteena oli luoda pohjaa sopivien simulointimallien rakentamiselle 12
Työpaja 2 taustamateriaali Tutkittiin kunnittain Perheiden talon potentiaalisten palveluiden käyttäjien nykyistä asiointia kokonaisuutena Missä eri palveluissa asioivat, minkälaiset ovat asiakasvolyymit palveluiden välillä Selvitettiin asiakaskohtaisesti montaako eri palvelua henkilö on käyttänyt Lisätietoa siihen mitkä palveluista kannattaisi keskittää ja mitkä säilyttää lähipalveluina 13
Yleisimmät asiakaskohtaiset kolmen palvelun palveluyhdistelmät yhdessä kunnassa Palveluyhdistelmä Neuvola*Paivystys*Tk vastaanotto 377 Erikoissairaanhoito*Neuvola*Paivystys 270 Erikoissairaanhoito*Neuvola*Tk vastaanotto 181 Kouluterveydenhuolto*Paivystys*Tk vastaanotto 159 Erikoissairaanhoito*Kouluterveydenhuolto*Paivystys 138 Kouluterveydenhuolto*Neuvola*Paivystys 85 Neuvola*Tk vastaanotto*tyoterveyshuolto 57 Neuvola*Paivystys*Tyoterveyshuolto 47 Erikoissairaanhoito*Neuvola*Tyoterveyshuolto 36 Neuvola*Opiskelijaterveydenhuolto*Tk vastaanotto 33 Henkilöiden lukumäärä 14
Workshop-työskentelyn tuloksia Perheiden talo -konsepti Matalan kynnyksen pisteet Varhainen puuttuminen Kaikille perheille avoin Maksuttomuus Reagoiminen muuttuviin tarpeisiin Maahanmuuttajien huomioiminen Työparityöskentely Yhteinen tietojärjestelmä sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä Alueellinen toiminta, joustavasti (liikkuvat resurssit) 15
Workshop-työskentelyn tuloksia Työpajojen tuloksena syntyi kolme erilaista, paljon myös samanlaisia rakenteita sisältävää verkostomallia Palvelujen tarjoamisessa tehtiin jaottelu lähipalveluihin, joita on tarjolla joka kunnassa sekä alueellisiin palveluihin, joita tarjotaan keskitetysti Pääperiaate keskitetyissä palveluissa on, että palvelujen resurssit ovat liikkuvia ja sijoittuvat kuntiin kysynnän ja tarpeen mukaan - Sijaitsevat fyysisesti alueellisesti joko yhdessä tai kahdessa kunnassa ja jalkautuvat sieltä tiettyinä aikoina eri kuntiin tarjomaan palveluja - Erityisosaamisen ja perusterveydenhuollon välisen jaon madaltaminen, erityisosaamisen lisääminen kunnissa 16
Verkostomalli 1 Lähipalvelut Kouluterveydenhuolto Äitiys- ja lastenneuvola Perhetyö Sosiaalityö Lapsiperheiden kotipalvelu Perhevalmennus Kuntoutus Keskitetyt palvelut Terapiapalvelut (toiminta-, puhe-, ja fysioterapia) Vaativa sosiaalityö (vaativat lastensuojelutapaukset, Seri, lapsioikeudelliset palvelut) Sosiaalipäivystys (ympärivuorokautinen päivystys-> lastensuojelu, muu sosiaalityö, perhekriisit, perheväkivalta, elämänhallinta, mt ja päihde, jne.) Perheasiainneuvottelu (parisuhteen ja perheen asiat) Lasten ja nuorten psyk. Palvelut Keskusneuvola (raskauteen ja naistentauteihin liittyvät ongelmat, äitiyspoli, synnytykset) Perheneuvola Etsivä nuorisotyö (varhaistuki nuorille -> etsitään ratkaisuja nuoren pulmiin sekä vastauksia kysymyksiin, autetaan nuorta saavuttamaa tarvitsemansa palvelut) Opiskeluterveydenhuolto Palveluohjaus Mielenterveys- ja paihdepalvelut 17
Verkostomalli 2 Lähipalvelut Perhesuunnittelu Kohtaamispaikat Sosiaalihuollon peruspalvelut Neuvola Kouluterveydenhu olto Opiskelijaterveyde nhuolto Keskitetyt palvelut Lastensuojelu Sosiaalipäivystys (ympärivuorokautinen päivystys-> lastensuojelu, muu sosiaalityö, perhekriisit, perheväkivalta, elämänhallinta, mt ja päihde, jne.) Perheoikeudelliset palvelut Lasten ja nuorten psyk. Palvelut Keskusneuvola (raskauteen ja naistentauteihin liittyvät ongelmat, äitiyspoli, synnytykset) Perheneuvola Vammaispalvelut Palveluohjaus Mielenterveys- ja paihdepalvelut Lasten ESH Kuntoutuspalvelut 18
Verkostomalli 3 Lähipalvelut Äitiys- ja lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Hyvinvointipiste Kotipalvelu Sosiaalityö Etsivä nuorisotyö Kotisairaala Perhepalvelu Kuuntelupalvelu Keskitetyt palvelut Sosiaalipäivystys (ympärivuorokautinen päivystys-> lastensuojelu, muu sosiaalityö, perhekriisit, perheväkivalta, elämänhallinta, mt ja päihde, jne.) Lapsi-/perheoikeudelliset palvelut Lasten erikoissairaanhoito Ryhmätoiminta Liikkuva palvelu (Onni-rekka) 19
Perheiden talo konseptin laskennallista analysointia Menetelmänä käytettiin tapahtumapohjaista simulointia Tavoitteena oli analysoida vaikutuksia, jos nykyistä toimintaa muutetaan - toiminnan painopisteiden muuttaminen (ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen) - toimintojen integrointi (kokonaisvaltaisempi hoito, enemmän palvelua yhdellä kertaa) - toiminnan uudelleenjärjestely (alueelliset ja keskitetyt palvelut) - tulevaisuuden asiakasmäärien muutosten vaikutukset palvelujen käyttöön ja resursointiin 20
Perheiden talo konseptin laskennallista analysointia Tietoa toiminnan konkreettisista muutoksista yritettiin kerätä asiantuntijoilta kahdessa järjestetyssä työpajassa - Faktatiedon puuttuessa arvioiden tekeminen osoittautui haasteelliseksi Simuloinneissa päätettiin keskittyä selkeisiin asiakokonaisuuksiin, joissa laskennalliselle analyysille tarvittava tieto olemassa Tarkastelukokonaisuuksiksi otettiin lastensuojelu, synnytykset sekä keskitetyt palvelut 21
Lastensuojelu laskennallinen analysointi Lastensuojelussa sekä sijotukset että sijoitusten kustannukset ovat nouseet voimakkaasti viimeisen 10-15 vuoden aikana Tarkastelussa analysoitiin miten asiakasryhmän palvelukäyttö oli muuttunut ensimmäisen lastensuojelun tapahtuman jälkeen lastensuojelua edeltävään tilanteeseen 3 ja 6 kuukauden aikaikkunat Vastaava tarkastelu tehtiin myös lastensuojelun asiakkaiden huoltajien osalta Simulointimallissa tehtiin erilaisia laskennallisia skenaarioita sijotusten ennaltaehkäisyn osalta 22
Lastensuojelu laskennallinen analysointi Tavoitteena analysoinnilla oli arvioida miten painopisteen muutoksella saataisiin mahdollisesti ennaltaehkäistyä sijotuksia sekä minkälaiset kustannusvaikutukset näillä toimenpiteillä olisi mahdollista saada aikaan 23
Lastensuojelu kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat 250 200 189 199 171 182 206 217 214 150 100 74 92 109 89 105 86 102 99 97 110 123 134 131 143 142 154 151 50 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 24
Lastensuojelu laitos- ja perhehoidon kustannukset yhteensä 10 000 000 9 000 000 8 794 000 8 557 000 9 183 000 8 000 000 7 000 000 6 000 000 6 123 000 6 190 000 7 099 000 5 000 000 4 651 000 4 993 000 4 000 000 3 724 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 25
Lastensuojelu kustannukset/sijoitus 50 000 45 000 42 718 42 894 40 000 36 285 39 009 39 399 35 000 30 000 25 000 24 219 30 877 26 397 30 758 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 26
Lastensuojelu palvelukäytön analysointia Palvelun käytön muutos 3 kk ennen ja jälkeen lastensuojelutapahtuman - Vanhemmilla muutosta erityisesti mielenterveys- ja paihdepalvelujen käytössä (+42%). Myös erikoissairaanhoidon käynneissä välitöntä kasvua 14,5% - Lapsilla suurimmat muutokset terveyskeskuskäynneissä (+42%) sekä kouluterveydenhuollon käynneissä (+33%). Tämän lisäksi lasten psykiatriset käynnit nousseet 22% sekä erikoissairaanhoidon käynnit 12% - Myös muiden palvelujen osata havaittavissa hienoista nousua 27
Lastensuojelu palvelukäytön analysointia - Tarkasteluajanjakson laajentaminen 3kk 6 k ei kasvattanut palvelun käyttöä muiden kuin mielenterveys- ja päihdepalvelujen käytön osalta, jossa kasvu olikin kolminkertainen 28
Lastensuojelu simulointi Perusajatuksena toiminnan painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön Malliin sisällytetty mukaan perheiden kokonaisuuteen liittyvät tapahtumat sekä lasten että vanhempien osalta Kustannukset jokaiseen tapahtumaan liittyen generoitu kuntien tarjoamasta kustannustiedosta keskiarvomääritteinä Kustannukset sijoitusten osalta määritetty erikseen Sotkanetin tietojen perusteella kokonaiskustannukset jaettuna sijoitettujen määrällä Ennaltaehkäisevän toiminnan on ajateltu mahdollistavan sijoitusten vähenemisen (erilaiset skenaariot, joissa sijoitusten määrää varioitu) 29
Lastensuojelu simuloitavat palvelukokonaisuudet Lasten osalta perheiden palveluja tarkastelussa oli 13 kpl ja vanhempien osalta 12 kpl Lapsilla palvelutapahtumia kahden vuoden ajanjaksolla 18769. Vanhemmilla vastaava määrä 16075 30
Lastensuojelu vanhempien palvelunkäyttö Tk vastaanotto 17,68% Sosiaalityo Perhetyo Perheneuvola 0,03% 1,27% 0,05% Paivystys 9,20% Opiskelijaterveydenhuolto Neuvola 1,01% 5,89% Total Mielenterveys/paihdeyksikko 35,91% Lastensuojelu 10,35% Lapsiperheiden kotipalvelu Kouluterveydenhuolto 0,04% 0,19% Erikoissairaanhoito 18,39% 0,00% 5,00% 10,00% 15,00% 20,00% 25,00% 30,00% 35,00% 40,00% 31
Lastensuojelu lasten palvelunkäyttö Tk vastaanotto 1989 Sosiaalityo Psykologin vastaanotto Perheneuvola 26 10 20 Paivystys 1855 Opiskelijaterveydenhuolto 659 Neuvola Muu esh 2327 3589 Total Mielenterveys/paihdeyksikko Lastent. Poli 382 377 Lastensuojelu 1660 Lastenpsyk. pkl 2174 Kouluterveydenhuolto 3701 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 32
Lastensuojelu simuloinnin tulokset Lasten palvelujen kustannukset noin 7,2 milj. Vanhempien palvelujen kustannukset noin 5,2 milj. Sijoituksiin liittyvät kustannukset noin 15 milj. Yhteensä lastensuojeluasiakkaiden kustannukset tarkasteluajanjaksolta 27,4 milj. Välittömän palvelukäytön kasvu lastensuojelutapauksen jälkeen aiheuttaa noin 20 000 kustannusten kasvun lapsilla ja vanhemmilla noin 35 000 kustannusten kasvun 33
Lastensuojelu simuloinnin tulokset Mielenterveys ja päihdepalvelujen käytön skaalaaminen vuositasolla nostaa kustannukset noin 80 000-90 000 / vuosi Tämä kustannuspotentiaalin hyödyntäminen mahdollistaisi 1-2 perhetyöntekijän palkkaamisen ennaltaehkäisevään toimintaan Tärkeää on huomioida lastensuojelun asiakkaiden ja heidän huoltajiensa osittain puutteelliset tiedot aineistossa Kustannukset saattaavat olla jopa kaksi kertaa suuremmat kuin edellä kuvatut 34
Lastensuojelu simuloinnin tulokset Suurin potentiaali on sijoitusten ehkäisyssä ja siksi tämän potentiaalin tarkasteluun tehtiin viisi eri skenaariota - Sijoitukset vähenevät 5%: kustannussäästö noin 0,75 milj. - Sijoitukset vähenevät 15%: kustannussäästö noin 2,2 milj. - Sijoitukset vähenevät 30%: kustannussäästö noin 4,6 milj. - Sijoitukset vähenevät 45%: kustannussäästö noin 6,8 milj. - Sijoitukset vähenevät 60%:kustannussäästö noin 8,7 milj. Osa sijoituksista on toki välttämättömiä mutta osa sijoituksista voidaan välttää tukemalla perheen jaksamista erilaisin keinoin 35
Synnytykset Laskennallinen analysointi Syntyneisyys on ollut viime vuosina laskussa ja tällä on vaikutusta myös perheiden palveluihin. Tämän vuoksi synnytykset on analysoitu tarkemmin omana kokonaisuutenaan. Synnytysten osalta on tarkasteltu syntyvyyden muutosta seuraavan kymmenen vuoden aikana ja tehty tarkastelua palvelunkäytön näkökulmasta raskausajasta kouluterveydenhuoltoon saakka - Äitiysneuvola - Lastenneuvola - Kouluterveydenhuolto 36
Synnytykset 15-49 vuotiaat naiset 1200 1000 945 969 911 908 800 600 857 763 833 768 742 716 737 649 660 674 666 670 662 657 667 691 702 695 653 639 580 400 200 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 37
Synnytykset Synnytysten jakautuminen Länsi-Pohjan alueella kunnittain kahden vuoden tarkasteluajanjaksolla Syntyneisyys on suhteellisen alhaista Ylitorniossa, Simossa ja Tervolassa 464 29 377 KEMI KEMINMAA SIMO TERVOLA TORNIO YLITORNIO 53 31 161 38
Synnytykset Syntyvyyden muutoksen arviointi on tehty trendianalyysina, perustuen tietoon synnytysten määrästä ja sen muutoksista vuodesta 1990 vuoteen 2014 Jos muutostrendi jatkuu samana, on synnytysten määrä 10 vuoden kuluttua arviolta 450-460 Laskua seuraavan kymmenen vuoden aikana tapahtuu hieman yli 20% Synnytysten laskulla on vaikutuksia muun muassa äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon palvelujen käyttöön 39
Synnytykset laskennallinen simulointi Synnytysten vaikutusta palvelujen käyttöön on arvioitu simuloimalla käyttäen pohjatietona arvioita synnytysmäärien muutoksesta seuraavan 10 vuoden aikana sekä analysoiden nykyistä asiakaskohtaista palvelun käyttöä eri lasten palveluissa - Äitiysneuvola - Lastenneuvola - Kouluterveydenhuolto 40
Synnytykset laskennallinen simulointi Mallissa on kuvattu synnytysten lasku vuosittain Tämä määrittää asiakasmäärän muutoksen Palvelunkäyttö asiakasta kohden on laskettu käytössä olleesta aineistosta - Äitiysneuvolatoiminnan osalta mukaan otettu asiakkaat, joilla on ollut synnytysdiagnoosi (O80-O84) - Lasten neuvolan osalta mukaan on sisällytetty 0-6 vuotiaat lapset, joilla on käyntimerkintänä ollut neuvola - Kouluterveydenhuollon osalta mukaan on sisällytetty asiakkaat, joilla on käyntimerintänä ollut kouluterveydenhuollon käynti 41
Synnytykset laskennallinen simulointi Palvelunkäytössä oli suuria eroja Käyttöä oli aina muutamista satoihin saakka Jokaisen palvelukokonaisuuden osalta on laskettu vuosittainen käyntimääräjakauma, jonka perusteella uudelle asiakkaalle määritetään tietty määrä käyntejä vuodessa 42
Synnytykset simuloinnin tulokset Analysoinnin tulokset - Neuvolapalvelujen (äitiysneuvola) käyttö vähenee 10,5% - Lastenneuvolojen käynnit vähentyvät 13,2 % - Kouluterveydenhuollon käynnit vähenevät 12,2 % Edellä mainittujen palvelujen osalta synnytysten väheneminen korostuu erityisesti kunnissa, joissa synnytysmäärät ovat suhteellisen pienet jo nyt, kuten Simo ja Ylitornio (synnytyksiä 15-20/vuosi) Vaikutuksia muutoksella on sekä toiminnan resursointiin että palvelujen toteuttamiseen (oma vai keskitetty toiminta) 43
Verkostomalli 4 vaihtoehtoinen ehdotus Lähtökohtana on lastensuojelun asiakkuuksien ja erikoissairaanhoidon käytön suuri määrä sekä raskaudenkeskeytysten toinen sija tilastossa Universaalit palvelut (joka kunnassa) Äitiysneuvola, Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto (Huom. Onko mahdollista Ylitornion ja Simon osalta miettiä erilaisia ratkaisuja yllä olevien kolmen palvelun toteuttamiseksi, esim. yksi terveydenhoitaja pystyy kunnassa hoitamaan nuo kolme tehtävää tai ne tuotetaan ko. kunnille resurssipoolin kautta) 44
Verkostomalli 4 vaihtoehtoinen ehdotus Perhetyö ja kotipalvelu Sosiaalityö Päihde- ja mielenterveyspalvelut (tämä voidaan toteuttaa myös resurssipoolin kautta) Resurssipooli, jolla kaksi toimipistettä + liikkuvat asiantuntijat kuntiin Kasvatus & perheneuvola Terapiapalvelut (puhe-, toimintaterapia- ja fysioterapia) Opiskelijaterveydenhuolto Koulupsykologi 45
Verkostomalli 4 vaihtoehtoinen ehdotus Ehkäisyneuvola (keskitettynä puhelinpalveluna (neuvonta ja reseptit), reseptien nouto äitiysneuvolan tai tk:n kautta paikallisesti) Päihde- ja mielenterveyspalvelut Lastensuojelun avohuolto (tukitoimien koordinointi) Keskitetyt palvelut Keskusneuvola (poikkeavat raskaudet, äitipoli, UÄ-tutkimukset) Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria 46