Liite 3. KARELIA ICE PIE Innovaatioita ja elämyksiä Pielisen ympärillä. Markkinointisuunnitelma

Samankaltaiset tiedostot
Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma

Sivu 1 / 8. Liite 1. Karelia Ice Pie Innovaatioita ja elämyksiä Pielisen ympärillä. Työpaketit

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Sagrada Familia in Ice matkailutuotteena LUT2029 Experience Design, syksy 2014 opiskelijaryhmän esitykset Karelia-amk, matkailun koulutus

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Strategia Päivitetty

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

ONLINE. Tampere All Bright!

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

JÄÄRAKENTAMINEN JUUASSA Lump sum-hanke

h KESKILUOKKA Tunnistaa, että Suomi on korkeatasoinen ja varteenotettava

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun kehitys maakunnissa

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ , Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta

Matkailun iltakahvit 29.1.

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Aamukahvit matkailutoimijoille Varpasaari Kalastuspuisto Saimaa Geopark -projekti

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät

Tämän sopimuksen osapuolet ovat Rovaniemen kaupunginhallituksen konsernijaosto ja Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy

Ajankohtaista markkinoilta

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

JUJUPRIX Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Business Finland Saksa & markkinoiden mahdollisuudet. Elina Iso-Oja, Advisor Business Finland Saksa Team Finland webinaari

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

Osaaminen merkitsee, työhyvinvointi ratkaisee Hengissä kevääseen seminaari

VIESTINTÄSUUNNITELMA

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen

Voimaa Pirkanmaan matkailuun (18 kk)

KOTIMAAN KAMPANJAT. Yhteisilmoitus IL Juhannusliite & iltalehti.fi viikkonäkyvyys

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

All the truth about FINLAND

Matkailun kehitys 2016

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori Kimmo Aalto

Lisärahoitushakemus loppuvuoden 2017 toimenpiteisiin

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Maaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen. Kysely yrittäjille kesäkuu 2018

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:

Lapin DigiStep -hanke

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

MARKKINOINTISUUNNITELMA

Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Kuntien markkinointitutkimus 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

Hallitus on päättänyt kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Yritysympäristön kehittäminen Rautjärvellä

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

Integroitu markkinointiviestintä

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet

Mahdollisuuksien matkailuala

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day Wille Markkanen

Rural Finland Matkailun kehittäjien tapaaminen Suvi Ahonen

Matkailun kehitys maakunnissa

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

Kuntien markkinointitutkimus vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA

Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan

Matkailun kehitys

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia

Koulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle Tulokset

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2017

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

2017/TR. Ideat lentoon, investoinnit käyntiin

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma

Tiedotuspalvelu.fi on Provisual Oy:n omistama viestintään, markkinointiin ja sosiaaliseen mediaan keskittyvä palvelu.

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Matkailualan info klo

Pohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke Sakke

Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamat projektit. Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Näkyvyydet paketissa. Yritysnäkyvyydet 2013

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Liisa Hentinen

Transkriptio:

Liite 3 KARELIA ICE PIE Innovaatioita ja elämyksiä Pielisen ympärillä Markkinointisuunnitelma

SISÄLTÖ 1 PERUSTIETOJA... 3 2 MARKKINAT... 5 2.1 KYSYNTÄ JA ASIAKKAAT... 5 2.2 KILPAILU... 5 2.3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 6 3 HANKEANALYYSI... 7 3.1 TOIMINTA-AJATUS JA HANKEIDEA... 7 3.2 TOIMINNAN ANALYSOINTI... 7 4 MARKKINOINNIN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET... 8 4.1 MARKKINA-ASEMA... 8 4.2 ORGANISAATIO, HENKILÖSTÖ JA TALOUDELLINEN ASEMA... 8 4.3 TUOTTEISTUS... 8 4.3.1 Tuotepolitiikka ja suunnittelu... 9 4.3.2 Hinta... 9 4.3.3 Jakelu... 9 4.4 VIESTINTÄ... 9 4.4.1 Myyntityö... 10 4.4.2 SP & PR... 10 4.5 MARKKINOINNIN ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ... 11 4.6 BUDJETTI... 11 4.7 MARKKINOINTIKEINOT JA KANAVAT... 11 4.8 MARKKINOINNIN AIKATAULU... 12 4.9 MARKKINOINTIKEINOJEN SEURANTA JA JÄLKIMARKKINOINTI... 12 LÄHTEET... 13

1 Perustietoja Pohjois-Karjalaan Juukaan rakennetaan maailman korkein jääkatedraali. Katedraali valmistuu tammikuussa 2015. Rakentamiseen liittyvä Karelia Ice Pie innovaatioita ja elämyksiä Pielisen ympärillä hanke on Juuan kunnan hallinnoima investointi- ja kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on luoda toimintaedellytykset innovatiiviselle talvimatkailukohteelle Juuan Nunnanlahteen ja kehittää alueen matkailuelinkeinoja. Koko hankkeen toteutusaika on 1.10.2014 31.3.2015. Tässä markkinointisuunnitelmassa keskitytään nähtävyyskohteen ja siihen liittyvien tuotteiden markkinointiin. Juuan matkailupalvelut ja kunnan matkailun www-sivut päivitetään marras joulukuussa 2014. Pielisen Karjalan matkailualan toimijoiden yhteistoiminta käynnistetään ja avajaisiin suunnitellaan PKKY/Nurmeksen ammattiopiston opiskelijoiden Matkailusaareke, jossa Pielisen Karjalan matkailutoimijat olivat esillä. Rakennettavan jääkatedraalin esikuva on Antoni Gaudin kollegoineen suunnittelema Sagrada Familian roomalais-katolinen kirkko Barcelonassa. Kirkon nimi merkitsee pyhää perhettä ja se on luonnosta inspiraatiotansa ammentavan art nouveau tyylisuunnan merkittävimpiä edustajia maailmassa. (Tarrago 1988, 44 48.) Samoin kuin esikuvansa Barcelonassa, toivotaan Sagrada Familia in Ice -jääkatedraalin tuovan Juukaan uusia matkailijoita ja erilaisen rakentamisen ihailijoita. Sagrada Familia in Ice tulee sijaitsemaan Suomen Kivikeskuksen vieressä, jonka näyttelyihin katedraalin pääsylipulla myös pääsee. Jäärakentamisen käytännön toteutuksesta vastaa Eindhovenin teknillinen yliopisto. Rakentamisessa ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon paljon erilaisia teknisiä vaikuttajia sekä yleisiä jäärakentamisen perusteita. Rakentaminen on suunniteltava hyvin, koska jään lujuus- ja muodonmuutosarvot vaihtelevat paljon olosuhteiden mukaan. (Ryynänen 2011, 4.) Juuan jääkatedraalin käytönaikaisia rakennemuutoksia seurataan ja tornit suljetaan asiakkailta heti, kun rakenteelle määrätyt raja-arvot tulevat vastaan. Juuassa rakennusmateriaalina käytetään sahanpurulla vahvistettua jäätä eli pykriittiä. Pykriittirakentamista kokeiltiin Eindhovenin teknillisen yliopiston sekä runsaan vapaaehtoisjoukon toimesta Juuassa jo talvella 2013 2014, jolloin Juukaan valmistui maailman suurin jääkupoli.

Hankkeeseen osallistuu lukuisia yhteistyötahoja. Juuan kunnan yhteistyökumppaneina toimivat Eindhovenin teknillinen yliopisto (TU/e), Karelia AMK ja PKKY:n Nurmeksen ammattiopisto, Josek Oy, Pikes Oy ja Karelia Expert. Lisäksi hankkeen onnistumisen kannalta tärkeän verkoston muodostavat paikalliset yritykset ja yrittäjät, Alankomaista Eindhovenin teknillinen yliopisto ja sen yliopistoverkosto: mm. Belgiasta KU Leuvenin ja Gentin yliopistot, B.E. Vedeneev, VNIIG Pietarista, Aalto yliopisto sekä tienkin paikalliset asukkaat, hankkeen työntekijät ja vapaaehtoiset. 4

2 Markkinat 2.1 Kysyntä ja asiakkaat Juuan kunnan läpi kulkee Valtatie 6, jolla liikkuu paljon autoja ja kotimaisia sekä ulkomaisia matkailijoita. Liikennelaskennan mukaan ajoneuvoja kulkee Nunnalahden ohi yli 2000 vuorokaudessa (Liikennevirasto, Pohjois-Savo, liikennemäärät 2013). Tie kulkee myös jääkatedraalin sijaintirakennuspaikan ohitse. Yöpymisiä Pohjois-Karjalassa kirjattiin vuonna 2013 yli 500 000, joista 93 000 on ulkomaalaisten yöpymisiä. Tärkein ulkomaalaisten matkailijoiden lähtömaa on Venäjä. Kotimaisten matkailijoiden osalta Pohjois-Karjala on jäänyt koko maan kehityksestä jälkeen. Tarvitaan siis investointeja ja päätöksiä matkailun tukemiseksi. (MaRa Ry 2014.) Noin kolmenkymmenen kilometrin päässä jääkatedraalin rakennuspaikasta sijaitsee Koli, joka on yksi Pohjois-Karjalan vetovoimaisimmista matkailukohteista. Vuonna 2013 Koli valittiin sekä vuoden retkikohteeksi että vuoden hiihtokeskukseksi. Yöpymisvuorokausia Kolin alueelle kertyy n. 50 000 vuosittain. (Mikkonen & Lahovuo 2014, 13.) Kolin matkailijoita on lyhyen välimatkan takia helppo houkutella kokemaan myös Sagrada Familia in Ice. Maantieteellisesti segmentoituna potentiaalisia asiakkaita ovat paikalliset asukkaat ja muut pohjoiskarjalaiset, lähiseutujen asukkaat (Savo), Etelä-Suomesta lähtevät kotimaan talvimatkailijat ja suuremmista kaupungeista tai ulkomailta, eturivissä Venäjältä, kotoisin olevat matkailijat. Väestöllisten ja sosioekonomisten tekijöiden perusteella voidaan omaksi segmentikseen erottaa myös kestävän ja reilun matkailun kannattajat. Jäärakentaminen on mahdollista toteuttaa ympäristötietoisesti ja kotimaiset matkailukohteet mielletään usein automaattisesti ns. reilujen käyntikohteiden luokkaan. Oman kävijäkuntansa tulee todennäköisesti muodostamaan myös jään ja lumen perässä Lappiin matkaavat turistit, jotka nyt suuntaavatkin vaihteeksi Pohjois- Karjalaan sekä Kolille jo muutenkin matkaa suunnittelevat lomailijat. 2.2 Kilpailu 5

Lumi- ja jäärakentamisen suurin kilpailu löytyy Pohjois-Suomesta tai ulkomailta. Kemissä on vuosittain rakennettava lumilinna, jossa, jossa vierailee parhaina talvina liki 100 000 henkilöä (Koskinen 2013). Lisäksi lähes kaikissa laskettelukeskuksissa on enemmän tai vähemmän lumija jäärakentamista jossain määrin. Juuan jääkatedraalin etu Lapin hiihtokeskuksiin nähden on sijainti; matka Etelä-Suomestakaan ei veny niin pitkäksi ja rajanylityspaikka Venäjältä on melko lähellä. Juuan jääkatedraali on ainutlaatuinen rakennushanke vuosittain vaihtuvine rakennelmineen, ennätyskorkeuksien tavoitteluineen ja kansainvälisen ilmapiirin takia. 2.3 Toimintaympäristö Pielisen rannalla sijaitseva Juuka on tunnettu nunnanlahtelaisesta kiviteollisuudestaan ja keramiikasta, idyllisestä vanhasta keskustastaan sekä Paalaamaan saaristosta, maailman suurimmasta jääkupolista ja vuonna 2015 tulee olemaan myös maailman korkeimmasta Jääkatedraalista. Kunnassa on myös matkailijoita kiinnostavia pk-yrityksiä, tehtaanmyymälöitä ja nähtävyyskohteita kuten mm. keramiikka- ja kuvanveistoateljeet, Puu-Juuka, kunnostettu myllymuseo sekä kotiseutumuseo. Jääkatedraalin rakentamisesta tulee hyötymään myös vähittäiskauppa ja lähialueen muut matkailukohteet sekä vuolukivitehtaat. Tulevan jääkatedraalin vieressä sijaitseva Kivikeskus on toimintaympäristönä ihanteellinen. Kivikeskuksessa on mittavat näyttelytilat ja siellä on pysyvän geotietokeskuksen näyttelyn lisäksi ollut monia tasokkaita näyttelyitä, joiden ansiosta Kivikeskus tunnetaan Pohjois-Karjalassa tasokkaasta näyttelytarjonnastaan. Viereisessä rakennuksessa sijaitseva Tulikivi-studio ja Tulikiviravintola täydentävät kohteen palvelutarjontaa ja houkuttelevuutta. Yleensäkin koko Kivikylä kaksine vuolukivitehtaineen ja lähiruokakauppoineen on matkailullisesti kiinnostava, mutta alihyödynnetty. 6

3 Hankeanalyysi 3.1 Toiminta-ajatus ja hankeidea Hankkeen matkailukohdetoiminnan tarkoitus on tarjota matkailijoille ainutlaatuinen kokemus ja tuottaa uusi käyntikohde pohjoiskarjalaisten käyntikohteiden valikoimaan erityisesto talvikaudella. Lisäksi pyritään kehittämään matkailua ja elämyksiä koko Pielisen alueella. Hanke toimii myös piristysruiskeena paikallisille yrittäjille toimialasta riippumatta. Alueen tunnettuus lisääntyy. 3.2 Toiminnan analysointi Swot-analyysi hankkeesta: Vahvuudet: + hankkeen ainutlaatuisuus + Juuan/Kivikeskuksen tarjoamat näyttelytilat ja olemassa oleva infra + hyvät ja luottamukselliset suhteet TU/e:n kanssa + hollantilaisen yhteistyökumppanin ja nuorten opiskelijoiden innokkuus + henkilöstön moniammatillisuus Mahdollisuudet: + hankkeen tuote vastaa vallitseviin trendeihin (lähi- ja luontomatkailu) + ulkomaan markkinat mahdollisia + uusien yritysideoiden kehittyminen + matkailutulon lisääntyminen Heikkoudet: toiminnan jatkuvuuden puute projektin lyhyt kesto projektin toiminta-ajan ja resurssien niukkuus tapahtumajärjestämisen vähäinen kokemus Uhat: kilpailijat, etenkin Pohjois-Suomi kansainvälisen ilmapiirin kehittyminen riippuvuus sääolosuhteista paikallisten kriittisyys ja passiivisuus jatkumattomuus 7

4 Markkinoinnin tavoitteet ja toimenpiteet 4.1 Markkina-asema Juuan kunnan ja Eindhovenin teknillisen yliopiston ja sen yliopistoverkoston yhteistyö luo jäärakentamiselle uusia ja ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Tavoitteena on luoda hiljaisen kauden talvimatkailulle uusi käyntikohde, tavoittaa uusia matkailija-asiakkaita ja kasvattaa Juuan markkina-asemaa Pohjois-Suomen kilpailijoihin nähden. Hanke on eteläisimpiä lumikohteita maassamme. 4.2 Organisaatio, henkilöstö ja taloudellinen asema Projektihenkilöstönä on vajaan puolen vuoden ajan yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikainen henkilö. Lisäksi on mahdollista hankkia asiantuntijapalveluja ostopalveluna ja apuna toimii laaja joukko paikallisia vapaaehtoisia. Jääkatedraalin rakentavat Eindhovenin teknillisen yliopiston johdolla ulkomaalaiset insinööri- ja arkkitehtiopiskelijat. Opiskelijoiden lisäksi Alankomaista saapuu iso vapaaehtoisten huoltojoukko opiskelijoiden avuksi. Vapaaehtoiseksi on voinut ilmoittautua mm. yliopiston projektiin liittyvillä internet- sivuilla www.structuralice.com. Hankkeen tarkoituksena on saada Juuan alueen jäärakentaminen vakiintumaan lähivuosina osaksi Pohjois-Karjalan matkailukarttaa. Perusteilla on kansainvälinen rakennejää yhdistys, jonka tavoitteena on rohkaista rakennejään hyödyntämistä, tiedottaa, koordinoida ja järjestää koulutusta ja tutkimusta. Yhteishenkilöt ovat puheenjohtaja Kai Iiskola, varapuheenjohtaja Hugo Sanders, rahastonhoitaja Arno Pronk ja sihteeri Alina Koponen. Jatkossa toiminta pyritään saamaan yrityspohjaiseksi liiketoiminnaksi Lapin tapaan. 4.3 Tuotteistus Hankkeen aikana pyritään tuotteistamaan matkailutuotepaketteja ryhmille ja yksittäisille matkaajille. Tuotepakettiin kuuluu jääkatedraali-nähtävyyskohteen lisäksi Kivikylässä olevat näyttelyt, matkamuistomyymälä, ravintolapalvelut ja lähiruokakauppa. Talvipuiston ohjelmapalvelumahdollisuudet ovat lähinnä lasten liukumäet ja kaikenikäisten lumipuuhamaa sekä lähialueen 8

aktiviteetit: kalastuksesta hiihtoon ja luisteluun sekä Kolin ja Bomban ohjelmapalvelujen yhteismarkkinointi. 4.3.1 Tuotepolitiikka ja suunnittelu Hankkeen ulkopuolisille tarjottava ainutlaatuinen tuote on jäästä rakennettu nähtävyyskohde oheiselämyksineen ja Kivikylän toimintoineen. Jääkatedraali on markkinoilla ainutlaatuinen avaintuote. Markkina-aseman parantamiseksi tuote on tehtävä tunnetuksi Pohjois-Karjalaan suuntaaville tai niille matkailijoille, joiden matkakohde on vielä auki. 4.3.2 Hinta Pääsy/aluelippujen liian korkea hinta saattaa aiheuttaa todennäköisesti kysynnän selvää alenemista. Pääsy/aluelipun hinta muodostuu vuokrista, henkilöstökuluista ja ns. juoksevista kuluista. 4.3.3 Jakelu Pääsyliput alueelle myydään alueella olevan lipunmyyntipisteen kautta. Tapahtumapäivinä lipunmyyntipisteitä on useita. Internetlipunmyyntiä ei ole vielä kaudella 2015, vaan liput myydään suoraan asiakkaille. Vuonna 2015 erihintaisia lipputyyppejä on kolme: aikuiset, perhelippu ja lapset. Tulevina vuosina harkitaan eläkeläis-, opiskelija- ja ryhmälippumahdollisuutta. Kävijöitä voidaan ilahduttaa myös lipun hintaan liittyvällä ylimääräisellä edulla. 4.4 Viestintä Viestintä pyritään hoitamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tarkoituksena on käyttää sosiaalista mediaa, kunnan www-sivustoa, lehdistöä, kansallisia uutispalveluita ja kumppaneiden tiedotusverkostoa. Eindhovenin teknillinen yliopisto hoitaa kansainvälisen viestinnän. Hanke viestii myös viikkotiedotteella luottamushenkilöitä ja kunnan www-sivuilla. 9

4.4.1 Myyntityö Pääsyliput myydään Kivikeskuksessa matkamuistomyymälässä ja isoina tapahtumapäivinä myös alueporteilla. Yritykset voivat hankkia asiakkailleen ns. vapaalippuja. Stora Enson sponsorisopimukseen kuuluu vastikkeeton sisäänpääsy Stora Enson etukortin esittäville asiakkaille. 4.4.2. Mainonta Nähtävyyskohteen ainutlaatuisuus edistää itsestään markkinointinäkyvyyttä. Mediatiedotteita lähetetään tasaisesti, jäärakentamisen poikkeamista pyritään tiedottamaan ajantasaisesti. Sään leudotessa varaudutaan tornien sulkemiseen ja markkinoimaan Kivikeskuksen näyttelyjä. Kävijäpalautetta kerätään kyselyllä ja suullisena palautteena. Seuraavan vuoden nähtävyyskohteen markkinointi aloitetaan jo keväällä. Hankkeen mainonta on tarkoitus hoitaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Käytössä oleville resursseille sopivat mainontatoimenpiteet ovat: Mainonta hoidetaan pääasiassa edullisilla ja yksinkertaisilla mainoslehtisillä. Esitteitä tilataan 5000 kpl, A3-julisteita 200 kpl, bannereita 12 kpl. Esite ja julistejakelun tekee kirjapaino suoraan lähikuntien matkailupisteisiin. Sanomalehti Karjalaisen minne mennään tapahtumapalstaa käytetään hyväksi. Hanke ainutlaatuisine tuotteineen pyrkii aktiivisella mediatiedotuksella tekemään itseään tunnetuksi tiedotusvälineille mielenkiintoisena lehtiartikkeleiden ja inserttien muodossa. Hankkeen etenemisestä jaetaan informaatiota sosiaalisessa mediassa esim. facebook ja twitter. Mainosalan asiantuntija-apua saadaan Tulikivi Oyj:ltä. Lisäksi on mahdollisuus asiantuntijapalvelujen ostoon. 4.4.2 SP & PR Tavoitteena on lähialueen matkailuyritysten tietoisuus tapahtumasta, niiden hyötyminen rahallisesti kohteesta sekä siihen liittyvistä tapahtumista. Pitkäaikaistavoitteena on luoda sponsorisopimuksia. Jakeluketjuun kohdistuvia myynninedistämisen toimintakeinoja ovat informointi nähtävyydestä, tulevista tapahtumista sekä nykytilanteesta ja suunnitelmista. Myynninedistämistä jakeluketjulle ovat järjestetyt tiedotustilaisuudet, vierailut ja koulutukset sekä markkinointimateriaali. Kuluttajiin kohdistuvia myynninedistämiskeinoja ovat esim. hinnanalennukset tiettyinä päivinä ja esittelyt. 10

Suhdetoiminta ja julkisuus ovat yksi hankkeen markkinointiviestinnän kulmakivistä. Hanke tekee laajaa yhteistyötä monella eri toimialalla, joista kannattaa erityisesti mainita oppilaitosyhteistyö, paikalliset kulttuuriyhteisöt, Juuan kunta, paikalliset vähittäiskaupat ja paikalliset seurat ja yhdistykset. 4.5 Markkinoinnin organisaatio ja henkilöstö Markkinoinnista vastaa hankehenkilöstö: projektipäällikkö ja projektikoordinaattori keskinäisen sopimuksen mukaan. Pressi- ja avajaistilaisuuden järjestämisen ja viestinnän hoidetaan ostopalveluna. Lisää markkinointiosaamista ja apua löytyy hankkeen vapaaehtoisilta yhteistyötahoilta ja tarvittaessa ostopalveluna. 4.6 Budjetti Markkinointibudjetti messut, näyttelyt ja seminaarit 6000 myynti ja markkinointi, sisältää mm. esitteet, julisteet, bannerit ja ilmoitukset 20 000 muut yhteensä 26 000 4.7 Markkinointikeinot ja kanavat internetin hakupalvelut; Visit Karelia, VisitFinland internetin tapahtumakalenterit lehtien ilmaiset tapahtumakalenterit, Karjalainen televisio ja radio sosiaalisen median tehokas hyötykäyttö, ehdottomasti Facebook ja Twitter suoramyynti, markkinointikirjeet eri kohderyhmille suoramainonta sähköpostitse tapahtumailmoitukset esitemainonta, levitys koko Pohjois-Karjalaan Juuan kunnan alla olevien hankkeen nettisivujen päivitys jatkuvasti/viikoittain 11

tiedottamisen kehittäminen, sisäinen ja ulkoinen lehdistötiedotteet lehdistötilaisuudet uutiskirjeet puffit VIP haastattelut tienvarsimainonta, banderollit opasteet give awayt - jääkatedraali aiheiden tuote/tuoteperhe - yhdistykset ja seurat 4.8 Markkinoinnin aikataulu Lokakuu 2014 Marraskuu Joulukuu Tammikuu 2015 Helmikuu Maaliskuu Toimenpide Matkailupalvelujen päivitystä nettisivuille Viikkotiedotteet s-postina ja nettisivulle, ja jatkuvat aina hankkeen loppuun saakka Facebook- ja nettisivujen päivitys jatkuu aina hankkeen loppuun saakka Paikallis- ja aluemedia ilmoitukset, artikkelit, YLE TV ja Radio Markkinointimateriaalin tilaus ja toimitus Paikallis- ja aluemedia, YLE radio Paikallis- ja aluemedia, YLE radio Matkailusivut englanniksi ja venäjäksi Sisältö Neuvottelut ja yhteydenotot Tiedotus hankkeen toiminnasta Tiedotus hankkeen etenemisestä Avajaismainonta Tapahtumamainonta, ml Talvi-Koli ja MM kisakäsiohjelma mainonta 3-kielisenä Aukioloajat, tapahtumamainonta Aukioloajat Tapahtumamainonta 4.9 Markkinointikeinojen seuranta ja jälkimarkkinointi Kävijämääriä seurataan päivittäin sisäänpääsylippujen myynnin osalta. Pyritään aktiivisesti saamaan asiakaspalautetta sekä suullisesti että kirjallisesti. Asiakaspalautteen perusteella mitataan asiakastyytyväisyyttä ja tehdään päätelmiä. Kun nähtävyys suljetaan, siitä tiedotetaan yhteistyökumppaneille. 12

Lähteet Kainuun matkailustrategia 2011 2020, www. kainuunliitto.fi Koskinen, R. 2013. Kemin lumilinnan kävijämäärä kasvoi. http://yle.fi/uutiset/kemin_lumilinnan_kavijamaara_kasvoi/6569886. 3.12.2014. Lapin matkailustrategia 2011 2014, www.lappi.fi/lapinliitto/ Liikennevirasto http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/liikenne maarakartat/pos_liikennemaarakartta2011_0.pdf http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/liikenne maarakartat/pohjois-savo_liikennemaarat2013.pdf MaRa Ry. Kotimaisten ja ulkomaisten yöpymisten määrä Pohjois-Karjalassa. https://www.mara.fi/ext/cms3/attachments/pohjois-karjala-1995-2014.pdf. 3.12.2014. Mikkonen, J. & Lahovuo, I. 2014. Kolin alueen matkailun tulo- ja työllisyystutkimus. Itä-Suomen yliopisto: Pikes Oy. Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007 2013, visitkarelia.fi Ryynänen, K. 2011. Lumi- ja jäärakentamisen ohjekirja. ss.4. Kopijyvä Oy: Rovaniemi. Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014 2020, www.pohjois-karjala.fi Suomen maakuvan edistäminen. http://team.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=46802&contentlan=1&culture =fi-fi Suomen matkailustrategia 2020, www.tem.fi Tarrago, S. 1988. Gaudi. ss. 44-48. Kustannusosakeyhtiö Taide: Helsinki. 13

Team Finland. Markkinatietoutta. http://team.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=47848&contentlan=1&culture =fi-fi Team Finland. Valmiita Suomi-esityksiä englanniksi. http://team.finland.fi/public/default.aspx?contentid=293227&contentlan=1&cul ture=fi-fi Team Finland. Matkailualan toimialaraportteja http://www.temtoimialapalvelu.fi/etusivu/toimialaraportit/toimialaraportit_ja_t ilastokuvia/matkailu 14