Sointujen muunteu ja aajennukset IV SOINTUJEN VÄRITTÄMINEN 11. Sointujen muunteu ja aajennukset Sointujen väriä ja tunnemaa voidaan muuttaa (1) muuntamaa sointusäveiä tai (2) aajentamaa sointua. Sointujen muunteu ja aajentaminen on yksikertainen (ja siksi myös yeensä ensimmäinen) tapa tehdä sijaissoinnutusta. Sointusäveen muuntaminen. Neisoinnuissa aennetaan yeensä soinnun kvintti, duurisoinnuissa voi kvintin myös yentää. Mikäi dominanttisoinnussa on nooni sen voi yentää tai aentaa. Pohjasävetä ei voi muuntaa, siä se muuttaisi harmonian perustan, terssiä ja septimiä ei voi muuntaa, siä sioin sointutyyppi vaihtuisi. G + 5 ==== & 4 Dm G œ œ Cmaj œ Sointujen aajentaminen. Laajentaa voi sointuja seuraavasti: 1. nooni (= 9) säväyttää joka sointua, ja onkin yeisin neisoinnun aajennus. 2. perusduuriin (esim. C6 ja Cmaj) +11 ja 13 3. perusmoiin (esim. Cm6 ja Cmmaj) 11 ja 13 4. moiseptimiin (esim. Cm) 11, jotkin amerikkaaisähteet hyväksyvät myös intervain 13 5. puoidimiin (esim. Cm-5) 11 ja -13 6. dimiin (=vähennetty septimisointu esim. C ) 11 ja -13 sekä maj = -15. dominanttiseptimisointuun (esim. C) +11 ja 13 Laajennetut soinnut voi ajatea myös seuraavasti: perussointu+yärakenne ei upper structure (tavaisesti komisointu). Tämä hepottaa muistamista, siä yäpuoinen komisointu on tyypitään kuin peruskomisointu. Se on vain kokosäveaskeen perussoinnun yäpuoea Niinpä perusduuri- ja dominanttiseiskasoinnut aajennetaan koko-yös -duurisoinnua. Seuraava kuva sevittää tiannetta. Cmaj Cmaj 13 + ======= & #_ 11 = C C 13 + 11 ======= & b _ b_ #_ = Sointujen värittäminen 16
Sointujen muunteu ja aajennukset Cmmaj Moineisointuja aajennetaan moisoinnua, kokosäve yös kuten duureissakin. Moiseptimisointuun ei vättämättä hauta intervaia 13, kuuntee ja anna korvan ratkaista. Cmmaj 13(11) ======= &b b _ = Cm ( ) Cm 11 Cm 13 ======= & ( ) b b b b _ = Moiseptimisoinnut, joissa on vähennetty kvintti ei puoidimisoinnut, aajennetaan vähennetyä komisoinnua. Ja taas sointu akaa kokosäveaskeen pohjasävetä yempää. Cm - 5 Cm 11-13 - 5 ======= & b b b b b b b _ = Vähennetyt neisoinnut ei dimisoinnut voidaan, muista C poiketen aajentaa neisoinnua, jooin sointuun tuee yhteensä kahdeksan sävetä. Yärakenteeseen sopiva sointu on tietysti _ b _ ======== & b_ b b b = vähennetty neisointu ei dimi ja se on kokosäveaskeen pohjasävetä yempänä. Sointu on sen verran raju, että se on syytä merkitä kahden soinnun yhdistemänä. Dominanttisoinnun aajennusmahdoisuuksia on ukuisia ja yärakenneajatteu ei vättämättä hepota muistamista eikä hahmottamista. Ohessa on soinnut aajennettu jakaen ne perinteisesti kahteen perheeseen: 13-soinnut ja at-soinnut. Edeisessä on mukana suuri nooni, yinouseva 11 ja suuri tredesimi 9, +11 ja 13. Jäkimmäisessä on käytetty kvintin ja noonin muunnoksia. 13-sointuja: ==== & b _ C9 b # C 9 + 11 _C13 C b b # 13 + _ 11 _ = Sointujen värittäminen 1
Sointujen muunteu ja aajennukset At-sointuja: C ==== & b - 9-5 C bb _ b # + 9-5 C b b - 9 + 5 C _ b # b# + 9 + 5 = At-soinnuissa voi oa samanaikaisesti moempia kvintin ja noonin muunnoksia, joten sointu on hepompi kuvata asteikkona. At-asteikko: ===== & _ b # b # b Dominanttisoinnua on vieä isää aajennusmahdoisuuksia. Lisäopintoja varten kannattaa tutustua Mark Levinen kirjaan The Jazz Piano Book. Sointuja vaitessa on huomioitava meodia. Jos jokin soinnun säveistä on pienen noonin (tai pienen sekunnin) päässä meodiasta aaspäin, syntyy voimakas ei toivottu dissonanssi. Täöin on sointua tai meodiaa muutettava. Seuraavassa esimerkissä on esitety täaiset tapaukset. Varo näitä. Cmaj Cmaj + 11 Meodia ====== & = Säestys ß Soita esimerkit. Cm 9 b C + 9 C13 b_ ====== & # b b b # = ======? = Sointujen värittäminen 18
Sointutyypin muunnos 12. Sointutyypin muunnos Sointutyypin vaihtaminen voi muuttaa dramaattisesti kappaeen tai D ==== & 4 Dm - 5 G fraasin tunnemaa. Duurisoinnun tiaa voi käyttää moisointua, moin tiaa duuria, dominanttia tai vähennettyä sointua Muunnos voi oa mikä tahansa sointu, joka sopii meodiaan. G C sus 4 C6/9 I ======= & 4 Cmaj C 6 Cm b b Cmmaj _ b _ bc _ II ======= & 4 D b Dm b b maj Dm #D b - 5 III ======= & 4 Em Em b - 5 b Eb E b b b b maj E b b maj + 5 IV ======= & 4 Fmaj b F Fm b b F# # m - 5 V ======= & 4 Gm G b Gm b b - 5 Gmaj # VI ======= & 4 Am Am b - 5 A b b b maj VII ======= & 4 Hm_ - 5 B b b _ maj Bb_ bb b m Hm # _ b_ Bb b H b_ Cmmaj Cm b & b _ b _ Dm & b - 5 Dm E b maj & b + 5 E b b b maj & b b Fm b F Gm & G b Ab b maj Am b - 5 & b b_ H Hm _ - 5 b_ B b & b Vaihtosointuja voi hakea, kuten yä, systemaattisesti myös kirkkosäveajeista, I asteen soinnun tiae voi kokeia doorisen tai miksoyydisen asteikon I asteen Sointujen värittäminen 19
Pidätyssoinnut sointua. Moissa voi ainata puoestaan sointua uonnoisen tai meodisen moin puoeta. Aa esitetty tauukko antaa täaisia vaihtoehtoja.tauukkoa käytetään siten, että ensin anaysoidaan kappaeen sointuasteet ja sitten vaitaan vaihtosointu tauukosta. Tauukot on tehty C-duurissa ja c-moissa, joten transponoi tarvittaessa. Uusia sävyjä B-duurin perussointuihin on sovitettu kappaeessa Heijastus: Dm = III asteen neisointu, Gm-5 = meodisen b-moin VI aste, Hmaj = b-fryygisen II aste, Cm-5 = harmonisen b-moin II aste, tummia sävyjä puretaan vaiheittain pidätyssoinnun avua. Dm Dm Gm Gm - 5 Hmaj Cm - 5 F sus 4 Cm ======== & bb c F F = B: III VI II V Moin sointuja on muutettu uonnoisen ja meodisen moin soinnuia. Cm Cm ====== & bb b 4 Fm F G n c: I IV G V Cm Cm I 13. Pidätyssoinnut Jazzmusiikissa yeistyi 60-uvua terssittömät harmoniat. Pidätyssoinnuia on heppo uoda epätavainen, avoin sävy. Niissä soinnun terssi korvataan kvartia - soinnun terssistä tuee samaa meodisesti inharmoninen säve. Yeensä pidätyssoinnussa on mukana pieni septimi, mutta suurta septimiäkin voi käyttää, sävy on sioin räikeämpi. Kassisessa tapauksessa kvartti purkautuu terssiin, mutta modernimpi tapa on jättää kvartti purkamatta saadaan keuva tunnema. C sus 4 F sus 4 B = & 4 C F œ œ œ B œ b b sus 4 H sus 4 E sus 4 A sus 4 D sus 4 D === & 4 D Sointujen värittäminen 20
Lisää pidätteyä. D 9 sus 4 Pidätyssoinnut voidaan jakaa kahteen ryhmään: (1) miksoyydisen asteikon pidätyssoinnut (ähinnä duuriympäristössä) ja (2) doorisen asteikon pidätyssoinnut (moiympäristö). G sus 4 F/G Fmaj /G Dm /G ß= & _ =? 1. Gsus4 voidaan esittää myös F/G, Fmaj/G tai Dm/G. Nämä merkinnät kertovat tarkaeen, mitä tapahtuu. Tunnetuin esimerkki täaisista soinnuista ie Herbie Hancockin Maiden voyage, joka perustuu pekästään pidätyssointuihin. (Anaysoi esimerkki.) ß========= & 4 = _ j. _.. _.. j. _ _ _ =========? 4 j.... ĵ = 2. On hyvin tyypiistä jättää moiympäristössä terssi pois ja aittaa tiae kvartti (ja/tai nooni). Hieno sointi saadaan myös siten, että soinnussa on pieni terssi ja kvartti mutta ei kvinttiä. Sointumerkintä Gmadd11no5 on aavistuksen iian dramaattinen, merkintä voisi oa Csus4/G tai Fsus4/G. Tutustu kappaeseen Red Cay. G sus 4 /D F sus 4 /C D b /E b E b /F F/G Dsus ß== & b 4 Œ Œ = b j b j n j.. b n 4 /A j. ==? b 4 œ = b b nœ œ. 14. Lisää pidätteyä. II-V -sointu kuku voidaan korvata Vsus4 soinnua: Dm - G -> Gsus4 Sointujen värittäminen 21
Meodianuotin soinnuttaminen, kromaattiset sijaissoinnut Aiemmin esitety fryyginen sointu edustaa myös pidätyssointuja. Samaan sarjaan voisi askea myös seuraavan dominanttitehoisen pidätyssoinnun: A b +/G Cmaj ß======== & 4 = b ========? 4 = _ Mikäi meodia päättyy I asteen perussäveeen tai kvinttiin voidaan kappaeen opussa käyttää puoi-yös - majseiskasointua (add+11:a maustettuna). D b maj C 6 = & 4 Dm G _ 15. Meodianuotin soinnuttaminen, kromaattiset sijaissoinnut Meodia voidaan eristää akuperäisestä harmoniarungosta ja vaita soinnut meodiasäveten mukaisesti. Soinnutuksessa on täöin kome eri periaatetta: 1. Sointu voidaan asettaa akuperäisen tiae, mikäi meodia käy siihen. Meodian on siis muodostuttava sointusäveistä, isäsäveistä ja sointuun sopivista hajasävekuvioista. Jos esimerkiksi meodiasäve on F ja sointu Db, voimme vaihtaa soinnuksi Cm11, jooin meodia on soinnun undesimi. ß== & 4 Hm - 5 E Gm 11 E # _ b b 13 Dm b _ 11 B b + 11 _ Am 11 _ F # m - 5 n ==? 4 _ b (b)œ bœ # Sointujen värittäminen 22
Meodianuotin soinnuttaminen, kromaattiset sijaissoinnut 2. Meodianuotti voi oa soinnun muunnesäve. Jos vaikka meodiasäve on G ja sointu C, vaihdetaan soinnuksi Db-5. Lopputuos on edeistä menetemää kirpeämpi. ß== & 4 Fm b B b + b _ (n) _ 11-9 E b maj Dm bœ n _ b_ - 5 b Db +11# H _ # # + 11 G _ b b (n) - 13-9 Cm b ==? 4 b b b _ b # b # 3. Meodia on sointuun sopimaton säve. Jos meodia on F ja sointu Dm, vaihdetaan soinnuksi Em9, joe F on inharmoninen säve. Tämä menetemä takaa erittäin riitasointisen opputuoksen. Se mitä tapaa käyttää riippuu ympäristöstä, ja siitä kuinka konsonoivaa tai dissonoivaa tekstuuria hautaan. Vaintaan vaikuttaa myös se, kuinka pajon hautaan toteuttaa tonaaisia funktioita vai edetäänkö mieivataisesti. Nämä työkaut eivät anna pikaratkaisua mihinkään soinnutusongemaa vaan vaativat pitkää työstöä. Matti Ruippo 2002 Sointujen värittäminen 23