Sijaissoinnutus. w w. ================= & w w I VÄLITÖNTÄ SUKUA OLEVAT SOINNUT. Matti Ruippo, Diatoniset ja enharmoniset sijaissoinnut C: I

Transkriptio

1 Sijaissoinnutus Matti Ruippo, 2002 Sijaissoinnutuksea on tarkoitus antaa sävemäe persoonainen sävy. Sen avua päästään saman soinnun oputtomasta toistamisesta, uodaan jännitteitä, saadaan aikaan vahvempi bassokuku ja mieenkiintoisempi vertikaai (soinnuinen) rakenne improvisointia varten sekä hepotetaan tai vaikeutetaan kappaeen soittamista. Soinnutuksen muokkaaminen on tehtävä siten, että kappaeen kokonaisuus ei kärsi, onkin syytä etukäteen päättää niistä keinoista, joia muokkauksen aikoo tehdä. Soinnut voidaan vaita esimerkiksi siten, että kappaeen akuperäinen harmoniarakenne ei muutu ja uudet soinnut vain tehostavat ja värittävät kappaetta. Voidaan myös rakentaa harmonia aivan uudestaan. Kuitenkin: If it ain t broke, don t fix it, ei vapaasti savoksi: eähän innostu iikoo. Luova mieikuvitus, jota avustetaan teoriasta opituia keinoia, johdattavat kunnoiseen tuokseen. Lopuisen tuomion antaa korva. Sijaissoinnutuksessa on: (1) huomioitava meodian eteneminen, (2) harmoniarytmiikka saatava tasapainoiseksi, (3) tärkeintä huomata kappaeen tyyisuunta, sovituksen käyttötarkoitus sekä kuoinenkin asiayhteys monasti yksinkertainen perussoinnutus tuo toivotuimman tuoksen (ei harkitsematon sijaissointujen käyttö), (4) muistettava, että rytmi on musiikin tärkein peruseementti, meodia toisena ja vasta sitten soinnut ja harmonia. Seuraavassa esiteään vaihtoehtoja sijaissoinnutusta varten. I VÄLITÖNTÄ SUKUA OLEVAT SOINNUT 1. Diatoniset ja enharmoniset sijaissoinnut Soinnut, joia on useita yhteisiä säveiä voidaan korvata keskenään. Diatonisia sijaissointuja ovat I asteee III ja VI; IV ja II aste voivat vuorotea samoin V ja VII. ================= & w w w w w w w_ = w_w_w : I Em III Am F Dm VI IV II V VII G B Seuraavassa esimerkissä on meodia (Heijastus) soinnutettu kahdea tapaa: yempänä on Otto Pamgrenin soinnutus ja aempana säveajin perussoinnut. Anaysoi esimerkki. 1

2 Diatoniset ja enharmoniset sijaissoinnut Dm Gm m B b E & bb c b F F Harmoniarytminä kaksi sointua/tahti on käytännössä tihein. Harmoniarytmin muutokset on syytä tehdä vaiheittain, ei näin: tahdissa on yksi sointu, seuraavassa tahdissa nejä sointua. Tutustu kansanauuun, jonka perussoinnutusta on maustettu diatonisia sijaissoinnuia ja harmoniarytmiä tihennetty vaiheittain. m E b Fm Dm - 5 G H m === & bb b 4 m ˆ ˆ ˆ Fm ˆ ˆ ˆ ˆ ˆ_ ˆ ˆ ˆ ˆ ˆ G m ˆ ˆ _ = A b Vähennetty septimisointu voi vaihtua toiseksi dimi- tai puoidimisoinnuksi, jonka säveiä on samaa dimiakseia. Vähennetty septimisointu enharmonisesti toisin uettuna on myös heppo tie säveajivaihdoksiin. Vertaa seuraavia sointuja keskenään, mitä huomaat sointujen säveistä? D # w F # A ================ & b w b bw bw w_ #w #ww b w Seuraavassa esimerkissä on tehty dimisoinnue enharmoninen muunnos, mikä on vaikuttanut hieman muuhunkin soinnutukseen. F F # m ===== & # G G # 3 4 œ. œ œ. # D Hm Em A j œ. œ ˆ. D j ˆ_ ˆ_ Sijaissoinnutus; Väitöntä sukua oevat soinnut 2

3 Itsenäiset sijaissoinnut 2. Itsenäiset sijaissoinnut Nämä soinnut toimivat suhteeisen riippumattomasti verrattuna muuhun musiikiiseen ympäristöön. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, ennen kuin päättää korvata jonkun soinnun seuraavia vaihtoehdoia. Nimitys Itsenäiset sijaissoinnut on hieman harhaanjohtava, siä nämä soinnut ovat jonkin säveen kautta väitöntä sukua akuperäisee soinnue, ei ne rakentuvat samoin kuin diatoniset sijaissoinnut. Itsenäiset sijaissoinnut saapuvat paikae jostain muusta säveajista sen enempää seitteemättä. 1. I asteen tiae biimaj tai bvimaj: maj > Dbmaj, maj > Abmaj ================ & # Am H Fmaj c Em ˆ ˆ # ˆ_ Œ E b maj D # 34 & G Em ˆ ˆ D G 2. Moin tiae kvartti-yös -dominanttiseiska: Dm > G. Tämä toimii varsinkin, jos korvataan moisubdominantti: F Fm > F Bb. Amerikkaaisessa kirjaisuudessa sointukorvauksen nimi back door. Tässä ajateaan moisubdominantti muunnesäveajin II asteeksi ja tehdään sie V aste. # # ==== & ˆ G Gm D. 3. Moin tiaa seainen moiseiskasointu, jonka pohjasäve on sijaistettavan soinnun pohjasäveetä akavata dimiakseita. Esimerkiksi jos sijaistetaan Dm: D :n säveet ovat d, f, as, h; Dm > Fm Dm > Abm Dm > Hm Sijaissoinnutus; Väitöntä sukua oevat soinnut 3

4 Yhteinen asteikon säve & b 3 Am 4 œ. œ J œ = Dm œ 4. Kuten edeä, mutta sijaissointu on moiseiska-5 tai dimisointu: Dm > Fm-5 tai F Dm > Abm-5 tai Ab Dm > Hm-5 tai H. Gm. J B b m F # m - 5 Am F & c ˆ_ ˆ œ ˆ E b Am Em Em & c _ ˆ œ Jäkimmäisessä esimerkissä on jännitettä tasoitettu neisoinnua (Em) 5. Dominantin tiae suuri terssi yös dimisointu tai sen käännös: G > H, G > D, G > F, G > Ab G == & b c F B ˆ ˆ b F w. 3. Yhteinen asteikon säve Kun meodiasäve toistuu, kunkin nuotin soinnuttaminen eri soinnuia voi oa tehokas efekti. Ainoa sääntö on, että meodian säve kuuu soinnun säveiin tai isäsäveiin, suositukseksi voisi mainita bassoäänen asteittasen iikkeen. Monesti opputuos hiveee eniten sovittajan itsensä korvia. 4 Sijaissoinnutus

5 Yhteinen asteikon säve ================ & bb c Dm sus 4 Bb maj Ab Gm 9 E b maj Db + 11 = ================ & bb m B b sus 4 Ab maj Gb 13 F + 5 F = Sijaissoinnutus; Väitöntä sukua oevat soinnut 5