YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Nro 29/2006/2 Dnro LSY 2004 Y 120 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 29/2006/2 Dnro LSY 2004 Y 120 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2006 ASIA Neste Oil Oyj:n ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen lupahakemus, joka koskee Porvoon kaupungin Kilpilahdessa sijaitsevan öljynjalostamon, voimalaitoksen ja sataman toimintaa. Lupahakemus sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun hakemuksen päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. Päätös sisältää ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 15 :n mukaisesti aikaisemman ympäristönsuojelulainsäädännön johdosta vireillä olevien laitoksen toimintaa koskevien asioiden johdosta annetun ratkaisun. LUVAN HAKIJA Neste Oil Oyj (Fortum Oil and Gas Oy 30.4.2004 ja Fortum Oil Oy 7.3.2005 saakka) Porvoon jalostamo PL 310 06101 PORVOO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamo, voimalaitos ja satama sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden kylässä Neste Oil Oyj:n omistamalla kiinteistöllä Sköldvik kiinteistötunnus 638 463 1 63. Jalostamoalue sijoittuu Suomenlahden rannikolle, lähelle Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan välistä rajaa, noin 17 kilometriä Porvoon keskustasta lounaaseen. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Neste Oil Oyj on 29.4.2004 jättänyt Porvoon jalostamoa koskevan ympäristölupahakemuksen Länsi Suomen ympäristölupavirastoon. Hakemus koskee öljynjalostusta ja kaikkia öljynjalostamon organisaatioon kuuluvia toimintoja. Toiminnot voidaan jakaa tuotantolaitoksiin, jätehuoltoon ja muihin toimintoihin. Jalostamon tuotantolaitokset kattavat nykyiset tuotantolinjat 1 3, uuden tuotantolinja 4:n (ns. Diesel hanke), jätevesilaitoksen, säiliöalueen ja kalliovarastot, sataman, purkaus ja jakeluterminaalit, kattilat ja kaasuturbiinit (jalostamon energialaitos) sekä jalostamon jäähdytysvesijärjestelmän. Muihin toimintoihin kuuluvat vesilaitokset, varasto ja materiaalitoiminnot, korjaamo, paloasema sekä keskuskonttori. Jalostamon jätehuolto kattaa muun jätehuollon ohella tuotantoalueella sijaitsevan kierrätysalueen sekä öljypeltoalueet. Hakemus koskee Porvoon jalostamon nykyistä toimintaa sekä loppuvuodesta 2006 käyttöönotettavaa uutta tuotantolinjaa (tuotantolinja 4). Samalla haetaan lupaa aloittaa uuden tuotantolinja 4:n toiminta lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta, mihin liittyen Neste Oil Oyj esittää

2 vakuudeksi 500 000 euron suuruista summaa. Tuotantolinja 4:lla muutetaan jalostamon tuotantorakennetta siten, että puhtaampien, rikittömien liikennepolttonesteiden, erityisesti dieselin, tuotantoa lisätään ja toisaalta pystytään hyödyntämään nykyistä rikkipitoisempi ja raskaampi raakaöljy pääasiallisena syöttöaineena. Jalostamon raakaöljyn syöttökapasiteetti ei uuden tuotantolinjan myötä muutu. Hakemuksessa ei esitetä muutoksia jalostamon nykyiseen toimintaan tai sen ympäristökuormitukseen uuden tuotantolinja 4:n vaikutuksia lukuun ottamatta. Tuotantolinja 4:n käyttöönoton jälkeiset jalostamon kokonaispäästöt ilmaan ja vesiin on esitetty hakemuksessa ja sen täydennyksissä vuositason kuormitustietoina vuodelle 2007. Ilmaan johdettavien päästöjen osalta rikkidioksidi ja hiukkaspäästöjen esitetään pysyvän nykyisen tasoisina (4 800 t SO 2 /a ja 350 t hiukkasia/a). Hiilidioksidin, typenoksidien sekä haihtuvien hiilivetyjen päästöjen esitetään jonkin verran lisääntyvän (päästöt vuonna 2007: 3 340 000 t CO 2 /a, 4 250 t NO 2 /a ja 2 800 t VOC/a). Jätevesipäästöille on esitetty enimmäiskuormitukseksi öljyn osalta 10 000 kg/a, typpi 60 000 kg/a, fosfori 3 000 kg/a, fenoli 1 800 kg/a ja kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) 800 000 kg/a. Päästöjen ja ympäristön tilan tarkkailua esitetään jatkettavaksi pääasiassa nykyisellä tavalla. Korvausasioiden osalta hakemuksessa todetaan, että jäähdytysvesien johtamisesta ei katsota syntyvän korvattavia vahinkoja rantakiinteistöille. Hakemuksessa esitetään nykyisen kalatalousmaksun puolittamista 8 746 euroon vuodessa. Nykyisen kalatalousmaksun esitetään olevan liian suuri, kun otetaan huomioon nykyinen ja tuleva jätevesikuormitus sekä jäähdytysvesien ottamisen ja johtamisen kalataloudelliset vaikutukset. Hakemuksessa on esitetty eräiden Uudenmaan ympäristökeskuksessa vireillä olevien asioiden siirtämistä käsiteltäväksi tämän ympäristölupa asian yhteydessä. Lisäksi samalla hakemuksella on haettu vesilain mukaista lupaa jäähdytysvesien ottamiseksi merestä. Vesilain mukainen lupahakemus on erotettu 13.4.2006 erilliseksi hakemukseksi (Dnro LSY 2006 Y 71). Neste Oil Oyj on käynnistänyt hankkeen Biodiesel yksikön rakentamiseksi Porvoon jalostamolle. Biodiesel yksikköä koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa 11.11.2005. Ympäristölupavirasto käsittelee Biodiesel hankkeen ympäristölupa asian erikseen (Dnro LSY 2005 Y 345). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Neste Oil Oyj on lupahakemuksessaan ilmoittanut rakentavansa Porvoon jalostamolle uuden tuotantolinjan (tuotantolinja 4, ns. Diesel hanke). Uuden tuotantolinjan rakentaminen on sellainen toiminnan olennainen muuttaminen, johon on ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan oltava lupa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan koko toimintaan on haettava ympäristölupa, jos toiminnan muuttamiseen tarvitaan lupa. Neste Oil Oyj:n Kilpilahden teollisuusalueella sijaitsevilla toiminnoilla on sellainen ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettu tekninen ja

3 toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Neste Oil Oyj:n Kilpilahden toiminnot ovat luvanvaraisia ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin, ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 3 b), 4 c), 5 a), 5 b), 12 a), 12 e) ja 13 c) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 4 a) mukaisesti öljynjalostamon ympäristölupaasian ratkaisee ympäristölupavirasto. Koska Neste Oil Oyj:n Kilpilahden toiminnolle on tullut hakea lupaa siten kuin ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa säädetään, ratkaisee eri toimintojen lupa asian ympäristölupavirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa asian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan (ympäristönsuojelulaki 31 :n 3 momentti). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKU TUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Voimassa oleva luvat ja päätökset Ilmansuojelu Uudenmaan lääninhallituksen päätös ilmansuojelulain 11 :ssä tarkoitetun jalostamoa koskevan ilmoituksen johdosta No YML 287, 1.12.1994. Uudenmaan lääninhallituksen päätös ilmansuojelulain 11 :ssä tarkoitetun jalostamon voimalaitosta koskevan ilmoituksen johdosta No YML 286, 1.12.1994. Korkeimman hallinto oikeuden päätös öljynjalostamon ilmansuojelua koskevista valituksista koskien Uudenmaan lääninhallituksen päätöstä No YML 287, taltio n:o 2614, 20.10.1997. Korkeimman hallinto oikeuden päätös öljynjalostamon voimalaitoksen ilmansuojelua koskevasta valituksesta koskien Uudenmaan lääninhallituksen päätöstä No YML 286, taltio n:o 2613, 20.10.1997. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös ympäristölupamenettelylain 6 :n mukaisesta hakemuksesta koskien Porvoon kaasutuskombivoimalaitoksen (POVO) toiminnan olennaista muuttamista (kaasuturbiinivoimalaitos 3), No YS 705, 15.8.1997. Vesiasiat Länsi Suomen vesioikeuden päätös Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitosten öljynjalostamon ja Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden jätevesien johtamisesta mereen Porvoon kaupungissa nro 10/1999/1, 15.3.1999. Länsi Suomen vesioikeuden päätös Porvoon tuotantolaitosten tarvitseman jäähdytysveden ottamisesta merestä ja johtamisesta takaisin mereen Porvoon maalaiskunnassa nro 98/1996/4, 30.12.1996.

4 Vesiylioikeuden päätös jäähdytysvesilupaa (Länsi Suomen vesioikeus nro 98/1996/4, 30.12.1996) koskevista valituksista nro 155/1997, 1.12.1997. Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätös ammattikalastajille jäähdytysvesien johtamisesta mahdollisesti aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta nro 3/2002/4, 18.2.2002. Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätös ammattikalastajille aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta, Porvoo, nro 51/2003/4, 30.9.2003. Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma 2001, kalataloudellinen tarkkailu ohjelman hyväksyminen 18.12.2001, Dnro 1000/5723/99. Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätös vesijohdon rakentamisesta Tolkkisista Kilpilahteen ja rannan ruoppauksesta Porvoon kaupungissa nro 23/2003/3, 5.6.2003. Uudenmaan ympäristökeskuksen Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman (10.12.2001) hyväksyminen, 14.6.2002, Dnro 0196Y0186 103. Uudenmaan ympäristökeskuksen Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailun tarkistuksen hyväksyminen vuosiksi 2005 2006, 18.3.2005, Dnro 0196Y0186 103. Jätehuolto Uudenmaan lääninhallituksen päätös jätehuoltosuunnitelman hyväksymisestä Porvoon maalaiskunnassa koskevassa asiassa (Porvoon tuotantolaitosten jätehuoltosuunnitelma) N:o 1595, 13.4.1982. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös Kilpilahden teollisuuden yhteiskäytössä olleen kaatopaikan sulkemisesta No YS 234, 29.2.1996. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös suljetun kaatopaikan pinta ja pohjavesien tarkkailusta No YS 766, 18.11.1998. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös ympäristölupamenettelylain 6 :n mukaisesta lupahakemuksesta koskien säiliöpohjasakkojen tilapäistä välivarastointia No YS 18, 11.1.1999. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös Kilpilahden suljetun kaatopaikan vesien tarkkailuohjelman muuttamisesta No YS 807, 2.10.2001. Muut luvat Porvoonseudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan valvontaosaston päätös koskien Neste Oy:n teollisuuslaitoksien sijoituslupaa, 14.10.1976, 205. Muita Porvoonseudun terveyskeskuksen kuntainliiton terveyslautakunnan valvontajaoston päätöksiä: sijoituspaikkalupa bitumiyksikköä varten 17.6.1987, 191 sijoituspaikkalupa lietteenkäsittelylaitosta varten 13.4.1988, 107 sijoituspaikkalupa kaasuturbiinivoimalaitosta 2 varten 25.5.1988, 166

Vireillä olevat asiat 5 sijoituspaikkalupa rikkilaitosta varten 25.1.1990, 32 sijoituspaikkalupa bentseenin talteenoton tuotantolaitteiston uudistamiselle ja valmistustavan muutokselle 4.6.1992, 98. Turvatekniikan keskus (TUKES) on antanut Porvoon jalostamoa koskevia kemikaalilainsäädännön mukaisia lupia ja muita päätöksiä vuodesta 1963 alkaen. 28.4.2006 päivätty luettelo TUKES:n antamista päätöksistä on toimitettu ympäristölupavirastoon lupahakemuksen täydennyksenä 1.9.2006. Luettelo on liitetty asiakirjoihin. Uudenmaan ympäristökeskus on kirjeellään YS 479 (21.3.2006) siirtänyt seuraavassa lueteltujen Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamoon liittyvien vireillä olevien asioiden käsittelyn Länsi Suomen ympäristölupavirastolle. Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitosten 28.10.1988 päivätty jätehuoltosuunnitelma. Jätetty Porvoon maalaiskunnan ympäristönsuojelulautakunnalle 17.11.1988. Lautakunta toimittanut suunnitelman ja lausuntonsa asiasta Uudenmaan lääninhallitukselle (vireille 22.2.1989, Dnro 0195Y0105 114). Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitosten 26.8.1992 päivätty, tarkistettu jätehuoltosuunnitelma, vireille Uudenmaan lääninhallituksessa 28.8.1992 (Dnro 0195Y0105 114). Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitosten 29.11.1996 päivätty jätelupahakemus, tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukselle 5.12.1996. Täydennetty 20.2.1997 päivätyllä kirjeellä koskien voimalaitoksen jätteitä, vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 21.2.1997 (Dnro 0195Y0105 111). Neste Oy:n selvitys tuotantolaitoksia koskevasta ilmanlaadun seurannasta, vireille Uudenmaan lääninhallituksessa 30.3.1993, täydennetty 28.11.1996 (Dnro 0195Y0082 112). 20.12.1995 päivätyllä kirjeellä toimitettu öljynjalostamon päästöjen tarkkailusuunnitelma, vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 22.12.1995 (Dnro 0195Y0105 112). 20.12.1995 päivätyllä kirjeellä toimitettu Porvoon öljynjalostamon voimalaitoksen päästöjen tarkkailusuunnitelma, vireille Uudenmaan ympäristökeskukselle 22.12.1995 (Dnro 0195Y0256 112). 6.9.1996 päivätty selvitys Porvoon jalostamon orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjen vähentämisestä, vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 19.9.1996 (Dnro 0195Y0105 112). 30.1.1997 päivätty selvitys typenoksidipäästöjen vähentämisestä Porvoon öljynjalostamolla, vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 3.2.1997 (Dnro 0195Y0105 112). 28.12.1998 päivätty selvitys Porvoon jalostamon rikkidioksidipäästöjen vähentämisestä, vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 29.12.1998 (Dnro 0195Y0105 112). 15.4.1998 päivätty, jäähdytystarkoitukseen käytettävän meriveden käyttötarkkailuohjelma, vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 20.4.1998 (Dnro 0195Y0140 113).

6 Kaavoitustilanne 8.3.1999 päivätty selvitys Porvoon tuotantolaitosten merialueen lämpökuormitukseen vaikutusmahdollisuuksista, vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 11.3.1999 (Dnro 0195Y0140 113). Porvoon seudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan 14.10.1976 myöntämään sijoituslupaan liittyvä selvitys melu ja valohaitoista mahdollisia toimenpiteitä varten. Vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 24.8.1998 (Dnro 0195Y0140 14). 12.8.1999 päivätty Porvoon jalostamon jätevesien kuormitustarkkailuohjelma, vireille Uudenmaan ympäristökeskukselle 6.9.1999 (Dnro 0195Y0140 113). 29.3.2001 päivätty selvitys rakennusjäte ja maanläjitysalueen käytöstä, vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 3.4.2001 (Dnro 0195Y0140 111). Kilpilahden teollisuusalueella on vuonna 1984 vahvistettu rakennuskaava (Sköldvikin rakennuskaava). Se on ajantasaistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen 7.4.2000 vahvistamalla rakennuskaavan muutoksella (nykyisin maankäyttö ja rakennuslain mukaan asemakaava). Hakemuksen mukaiset toiminnot sijoittuvat alueelle, joka on ko. asemakaavassa merkitty teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Sataman edustan vesialue on aluetta, jolle asemakaavan mukaan saadaan rakentaa satamatoiminnan kannalta välttämättömiä laituri ym. rakennuksia ja rakenteita (Ws). Teollisuusalueen luoteisreunassa on asemakaavassa opetustoimintaa (YO) ja sosiaalitointia ja terveydenhuoltoa (YS) palvelevien rakennusten korttelialue. Sköldvikin asemakaava alueen ulkopuolella maankäyttöä ohjaa oikeusvaikutteinen vuonna 1988 vahvistettu Sköldvikin osayleiskaava. Osayleiskaavassa teollisuusalueen ulkopuoliset lähialueet on pääasiassa merkitty maatalousalueeksi (MT). Kullovikenin pohjoispuolella on maataloudelle varattujen alueiden lisäksi rakennussuojelualueiksi merkittyjä (SR) alueita (Kullogård ja Nygård). Porvoon kaupungissa on vireillä koko Sköldvikin osayleiskaavan muuttaminen. Lisäksi on vireillä osayleiskaavan osittainen kumoaminen Kilpilahden uuden tien aikataulun mukaisen toteuttamisen mahdollistamiseksi. Vastaava, uusien liikennejärjestelyjen suunnittelun mahdollistava osittainen kaavan kumoaminen koskee myös Sköldvikin asemakaavaa. Kilpilahden teollisuusalueen vaikutusalue ulottuu Sipoon kunnan puolella alueelle, jossa on voimassa Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 1997 vahvistama oikeusvaikutteinen haja asutusalueiden yleiskaava. Siinä on määritelty Sköldvikin teollisuuslaitosten sisempi (T1) ja ulompi (T2) suojavyöhyke. Tämän yleiskaavan määräyksen mukaan sisemmälle suojavyöhykkeelle (T1) ei tule sijoittaa uusia asuinrakennuksia. Alue käsittää pääosin rakentamattomana säilytettävää maa ja metsätalousaluetta (MT), luonnonsuojelualuetta (S 1/v) ja erityisaluetta (merkintä E; kompostointiasema). Yleiskaavan määräyksen mukaan ulommalle suojavyöhykkeelle (T2) ei tule rakentaa uutta taaja asutusta. T2 alue käsittää pääasiassa rakentamattomana säilytettävää maa ja metsätalousaluetta (MT), osaksi maa ja metsätalousvaltaista aluetta (M), jossa hajarakentaminen on sallit

7 tua, luonnonsuojelualuetta sekä pienehköt kyläkeskuksen alueet (AT), joissa on jonkin verran vanhaa loma ja ympärivuotista asutusta. Sipoon puolella Kilpilahden teollisuusalueen vaikutusalue on rakennuskiellossa haja asutusalueiden osayleiskaavan uudistamisen vuoksi. Jatkossa aluetta tulee koskemaan nyt vireillä oleva koko kunnan yleiskaava, jossa on tarkoitus muun muassa ajan tasaistaa Kilpilahden suojavyöhykerajaus. Lisäksi vaikutusalueilla (T1 ja T2) on vireillä Boxin kylän yleiskaavan ja Saariston ja rannikon yleiskaavan laadinta, sekä teollisuusalueen ulomman suojavyöhykkeen (T2) sisäpuolella olevan vanhan Kringelmalmin alueen palstoitusalueen osayleiskaavan laadinta. Alueella on lisäksi vahvistettu, viisivaiheisena laadittu, Itä Uudenmaan maakunta ja seutukaava. Itä Uudenmaan liiton maakuntahallitus päätti 11.9.2002 maakuntakaavan laatimisesta. Kaava tulee korvaamaan vanhat vaiheseutukaavat ja se kattaa koko maakunnan. Sekä vahvistetussa seutukaavassa että uudessa maakuntakaavaluonnoksessa on Kilpilahden teollisuusalueelle määritelty suojavyöhykkeet (sisempi ja ulompi). Ympäristövaikutusten arviointimenettely Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon uuden tuotantolinjan (tuotantolinja 4) rakentaminen ei Uudenmaan ympäristökeskuksen 9.4.2002 ja 27.3.2003 antamien lausuntojen (Dnro UUS 2002 R 19 53) mukaan edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista menettelyä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Teollisuusalue Koko Kilpilahden teollisuusalueeseen kuuluu noin 1 300 ha maata ja noin 300 ha vesialuetta, joista suurinta osaa käyttää Neste Oil Oyj:n öljynjalostamo. Öljyä alueella on jalostettu vuodesta 1965 alkaen ja petrokemiallinen tuotanto alueella käynnistettiin 1970 luvun alussa. Jalostamon lisäksi Kilpilahden teollisuusalueella toimii useita, pääasiassa kemianalan yrityksiä, jotka muodostavat yhtenäisen tuotantoketjun raakaöljystä muoveiksi. Muista tuotantolaitoksista suurimmat ovat jalostamon tuotantoyksiköiden eteläpuolella sijaitsevat Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaat ja petrokemian tehtaista lounaaseen sijoittuvat Borealis Polymers Oy:n muovitehtaat. Lisäksi teollisuusalueella toimii muun muassa Finnplast Oy:n PVC muoveja valmistava tehdas, Ashland Finland Oy:n polyesterihartseja valmistavat tehtaat, StyroChem Finland Oy:n soluuntuvaa polystyreenimuovia valmistava tehdas, Innogas Oy:n nestekaasun täyttölaitos, Oy Aga Ab:n ilmakaasutehdas ja M I Finland Oy:n DRA lisäainetta (öljyn virtausvastusta vähentävä lisäaine) valmistava laitos. Lisäksi Kilpilahdessa sijaitsee alueen teollisuutta palveleva teknologiakeskus, missä toimii perinteisten laboratorioiden lisäksi koetehtaita uusien katalyyttien ja tuotantoprosessien kehittämiseksi. Neste Oil Oyj:n jalostamokiinteistöllä, voimalaitosalueella, sijaitsee Fingrid Varavoima Oy:n omistama kaasuturbiinivaravoimalaitos. VR Oy Cargo vastaa alueen junaliikenteestä. Lisäksi alueella toimii lukuisia edellä mainittuja toiminnanharjoittajia palvelevia yrityksiä. Työpaikkoja Kilpilahden alueen teollisuudessa on noin 3 500, joista jalostamon osuus on yli 1 000.

8 Teollisuusalueelle on omat tie ja rautatieyhteydet sekä syväykseltään 15,3 metrin laivaväylä. Kilpilahdessa on Neste Oil Oyj:n omistama satama, joka palvelee koko teollisuusalueen merikuljetustarpeita. Sataman välittömässä läheisyydessä sen eteläpuolella sijaitsee Neste Oil Oyj:n rautatievaunujen purkausterminaali, johon tuodaan rautateitse Venäjältä sekä raakaöljyä että muita jalostamon raaka aineita. Alueen ympäristö ja suojeltavat kohteet Kilpilahden teollisuusalue rajoittuu sen pohjois itäsuunnassa mereen. Ympäröivät maa alueet ovat pääasiassa maa ja metsätalouskäytössä. Teollisuusalueen länsi lounaispuolella sijaitsee valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 verkostoon kuuluva suoalue (Boxin suot, FI0100068). Teollisuusalueen eteläpuolella on Klobbuddenin luonnonsuojelualue. Sipoon kunnan raja on lähimmillään noin 700 metrin päässä teollisuualueen rajasta lounaaseen. Lähin vakituisesti asuttu kylä on Svartbäck reilun kilometrin päässä teollisuusalueen rajalta etelä lounaaseen. Vakinaisia asukkaita Svartbäckissä on noin 100 henkilöä. Lähin yksittäinen vakinainen asuinkiinteistö sijaitsee noin 250 metrin päässä tuotantolaitoksista (tuotantolinja 4:sta luoteeseen). Kahden kilometrin säteellä teollisuusalueesta asuu yhteensä noin 1 000 henkilöä. Lisäksi teollisuusalueen läheisyydessä sijaitsee useita lomaasutuskäytössä olevia kiinteistöjä muun muassa Rantakylässä ja Illvardenissa (pohjoispuolella) sekä Nikubyssä (eteläpuolella). Lähimmät yksityisessä omistuksessa olevat kiinteistöt sijaitsevat Kilpilahden rannalla jalostamon säiliöalueen vieressä sen koillispuolella. Asutuksen ohella lähimmät herkät kohteet ovat Nybyssä sijaitseva Kulloon koulu, päiväkoti ja alueen terveysasema noin puolen kilometrin päässä teollisuusalueesta. Lisäksi teollisuusalueen vieressä sijaitsee Sandvikenin vierasmaja. Helsinki Porvoo moottoritie kulkee noin 3 kilometrin päässä teollisuusalueen pohjoispuolella. Kilpilahden ja Svartbäckinselän vastarannalla sijaitsevat Tolkkinen ja Emäsalo. Tolkkisen länsirannalla, noin 2 kilometrin päässä Kilpilahden teollisuusalueesta, sijaitsee Tolkkisten saha. Teollisuus ja energiahuoltotoimintojen lisäksi Tolkkisten eteläkärki on pääasiassa virkistys ja maa ja metsätalouskäytössä. Emäsalon länsipuoli on pääasiassa maa ja metsätalousaluetta lukuun ottamatta ranta alueita, jotka ovat asumis tai loma asumiskäytössä. Kilpilahden ranta alueilla, teollisuusalueella, on useita muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (pronssikautisia kalmistoja ja muinaishautoja). LAITOSTEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon ensimmäiset tuotantoyksiköt otettiin käyttöön vuosien 1965 1966 vaihteessa. Vuoteen 1973 mennessä jalostamon raakaöljyn syöttökapasiteettia lisättiin ja jalostusastetta parannettiin useissa eri vaiheissa. 1970 luvun puolivälissä jalostamoa laajennettiin rakentamalla sen viereen uusi jalostamo, ns. Porvoo B. Nykyisin jalostamot muodostavat yhden kokonaisuuden, jossa entinen Porvoo B on tuotantolinja 3. Investoinnit jalostamolla ovat jatkuneet säännöllisinä 1970 luvun jälkeenkin.

9 Raaka aineet Nykyinen Porvoon jalostamo on rakenteeltaan korkealaatuisten öljytuotteiden tuotantoon keskittyvä jalostamo. Kooltaan se on keskitasoa suurempi. Jalostamo käyttää vuosittain raakaöljyä ja muita raaka aineita 9 14 miljoonaa tonnia. Jalostamolla olevien tuotantoyksiköiden määrän ja tyypin perusteella jalostamo on kehittynyt ns. complex jalostamo. Korkean teknologian ansiosta jalostamo pystyy valmistamaan myös raakaöljyn raskaimmista osista liikenteen polttoaineita. Raakaöljy ja muut nestemäiset raaka aineet tuodaan jalostamolle pääosin laivoilla. Junalla jalostamolle tuodaan raakaöljyä ja nestekaasuluokan raaka aineita Venäjältä. Kemikaalien, apuaineiden ja katalyyttien toimitukset tapahtuvat autoilla. Satama on osa jalostamoa, mutta se palvelee myös alueen muuta teollisuutta. Satamaan tuodut raaka aine erät puretaan säiliöalueen säiliöihin, joista ne syötetään joko suoraan tai välisäiliön kautta prosessiin. Periaatteena jalostusprosessissa on raakaöljyssä ja muissa raaka aineissa olevien hiilivetyjen erottaminen ominaisuuksiensa mukaan erilaisiin jakeisiin. Erottaminen tapahtuu pääasiassa tislaamalla. Jatkoprosessointi suoritetaan krakkaamalla, rikinpoistolla, hydraamalla, alkyloimalla, reformoimalla ja uudestaan tislaamalla. Näin tuotetaan erilaisia komponentteja, joista valmiit polttoaineet valmistetaan sekoittamalla. Tavoitteena on maksimoida bensiinin ja dieselöljyn määrä ja minimoida raskaiden tuotteiden, kuten raskaan polttoöljyn, määrä. Jalostamon tuotteet toimitetaan asiakkaille valmistussäiliöistä, varastosäiliöistä tai suoraan prosessiyksiköistä. Suurin osa tuotteista toimitetaan laivoilla kotimaan rannikon varastoihin ja vientiin. Sisämaahan polttoaineet toimitetaan auto ja junakuljetuksina. Rautatievaunut ja säiliöautot lastataan jakeluterminaalin säiliöistä, joihin tuotteet siirretään jalostamolta. Lisäksi jalostamo toimittaa suoraan putkistolla samalla teollisuusalueella sijaitsevalle Borealis Polymers Oy:lle nestemäisiä ja kaasumaisia hiilivetyjä sekä propaania Innogas Oy:lle. Jalostustoiminnassa tarvitaan useita käyttöhyödykkeitä, joiden tuottamisesta jalostamo myöskin vastaa. Höyryä, lämpöä ja sähköä tuotetaan jalostamon omalla energialaitoksella. Muita käyttöhyödykkeitä ovat mm. puhdistettu vesi, paineilma ja jäähdytysvesi. Lisäksi jalostamolla on jätevesilaitos, joka käsittelee suurimman osan alueen jätevesistä Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden jätevedet mukaan lukien. Porvoon jalostamon pääasiallinen raaka eli syöttöaine on raakaöljy, jota tuodaan jalostamolle Pohjanmereltä ja Venäjältä. Pohjanmeren raaka öljyn osuus on vuoden 2007 alkuun saakka noin 35 % ja sen jälkeen, uuden tuotantolinjan käyttöönoton myötä, osuus laskee noin 5 %:iin. Loppu on venäläistä raakaöljyä. Raakaöljyn lisäksi syöttönä käytetään keveitä syöttöaineita eli mm. nestekaasua, kevytbensiiniä ja maakaasua sekä pienempiä määriä vetyä, metanolia ja etanolia. Niin kutsuttuja raskaita syöttöaineita käytetään noin miljoona tonnia vuodessa sisältäen keskitisleitä, tyhjökaasuöljyä ja pohjaöljyä.

10 Karkea arvio eri syöttöaineiden osuuksista Porvoon jalostamolla on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Porvoon jalostamon syöttöaineet. Syöttöaine Arvioitu määrä, milj. t/a Pohjanmeren raakaöljy 3,5 (> 0,5) *) Venäläinen raakaöljy 6,5 (> 9,5) *) Raakaöljysyöttö yhteensä 10 Nestekaasu 0,18 Kevytbensiini 0,18 Maakaasu 0,18 Vety 0,03 Metanoli 0,05 Etanoli 0,06 Kevyet syötöt yhteensä 0,7 Keskitisleet 0,25 Tyhjökaasuöljy 0,25 Pohjaöljy 0,5 Raskaat syötöt yhteensä 1,0 *) Uuden tuotantolinjan käyttöönoton myötä Pohjanmeren raakaöljyn osuus laskee noin 5 %:iin ja venäläisen raakaöljyn osuus nousee noin 95 %:iin. Porvoon jalostamon syöttöaineiden käyttö on vuosina 2003 ja 2004 ollut seuraava: Taulukko 2. Porvoon jalostamon syöttöaineiden käyttö on vuosina 2003 ja 2004. Syöttöaine Määrä (t) Rikkipitoisuus (%, ka.) 2003 Rikki (t) Raakaöljy ja kondensaatit 9 691 000 0,65 63 300 Muu syöttö 1 013 000 0,62 6 200 Yhteensä 10 704 000 0,65 69 500 2004 Tuotteet ja tuotanto Raakaöljy ja kondensaatit 9 546 000 0,77 73 600 Muu syöttö 1 536 000 0,62 9 500 Yhteensä 11 082 000 0,75 83 100 Syöttöaineiden käyttö vuonna 2007 on arviolta 11,5 miljoonaa tonnia. Tuotantolinja 4:n käyttöönotto ei muuta jalostamon syöttökapasiteettia. Jalostamo Porvoon jalostamon päätuotteita ovat kaasut, bensiini, dieselöljy, kevyt ja raskas polttoöljy sekä bitumi ja rikki. Muita tuotteita ovat muun muassa

11 MTBE ja ETBE (moottoribensiinin komponentteja), liuottimet ja lentopetroli. Lisäksi osalla jalostamon prosessiuuneista tuotetaan höyryä. Uusi tuotantolinja 4 (Diesel hanke) muuttaa jalostamon tuotantoa siten, että rikittömien liikennepolttonesteiden, erityisesti dieselöljyn tuotanto lisääntyy noin miljoona tonnia ja samalla raskaan polttoöljyn tuotanto puolittuu nykyisestä. Seuraavassa taulukossa on esitetty Porvoon jalostamon tuotanto vuosina 2003 ja 2004 ja arvio tuotannosta vuonna 2007, kun uusi tuotantolinja on käytössä. Lukuihin sisältyvät myös omakäyttöpolttoaineet. Taulukko 3. Porvoon jalostamon tuotanto vuosina 2003 ja 2004 sekä arvio vuodelle 2007. Tuote 2003 tonnia 2004 tonnia Arvio 2007 tonnia Kaasut 294 000 315 000 335 000 Bensiinit 3 706 000 3 814 000 4 200 00 Dieselöljy ja kevyt polttoöljy 5 658 000 5 222 000 6 100 000 Raskas polttoöljy 991 000 1 157 000 700 000 Bitumit 139 000 81 300 0 Rikki 48 000 62 000 128 000 Yhteensä 10 836 000 10 651 300 11 463 000 Jalostamon tuotantoprosessi on lähes poikkeuksetta jatkuvatoiminen ja pääyksiköt käyvät useita vuosia ilman pysäytyksiä. Näin ollen jalostamo käy jatkuvasti ympäri vuorokauden ja läpi vuoden. Vuodenaikaan sidottua vaihtelua ei tuotannossa ole. Noin kuukauden kestävät laajamittaiset huoltoseisokit pidetään keskimäärin vain joka neljäs vuosi. Laiterikoista ja katalyytin vaihtamisesta johtuvia lyhyempiä pysäytyksiä tulee eri yksiköissä satunnaisesti. Energialaitos Jalostamolla on oma energialaitos, jonka yksiköt tuottavat jalostamolla tarvittavan höyryn ja sähkön sekä Borealis Polymers Oy:n tarvitseman lämmön. Höyryä tuotetaan lisäksi osalla jalostamon prosessiuuneista. Energialaitos vastaa lämmön ohella myös höyryn toimituksista muille Kilpilahden teollisuusalueen toiminnanharjoittajille (höyryn toimitukset yhteensä noin 1 100 GWh/a). Jalostamon jälkeen teollisuusalueen suurin energiankuluttaja on Borealis Polymers Oy. Muiden osuus on selvästi vähäisempi, noin 10 % jalostamon ulkopuolelle toimitetusta höyrystä. Energialaitoksen tuotannon määrää höyryntarve alueella. Sähköä tuotetaan ensisijaisesti jalostamon omiin tarpeisiin, mutta tilanteesta riippuen tuotetaan myös markkinasähköä. Uuden tuotantolinja 4:n käyttöönotto tulee jonkin verran vähentämään energialaitoksen tuottaman höyryn tarvetta. Energialaitoksen höyryn, sähkön ja lämmön tuotanto vuosina 2003 ja 2004 sekä tuotantoarvio vuodelle 2007 on esitetty seuraavassa taulukossa.

12 Taulukko 4. Höyryn, sähkö ja lämmön tuotanto Porvoon jalostamon ja voimalaitoksen (yhdessä "energialaitos") tuotantoyksiköissä yhteensä vuosina 2003 ja 2004 sekä arvio vuodelle 2007. 2003 GWh/a 2004 GWh/a Arvio 2007 GWh/a Höyry 3 990 3 890 3 600 Sähkö 1 070 1 000 1 200 Lämpö 230 244 Energialaitoksen energiantuotanto yksiköittäin oli vuonna 2004 seuraava: Taulukko 5. Porvoon jalostamon energialaitoksen energiantuotanto yksiköittäin vuonna 2004. Yksikkö Kattila K1 Kattila K2 Kattila K5 Kaasuturbiinivoimal. 2 Kaasuturbiinivoimal. 3 Sähkö GWh/a 107 102 0 277 516 Höyry GWh/a 1 226 1 172 154 525 809 Lämpö GWh/a 122 122 0 0 0 Yhteensä 1 002 3 886 244 Keskim. käyttöaika (h/a) 8 200 8 200 5 700 8 200 8 200 Käyttöaika vuonna 2004 (h/a) 8 492 8 421 3 504 7 776 7 248 Energialaitoksen tuotantoyksiköt ovat niin sanottuja peruskuormayksiköitä kattilaa K5 lukuun ottamatta. Peruskuormayksiköt ovat tuotantokäytössä keskimäärin 11 kuukautta vuodessa. Kattilaa K5 käytetään pääasiassa muiden yksikköjen huolto ja muiden seisokkien yhteydessä. Polttoaineet ja kemikaalit Polttoaineet Jalostamo ja sen energialaitos käyttävät kaikki öljynjalostuksen sivutuotteina syntyvät hiilivedyt omakäyttöpolttoaineina ja mahdollisimman vähän jalostamon ulkopuolelta tulevia polttoaineita. Tyypillisiä sivutuotteina syntyviä polttoaineita ovat jalostamokaasu, pohjaöljy, FCC koksi sekä Borealis Polymers Oy:ltä tulevat pyrolyysiöljy ja polttokaasu. Kokonaan ulkopuolelta tulevia polttoaineita ovat maakaasu ja kivihiili.

13 Jalostamoprosessien polttoaineiden käyttö oli vuonna 2004 seuraava: Taulukko 6. Jalostamoprosessien polttoaineiden käyttö vuonna 2004. Polttoaine Määrä (t/a) Rikkipitoisuus (p % S) Jalostamokaasu Kivihiili FCC koksi Maakaasu (1 000 m 3 ) Raskas öljy Yhteensä 238 000 530 102 000 159 000 *) 640 0,01 0,75 0,18 <10 ppm 1,8 Lämpöarvo (GJ/t) 49,0 26,0 32,8 36,0 *) 40,5 Energiasisältö (TJ/a) 11 700 14 3 300 5 800 26 20 800 *) Maakaasun määrä yksikössä 1 000 m 3 ja lämpöarvo yksikössä GJ/1 000 m 3 Jalostamon energialaitoksen eri yksiköiden yhteenlaskettu polttoaineiden käyttö oli vuonna 2004 seuraava: Taulukko 7. Jalostamon energialaitoksen eri yksiköiden yhteenlaskettu polttoaineiden käyttö vuonna 2004 (lähde: vuosiraportit 2004). Polttoaine Määrä (t/a) Rikkipitoisuus (p % S) Jalostamo /polttokaasu Polttoöljy (POK) Maakaasu (1 000 m 3 ) Pyrolyysiöljy Pohjaöljy Yhteensä 4 810 1 760 318 100 *) 16 870 104 200 0,002 0,12 <10 ppm 0,001 1,7 Lämpöarvo (GJ/t) 49,0 42,2 36,0 *) 40,5 40,5 Energiasisältö (TJ/a) 240 70 11 450 680 4 220 16 660 *) Maakaasun määrä yksikössä 1 000 m 3 ja lämpöarvo yksikössä GJ/1 000 m 3 Arvio polttoaineiden käytöstä Porvoon jalostamolla vuonna 2007 on esitetty seuraavassa. Taulukko 8. Arvio polttoaineiden käytöstä Porvoon jalostamolla vuonna 2007. Polttoaine Jalostamo /polttokaasu Polttoöljy (POK) Maakaasu (1 000 m 3 ) Pyrolyysiöljy Raskas öljy FCC koksi Yhteensä Lämpöarvo (GJ/t) 49,0 42,2 36,0 **) 40,5 40,5 32,8 Jalostamo (t/a) 400 000 205 000 **) 105 000 Jalostamo *) (TJ/a) 19 600 7 400 3 400 30 400 Voimalaitos (t/a) 4 000 500 235 000 **) 17 000 107 000 Voimalaitos *) (TJ/a) 200 20 8 500 700 4 300 13 700 Yhteensä (TJ/a) 19 800 20 15 900 700 4 300 3 400 44 100 *) Voimalaitos kattaa vain osan energialaitoksen yksiköistä. Kattilan K5 ja kaasuturbiinivoimalaitoksen KTVL2 polttoaineiden käyttö sisältyy jalostamon polttoaineiden käyttöön. **) Maakaasun määrä yksikössä 1 000 m 3 ja lämpöarvo yksikössä GJ/1 000 m 3 Polttoaineiden käyttö yksiköittäin jalostamon energialaitoksella sekä polttoaineiden laatutietoja on esitetty päätöksen liitteessä 3.

14 Polttoaineiden varastointi Kaasumaisia polttoaineita ei varastoida, vaan ne tulevat joko suoraan toimittajalta (maakaasu) tai prosessista (jalostamokaasu). Myös suuri osa pohjaöljystä ja kaikki FCC koksi tulevat suoraan prosessista. Jalostamon käyttöhyödykealueella on 250 m 3 :n säiliö kevyelle polttoöljylle kaasuturbiinivoimalaitos 2:ta varten. Voimalaitoksen säiliöalueella ovat seuraavat säiliöt eri polttoaineille: Taulukko 9. Voimalaitosalueen polttoaineiden varastointi. Tunnus Tilavuus (m 3 ) Polttoaine FA 14051 FA 14101 FA 14102 FA 14103 FA 14113 FB 14101 FB 14102 FB 14104 17 350 350 100 500 200 200 480 Nestekaasu POR (raskas polttoöljy) POR POK (kevyt polttoöljy) POK PEL (lentopetroli) PEL Pyrolyysiöljy Tuotantolaitokset Kemikaalit ja niiden varastointi Öljyn jalostuksessa käytetään raakaöljyn ja muiden syöttöaineiden lisäksi runsaasti erilaisia kemikaaleja muun muassa lisä ja apuaineina sekä katalyytteinä. Näitä kemikaaleja varastoidaan myyntipakkauksissaan pääasiassa kemikaalivarastointiin suunnitelluissa tiloissa sekä käyttöpaikoilla että jalostamon varastolla. Käytettävät kemikaalit sekä niiden käyttötarkoitus ja varastointi on käyttöpaikoittain esitetty lupahakemuksen liitteen 8 kemikaaliluettelossa. Kemikaaliluettelossa on esitetty myös syöttöaineiden ja tuotteiden varastointitietoja. Yleistä Öljyn jalostuksessa raakaöljy jaetaan tislaamalla jakeiksi, joita kevyimmästä raskaimpaan esitettynä ovat kaasut, bensiinit, petrolit, kaasuöljyt ja pohjaöljyt. Tislauksen jälkeen näiden jakeiden kemiallisia rakenteita muutetaan ja niiden jalostusarvoa nostetaan erilaisten reaktioiden avulla. Lisäksi jakeitten ominaisuuksia parannetaan muun muassa poistamalla niistä rikkiä eri jalostusprosesseissa. Tärkeimmät jalostusprosessit tislauksen ohella ovat rikinpoisto, reformointi ja krakkaus. Eri tuotteista poistettu rikki otetaan talteen ja muutetaan alkuainerikiksi rikkilaitoksilla. Lisäksi bensiinikomponentteja valmistetaan MTBE/ETBE, TAME ja alkylointiyksiköissä kevyistä komponenteista. Tuotantolinjat 1 3 Porvoon jalostamo on, ennen Diesel hankkeen valmistumista, tuotantolinjojen 1 3 muodostama kokonaisuus, minkä päätuotantoprosesseja on kuvattu seuraavassa. Jalostamon prosessikaavio sekä tuotantolinjat prosessiyksiköittäin on esitetty päätöksen liitteessä 4.

15 Tislaus Öljyn jalostus alkaa raakaöljyn tislausyksikössä (RT3). Yksikössä tislataan jalostamon raakaöljysyöttö eri kiehumisalueet omaaviksi jakeiksi, jotka johdetaan jatkoyksiköihin edelleen prosessoitaviksi. Yksikön kapasiteetti on 1 150 t/h ja se käsittää suolanpoiston, esitislauksen ja suoratislauskolonnin tuotestrippereineen, kiertopalautuksineen, esilämmitysjunineen ja uuneineen. Raakaöljy sisältää tavallisesti vettä, suoloja ja kiinteitä epäpuhtauksia, joiden poistolla jalostusprosessi aloitetaan. Ennen suolanpoistimia öljyyn lisätään voimakkaasti sekoittaen pieninä pisaroina vettä, joka liuottaa suolat öljystä. Suolanpoistimia on kaksi sarjassa. Niissä öljy joutuu vaihtosähkökenttään, jonka ansiosta vesipisarat suoloineen erottuvat painovoimaisesti säiliön pohjalle, mistä vesi ja vastaavalla tavalla erottuneet kiinteät epäpuhtaudet pumpataan jätevesilaitokselle öljynerotussäiliöiden kautta. Suolanpoistettu raakaöljy jatkaa esitislauskolonniin, jossa siitä haihdutetaan bensiini ja nestekaasukomponentteja. Esitislauskolonnin pohjalta raakaöljy johdetaan esilämmityksen kautta kuumennusuuneihin, joista raakaöljy jatkaa öljysumuna suoratislauskolonnin haihdutusosaan, jossa kaasu ja nestevirtaukset erottuvat toisistaan siten, että neste virtaa painovoiman vaikutuksesta alaspäin ja höyrystynyt kaasu ylöspäin. Suoratislauskolonni on korkea lieriömäinen torni, jossa on suuri määrä päällekkäisiä välipohjia. Kolonnin huipulta saadaan bensiini ja kevyemmät jakeet ja alemmista ulosotoista keskitisleet ja raskas kaasuöljy. Yksikössä on tuotelaatujen säätämiseksi neljä tuotestripperiä, joissa keskitisleitä ja raskasta kaasuöljyä haihdutetaan höyryllä. Suoratislauksessa erotetut kaasu ja bensiinijae menevät butaaninpoistoon, josta kaasujae edelleen rikinpoiston kautta kaasujen talteenottoyksikköön jaettavaksi propaani ja butaanituotteiksi. Matalaoktaaninen bensiini menee rikinpoiston jälkeen suurimmaksi osaksi reformointiyksikköön, jossa sen oktaaniluku nostetaan moottoribensiinissä tarvittavalle tasolle. Osa matalaoktaanisesta bensiinistä menee rikinpoiston jälkeen sellaisenaan teollisuusbensiininä Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden syötöksi. Raakaöljyn tislausyksikön petrolijae ohjataan makeutusyksikön kautta lentopetrolituotteeksi. Kaasuöljy ja dieseljae menee rikinpoistojen jälkeen joko kevyeksi polttoöljyksi tai dieseliksi. Raskas kaasuöljyjae ohjataan krakattavaksi vetykrakkaukseen, josta tuotteina syntyy keskitisleitä tai käsittely yksikön kautta voiteluöljyjen perusöljyä. Raakaöljyn tislauksen tislautumaton pohjaöljy johdetaan tyhjötislausyksikköön (TT2), jossa se kuumennetaan ja syötetään tyhjötislauskolonniin. Tyhjötislauksessa pohjaöljystä erotetaan alipaineessa katalyyttisten krakkausyksiköiden syötöksi kelpaavia jakeita, ns. tyhjökaasuöljyjä. Tyhjötislauksen tislautumatonta pohjaöljyä käytetään raskaana polttoöljynä, mutta tätä varten sen viskositeettia on alennettava lämpökrakkausyksikössä tai ohentimia käyttäen.

16 Tyhjötislausyksikön rinnalla toimii bitumiyksikkö. Bitumiyksikössä (BIY) valmistetaan kaasuöljy, polttoöljy sekä bitumikomponentteja. Bitumiyksikkö koostuu tislaus ja hapetusosasta. Bitumia tehdään yleensä vain kesäaikana. Bitumiyksikön syöttö on joko lämpökrakkausyksikön tai raakaöljyntislausyksikön pohjaöljyä. Kun tuotantolinja 4 käynnistyy, ohjataan tyhjötislauksen ja bitumiyksikön pohjatuotteet syötöksi uuteen pohjaöljyyksikköön. Lämpökrakkausyksikkö jää pois käytöstä. Krakkaus Raakaöljyn tislauksen raskas kaasuöljy ja tyhjötislauksen jakeet jatkokäsitellään krakkaamalla (suurten hiilivetymolekyylien pilkkomista). Raskas kaasöljy johdetaan vetykrakkaukseen, tyhjötislauksessa erottuva tyhjökaasuöljy leijukatalyyttiseen krakkaukseen ja tyhjötislauksen tislautumaton pohjaöljy lämpökrakkaukseen. Vetykrakkausyksikön (VK) tehtävänä on tuottaa sen syöttönä käytettävästä raskaasta kaasuöljystä katalyyttisesti vedyn ja paineen avulla kevyempiä hiilivetyjä. Yksikön päätuotteita ovat perusöljy yksikön syötöksi menevä pohjaöljy sekä dieselin valmistuksessa käytettävät kaasuöljy ja petroli. Lisäksi yksikkö tuottaa jonkin verran bensiiniä ja nestekaasuja. Vetykrakkauksessa käytetty puhdas vetykaasu valmistetaan erillisessä vetyyksikössä. Yksikkö koostuu kahdesta pääkokonaisuudesta, reaktori ja tislausosasta. Reaktoriosassa syöttö öljy johdetaan kahden reaktorin läpi, joista ensimmäisessä syöttö esikäsitellään hydraamalla rikin ja typen poistamiseksi sekä osittain aromaattien hydraamiseksi. Toisessa reaktorissa syöttö öljyä krakataan katalyytin ja vedyn avulla. Tislausosassa tuotteet erotellaan toisistaan kahdessa kolonnissa. Ensimmäinen on butaaninpoistokolonni, jossa erotetaan kevyet nestekaasujakeet. Toisessa, niin sanotussa pääkolonnissa, erotetaan loput yksikön tuotteena saatavat komponentit. Yksikössä on yksi prosessiuuni, jolla syöttöä lämmitetään ennen reaktoria. Leijukatalyyttisessä krakkausyksikössä (Fluid Catalytic Cracking eli FCC) krakkausreaktiot tapahtuvat noin 500 C:n lämpötilassa ja 1,5 barin paineessa katalyytin vaikutuksesta. Yksikössä on rinnakkain reaktori ja regeneraattori, joita yhdistävät nousuputki ja käytetyn katalyytin palautusputki. Hienojakoinen katalyytti kiertää prosessissa höyrystyneen syöttö öljyn kuljettamana regeneraattorista reaktoriin nousuputken kautta. Pääosa krakkautumisreaktioista tapahtuu nousuputkessa. Katalyytti erotetaan höyrystyneistä hiilivedyistä reaktorissa syklonien avulla ja palautetaan regeneraattoriin, jossa katalyytin pinnalle kertynyt koksi poltetaan pois ilman avulla leijutetussa tilassa. Regeneraattorissa syntyneistä savukaasuista erotetaan katalyyttipöly kaksivaiheisilla sykloneilla. Krakkautuneet öljyhöyryt johdetaan reaktorista tislauskolonniin ja tislataan tuotteiksi, joita ovat kevytkaasu, kaasujakeen nestekaasut, korkeaoktaaninen bensiini, keskitisleet ja pohjaöljy, joka sekoitetaan selkeytyksen jälkeen raskaaseen polttoöljyyn. Lämpökrakkausprosessissa öljyn suuret hiilivetymolekyylit pilkotaan termisesti pienemmiksi. Lämpökrakkausyksikössä (LK2) sen syöttönä käytettävä tyhjötislausyksikön pohjaöljy kuumennetaan uunissa, jolloin öljy krakkautuu. Reaktion pysähdyttämiseksi ja liiallisen krakkautumisen estämiseksi tuote jäähdytetään nopeasti ja johdetaan tislauskolonniin, jossa reaktiossa syntyneet kevyemmät komponentit, kaasut ja bensiinit, erotetaan

17 raskaasta polttoöljystä. Kun tuotantolinja 4 käynnistyy, lämpökrakkausyksikkö jää pois käytöstä. Jatkojalostus Raakaöljystä tislaamalla erotettujen tai krakkausyksiköissä konvertoitujen jakeiden ominaisuuksia parannetaan lähinnä erilaisissa katalyyttisissä prosesseissa. Lisäksi jalostamolla valmistetaan omissa yksiköissään mm. TAME:a (tertiäärimetyylieetteri) ja MTBE/ETBE:tä (MTBE, metyylitertiäärinen butyylieetteri/etbe, etyylitertiäärinen butyylieetteri) eli happea sisältäviä bensiinikomponentteja. ETBE tuotteessa metanoli on korvattu etanolilla. Vedytysyksiköt Jalostamolla on useita vetyä kuluttavia vedytysyksiköitä sekä vetyä valmistava vety yksikkö (VY1). Vedytys tapahtuu metallikatalyytin läsnäollessa vetypaineessa. Vedytystä käytetään erityisesti rikin, typen ja muiden jatkokäsittelylle haitallisten epäpuhtauksien poistamiseen eri yksiköiden syöttöaineista. Porvoon jalostamon vedytysyksiköitä ovat kaasuöljyn aromaattien poistoyksikkö (KAAPO) ja kaasuöljyn rikinpoistoyksikkö (KARP2), keskitisleiden rikinpoistoyksikkö (SYRP), bensiinin rikinpoistoyksikkö (BERP3), FCC:n syötön rikinpoistoyksikkö (KARP3), butadieenin hydraus (BDH) ja bentseenin hydraysyksikkö (BEHY). Muita vetyä kuluttavia yksiköitä ovat vetykrakkausyksikkö (VK) ja perusöljy yksikkö (VHVI). Rikinpoistoyksiköiden tehtävä on poistaa rikki syöttöaineista. Rikinpoistoreaktiot tapahtuvat yksikön mukaan vaihtuvassa vetypaineessa ja noin 300 400 o C:n lämpötilassa metallikatalyytin avulla. Syötön sisältämien rikkiyhdisteiden rikki pelkistyy rikkivedyksi ja samalla poistuvat muun muassa typpi ammoniakkina ja happi. Rikinpoiston jälkeen tuote stabiloidaan (bensiini) ja/tai tislataan (mm. keskitisleet ja kaasuöljy) eri jakeiksi. Rikinpoistoyksiköiden tuottamista vety ja polttokaasuvirroista otetaan rikkivety talteen absorboimalla se noin 25 prosenttiseen amiiniliuokseen (diisopropanoliamiini). Rikkivedyn talteenottoon käytettäävä amiiniliuosta regeneroidaan uudelleen käytettäväksi rikkivedyn talteenottoyksikössä (RVTO3). Vedytysyksiköissä tarvittavaa vetyä syntyy bensiinin reformoinnissa, minkä lisäksi sitä valmistettaan maakaasusta ja butaanista höyryreformoinnilla vety yksikössä (VY1). Höyryreformoinnissa kuumennettu syöttöaine reagoi nikkelikatalyytin vaikutuksesta vesihöyryn kanssa muodostaen vetyä ja hiilimonoksidia. Reformoinnin jälkeen reaktiot jatkuvat konverttereissa, joissa hiilimonoksidi reagoi edelleen vesihöyryn kanssa muodostaen vetyä ja hiilidioksidia. Vetylaitoksen tarvitsema höyry kehitetään reformointiuunin yhteydessä olevalla jätelämpökattilalla. Rikkilaitos Rikkivedyn talteenottoyksiköllä saatavasta rikkivetykaasusta valmistetaan rikkilaitoksella tuoterikkiä. Porvoon jalostamon rikkilaitoksella on kolme rikin talteenottoyksikköä (RTO3, RTO4 ja RTO5). Kaikissa yksiköissä on nykyisin käytössä Euroclaus tason teknologia, jonka rikin talteenottoaste on vähintään 99,3 %. Rikin talteenotto tapahtuu termisessä ja katalyyttisessä vaiheessa. Korkealämpötilaista polttovaihetta seuraa katalyyttinen vaihe, joka tapahtuu kolmessa reaktorissa. Kahdessa ensimmäisessä reaktorissa

18 rikkidioksidi ja rikkivety reagoivat keskenään elementaaririkiksi ja kolmannessa reaktorissa tuotetaan elementaaririkkiä hapettamalla vielä jäljelle jäänyttä rikkivetyä. Alkylointi Alkylointiyksikössä (ALKY) valmistetaan korkeaoktaanista moottoribensiinikomponenttia, jota kutsutaan alkylaatiksi. Yksikön syöttönä käytetään nestekaasujakeista erotettua isobutaania sekä buteenijaetta, joka on peräisin sekä FCC krakkausyksiköstä että Borealis Polymers Oy:n butadieenilaitokselta. Porvoon jalostamon alkylointiyksikkö on fluorivetyhappo yksikkö, jossa isobutaanin ja buteenin reaktiot tapahtuvat putkireaktorissa nestemäisen fluorivetykatalyytin läsnäollessa noin 30 C:n lämpötilassa ja 6 barin paineessa. Reaktorista reaktiotuotteet johdetaan selkeyttimeen, jossa fluorivety erotetaan reaktiotuotteista ja johdetaan jäähdytyksen jälkeen takaisin reaktoriin. Alkylaatin erotuskolonnissa alkylaattituote erotetaan muista reaktiotuotteista. Yksikön lauhtumattomat päästökaasut pestään hapankaasupesurissa, jossa lipeä (NaOH) poistaa fluorivedyn kaasuista. Pesulipeästä saostetaan fluoridit kalsiumkloridin avulla ja siirretään sitten kalsiumfluoridin (CaF 2 ) laskeutusaltaaseen. Saostunut CaF 2 toimitetaan kaatopaikalle tai Ekokem Oy Ab:lle käsiteltäväksi. Bensiinin reformointi Reformointi on yksi tärkeimmistä moottoribensiinin valmistusprosesseista. Reformoinnissa matalaoktaaninen bensiini (oktaaniluku 50 60) muuttuu korkeaoktaaniseksi bensiiniksi (oktaaniluku 90 100). Yksikön syöttönä käytetään raakaöljyn tislauksen ja vetykrakkausyksikön bensiiniä. Reformoinnin reaktiot tapahtuvat 500 540 C:n lämpötilassa ja 5 9 barin paineessa. Katalyyttinä käytetään alumiinioksidikantajalla olevaa platinaa. Deaktivoivana sivureaktiona tapahtuu koksin muodostumista katalyytin pinnalle. Koksi poltetaan ilmalla jatkuvatoimisessa katalyytin regeneroinnissa ja katalyytti palautetaan reaktoreihin. Regeneroinnissa syntyvät kaasut käsitellään pesurissa. Reaktiotuotteesta erotetaan vety, minkä jälkeen tuote stabiloidaan poistamalla kaasumaiset yhdisteet ja reformaattituote johdetaan jakotislausyksikköön (RET), jossa siitä erotetaan bentseenipitoinen jae Borealis Polymers Oy:n bentseenilaitoksen syöttöaineeksi. Bentseenivapaa reformaatti käytetään moottoribensiinien valmistukseen. Vety käytetään vetykrakkauksessa ja rikinpoistoyksiköissä. Reformointiyksikkö on jalostamon tärkein vedyn tuottaja. Muut kaasut käsitellään kaasujen talteenottoyksikössä polttokaasun erottamiseksi nestekaasuista. Soihtujärjestelmä Soihtujärjestelmän tarkoituksena on taata jalostamon turvallinen toiminta kaikissa tilanteissa. Kaikki Porvoon jalostamon prosessiyksiköt on yhdistetty yhteiseen soihtujärjestelmään, johon kuuluvat soihtuputkiston lisäksi kolme sarjaan liitettyä soihtua. Jokaisessa soihdussa on soihtusäiliö nesteiden erottamiseksi sekä vesilukkosäiliö. Mikäli jonkun prosessilaitteiston paine nousee yli sallitun rajan, niin laitteiston varolaite laskee ylimääräisen

19 paineen soihtulinjaan. Soihtulinjan normaali paine on 3 4 kpa. Mikäli paine nousee yli 7 kpa:n, kaasut alkavat palaa soihdussa. Normaalitilanteessa soihtukaasut otetaan talteen. Soihtujärjestelmään liitetään myös Dieselyksikön eli tuotantolinja 4:n uusi soihtu. Soihtusäiliössä soihtukaasuista erotetaan nesteet ennen polttoa soihdussa tai johtamista soihtukaasujen talteenottoon. Vesilukkosäiliöiden avulla pidetään soihtulinjassa pieni ylipaine ja estetään ilman pääsy soihtujärjestelmään. Erottunut vesi pumpataan hapanvesien käsittelyyn ja öljy palautetaan prosessiin. Soihtujen kärjessä palaa aina pilotliekki, joka sytyttää purkautuvan kaasun estäen näin syttymisvaarallisen tai muuten ympäristölle haitallisen kaasuseoksen leviämisen. Pilotpolttimet toimivat maakaasulla ja varapolttoaineena on jalostamon polttokaasu. Soihtujärjestelmä on liitetty soihtukaasujen talteenottoyksikköön (SKTO). Soihtukaasujen talteenottoyksikössä soihtukaasulinjasta imetty kaasu pestään kaasupesurissa. Pesurin tarkoituksena on poistaa soihtukaasun mukana mahdollisesti tulevat kiinteässä muodossa olevat aineosat. Pesuvetenä käytetään hapanvesiyksikön tuotevettä. Vesipesun jälkeen kaasu pestään vielä ADIP pesurissa ja johdetaan sitten polttokaasuverkkoon. Soihtuihin johdettavaa kaasua ei käsitellä. Jalostamolla pyritään mahdollisimman suureen kaasujen talteenottoon. Suurempien soihtupurkauksien aikana soihtuun syötetään höyryä puhtaamman palamisen edistämiseksi. Soihdutusten määrä pyritään minimoimaan, sillä soihdutus liittyy aina häiriötilanteeseen prosessissa. Kun järjestelmän soihdutuspaine ylittyy käynnistyy ensimmäisenä soihtu 1. Soihtujen ajojärjestys vastaa soihtujen numerointia. Soihtujen 2 ja 3 käyttöönotto ylittää aina häiriöilmoituskynnyksen. Kolmen soihdun yhtäaikaiset käyttötilanteet ovat hyvin harvinaisia. Soihdutukset kestävät yleensä muutamasta tunnista vuorokauteen. Viime vuosien aikana soihtukaasuja on soihdutettu yhteensä 500 3 150 tuntia vuodessa (21 31 d/a). Varsinaisten prosessisoihtujen lisäksi jalostamolla on kolme pienempää soihtua, jotka ovat jätevesilaitoksen, junavaunujen purkausterminaalin ja satamat soihdut. Rautatieterminaalilla soihtua käytetään propaanivaunujen tyhjennyksen yhteydessä (noin 25 h/vko). Sataman soihtu on mahdollisia propaanin lastauksia varten (satunnaisia). Jätevesilaitoksen soihdussa poltetaan EMU yksikön purkauskaasuja. Tuotantolinja 4 Porvoon jalostamolla on meneillään ns. Diesel hanke. Hankkeen tavoitteena on muuttaa jalostamon tuotantorakennetta siten, että nykyistä raskaamman ja rikkipitoisemman raakaöljyn käytön edellytyksiä jalostamon pääasiallisena syöttöaineena parannetaan. Samalla lisätään puhtaampien rikittömien liikennepolttoaineiden, erityisesti dieselin tuotantoa noin 1 milj. tonnia vuodessa. Vastaavasti nykyinen raskaan polttoöljyn tuotantomäärä voidaan puolittaa 0,5 milj. tonniin vuodessa. Jalostamon raakaöljyn syöttökapasiteetti säilyy muutoksessa ennallaan.

20 Hanke käsittää nykyisen jalostamon luoteispuolelle sijoitettavat (noin 5 ha) kaksi uutta prosessiyksikköä, uuden pohjaöljyn konvertointiyksikön (syöttökapasiteetti 270 t/h eli 2,2 milj. t/a) ja vety yksikön (13,8 t/h eli 0,1 milj. t/a), sekä nykyisen jalostamon alueelle sijoitettavat uudet yksiköt, hapanvesiyksikön sekä rikin talteenottoyksikön. Lisäksi tehdään muutoksia seuraaviin nykyisiin prosessiyksiköihin: rikkivedyn talteenottoon (RVTO3), rikkilaitosten yksiköihin RTO3 5, sulan rikin varastointiin ja lastaukseen sekä rakennetaan putkiyhteyksiä uusien ja vanhojen yksiköiden sekä säiliöalueen välille. Käyttöhyödykejärjestelmiin tehdään uusien yksiköiden edellyttämiä lisäyksiä ja muutoksia, joita ovat muun muassa uusi soihtu, jäähdytys ja palovesivesijärjestelmän laajennus, sähkönjakelun muutokset sekä suolanpoistetun veden valmistus. Muutoksia tapahtuu myös tie, työmaa ja aluejärjestelyissä. Uudesta prosessialueesta käytetään nimitystä "tuotantolinja 4". Hanke tekee nykyisen vety yksikön sekä lämpökrakkausyksikön tarpeettomaksi. Hankkeen toteutusvaihe on alkanut vuoden 2003 loppupuoliskolla, mekaaninen valmius saavutetaan kesäkuun lopussa 2006, jolloin käynnistysvalmistelut voidaan aloittaa ja uusi linja on käynnissä loppuvuodesta 2006. Viimeistelytyöt jatkuvat kesään 2007 asti. Uudet yksiköt Pohjaöljy yksikkö Pohjaöljy yksikkö (PÖY) on suunnittelu venäläisen raakaöljyn ominaisuuksien pohjalta. Syötön määrä on 250 t/h tyhjötislauksen pohjaöljyä. Lisäsyöttönä yksikköön käytetään 20 t/h FCC yksikön pohjaöljyä ja 10 t/h vähärikkistä tyhjökaasuöljyä. Syöttövedyn määrä on 10 t/h. Syöttö öljystä prosessoidaan yli 50 % kevyiksi kaasuiksi, bensiini, petroli, diesel, tyhjökaasuöljyjakeiksi konvertoitumattoman osan jäädessä erikoisraskaaksi matalarikkiseksi polttoöljyjakeeksi. Päätuotteena on rikitön dieselöljy. Prosessista voidaan erottaa seuraavat osat: syötön esilämmitys katalyytin leijutukseen perustuva LC Fining reaktio osa (LCF) Mild Hydrocracking osa (MHC) korkeapainepuhdistusosa ja vedyn talteenotto matalapaine erotusosa ja flash kaasun talteenotto atmosfäärinen tislausosa tyhjötislausosa MHC tuotetislausosa katalyytin käsittely. Vety yksikkö Vety yksikkö (VY2) tuottaa pohjaöljy yksikön (PÖY:n) tarvitseman puhtaan vetykaasun, noin 14 t/h. Vedyn tuotanto uudessa vety yksikössä perustuu maakaasun höyryreformointitekniikkaan. Höyryreformointi on käytössä myös jalostamon nykyisessä vety yksikössä.