1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Lanula 14.6.2007
2 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä sekä persoonallisuuden kasvua. Oman äidinkielen opetus luo osaltaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen avulla oppilas säilyttää yhteyden kielelliseen kulttuuriinsa. Sen opetuksella voidaan tukea myös eri oppiaineiden opiskelua. Opetuksen tavoitteiden lähtökohtina ovat oppilaan ikä, aikaisempi opetus sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle. Ne voidaan määrittää tason tai vuosiluokkien perusteella. Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, jota säätelee Opetushallituksen suositus (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). Opetusjärjestelyt Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelma on laadittu kahden viikkotunnin vuosittaiseen äidinkielen opiskeluun. Tuntimäärä ja opiskelu vieraassa kieliympäristössä asettavat rajoituksia omaksuttavan aineksen laajuudelle. Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Joissakin kielissä voi olla rajatut mahdollisuudet saada kirjallista oppimateriaalia, jolloin työtavan valinnalla ja opettajan tuottamalla oppimateriaalilla on keskeinen merkitys. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta, järjestämisestä ja arvioinnista tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. Bengalin kielen opetuksen ja kielen ominaispiirteitä Bengalin kieltä puhutaan Bangladeshissa, Länsi-Bengalissa (Kalkutta), Tripurassa ja Itä-Intiassa. Bengalia puhuu yhteensä noin 200 miljoonaa ihmistä. Bengalin kieli on oma ryhmänsä, koska kirjaimet eivät ole länsimaisia kirjaimia mutta sitä voidaan vertailla urdun ja arabian kielen kanssa. Bengalissa on omat aakkoset, kirjaimissa on 11 vokaalia ja 39 konsonanttia, 11 vokaalin merkkiä, 6 konsonantin merkkiä, 11 ylimääräistä konjunktiokirjainta, 10 lukusanaa ja 20 pilkutus- ja muita merkkejä. Konjunktiokirjaimet ovat vaikeampia kuin muut. Toiseksi vaikeimpia ovat vokaalilla alkavat sanat ilman vokaalimerkkiä. Puhekieli ja kirjakieli eroavat toisistaan. Bengalin opetuksen keskeisenä tehtävänä on kehittää kokonaisvaltaisesti oppilaan bengalin kielen taitoa ja kielellistä tietoisuutta niin, että hän pystyy arkielämässä pärjäämään bengalinkielisessä yhteisössä. Opetus tukee oman äidinkielen kehittämistä. Opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyn lähtökohtana on oppilaan bengalin kielen taito. Opetuksessa edetään oppilaan äidinkielen tieto- ja taitotason mukaisesti.
3 Opettaja valitsee sopivat työtavat asiantuntemuksensa mukaan ryhmäkohtaisesti. Opetuksen sisältyy yksilö-, pari ja ryhmätyöskentelyä. Ilmaisullista suullista viestintää harjoitellaan lorujen, laulujen, pelien ja leikkien avulla. Vuoropuhelut ja haastattelut kehittävät oppilaan suullista kielitaitoa. oppii myös itsenäiseen työskentelyyn oppikirjan ja muun materiaalin parissa. Ääntämistä ja kuuntelua harjoitellaan opettajan puhumisen ja äänitteiden kuuntelun avulla. Oppilaalle laadittava oppimissuunnitelma tukee tavoitteiden saavuttamista. TASO I (VUOSILUOKAT 1 2) TAVOITTEET uskaltaa ja haluaa puhua sekä aikuisille ja lapsille osaa kertoa mielipiteensä ja kieltäytyä pääsee ryhmän mukaan ja pysyy mukana opetuksessa osaa pyytää apua harjoittelee kuuntelemaan erilaista puhetta ymmärtää lyhyitä kirjallisia aiheita kirjainten lukeminen ymmärtää lukemansa tutusta aihepiiristä tutustuu oman äidinkielisiin satuihin, loruihin, lauluihin ja runoihin tutustuu helppoihin teksteihin kirjoittaa sanoja ymmärtää että sanalla on perusmuodon lisäksi myös muita muotoja tutustuu omistusrakenteisiin harjoittelee sanan eri muotojen tunnistamista oppii ilmaisemaan määrää ja järjestystä tuntee oman kulttuurin keskeisiä sanoja KESKEISET SISÄLLÖT kasvokkain keskustelut puheen, selostuksen, kuvailun, kertomuksen kuuntelu ääntäminen kuvailun harjoittelu vuorollaan puhuminen eri oppiaineiden oppikirjoissa käytettäviin tehtävätyyppeihin tutustuminen oppilaan arkipäivään, kouluun liittyvien helppojen kirjainten ääneen lukeminen luetusta keskustelu erilaiset tekstit, laulujen kuuntelu sanojen poimiminen ja selittäminen sanojen kirjoittaminen, tunnistaminen kirjaimet, tavutus, sanahahmo genetiivi: kenellä on? millä on?
4 vokaalit ja konsonantit perusluvut, lukusanat, järjestysluvut kirjallisuus esim. runo,- viihde, tietokirjallisuus, lasten- ja nuorten kirjallisuus, juhlapäivät: kalenterijuhlat TASO II (VUOSILUOKAT 3 5) TAVOITTEET saa hyvin selvää opettajan puheesta ymmärtää normaalia kasvokkaista puhetta selviää käytännön puhetilanteissa harjoittelee kuuntelemaan erilaista puhetta ymmärtää pitkiä kirjallisia aiheita lukee sujuvasti erilaisia tekstejä ymmärtää lukemansa tutusta aihepiiristä tutustuu lasten oman äidinkielisiin satuihin, loruihin, lauluihin ja runoihin kirjoittaa lyhyitä lauseita oppii kirjoittamaan sujuvasti hahmottaa keskeisimmät lausetyypit tuntee keskeisimmät tavat yhdistää lauseita tunnistaa, ymmärtää eri aihepiirien sanastoa tutustuu oman kulttuurin kirjallisen mediatekstin ilmaisun eri muotoihin KESKEISET SISÄLLÖT ymmärtävä kuunteleminen, keskittyvä, tarkka äänteiden erottaminen, sanan ja lauseiden erottaminen kertominen, selostaminen, suullinen ilmaisu erilaisissa viestintätilanteissa sujuvasti vuorollaan puhuminen erilaisiin lukutapoihin tutustuminen oppilaan arkipäivään, kouluun liittyvien tekstien lukeminen ja ääneen lukeminen luetusta keskustelu, kysymysten tekeminen ja niihin vastaaminen erilaisten kirjojen tekstit, lehtien ja mainosten lukeminen lyhyiden lauseiden kirjoittaminen, tunnistaminen erilaisten tekstien kirjoittaminen toteamuslause, kysymyslause, välimerkit käsitteet pää- ja sivulause, välimerkit ylä-, alakäsitteet, yhdyssanat, vastakohdat kirjallisuuden lajit, elokuva ja teatteri
5 TASO III (VUOSILUOKAT 6 9) TAVOITTEET ymmärtää normaalitempoista kasvokkaista puheista selviää käytännön puhetilanteissa kaikissa paikoissa harjoittelee kuuntelemaan erilaista puhetta ymmärtää pitkiä kirjallisia aiheita lukee sujuvasti erilaisia lauseita ymmärtää lukemansa tutusta aihepiiristä tutustuu enemmän lasten oman äidinkielen satuihin, loruihin, lauluihin ja runoihin kirjoittaa sujuvaa käsialaa oppii kirjoittamaan sujuvasti ymmärtää keskeisimmät lausetyypit ymmärtää tavallisena radio- ja tv- ohjelman aiheesta tuntee oman äidinkielistä kulttuuria KESKEISET SISÄLLÖT äänteiden, rytmin tunnistaminen ja tuottaminen kertominen, selostaminen, suullinen ilmaisu erilaisissa viestintätilanteissa sujuvasti vuorollaan puhuminen erilaisiin lukutapoihin tutustuminen oppilaan arkipäivään, kouluun liittyvien lauseiden äänen lukeminen luetusta keskustelu, kysymysten tekeminen ja niihin vastaaminen erilaisten kirjojen tekstit, lehtien ja mainosten lukeminen isot ja pienet kirjaimet, välimerkkien käyttö erilaisten lauseiden kirjoittaminen toteamuslause, kysymyslause, välimerkit keskeisen sisällön ymmärtäminen tutustuminen keskeisiin runoilijoihin ja kirjailijoihin: Tagore, Nazrul lauluihin ym. tutustuminen Arvioinnin periaatteet Maahanmuuttajien äidinkielen arviointi perustuu sekä opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin että oppilaan henkilökohtaisiin oppimistavoitteisiin. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osa-alueilla sekä tukea itsearviointitaitojen kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin
6 perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu mm. tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekemiseen, kokeisiin, vihkotyöhön, portfolioihin ja projektitöihin. Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Vuosiluokkien 1 4 arviointi on sanallista. Vuosiluokilla 5 9 annetaan numeerinen arviointi. Tarvittaessa voidaan antaa sanallinen liite. Numeroarviointi kuvaa osaamisen tasoa. Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta perusopetuksen päättyessä Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajan työtä ja on arvioinnin pohjana arvioitaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu yhteiseksi pohjaksi kunnissa ja kouluissa laadittaville eri kielten opetuksen suunnitelmille. Niissä tulee ottaa huomioon kunkin kielen ominaisuudet. pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla
7 osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita