ASIAT 1) Öljynjalostamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Porvoo

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro:t 1) 319/2016/1 2) 320/2016/1 Dnro:t ESAVI/284/04.08/2013 ESAVI/1713/2016 Annettu julkipanon jälkeen ASIAT 1) Öljynjalostamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Porvoo 2) Öljynjalostamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen BAT-päätelmien vuoksi, Porvoo HAKIJA Neste Oyj (Neste Oil Oyj saakka) PL NESTE Y-tunnus: ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (290) SISÄLLYSLUETTELO ASIAT... 1 HAKIJA... 1 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 5 HAKEMUSTEN VIREILLETULO... 5 HAKEMUSTEN PERUSTEET... 5 Lupamääräysten tarkistaminen, asia Lupamääräysten tarkistaminen BAT-päätelmien vuoksi, asia LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 6 Lupamääräysten tarkistaminen, asia Lupamääräysten tarkistaminen BAT-päätelmien vuoksi, asia TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET... 6 Luvat ja päätökset... 6 Lupamääräysten muuttamista koskevat päätökset... 7 Selvityksiä koskevat päätökset... 8 Muut päätökset ja hyväksynnät... 8 Vireillä olevat asiat ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Teollisuusalue Alueen ympäristö, asutus ja virkistyskäyttö LAITOSTEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Keskeiset muutokset jalostamon yksiköissä ja toiminnassa Raaka-aineet Tuotteet ja tuotanto Polttoaineet ja kemikaalit Tuotantolaitokset YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt ilmaan Jätevedet ja päästöt vesiin Jäähdytysvedet Päästöt maaperään Melu Liikenne Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN RAJOITTAMINEN Kaasun ja öljyn jalostamisen BAT-tekniikkaa koskevat yleiset päätelmät Alkylointiprosessin päätelmät Perusöljyn tuotantoprosessien päätelmät (päätelmä 22.) Leijukatalyyttisen krakkausprosessin päätelmät Katalyyttisen reformointiprosessin päätelmät (päätelmä 28.) Suolanpoistoprosessin päätelmät (päätelmä 33.) Polttoyksiköiden päätelmät Eetteröintiprosessin päätelmät (päätelmät 38. ja 39.)... 81

3 3 (290) Isomerointiprosessin päätelmät (päätelmä 40.) Tislausprosessin päätelmät Tuotekäsittelyprosessin päätelmät (päätelmät 47. ja 48.) Varastointi- ja käsittelyprosessien päätelmät Lämpökrakkauksen ja muiden termisten prosessien päätelmät (päätelmä 53.) Jätekaasun rikkikäsittelyn päätelmät (päätelmä 54.) Soihtujen päätelmät (päätelmät 55. ja 56.) Integroitua päästöjen hallintaa koskevat päätelmät Arvio päätelmien soveltamisesta vedyn valmistukseen Arvio BAT-tekniikan soveltamisesta NEXBTL-esikäsittely-yskiköihin ja jäähdytysveden käyttöön YMPÄRISTÖN TILA JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET SIIHEN Ilmanlaatu Merialueen tila ja käyttökelpoisuus Maaperä ja pohjavesi Ympäristömelu Terveys ja viihtyisyys Luonto ja suojeltavat kohteet LAITOSTEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutusten tarkkailu Laadunvarmistus Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Varautuminen Toiminta poikkeus- ja häiriötilanteissa ASIASSA 1) HAKEMUKSEEN LIITETYT SELVITYKSET Typenoksidipäästöjen vähentäminen Kattiloiden K1 ja K2 rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähentäminen Jalostamon rikkipäästöjen vähentäminen Laivojen lastauksen syrjäytyskaasuina syntyvien VOC-päästöjen talteenotto HAKIJAN ESITYKSET Hakijan esitykset asiassa 1) Hakija esitykset asiassa 2), lupamääräysten tarkistaminen BAT-päätelmien vuoksi HAKEMUSTEN KÄSITTELY Hakemusten täydennykset Hakemuksista tiedottaminen Neuvottelu Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastineet ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat selvitysvelvoitteet Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kalatalousvelvoitteet Vakuus Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen RATKAISUN PERUSTELUT Lainsäädännön muutokset ja hakemusten käsittely Päätelmien soveltaminen lupaharkinnassa Lupaharkinnan ja lupamääräysten yleiset perustelut

4 4 (290) Lupamääräysten yksilöidyt perustelut VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Luvan tarkistaminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen lainvoimaisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN LIITTEET MUUTOKSENHAKU

5 5 (290) TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Neste Oyj:n Porvoon öljynjalostamo ja siihen liittyvät toiminnot, kuten voimalaitos, säiliöt ja kalliovarastot sekä satama, sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden kylässä Neste Oyj:n omistamalla kiinteistöllä Sköldvik kiinteistötunnus Jalostamoalue sijoittuu Suomenlahden rannikolle, lähelle Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan välistä rajaa, noin 17 kilometriä Porvoon keskustasta lounaaseen. HAKEMUSTEN VIREILLETULO Hakemus asiassa 1) on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja hakemus asiassa 2) HAKEMUSTEN PERUSTEET Lupamääräysten tarkistaminen, asia 1 Neste Oyj:n öljynjalostamo ja siihen liittyvät Neste Oyj:n Kilpilahden toiminnot ovat luvanvaraisia ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n 1 momentin, ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 3 b), 4 c), 5 a), 12 a) ja 12 e) perusteella. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätöksissä Nro 29/2006/2 ( ), Nro 14/2007/2 ( ) ja Nro 77/2008/2 ( ) luvan saaja on ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 :n nojalla määrätty viimeistään jättämään hakemus päätöksen lupamääräysten tarkistamiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen BAT-päätelmien vuoksi, asia 2 Euroopan komissio on julkaissut täytäntöönpanopäätöksen (2014/738/EU) öljyn ja kaasun jalostuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevista päätelmistä. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 80 :n 1 momentin mukaan, kun komissio on julkaissut päätöksen direktiivilaitoksen pääasiallista toimintaa koskevista päätelmistä, laitoksen ympäristölupa on tarkistettava, jos se ei vastaa päätelmiä. Lain 80 :n 2 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on toimitettava selvitys luvan tarkistamisen tarpeesta valvontaviranomaiselle ja lain 80 :n 3 momentin mukaan valvontaviranomaisen on määrättävä toiminnanharjoittaja jättämään lupamääräysten tarkistamista hakemus, jos lupaa on tarpeen tarkistaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä (dnro UUDELY/139/07.00/2010) määrännyt Neste Oyj:n jättämään Etelä-Suomen aluehallintovirastolle käsiteltäväksi hake-

6 6 (290) muksen Porvoon jalostamon ympäristöluvan tarkistamiseksi viimeistään LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupamääräysten tarkistaminen, asia 1 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 :n 1 momentin kohtien 3 b), 4 c), 5 a), 12 a) ja 12 c) mukaan. Lupamääräysten tarkistaminen BAT-päätelmien vuoksi, asia 2 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 1 :n ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 81 :n perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Luvat ja päätökset Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen lupapäätös nro 29/2006/2, koskien Porvoon jalostamon toimintaa. Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 08/0401/1, Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä nro 29/2006/2 tehdyistä valituksista. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 1884, Vaasan hallinto-oikeuden antamasta päätöksestä nro 08/0401/1, tehdyistä valituksista. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen lupapäätös nro 14/2007/2, koskien Porvoon jalostamon yhteyteen rakennettavaa biodiesel-iaitosta. Lupapäätös on hakemuksesta siirretty Neste Renewable Fuels Oy:n nimiin Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksynnällä Nro YS 1709, Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 08/0400/1, Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä nro 14/2007/2 tehdystä valituksesta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 1859, Vaasan hallinto-oikeuden antamasta päätöksestä nro 08/0400/1, tehdystä valituksesta.

7 7 (290) Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen lupapäätös nro 77/2008/2, koskien Neste Renewable Fuels Oy:n Porvoon jalostamon yhteyteen rakennettavaa NExBTL Porvoo 2 -laitosta. Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 09/0205/1, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä nro 77/2008/2 tehdystä valituksesta. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston vesilain mukainen lupapäätös nro 30/2006/2, koskien veden johtamista merestä Porvoon tuotantolaitokselle. Uudenmaan ympäristökeskuksen lupapäätös No YS 603, (dnro UUS-2008-Y ) koskien betoni- ja asfalttijätteen sekä kiviaineksen varastointia ja murskausta Porvoon jalostamon alueella. Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätös Nro 51/2010/ koskien Porvoon sataman laituri 4:n pohjoispuolella olevan lahden osittaista täyttöä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätös Nro 246/2014/1, koskien Porvoon öljynjalostamolle rakennettavan bensiinin isomerointiyksikön toimintaa. Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 16/0036/2, Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä Nro 246/2014/1 tehdystä valituksesta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätös Nro 161/2016/1, koskien öljynjalostamon SDA-yksikköä sekä toiminnan aloittamislupaa. Lupamääräysten muuttamista koskevat päätökset Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen päätös nro 22/2009/2, koskien ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2 määräyksien 61. ja 86. muuttamista. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös Nro 66/2009/2, koskien ympäristölupapäätöksen 29/2006/2 lupamääräyksien 16. ja 58. muuttamista. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 31/2010/1, koskien ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2 lupamääräyksen 16. muuttamista sellaisena kuin se on annetulla päätöksellä nro 66/2009/2 muutettuna. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 2/2012/1, koskien ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2 lupamääräyksen 7. muuttamista.

8 8 (290) Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 104/2013/1, koskien Porvoon öljynjalostamon rikkiyhdisteiden päästörajan asettamista (korkeimman hallinto-oikeuden palauttama asia, lupapäätöksen nro 29/2006/2 lupamääräyksen 4. muuttaminen) sekä ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2, päästömittausmääräyksen (lupamääräys 83.) muuttamista. Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 13/0238/1, Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä Nro 104/2013/1 tehdystä valituksesta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätös Nro 4/2016/1, koskien Porvoon öljynjalostamon ympäristölupapäätöksen eräiden lupamääräysten tarkistamista. Selvityksiä koskevat päätökset Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös Nro 46/2009/2, koskien ympäristölupapäätöksen 29/2006/2 lupamääräyksessä 46. edellytettyä selvitystä, liittyen tuotantolinjojen 1 4 soihtujen aiheuttaman melun vähentämismahdollisuuksia. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös Nro 47/2009/2, koskien ympäristölupapäätöksen 29/2006/2 lupamääräyksessä 44. edellytettyä selvitystä, liittyen jalostamon eräiden tuotantoyksiköiden typenoksidipäästöjen vähentämismahdollisuuksia. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös Nro 48/2009/2, koskien ympäristölupapäätöksen 29/2006/2 lupamääräyksessä 45. edellytettyä selvitystä, liittyen jäähdytysvesikanavaan johdettavien vesilaitosten flotaatiolietteiden käsittelyvaihtoehtoja. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksyminen , dnro UUDELY/139/07.00/2010 koskien ympäristölupapäätöksen 29/2006/2 lupamääräyksessä 79. edellytettyä selvitystä, liittyen jäähdytysvesien johtamisesta johtuvista vaikutuksista virtauksiin, jääpeitteeseen ja jäällä kulkuun. Muut päätökset ja hyväksynnät Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 18, säiliöpohjasakkojen tilapäisestä välivarastoinnista (dnro 0195Y ). Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös , dnro UUDELY/139/07.00/2010 Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja Kilpilahden teollisuuslaitoksien toiminnasta aiheutuvien päästöjen ilmanlaatuvaikutuksen tarkkailuohjelman muuttamisesta.

9 9 (290) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös , dnro UUDELY/139/07.00/2010 ympäristölupapäätöksen 29/2006/2 lupamääräyksen 52. perusteella jätetystä käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmasta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös , dnro UUDELY/139/07.00/2010 Kilpilahden teollisuuslaitoksien toiminnasta aiheutuvien päästöjen ilmanlaatuvaikutusten tarkkailuohjelman muuttamisesta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös , dnro UUDELY/62/07.00/2013 koskien maaperän kunnostuksen jälkeistä pohjaveden tarkkailua Porvoon jalostamon satamassa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös Nro 11, , dnro UUDELY/139/07.00/2010 Porvoon jalostamon kolmen ympäristön tilan tarkkailuohjelman muuttamisesta (suljetun kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailu, pohjaveden tarkkailu Porvoon jalostamolla ja öljyisten jätteiden peltokäsittelyalueen maaperätutkimukset sekä pohja- ja pintavesitarkkailu). Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös , dnro UUDELY/139/07.00/2010 Neste Oil Oyj:n Porvoon sataman jätehuoltosuunnitelman hyväksymisestä. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa on annettu useita pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevia päätöksiä, joista viimeisimmät ovat: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös , dnro UUDELY/7894/2015 koskien Porvoon jalostamon jakeluterminaalin palovesilinjan asennukseen liittyviä kaivutöitä vuosin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös , dnro UUDELY/7967/2015 koskien säiliöalueen vallitilojen perusparannukseen liittyviä kaivutöitä vuosina Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös , dnro UUDELY/1146/2016 koskien voimalaitoshankkeen kaivutöitä Porvoon jalostamon alueella vuosina Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kannanotto , dnro UUDELY/5916/2015 koskien Porvoon jalostamon käyttötarkkailun muutosta. Laitoksen kemikaalilain mukainen lupa- ja valvontaviranomainen on turvallisuus- ja kemikaalivirasto, joka on myöntänyt toiminnalle useita lupia.

10 10 (290) Vireillä olevat asiat Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä hakemus (dnro ESAVI/ 210/2016) öljynjalostamon voimalaitoksen uudistamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi, Porvoo. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on vireillä (dnro UUDELY/923/07.00/2010) ehdotus Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailusuunnitelmaksi (vesistötarkkailu ja kalataloudellinen tarkkailu) vuosille ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa (KHO ) Itä- Uudenmaan maakuntakaavassa koko Kilpilahden teollisuusalue, jolla Porvoon jalostamo sijaitsee, on osoitettu teollisuustoimintojen alueeksi (T/kem: Teollisuus- ja varastoalue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen). Teollisuusalueen ympärille on osoitettu Seveso II -direktiivin mukainen konsultointivyöhyke (sev 1), jossa on rajoitettu asumista. Lisäksi teollisuusalueen ulkopuolelle on osoitettu Kilpilahden alueen suoja-vyöhykkeet (sv 1 ja sv 2), jotka rajoittavat maankäyttöä (mm. virkistysalueiden, uuden asutuksen, kaupallisten toimintojen ja oppilaitosten sijoittaminen alueille on kielletty). Teollisuusalueen ranta on osoitettu satamatoimintojen alueeksi (LS). Lisäksi Kilpilahden uusi tieyhteys on osoitettu maakuntakaavassa. Porvoon jalostamon alue kuuluu vuonna 1988 vahvistetun (lainvoimaiseksi 1989) ja edelleen voimassa olevan Sköldvikin osayleiskaavan alueeseen. Osayleiskaavassa teollisuusalueen ulkopuoliset lähialueet on pääasiassa merkitty maatalousalueeksi (MT). Kullovikenin pohjoispuolella on maataloudelle varattujen alueiden lisäksi rakennussuojelualueiksi merkittyjä (SR) alueita (Kullogård ja Nygård). Porvoon kaupungissa on vireillä Sköldvikin osayleiskaavan muuttaminen. Osayleiskaavatyö on aloitettu perusselvitysten laadinnalla vuonna Kaupungin kaavoituskatsauksen (2016) mukaan perusselvitysten laatiminen jatkuu, osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan ja osayleiskaavaluonnoksen laatiminen aloitetaan vuonna Kilpilahden teollisuusalueella on vuonna 1984 vahvistettu rakennuskaava (Sköldvikin rakennuskaava), joka on ajantasaistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen vahvistamalla rakennuskaavan muutoksella (nykyisin maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava). Porvoon jalosta-

11 11 (290) mon toiminnot sijoittuvat alueelle, joka on asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Sataman edustan vesialue on aluetta, jolle asemakaavan mukaan saadaan rakentaa satamatoiminnan kannalta välttämättömiä laituri- ym. rakennuksia ja rakenteita (Ws). Teollisuusalueen luoteisreunassa on asemakaavassa opetustoimintaa (YO) ja sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa (YS) palvelevien rakennusten korttelialue. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Teollisuusalue Kilpilahden teollisuusalue on Suomen suurimpia teollisuusalueita ja Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskus. Kilpilahden teollisuusalueeseen kuuluu noin ha maata ja noin 300 ha vesialuetta, joista suurinta osaa käyttää Neste Oyj:n öljynjalostamo. Öljytuotteiden jalostus on alkanut alueella vuonna Neste Oyj:n jalostamon lisäksi alueella toimii useita, pääasiassa kemianalan yrityksiä, jotka muodostavat yhtenäiset tuotantoketjut raakaöljystä muoveiksi. Nykyisin muiden toiminnanharjoittajien hallussa olevat petrokemian tuotteita ja muoviraakaaineita valmistavat teollisuuslaitokset kehittyivät 1970-luvulta alkaen. Muista tuotantolaitoksista suurimmat ovat jalostamon tuotantoyksiköiden eteläpuolella sijaitsevat Borealis Polymers Oy:n petrokemiantehtaat ja petrokemiantehtaista lounaaseen sijoittuvat Borealis Polymers Oy:n muovitehtaat. Lisäksi teollisuusalueella toimivat mm. Ashland Finland Oy:n polyesterihartseja valmistavat tehtaat, Bewi Styrochem Oy:n soluuntuvaa polystyreenimuovia valmistava tehdas, Gasum Oy:n nesteytetyn maakaasun tuotantolaitos, Innogas Oy:n nestekaasun täyttölaitos sekä Oy Aga Ab:n ilmakaasutehdas ja vedyntuotantolaitos. VR Oy Cargo vastaa alueen junaliikenteestä. Neste Oyj:n jalostamon alueella sijaitseva voimalaitos tuottaa sähköä ja höyryä jalostamolle ja muille alueen teollisuuslaitoksille. Porvoon jalostamon energiantuotantoyksiköt siirtyivät Kilpilahden Voimalaitos Oy:n omistukseen maaliskuussa Yksiköitä operoi Veolia Services Suomi Oy. Jalostamokiinteistön voimalaitosalueella sijaitsee myös Fingrid Oyj:n omistama varavoimaturbiini. Kilpilahdessa sijaitsee myös alueen teollisuutta palveleva teknologiakeskus, missä toimii perinteisten laboratorioiden lisäksi pieniä koetehtaita uusien katalyyttien ja tuotantoprosessien kehittämiseksi. Teknologiakeskuksen alueella toimii myös Neste Jacobs Oy, joka tuottaa teollisuudelle kehittämis- ja suunnittelupalveluja sekä projektien hallintaa. Lisäksi alueella toimii lukuisia edellä mainittuja toiminnanharjoittajia palvelevia yrityksiä. Kilpilahden satama- ja teollisuusalueella on noin vakituista työpaikkaa.

12 12 (290) Teollisuusalueelle on omat tie- ja rautatieyhteydet sekä syväykseltään 15,3 metrin laivaväylä. Kilpilahdessa on satama, joka palvelee koko teollisuusalueen merikuljetustarpeita. Sataman omistaa ja sitä operoi Neste Oyj. Sataman välittömässä läheisyydessä, sen eteläpuolella, sijaitsee rautatievaunujen purkausterminaali. Alueen ympäristö, asutus ja virkistyskäyttö Kilpilahden teollisuusalue rajoittuu sen pohjois-itäsuunnassa mereen. Teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Ympäröivät maaalueet ovat pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Kahden kilometrin säteellä teollisuusalueesta asuu yhteensä noin henkilöä. Lähimmät pysyvät asutukset sijaitsevat Nybyssä yli puoli kilometriä laitosalueesta luoteeseen ja Svartbäckin kylässä reilun kilometrin päässä etelä-lounaaseen. Svartbäckissä asuu noin 100 henkilöä, mutta kesäasukkaat kolminkertaistavat kylän asukasmäärä. Nybyssä on noin 50 asukasta. Lähin yksittäinen vakinainen asuinkiinteistö sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Kilpilahden teollisuusalueen keskeltä arvioituna. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Ilvardenin saarella noin 350 metriä laitosalueesta koilliseen. Emäsalon puolella Gåsarbäckissa loma-asunnot sijaitsevat noin 1,5 km:n etäisyydellä teollisuusalueen keskeltä. Mantereella lähimmät loma-asunnot ovat yli puoli kilometriä laitosalueen pohjoispuolella sijaitsevassa Rantakylässä sekä eteläpuolella Nikubyssä. Teollisuusalueen läheisyydessä ei nykyisin ole kouluja tai päiväkoteja tai muita vastaavia herkkiä kohteita. Helsinki-Porvoo-moottoritie kulkee noin 3 kilometrin päässä teollisuusalueen pohjoispuolella. Kilpilahden ja Svartbäckinselän vastarannalla sijaitsevat Tolkkinen ja Emäsalo. Sipoon kunnan raja on lähimmillään noin 700 metrin päässä teollisuusalueen rajasta lounaaseen. Teollisuusalueen läheisyydessä sijaitsee Keravan kaupungin Nikuvikenin ulkoilualue sekä Porvoon kaupungin Nybyn ulkoilualue. Nikuvikenin ulkoilualue käsittää venesataman sekä kesäaikana toimivan ravintolan. Alue on myös kahden venekerhon käytössä. Nybyn ulkoilualueella on uimalaituri ja kalastusmahdollisuus. Porvoon kaupunki omistaa myös Emäsalonselällä olevan Furuholmenin ulkoilusaaren, jossa on uimaranta. Kulloonlahden rannalla on myös Rantakylän uimaranta. Emäsalon eteläpäässä Havsuddenin vastapäisellä rannalla on niin ikään uimaranta. Lähialueen asukkaat ja loma-asukkaat käyttävät metsäalueita virkistykseen ja marjastukseen. Merialue on sekä veneilijöiden että kalastajien käytössä. Svartbäckinselän ja koko Porvoon edustan alueella on myös runsaasti rantakiinteistöjä, joiden omistajat, haltijat tai muut käyttäjät hyödyntävät merialuetta kalastuksen ohella myös muihin virkistystarkoituksiin. Svartbäckinselkä on kalastusaluetta, kuten myös muut osat Porvoon edustan merialueesta.

13 13 (290) LAITOSTEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Porvoon jalostamo on rakenteeltaan korkealaatuisten öljytuotteiden tuotantoon keskittyvä jalostamo. Kooltaan se on eurooppalaisittain keskitasoa suurempi. Jalostamo käyttää vuosittain raakaöljyä ja muita raaka-aineita 9 15 miljoonaa tonnia. Jalostamolla olevien tuotantoyksiköiden määrän ja tyypin perusteella jalostamo on kehittynyt ns. complex-jalostamo. Käytössä olevan teknologian ansiosta jalostamo pystyy valmistamaan myös raakaöljyn raskaimmista osista liikenteen polttoaineita. Porvoon jalostamo käyttää jalostamon uuneilla sekä energiantuotantoyksiköillä poikkeavan paljon lähes rikitöntä maakaasua. Raakaöljy ja muut nestemäiset raaka-aineet tuodaan jalostamolle pääosin laivoilla. Junalla jalostamolle tuodaan raakaöljyä ja nestekaasuluokan raaka-aineita Venäjältä. Kemikaalien, apuaineiden ja katalyyttien toimitukset tapahtuvat autoilla. Satama on osa jalostamoa, mutta se palvelee myös alueen muuta teollisuutta. Satamaan tuodut raaka-aine-erät puretaan säiliöalueen säiliöihin, joista ne syötetään joko suoraan tai välisäiliön kautta prosessiin. Periaatteena jalostusprosessissa on raakaöljyssä ja muissa raaka-aineissa olevien hiilivetyjen erottaminen ominaisuuksiensa mukaan erilaisiin jakeisiin. Erottaminen tapahtuu pääasiassa tislaamalla. Tislauksen jälkeen tehdään jatkoprosessointia. Jatkoprosessointi tehdään mm. krakkaamalla, rikinpoistolla, hydraamalla, alkyloimalla, reformoimalla ja uudestaan tislaamalla. Näin raaka-aineista tuotetaan erilaisia komponentteja, joista valmiit polttoaineet valmistetaan sekoittamalla. Komponenteista sekoittamalla saadaan käyttöominaisuuksiltaan korkealaatuisia öljytuotteita. Tavoitteena on maksimoida bensiinin ja dieselöljyn määrä ja minimoida raskaiden tuotteiden kuten raskaan polttoöljyn määrä. Prosessien ohjauksessa käytetään automaattista ohjausjärjestelmää. Häiriötilanteiden hallitsemiseksi on prosesseissa erillinen suojaus- ja lukitusjärjestelmä sekä varopuhallus- ja soihtujärjestelmä. Näiden avulla varmistetaan, että yksiköt häiriötilanteessa ohjautuvat turvalliseen tilaan. Jalostamolla on laaja säiliöalue raaka-aineiden, komponenttien, tuotteiden ja kemikaalien säilytykseen. Säiliöalueella on yli 100 maanpäällistä ja 24 maanalaista säiliötä. Jalostamon tuotteet toimitetaan asiakkaille valmistussäiliöistä, varastosäiliöistä tai suoraan prosessiyksiköistä. Suurin osa tuotteista toimitetaan laivoilla kotimaan rannikon varastoihin ja vientiin. Sisämaahan polttoaineet toimitetaan auto- ja junakuljetuksina. Rautatievaunut ja säiliöautot lastataan jakeluterminaalin säiliöistä, joihin tuotteet siirretään jalostamolta. Lisäksi jalostamo toimittaa suoraan putkistolla samalla teollisuusalueella sijaitsevalle Borealis Polymers Oy:lle nestemäisiä ja kaasumaisia hiilivetyjä

14 14 (290) sekä propaania Innogas Oy:lle. Oy Aga Ab:lle jalostamo toimittaa vetyyksiköiden jäännöskaasua hiilidioksidin talteen ottamista varten. Jalostustoiminnassa tarvitaan useita käyttöhyödykkeitä, joiden tuottamisesta jalostamo sekä alihankkijat vastaavat. Käyttöhyödykkeistä höyryä, lämpöä ja sähköä tuotetaan Kilpilahden Voimalaitos Oy:n energialaitoksella. Muita käyttöhyödykkeitä ovat mm. puhdistettu vesi, paineilma ja jäähdytysvesi. Lisäksi jalostamolla on jätevesilaitos, joka käsittelee jalostamon ja teknologian jätevedet sekä mm. Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden jätevedet käyttöhyödykesopimuksen mukaisesti. Keskeiset muutokset jalostamon yksiköissä ja toiminnassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen jälkeen Porvoon jalostamolla on tapahtunut seuraavassa esitetyt keskeiset muutokset. Käytöstä poistuneet ja uudet käyttöön otetut prosessi- tai muut yksiköt: NEXBTL1-laitos esikäsittelyineen käynnistyi vuonna 2007 (Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätös Nro 14/2007/2, ) NEXBTL2-laitos esikäsittelyineen käynnistyi vuonna 2009 (Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätös Nro 77/2008/2, ) Tuotantolinja 4 käynnistyi vuonna 2007 Rikintalteenottoyksikkö 5 (RTO5) käynnistyi vuonna 2005 RTO6 ja hapanvesiyksikkö 5 eli HVY5-yksikkö käynnistyivät vuonna 2007 Lietteenpolttokattila K7 poistettiin käytöstä vuonna 2008 Öljypelto on suljettu vuonna 2005 Bensiinin isomerointiyksikkö eli BESSI on käynnistynyt 2015 (Etelä- Suomen aluehallintoviraston päästö Nro 246/2014/1, ) Syötön esikäsittely-yksikkö eli ns. SDA-yksikkö otetaan käyttöön vuoden 2017 aikana (Etelä-Suomen aluehallintoviraston päästö Nro 161/2016/1, ). Suunnitteilla olevat, aluehallintovirastossa vireillä olevat muutokset: Porvoon jalostamon voimalaitoksen uudistaminen (dnro ESA- VI/210/2016). Ympäristön kannalta merkittävimmät muutokset olemassa olevissa yksiköissä sekä päästöjen vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet: Vuoden 2010 suurseisokissa: rikkilaitoksen kapasiteettia nostettiin käyttövarmuuden parantamiseksi, tuotantolinja 3:lle asennettiin uuneille low-no X-polttimia, soihtukaasujen talteenottokapasiteettia lisättiin, ja

15 15 (290) 2-vaiheisen katalyyttipölyn sykloni on korvattu 4-vaiheisella syklonijärjestelyllä pölypäästöjen vähentämiseksi (FCC). Kalliosäiliön U-8 syrjäytyskaasujen polttolaitos on otettu käyttöön tammikuussa Sataman kevyiden tuotteiden lastauskaasujen talteenottoyksikkö otettiin käyttöön vuoden 2013 lopussa. Vetylaitos VY1 on vuoden 2004 hakemuksessa ilmoitetusta poiketen vielä käynnissä, mutta se korvataan Oy Aga Ab:n uudella jalostamoalueelle sijoittuvalla vedyntuotantolaitoksella (VY3) vuoden 2016 kuluessa. Leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC) tietyissä ajotilanteissa voidaan joutua käyttämään vähemmän vetykäsiteltyä syöttöä, jonka vuoksi rikkidioksidipäästöt voivat näiden ajojaksojen aikana kasvaa. Rikintalteenottoyksikkö 6 (RTO6) on vuoden 2004 hakemuksessa esitetystä poiketen aktiivisessa käytössä eikä varayksikkönä. Vuoden 2015 suurseisokin jälkeen jalostamon rikkilaitoksilla on otettu käyttöön happirikastus (koeajovaiheessa syksyllä 2016). Happirikastuksella pyritään parantamaan mm. rikin talteenottolaitoksen käyttövarmuutta, mutta se voi aiheuttaa päästöjen kasvua. Jätevesijärjestelmän toimintaa on tehostettu vuosina seuraavasti: flotaattorin hydraulista käsittelykapasiteettia ja erotustehokkuutta nostettiin vuosina ; erotustehokkuuden parantuminen pienentää biologiseen puhdistukseen kohdistuvaa kuormitusta, öljyn- ja hiekanerotusaltaille (AD-7903) rakennettiin uusi pumppaamo ja putkilinja altaalta jätevesilaitokselle vuosina ; pumppauskapasiteetin nosto pienentää altaan ylivuotoriskiä, uusi muuntamo vuosina , aktiivilietelaitoksen fosforihapon annostelujärjestelmä uusittiin vuosina , biologisen puhdistamon ylijäämälietteen käsittelyyn uusi tiivistin vuonna 2010, ja jätevesilaitoksen puskurisäiliöiden ympärille vallitila vuosina Raaka-aineet Porvoon jalostamon pääraaka-aine eli syöttöaine on raakaöljy. Muita syöttöaineita ovat NEXBTL-laitosten syöttöaineet sekä muun muassa tisleet, kaasut ja kemikaalit, kuten metanoli, joita käytetään markkinatilanteen mukaan vaihtelevia määriä. Muun syötön osuus syötöstä on kasvanut annetun luvan jälkeen muun muassa vedynvalmistuksen lisääntyneestä maakaasun käytöstä ja NEXBTL-yksiköiden käynnistymisestä johtuen. Syöttöaineita käytetään vuosittain yhteensä 9 15 miljoonaa tonnia. Porvoon jalostamon raaka-ainesyöttö vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa.

16 16 (290) Vuosi Syöttöaine Määrä, t Raakaöljy ja kondensaatti Muu syöttö Yhteensä Raakaöljy ja kondensaatti Muu syöttö Yhteensä Raakaöljy ja kondensaatti *) Muu syöttö Yhteensä Raakaöljy ja kondensaatti *) Muu syöttö Yhteensä Raakaöljy ja kondensaatti *) Muu syöttö Yhteensä *) Lähde: Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä Vahti. Porvoon jalostamolla käytettävän raakaöljysyötön rikkipitoisuus on kasvanut ja syöttöä voi luonnehtia raskasrikkiseksi. Raakaöljyn rikkipitoisuuden nousutrendin ennakoidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Seuraavassa kuvassa on esitetty Porvoon jalostamon syötön rikkimäärä sekä rikkipäästö ilmaan vuosina Raakaöljysyöttö on vuosina määrällisesti pysynyt lähes ennallaan, lukuun ottamatta suurhuoltoseisokkia vuonna Näin ollen syötetyn rikin määrän lisääntyminen kuvaa syöttöaineiden rikkipitoisuuden kasvua ja rikkipäästön selvästi lievempi kasvu taas sitä, että rikin talteenotto on toiminut suunnitellusti tuotantolinjan 4 käyttöönoton jälkeen.

17 17 (290) Seuraavassa taulukossa on esitetty jalostamon syöttöaineiden rikkipitoisuuden vaihtelu vuosina Raakaöljy ja S-pit, p-% 0,927 1,025 1,034 1,169 1,170 1,129 kondensaatti tonnia, S Muu syöttö S-pit, p-% 0,626 0,802 0,843 0,629 0,737 0,928 tonnia, S Yhteensä tonnia, S Edellä esitettyyn muun syötön määrään sisältyy uusiutuvia polttoaineita valmistavien NEXBTL1 ja 2 -yksiköiden raaka-aineet, joista pääraakaaineita ovat kasviöljyt (esim. rypsiöljy, rapsiöljy, soijaöljy, palmuöljy) ja eläinrasvat (renderöityjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä luokkien 2 ja 3 eläinrasvoja) sekä vetyrikas kaasu. Kasviöljyjä ja eläinrasvoja käytetään NEXBTLyksiköillä ja annettujen lupapäätösten mukaan yhteensä t/a (maksimiarvo t/a) ja vetyrikasta kaasua t/a (maksimiarvo t/a), josta vetyä t/a (maksimiarvo t/a). Neste Oyj on lisäksi selvittämässä vaihtoehtoja käyttää NEXBTL-laitosten syöttöaineena myös jätteeksi luokiteltavia rasvoja ja kasviöljyjä sisältäen luokan 1 eläinrasvoja. Seuraavassa taulukossa on esitetty NEXBTLyksiköiden syöttöaineiden keskimääräisiä ominaisuuksia, mukaan lukien arvio mahdollisista jätteeksi luokiteltavista syöttöaineista. Uusilla jätepohjaisilla syöttöaineilla ei arvioida olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Uusien syöttöaineiden HSE-vaikutukset tarkastellaan aina erikseen ennen uuden syöttöaineen hyväksyntää. Tuotteet ja tuotanto Kasviöljy Eläinrasva Jätepohjaiset syötöt Tiheys, kg/m Leimahduspiste, C Sulamispiste, C < 50 < 50 < 50 Ni, ppm < 0,5 < 0,5 < 1,0 Pb, ppm < 0,8 < 0,6 < 1,0 V, ppm < 0,3 < 0,3 < 1,0 Cr, ppm < 0,3 < 0,3 < 1,0 Jalostamo Jalostamon kapasiteetti on 9 15 Mt/a syöttö-aineita. Kapasiteetti vaihtelee syöttöaineiden laadusta johtuen. Jalostamo on rakennettu siten, että jatkojalostusyksiköt voivat tehdä tästä syöttöaine-määrästä vastaavan määrän komponentteja, joista tarvittavaa laatua olevat tuotteet voidaan valmistaa sekoittamalla.

18 18 (290) Porvoon jalostamon öljynjalostuksen päätuotteita ovat: nestekaasut ja kaasut, bensiinit, petrolit, dieselöljy, kevyt polttoöljy ja perusöljy, NEXBTL-diesel sekä muut NEXBTL-tuotteet raskas polttoöljy, erikoisraskaat polttoöljyt, rikki ja CO 2. Jalostamon tuotantomäärät vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. Keskimääräinen vuosituotanto nykyisellä kapasiteetilla on noin 12 miljoonaa tonnia. Tuote 2007, t/a 2008, t/a 2009, t/a 2010, t/a *) 2011, t/a 2012, t/a Kaasut Bensiinit Petroli, dieselöljy, kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Erikoisraskas polttoöljy Rikki CO2 myynti Yhteensä *) Suurseisokkivuosi, jolloin jalostamon tuotanto ollut pysäytettynä noin kuukauden ajan. Jalostamon prosessiyksiköt ovat pääosin jatkuvatoimisia. Jalostamo käy ympäri vuorokauden ja koko vuoden pysähtymättä, lukuun ottamatta noin viiden vuoden välein pidettävää, noin kuukauden kestävää suunniteltua suurseisokkia. Vuodenaikavaihteluita ei ole. Määräaikaistarkastukset, turva-automaation koestukset ja katalyyttien vaihdot määrittelevät käyntijaksot, mutta huoltotarpeen tai muun pakottavan syyn ilmentyessä prosessiyksiköitä saatetaan joutua pysäyttämään myös muina aikoina kuin suurseisokin yhteydessä. Energialaitos Kilpilahden Voimalaitos Oy:n energialaitoksen yksiköt tuottavat jalostamolla tarvittavan höyryn ja sähkön sekä Borealis Polymers Oy:n tarvitseman lämmön. Höyryä tuotetaan lisäksi osalla jalostamon prosessiuuneista. Energialaitos vastaa lämmön ohella myös höyryn toimituksista muille Kilpilahden teollisuusalueen toiminnanharjoittajille. Lisäksi energialaitos toimittaa sähköä laitosten tarpeisiin valtakunnan verkon kautta. Jalostamon jälkeen teollisuusalueen suurin energiankuluttaja on Borealis Polymers Oy, muiden osuus on selvästi vähäisempi.

19 19 (290) Jalostamon ja energialaitoksen energiantuotanto vuosina eriteltynä höyryn ja sähkön tuotantoon on esitetty seuraavassa taulukossa. Energiamuoto Energiantuotanto, GWh *) **) Höyry Sähkö *) Suurseisokki. **) Vuonna 2012 sähköä ostettu verkosta poikkeuksellisen paljon. Jalostamon energialaitoksen energiantuotanto ja käyntiaika yksiköittäin vuonna 2013 on esitetty seuraavassa. Yksikkö Höyryntuotanto, Sähköntuotanto, Käyntiaika, vrk GWh GWh K K K KTVL KTVL Yhteensä Polttoaineet ja kemikaalit Jalostamo käyttää öljynjalostuksen sivutuotteina syntyvät hiilivedyt oman käytön polttoaineina. Tyypillisiä sivutuotteina syntyviä polttoaineita ovat jalostamokaasu, pohjaöljy, FCC-koksi ja Borealis Polymers Oy:ltä tulevat pyrolyysiöljy ja jalostamokaasu. Voimassa olevan luvan myöntämisen jälkeen on jalostamolla otettu käyttöön rikittömiä sivutuotteena syntyviä polttoaineita, kuten PSA-kaasua, biopropaania ja Borealis Polymers Oy:n jalostamokaasua. Seuraavassa taulukossa on esitetty jalostamon prosessiyksiköiden polttoaineiden käyttö vuosina 2012 ja Polttoaine Määrä, t S-pit, % Lämpöarvo, GJ/t Määrä, t S-pit, % Lämpöarvo, GJ/t Jalostamokaasu ,10 49, ,08 49,3 Maakaasu *) 0 49, ,2 PSA-kaasu , ,1 Biopropaani (2012) ,5 Biokaasu (2013) ,8 FCC-koksi ,14 33, ,19 33,5 Borealiksen jalostamokaasu , ,4 *) Muunnettu kuutioina ilmoitetusta määrästä tonneiksi kertoimella 0,72 kg/m 3. Jalostamon voimalaitoksen kattiloilla K1 ja K2 käytetään nykyisin pääpolttoaineina maakaasua ja raskasta pohjaöljyä. Muut merkittävät polttoaineet

20 20 (290) ovat Borealis Polymers Oy:n polttokaasu sekä pyrolyysiöljy. Kevyttä polttoöljyä käytetään pieniä määriä lähinnä käynnistysten ja polttoaineiden vaihtojen aikana. Kattiloiden sytytyskaasuna käytetään nestekaasua pulloista. Jalostamon kattilalla K5 poltetaan maakaasua. Kattilalle on mahdollista ajaa myös polttokaasua ja kattilalla vuonna 2014 tehdyn ajotapamuutoksen jälkeen polttokaasu on otettu käyttöön. Polttokaasuksi nimitetään jalostamokaasun ja maakaasun seosta. Kaasuturbiinivoimalaitokset KTVL2 ja KTVL3 käyttävät pääpolttoaineena maakaasua. Varapolttoaineena ja vaihtoehtoisena polttoaineena voidaan käyttää kevyttä polttoöljyä tai dieseliä. KTVL3:n lisäpoltossa voidaan käyttää polttokaasua. Jalostamon energialaitoksen yksikkökohtainen polttoaineiden käyttö vuosina 2012 ja 2013 on esitetty seuraavassa. Polttoaine *) Määrä, t S-pit, % Lämpöarvo, GJ/t Määrä, t S-pit, % Lämpöarvo, GJ/t Kaasuturbiinivoimalaitos 2 Maakaasu , ,2 Diesel 18 0, ,9 - Kaasuturbiinivoimalaitos 3 Maakaasu , ,2 Kattila 1 Pohjaöljy ,8 40, ,1 40,5 Maakaasu , ,2 Pyrolyysiöljy ,16 39, ,11 39,7 Eteenin polttokaasu ,4 - Borealiksen jalostamokaasu ,5 Polttoöljy 87 0, ,7 45 0, ,8 Kattila 2 Pohjaöljy ,8 41, ,1 40,5 Maakaasu , ,2 Pyrolyysiöljy ,16 39, ,11 39,7 Eteenin polttokaasu ,4 - Borealiksen jalostamokaasu ,5 Polttoöljy 132 0, ,7 64 0, ,8 Höyrykattila 5 Maakaasu , ,2 *) Maakaasun määrät vuonna 2012 muunnettu kuutioina ilmoitetusta määrästä tonneiksi kertoimella 0,72 kg/m 3. Polttoaineiden varastointi Kaasumaiset polttoaineet (jalostamokaasu, PSA-kaasu, biopropaani ja maakaasu) tulevat suoraan toimittajilta tai prosessista eikä niille ole varastoja. Lisäksi FCC-koksi tulee ja käytetään suoraan prosessissa.

21 21 (290) Jalostamon käyttöhyödykealueella on 250 m 3 :n säiliö kevyelle polttoöljylle kaasuturbiinivoimalaitos 2:ta varten. Voimalaitoksen säiliöalueella ovat seuraavat säiliöt eri polttoaineille: Tunnus Tilavuus, m 3 Polttoaine FA FA FA FA FA FB FB FB Nestekaasu POR (raskas polttoöljy) POR POK (kevyt polttoöljy) POK PEL (lentopetroli) *) PEL *) Pyrolyysiöljy *) Fingrid Oyj:n omistuksessa ja tarkoitettu Fingrid Oyj:n varavoimaturbiinin käyttöön. Tuotantolaitokset Kemikaalit ja niiden varastointi Öljyn jalostuksessa käytetään raakaöljyn ja muiden syöttöaineiden lisäksi runsaasti erilaisia kemikaaleja muun muassa lisä- ja apuaineina sekä katalyytteinä. Näitä kemikaaleja varastoidaan myyntipakkauksissaan pääasiassa kemikaalivarastointiin suunnitelluissa tiloissa sekä käyttöpaikoilla että jalostamon varastolla. Käytettävät kemikaalit sekä niiden käyttötarkoitus on esitetty jalostamon turvallisuusselvityksen mukaisella tavalla lupahakemuksen liitteen 11.3 kemikaaliluettelossa. Yleistä Öljyn jalostuksessa raakaöljy jaetaan tislaamalla jakeiksi, joita kevyimmästä raskaimpaan esitettynä ovat kaasut, bensiinit, petrolit, kaasuöljyt ja pohjaöljyt. Tislauksen jälkeen näiden jakeiden kemiallisia rakenteita muutetaan ja niiden jalostusarvoa nostetaan erilaisten reaktioiden avulla. Lisäksi jakeitten ominaisuuksia parannetaan muun muassa poistamalla niistä rikkiä eri jalostusprosesseissa. Tärkeimmät jalostusprosessit tislauksen ohella ovat rikinpoisto, reformointi ja krakkaus. Eri tuotteista poistettu rikki otetaan talteen ja muutetaan alkuainerikiksi rikintalteenottoyksiköillä. Lisäksi bensiinikomponentteja valmistetaan MTBE-, TAME- ja alkylointiyksiköissä kevyistä komponenteista. Monien öljykomponenttien prosessointi tapahtuu useissa prosessiyksiköissä. Valmiit öljytuotteet valmistetaan säiliöalueella eri komponenttien seoksina tuotteiden laatuvaatimuksista riippuen. Tuotantolinjat 1 4 Porvoon jalostamo on tuotantolinjojen 1 4 muodostama kokonaisuus, minkä päätuotantoprosesseja on kuvattu seuraavassa. Jalostamon toimintakaavio sekä tuotantolinjat prosessiyksiköittäin on esitetty päätöksen liitteessä 2.

22 22 (290) Tislaus, tislausyksiköt (RT3, TT2 ja BIY) Öljyn jalostus alkaa raakaöljyn tislausyksikössä (RT3). Yksikössä tislataan jalostamon raakaöljysyöttö eri kiehumisalueet omaaviksi jakeiksi, jotka johdetaan jatkoyksiköihin edelleen prosessoitaviksi. Yksikön kapasiteetti on noin t/h. Yksikkö käsittää suolanpoiston, esilämmityksen lämmönvaihdinsarjan, uunit (2 kpl), esitislauksen ja suoratislauskolonnin sekä tuotteiden viimeistelyyn tislauskolonnit kiertopalautuksineen. Raakaöljy sisältää tavallisesti vettä, suoloja ja kiinteitä epäpuhtauksia, joiden poistolla jalostusprosessi aloitetaan. Ennen suolanpoistimia öljyyn lisätään voimakkaasti sekoittaen pieninä pisaroina vettä, joka liuottaa suolat öljystä. Suolanpoistimia on kaksi sarjassa. Niissä öljy joutuu vaihtosähkökenttään, jonka ansiosta vesipisarat suoloineen erottuvat painovoimaisesti säiliön pohjalle, mistä vesi ja vastaavalla tavalla erottuneet kiinteät epäpuhtaudet pumpataan jätevesilaitokselle öljynerotussäiliöiden kautta. Suolanpoistettu raakaöljy jatkaa esitislauskolonniin, jossa siitä haihdutetaan bensiini- ja nestekaasukomponentteja. Suoratislauskolonnissa uuneissa kuumennetusta öljystä saadaan kolonnin huipulta bensiini ja kevyemmät jakeet ja alemmista ulosotoista keskitisleet ja raskas kaasuöljy. Yksikössä on tuotelaatujen säätämiseksi neljä ns. tuotestripperiä eli tislauskolonnia. Suoratislauksessa erotetut kaasu- ja bensiinijae menevät butaaninpoistoon, josta kaasujae johdetaan edelleen rikinpoiston kautta kaasujen talteenottoyksikköön jaettavaksi propaani- ja butaanituotteiksi. Matalaoktaaninen bensiini menee rikinpoistoon (vedytysyksikkö BERP3) ja sen jälkeen reformointiyksikköön. Osa matalaoktaanisesta bensiinistä menee rikinpoiston jälkeen sellaisenaan teollisuusbensiininä Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden syötöksi. Raakaöljyn tislausyksikön petrolijae ohjataan makeutusyksikön kautta lentopetrolituotteeksi. Kaasuöljy- ja dieseljae menee rikinpoistojen jälkeen joko kevyeksi polttoöljyksi tai dieseliksi. Raskas kaasuöljyjae ohjataan krakattavaksi vetykrakkaukseen, josta tuotteina syntyy keskitisleitä tai käsittely-yksikön kautta voiteluöljyjen perusöljyä. Raakaöljyn tislauksen tislautumaton jae johdetaan tyhjötislausyksikköön (TT2), jossa se kuumennetaan ja syötetään tyhjötislauskolonniin. Tyhjötislauksessa pohjaöljystä erotetaan alipaineessa katalyyttisten krakkausyksiköiden syötöksi kelpaavia jakeita, ns. tyhjökaasuöljyjä. Kolonnin pohjatuote toimii pohjaöljy-yksikön syöttönä.

23 23 (290) Tyhjötislausyksikön rinnalla toimii bitumiyksikkö. Bitumiyksikössä (BIY) valmistetaan kaasuöljyä, polttoöljyä sekä bitumikomponentteja. Bitumiyksikkö koostuu tislaus- ja hapetusosasta. Bitumia tehdään tarvittaessa. Bitumiyksikön syöttö on raakaöljyntislausyksikön pohjaöljyä. Tyhjötislauksen ja bitumiyksikön pohjatuotteet syötetään pohjaöljy-yksikköön. SDA-yksikkö Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 161/2016/1, mukaisesti jalostamon tuotantolinjalla 4 otetaan vuoden 2017 aikana käyttöön uusi syötön esikäsittely-yksikkö eli SDA-yksikkö (solvent deasphalting). SDA-yksikkössä käsitellään tyhjötislauksen pohjaöljyä (VR). SDAyksikön tavoitteena on vähentää erittäin likaavan asfalteenin osuutta pohjaöljy-yksikön (PÖY) syötössä. Prosessissa raskaasta pohjaöljystä erotetaan vähempiarvoinen asfalteeni ja tuotteena saadaan uutettua korkeamman jalostusasteen deasfaltoitua öljyä (Deasphalted oil, DAO), jota käytetään osana pohjaöljy-yksikön syöttöä. Erotettu asfalteeni voidaan pelletoida käytettäväksi esimerkiksi voimalaitospolttoaineena tai se voidaan sekoittaa pohjaöljykrakkaus- eli LCF-yksikön pohjaöljyyn ja hyödyntää esimerkiksi raskaan polttoöljyn komponenttina. Krakkaus (VK, FCC, LK ja PÖY) Raakaöljyntislauksen raskas kaasuöljy ja tyhjötislauksen jakeet jatkokäsitellään krakkaamalla. Krakkaus on suurten hiilivetymolekyylien pilkkomista. Raskas kaasuöljy johdetaan vetykrakkaukseen, tyhjötislauksessa erottuva tyhjökaasuöljy leijukatalyyttiseen krakkaukseen (FCC) ja tyhjötislauksen tislautumaton pohjaöljy pohjaöljy-yksikköön tai lämpökrakkaukseen. Vetykrakkausyksikön (VK) tehtävänä on tuottaa sen syöttönä käytettävästä raskaasta kaasuöljystä katalyyttisesti vedyn ja paineen avulla kevyempiä hiilivetyjä. Yksikön päätuotteita ovat perusöljy-yksikön syötöksi menevä pohjaöljy sekä dieselin valmistuksessa käytettävät kaasuöljy ja petroli. Lisäksi yksikkö tuottaa jonkin verran bensiiniä ja nestekaasuja. Vetykrakkauksessa käytetty puhdas vetykaasu valmistetaan erillisessä vetyyksikössä ja lisäksi käytetään REF3-yksikön sivutuotevetyä. Yksikkö koostuu kahdesta pääkokonaisuudesta, reaktori- ja tislausosasta. Reaktoriosassa syöttö-öljy johdetaan kahden reaktorin läpi, joista ensimmäisessä syöttö esikäsitellään hydraamalla rikin ja typen poistamiseksi sekä osittain aromaattien hydraamiseksi. Toisessa reaktorissa syöttö-öljyä krakataan katalyytin ja vedyn avulla. Tislausosassa tuotteet erotellaan toisistaan kahdessa kolonnissa. Ensimmäinen on butaaninpoistokolonni, jossa erotetaan kevyet nestekaasujakeet. Toisessa, niin sanotussa pääkolonnissa, erotetaan loput yksikön tuotteena saatavat komponentit. Yksikössä on yksi prosessiuuni, jolla syöttöä lämmitetään ennen reaktoria. Leijukatalyyttisessä krakkausyksikössä (Fluid Catalytic Cracking, FCC) krakkausreaktiot tapahtuvat noin 550 C:n lämpötilassa ja 1,5 baarin paineessa katalyytin vaikutuksesta. Yksikössä on rinnakkain reaktori ja re-

24 24 (290) generaattori, joita yhdistävät nousuputki ja käytetyn katalyytin palautusputki. Hienojakoinen katalyytti kiertää prosessissa höyrystyneen syöttö-öljyn kuljettamana regeneraattorista reaktoriin nousuputken kautta. Pääosa krakkautumisreaktioista tapahtuu nousuputkessa. Katalyytti erotetaan höyrystyneistä hiilivedyistä reaktorissa syklonien avulla ja palautetaan regeneraattoriin, jossa katalyytin pinnalle kertynyt koksi poltetaan pois ilman avulla leijutetussa tilassa. Regeneraattorissa syntyneistä savukaasuista erotetaan katalyyttipöly sykloneilla. Krakkautuneet öljyhöyryt johdetaan reaktorista tislauskolonniin ja tislataan tuotteiksi, joita ovat kevytkaasu, kaasujakeen nestekaasut, bensiini, keskitisleet ja pohjaöljy, joka sekoitetaan selkeytyksen jälkeen raskaaseen polttoöljyyn. Lämpökrakkausyksikön (LK2) tarkoitus on krakata raskaita hiilivetyjä pienemmiksi lämmön avulla ilman katalyyttiä. Yksikön syöttö kuumennetaan uunilla. Lämpö aiheuttaa syötön krakkaantumisen reaktorissa noin 450 C lämpötilassa. Tuotteet tislataan reaktorin jälkeen eri jakeisiin: kevytkaasuihin, bensiiniin ja kaasuöljyyn sekä pohjaöljyyn. Pohjaöljy-yksikkö (PÖY) on suunnittelu erityisesti venäläisen raakaöljyn ominaisuuksien pohjalta. Prosessi jakautuu katalyytin leijutukseen perustuvaan LC Fining reaktio-osaan (LCF eli Lummus Cities Fining) ja Mild Hydrocracking (MHC) osaan. Yksikön syötön määrä on noin 250 t/h tyhjötislauksen pohjaöljyä. Lisäsyöttönä yksikköön käytetään FCC-yksikön pohjaöljyä ja tyhjökaasuöljyä sekä vuoden 2017 kuluessa myös DAO-syöttöä SDA-yksiköstä. Syöttövedyn määrä on 10 t/h. Syöttö-öljystä prosessoidaan yli 50 % kevyiksi kaasuiksi, bensiini-, petroli-, diesel- ja tyhjökaasuöljyjakeiksi konvertoitumattoman osan jäädessä erikoisraskaaksi polttoöljyjakeeksi. Päätuotteena on rikitön dieselöljy. Jatkojalostus Raakaöljystä tislaamalla erotettujen tai krakkausyksiköissä konvertoitujen jakeiden ominaisuuksia parannetaan erilaisissa lähinnä katalyyttisissä prosesseissa. Lisäksi jalostamolla valmistetaan omissa yksiköissään mm. TAME:a (tertiääriamyylimetyylieetteri), TAEE:tä (tertiääriamyylietyylieetteri), MTBE:tä (metyylitertiäärinen butyylieetteri), ETBE:tä (etyylitertiäärinen butyylieetteri) ja isomeraattia, jotka ovat bensiinin komponentteja Vedytysyksiköt Jalostamolla on useita vetyä kuluttavia vedytysyksiköitä. Vedytys tapahtuu metallikatalyytin läsnä ollessa vetypaineessa. Vedytystä käytetään erityisesti rikin, typen ja muiden jatkokäsittelylle haitallisten epäpuhtauksien poistamiseen eri yksiköiden syöttöaineista. Porvoon jalostamon vedytysyksiköitä ovat kaasuöljyn aromaattien poistoyksikkö (KAAPO) ja kaasuöljyn rikinpoistoyksikkö (KARP2), keskitisleiden rikinpoistoyksikkö (SYRP), bensiinin rikinpoistoyksikkö (BERP3), FCC:n syötön rikinpoistoyksikkö (KARP3), butadieenin hydraus (BDH) ja bentseenin hydrausyksikkö (BE-

25 25 (290) HY). Muita vetyä kuluttavia yksiköitä ovat vetykrakkausyksikkö (VK) ja perusöljy-yksikkö (VHVI). Lisäksi vetyä käytetään pohjaöljy-yksikössä (PÖY), NEXBTL-yksiköissä ja bensiinin isomerointiyksikössä (BESSI). Rikinpoistoyksiköiden tehtävä on poistaa rikkiä syöttöaineista. Rikinpoistoreaktiot tapahtuvat yksikön mukaan vaihtuvassa vetypaineessa ja noin C:n lämpötilassa metallikatalyytin avulla. Syötön sisältämien rikkiyhdisteiden rikki pelkistyy rikkivedyksi ja samalla poistuvat muun muassa typpi ammoniakkina ja happi. Rikinpoiston jälkeen tuote stabiloidaan (bensiini) ja/tai tislataan (mm. keskitisleet ja kaasuöljy) eri jakeiksi. Rikinpoistoyksiköiden tuottamista vety- ja polttokaasuvirroista otetaan rikkivety talteen absorboimalla se noin 25-prosenttiseen amiiniliuokseen. Amiiniliuosta regeneroidaan uudelleen käytettäväksi rikkivedyn talteenottoyksikössä (RVTO3). Rikkilaitos (RVTO, HVY ja RTO-yksiköt) Rikinpoistoyksiköiltä tuleva rikkivetypitoinen amiiniliuos regeneroidaan eli siitä poistetaan rikkivety kiehuttamalla liuosta höyryn avulla rikkivedyn talteenottoyksiköllä (RVTO3). Regeneraattorin yläosasta saatava väkevä hapankaasu johdetaan rikin talteenottoyksiköille. Pohjatuotteena saatava puhdistettu amiiniliuos johdetaan takaisin rikinpoistoyksiköille. Rikkivetyä otetaan talteen myös hapanvesiyksiköissä (HVY4 ja HVY5), joissa puhdistetaan jalostusprosesseissa muodostuneita prosessivesiä. Hapanvesiyksikössä syntyvät kaasut ohjataan rikin talteenottoyksiköille. Rikkivedyn talteenottoyksiköllä ja hapanvesiyksiköissä syntyvästä rikkivetykaasusta valmistetaan rikin talteenottoyksiköissä tuoterikkiä. Porvoon jalostamon rikkilaitoksella on neljä rikin talteenottoyksikköä (RTO3, RTO4, RTO5 ja RTO6). Kaikissa yksiköissä on käytössä Euroclaus-tason teknologia. Rikin talteenotto tapahtuu termisessä ja katalyyttisessä vaiheessa. Korkea lämpötilaista polttovaihetta seuraa katalyyttinen vaihe, joka tapahtuu kolmessa reaktorissa. Kahdessa ensimmäisessä reaktorissa rikkidioksidi ja rikkivety reagoivat keskenään elementaaririkiksi ja kolmannessa reaktorissa tuotetaan elementaaririkkiä hapettamalla vielä jäljelle jäänyttä rikkivetyä. Edellä mainittu kolmas katalyyttinen vaihe on ns. jäännöskaasujen käsittelyvaihe, johon Porvoon jalostamolla käytetään SUPERCLAUSteknologiaa. Porvoon jalostamon rikin tuotanto on luokkaa t/h. Rikki toimitetaan sulana kotimaisille asiakkaille. Sula rikki varastoidaan jakeluterminaalissa. Rikki lastataan sulana joko säiliöautoihin tai laivaan. Vedyn valmistus Vedytysyksiköissä tarvittavaa vetyä syntyy bensiinin reformoinnissa, minkä lisäksi sitä valmistettaan höyryreformoinnilla vety-yksiköissä (VY1 ja VY2, jatkossa VY2 ja Oy Aga Ab:n VY3).

26 26 (290) Vety-yksikkö 1:n (VY1) höyryreformoinnissa kuumennettu syöttöaine (maakaasu tai butaani) reagoi nikkelikatalyytin vaikutuksesta vesihöyryn kanssa muodostaen vetyä ja hiilimonoksidia. Reformoinnin jälkeen reaktiot jatkuvat konverttereissa, joissa hiilimonoksidi reagoi edelleen vesihöyryn kanssa muodostaen vetyä ja hiilidioksidia. Vety-yksikkö 1 korvataan Oy Aga Ab:n uudella vedyntuotantolaitoksella (VY3) vuoden 2016 aikana. Uusi vedyntuotantolaitos sijoittuu Oy Aga Ab:n hiilidioksidin talteenottolaitoksen viereen Neste Oyj:n vety-yksikön 2 (VY2) lähelle. Vety-yksikkö 2 (VY2) tuottaa puhdasta vetykaasua jalostamon käyttöön. Vedyn tuotanto VY2-yksikössä perustuu maakaasun höyryreformointitekniikkaan. Vety-yksikön 2 pääsyöttö on maakaasu (noin 80 %), jonka ohella syöttönä on pohjaöljy-yksiköstä saatava membraanin rejektikaasu. Maakaasun korvaava varasyöttö on propaani. Vety-yksiköiden yhteydessä toimii Oy Aga Ab:n hiilidioksidin talteenottolaitos, jonka syöttönä on vety-yksiköiden jäännöskaasu. Bensiinin reformointi (REF) Reformointi on yksi tärkeimmistä moottoribensiinin valmistusprosesseista. Reformoinnissa matalaoktaaninen bensiini (oktaaniluku 50 60) muuttuu korkeaoktaaniseksi bensiiniksi (oktaaniluku ). Yksikön syöttönä käytetään raakaöljyn tislauksen ja vety-krakkausyksikön bensiiniä. Reformoinnin reaktiot tapahtuvat C:n lämpötilassa ja 5 9 baarin paineessa. Katalyyttinä käytetään alumiinioksidikantajalla olevaa platinaa. Deaktivoivana sivureaktiona tapahtuu koksin muodostumista katalyytin pinnalle. Koksi poltetaan ilmalla jatkuvatoimisessa katalyytin regeneroinnissa ja katalyytti palautetaan reaktoreihin. Regeneroinnissa syntyvät kaasut käsitellään pesurissa. Reaktiotuotteesta erotetaan vety, minkä jälkeen tuote stabiloidaan poistamalla kaasumaiset yhdisteet ja reformaattituote johdetaan jakotislausyksikköön (RET), jossa siitä erotetaan bentseenipitoinen jae Borealis Polymers Oy:n bentseenilaitoksen syöttöaineeksi. Bentseenivapaa reformaatti käytetään moottoribensiinien valmistukseen. Reformointiyksikkö on merkittävä vedyn tuottaja. Muut kaasut käsitellään kaasujen talteenottoyksikössä polttokaasun erottamiseksi nestekaasuista. Alkylointi (ALKY) Alkylointiyksikössä (ALKY) valmistetaan korkeaoktaanista moottoribensiinikomponenttia, jota kutsutaan alkylaatiksi. Yksikön syöttönä käytetään nestekaasujakeista erotettua isobutaania sekä buteenijaetta, joka on peräisin sekä FCC-krakkausyksiköstä että Borealis Polymers Oy:n butadieenilaitokselta. Porvoon jalostamon alkylointiyksikkö on fluorivetyhappoyksikkö, jossa isobutaanin ja isobuteenin reaktiot tapahtuvat putkireaktorissa nestemäi-

27 27 (290) sen fluorivetykatalyytin läsnä ollessa noin 30 C:n lämpötilassa ja 6 baarin paineessa. Reaktorista reaktiotuotteet johdetaan selkeyttimeen, jossa fluorivety erotetaan reaktiotuotteista ja johdetaan jäähdytyksen jälkeen takaisin reaktoriin. Alkylaatin erotuskolonnissa alkylaattituote erotetaan muista reaktiotuotteista sekä yksikölle inerteistä kaasuista. Yksikön lauhtumattomat päästökaasut pestään hapankaasupesurissa, jossa lipeä (NaOH) poistaa fluorivedyn kaasuista. Pesulipeästä saostetaan fluoridit kalsiumkloridin avulla ja siirretään sitten kalsiumfluoridin (CaF 2) laskeutusaltaaseen. Biopohjaiset bensiinikomponentit (MTBE- ja TAME-yksiköt) Jalostamolla valmistetaan etanolista tai metanolista ja hiilivedyistä (2- metyylipropeeni/isoamyleenit) katalyysin avulla omissa yksiköissään tertiäärisiä eettereitä. Nämä ns. oksygenaatit ovat happea sisältäviä korkeaoktaanisia bensiinikomponentteja. Bensiinin isomerointi (BESSI) Bensiinin isomerointiyksikössä (BESSI) tuotetaan isomeraattia, jota käytetään moottoribensiinin valmistuksessa komponenttina. Isomeraattia valmistetaan kevytbensiinistä isomeroimalla. Isomeroimalla parannetaan tietyn bensiinivirran C 6-hiilivetyjen rakennetta katalyyttisesti niin, että jakeen oktaaniluku nousee. Isomerointi tapahtuu kahdessa platinakatalyyttiä sisältävässä reaktorissa, joihin syötetään myös pieni määrä vetyä. Katalyytin aktivoinnissa käytetään tetrakloorietyleeniä kloridiagenttina. Ylimääräinen vety ja muut kevyet komponentit poistetaan reaktiotuotteesta stabilointikolonnissa. Stabilointikolonnin kaasutisleestä pestään kloridit lipeäpesurissa ennen polttokaasuverkkoon johtamista. NEXBTL-laitos Jalostamon NEXBTL-yksiköillä (NEXBTL1 ja NEXBTL2) tuotetaan dieselluokan hiilivetykomponentteja kasviöljyistä ja eläinrasvoista. NEXBTLyksiköt muodostuvat syöttöaineiden esikäsittely-yksiköistä ja varsinaisista tuotantoyksiköistä eli konversioprosessivaiheesta. Esikäsittelylaitokset sijaitsevat tuotantolinja Ympäristön (TLY) alueella. Esikäsittelyssä syöttöaineet puhdistetaan NEXBTL-yksikön syöttöön kelpaaviksi. NEXBTL-yksiköt sijaitsevat tuotantolinja 3:n alueella. NEXBTL-yksiköissä esikäsitelty kasviöljy ja eläinrasva muunnetaan katalyyttisesti lämmön ja paineen avulla ensin parafiineiksi ja toisessa vaiheessa isoparafiineiksi. Yksikkö käyttää vetyä. Lopputuotteena saadaan puhdasta NEXBTL-dieseliä. NEXBTL-dieselin ohella prosessissa muodostuu pieniä määriä muita NEXBTL-tuotteita.

28 28 (290) Soihtujärjestelmä Soihtujärjestelmän tarkoituksena on taata jalostamon turvallinen toiminta kaikissa tilanteissa. Kaikki Porvoon jalostamon prosessiyksiköt on yhdistetty yhteiseen soihtujärjestelmään, johon kuuluvat soihtuputkiston lisäksi neljä soihtujärjestelmään liitettyä soihtua. Jokaisessa soihdussa on soihtusäiliö nesteiden erottamiseksi sekä vesilukkosäiliö. Mikäli jonkun prosessilaitteiston paine nousee yli sallitun rajan, laitteiston varolaite laskee ylimääräisen paineen soihtulinjaan. Normaalitilanteessa soihtukaasut otetaan talteen. Soihtujen kärjessä palaa aina pilotliekki, joka sytyttää purkautuvan kaasun estäen näin syttymisvaarallisen tai muuten ympäristölle haitallisen kaasuseoksen leviämisen sellaisenaan. Pilotpolttimet toimivat pääsääntöisesti maakaasulla. Soihtujärjestelmä on liitetty soihtukaasujen talteenottoyksiköt (SKTO ja SKTO2). Soihtukaasujen talteenottoyksiköissä soihtukaasulinjasta imetty kaasu pestään kaasupesurissa. Pesty kaasu johdetaan polttokaasuverkkoon. Varsinaisten prosessisoihtujen lisäksi jalostamolla on neljä pienempää soihtua, jotka ovat emulsionmurtoyksikön (EMU), kalliosäiliön U8, junavaunujen purkausterminaalin ja sataman soihtu (laituri 8). Purkausterminaalilla soihtua käytetään nestekaasuvaunujen tyhjennyksen yhteydessä. Sataman soihtu on satunnaisia propaanin lastauksia varten. Kalliosäiliön U8 hönkäkaasujen käsittelyä varten on oma pieni poltinyksikkö. EMU-yksikön soihdussa poltetaan yksikön purkauskaasuja. Energialaitos Jalostamon voimalaitosta uudistetaan ja jalostamon energiatuotantoyksiköt ovat siirtyneet Kilpilahden Voimalaitos Oy:lle. Voimalaitoksen uudistamiseen liittyvä asia on vireillä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (dnro ESAVI/210/2016). Uudistamisen tarkoituksena on korvata jalostamon voimalaitoksen vanhat pääkattilat K1 ja K2 sekä samaan aikaan valmistuneet höyryturbiinit ja kaasuturbiinilaitos KTVL 2 uusilla yksiköillä. Uusia yksiköitä ovat uudet kaasu- ja öljykattilat K3 ja K4, uusi kiinteän polttoaineen kattila K6 ja uusi höyryturbiini T3. Jalostamon nykyinen tuotantolinja energia (TLE) muodostuu jalostamon voimalaitoksesta sekä jalostamon tuotantoalueella sijaitsevista kahdesta erillisestä yksiköstä seuraavasti: höyrykattila K1, polttoaineteho 165 MW höyrykattila K2, polttoaineteho 165 MW kaasuturbiinivoimalaitos 3, polttoaineteho yhteensä 267 MW.

29 29 (290) höyrykattila K5, polttoaineteho 125 MW (jalostamon alueella) kaasuturbiinivoimalaitos 2, polttoaineteho yhteensä 172 MW (jalostamon alueella) Seuraavassa taulukossa on esitetty perustiedot energilaitoksen eneriantuotantoyksiköistä: Yksikkö Polttoaineteho, MW Hyötysuhde, % Savukaasujen johtaminen Kattila K % 1971 Yksiköillä omat 88 metriä korkeat savupiiput. Kattila K % 1971 Päästökohdat H1 ja H2. Kattila K % 1989 Yksikön savukaasut johdetaan ilmaan omassa sisähormissaan 105 metriä korkean piipu kautta. Samaa piippuun johdetaan eri hormeissa myös vety-yksikön ja kaasuöljyn tislausykikön poistokaasut. Päästökohta J1. Low-NOXpolttimet Kaasuturbiinivoimalaitos KTVL 2 - kaasuturbiini - lisäpoltto - Yhteensä Kaasuturbiinivoimalaitos KTVL 3 - kaasuturbiini - lisäpoltto - Yhteensä % % 1997 Yksiköllä oma 60 metriä korkea savupiippu. Päästökohta G17. Yksiköllä oma 70 metriä korkea savupiippu. Päästökohta II1. Valmistusvuosi Puhdistustekniikka Low-NOXpolttimet Höyryruiskutus typenoksidien vähentämiseksi. Low-NOXpolttimet Energialaitoksen alueella sijaitsee myös ilmapropaanilaitos (ILPO), jota käytetään maakaasun saatavuuteen liittyvissä poikkeamatilanteissa pienkäyttäjien varapolttoaineen toimittajana. Ilmapropaanilaitoksen omistaa Gasum Oy ja Neste Oyj on tehnyt käyttö- ja kunnossapitosopimuksen laitoksesta vuoden 2017 loppuun. Syöttöaineena ilmapropaanilaitoksessa käytetään propaania ja syöttökapasiteetin mitoitusarvona on käytetty tehoa 350 MW. Voimalaitos käsittää myös vastapaine- ja lauhdeturbiinit ja siihen kuuluu lisäksi saos- ja lisävesilaitokset. Voimalaitoksen saosvesilaitos on pintavettä raakavetenä käyttävä flotaatiolaitos. Lisävesilaitos on saosvettä raakavetenä käyttävä ioninvaihtomenetelmään perustuva suolanpoistettua vettä valmistava laitos. Jäähdytysvesijärjestelmä Öljytuotteiden valmistuksessa joudutaan käyttämään paljon lämpöenergiaa ja lämmön talteenotosta ja hyvästä energiatehokkuudesta huolimatta myös

30 30 (290) jäähdytyksen tarve on suuri. Jäähdytysvettä tarvitaan myös jalostamon energialaitoksella, erityisesti lauhdesähköä tuotettaessa. Porvoon jalostamolla on käytössä epäsuora merivesijäähdytysjärjestelmä. Tässä järjestelmässä prosessien jätelämpöä siirretään suljettuun kiertovesijärjestelmään, jota lämmönvaihtimien välityksellä jäähdytetään merivedellä. Järjestelmän etuna on, että kiertoveden paine voidaan pitää korkeana, jolloin jäähdytyskohteessa sattuvan laitevaurion aiheuttama vuoto on vedestä öljyyn päin ja kiertovesi säilyy puhtaana. Erillisillä kierroilla varmistetaan myös jäähdyttävän meriveden säilyminen puhtaana. Jäähdytysvesijärjestelmä on Neste Oyj:n omistama ja hallinnoima. Saman jäähdytysvesijärjestelmän piirissä on kuitenkin myös muiden Kilpilahden teollisuusalueella jäähdytysvettä tarvitsevien toiminnanharjoittajien laitokset. Muiden yhtiöiden (Borealis Polymers Oy ja Bewi Styrochem Oy) osuus jäähdytysveden käytöstä (määrästä) on noin 40 %. Jäähdytysvesi otetaan Sandvikenin itäpuolelta Svartbäckinselältä ja lasketaan takaisin Svartbäckinselälle noin 400 metriä ottoaukon kohdalta pohjoiseen. Voimassa olevien ympäristölupien mukaisesti Neste Oyj:llä on oikeus ottaa vettä merestä m³/h vuosikeskiarvona ja palauttaa se kuukausikeskiarvona 12 ºC lämpimämpänä takaisin mereen kuitenkin niin, ettei palautetun veden lämpötila kuukausikeskiarvona ylitä 28 ºC:ta. Seuraavassa on esitetty Kilpilahden teollisuusalueen jäähdytysveden otto ja veden lämpeneminen vuosina Vuosi Vedenotto m 3 /h, vuosikeskiarvo Vedenotto enimmillään m 3 /h, kkkeskiarvo Lämpötilan nousun vaihteluväli Palautetun veden lämpötila enimmillään ,3 8,3 C 19,6 C ,2 7,4 C 19,4 C ,1 7,9 C 16,3 C Jätevesijärjestelmä Porvoon jalostamon jätevesilaitoksella käsitellään Porvoon jalostamon ja Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden jätevedet. Jätevesilaitoksen päälinja on aktiivilietelaitos, jonka rinnalla on aktiivihiililaitos, jota nykyisessä ajomallissa käytetään pääsääntöisesti kuormituspiikkien tasaamisessa ja poikkeamatilanteissa. Laitoksilla on jätevesien syötöissä öljynerotusaltaat sekä öljynerotukseen ja kemikaalipiikkien eliminointiin käytettävät puskurisäiliöt. Osa jalostamon jätevesistä esikäsitellään hapanvesiyksiköissä (HVY4 ja HVY5) ennen jätevesilaitokselle johtamista. Tehokas esipuhdistus tarvitaan myös petrokemian aromaattipitoisille jätevesille, joiden esikäsittelystä vas-

31 31 (290) taa Borealis Polymers Oy. Petrokemian tehtaiden jätevesien käsittely jalostamon jätevesilaitoksella perustuu Neste Oyj:n ja Borealis Polymers Oy:n väliseen keskinäiseen sopimukseen, jossa on määritelty suositeltu jätevesilaitokselle vastaanotettava Borealis Polymers Oy:n enimmäiskuormitus. Hapanvesien käsittely Jalostusprosesseissa syntyviä happamia prosessijätevesiä esipuhdistetaan hapanvesiyksiköissä (HVY4 ja HVY5). Happamien vesien esikäsittely on välttämätöntä ennen jätevesilaitoksella tapahtuvaa käsittelyä, koska hapanvedessä oleva rikkivety aiheuttaisi huomattavan hajuhaitan, estäisi kemiallisen saostumisen rautasulfaatilla ja häiritsisi biologista jäteveden puhdistusta. Hapanvesien esikäsittely tapahtuu haihdutustislauskolonnissa. Käsiteltävät vedet kuumennetaan ja johdetaan kolonnin yläosaan. Kolonnissa vesi valuu alaspäin ja vastavirtaan nouseva höyry haihduttaa vedestä rikkivedyn ja ammoniakin. Rikkivety erottuu lähes kokonaan ja ammoniakkipitoisuus pienenee yli 90 %. Hapanvesiyksikössä syntyvät kaasut ohjataan rikkilaitokselle. Hapanvesiyksiköiden tuotevedestä osa palautetaan uudelleenkäytettäväksi prosessissa (suolanpoistoyksiköt) ja loput johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Hapanvesiyksiköiden kapasiteetti on yhteensä noin 260 t/h, mistä hapanvesiyksikkö 4:n osuus on noin 180 t/h. Jätevedenpuhdistamolle hapanvesiyksiköstä johdettavan jätevesivirran suuruus on noin 200 t/h (osa suolanpoiston kautta). Hapanvesiyksikössä käsitellään seuraavia prosessivesiä: Vesipesun likaiset pesuvedet Jalostusprosesseissa käytetään vesipesua poistamaan emäksisiä typpiyhdisteitä, ammoniumsuoloja, jäännösrikkivetyä ja lipeää prosessivirroista. Yksiköitä, joissa käytetään vesipesua ovat mm. MTBE-yksikkö, leijukatalyyttinen krakkausyksikkö (FCC), FCC:n syötön rikinpoisto, vetykrakkaus, kaasuöljyn tislaus, kaasuöljyn rikinpoisto, kaasuöljyn aromaattinen hydraus ja bensiinin rikinpoisto. Tislausyksiköiden ylimenosäiliöissä erottuvat happamat vedet Tislausprosesseissa käytetään höyryä strippaukseen. Höyry nousee kolonnin huipulle, mistä ylimenotuotteet ohjataan ylimenolauhduttimeen. Ylimenosäiliössä hiilivedyt erottuvat pinnalle ja vesi laskeutuu raskaampana säiliön pohjalle ns. vesijalkaan. Vesi, joka sisältää rikkivetyä ja ammoniakkia, ohjataan hapanvesiyksikköön.

32 32 (290) Jätevesilaitos Jätevesilaitos on suunniteltu öljyisten jätevesien käsittelyyn. Jätevesiä käsitellään jätevesilaitoksella mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti (jätevesilaitoksen prosessikaavio on esitetty päätöksen liitteessä 3). Jätevesilaitokselle syötettävien jätevesien haitallisten kuormituspiikkien vaikutukset on pyritty minimoimaan neljällä suurikokoisella ( m 3 /kpl) öljynerotussäiliöllä. Lisäksi aktiivilietelaitoslinjalla on ylivuotojen keruuallas, jonka tilavuus on m 3. Jätevesien käsittely alkaa sekä aktiiviliete- että aktiivihiililaitoksella mekaanisella vaiheella, jossa vapaata öljyä, hiekka ja vettä raskaampi liete erotetaan vedestä ominaispainoeroihin perustuvasti ns. API- ja AD-altailla. Altaissa vesi virtaa hyvin hitaasti, jolloin öljy ehtii nousta vettä kevyempänä pintaan ja mahdollistaa jätevesijakeiden erottamisen. Pintaan nouseva öljy kuoritaan pois ja pumpataan säiliöihin. Aktiivilietelaitoksella (alkuperäinen enimmäiskapasiteetti 600 m 3 /h) jätevesien mekaanista käsittelyä seuraa kemiallinen osuus flokkaus- ja flotaatiovaiheineen, jossa vedestä poistetaan kolloidiset hiukkaset sekä öljypisarat. Kolmannessa eli biologisessa vaiheessa vedestä poistetaan liuenneet epäpuhtaudet aktiivilietemenetelmällä. Aktiivihiililaitoksella on AD-altaita seuraavana käsittelyvaiheena hiekkasuodatusjärjestelmä, mistä jätevesi johdetaan aktiivihiilikäsittelyyn. Aktiivihiilikäsittely tehdään aktiivihiiliabsorbereissa, joissa poistuu tehokkaasti muun muassa aromaattisia hiilivetyjä. Aktiivihiililaitoksen tuotevesi voidaan tarvittaessa johtaa aktiivilietelaitoksen syötön joukkoon kapasiteetin puitteissa toisiokäsittelyä varten. Aktiivihiililaitoksen suunniteltu enimmäiskapasiteetti on alun perin ollut 500 m 3 /h (adsorberit 4x125 m 3 /h). Yksi adsorbereista on muutettu myöhemmin hiekanerotussykloniksi. Lisäksi, kun adsorbereissa vaihdetaan hiiltä, niiden kapasiteettia pudotetaan. Käytännössä aktiivihiililaitoksen enimmäiskapasiteetti on 100 m 3 /h. Aktiivihiililaitoksen käytetty aktiivihiili regeneroidaan regenerointiuunissa. Sekä aktiiviliete että aktiivihiililaitosten tuotevedet johdetaan linjojen yhteisten jälkiselkeytyslammikoiden kautta mereen purkukohdasta 1. Mereen johdettavan puhdistetun jäteveden määrä on noin 650 m 3 /h. Jätevesilaitokselle johdetaan seuraavia jätevesiä: Saniteettivedet, noin 30 m 3 /h. Saniteettivedet pumpataan keräilyaltaan (270 m 3 ) altaan kautta aktiivilietelaitoksen ilmastusaltaisiin. Hapanvesiyksiköiden (HVY4 ja HVY5) tuotevedet, noin 200 m 3 /h. Hapanvesiyksikön tuotevedet johdetaan suoraan aktiivilietelaitoksen kemialliseen vaiheeseen, flotaattorille. Vedet on mahdollista johtaa myös säiliöiden sekä APIB -altaan kautta flotaattorille. OW-viemärin öljyisiä vesiä, jotka ovat pääasiassa prosessi- ja sadevesiä. Osa öljyisistä vesistä johdetaan aktiivihiililaitokselle. Aktiivilietelai-

33 33 (290) tokselle johdetaan öljyiset prosessi- ja laattavedet tuotantolinjoilta 1 ja 2 (165 m 3 /h) sekä tuotantolinjalta 4 (50 m 3 /h). Teknologiakeskukselta, korjaamolta ja autolähettämöltä ohjataan OW-viemärin kautta aktiivilietelaitokselle sade- ja sulamisvesiä sekä säiliöiden vesitysvesiä (15 m 3 /h) sekä säiliöalueelta vallitiloihin kertyneitä vesiä, säiliöiden pohjalle kertyneitä vesiä ja sadevesiä (noin 40 m 3 /h (AD-7901 ja API-A)). Raakaöljyn suolanpoiston jätevedet, 50 m 3 /h. R-11 säiliön vesitysvesiä 10 m 3 /h. MTBE-yksikön jätevedet 5 m 3 /h. NEXBTL Esikäsittelyn jätevedet 3 m 3 /h. Borealis Polymers Oy:n fenolilaitoksen jätevedet, noin 8 m 3 /h. Pohjaveden hallintakaivojen vedet (OW-viemärin kautta), noin 25 m 3 /h. OW-viemärin öljyisiä vesiä: tuotantolinjalta 3 (20 m 3 /h) ja osa säiliöalueen vesistä (20 m 3 /h). Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden jätevedet, 60 m 3 /h. Jätevedet satamasta (pesu- ja painolastivedet sekä säiliöihin kertyneet vedet), 20 m 3 /h. Kaikkia jalostamoalueella syntyviä vesiä ei johdeta jätevesien käsittelyyn, vaan osa vesistä johdetaan mereen Kartanonlahden puron eli purkukohdan 2 kautta. Näitä vesiä ovat suljetun kaatopaikan suotovedet (10 m 3 /h), pääosa alueen sadevesistä (100 m 3 /h, viemäröimätön alue), vesilaitoksen hiekkasuodattimien huuhteluvedet (30 m 3 /h) sekä jalostamoalueen kattilalaitoksen ulospuhallusvedet (60 m 3 /h). Lisäksi Kartanonlahden puroon johdetaan kontaminoitumattomia vesiä jakeluterminaalista sekä säiliöalueelta. Purossa on öljynerotuspatoja ennen purkua mereen. Purkukohdan 1 (jätevesilaitos) kokonaisvesimäärä mereen: Vuonna 2014: m 3 /a eli keskimäärin 565 m 3 /h, ja Vuonna 2015: m 3 /a eli keskimäärin 586 m 3 /h. Purkukohdan 2 (Kartanonlahden puro) kokonaisvesimäärä mereen: Vuonna 2014: m 3 /a eli keskimäärin 193 m 3 /h Vuonna 2015: m 3 /a eli keskimäärin 219 m 3 /h Purkukohdan 1 vuosittainen virtaama ei ole merkittävästi muuttunut annetussa lupapäätöksessä esitetystä tasosta, joten mereen johdettava jätevesimäärä ei ole kasvanut ennakoidulla tavalla tuotantolinjan 4 käyttöönoton myötä. Sen sijaan purkukohdan 2 vuosittainen virtaama on kasvanut jonkin verran, mutta voi vaihdella merkittävästi vuosittain. Kolmas mereen vesiä johtava purkukohta on purkukohta 3, joka on merivesitunneli. Merivesitunneliin johdetaan jäähdytysvedet ( m 3 /h), energialaitoksen suolanpoistolaitoksen elvytys- ja huuhteluvedet (125 m 3 /h) neutraloinnin jälkeen, voimalaitosalueen kattiloiden ja kaasuturbiinivoimalaitoksen 3 ulospuhallusvedet (25 m 3 /h) ja vesilaitosten flotaatiolietteet sekä huoltojen yhteydessä muun muassa peittaus- ja pesuvedet.

34 34 (290) Edellä mainittujen Neste Oyj:n vesien lisäksi purkukohtaan 3 johdetaan teollisuusalueella toimivien Borealis Polymers Oy:n tehtaiden jätevedet (190 m 3 /h). Borealis Polymers Oy:n tehtailla on erilliset ympäristöluvat. Merivesitunneliin johdettavien vesien määrä ei ole merkittävästi muuttunut voimassa olevassa luvassa esitetystä. Jätevesien käsittelyssä syntyvät lietteet kuljetetaan asianmukaiseen käsittelyyn luvat omaavalle käsittelylaitokselle. Lietteenpolttokattila K7 on poistettu käytöstä vuonna Jätehuolto Toiminnassa muodostuvat jätteet, joita ei voida hyödyntää, toimitetaan kaatopaikalle loppusijoitettavaksi ottaen huomioon orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Hyödynnettävät jätteet toimitetaan välivarastoinnin kautta hyödyntämistoimintaa kotimaassa ja ulkomailla harjoittaville yrityksille (katalyyttien jatkokäsittely). Vaaralliset jätteet luovutetaan vaarallisten jätteiden keräilyä ja käsittelyä harjoittaville yrityksille. Jätteet pyritään toimittamaan suoraan syntypaikasta jatkokäsittelyyn. Jätteiden ensisijainen keräyspaikka on aina tuotantolinjoilla tai -alueilla oleva jätepiste. Jalostamolla on oma niin sanottu kierrätysalue, joka on nykyisin laajuudeltaan noin 5 ha ilman puhtaiden maa-ainesten läjitystä. Kierrätysalue on tarkoitettu pienien irrallisten asfaltti-, betoni-, jäte-, puu- ja metallierien välivarastointiin sekä puhtaan maan läjitykseen ja välivarastointiin. Maan puhtaus todetaan analyysein. Alueelle saa toimittaa vain Neste Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnan jäte-eriä. Kierrätysalue sijaitsee petrokemian tehtaiden ja purkausterminaalin välisellä alueella. Alue on puomitettu ja siellä on kameravalvonta. Ajoreitti alueelle kulkee satamaan menevän tien kautta. Kierrätysalue on osittain pinnoitettu ja viemäröity sekä varustettu öljynerotuskaivolla. Kierrätysalueen yhteydessä on lisäksi harjoitusalue, jolla palokunta harjoittelee ja kouluttaa henkilöstöä paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Säiliöalue ja kalliovarastot Jalostamolla on laaja säiliöalue, jossa varastoidaan raaka-aineita, komponentteja, tuotteita ja kemikaaleja yli 100 maanpäällisessä ja 24 maanalaisessa säiliössä. Lisäksi autolähettämön yhteydessä on tarvittavat tuotesäiliöt. Säiliöalueella on seuraavat säiliötilat: Kalliosäiliöt 24 kpl tilavuus yhteensä noin 5,5 miljoonaa m 3

35 35 (290) varastoitavat aineet: raakaöljy ja lisäsyöttöaineet, nestekaasu, bensiini ja dieselöljy raakaöljyn kalliosäiliöt on kaasutiloiltaan yhdistetty, jotta hiilivetykaasujen ylipaineet saadaan pysymään säiliöissä eikä päästöjä ulkoilmaan normaalioperoinnissa tapahdu. Maanpäälliset säiliöt Uivakiinteäkattoiset säiliöt aineille, jotka eivät vaadi varastointia paineen alaisena, mutta ovat kuitenkin suhteellisen helposti haihtuvia 47 kpl tilavuus yhteensä m 3 varastoitavat aineet: etupäässä bensiinit, mutta myös komponentit ja dieselöljy. Kiinteäkattoiset säiliöt 66 kpl tilavuus yhteensä m 3 varastoitavat aineet: lentopetroli, dieselöljy, raskas polttoöljy, rikki, lisäaineet ja bitumit. Pallosäiliöt painesäiliöitä 8 kpl tilavuus yhteensä m 3 nestekaasujen varastointiin. Maapeitteinen vaakasäiliö painelaite 2 kpl tilavuus yhteensä m 3 nestekaasujen tai pentaanin varastointiin. Lisäksi jakeluterminaalissa on yhteensä 29 maanpäällistä tuotesäiliötä, joista viisi on uivakattoisia ja loput kiinteäkattoisia säiliöitä. Näiden tilavuus on yhteensä m 3 (sisältäen m 3 bitumisäiliökapasiteetin). Satama Neste Oyj:llä on Porvoon jalostamon yhteydessä oma yksityinen teollisuussatama, joka palvelee koko Kilpilahden teollisuusalueen merikuljetustarpeita. Satamaan johtava laivaväylä on syvyydeltään 15,3 metriä. Satama sijaitsee öljynjalostamon ja petrokemian tehtaiden itäpuolella ja sen alue jakautuu öljysatamaan (pohjoisosa) ja laitureiden 8 ja 9 muodostamiin erillisiin alueisiin. Satamassa on myös tullipiste laivausten vienti- ja tuontitullauksia varten.

36 36 (290) Raakaöljyn lisäksi sataman kautta tuodaan raaka-aineita myös alueen petrokemian- ja kemianteollisuudelle. Suuri osa öljytuotteista (60 %) lähtee rannikkovarastoille ja vientiin aluskuljetuksina. Myös petrokemikaalien vientitoimitukset tapahtuvat laivoilla. Sataman vuosittaisten laivakäyntien määrä on vaihdellut välillä Hakija arvioi, että laivakäyntien määrä voi vuoden 2017 jälkeen kasvaa noin 10 %. Sataman kautta tuodaan ja viedään vuosittain yhteensä miljoonaa tonnia raaka-aineita ja tuotteita. Satamassa käyvien alusten koko vaihtelee dwt:n ja vajaan dwt:n välillä. Alukset ovat satamassa keskimäärin noin 15 tuntia. Satama toimii keskeytyksettä ympäri vuoden 24 tuntia vuorokaudessa. Satamassa on yhteensä yhdeksän laituripaikkaa (laiturit 1 9). Laiturit 1 7 kuuluvat öljysatamaan. Laitureilla 1 5 voidaan sekä lastata että purkaa jalostamon tuotteita ja tuote-komponentteja. Lisäksi niillä voidaan purkaa jalostamolle tai petrokemian tehtaille tulevia syöttöaineita. Raakaöljyä voidaan purkaa laitureilla 2, 4 ja 5. Öljysataman laituri 6 on rakennettu hinaajalaituriksi ja laituri 7 kuivarahtilaituriksi. Öljysataman eteläpuolella sijaitsevat laiturit 8 ja 9 muodostavat niin kutsutun kaasu- ja kemikaalisataman. Laiturilla 8 käsitellään Neste Oyj:n ja Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden nestekaasuja sekä petrokemian tehtaiden syöttöaineita ja tuotteita. Lisäksi laituri 8 toimii Oy Aga Ab:n hiilidioksidin vientilaiturina. Laiturilla 9 käsitellään alueen kemianteollisuuden syöttöaineita, tuotteita ja välityskemikaaleja. Alusten avustamisessa, saattohinauksessa ja jään särkemisessä käytetään hinaajia. Porvoon jalostamon satamaa pitää kotipaikkanaan kaksi Neste Oyj:n omistamaa hinaajaa. Lastien käsittelytapa nestebulk-satamassa on putkisiirto. Lastattaessa tai purettaessa laivan putkisto ja maaputkisto yhdistetään toisiinsa lastivarrella tai letkulla. Lasti puretaan pumppaamalla se laivan pumpuilla maaputkistoa pitkin maissa olevaan säiliöön. Lastaus voi tapahtua painovoimaisesti maasäiliöstä tai maissa sijaitsevalla pumpulla. Sataman alueella sijaitsee yksi lastisäiliö (laivojen omiin polttoainetarpeisiin) ja siirtopumppu. Muita sataman alueella sijaitsevia säiliöitä ovat laiturin 8 lastikaasujen pesurin diesel-säiliö, saman laiturin alueella sijaitseva kemikaalien pesuvesisäiliö sekä veneiden polttoaineiden varastosäiliöt. Satama-alueella sijaitsee lisäksi joitakin putkistojen tyhjentämiseen tarkoitettuja pumppuja. Sataman kulkualueet (pihat, tiet, parkkipaikat) on asfaltoitu. Muut alueet ovat pinnoittamattomia, joko luonnon maata tai täyttömaata. Putkistojen risteys- ja operointikohtien alle ja laitureille on rakennettu tiiviit, reunukselliset laatat, jotka on viemäröity öljyisen veden järjestelmään. Laatoille kertyvät vedet johdetaan putkistoa pitkin jalostamon jätevesilaitokselle.

37 37 (290) Satama on liitetty jalostamon vesiverkkoon. Sataman veden käyttö muodostuu omasta käytöstä (talousvesi) ja laivoille toimitettavasta vedestä. Oma veden käyttö ei ole merkittävää. Sataman palovesiverkon vesi on merivettä. Satamassa käytetään sähköä valaistukseen, laitteiden käyttöön (muun muassa pumput) sekä joidenkin lastilinjojen lämmitykseen sähkösaatolla. Osa putkistosta lämmitetään höyryllä. Satamaliikenteen jäte- ja jätevesihuolto Satamalle on oma jätehuoltosuunnitelma, joka on liitetty hakemukseen. Jätehuoltosuunnitelma (päivätty ) sisältää yksityiskohtaisen selostuksen jätteiden käsittelystä Neste Oyj:n Porvoon jalostamon satamassa. Öljysataman rakennusten saniteettivedet johdetaan putkistoa pitkin jalostamon jätevesilaitokselle. Kaasu- ja kemikaalisataman laitureiden tilojen saniteettivedet kerätään saniteettivesisäiliöön ja kuljetetaan autolla jätevesilaitokselle. Lisäksi satamalla on valmius ottaa vastaan laivojen saniteettivesiä autoon ja toimittaa vedet edelleen jalostamon jätevesilaitokselle tai Porvoon kaupungin jäteveden käsittelyyn. Kaikki lastiperäiset jätteet öljysatamassa ovat vaarallista jätettä. Jalostamon satamassa otetaan laivoilta vastaan öljy- ja kemikaalipitoisia jätevesiä (lastitankkien esipesu- ja pesuvesiä) sekä alusperäisiä vesiä (konehuoneesta peräisin olevat öljyiset vedet). Laivojen kemikaalitankkien esipesuvedet ovat pääasiassa styreeniä sisältäneiden, satamassa purettujen tankkien esipesusta syntyneitä vesiä. Vedet ottaa vastaan kemikaalin vastaanottanut teollisuuslaitos Kilpilahdessa. Myös muiden kuin kemikaalitankkien pesuvedet sisältävät tankeissa kuljetetun edellisen lastin jäämiä. Muut pesuvedet pumpataan laivoista sataman öljyisen veden linjaa pitkin jätevesilaitoksen säiliöihin. Öljyisen veden linjasto ulottuu kaikille öljysataman laitureille. Pesuvedet sisältävät vettä ja öljyä. Pesuaineiden käyttö on pääsääntöisesti kielletty. Satama ja jätevesilaitos voivat ottaa vastaan myös laivojen öljyistä painolastivettä. Nykyisin tällaista vettä vastaanotetaan harvoin, sillä aluksissa on yleensä riittävä määrä lastijärjestelmästä täysin erotettua puhdasta painolastitilaa kaksoisrungossa. Puhdas painolastivesi voidaan pumpata mereen lastauksen aikana. Painolastivesi sisältää vettä ja tankissa aiemmin olleen öljyn jäämiä. Laivojen konehuoneista peräisin olevat öljyiset vedet voidaan pumpata öljyisen veden linjaan tai ne voidaan ottaa imuautoon ja kuljettaa jätevesilaitokselle puhdistettavaksi. Nämä vedet ovat pääasiassa öljyllä kontaminoituneita vesiä, joiden öljypitoisuus on tyypillisesti suurempi kuin lastiperäisissä vesissä. Raakaöljyalukset voivat siirtää konehuoneen öljyjätteen lastitankkiin ja purkaa maihin lastin seassa.

38 38 (290) Kaikki laivojen ja sataman oman toiminnan jätevedet, pois lukien styreenin esipesuvedet, käsitellään jalostamon jätevesilaitoksella. Styreenin esipesuvesi puretaan laiturilla 9 säiliöperävaunuun. Bewi Styrochem Oy huolehtii styreenin esipesuvesien käsittelystä. Purkaus- ja jakeluterminaalit Osa jalostamon raaka-aine- ja tuotekuljetuksista tapahtuu laivakuljetusten lisäksi rautatie- ja autokuljetuksina. Näitä kuljetuksia varten jalostamolla on rautatiepurkausterminaali sekä jakeluterminaali. Rautatievaunujen purkausterminaali sijaitsee sataman eteläpuolella. Terminaaliin tuodaan rautateitse sekä raakaöljyä että muita jalostamon raakaaineita. Purkausterminaalissa jalostamon raaka-aineet siirretään pumppaamalla säiliöalueen säiliöihin. Jakeluterminaali käsittää auto- ja junalastaamot. Jakeluterminaali sijaitsee jalostamo-alueen länsilaidalla. Säiliöautot ja -vaunut lastataan jakeluterminaalin maanpäällisistä tuotesäiliöistä, joihin tuotteet siirretään jalostamon säiliöalueelta. Muut toiminnot Vesilaitokset Porvoon jalostamolla valmistetaan Mustijoelta pumpatusta raakavedestä saosvettä kahdessa yksikössä (Vesilaitos 1 ja Vesilaitos 2) Neste Oyj:n ja Borealis Polymers Oy:n tarpeisiin. Vesilaitos 1:llä on myös mahdollisuus talousveden valmistamiseen. Raakaveden toimittaa Mustijoen Vesilaitos Oy, jossa ovat osakkaina Neste Oyj ja Porvoon kaupunki. Olemassa olevat yksiköt ovat yli 40 vuotta vanhoja ja ne on korjattava. Erityisesti Vesilaitos 2 vaatisi perusteellisen saneerauksen. Lisäksi kapasiteetin ylärajoilla toimivat yksiköt on tunnistettu käyntivarmuuden parantamiskohteiksi. Laitosten kapasiteetti on raakaveden laadusta riippuen m 3 /h. Raakavettä käytetään 6 7,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Neste Oyj on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on rakentaa uusi veden valmistusyksikkö Vesilaitos 3. Uuden yksikön suunniteltu kapasiteetti on m 3 /h ja se korvaa Vesilaitos 2:n (kapasiteetti 660 m 3 /h). Vesilaitos 1 jää edelleen varakäyttöön. Suunnittelulaajuus käsittää raakaveden käsittelyyn soveltuvan prosessilaitteiston, suojarakennuksen ja tarvittavat putkisto-, sähkö- ja automaatioliitännät sekä raakavesipumppumuutokset Mustijoen pumppaamolla. Uudella Vesilaitos 3:lla on kaksi tuotantolinjaa, millä varmistetaan veden valmistuksen käytettävyys ja parannetaan saosveden laatua. Veden käyttö Kilpilahden teollisuusalueelle kasvaa uusien tuotantoyksiköiden rakentami-

39 39 (290) sen myötä, mutta samaan aikaan myös parannetaan lauhteiden kierrätystä. Suunniteltu saosveden kapasiteettilisäystarve on siten vain 16 %. Uusi yksikkö sijoittuu nykyisen Vesilaitos 2 itäpuolelle, käytännössä tekojärven itärannalle, vastapäätä vanhaa Vesilaitos 2:ta. Laitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2017 loppupuolella. Muut Kilpilahden teollisuusalueella on oma, teollisuuslaitosten yhteinen, palokunta, jonka paloasema sijaitsee jalostamon alueella. Jalostamon alueella sijaitsee myös korjaamo, joka kuuluu jalostamon kunnossapito-osastoon. Korjaamo on korjaustoimintaa päätyönään tekevä konepaja, joka keskittyy akuuttien ja erikoisosaamista vaativien töiden hoitoon. Lisäksi teollisuusalueella toimii Neste Oyj:n Kehittäminen ja Laboratoriot -osa, jonka toiminnoista vain laadunvalvonta toimii jalostamon prosessialueella. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt ilmaan Porvoon jalostamon merkittävimmät päästöt ilmaan ovat rikkidioksidi (SO 2), typenoksidit (NO X), hiukkaset, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) sekä metalleista nikkeli (Ni) ja vanadiini (V). Tämän lisäksi seurataan ja raportoidaan raportointikynnyksen ylittyessä E-PRTR-rekisterin mukaisia muita ilmapäästöjä sekä päästökaupan osalta hiilidioksidipäästöjä. Voimassa olevan annetun ympäristöluvan jälkeen jalostamolla on tehty joitakin muutoksia, joilla on ollut vaikutuksia muun muassa ilmaan johdettaviin päästöihin. Muutokset on lueteltu edellä kohdassa Keskeiset muutokset jalostamon yksiköissä ja toiminnassa. Porvoon jalostamon kaikkien toimintojen aiheuttamat kokonaispäästöt ilmaan vuosina esitetty seuraavassa: Epäpuhtaus Rikkidioksidi (SO2), t/a Typenoksidit (NO2:na), t/a Hiukkaset, t/a Haihtuvat hiilivedyt (VOC), t/a Vanadiini (V), t/a 2,1 2,7 2,9 2,2 4,9 Nikkeli (Ni), t/a 1,3 1,4 1,2 0,9 2,0 Hiilidioksidi (CO2), t/a Voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä esitettyyn nähden jalostamon rikkidioksidipäästöt ovat kasvaneet, typenoksidi-, hiukkas-, vanadiini-

40 40 (290) ja nikkelipäästöt ovat vähentyneet ja haihtuvien hiilivetyjen ja hiilidioksidin päästöt pysyneet kutakuinkin samalla tasolla. Päästökohdittain eriteltynä jalostamon toimintojen kokonaispäästöt vuonna 2014 olivat seuraavat: Selite Prosessi SO 2, t/a NO 2, t/a J1 Piippu (105 m) Vety-yksikkö, kaasuöljyn tislausyksikkö, kattila K5 (BF-6105) J2 Piippu (105 m) Kaasuöljyn aromaattien poisto, vetykrakkaus J3 Piippu (105 m) Bitumiyksikkö, voiteluöljyn perusöljyyksikkö J4 Piippu (105 m) Tyhjötislaus 2, katalyyttinen krakkaus, kaasuöljyn rikinpoisto 2, syöttö-öljyn rikinpoisto J5 Piippu (105 m) Raakaöljyn tislaus 3, bensiinin rikinpoisto 3, reformointi 3, kaasuöljyn rikinpoisto 3, heksaanien erotus Päästökohta Hiukkaset, t/a VOC, t/a J6 Piippu (55 m) Katalyyttisen krakkauksen ohituspiippu J7 Piippu (55 m) Lämpökrakkaus J8 Soihtu (80 m) Tuotantolinja 2:n soihtu J9 Soihtu (90 m) Tuotantolinja 3:n soihtu J10 Hajapäästöt Jalostamon hajapäästöjä J18 Piippu (105 m) Alkylointi, rikkilaitos, hapanvesiyksikkö J20 Piippu (50 m) Reformointi 3:n ulospuhallus J21 Soihtu (104,5 m) Tuotantolinja 1:n soihtu S12 Hajapäästöt Hajapäästöjä: säiliöt, purkaus ja lastaus S13 Hajapäästöt Satama: hajapäästöt, lastaus, laivat K14 Piippu (30,5 m) Jätevesilaitos, aktiivihiilen regenerointi K15 Hajapäästöt Hajapäästöjä: jätevesijärjestelmät, painovesi K19 Soihtu (15 m) Emulsionmurtoyksikön soihtu I11 Piippu (70 m) Pohjaöljy-yksikkö prosessiuunit BA , BA ja BA I12 Piippu (60 m) Pohjaöljy-yksikkö prosessiuunit BA , BA ja BA I13 Piippu (60 m) Vety-yksikkö 2, reformointiuuni I14 Soihtu (95 m) Tuotantolinja 4:n soihtu I15 Hajapäästöt Tuotantolinja 4 hajapäästöt G17 Piippu (60 m) Kaasuturbiinivoimalaitos

41 41 (290) H1 Piippu (88,5 m) Voimalaitos, kattila K H2 Piippu (88,5 m) Voimalaitos, kattila K II2 Piippu (70 m) Kaasuturbiinivoimalaitos J22 Piippu (70 m) SDA:n kuumaöljyuuni 2 *) 50 *) - *) 30 + *) Päästökohta Yhteensä *) *) Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä Nro 161/2016/1 SDA-yksikölle esitetyt päästötiedot (VOC-päästöt: 30 + pelletoinnin poistokaasu). Päästömääriä ei ole lisätty vuoden 2014 yhteismääriin. Seuraavassa on esitetty päästökohdittaiset savu- tai poistokaasujen pitoisuudet mittaustulosten mukaan: Prosessi SO 2, mg/m 3 (n) (3 % O 2) NO 2, mg/m 3 (n) (3 % O 2) Hiukkaset, mg/m 3 (n) (3 % O 2) Vety-yksikkö (VY) J1 Kaasuöljyn tislausyksikkö (KTY) Kattila K5 (BF-6102) < J2 Kaasuöljyn aromaattinen poisto (KAAPO) Vetykrakkaus (VK) Voiteluöljyn perusöljy-yksikkö (VHVI), BA J3 Voiteluöljyn perusöljy-yksikkö (VHVI), BA Bitumiyksikkö (BIY) Katalyyttinen krakkaus (FCC) Tyhjötislaus 2 (tt2) + FCC J4 Kaasuöljyn rikinpoisto 2 (KARP2) ja syöttö-öljyn rikinpoisto (SYRP) Kaasuöljyn rikinpoisto 3 (KARP3) < Raakaöljyn tislaus 2 (RT3) < J5 Bensiinin rikinpoisto 3 (BERP3)/reformointi 3 (REF3) Heksaanien erotus (HEY) J7 Lämpökrakkaus 2 (LK2) Alkylointi (ALKY) J18 Rikintalteenottoyksiköt 3 ja 4 (RTO3-4) Rikintalteenottoyksiköt 5 ja 6 (RTO5-6) I12 Kaksivaiheinen vetykrakkaus (MHC) I13 Vety-yksikkö 2 (VY2) < I11 Pohjaöljykrakkaus (LCF) < G17 Kaasuturbiinivoimalaitos 2 H1 H2 Kattila K1 Kattila K2 II2 Kaasuturbiinivoimalaitos *) *) *) *) *) *) 27 J22 SDA:n kuumaöljyuuni <35 **) <100 **) - **) 15 *) *) 8 Lähde: Ramboll Analytics Oy, Neste Oil Oyj: Porvoon tuotantolaitosten ilmapäästömittaukset 2013 ( ). *) Lähde: Hakemuksen liite 17B.7. **) Arvio.

42 42 (290) Rikki ja rikkidioksidi Raakaöljy sisältää luonnostaan vaihtelevan määrän rikkiä. Osa tästä rikistä siirtyy jalostamon tuotteisiin, osa otetaan talteen jalostamon prosesseissa ja osa pääsee ympäristöön ilmaan johdettuina päästöinä. Tätä kokonaisuutta on vuoteen 2011 saakka tarkasteltu rikkitaseen avulla. Vuodesta 2012 alkaen jalostamon rikkilaskenta on perustunut rikkilaitoksen, voimalaitoksen kattiloiden K1 ja K2, tuotantolinja neljän kaikkien piippujen sekä FCC-yksikön osalta jatkuvatoimiseen mittaukseen. Vuosina SO 2-päästöistä noin % määritettiin jatkuvatoimisilla analysaattorilla. Porvoon jalostamon suurimmat rikkidioksidipäästökohteet ovat rikkilaitos, voimalaitoksen kattilat 1 ja 2 sekä leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC) katalyytin regenerointi. Lisäksi rikkidioksidipäästöjä muodostuu jalostamon uuneilla polttokaasun poltosta sekä yksiköiden alas- ja ylösajo sekä häiriötilanteissa soihduilla. Rikkidioksidin kokonais- ja ominaispäästötietoja päästökohteittain on esitetty edellä kohdassa Päästöt ilmaan. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 104/2013/1, mukaisesti jalostamon ja sen energialaitoksen toiminnan ja käytön on oltava sellaista, että niiden yhteenlasketut rikkiyhdisteiden päästöt ilmaan saavat rikiksi laskettuna olla kalenterivuodessa enintään neljä (4) prosenttia jalostamoon syötettyjen raaka- ja polttoaineiden sisältämästä rikistä. Kuitenkin rikkidioksidipäästö saa olla vuodessa enintään t/a. Päästörajat ovat alittuneet selvästi. Rikkidioksidin kokonaispäästö ilmaan on vuosina ollut enimmillään t SO 2 /a (vuonna 2010) ja rikkipäästön osuus syötön sisältämästä rikistä on samana aikana vaihdellut välillä 1,8 2,6 %. Typenoksidit Porvoon öljynjalostamon yhteenlasketut typenoksidien kokonaispäästöt vuonna 2014 olivat t NO 2, josta jalostusprosessien osuus oli 67 % (mukaan lukien kattila K5) ja loput energialaitoksen. Suurimmat typenoksidipäästökohteet jalostamolla ovat voimalaitoksen kattilat 1 ja 2, kaasuturbiinivoimalaitokset 2 ja 3, leijukatalyyttinen krakkausyksikkö FCC sekä jalostamon uunit. Typenoksidien kokonais- ja ominaispäästötietoja päästökohteittain on esitetty edellä kohdassa Päästöt ilmaan. NO X-päästöjen laskennassa käytetään voimalaitoksen, rikkilaitosten, tuotantolinja neljän ja leijukatalyyttisen krakkausyksikön osalta jatkuvatoimisia päästöanalysaattoreita. Muun prosessin osalta on käytössä savukanavakohtainen päästölaskenta. Jalostamon NO 2-kokonaispäästöt ovat pitkällä aikavälillä vaihdelleet. Merkittävin muutos annetun lupapäätöksen tilanteessa oli jalostusprosessien kokonaispäästömäärien kasvu samaan aikaan, kun energiayksiköiden päästöt olivat laskeneet. Neste Oyj:n ympäristölupapäätöksen Nro 29/2006/2 lupamääräyksen 44. edellyttämän selvityksen mukaan päästöjen kehitykseen olivat päästöjä vähentävästi vaikuttaneet voimalaitoksella

43 43 (290) tehdyt laitosinvestoinnit (esim. KTVL3), kattilamuutokset ja low-no X- polttimien asennukset. Päästöjä olivat puolestaan nostaneet jalostamoyksiköissä, erityisesti FCC-yksikössä tehdyt tuotantokapasiteettia parantavat ja nostavat investoinnit vuosina 1997 ja 2001 (nestekaasun jakotislaus, rinnakkainen butaanin poistaja, regeneraattorin uusinta, ilmakapasiteetin nosto). Voimassa olevan luvan myöntämisen jälkeen typenoksidipäästötaso ei ole merkittävästi muuttunut ennen vuotta 2014, jolloin NO 2-kokonaispäästö laski selvästi vuoden 2013 tasosta johtuen mm. leijukatalyyttisen (FCC) yksikön katalyytin uuden promoottorin käyttöönotosta. FCC-yksikön typen oksidipäästöjen vähentämistä on tarkastelu jäljempänä kohdan Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristökuormituksen vähentäminen alaotsikon Leijukatalyyttisen krakkausprosessin päätelmät alla sekä kohdan Hakijan esitykset alaotsikon Asiassa 1) hakemukseen liitetyt selvitykset alla. Hiukkaset ja metallit Hiukkaspäästöjä muodostuu Porvoon jalostamolla raskaan polttoöljyn (JPÖZ, pohjaöljy) poltosta voimalaitoksen kattiloilla 1 ja 2 sekä leijukatalyyttisen krakkausyksikön katalyytistä. Vuonna 2007 tehtyjen päästömittausten mukaan muista jalostamon päästökohteista ei tule merkittäviä hiukkaspäästöjä, eikä niitä ole Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla enää mitattu vuoden 2007 jälkeen. Porvoon öljynjalostamon kokonaishiukkaspäästö on laskenut myönnetyssä ympäristölupapäätöksessä esitetystä tasosta ( t/a) selvästi. Jalostamotoiminnan hiukkaspäästöt vuonna 2014 olivat 159 tonnia. Hiukkaspäästöjen vähenemiseen vuoden 2010 jälkeen vaikuttaa 2010 suurseisokissa leijukatalyyttiseen krakkausyksikkön pölynpoistolaitteistoon lisätty kapasiteetti sekä voimalaitoksen kattiloiden poikkeukselliset kaasun käyttömäärät vuosina Hiukkaspäästökohteet muodostavat myös nikkeli- ja vanadiinipäästökohteet. Leijukatalyyttisestä krakkausyksiköstä nikkeli ja vanadiini poistuvat katalyytin mukana. Voimalaitoksen kattiloilla 1 ja 2 nikkeli ja vanadiinipäästöt ovat osa raskaan polttoöljyn (JPÖZ) polton hiukkaspäästöjä. Voimalaitoksen kattiloilla 1 ja 2 poltettavasta JPÖZ polttoöljystä analysoidaan vuosittain myös kadmium, elohopea, lyijy, arseeni ja kromi. Jalostamon vanadiinipäästöt ovat vuosina olleet tasoa 2 5 t/a ja nikkelipäästöt tasoa 1 2 t/a. Haihtuvat hiilivedyt Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen, engl. volatile organic compounds eli VOC, päästöjä syntyy öljyn jalostuksessa raaka-aineiden ja tuotteiden varastoinnissa ja käsittelyssä, jätevesilaitoksella sekä hajapäästöinä monissa eri kohteissa. Porvoon jalostamolla VOC-päästöjä tarkastellaan eriteltynä hajapäästöihin, säiliöpäästöihin, lastauspäästöihin ja jätevesijärjestelmän

44 44 (290) ja esikäsittelyn päästöihin. Laivojen lastaukset ovat suurin VOCpäästölähde nykyaikaisilla jalostamoilla. Lastauksen VOC-päästöt ovat pääasiassa laivojen tankkien syrjäytyshäviöitä. Jätevesijärjestelmän VOC-päästömääritystä tarkennettiin opinnäytetyönä vuonna Jätevesijärjestelmän päästömäärä nousi tarkennuksessa noin 300 tonnia. Uudessa arviossa on huomioitu tuotantolinja neljä sekä NEXBTL-yksiköt sekä tarkennettu öljyisen veden keräysjärjestelmä kaivojen päästöosuutta. Seuraavassa taulukossa on esitetty haihtuvien hiilivetyjen päästön jakautuminen jalostamolla vuonna 2013: Päästölähde Säiliöpäästöt, tonnia Hajapäästöt, tonnia Lastaus- ja purkauspäästöt, tonnia Yhteensä, tonnia Jalostus Säiliöalue ja prosessialueen ulkopuolinen alue Jakeluterminaali Satama Jätevesijärjestelmä ja painovedet Voimalaitos Purkausterminaali Esikäsittely VOC-päästöt yhteensä Jalostamon haihtuvien hiilivetyjen kokonaispäästötasossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia annetussa päätöksessä esitetystä tasosta ennen vuotta Vuodesta 2014 alkaen haihtuvien hiilivetyjen päästömäärä on laskenut selvästi (noin 700 t/a) johtuen sataman lastauskaasujen talteenottojärjestelmän käyttöönotosta. Vuonna 2014 VOC-päästöt olivat tonnia. Hajut ja muut päästöt ilmaan Hajuhaittoja jalostamolla aiheuttavat pääasiassa haisevat rikkiyhdisteet (TRS-yhdisteet), kuten rikkivety (H 2S) ja merkaptaanit, sekä tietyt VOCkomponentit, kuten aromaattiset hiilivedyt, mutta myös esimerkiksi ammoniakki (NH 3). Hajukaasujen lähteitä öljynjalostamoilla voivat olla raakaaineiden ja tuotteiden varastointi ja käsittely, bitumin tuotanto, suolanpoistovesi, makeutus eli merkaptaanien hapetus, rikkilaitoksen poistokaasut, viemärit, jätevesien käsittely ja soihdutus. Porvoon jalostamolla ei ennen vuotta 2009 ole arvioitu muiden hajuhaittoja aiheuttavien epäpuhtauksien päästöjä ilmaan kuin VOC-yhdisteiden päästöjä (edellä). Vuonna 2009 Neste Oyj laati annetun ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2 lupamääräyksen 49. mukaisen kertaluonteisen päästökartoituksen. Päästökartoituksessa tuli selvittää pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS), ammoniakin (NH 3), metaanin (CH 4) ja raskasmetal-

45 45 (290) lien päästöt sekä alkylointiyksikön fluorivetypäästöt voimakkaasti korrosoivana sekä ympäristölle ja terveydelle vaarallisena yhdisteenä. Lisäksi päästökartoitukseen sisältyi Vaasan hallinto-oikeuden antamassa päätöksessä nro 08/0401/1 edellytetyllä tavalla myös bentseenipäästöjen määritys. Päästökartoituksen tulosten perusteella E-PRTR kynnysarvon ylittyvät nikkelin ja bentseenin osalta. Kuten edellä kohdassa Hiukkaset ja metallit on todettu, merkittävin nikkelin päästölähde ovat voimalaitoksen kattilat K1 ja K2 joilla poltetaan raskasta polttoöljyä (JPÖZ). Raskaan polttoöljyn nikkelipitoisuus määritetään polttoaineesta analysoimalla. Suurin yksittäinen bentseenin päästölähde on selvityksen mukaan moottoribensiinien lastaustoiminta, mihin liittyen sataman lastauskaasujen talteenoton ensimmäinen vaihe on valmistunut vuoden 2013 lopussa. Myös jalostamon jätevesilaitos on tunnistettu yhdeksi merkittäväksi bentseenin päästölähteeksi. Päästökartoituksen perusteella TRS-yhdisteiden, ammoniakin ja fluorivedyn päästöt ilmaan eivät ole merkittäviä Porvoon öljynjalostamolla. Fluorivetyä ei vapaudu päästönä ilmaan jalostamon alkylointiyksiköllä normaalitoiminnan aikana. Metaanipäästöjen hetkellisten mittausten perusteella arvioiden jalostamon päästölaskennassa käytettyjen CONCAWE:n metaanipäästökertoimien voidaan katsoa olevan päästöä yliarvioivia. Yhteenveto päästökartoitukseen perustuvista päästöistä vuonna 2009 on esitetty seuraavassa: Kohde /päästö, kg/a CH 4 V Ni As Cd Cr Cu Hg Pb Zn TRS NH 3 HF Bentseeni Kattila K nd 6 65 Kattila K nd 6 63 Kattila K5 969 KTVL KTVL Prosessiuunit Hajapäästö 42 Soihtu Soihtu 2 0 Soihtu 3 0 Soihtu FCC Alkylointi nd Rikkilaitoksen 4 4 vuodot Muut häiriöt Jätevesilaitos Logistiikka 5 545

46 46 (290) Energiantuotanto nd nd 0 yht. Jalostamo yht Kaikki yhteensä < nd = mittaustulos alle määritysrajan 0 = ei merkityksellinen päästö Laivojen satama-aikaiset päästöt ilmaan Laivojen koneiden käyttö satamassa aiheuttaa muun muassa typenoksidien, rikkidioksidin ja hiukkasten päästöjä ilmaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty Kilpilahden satamaa koskevat laivojen satama-aikaiset päästöt ilmaan vuonna 2015 Portensys-menetelmällä laskettuna. Päästöt ovat muuten vuoden 2005 tasolla (vuonna 2005 yhteensä kpl satamakäyntiä), mutta rikkidioksidin päästöt ovat laskeneet vuoden 2005 tasosta 163 t/a tasolle 12 t/a. Hiilimonoksidi (CO), t/a 27 Hiilivedyt (HxCy), t/a 10 Typenoksidit (NOX), t/a 393 Hiukkaset (PM10), t/a 1 Metaani (CH4), t/a 1 Typpioksiduuli (N2O), t/a 0 Rikkidioksidi (SO2), t/a 12 Hiilidioksidi (CO2), t/a Energiankulutus, GJ/t Polttoaineen kulutus, t/a Laivakäyntien määrä, kpl Jätevedet ja päästöt vesiin Porvoon jalostamolla on kolme mereen johtavaa vesien purkukohtaa. Nämä ovat purkukohta 1, josta puretaan jätevesilaitokselta johdettavat vedet, purkukohta 2, josta puretaan niin sanottuja kontaminoitumattomia vesiä Kartanonlahden puron kautta ja merivesitunneli eli purkukohta 3. Purkukohdat on esitetty kartalla päätöksen liitteessä 4. Jalostamon jätevesien kokonaiskuormitus on purkukohtien 1, 2 ja 3 kuormitusten summa. Purkukohdasta kolme lasketaan kuormitukseen mukaan vain fosfori (voimalaitokselta). Kuhunkin purkukohtaan johdettavat vedet ja purkukohtien vuosittaiset virtaamat on kuvattu edellä kohdassa Jätevesijärjestelmä. Öljynjalostamon jätevedet sisältävät pieninä pitoisuuksina lukuisia epäpuhtauksia. Öljy on jätevesien pääepäpuhtauskomponentti ja sillä tarkoitetaan tässä yhteydessä raakaöljyn sisältämien aineiden lisäksi myös aineita, jotka syntyvät jalostusprosesseissa. Öljyn lisäksi jätevesi sisältää usein sulfideja, merkaptaaneja, syanideja, ammoniakkia ja fenoleja. Lisäksi vedessä

47 47 (290) voi olla myös pieniä määriä raskasmetalleja. Jätevesissä esiintyy myös tuotannon apuaineista peräisin olevia komponentteja, joita ovat esimerkiksi fosforiyhdisteet. Tärkeimmät seurattavat kuormitusparametrit ovat öljy, kemiallinen hapenkulutus (COD), fenolit, typpi sekä fosfori. Typpeä poistetaan prosessivesistä esikäsittelynä hapanvesiyksikössä (höyrystrippaus) ja edelleen aktiivilietelaitoksella. Fosforia on teollisuusalueen jätevesissä niin vähän, että sitä lisätään aktiivilieteprosessiin biologisen puhdistuksen tehostamiseksi. Osa fosforista poistuu biologisessa käsittelyssä syntyvän lietteen mukana. Voimassa olevat jalostamon jätevesipäästöjen raja-arvo ovat seuraavat: Kk-keskiarvo alkaen Vuosikeskiarvon tavoitearvo Vuosina noudatetut luparajat, kkkesiarvo Öljy 22 kg/d 14 kg/d 33 kg/d Fenoli 1,5 kg/d 1,0 kg/d 5 kg/d Kokonaisfosfori 10 kg/d 8 kg/d 13 kg/d Kokonaistyppi 200 kg/d 150 kg/d 333 kg/d CODCr (tavoitearvo) kg/d kg/d kg/d Päästöt, mukaan lukien häiriö- ja poikkeustilanteet sekä ylijuoksutukset, lasketaan kalenterikuukauden ja kalenterivuoden keskiarvoina kalenteripäivää kohti. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosien 2012 ja 2013 toteutuneet kolmen purkukohdan jätevesipäästöjen yhteenlasketut kuukausi- ja vuosikeskiarvot. Vuosina 2012 ja 2013 Porvoon jalostamon jätevesipäästöt ovat alittaneet päästöraja-arvot sekä kuukausikeskiarvon että vuosikeskiarvon tavoitearvon osalta lukuunottamatta lokakuussa 2012 tapahtunutta typpiraja-arvon ylitystä. Ylitys johtui muun muassa suurista virtaamista sekä jalostamon että Borealis Polymers Oy:n seisokkien aiheuttamista pitoisuuksiltaan poikkeuksellisista vesistä. Muita jätevesipäästöjen luparajaylityksiä vuosina ovat olleet typpiraja-arvon ylittyminen sekä maalis-, huhti- että toukokuussa Ylittymisen syynä oli raakaöljyn kalliosäiliöstä jätevesien käsittelyyn tulleen veden korkea ammoniakki- ja rikkivetypitoisuus. Lisäksi typpiraja-arvo on ylittynyt tammikuussa 2009, jolloin syynä oli hapanvesiyksikön toimintahäiriö.

48 48 (290) kg/d Öljy Fenoli Typpi Fosfori COD Tammi 3,1 2,4 0,16 0,16 87,2 91,7 2,2 2, Helmi 1,7 3,3 0,14 0,14 79,3 124,4 4,5 2, Maalis 1,7 2,0 0,13 0,13 74,1 78,1 2,4 2, Huhti 2,4 1,7 0,30 0,17 71,0 107,6 4,0 1, Touko 2,5 1,8 0,16 0,16 70,5 120,2 4,7 2, Kesä 2,0 1,5 0,17 0,17 75,8 76,7 5,4 2, Heinä 2,7 1,9 0,19 0,19 87,1 110,4 3,2 7, Elo 3,4 1,8 0,19 0,10 131,3 167,5 4,1 5, Syys 1,6 1,9 0,13 0,10 74,1 63,5 2,0 6, Loka 1,8 1,7 0,16 0,10 89,4 95,7 2,0 8, Marras 2,9 1,8 0,20 0,10 115,6 83,7 4,3 7, Joulu 1,9 2,1 0,13 0,13 117,6 82,9 3,4 3, K.a. 2,3 2,0 0,2 0,14 89,4 100,2 3,5 4, Vuoden 2014 kuormitustietojen lähde: Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä, Vahti Seuraavassa taulukossa on esitetty jätevesipäästöjen kuukausikeskiarvojen minimi- ja maksimiarvot vuodelle 2014 purkupisteittäin. kg/d Purku1 Purku2 Purku3 *) Öljy Fenoli Typpi Fosfori COD Öljy Typpi Fosfori COD Fosfori Min 1,2 0,10 57,8 1, ,3 2,6 0,1 60 0,2 Max 2,9 0,19 161,8 8, ,6 9,13 1, ,4 K.a. 1,5 0,14 94,3 3, ,5 5,9 0, ,3 Lähde: Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä, Vahti *) Purku 3:n (voimalaitoksen kattiloiden sekä kaasuturbiinivoimalaitos 3:n ulospuhallusvedet) fosforipäästö on ollut noin 10 kg/kk. Seuraavissa kuvissa on esitetty mereen johdettujen jätevesien öljy-, typpi-, fosfori- ja COD-päästöt vuosina Päästöissä on huomioitu jätevesilaitoksen kautta johdettu käsitelty jätevesi (purku 1), jalostamon halki kulkevan luonnonpuron virtaama (purku 2) sekä jäähdytysvesikanavan kautta johdettu kattiloiden sekä kaasuturbiinivoimalaitoksen 3 ulospuhallusvesien sisältämä fosfori (purku 3).

49 49 (290) Neste Oyj selvitti vuonna 2010, mitä ympäristölle haitallisia tai vaarallisia aineita voi normaalin toiminnan, häiriöiden tai muiden poikkeuksellisten tilanteiden yhteydessä päästä jätevedenpuhdistamolle ja edelleen puhdistusprosessin jälkeen mereen. Selvityksessä tunnistettiin ne haitta-aineet,

50 50 (290) joiden kuormat ylittivät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa n:o 166/2006 annetut kynnysarvot. Porvoon jalostamon normaaliin vesistötarkkailuun kuuluvien aineiden lisäksi tunnistettiin seuraavia haitta-aineita: metallit (As, Cu, Ni, Zn), fluoridi ja polyaromaattiset hiilivedyt (PAH). Selvitystä täydennettiin vuonna 2012 tehdyllä lisäselvityksellä, missä tarkennettiin vuonna 2010 tunnistettujen haitta-aineiden vuosikuormaa. E-PRTR asetuksen (n:o 166/2006) mukainen kynnysarvo ylittyi arseenin, kuparin, nikkelin, sinkin sekä fluoridin kohdalla. Polyaromaattisten hiilivetyjen kohdalla kynnysarvo alittui. Vesistöpäästöt arseenin, kuparin, nikkelin, sinkin sekä fluoridin kohdalla on niiden ylittäessä E-PRTR raportointikynnyksen ilmoitettava Euroopan päästörekisteriin muun raportoinnin yhteydessä. Seuraavassa on esitetty vuoden 2012 selvityksen perusteella arvioidut vuosipäästöt raportointikynnysarvon ylittävien haitta-aineiden osalta. Jäähdytysvedet Haitta-aine Päästö kg/a Arseeni 19 Kupari 75 Nikkeli 75 Sinkki 153 Fluoridit Neste Oyj:n omistaman ja hallinnoiman jäähdytysvesijärjestelmän piirissä ovat kaikki Kilpilahden teollisuusalueella jäähdytysvettä tarvitsevien toiminnanharjoittajien laitokset. Muiden yhtiöiden osuus jäähdytysveden käytöstä on noin 40 %. Jäähdytysvedet johdetaan mereen purkukohdasta 3. Seuraavissa kuvissa on esitetty Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesimäärät ja lämpöpäästöt mereen vuosina

51 51 (290) Seuraavassa taulukossa on esitetty Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesimäärät ja lämpöpäästöt kuukausittain vuonna Kuukausi Jäähdytysvesimäärä Jäähdytysteho, Energia, TJ m 3 /h MW Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Koska Kilpilahden teollisuusalueella on käytössä epäsuora merivesijäähdytysjärjestelmä, ei jäähdytyksestä aiheudu muuta merkityksellistä kuormitusta vesistöön kuin lämpökuormitus.

52 52 (290) Päästöt maaperään Melu Päästöjä maaperään tapahtuu ainoastaan poikkeuksellisissa tilanteissa kuten raaka-aineiden, tuotteiden tai kemikaalien vuototilanteissa. Porvoon jalostamon historian aikana on tapahtunut lukuisia päästöjä maaperään putkirikkojen, jäätymisten, rikkoutuneiden viemärien tai auki jääneiden tyhjennysyhteiden kautta. Aiemmin maaperän puhdistamiseen ei kiinnitetty suurta huomiota, mutta vuotaneet aineet on pyritty keräämään talteen. Maaperän puhdistamisen kannalta erityisen hankalia ovat säiliöiden ja niiden vallitilojen 1960-luvulla tapahtunut perustaminen karkealle louhetäytölle ja putkilinjojen sijoittaminen hyvin lähelle maan pintaa. Porvoon jalostamon alueella tapahtuneista maaperävuodoista on systemaattisesti pidetty kirjaa vuodesta Ennen tätä sattuneet maaperävuodot on selvitetty haastattelujen avulla ja rekisteröity jälkikäteen. Vuoteen 2004 saakka vuodot raportoitiin ympäristöpoikkeamien joukossa. Vuodesta 2004 vuodot on raportoitu omina kohteina ja tarvittavat toimenpiteet sovitaan tapauskohtaisesti. Vuodot luokitellaan kolmeen luokkaan seuraavasti: suuri/merkittävä/vähäinen. Vuosina on vuototapauksia, joissa vuodon suuruus on ollut yli 100 kg, rekisteröity 67 kpl. Nämä ovat olleet suuruudeltaan keskimäärin kg (mediaani) ja yhteensä noin kg. Suurin yksittäinen vuoto on ollut kg dieseliä säiliöalueella vuonna Vuototapaukset, kohdat ja kohteet on merkitty jalostamon paikkatietojärjestelmään ja esitetty hakemuksen liitteinä. Vuotoja on kunnostettu rakenteita vaarantamatta, yleensä asennus-, perustus- ja perusparannustöiden yhteydessä. Yhteensä 55 kohdetta on kunnostettu vuosina Öljyllä pilaantunut maa-ainesjätettä on toimitettu käsiteltäväksi yli tonnia. Jalostamon melulähteet ovat pääosin jatkuvasti käynnissä, ja melu on yleensä tasaista ympäri vuorokauden. Merkittävimpiä melulähteitä ovat kompressorit, pumput, turbiinit, ilmajäähdyttimet, höyryjen ulospuhallukset ja nuohoimet. Jatkuvasti toimivien kiinteiden laitteiden lisäksi melua synnyttävät säiliöauto- ja junaliikenne ja satamassa purkavat laivat. Suurimmat melulähteet ovat kuitenkin käynnistys-, pysäytys- tai häiriötilanteisiin liittyvät soihdutukset, jotka ovat osa jalostamon turvajärjestelmää. Soihdutusten määrä on esitetty jäljempänä kohdassa Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet. Myös höyrykattiloiden käyttöön liittyy tilanteita, joista voi aiheutua huomattavaa tilapäistä melua. Soihdut ja monet voimakkaimmin meluavista prosessilaitteista sijaitsevat korkealla, mikä edesauttaa melun leviämistä laajalle ympäristöön. Jalostamolla on tehty ympäristömeluselvityksiä 1992, 1998, 2003, 2011 ja Vuoden 2003 jälkeen jalostamolla on tapahtunut useita muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet myös meluun. Käyttöön on otettu muun muassa uusi tuotantolinja 4 sekä kaksi NEXBTL-yksikköä ja niiden esikäsittelylai-

53 53 (290) tokset. Nämä muutokset näkyvät myös kokonaismelussa, kun verrataan vuosien 2003 ja 2011 meluselvityksien tuloksia. Vuoden 2011 meluselvityksen melupäästömittauksissa mitattiin 36 melulähdettä tai lähderyhmää, jotka arvioitiin merkittäviksi melulaskennan kannalta. Osa laitteista mitattiin laiteryhminä, sillä ne sijaitsevat niin lähekkäin toisiaan, että niiden aiheuttaman melun erotteleminen toisistaan olisi mahdotonta. Näiden pisteiden lisäksi satamassa mitattiin viiden säiliölaivan aiheuttama melupäästö. Mittauksissa todettiin muutoksia aiempien meluselvitysten mittaustuloksiin verrattuna. Meluselvityksen mukaan jalostamon melulähteiden kokonaismelupäästö vaihtelee välillä db, L WA. Jalostamon soihtujen melusta ei onnistuttu meluselvityksen mittausten aikana saamaan näytettä. Soihdut toimivat harvoin ja rajallisen ajan kerrallaan. Silloinkin niiden melupäästö vaihtelee suurissa rajoissa. Melun vaikutuksia ympäristömeluun on tarkasteltu jäljempänä kohdassa Ympäristön tila ja toiminnan vaikutukset siihen. Liikenne Porvoon öljynjalostamolle suuntautuu merkittäviä määriä liikennettä tuote-, raaka-aine- ja kemikaalikuljetusten sekä henkilöliikenteen muodossa. Lisäksi liikennettä alueelle aiheuttaa myös muut Kilpilahden teollisuusalueella toimivat tuotantolaitokset. Merkittävä osuus jalostamon tuotteista lähtee asiakkaille säiliöautokuljetuksina jakeluterminaalista. Säiliöautojen määrä on vaihdellut vuosina välillä autoa/vuosi. Arvioidaan, että säiliöautojen määrä voi vuoden 2017 jälkeen lisääntyä noin 10 %. Kuljetukset jakautuvat melko tasaisesti ympäri vuorokauden. Osa tuotteista toimitetaan rautatiekuljetuksina. Merkittävimmät rautateitse kuljetettavat tuotteet ovat diesel ja bensiini. Muita rautateitse toimitettavia tuoteryhmiä ovat nestekaasut ja polttoöljyt. Kuljetukset liittyvät pääosin toimituksiin huoltovarmuuskeskukselle ja eri markkinointiyhtiöiden sisämaan terminaaleille. Raaka-aineita tuodaan sekä meri- että rautateitse. Junavaunuilla tuotavia raaka-aineita käsitellään purkausterminaalissa. Junalla tulevat raakaaineet tulevat pääosin Neste Oyj:n jalostamon syöttöön. Borealis Polymers Oy:n syöttöaineiden osuus junakuljetuksista on vaihdellut välillä 6 35 % kokonaismäärästä. Vaunut tulevat Venäjältä sekä muista entisen Neuvostoliiton alueen maista ja vaunujen operoinnista ja kuljetuksista vastaa VR Transpoint. Purettujen vaunujen kokonaismäärä on vuosina vaihdellut välillä vaunua. Neste Oyj:n Porvoon jalostamon sataman laivakäyntien määrä on vuosina vaihdellut välillä käyntiä/a ja käsitellyt määrät (lastaukset ja purkaukset yhtensä) 19,5 23,5 miljoonan tonnin välillä. Arvioidaan, että laivakäyntien määrä voi vuoden 2017 jälkeen lisääntyä noin

54 54 (290) 10 %. Satamaa ja sen toimintaa on kuvattu enemmän edellä kohdan Laitosten toiminta alaotsikon Tuotantolaitokset alla. Kilpilahden teollisuusalueella työskentelee noin henkilöä, joista suurin osa tekee työmatkan henkilöautolla. Jalostamon pääportin liikennemäärä on keskimäärin autoa/vrk sisään portista mukaan lukien alueen sisäinen liikenne. Kilpilahden alueella liikkuu arkipäivinä lisäksi ja viikonloppuisin noin 10 linja-autoa (meno-paluu) työmatkaliikenteessä. Liikenne ajoittuu pääosin aamulla työhön tuloon (klo 7 8) ja iltapäivällä töistä lähtöön (klo 15 16). Alueen työpaikkamäärä voi kasvaa tilapäisten huoltojen yhteydessä jopa henkilöllä. Nesteentiellä liikennemäärä oli vuonna 2012 noin ajoneuvoa/vrk. Liikennemäärästä noin 25 %:a oli raskasta liikennettä. Vuonna 2011 valmistuneella maantiellä liikennemäärä vuonna 2012 oli noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen osuus tästä oli noin 16 %. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden käsittely Porvoon jalostamolla perustuu ympäristönsuojelulakiin ja asetukseen sekä jätelakiin ja asetukseen. Lisäksi jätteiden käsittelyä säätelevät useat jätteiden käsittelyyn, kuljetukseen, pakkaamiseen sekä merkitsemiseen liittyvät lait, asetukset, säännökset ja päätökset. Käytetty raaka-aine saadaan jalostettua tuotteiksi tai esimerkiksi petrokemian syöttö- tai polttoaineeksi lähes täydellisesti. Spesifikaatiota täyttämätön tuote tai välituote voidaan ohjata takaisin prosessointiin, jolloin hävikkiä ei synny. Porvoon jalostamolla pyritään minimoimaan syntyvän jätteen määrä sekä hyödynnetään etusijajärjestyksen mukaisesti ensisijaisesti jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Eri laatuisia vaarallisia jätteitä ei sekoiteta keskenään. Lisäksi jätteiden haitallisuutta pyritään vähentämään. Jalostamon alueella on kierrätyspisteitä ja pienempiä katoksellisia jätepisteitä kullakin tuotantolinjalla ja alueilla. Jätteet säilytetään keräilyssä, varastoinnissa ja kuljetuksissa huolellisesti erillään. Kaikki jätejakeet kerätään omiin keräysastioihinsa ottaen huomioon eri jakeiden hyötykäyttömahdollisuudet ja kuljetetaan omina kuljetuksinaan jätteiden käsittelyyn. Vaaralliset jätteet varastoidaan niille varatuissa paikoissa, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa ja toisistaan erillään pidettynä. Kaikki jäteastiat merkitään asianmukaisella, jätettä kuvaavalla nimellä sekä vaarallisten jätteiden osalta tarvittavilla varoitusmerkeillä. Vaaralliset jätteet toimitetaan käsiteltäviksi laitoksiin, joilla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon. Jätteiden kuljettajilla ja vastaanottajilla on oltava luvat kuljettaa ja käsitellä jätettä. Siirtoasiakirja vaaditaan vaarallisen jätteen lisäksi myös sako- ja umpikaivolietteille, rasvan- ja hiekanerotuskaivojen lietteille, rakennus- ja purkujätteille sekä pilaantuneille maa-aineksille.

55 55 (290) Porvoon jalostamolla syntyvien jätteiden määrä oli vuonna 2013 noin tonnia, mikä oli selvästi vähemmän kuin vuosina 2011 ja 2012 (noin t/a) ja selvästi enemmän kuin vuosina (tasoa t/a). Vuoden 2010 jätemääriin vaikutti jalostamon suurseisokissa tehdyt huoltotyöt ja katalyytin vaihdot. Vuosina 2011 ja 2012 kierrätettävän jätteen määrät olivat normaalia suurempia johtuen kierrätysalueen uudelleenjärjestelyistä sekä ruoppausmassojen käsittelystä. Kierrätysalueelta purettiin kierrätykseen muun muassa betonia, asfalttia ja metalliromua. Kierrätysalueen uudelleenjärjestelyt jatkuivat vuoteen 2014 saakka. Keväällä 2012 jalostamolla siirryttiin sekajätteestä energiajakeeseen. Energiajae toimitetaan polttoon energiaksi. Kaatopaikalle viedään vain hyötykäyttöön kelpaamattomat epäorgaaniset loppusijoitettavat jätteet. Vuonna 2012 kaatopaikalle sijoitettiin noin 2 % kokonaisjätemäärästä. Hakemuksen liitteenä on toimitettu tiedot kaatopaikkakelpoisuustesteistä. Hyötykäytön osuus on vaihdellut välillä % viimeisen kuuden vuoden aikana. Kierrätykseen ja hyötykäyttöön toimitettavat jätteet ovat: Puhdas betonijäte kerätään työkohteesta lavalle ja toimitetaan suoraan jätteen vastaanottokohteeseen. Betoni murskataan ja hyödynnetään muun muassa maanrakennuksessa. Pienet määrät kerätään lavalle kierrätysalueen jätepisteeseen. Puhtaat tiilet kerätään työkohteesta lavalle ja toimitetaan suoraan vastaanottokohteeseen. Pienet määrät kerätään lavalle kierrätysalueen jätepisteeseen. Puhdas kiviaines kerätään työkohteesta lavalle ja toimitetaan suoraan vastaanottokohteeseen. Kiviainesta voidaan hyödyntää myös Neste Oyj:n omissa rakennushankkeissa. Puhdas asfalttijäte kerätään työkohteesta lavalle ja toimitetaan suoraan vastaanottokohteeseen. Asfaltti murskataan ja käytetään muun muassa uusioasfaltin tekoon. Pienet määrät kerätään lavalle kierrätysalueen jätepisteeseen. Ehjät puiset FIN- ja EURO-kuormalavat sekä kaapelikelat kerätään mahdollisuuksien mukaan tarvikevarastolle ja toimitetaan uusiokäyttöön tai käytetään uudelleen jalostamolla. Raaka-aineiden esikäsittelyssä muodostuu bioöljysakkaa sekä silikaattisakkaa. Bioöljysakka varastoidaan kuljetuskonteissa ja ne toimitetaan mädätykseen ja energiahyötykäyttöön. Silikaattisakka kompostoidaan ja hyödynnetään maanparannusaineena. Jäteöljyt lajitellaan kirkkaisiin ja mustiin öljyihin. Kirkkaita öljyjä ovat hydrauliikka-, vaihteisto- ja muuntamoöljyt. Kirkkaat öljyt toimitetaan uusiokäyttöön. Mustia öljyjä ovat mm. moottoriöljyt. Mustat öljyt menevät energiahyötykäyttöön. Metallinen kierrätysjäte, käytetyt tynnyrit sekä sähkö- ja instrumenttikaapelijäte kerätään erilleen ja toimitetaan materiaalihyötykäyttöön. Lievästi pilaantuneita maita hyödynnetään mm. kaatopaikkojen sulkemisurakoihin materiaalina.

56 56 (290) Keräyspaperi ja keräyspahvi kerätään erillisiin paperikontteihin ja pahvihäkkeihin. Astiat ja häkit tyhjennetään ja kuljetetaan paperin/ pahvin kierrätykseen. Kierrätykseen ja hyötykäyttöön kelpaavaa lasijätettä syntyy satamasta, ruokaloista ja taukotiloista. Lasijäte kerätään erillisiin astioihin. Lasijäte kuljetetaan kierrätettäväksi teollisuuden käyttöön. Alueen ruokaloista ja taukotiloista kerätään biojäte erilleen ja toimitetaan kompostointiin tai mädätykseen. Loisteputket kerätään omiin erillisiin vaarallisen jätteen astioihin. Loisteputket toimitetaan materiaalien talteenottoon. Paristot ja akut kerätään omiin keräysastioihin ja toimitetaan materiaalihyötykäyttöön. Porvoon jalostamo ottaa vastaan ja käsittelee muualta tulevina jätteinä laivojen konehuoneissa syntyviä Slop-öljyjä noin tonnia vuodessa. Slop-öljy pumpataan suoraan tai kuljetaan loka-autolla hylkysäiliöön. Hylkyöljysäiliössä slop-öljystä erotetaan vesi, joka johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Jäljelle jäänyt öljyjäte käsitellään EMU-yksikössä ja/tai toimitetaan vaarallisten jätteiden käsittelylaitokselle poltettavaksi. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskeisimmät jalostamolla syntyneet jätteet vuonna 2013 ja kuvassa ominaisjätemäärät Jätenimike Tunnusnumero Määrä, t/a Käsittely Loppusijoitettavat jätteet Bitumi Loppusijoitus Ruoppausmassa Biologinen käsittely Hiekkapuhallushiekka Loppusijoitus Eristevilla Loppusijoitus Katalyytit ja massat Loppusijoitus Rakennusjäte Loppusijoitus Muut (teollisuuden tavanomainen 123 Loppusijoitus jäte, suodatussavi, rikkijäte, käytetyt katalyytit, kalkki, muovi, asbestia sisältävät rakennusjätteet) Yhteensä Vaarallisten jätteiden käsittelyyn Pilaantunut maa Loppusijoitus vaarallisten jätteiden kaatopaikalle (D05) CaF-liete Fysikaalis-kemiallinen käsittely (D09) Säiliöiden pohjaliete Poltto (D10) Jätevesisakka Poltto (D10) Maa- ja kiviaines sis. vaarallisia aineita Poltto (D10) Pilaantunut maa Loppusijoitus vaarallisten jätteiden kaatopaikalle (D05) Öljyiset lietteet Poltto (D10) Zeoliittisakka Loppusijoitus vaarallisten jätteiden kaatopaikalle (D05) Kiinteät öljyiset jätteet Poltto (D10)

57 57 (290) Emuliete Poltto (D10) Muut 834 Yhteensä Oma jätteiden käsittely Laivojen SLOP-öljy Talteenotto tai uudistaminen (R02) Yhteensä Jäte hyötykäyttöön Energiajäte Käyttö polttoaineena, energiantuotanto (R01) Yhteensä 415 Jäte kierrätykseen Silikaattisakka Materiahyödyntäminen (R035) Katalyyttimetallien talteenotto, TL Katalyyttien ainesosien hyödyntäminen (R08) Vesienkäsittelyn jäte Käyttö polttoaineena, energiantuotanto (R01) Öljynerottimien öljy Öljyn uudelleenjalostus tai muu uudelleenkäyttö (R09) Metalli Metallien talteenotto ja esikäsittely (R041) Ruoppausmassa Käyttö polttoaineena, energiantuotanto (R01) Muut Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ Suljettu kaatopaikka Jalostamoalueella sijaitsee vuonna 1997 suljettu teollisuuskaatopaikka. Kaatopaikan käyttö on loppunut elokuussa Kaatopaikan suotovedet johdetaan ojan kautta Kartanonlahden puroon ja purkukohdan 2 kautta edelleen mereen. Kaatopaikan pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan Uuden-

58 58 (290) maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Sataman jätehuoltosuunnitelma Hakemukseen sisältyy sataman jätehuoltosuunnitelma ( ). Suunnitelma sisältää yksityiskohtaisen selostuksen lasti- ja alusperäisten jätteiden käsittelystä Neste Oyj:n Porvoon jalostamon satamassa. Aluksista tuleville jätteille on jätepisteet, puujätteelle ja metalliromulle omat keräyslavansa. Jokaisen jätteiden vastaanottopisteen yhteydessä sijaitsee vaarallisten jätteiden kontti kiinteiden vaarallisten jätteiden vastaanottoa varten. Öljyisille vesille on letku ja varsi, joista on yhteydet jätevesilaitokselle ja imuautoyhteydelle johtavaan putkistoon. Laiturilla 9 on vain imuautoyhde. Laituria 7 käyttävistä hinaajista öljyiset vedet ja käymäläjätteet otetaan vastaan imuautolla. Jätteiden vastaanottopisteet ovat asfalttipohjaisia ja riittävässä määrin kantavia ottaen huomioon käytettävän kaluston (kuorma-autot, trukki) sekä seinä- ja kattorakenteet. Öljyisten jätteiden pumppaus tapahtuu laitureiden ns. öljyisillä alueilla, jotka on viemäröity öljyisen veden verkostoon. Pumppausalueita ympäröi reunakoroke. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Poikkeuksellisista tilanteista johtuvaa melua, päästöjä ja jätteitä jalostamolla syntyy lähinnä soihdutuksista sekä maaperään, jätevesijärjestelmään tai suoraan vesistöön pääsevistä vuodoista. Seuraavassa kuvassa on esitetty Porvoon jalostamon soihdutusmäärät vuosina Vuonna 2010 jalostamolla oli suurseisokki.

59 59 (290) Vuoden 2010 suurhuoltopysäytyksessä asennettiin soihtuverkkoon uudet soihtukaasukompressorit, joilla voidaan palauttaa entistä enemmän soihtukaasuja polttokaasuverkkoon, jonka kautta ne menevät jalostamon uuneille polttoon. Vuonna 2013 soihdutusten kesto oli yhteensä arviolta tuntia. Soihdutuksia oli 85 kappaletta, joista yli 12 h kestäneitä 22 kpl. Pisin yhtäjaksoinen soihdutus liittyi usean yksikön yhtäaikaiseen ja peräkkäiseen huoltoon keväällä 2013 ja se kesti yli 4 vuorokautta. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN RAJOITTA- MINEN Neste Oyj:n hakemuksessa koskien ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista BAT-päätelmien vuoksi (dnro ESAVI/1713/2016) liitteineen on tarkasteltu ja vertailtu julkaistuja öljyn- ja kaasunjalostuksen päätelmiä suhteessa Neste Oyj:n Porvoon jalostamolla voimassa oleviin ympäristölupapäätösten lupamääräyksiin, jalostamon toimintaan sekä ympäristönsuojelulakiin (527/2014) ja sen nojalla annettuihin säännöksiin. Lisäksi lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa (dnro ESAVI/284/04.08/2013) ja sen täydennyksissä on tarkasteltu jalostamon toimintaan suhteessa vuonna 2003 julkaistuun öljyn- ja kaasunjalostusta koskevaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjaan. Asian 2) hakemuksen liitetyn erillisen selvityksen mukaan NEXBTLlaitoksien esikäsittely-yksiköiden toiminta on kuvattu Food, Drink and Milk Industry- vertailuasiakirjassa (FDM, Elokuu 2006). Selvityksessä on esitetty Porvoon jalsotamon NEXBTL-laitoksen esikäsittelyprosessi suhteessa FDM-vertailuasiakirjassa esitettyyn. Vastaavasti jalostamon jäähdytysjärjestelmää on tarkasteltu suhteessa Industrial Cooling Systems - vertailuasiakirjan (ICS, joulukuu 2001) vaatimuksiin. Seuraavassa on esitetty parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskeva tarkastelu asian 2) eli päätelmiä koskevan tarkistamishakemuksen perusteella soveltuvin osin täydennettynä muilla asian 1) ja 2) hakemuksissa esitetyillä tiedoilla. Päätelmistä on tässä tarkasteltu ne, joita hakemuksen mukaan sovelletaan Porvoon jalostamoon. Kaasun ja öljyn jalostamisen BAT-tekniikkaa koskevat yleiset päätelmät Ympäristöjärjestelmä (päätelmä 1.) Porvoon jalostamon johtamisjärjestelmä on sertifioitu ja kattaa ISO standardin vaatimukset. Edellinen sertifiointiauditointi on tehty vuonna Järjestelmässä on kuvattu Neste Oyj:n vastuullisuuspolitiikka, joka perustuu jatkuvan parantamisen periaatteelle ja johon johto on sitoutunut. Vastuullisuuspolitiikka kattaa turvallisuus-, ympäristö- ja laatupolitiikan. Johto katselmoi johtamisjärjestelmän tilaa säännöllisesti.

60 60 (290) Laitosten ympäristövaikutuksia vähennetään ympäristönhallintaohjelman kautta. Ympäristönhallintajärjestelmän keskeisiä osia ovat ympäristöpoikkeamien sekä ennaltaehkäisevien toimien hallinta, lainsäädännön seuranta, ympäristöviestintä, koulutustoiminta, sidosryhmäsuhteiden hallinta, päästöjen tarkkailu ja hallinta, raportointi sekä sisäinen ja ulkoinen arviointitoiminta. Tuotantoprosessin hallinta ja laitosten ennakkohuolto-ohjelma on keskeinen osa ympäristönhallintajärjestelmää. Päästöjen tarkkailu on kuvattu jalostamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelmassa. Poikkeamien hallinnasta, dokumentaation hallinnasta, tarkastustoiminnasta ja hätätilanteissa toimimisesta on olemassa erilliset ohjeet. Järjestelmää ylläpidetään sähköisenä yhtiön sisäisessä dokumentaationhallintajärjestelmässä. Puhtaampien tekniikoiden kehitystä seurataan systemaattisesti konsernitasolla. Yhtiö on mukana Länsi-Euroopan laajuisessa öljynjalostamoiden kaupallisessa vertailuanalyysissa, jonka analyysitietoja tarkastellaan säännöllisesti. Porvoon jalostamon ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vastaa soveltuvin osin ja riittävissä määrin päätelmän 1 parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Energiatehokkuus (päätelmä 2.) ja energiatehokkuussopimus Yhtiön energiahallinta perustuu Energiatehokkuusperiaatteeseen (yhtiön ohje), jossa määritellään tavoitteet yhtiön energiatehokkuustoiminnalle. Yhtiö on sitoutunut suomalaiseen energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimukseen, jonka nykyinen sopimuskausi kestää vuoden 2016 loppuun asti. Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti yhtiö on sitoutunut tehostamaan energiatehokkuuttaan ja ottamaan energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönsä. Järjestelmä on luotu vuoden 2015 aikana. Neste Oyj on määritellyt energiansäästötavoitteekseen 660 GWh vuoteen 2016 mennessä. Tämä tarkoittaa sopimusvuosien aikana tehtyjä energiatehokkuustoimia, joiden yhteenlaskettu energiansäästö on 660 GWh vuodessa. Säästötavoite vastaa 5 % vuoden 2007 Porvoon ja Naantalin jalostamoiden sekä kotimaan terminaalien energiankulutustasosta. Säästötavoitteen seuranta tapahtuu vuosittain energiatehokkuustoimenpiteiden tuloksia seuraamalla (Motivan vuosiraportointi). Sopimuksen puitteissa Porvoon, Naantalin ja terminaalien energiankulutus ja energiatehokkuustoimet raportoidaan vuosittain toimipaikka- tai toimintokohtaisesti. Neste Oyj:n energiatehokkuuden päämääränä on pienentää kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaalla tavalla. Energiankäytön kannalta Neste Oyj:n suurimmat ja merkittävimmät energian käyttökohteet ovat eri puolilla olevat tuotantolaitokset. Osana energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönottoa kaikille toimipaikoille tai toiminnoille on laadittu oma energiate-

61 61 (290) hokkuussuunnitelma, jossa huomioidaan toimipaikan tai toiminnon energian käyttöön ja tehokkuuteen liittyviä näkökohtia. Jalostamon energiatehokkuutta kuvataan energiatehokkuusindeksillä. Jalostamon standardienergia lasketaan prosessiyksiköittäin käyttäen kaupallista, maailmanlaajuista toimialavertailua. Porvoon jalostamolla indeksille asetetaan tavoitteet vuosittain ja indeksiä seurataan päivätasolla. Mitä pienempi luku on, sitä energiatehokkaampi jalostamo on. Jalostamo osallistuu maailmanlaajuiseen toimialavertailuun joka toinen vuosi tehtävällä vertailulla, jossa jalostamon energiatehokkuus on yksi vertailumittareista. Jalostamo on suuri energiankuluttaja ja energiakustannukset ovat merkittävä osa tuotantokustannuksia, joten energiatehokkuutta on jo vuosia pyritty parantamaan etsimällä energiansäästömahdollisuuksia joko teknisillä muutoksilla tai operatiivisilla toimilla. Jalostamolla on käytössä pitkälle viety, moniportainen automaatiojärjestelmä prosessien säädössä ja tuotannon optimoinnissa. Vuonna 2006 annetun ympäristöluvan jälkeen Porvoon jalostamolla on toteutettu mm. seuraavat energiansäästötoimenpiteet ja -hankkeet: 2007: CO 2-talteenottolaitos 2010: Soihtukaasukompressorien uusinta sekä soihtumuutokset suurseisokissa Energiatehokkuus jalostamolla Prosessimuutokset suurseisokissa : Jalostamon energiaoptimointiselvitys (PINCH-analyysi) 2012: Jalostamon PINCH-analyysi ja sen jatkoselvitykset Pinch-menetelmän avulla lasketaan prosessien termodynaamisten energiankulutustavoitteiden teoreettiset minimiarvot tietyillä lämpötilaeron minimiarvolla. Jalostamon rakenne on hyvin pitkälle lämpöintegroitu Pinchtarkasteluja hyväksikäyttäen. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. Porvoon jalostamon energiatehokkuus on soveltuvin osin ja riittävässä määrin päätelmän 2. vaatimusten mukaista. Kiinteiden materiaalien varastointi ja käsittely (päätelmä 3.) Porvoon jalostamolla materiaalit varastoidaan suljetuissa konteissa, säiliöissä, tynnyreissä tai säkeissä. Jalostamon tarvikevarastolla on omat erilliset varastotilansa palaville aineille, sekä hapoille ja emäksille. Kaikki hienojakoiset materiaalit sälytetään joko suljetuissa säiliöissä tai pusseissa. FCC-yksikön pölynpoiston katalyyttipöly siirretään varastointia varten suljettuihin kontteihin. FCC-yksikössä käytettävä katalyytti säilytetään siiloissa. Yksikössä tarvittaessa käytettävä lisäaine säilytetään suljetuissa pus-

62 62 (290) seissa tynnyrien sisällä. Lisäaineen käsittelyssä pyritään minimoimaan pölyäminen. Jalostamolla ei ole jauhemaisia irtovarastoja. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailu ja keskeiset prosessimuuttujat (päätelmä 4.) Porvoon jalostamolla päästöjä ilmaan tarkkaillaan jatkuvatoimisilla päästöanalysaattoreilla sekä vuosittaisilla määräaikaismittauksilla jalostamon eri yksiköissä seuraavassa kuvatulla tavalla. Jatkuvatoimisten analysaattoreiden laadunvarmennus tehdään standardin SFS-EN mukaisesti soveltuvin osin. FCC FCC-yksikön päästöjen tarkkailu tehdään jatkuvatoimisella analysaattorilla. FCC-yksikön savukaasuista mitataan typenoksidien, rikkidioksidin, hiukkasten ja hiilimonoksidin pitoisuuksia. FCC-yksikön päästöjen tarkkailu täyttää päätelmän 4. asettamat vaatimukset katalyyttisen krakkauksen päästöjen seurannalle. Energiantuotannon polttoyksiköt, polttoaineteho yli 100 MW Jalostamon energiantuotanto koostuu seuraavista yksiköistä: höyryvoimalaitoksen kattilat K1 (piippu H1) ja K2 (piippu H2), kaasuturbiinivoimalaitos 2 (KTVL2) (piippu G17), kaasuturbiinivoimalaitos 3 (KTVL3) (piippu II1) ja kattilalaitos BF-6105 kattila K5 (piippu J1). Energiantuotannon päästöjen seuranta tehdään jatkuvatoimisilla päästöanalysaattoreilla suurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (936/2014) mukaisesti seuraavasti: SO 2 (K1, K2 ja K5) NO X (K1, K2, K5, KTVL2 ja KTVL3) hiukkaset (K1 ja K2) CO (K1, K2 ja K5 sekä KTVL2 ja KTVL alkaen). Energiantuotantoyksiköiden päästötarkkailu täyttää päätelmän 4. asettamat vaatimukset polttoyksiköiden päästöjen seurannalle. RT3:n uunit Raakaöljyn tislausyksikön (RT3) uunit uusittiin vuoden 2015 seisokissa. Samassa yhteydessä RT3:n uuneille asennettiin jatkuvatoiminen päästöanalysaattori. Mitattavat suureet ovat SO 2, NO X ja CO. RT3:n uunit täyttävät päätelmän 4. asettamat vaatimukset päästöjen seurannalle lukuun ottamatta jatkuvatoimista hiukkasmittausta.

63 63 (290) REF3:n uunit Bensiinin reformointi 3 -yksikön savusolaan ohjautuu reformointiyksikön sekä bensiinin rikinpoistoyksikön (BERP3) prosessinuunien savukaasut. Uunien yhteinen polttoteho on yli 100 MW. Neste Oyj selvittää mahdollisuutta asentaa jatkuvatoiminen SO 2-, CO- ja NO X- päästöanalysaattori kyseiseen savusolaan uuneille tehtävien huoltojen yhteydessä. Polttoyksiköt, polttoaineteho MW Jalostamolla ei ole polttoaineteholtaan MW:n polttoyksiköltä. Polttoyksiköt, polttoaineteho alle 50 MW Porvoon jalostamon prosessiuuneilla, joiden piipussa olevien yksiköiden uunien yhteenlaskettu polttoaineteho on alle 50 MW, suoritetaan määräaikaismittauksia vuosittain. Määräaikaismittauksissa mitatut kaasukomponentit ovat: SO 2, NO X ja CO. Määräaikaismittauksia suoritetaan kahdeksassa eri piipussa (useimmissa piipuissa useita mitattavia kohteita tai yksiköitä). Polttoaineteholtaan alle 50 MW:n polttoyksiköiden päästöjen tarkkailu täyttää päätelmän 4. vaatimukset, lukuun ottamatta yksinomaan kaasua polttavien polttoyksiköiden hiukkaspäästöjen tarkkailua minkä osalta tarkkailun tarve ja peruste on Neste Oyj:n näkemyksen mukaan epäselvä. Rikkilaitokset Rikkilaitos sisältää neljä rikin talteenottoyksikköä RTO 3, 4, 5 ja 6 (piippu J18). Päästöt määritetään jatkuvatoimisella päästöanalysaattorilla kahdesta savukanavasta siten, että toisesta kanavasta mitataan RTO 3 - ja 4 ja toisesta RTO 5- ja 6. Jatkuvatoimiset päästöanalysaattorit on kahdennettu niin, että ne mittaavat vuoronperään kummastakin savusolasta. Mitattavat suureet ovat SO 2, NO X ja CO. Rikkilaitosten päästöjen tarkkailu täyttää päätelmän 4. vaatimukset. Metallipäästöt Kattiloiden K1 ja K2 sekä FCC-yksikön metallipäästöt määritetään kerran vuodessa. FCC-yksikön nikkeli- ja vanadiinipäästömäärät lasketaan pölynneen katalyytin koostumuksen kautta. Kattiloiden nikkeli, vanadiini, kadmium, elohopea, lyijy, arseeni ja kromi määritetään kattiloilla poltetun raskaan polttoöljyn määrän sekä laboratorioanalyysien avulla. Öljyä polttavien kattiloiden ja FCC-yksikön metallipäästöjen tarkkailu täyttää päätelmän 4 vaatimukset. Metallipäästöjen tarkkailu ei ole tarpeen pelkästään kaasua polttavissa polttoyksiköissä. PCDD/F-päästöt Reformointiyksikön (REF) polykloorattujen dibentsodioksiinien/furaanien (PCDD/F) päästöjä ei ole määritetty. Päästöt tullaan mittaamaan vuodesta 2018 alkaen kerran vuodessa. Yksikköön rakennetaan uudet päästömittausyhteet, mikäli se on teknisesti mahdollista.

64 64 (290) Muut Tuotantolinja 4:llä mitataan ilmapäästöjä jatkuvatoimisesti vety-yksikkö 2:lla (VY2, piippu I13). Mitattavat suureet ovat SO 2, NO X ja CO. Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailu ja keskeiset prosessimuuttujat (päätelmä 5.) Porvoon jalostamon prosessiyksiköiden uuneissa käytetään polttoaineena polttokaasua. Jalostamon prosessiuunit ovat yhteydessä polttokaasuverkkoon. Rikkilaitosten uuneilla käytetään polttoaineena ainoastaan maakaasua. Polttokaasu koostuu öljynjalostusprosesseissa syntyneestä jalostamokaasusta, maakaasusta, NEXBTL-yksiköissä syntyneestä sekapolttokaasusta sekä jalostamolta osittain syöttönsä saavan Borealis Polymers Oy:n eteenilaitoksen tuottamasta jalostamokaasusta. Jalostamokaasujen analyysi tehdään kaasukromatografilla. Jalostamokaasuista määritetään CO, CO 2, O 2 + Ar, N 2, H 2, H 2S, C 1 C 4 parafiinit ja olefiinit, C 5 parafiinit ja C 6+ hiilivedyt (johon sisältyy myös C 5 olefiinit) sekä tehollinen lämpöarvo 15 C:ssa. Näytteenottotaajuus on 2 8 krt/kk riippuen kaasusta. Näytteenotto ja analysointi kuuluvat päästökaupan piiriin ja ne todennetaan vuosittain. Jalostamokaasun näytteenottotiheyttä määritettäessä on käytetty ns. kohtuuttomien kustannusten sääntöä. Määrityksessä käytetty Excelpohja on päästökauppaa valvovan viranomaisen ja todentajan saatavilla tarkkailuasetuksen liitteen VIII mukaisesti. Happimittauksiin uuneilla käytetään Paramagneettinen happi -menetelmää. Menetelmän tarkkuus on 0,1 til-%. Päätelmän 5. vaatimukset täyttyvät lukuun ottamatta kahta uunia, joista toinen kuuluu vedynvalmistusyksikköön, jota suunnitellaan pysäytettäväksi joko osittain tai kokonaan. Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailu ja keskeiset prosessimuuttujat (päätelmä 6.) Porvoon jalostamolla prosessien hiilivetyvuotojen etsintään ja korjaamiseen (ns. Leak Detection and Repair -kampanja, LDAR) käytetään prosessin haistelumittauksia. Haistelu tehdään kannettavalla kaasunhaistajalla. Porvoon jalostamo käyttää päästömäärien määrityksessä Leak/No-leakkertoimiin, eli Screening Range Approach -menetelmään, perustuvaa laskentamenetelmää. Screening Range Approach on EPA:n Correlation Approach -menetelmää konservatiivisempi tapa määrittää prosessien VOChajapäästöt, ja sen on katsottu soveltuvan paremmin Porvoon jalostamon päästömääritykseen.

65 65 (290) Vuotuiset vuotomittaukset ja Leak/No leak-kertoimet ovat ensisijainen VOC-hajapäästöjen määritystapa. Jos vuotomittauksia ei ole mahdollista tehdä, käytetään SOCMI-kertoimiin perustuvaa laskentamenetelmää määritettäessä vuotuista VOC-hajapäästöjen määrää. Jalostamolla tullaan ottamaan käyttöön Optical Gas Imaging tekniikkaa (OGI) vuotojen etsintään vuosina Jatkossa vuotomittauksia tehdään soveltuvin osin joko haistelumenetelmällä tai OGI-kameralla ja VOC-päästömäärien arvioinnissa käytetään soveltuvin osin joko: OGI-kameralle määritetyille tuloksille julkaistuja Leak/No leakkertoimia, haistelumenetelmällä määritetyille tuloksille EPA:n Screening Range Approach-menetelmän Leak/No leak-kertoimia Laskennalliset päästömäärät Porvoon jalostamon jätevesijärjestelmän sekä säiliöalueen VOChajapäästöt määritetään laskennallisesti. Laskennassa käytetään tunnettuja ja yleisesti öljynjalostuksessa käytössä olevia toimialakohtaisia kertoimia. VOC-hajapäästöjen määrittämisen ja monitoroinnin katsotaan olevan päätelmien mukaista kun OGI-mittaukset otetaan käyttöön osaksi prosessin VOC-vuotomittauskierroksia. Neste Oyj tulee tekemään vuosina selvityksen parhaiten Porvoon jalostamolle soveltuvasta laskennallisten kertoimien validointimenetelmästä. Selvityksen lopputulos hyväksytetään valvovalla viranomaisella vuoden 2018 lopussa. Jätekaasujen käsittelyjärjestelmien toiminta (päätelmä 7.) Porvoon jalostamon rikin talteenotto on keskitetty rikkilaitokselle. Rikkilaitoksella on neljä rikin talteenottoyksikköä jotka ovat Superclaus-reaktoreita. Rikin talteenottoyksiköissä käsitellään rikkivedyn talteenottoyksiköstä (RVTO3) ja hapanvesiyksiköistä (HVY4 ja HVY5) tulevat hapankaasut. Porvoon jalostamolla käytössä oleva tekniikkaa vastaa päätelmässä 7. vaadittua. Rikin talteenottoyksiköiden mekaaninen käyttöaste on ollut vuosina erittäin korkea, lähelle 100 %, ja käyttöperiaatteena yksiköissä on noin 2 5 vuoden käyntijaksot. Järjestelmän käytettävyyttä voidaan pitää hyvänä. Kussakin rikin talteenottoyksikössä on prosessisäädöissä jäännöskaasuanalysaattorit, jotka säätävät yksiköiden alkuosassa sijaitsevien Clausuunien syöttöilmamääriä niin, että Superclaus-reaktorien toiminnan kannalta optimaaliset jäännöskaasupitoisuudet saavutetaan ja kokonaisrikintalteenottoaste optimoituu yksiköiden operointitilanteissa ja syöttöjen muutostilanteissakin.

66 66 (290) Yksiköille on laadittu käynnistys- ja pysäytysohjeet. Muihin kuin tavallisiin toimintaolosuhteisiin on määritetty myös erikoismenettelyjä (rikkilaitosten häiriötilanneohje), joilla rikkidioksidipäästöä voidaan melko nopeasti (alle vuorokausi) vähentää. Yksittäisten rikin talteenottoyksiköiden korjaustoimenpiteet voidaan hoitaa yksi yksikkö kerrallaan maksimoimalla syöttö käynnissä oleviin yksikköihin ja joustamalla tarvittaessa raakaöljyn kokonaissyöttömäärässä. Lisäksi tarvittaessa vaihdetaan syöttöraakaöljyn koostumusta matalarikkisemmäksi niin, että kaikki syöttökaasumäärä voidaan prosessoida käyvissä rikin talteenottoyksiköissä. Raakaöljyn laadun vaihdon kustannusvaikutukset ovat merkittäviä. Syöttöraakaöljyn laadun vaihtaminen vaikuttaa päästötasoihin noin päivän viiveellä, joten lyhytaikaisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi keino ei ole soveltuva. Yksiköiden Claus-uunit eli termisen reaktiovaiheen prosessiuunit on suunniteltu niin, että niissä on korkea lämpötila ja riittävän pitkä viipymäaika, jolloin hapanvesiyksikön ammoniakkipitoisia kaasuja voidaan syöttää rikin talteenottoyksikköihin ja ammoniakin hajoaminen tapahtuu korkealämpötilaisessa poltossa niin tehokkaasti, ettei yksiköillä ole tukkeutumariskiä ammoniumsuolojen suhteen. Lisäksi matalalämpötilaisiin prosesseihin osiin on järjestetty tehokas lämmitys ja lämmöneristys tukkeumariskin eliminoimiseksi laitteistoissa ja putkistoissa. Porvoon jalostamolla on menossa investointi happirikastuksen lisäämiseksi rikin talteenottoyksiköihin, eli yksiköille rakennetaan valmius ottaa vastaan rikastettua polttoilmaa. Happirikastuksen avulla yksiköiden hapankaasujen käsittelykapasiteetti kasvaa. Näin saadaan parannettua yksiköiden käytettävyyttä ja häiriötilanteisiin syntyy joustoa, koska syöttöä voidaan johtaa enemmän niihin yksiköihin, joihin häiriö ei vaikuta. Happirikastuksen vaikutukset päästöön ja talteenottoasteeseen selvitetään tarkemmin, kun investointi otetaan käyttöön. Käyttöönotto tapahtuu suunnitelman mukaan vuonna Porvoon jalostamon toiminta on päätelmän 7. mukaista. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. Jätekaasujen käsittelyjärjestelmien toiminta (päätelmä 9.) Porvoon jalostamon happamat prosessivedet keräillään ja käsittely on hoidettu keskitetysti hapanvesiyksiköissä 4 (HVY 4) ja 5 (HVY 5). Hapanvesiyksiköiden kaasut johdetaan rikin talteenottoyksikköön jatkokäsittelyyn, joten jalostamon hapanvesiyksiköt HVY4 ja HVY5 vastaavat päätelmän 9. mukaisia parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. Veteen johdettavien päästöjen tarkkailu (päätelmä 10.) Tällä hetkellä jäteveden kuormitustarkkailu Porvoon jalostamolla ei täysin vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta, koska päästöjä ei raportoida virtaama- ja pitoisuusperusteisesti (mg/l) vaan kuormitus- ja aikaperusteisesti (kg/d). Näytteenottoa ei tehdä päivittäin, vaan näytteet ote-

67 67 (290) taan jätevesilaitokselta mereen purettavasta vedestä aikaperusteisesti säätyvällä näytteenottimella kokoomanäytteinä. Kokoomanäyte analysoidaan kahdesti viikossa ja tulokset vastaavat Neste Oyj:n käsityksen mukaan riittävällä tarkkuudella ko. ajanjakson kuormitusta. Päästöt veteen (päätelmä 11.) Porvoon jalostamolla on ympäristöluvassa Nro 29/2006/2 edellytetyllä tavalla laadittu selvitys uusiin ympäristöluparaja-arvoihin pääsemiseen liittyen. Selvityksen tuli sisältää jätevesijärjestelmän tehostamistoimenpiteiden lisäksi eri toimintojen ja prosessien vesitaseet, vesien käytön optimointi ja selvitys toimenpiteistä vesien käytön vähentämiseksi sekä mahdollisuuksista käsitellä prosessijätevedet ja lievästi kontaminoituneet vedet erikseen. i) Vesivirtojen hyödyntäminen Porvoon jalostamolla kierrätetään prosessivettä ja höyryä. Kierrätettävän (uudelleenkäytettävän) veden määrä on noin 350 m³/h. Höyrystä lauhtuneita lauhteita palautetaan takaisin vesi- ja kattilaitoksille, missä ne käsitellään uudelleen höyryntuotantokäyttöön. Soihtujärjestelmässä hyödynnetään hapanvesiyksiköiden vettä. Yleisin tapa kierrättää jätevettä prosessiin on käyttää stripattua hapanvettä (hapanvesiyksiköiden tuotevettä) erilaisiin pesuihin, joihin ei vaadita täysin puhdasta vettä. Myös yksiköiden omaa hapanvettä käytetään uudelleen. Lämmönsiirtimien (useimmiten ilmajäähdyttimien) pinnoille voi saostua ammoniumsuoloja, jotka aiheuttavat tukoksia ja korroosiota. Suolojen saostumista ehkäistään injektoimalla vettä lämmitettävään/jäähdytettävään prosessivirtaan ennen lämmönsiirrintä. Porvoon jalostamolla injektiovetenä käytetään erityyppisiä vesiä mm. osittain hapanvesiyksiköissä stripattua hapanvettä. Uudemmissa yksiköissä, kuten NEXBTL1 ja PÖY, hapanveden käyttö injektiovetenä on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Stripattua hapanvettä kierrätetään myös soihtujen vesilukkosäiliöihin vesipatsaiden säilyttämiseksi. Veden käytön integrointi Porvoon jalostamolla on soveltuvin osin toteutettu päätelmän 11. vaatimuksen mukaisesti erityisesti ottaen huomioon soveltamisen rajoittamisen olemassa olevalle laitokselle. ii) Vesi- ja viemärijärjestelmä saastuneiden vesivirtojen erottamiseksi Prosessissa syntyvät ammoniakki- ja rikkivetypitoiset vedet käsitellään hapanvesiyksiköissä ennen jätevesilaitokselle johtamista. Öljyiset vedet johdetaan aina hiekan- ja öljynerotusaltaiden kautta jätevesien jatkokäsittelyyn.

68 68 (290) Jätevesijärjestelmä on olemassa oleva, eikä siihen siten voida täysin soveltaa päätelmän 11. vaatimusta. Tämä edellyttäisi lähes koko jalostamon jätevesijärjestelmän uudelleen rakentamista. iii) Saastumattomien vesivirtojen erottelu (esim. läpivirtausta hyödyntävä jäähdytys, sadevesi) Porvoon jalostamon jäähdytysvesijärjestelmä on ns. epäsuora järjestelmä, jossa merivedellä jäähdytetään suljetussa kierrossa olevaa jäähdytysvesivirtaa, jolla puolestaan jäähdytetään prosessivirtoja. Epäsuora järjestelmä suljettuine välikiertoineen varmistaa, että vuototapauksessa hiilivetyjä ei joudu meriveteen. Laitteiden mitoituksessa on lähtökohtana, että normaalitilanteessa paine prosessivirran puolella on alhaisempi, jolloin vuototilanteessa vesi menee prosessivirran joukkoon, eikä päinvastoin. Jäähdytysvedet johdetaan purkukohdan (P3) kautta takaisin mereen. Puhdistetut jätevedet ohjataan mereen purkupaikan P1 kautta. Saastumattomat vesivirrat, kuten jäähdytysvesi, on eriytetty likaisista vesistä. Vesien laajemmalla eriyttämisellä ei olisi merkittävää vaikutusta jätevesilaitoksen kuormituksen pienentämiseen, mutta esimerkiksi säiliöalueella sadevesien öljyisistä vesistä erottelemisen kustannusten on arvioitu olevan kohtuuttoman korkeat saavutettavaan ympäristöhyötyyn nähden. Jätevesijärjestelmä on olemassa oleva, eikä siihen siten voida täysin soveltaa päätelmän 11. vaatimusta. Tämä edellyttäisi lähes koko jalostamon jätevesijärjestelmän uudelleen rakentamista. iv) Valumien ja vuotojen ehkäiseminen Vuotoja ja muita ympäristövahinkoja pyritään torjumaan erilaisin ehkäisevin toimenpitein, esimerkiksi: turvallisuussäännöt ja toimintaohjeet, perehdyttäminen ja osaamisen kehittäminen, muutoksenhallintatyökalut, riskienarvioinnit ja työlupakäytäntö, havainnointikierrokset, turvallisuuskeskustelut, vaaratilanneharjoitukset, ja poikkeamien käsittely ja niistä oppiminen. Toiminnassa tarvittavia kemikaaleja valittaessa huomioidaan teknisten ominaisuuksien lisäksi niiden ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökohdat. Jalostamon toimintaa uhkaavia vaaratekijöitä pitää jokaisen havainnoida ja ilmoittaa niistä esimiehelleen. Vastuut poikkeavissa tilanteissa on määritetty. Jätevesilaitoksella on käytettävissä puskurisäiliöitä (H-5, H-6, H-9, H-10 ja H-14), jonne poikkeukselliset päästöt voidaan tarvittaessa ohjata ja ottaa käsittelyyn hallitusti.

69 69 (290) Jalostamoalueella on aina saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta. Vuotojen ehkäisemiseksi prosessilaitteistoa kunnossapidetään ja tarkastetaan säännöllisesti. Toiminta jalostamolla on päätelmän 11. kohdan (iv) mukaista. Päästöt veteen (päätelmä 12.) Porvoon jalostamon jätevedet käsitellään öljyn- ja hiekanerotusaltailla (i. API Separators), joissa jätevedestä erottuvat kiintoaineet altaan pohjalle ja öljyjakeet veden pinnalle. Öljyjakeet otetaan erilliseen käsittelyyn, kiintoaineet kuljetetaan jätteenkäsittelyyn ja mekaanisesti esipuhdistettu vesi johdetaan edelleen aktiivilietelaitokselle tai aktiivihiililaitokselle. Aktiivilietelaitoksella jäteveden puhdistus jatkuu kemiallisesti flotaattorilla (ii. DGF), jossa jätevedestä poistetaan ferrisulfaatin, polymeerin ja dispersioveden avulla öljyä ja kiintoainesta. Jätevesi valuu flotaatioaltaasta ylitteenä edelleen aktiivilietekäsittelyyn ilmastusaltaisiin. Ilmastusaltaissa elävä mikrobikanta (iii. suspended bed system and clarification) puhdistaa jätevedestä liuenneet epäpuhtaudet. Tämän jälkeen puhdistettu jätevesi selkeytetään selkeytysaltailla ja johdetaan mereen. Aktiivihiililaitoksella mekaanisesti puhdistetun (i. API-separators) jäteveden puhdistus jatkuu hiekkasuotimilla (ii. Sand filtration). Jätevesi ohjataan hiekkasuotimilta aktiivihiiliadsorbereihin. Aktiivihiili adsorboi jätevedessä olevat liuenneet hiilivedyt. Aktiivihiililaitosta käytetään pääasiassa kuormituspiikkien tasaamiseen ja hydraulisen kuorman käsittelyyn. Jalostamon jätevesilaitoksen toiminnan vertailu päätelmän 12. mukaisiin päästötasoihin on esitetty seuraavassa taulukossa. Edellä esitetyn perusteella: i. Porvoon jalostamon jätevesien liukenemattomien epäpuhtauksien puhdistus on parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaista. ii. Öljyn ja kiintoaineen poisto on parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaista. iii. Liuenneiden epäpuhtauksien poisto on parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaista aktiivilietelaitoksen osalta. Muuttuja Yksikkö BAT-päästötaso, vuosikeskiarvo (BAT-AEL) Öljyn hiilivetyindeksi (HOI) Kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS) Tarkkailutiheys ja analyysimenetelmä (standardi) Jalostamon toiminta purku * purku1 2014** 0,12* mg/l 0,1 2,5 Päivittäin (EN ) mg/l 5 25 Päivittäin 7,29*

70 70 (290) Kemiallinen hapenkulutus (COD) mg/l Päivittäin 58,71* Biokemiallinen hapenkulutus mg/l Ei BAT-päästötasoa Viikoittain ei seurata (BOD5) Typen kokonaismäärä mg/l 1 25 Päivittäin 6,41 ilmaistuna N:nä Lyijy ilmaistuna mg/l 0,005 0,030 Neljännesvuosittain 0,001** Pb:nä Kadmium ilmaistuna mg/l 0,002 0,008 Neljännesvuosittain 0,0004** Cd:nä Nikkeli ilmaistuna mg/l 0,005 0,100 Neljännesvuosittain 0,007** Ni:nä Elohopea ilmaistuna mg/l 0,0001 0,001 Neljännesvuosittain 0,0004** Hg:nä Vanadiini mg/l Ei BAT-päästötasoa Neljännesvuosittain 0,004** Fenoli-indeksi mg/l Ei BAT-päästötasoa Kuukausittain ei seurata (EN 14402) Bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleeni (BTEX) mg/l Bentseeni: 0,001 0,050 Tolueenilla, etyylibentseenillä ja ksyleenillä ei BATpäästötasoa Kuukausittain < 0,1* Tällä hetkellä jätevesilaitokselta mereen johdettavan veden laatu täyttää soveltuvin osin ja riittävissä määrin parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Jäteveden kuormitustarkkailu vastaa osittain parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia: päästöjä ei seurata pitoisuus- ja virtaamaperusteisesti mg/l vaan kuormitus ja aikaperusteisesti kg/d. Näytteenottoa ei ole päivittäin, vaan näytteet otetaan kokoomanäytteinä. Nykyisen toiminnan puitteissa noudatetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisia päästötasoja. BOD 5:lle ja fenoli-indeksille ei ole annettu BAT-päästötasoja. BOD 5 ei kuulu tällä hetkellä tarkkailun piiriin, joten sen kohdalla ei toiminta ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaista. Päästöt veteen (päätelmä 13.) Porvoon jalostamon jätevesien käsittelyssä ei ole erillistä typenpoistovaihetta. Käytetyillä menetelmillä saadaan poistettua typpeä. Vuonna 2012 kuukausittaiset reduktiot vaihtelivat välillä % ja vuonna 2013 välillä %. Kuukausireduktioiden keskiarvo on noin 57 % näiltä vuosilta. Suoran pistekuormituksen ravinne- ja kiintoainepäästö Porvoon merialueelle on pieni osa kokonaiskuormituksesta. Kilpilahden teollisuusalueen hapenkulutusta ja rehevöitymistä aiheuttavan pistekuormituksen edelleen vä-

71 71 (290) hentämisellä ei voida saada mitattavissa olevaa hyötyä merialueen tilaan, koska tämä kuormitus on edustanut esimerkiksi vuonna 2014 noin 4 %:n ja vuonna 2015 noin 3 %:n osuutta kokonaiskuormituksesta. Toiminta ei täytä päätelmän 13. vaatimusta, mutta päätelmää ei hakemuksen mukaan tule soveltaa eikä antaa lupamääräystä Porvoon jalostamolle koska alueelle ei ole annettu päätelmän tarkoittamia erityisiä paikallisia vesiensuojelumääräyksiä. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. Jätteen tuottaminen ja jätehuolto (päätelmä 14.) Porvoon jalostamon jätehuolto on kuvattu Porvoon jalostamon käyttö- ja päästötarkkailuohjeessa (jätehuoltosuunnitelma). Materiaalitehokkuuden tarkoituksena on vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta sekä edistää materiaalien tehokasta käyttöä, ja painottaa sen ympäristönäkökohtia. Jalostamon materiaalitehokkuutta ja jätteiden määriä, luokittelua ja vastaanottajia on käsitelty ympäristölupamääräysten tarkistamishakemuksen (dnro ESAVI/284/04.08/2013) liitteissä ja tässä päätöksessä edellä kohdassa Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen. Päätelmälle ei ole annettu päästötasoja. Porvoon jalostamon jätehuolto vastaa päätelmän 14. vaatimuksia soveltuvin osin ja riittävässä määrin. Jätteen tuottaminen ja jätehuolto (päätelmä 15.) Porvoon jalostamon jätevesilaitosten jätevesien käsittelyssä syntyvät lietteet johdetaan lietteenkäsittelyyn. Vetinen liete kuivataan linkoamalla. Kuivattu liete toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Prosessiyksiköiden ja säiliöhuoltojen yhteydessä poistettavat sakat toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Jätevesien mekaanisessa puhdistusvaiheessa erottuneet öljyiset lietteet kerätään altaiden ja puskurisäiliöiden pinnalta ja laatuvaatimukset täyttävät jakeet syötetään suoraan raakaöljyn tislauksen (RT3) syöttöön. Lietteiden käsittely Porvoon jalostamolla on soveltuvin osin ja riittävässä määrin päätelmän 15. vaatimusten mukaista. Päätelmälle ei ole annettu päästötasoja. Jätteen tuottaminen ja jätehuolto (päätelmä 16.) Katalyyttinä käytetyille aineille on luotu käytännöt, joiden avulla katalyyttejä voidaan käsitellä turvallisesti ja suunnitelmallisesti. Katalyytti käytetään uudelleen, mikäli niin voidaan teknisesti ja taloudellisesti tehdä. Muussa tapauksessa katalyyttinä käytetyt aineet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn, kuten esimerkiksi metallien talteenottoon laitosalueen ulkopuolelle.

72 72 (290) Toiminta Porvoon jalostamolla vastaa päätelmää 16. soveltuvin osin ja riittävässä määrin. Päätelmälle ei ole annettu päästötasoja. Melu (päätelmä 17.) Seuraavassa taulukossa on esitetty jalostamon toiminta suhteessa päätelmän 17. vaatimuksiin. BAT vaatimus Jalostamon toiminta i) Tehdään ympäristömelua koskeva arviointi Jalostamolla seurataan ympäristömelua ELY:n ja laaditaan paikallisiin ympäristöolosuhteisiin sopiva melunhallintasuunnitel- jalostamolla on meluntorjuntaohjelma, joka on hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Lisäksi ma viimeksi tarkastettu vuonna ). Ympäristömelumittauksia on täydennetty ympäristömeluselvityksillä, joita on tehty vuosina 2011, 2003, 1998 ja Uusia yksiköitä (SDA-yksikkö, Oy Aga Ab:n vetylaitos 3, uusittava voimalaitos) koskevia meluselvityksiä on tehty 2015 ja ii) Sijoitetaan äänekkäät laitteet/toiminnot erilliseen rakennelmaan/yksikköön vimpiä melulähteitä ovat kompressorit, pumput, Ympäristömelun osalta jalostamon merkittä- turbiinit, ilmajäähdyttimet, höyryjen ulospuhallukset ja nuohoimet. Lisäksi alueen liikenteestä aiheutuu ympäristöön melua. Satamassa melulähteinä ovat laivojen moottorit. Häiriötilanteissa jalostamon soihdut ovat merkittäviä melulähteitä. Merkittävistä melulähteistä mm. kompressorit ja turbiinit sijoitetaan tavallisesti suojarakennukseen. Pumppuja, ilmajäähdyttimiä ja venttiilejä koteloidaan, mutta kaikkia melua aiheuttavia laitteita tai toimintoja ei voida prosessiturvallisuussyitä koteloida tai siirtää erilliseen rakennelmaan. Höyryjen ulospuhalluksiin ja polttoilmanottoihin asennetaan useimmissa kohteissa äänenvaimentimia jos se on teknisesti mahdollista. iii) Käytetään valleja melulähteen suodattamiseksi välissä on maarakenteinen meluvalli. Vallia on Jalostamon tuotantolinja 4:n ja Nybyn kylän kesän 2015 aikana korotettu 3 4 metriä maanrakennustöistä syntyneillä maamassoilla. Korotuksella pyritään torjumaan SDA-yksikön rakennustöistä syntyvää melua, ja sen odotetaan hieman vaimentavan matalalla sijaitsevien jalostamon laitteiden aiheuttamaa melua lähiympäristössä. iv) Käytetään meluntorjuntaseiniä Tuotantolinja 4:n pohjoispuolella on rakennettu meluntorjuntaseinä suojaamaan alueella aiemmin ollutta häiriintyvää kohdetta. 1) Viimeisin päivitys meluntorjuntaohjelmaan on tehty Koneiden ja laitteiden tai meluun vaikuttavien rakenteiden korjaukset, uusinnat tai muut muutokset toteutetaan siten, ettei toiminnan aiheuttama melutaso nouse. Tavoitteena on melupäästöjen vähentäminen. Melupääs-

73 73 (290) töjä voidaan rajoittaa ottamalla melu paremmin huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Jalostamolla on käytössään soveltuvin osin ja riittävässä määrin melun vähentämiseksi käytettävää tekniikkaa. Jalostamon toiminta vastaa päätelmän 17. vaatimuksia. Päätelmässä ei ole annettu päästötasoja. Meluntorjuntatoimenpiteet Neste Oyj:n Porvoon öljynjalostamon tuotantolinjan 4:n länsiosa on jalostamon merkittävin melulähdekokonaisuus ympäristön eli lähimpien asukkaiden kannalta. Melulähdekokonaisuuteen kuuluu Porvoon jalostamon melulähteiden lisäksi Oy Aga Ab:n hiilidioksidin talteenottolaitos. Tehtyjen meluselvitysten mukaan olemassa olevien toimintojen ja samalle alueelle sijoittuvien uusien yksiköiden (Oy Aga Ab:n vedyntuotantolaitos ja Neste Oyj:n Porvoon jalostamon SDA-yksikkö) normaalitoiminnan yhdessä aiheuttama melu tulisi todennäköisesti ylittämään öljynjalostamon ympäristöluvassa alueelle asetetun yöajan melurajan L Aeq 50 db, ellei tuotantolaitoksilla toteuta melua vähentäviä toimenpiteitä. Melun hallitsemiseksi toimenpiteitä on toteutettava sekä Oy Aga Ab:n että Neste Oyj:n toiminnoissa. Neste Oyj käynnisti Porvoon jalostamon uuden SDA-yksikön (Etelä- Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös Nro 161/2016/1) suunnittelun yhteydessä tehdyn meluselvityksen tulosten perusteella meluntorjuntatoimenpiteiden toteutettavuusselvityksen. Selvityksestä on valittu toteutukseen tehokkaat ja turvalliset toimet ja ne on arvioitu toteutettavaksi vuosien aikana. Toimet on päivitetty Porvoon jalostamon meluntorjuntaohjelmaan. Toteutettavia toimenpiteet olisivat: Tuotantolinja 2 FCC-yksikön kompressorien meluun liittyviä meluntorjuntatoimenpiteitä Tuotantolinja 4 PSA-säiliön eristäminen vedyntuotantoyksikkö 2:n kompressorihallin eristäminen reformerin puhaltimen ympärille asennetaan meluesteseinämä pohjaöljy-yksikön suurpainepumppuihin äänenvaimentimet tyhjiötislausalueen tunnistettujen laiteiden eristäminen Melumallinnuksen keväällä 2016 tehdyn tilannepäivityksen (TL akustiikka ) mukaan kaikki jalostamolla ja Oy Aga Ab:lla toteutettavat toimenpiteet alentavat lähimmissä häiriintyvissä kohteissa esiintyvän melun määrää siten, että melu alenee 1,4 db. Tilanteessa, jossa vähentämistoimenpiteet on tehty ja SDA-yksikkö on otettu käyttöön, melu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa olisi 48,9 db (L Aeq).

74 74 (290) Oy Aga Ab:n tuotantolaitosten osalta meluntorjuntatoimenpiteitä on käsitelty Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksissä numerot 305/2015/1 ja 306/2015/1. Jalostamojen integroitua hallintaa koskevat päätelmät, VOCyhdisteiden hajapäästöt (päätelmä 18.) I) Vuotojen hallitsemiseksi jalostamolla käytetään runsaasti rikkivetyä tai vetyä sisältävien hiilivetylinjojen venttiileissä kaksoistiivisteitä. Muutoin käytetään paineluokan mukaisia hitsattuja tai laipallisia venttiileitä. Lähes kaikissa laipoissa on paineluokan mukaiset spiraaligrafiittitiivisteet ja muutamissa kohteissa ovaalirengastiivisteet. TL4:llä laipat ovat Graylocklaippoja, ja niissä tiivisterenkaat. Jalostamolla käytettävissä hiilivetypumpuissa on kaikissa mekaaniset tiivisteet. Nestekaasukäytössä tai kuumissa kohteissa, joissa on itsesyttymisriski, on yhä enenevässä määrin käytetty kaksoistiiviste-ratkaisuja. Kaikkein hankalimmissa kohteissa, joissa virtaava öljy on kuumaa, on alettu investoida hermeettisiin pumppuihin. Laitteet ja putkistot suunnitellaan Neste Oyj:n suunnitteluspesifikaatioiden ja painelaitedirektiivin mukaisesti sekä huomioimalla sovelluskohteissa vallitsevat mahdolliset erityisolosuhteet. II) Toteutuksia valvoo Neste Jacobs Oy:n (NJ) toteutusvalvonta tai oman kunnossapidon teettämissä töissä kunnossapidon valvonta. NJ:n toteuttamat projektit luovutetaan tilaajalle luovutuskäytännön mukaisesti. III) Porvoon jalostamolla on käytössä VOC-hajapäästöjen määrittämiseen ja vuotojen selvittämiseen Leak/No-leak-menetelmä. Menetelmään kuuluu vuosittaiset VOC-mittaus- ja tarkastuskierrokset. Vuotomittaukset eli mahdollisten vuotokohteiden tiiveyden tarkistus suoritetaan aineen tyypistä riippuen joko mittaamalla tai aistinvaraisesti havainnoimalla. Mittalaitteena käytetään palavien kaasujen ilmaisinta. Mittausten yhteydessä pyritään kiristämään vuotaviksi havaitut kohteet tiiviiksi. Vuosittaisten mittausten lisäksi jokaisessa prosessiyksikössä on yksi tai useampia kiinteitä kaasuhaistajia, jotka hälyttävät hiilivety-, rikkivety- tai vetyvuodoista. Mittarit perustuvat hiilivetyjen ja vedyn tapauksessa katalyyttiseen palamiseen ja myrkyllisten kaasujen osalta elektrokemialliseen menetelmään. Hapettomissa oloissa käytetään IR-tekniikkaa. I-II) Venttiileiden mekaaniset kaksoistiivisteet kuin myös laipparatkaisut tiivisteineen ovat päätelmän 18. mukaista parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. III) Jalostamolla on käytössä vuotojen havainnointi ja kiristysohjelma. Tältä osin voidaan katsoa, että jalostamolla käytetään päätelmän 18. mukaista parasta käyttökelpoista teknologiaa. Jalostamolla ei vielä ole käytössä OGI-teknologiaa (kts. päätelmää 6. koskeva kohta).

75 75 (290) Alkylointiprosessin päätelmät Fluorivetyhappoa käyttävä alkylointiprosessi (päätelmät 19. ja 20.) Porvoon jalostamon alkylointiyksikössä kaikki fluorivetypitoiset (HFpitoiset) lauhtumattomat päästökaasut pestään hapankaasupesurissa, jossa fluorivety poistetaan emäksisellä pesulla kaasuista päätelmän 19. vaatimuksen mukaisesti. Kaasut johdetaan pesurin jälkeen polttoon. Käytettyyn jätekaasupesurin lipeään lisätään tarvittaessa tuoretta lipeää, jotta liuoksen ph on emäksinen ja pesu mahdollisimman tehokas. Pesunestettä esikäsitellään ennen siirtämistä jätevesien käsittelyyn saostamalla lipeästä fluoridit kalsiumkloridin avulla (päätelmä 20.i). Liuos siirretään kalsiumfluoridin laskeutusaltaaseeen. Saostunut CaF 2 toimitetaan vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Laskeutusaltaassa oleva lipeä analysoidaan myös ennen sen siirtämistä imuautoilla jalostamon jätevesilaitokselle. (päätelmä 20.ii) Jalostamon toiminta vastaa soveltuvin osin ja riittävässä määrin päätelmien 19. ja 20. vaatimuksia. Päätelmissä ei ole annettu päästötasoja Perusöljyn tuotantoprosessien päätelmät (päätelmä 22.) Jalostamon perusöljyjen tuotanto tapahtuu VHVI yksikössä (voiteluöljyn valmistus). VHVI-yksikön tehtävänä on muuttaa raskas syöttö-öljy vedyn, korkean paineen ja katalyytin avulla voiteluöljyn perusöljyiksi. Porvoon jalostamolla sovellettava tekniikka on päätelmän 22. kohdan iv) mukainen. Uuden SDA-yksikön uuttoprosessin päätelmien mukaisuus on käsitelty Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksessä Nro 161/2016/1. Leijukatalyyttisen krakkausprosessin päätelmät Päätelmä 24. NO X-päästöjen ehkäiseminen tai vähentäminen Porvoon jalostamon FCC-yksikössä on ns. täyden palamisen regeneraattori, jossa käytetään optimoidusti palamiskatalysaattorina CO-promoottoria. Regeneroitavasta katalyyttistä on stripattu höyryllä siihen mahdollisesti jääneet hiilivedyt jo reaktorissa, millä pienennetään palamistuotteiden määrää. Porvoon jalostamolla sovelletaan päätelmän 24. mukaisia primäärisiä menetelmiä i, ii ja tarvittaessa iii. CO-promoottorin (katalyytin lisäaine) käyttö vähentää typen yhdisteiden hapettumista, mikä vähentää yksikön NO X-päästöjä. Tekniikka otettiin käyttöön Porvoon jalostamon FCC-yksiköllä heinäkuussa 2013, minkä jälkeen yksikön NO X-päästöjen vähenemä on ollut noin % aiempaan verrattuna. Vuoden 2014 NO X-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli 163 mg/nm 3, kun vastaava pitoisuus vuonna 2012 oli 634 mg/nm 3.

76 76 (290) Vertailua päätelmässä 24. annettuihin NO X-päästötasoihin ei ole esitetty, sillä Neste Oyj esittää FCC-yksikköön sovellettavaksi päätelmän 57. mukaista menetelmää. Päätelmä 25. Pöly- ja metallipäästöjen vähentäminen Primaariset tai prosessiin liittyvät menetelmät Porvoon jalostamon FCC-yksikössä sovelletaan päätelmän 25. primaarisista tai prosessiin liittyvistä menetelmistä menetelmää i) (kulumista kestävän katalyytin käyttö). Katalyyttihävikin minimoimiseksi etsitään paras mahdollinen katalyytti, jolla on riittävä aktiivisuus ja selektiivisyys. Menetelmää ii) (vähärikkisen syötön käyttö) sovelletaan vetykäsittelyn avulla. Yksikön syöttönä käytetään pääosin vetykäsittelyn läpikäynyttä raskasta kaasuöljyä. Tietyissä ajotilanteissa joudutaan käyttämään vähemmän vetykäsiteltyä syöttöä, jonka rikkipitoisuus on suurempi. Sekundääriset tai piipunpäätekniikat Porvoon jalostamon FCC-yksikkö on olemassa oleva yksikkö. Yksikön laitteet on rakennettu tiiviisti tuotantolinjan 2 alueelle 1970-luvulla. Käytettävissä oleva tila rajoittaa tekniikoiden i) (sähkösuodin) ja iv) (märkäpesu) soveltamista. Tekniikan iii) (kolmannen vaiheen suodatin takaisinhuuhtelulla) on tilanahtaudesta johtuvan teknisen rajoitteen lisäksi arvioitu aiheuttavan merkittävän turvallisuusriskin häiriötilanteissa. Tekniikka ii) eli monivaiheiset syklonierottimet ovat yleisesti sovellettavia. Porvoon jalostamon FCC-yksikössä on käytössä monivaiheiset syklonierottimet. Ratkaisu perustuu tavanomaisiin sykloneihin. Porvoon jalostamon FCC-yksikköön sovelletaan päätelmän 25. mukaista olemassa olevan yksikön päästötasoa, mikä on mg/nm 3. Hakemuksen mukaan normaalin toiminnan päästöistä lasketaan pois kaasujäähdyttimen nuohous ennen päästötasoon vertaamista. Seuraavassa kuvassa on esitetty Porvoon jalostamon FCC-yksikön BATpäästötasoon verrannolliset hiukkaspäästöt (jäähdyttävän kattilan nuohoukset poistettuna) kuukausikeskiarvoina vuosina

77 77 (290) Kuvasta nähdään, että FCC-yksikön hiukkaspäästöt ylittävät lievästi olemassa olevalle yksikölle annetun ylemmän päästötason 50 mg/nm 3, vaikka yksikössä sovelletaan päätelmien mukaista tekniikkaa. Päästömittauksen epävarmuuden on arvioitu olevan noin %. Neste Oyj selvittää syitä miksi monivaiheiset syklonierottimet eivät toimi riittävän tehokkaasti. Yhtenä ratkaisuvaihtoehtona Neste Oyj suunnittelee lisäävänsä syklonierotuksen määrää, millä hiukkaspäästön arvioidaan alenevan tasolle 50 mg/nm 3 kuukausikeskiarvona mittausepävarmuus huomioon ottaen. Päätelmä 26. SO X-päästöjen ehkäiseminen tai vähentäminen FCC-yksikön syöttönä käytetään pääosin rikinpoistokäsittelyn läpikäynyttä raskasta kaasuöljyä. Käsitelty syöttö vähentää FCC-yksikön savukaasujen SO X- ja NO X-päästöjä verrattuna käsittelemättömään syöttöön. Menetelmä on päätelmän 26. I-ii) (vähärikkisen syötön käyttö) mukaista. Tietyissä ajotilanteissa joudutaan käyttämään vähemmän vetykäsiteltyä syöttöä, jonka rikkipitoisuus on suurempi ja FCC-yksikön rikki- sekä typpipäästöt ilmaan voivat kasvaa näiden ajojaksojen aikana. Jalostamolla selvitetään mahdollisuutta käyttää myös päätelmän 26. I-i) mukaista menetelmää eli rikkioksideja vähentävän katalyyttisen lisäaineen käyttöä. Vertailua päätelmässä 26. annettuihin SO 2-päästötasoihin ei ole esitetty, sillä Neste Oyj esittää FCC-yksikköön sovellettavaksi päätelmän 58. mukaista menetelmää.

78 78 (290) Päätelmä 27. CO-päästöjen vähentäminen Porvoon jalostamon FCC-yksikön regeneraattori käyttää ns. täydellisen palamisen tekniikkaa. Yksikön regeneraattorin toimintaa seurataan ja toimintaparametreja valvotaan huolellisesti. Yksikössä käytetään siten päätelmän 27. kohdan i) mukaista palamisprosessin hallintamenetelmää. Päätelmässä on annettu päästötasot sellaiselle FCC-yksikölle, jonka regeneraattorissa käytetään osittaisen palamisen tekniikkaa. Koska Porvoon jalostamon FCC-yksikkö käyttää täydellisen palamisen tekniikkaa, päästötasoa ei sovelleta. Katalyyttisen reformointiprosessin päätelmät (päätelmä 28.) Porvoon jalostamon katalyyttistä reformointiyksikköä käytetään moottoribensiinin valmistukseen. Katalyytin promoottorin valinta tehdään yksikön lisensorin suositusten mukaan. Käytännössä Suomessa on mahdollista käyttää vain yhtä promoottoria. Yksikkö on olemassa oleva, joten regeneroinnin savukaasujen käsittelyn menetelmistä päätelmän kohdan ii a) (regenerointikaasun kierrätyskierto) sovellettavuutta rajoittaa käytössä oleva tila sekä regenerointiosan (CCR) suunnittelu ja toteutustapa. Koska kyseessä on jatkuvatoiminen regenerointi, päätelmän kohtia b) (märkäpesu) ja c) (sähkösuodin) voidaan soveltaa Porvoon jalostamon katalyyttiseen reformointiyksikköön. Regenerointikaasut puhdistetaan jatkuvatoimisessa pesussa (ii-b.). Kaasu johdetaan CCR-osan regenerointikaasukierrosta kaasupesuriin. Kaasu märkäpestään emäksisellä liuoksella. Märkäpesun avulla voidaan tehokkaasti poistaa myös pölyä. Porvoon jalostamolla on soveltuvin osin ja riittävässä määrin käytössä päätelmässä 28. kuvattu menetelmä. Päätelmässä ei ole annettu päästötasoja. Suolanpoistoprosessin päätelmät (päätelmä 33.) Raakaöljyn tislausyksikön suolanpoistimia on kaksi sarjassa. Ennen suolanpoistoa syötetään pesuvesi sekoitusventtiilien kautta öljyn sekaan. Suolanpoistimissa öljy joutuu vaihtosähkökenttään, jonka ansiosta vesipisarat suoloineen erottuvat säiliön pohjalle, josta vesi pumpataan jätevesilaitokselle öljynerotussäiliöiden kautta. Raakaöljyn suolanpoisto tapahtuu päätelmän 33. kohdan ii) mukaisesti monivaiheisessa eli Porvoossa 2-vaiheisessa suolanpoistolaitteistossa. Pesuvetenä käytetään jalostamon suljetusta kierrosta tulevaa, HVY4 ja HVY5:ssä regeneroitua vettä. Jälkimmäisessä suolanpoistovaiheessa käytetty vesi kierrätetään ja käytetään uudelleen ensimmäisessä suolanpoistovaiheessa, mikä on päätelmän kohdan i) mukainen menetelmä.

79 79 (290) Suolapitoisen veden sisältämät öljyjäänteet erotetaan öljynerotussäiliössä ennen siirtoa jätevesien käsittelylaitokselle päätelmän kohdan iii) mukaisesti. Erotettu öljy kierrätetään takaisin suolanpoiston syöttöön. Porvoon jalostamolla on soveltuvin osin ja riittävässä määrin käytössä päätelmässä 33. kuvatut menetelmät. Päätelmässä ei ole annettu päästötasoja. Polttoyksiköiden päätelmät Päätelmä 34. NO X-päästöjen ehkäiseminen tai vähentäminen Porvoon jalostamon kaikissa polttoyksiköissä (kattilat, uunit ja kaasuturbiinit) ilmaan johdettavien NO X-päästöjen ehkäisemiseksi käytettään menetelmää I-ia) -kohdan eli kaasun käyttö nestemäisen polttoaineen sijasta ja useassa kohteessa ii e) -kohdan mukaisesti low-no X-polttimia. Energiantuotannossa käytetään nykytilanteessa ii a)-kohdan mukaista tekniikkaa eli vaiheistettua palamista. Päätelmän kohdan II mukaisia sekundäärisiä tai piipunpäätekniikoita ei ole käytössä. Suunniteltujen uuden voimalaitoksen energiatuotantoyksiköiden K3, K4 ja K6 BAT-vertailu on esitetty erillisessä lupahakemuksessa (dnro ESAVI/ 210/2016) ja uuden SDA-yksikön kuumaöljyuuniin liittyvät seikat on käsitelty Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksessä Nro 161/2016/1. Neste Oyj:n käsityksen mukaan päätelmää ei sovelleta kattiloille K1 ja K2 tai kaasuturbiinille KTVL2. Olemassa olevista energiantuotantoyksiköistä kaasuturbiinivoimalaitos KTVL3 käyttää polttoaineenaan kaupallista polttoainetta kuten maakaasua tai varapolttoaineena kevyttä polttoöljyä. Lisäpoltossa voidaan käyttää polttoaineena myös Borealis Polymers Oy:n polttokaasua, josta osa muodostuu öljynjalostamon suoraan prosessoinnista toimittamasta raaka-aineesta. Näin ollen KTVL3:een voidaan soveltaa öljynjalostamon parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmiä. Kattila 5 (K5) käyttää polttoaineenaan myös jalostamokaasua joten K5:en voidaan soveltaa öljynjalostuksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmiä ja tehdä BAT-vertailu. Jalostamon polttoyksiköiden toiminta on soveltuvin osin ja riittävässä määrin päätelmässä 34. esitettyjen tekniikoiden ja menetelmien mukaista. Päästötasojen osalta kaasuturbiinilaitos KTVL 3, joka on olemassa oleva turbiini, täyttää päätelmän 34. päästötasovaatimukset, mutta vanha olemassa oleva kattila K5 ei. Vertailua päätelmän 34. mukaisiin päästötasoihin ei ole tehty sellaisten polttoyksiköiden osalta, joiden NO X-päästöjen ehkäisemiseksi ja vähentä-

80 80 (290) miseksi hakija ehdottaa sovellettavaksi päätelmän 57. mukaista menetelmää. Päätelmä 35. Pöly- ja metallipäästöjen ehkäiseminen tai vähentäminen Jalostamon polttoyksiköissä hiukkaspäästöjen syntymistä ehkäistään kaasun käytöllä päätelmän 35. I-kohdan tarkoittamalla tavalla. Jalostamokaasu on suurimmaksi osaksi vetykäsiteltyä (päätelmän i b)-kohta). Jalostamon prosessiuuneilla palamista optimoidaan seuraamalla prosessiparametreja, kuten ilmakerrointa, happimittausta ja hiilimonoksidia (päätelmän ii a- kohta). Kohdan II sekundäärisiä tai piipunpäätekniikoita ei ole käytössä Porvoon jalostamon polttoyksiköissä käytetään edellä esitetyn mukaisesti yhtä tai useampaa tekniikkaa, jotka ovat mainittu päätelmässä 35. Jalostamon toiminta on soveltuvin osin ja riittävässä määrin päätelmän 35. mukaista. Päätelmissä ei ole annettu päästötasoja kaasun poltolle. Päätelmä 36. SO X-päästöjen ehkäiseminen tai vähentäminen Porvoon jalostamolla on käytössä päätelmän 36. I i) ja I ii) -kohtien mukaiset menetelmät eli kaasun käyttö nestemäisen polttoaineen sijaan ja jalostamokaasun käsittely. Jälkimmäisellä tarkoitetaan prosessialueella ja kattilalla K5 (jalostamokaasun osalta) käytössä olevaa jalostamokaasun pesua. Päätelmää 36. ei Neste Oyj:n käsityksen mukaan sovelleta kattiloille K1 ja K2 tai kaasuturbiinille KTVL2. Jalostamon polttoyksiköiden toiminta on tekniikoiden ja menetelmien osalta soveltuvin osin ja riittävässä määrin päätelmässä 36. kuvatun mukaista. Polttoyksiköiden SO X-päästöjen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi hakija ehdottaa koko jalostamon toimintaa koskevan SO X-päästöraja-arvon asettamista päätelmän 58. mukaisella menetelmällä. Päätelmä 37. CO-päästöjen vähentäminen Jalostamon kaikkien polttoyksiköiden toiminta täyttää päätelmän 37. mukaisen hiilimonoksidin päästötasovaatimuksen ( 100 mg/nm 3 ), kuten seuraavassa taulukossa on esitetty. Taulukossa esitetyt päästötaso perustuvat vuonna 2014 tehtyihin kertamittauksiin. Päästökohde Tuotantoyksikkö CO, mg/nm 3 J1 VY 1 KTY < 1 K5 < 1 J2 KAAPO < 1 VK 1 J3 VHVI/BA36001 < 1

81 81 (290) VHVI/BA36002 < 1 BIY < 1 J4 SYRP/KARP2 < 1 J5 KARP3 < 1 RT3 < 1 BERP3/REF3 1 HEY 4 J7 LK2 < 1 J18 ALKY < 1 I12 MHC 3 I11 LCF < 1 Eetteröintiprosessin päätelmät (päätelmät 38. ja 39.) Ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi Porvoon jalostamon eetteröintiyksiköissä (MTBE- ja TAME -yksiköt) muodostuvat poistokaasut johdetaan jalostamokaasujärjestelmään. Toiminta on soveltuvin osin ja riittävässä määrin päätelmän 38. vaatimuksen mukaista. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. Jätevesien biologisen käsittelyvaiheen häiriöiden ehkäisemiseksi jätevedet on mahdollista johtaa puskurisäiliöihin. Porvoon jalostamon jätevesilaitoksella on käytössä 4 kpl m 3 puskurisäiliötä, joihin jätevesiä voidaan ohjata eetteröinnin häiriötilanteissa. Säiliöissä olevia vesiä voidaan johtaa hallitusti biologiseen puhdistukseen. Ennen biologista puhdistusta Porvoon jalostamon jätevesilaitoksella on käytössä jatkuvatoiminen CODanalysointi, jonka avulla voidaan varmistaa biologiseen puhdistukseen menevän veden sisältämä COD-kuorma. TAME-yksiköllä on oma ns. slopsäiliö, johon ajetaan laitetyhjennykset ja metanoli-/hiilivetypitoiset syrjäytykset. Slopsäiliön vesi-metanoli/- etanolifaasi pyritään käsittelemään MTBE- tai TAME-yksiköissä ja eetteripitoinen hiilivetyfaasi ohjataan bensiininvalmistukseen. Mikäli vesimetanolia/-etanolia ei pystytä riittävästi käsittelemään prosessissa, on sitä toimitettava vaarallisen jätteen käsittelyyn. Jalostamon jätevesilaitoksen toiminta häiriötilanteiden estämiseksi on soveltuvin osin ja riittävässä määrin päätelmässä 39. kuvatun mukaista. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. Isomerointiprosessin päätelmät (päätelmä 40.) Bensiinin isomerointiyksikössä (BESSI) kloridiagenttina käytetään tetrakloorietyleeniä hyvin pieniä määriä. Kloorin määrää optimoidaan lisenssin antajan suositusten mukaisesti. Tetrakloorietyleeniä käytetään koska se on ainoa lisensoijan hyväksymä kloorauskemikaali, jota voidaan käyttää Suomessa. Poistokaasujen kloridit poistetaan pesurissa ja soihtukaasujen kloridit kloridinpoistomassalla, joten kloridia ei pääse polttoon. Kloorattua katalyyttiä ei ole mahdollista regeneroida.

82 82 (290) Klooraamatonta katalyyttistä järjestelmää ei voida BESSI-yksikössä käyttää. Ristikkäisvaikutuksena katalyytin aktivointi kloridilla mahdollistaa yksikön toiminnan suhteellisen matalassa lämpötilassa, joten BESSI-yksikössä ei tarvita syötön kuumennusuunia. Ei-klooraamaton katalyyttien järjestelmä vaatisi mahdollisesti uuden prosessiuunin ja lisäisi osaltaan ilmapäästöjä. BESSI-yksikön tetrakloorietyleenin käyttöä optimoidaan, joten yksikön toiminta on soveltuvin osin ja riittävässä määrin päätelmässä 40. kuvatun mukaista. Jalostamon NEXBTL-yksiköt käyttävät myös isomerointitekniikkaa. Järjestelmä täyttää BAT-vaatimuksen. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. Tislausprosessin päätelmät Päätelmä 44. Jätevesivirran ehkäiseminen ja vähentäminen Päätelmää 44. sovelletaan Porvoon jalostamolla tislausyksiköihin, joissa tislaus tapahtuu tyhjössä. Näitä yksiköitä ovat Tyhjötislaus (TT2) ja Bitumiyksikkö (BIY). Porvoon jalostamolla käytetään pääsääntöisesti tyhjön tuottamiseen höyryejektoreita, koska niillä saavutetaan riittävä tyhjö. Tyhjiöpumpuilla ei kaikissa kohteissa saavuteta riittävää tyhjöä. Sekä TT2 että BIY ovat olemassa olevia yksiköitä ja pääsääntöisesti päätelmän soveltaminen on vaikeaa tai joissain tapauksissa mahdotonta jälkiasennuksena. Jalostamon tislausprosessit ovat soveltuvin osin ja riittävässä määrin päätelmässä 44. kuvatun mukaisia jätevesivirtojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi, kun otetaan huomioon päätelmässä kuvatut soveltamisen rajoitukset. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. Päätelmä 45. Tislausprosessin aiheuttaman veden pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen Porvoon jalostamon prosessivesien keräily ja käsittely on hoidettu keskitetysti tuotantolinja 2:n rikkilaitoksella sijaitsevassa hapanvesiyksikkö 4:ssä (HVY 4) ja hapanvesiyksikkö 5:ssä (HVY 5). Öljynjalostusprosesseissa käytetään suuria määriä höyryä tislaustoiminnassa eri kolonneissa ja tuotteiden jatkokäsittelyissä käytetään vettä. Prosessivedet käsitellään strippaus- eli haihdutuskolonneissa rikkivedyn ja ammoniakin suhteen niin, että käsiteltyä vettä voidaan käyttää uudelleen raakaöljyn suolanpoistossa, ja että vesi on riittävästi esikäsiteltyä johdettavaksi jätevesilaitoskäsittelyyn aktiivilietelaitokselle. Prosessivesien esikäsittely suoritetaan HYV 4- ja 5-yksikössä höyryllä pohjankiehuttimien eli lämmönvaihtimien avulla, jolloin käytetty höyry saadaan

83 83 (290) pääosin talteen lauhteeksi ja jätevesilaitokselle johdettavan puhdistetun veden määrä on optimoitu yksikössä. Jalostamon tislausprosessit ovat soveltuvin osin ja riittävässä määrin päätelmässä 45. kuvatun mukaisia veden pilaantumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. Päätelmä 46. Ilmapäästöjen ehkäiseminen tai vähentäminen Porvoon jalostamon raakaöljy- ja tyhjiötislausyksiköitä ovat Raakaöljyn tislaus (RT3), Tyhjötislaus (TT2) ja Bitumiyksikkö (BIY). Tislausyksiköiden poistokaasut käsitellään asianmukaisesti poistamalla hapankaasu ennen jatkokäyttöä ja käsittely vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. Tuotekäsittelyprosessin päätelmät (päätelmät 47. ja 48.) Päätelmää 47. sovelletaan Porvoon jalostamolla lentopetrolin makeutusyksikköön (PELME), jossa reaktorien ja suotimien ilmastukset tehdään ulkoilmaan. Yksikkö sijaitsee keskellä jalostamoaluetta. Yksikön käytetty ilma päästetään ulkoilmaan maan tasolta. Käytännössä ilmastuksen aikana ei yksikön alueella ole havaittu hajuhaittoja. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty selvitys toiminnan hajuhaitoista vuonna Selvityksen johtopäätös on, että teollisuuden hajujen aiheuttama viihtyvyyshaitta Kilpilahden lähialueella on vähentynyt ja hajut keskittyvät selvästi suppeammalle alueelle lähelle päästölähdettä. Haisevan käytetyn ilman polttaminen esimerkiksi polttokaasussa tai ohjaaminen soihtukaasuun on turvallisuussyystä mahdotonta kaasun todennäköisesti sisältämän hapen takia. Jalostamon lentopetrolin makeutusyksikön toiminta on soveltuvin osin ja riittävässä määrin päätelmässä 47. kuvatun mukaista päätelmän soveltamista koskevan rajauksen perusteella. Porvoon jalostamolla käytetään lipeää mm. PELME-, MH-, NKJT- ja ALKYyksiköissä. Lipeän käsittely täyttää päätelmän 48. vaatimukset. PEL- ME:ssä lipeää kierrätetään ja jätelipeä hyödynnetään puunjalostusteollisuudessa. Samoin ALKY:ssa ja KTO4:ssä hyödynnetään kertaalleen käytettyä lipeää. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja.

84 84 (290) Varastointi- ja käsittelyprosessien päätelmät Päätelmä 49. Varastoinnin ilmaan johdettavien VOC-päästöjen vähentäminen Haihtuvilla nestemäisillä hiilivedyillä tarkoitetaan päätelmässä 49. öljytuotteita, joiden Reid-höyrynpaine (RVP) on yli 4 kpa, kuten esimerkiksi teollisuusbensiini ja aromaatit. Porvoon jalostamolla näihin tuotteisiin kuuluvat kaikki moottori- ja teollisuusbensiinit sekä osa liuotintuotteista. Jalostamolla ei valmisteta eikä varastoida liuottimia. Jalostamolla ei myöskään ole päätelmän tarkoittamia aromaattien varastoja. Päätelmää ei sovelleta nestekaasujen varastointiin koska ne ovat kaasuja, eivät haihtuvia nestemäisiä hiilivetyjä. Päätelmää ei sovelleta raakaöljyjen varastointiin. Päätelmää ei voida soveltaa prosessilaitteisiin tai -säiliöihin, koska prosessissa ei varastoida haihtuvia nestemäisiä hiilivetyjä. Porvoon jalostamon säiliöalueen kaikissa säiliöissä, joissa sisältö luetaan haihtuviin hiilivetyihin, on kelluva katto varustettuna kaksoishuulitiivisteellä. Myös bensiinien varastosäiliöissä on kelluva katto varustettuna kaksoishuulitiivisteellä. Vuonna 2015 kaikissa säiliöalueella käytössä olleissa haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen varastosäiliöillä oli kelluvat katot ja niissä oli käytössä toisio- tai tertiääritiiviste. Jakeluterminaalin nestemäisten hiilivetyjen varastosäiliöissä on kaikissa neljässä kelluva katto ja kahdessa niistä on tiivisteratkaisuna toisio- tai tertiääritiiviste. Kahden muun säiliön (L-1 ja L-2) tiivisteratkaisu on parannettu ensiötiiviste. Jalostamon toiminta vastaa päätelmän 49. vaatimuksia moottori- ja teollisuusbensiinin varastoinnissa pois lukien jakelusäiliöiden L-1 ja L-2 tiivisteratkaisuja. Jakelusäiliöt L-1 ja L-2 ovat kooltaan 1000 m 3 :n säiliöitä. Säiliöiden pienen koon takia niissä on edelleen ensiötiivisteet. Säiliöiden L-1 ja L- 2 haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat vähäisiä ja tiivisteratkaisun muuttaminen aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia saavutettavaan ympäristöhyötyyn verrattuna. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. Päätelmä 50. Varastoinnin ilmaan johdettavien VOC-päästöjen vähentäminen Jalostamon toiminnassa toteutuu päätelmän 50. kohta i) eli raakaöljysäiliöiden käsin tapahtuva puhdistaminen. Raakaöljysäiliö R-11 huolletaan ja tarkistetaan suunnitelmallisesti suurseisokin yhteydessä. Jalostamon toiminta täyttää siten päätelmän 50. vaatimuksen.

85 85 (290) Jalostamolla on tehty erillinen selvitys päätelmän 50. kohdan ii) mukaisesta suljetun kierron järjestelmän käytöstä kunnossapidossa. Selvityksen yhteenvetona voidaan todeta, että kevyiden tuotteiden säiliöiden huoltoon/tarkastukseen oton yhteydessä ei saavuteta suljetun kierron käytöllä sellaisia ympäristöpäästöihin, jätemääriin tai kustannuksiin liittyviä etuja, että siihen tulisi siirtyä manuaalisen puhdistuksen sijaan. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. Päätelmä 51. Varastoinnin maaperään ja pohjaveteen johdettavien päästöjen vähentäminen Seuraavassa on tarkasteltu Porvoon jalostamon toimintaa suhteessa päätelmässä 51. esitettyihin menetelmiin. i) Huolto-ohjelma, johon sisältyy korroosion tarkkailu, ehkäisy ja torjunta Porvoon jalostamolla on käytössä varastosäiliöiden huolto-ohjelma, johon sisältyy korroosion tarkkailu, ehkäisy ja torjunta. Järjestelmään kuuluvat ylitäytön estävät hallintalaitteet (kaksinkertaiset hälytykset korkeasta pinnasta), varastovalvonta (käyttöomaisuuskirjanpitojärjestelmä JAWA) ja ajastetut tarkastusmenettelyt säiliöiden eheyden tarkastamiseksi sekä peruskunnostusohjelma varastosäiliöiden tiiveyden parantamiseksi. Säiliöiden ympärillä on suljetut ja tiiviit vallitilat, joiden avulla voidaan toimia ennen kuin mahdolliset vuodot pääsevät maaperään tai pohjaveteen. Porvoon jalostamolla on käytössä pohjaveden hallintajärjestelmä, jossa eri valumaalueille sijoitetuista pohjaveden tarkkailupisteistä seurataan pohjaveden laatua. Tarkkailupisteiden paikat on valittu siten, että pohjaveden purkautumispisteistä on mahdollisuus aloittaa suojapumppaus ja siten estää pilaantumisen leviäminen yhtiön alueen ulkopuolelle. Päätelmän 51. kohta i) toteutuu pääosin. ii) Kaksipohjaiset säiliöt Säiliöiden peruskunnostusohjelma on käynnissä. Osa säiliöistä on jo varustettu kaksoispohjalla ja niissä on käytössä vuodonilmaisu juoruputkella vuodontarkkailukaivoon standardin SFS 2679 mukaisesti. Säiliöalueella kaksoispohjallisia haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen säiliöitä ovat R-1, R- 4, S-14 ja S-15 ja jakeluterminaalin alueella L-15. Säiliöille R-1, R-4, T-43, L-1, L-2, L-11 ja L-15 on kahdennettu pintamittaus. Päätelmän 51. kohta ii) toteutuu osittain. Kaksoispohja on merkittävä kustannuslisä säiliön peruskorjauksenkin yhteydessä. Tätä koskeva vaatimus tulisi kohdentaa vain säiliön sijainnin tai muun erityisen syyn vuoksi kohdennettuihin säiliöihin.

86 86 (290) iii) Läpäisemättömät geomembraanit Läpäisemättömät geomembraanit eivät ole käytössä Porvoon jalostamon säiliöillä. Niitä ei voida soveltaa olemassa oleviin säiliöihin ilman kohtuuttomia muutoksia jo vallitaloiltaan peruskunnostettuihin säiliöihin. iv) Varastoalueen riittävä patoaminen Jalostamolla on aikataulutettu peruskorjaussuunnitelma säiliöalueen vanhojen säiliöiden ja niiden vallitilojen kunnostamiseen säiliöalueella. Vallitilojen peruskorjaussuunnitelma on tarkoitus saattaa loppuun vuoteen 2022 mennessä. Suunnitelma on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä. Jakeluterminaalin bensiinisäiliöiden vallitilat on kunnostettu. Päätelmän 51. menetelmä iv) toteutuu suurimmassa osassa säiliöitä. Päätelmä 52. Lastaamisesta ja purkamisesta ilmaan johdettavien VOC-päästöjen vähentäminen Porvoon jalostamon jakeluterminaalin läpijuoksu on suurempi kuin m 3 /a, joten päätelmää 52. sovelletaan jalostamon jakeluterminaalin bensiinilastauksiin (autolastaukset). Päätelmää sovelletaan myös Porvoon jalostamon sataman bensiinilastauksiin, sillä satamassa lastattujen haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen määrä on yli 1 miljoona m 3 vuodessa. Päätelmässä ei ole käsitelty junien lastausta/purkausta, joten sitä ei sovelleta junalastauksiin/purkauksiin. Päätelmä ei myöskään koske raaka-öljyn lastausta/purkausta koska raakaöljy ei ole öljytuote. Jakeluterminaali Jakeluterminaalissa on käytössä lastaushöyryn talteenottolaitteet VRU1 ja VRU2 (VRU, Vapour Recovery Unit), joissa hyödynnetään tekniikkaa iii) eli höyryjen talteenottoa adsorboimalla. Normaalissa tilanteessa kaikki haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen höyryt johdetaan talteenottolaitteistoon. Laitteiston 95 % talteenottovaatimus toteutuu. VRU1 on vanhempi laite, jota käytetään pääsääntöisesti silloin, kun uudempi laite VRU 2 on esimerkiksi huollossa. Satama, lastauskaasut Sataman laitureilla 3 ja 5 on alkaen otettu käyttöön lastauskaasujen talteenottolaitteisto VRU, jossa hyödynnetään tekniikkaa iii) eli höyryjen talteenottoa adsorboimalla. Talteenottolaitteisto käyttää jäähdytykseen merivettä noin 150 m 3 /h, mihin sillä on oma vedenotto- ja purkupiste jalostamon satama-altaan alueella. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt vedenoton sähköpostillaan Nykytilanteessa kaikista haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastauksista noin 70 % vuosikeskiarvona ohjataan VRU-laitteistolle. Tällä tarkoitetaan kokonaistalteenottoastetta. Päätelmässä 52. puolestaan viitataan laitteiston erotustehokkuuteen, jonka tulisi olla 95 % (määritelmät, sivu L307/46). Sataman laitteiston erotustehokkuus täyttää BAT-vaatimuksen.

87 87 (290) Vuonna 2015 saatujen käyttökokemusten perusteella kaikkien bensiinituotteiden lastausten keskittäminen vain laitureille 3 ja 5 on teknisesti ja taloudellisti vaikeaa. Näin ollen Neste Oyj on selvittänyt teknisiä mahdollisuuksia sekä taloudellista kannattavuutta kytkeä lisää laiturikapasiteettia olemassa olevaan VRU-yksikköön. Asiassa 2) esitetyn täydennyksessä ja lupaneuvottelussa esitetyn mukaan hakija suunnittelee lastauskaasujen talteenoton laajentamista kaikille niille laitureille, joilla lastataan päätelmien mukaisia haihtuvia nestemäisiä hiilivetyjä. Talteenoton laajentaminen edellyttää laitureiden rakenteisiin liittyviä korjauksia, jotka ovat meneillään ja joiden arvioidaan jatkuvan vuoteen 2018 asti. Lastauskaasujen talteenoton laajennus voisi valmistua aikaisintaan lokakuussa Talteenoton laajennuksesta ei ole tehty toteutuspäätöstä. Mikäli talteenoton laajennus toteutettaisiin, katsoo hakija, että haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen (käytännössä bensiinin) lastauksessa haihtuvien hiilivetyjen talteenottolaitokseen johdettavien hiilivetyjen kokonaismäärä voi tällöin normaalitilanteessa olla enintään 85 % kaiken ao. tuotteiden lastauksen määristä. Neste Oyj ja Borealis Polymers Oy ovat yhteistyössä selvittäneet, mitä kemikaaleja ja mitä toimintoja päätelmä 52. koskisi laitureilla 8 ja 9. Laiturit 8 ja 9 ovat osa öljynjalostuksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmiä lastauksen osalta. Päätelmä koskee teollisuusbensiinin, bentseenin, kumeenin ja pyrolyysibensiinin lastausta. Sen sijaan päätelmä ei koske kaasumaisia aineita, kuten eteeni ja propeeni eikä asetonia eikä fenolia, jotka eivät ole hiilivetyjä. Borealis Polymers Oy:llä on tarve lastauksiin laiturilla 8:lla lähinnä seisokkien aikana eli noin 1 3 laivaa/5 vuotta. Neste Oyj ja Borealis Polymers Oy ovat tehneet selvityksen laiturilla 8 olevan pesurin DA-2131:n soveltuvuudesta lastauskaasujen talteenottoon. Prosessisimuloinnin mukaan kolonnin toiminta täyttää BAT-vaatimukset tietyillä reunaehdoilla. Satama, purkauskaasut Purettaessa nestemäisiä haihtuvia hiilivetyjä laivasta varastosäiliöön, tapahtuu purku ohjeistetusti. Ohjeen mukaan purkusäiliön painetta seurataan purun aikana. Purku laivasta maanpäälliseen säiliöön tehdään normaalisti niin hitaasti, että nestemäisen haihtuvan hiilivedyn varastosäiliön uiva katto nousee nestepinnan mukana eikä hiilivety pääse nesteen pinnalla kelluvan katon yläpuolelle. Joissain säiliöissä on kelluvan katon ja sääkaton välissä lisäksi hiilivetyhaistelijat, jotka hälyttävät, mikäli välitilaan muodostuisi räjähdyskelpoinen hiilivety-ilmaseos. Vuosina nestemäisiä haihtuvia hiilivetyjä on purettu laivoista säiliöihin keskimäärin noin m 3. Määrä alittaa selvästi kynnysarvon 1 miljoona m 3 vuodessa. Purkusäiliöitä ei ole kytketty talteenottojärjestelmään. Säiliöiden kytkeminen kaasujen talteenottojärjestelmään on säiliöalueen laajuuden takia tek-

88 88 (290) nisesti hyvin hankalaa ja vaatisi erittäin suuren investoinnin, joka on katsottava kohtuuttomaksi saavutettavaan ympäristöhyötyyn nähden jo aiemmin ympäristön tilasta esitetyin perustein. Laiturilla 9 puretaan styreeniä. Styreenin purkuun ei sovelleta öljynjalostuksen päätelmiä. Päästötasot Päätelmässä 52. on annettu BAT-tekniikoille BAT-päästötasot haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastaamisesta ja purkamisesta ilmaan johdettavien NMVOC- ja bentseenin päästöille seuraavasti: NMVOC 0,15 10 g/nm 3 bentseeni < 1 mg/nm 3 Lastauskaasujen talteenottolaitteistojen päästömittauksiin liittyy merkittävää epävarmuutta, sillä eri päästömittaajien tulokset vaihtelevat merkittävästi. Hakija selvittää talteenottolaitteistojen toimintavarmuuden parantamisen mahdollisuuksia. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuonna 2016 mitatut NMVOC-päästötasot sekä vuonna 2015 mitatut bentseenitasot lastauskaasujen talteenottolaitteistoissa. Laitteisto NMVOC g/nm 3 (tuntikeskiarvo) Bentseeni mg/nm 3 (tuntikeskiarvo)* Lastausterminaali VRU2** < 10 < 1 Satama VRU < 10 < 1 *) Vuoden 2015 mittaustulosten mukaan. **) Jakeluterminaalin VRU1-laitteisto on varalaitteisto. Kuten taulukosta havaitaan, jalostamon lastausterminaalin ja sataman toiminta täyttää päätelmän 52. vaatimukset, mutta voimassa olevassa ympäristöluvassa asetettu päästöraja poikkeaa päätelmän mukaisista päästötasoista. Lämpökrakkauksen ja muiden termisten prosessien päätelmät (päätelmä 53.) Porvoon jalostamolla on lämpökrakkausyksikkö (LK2), jota päätelmä koskee. LK 2:n vedet käsitellään asianmukaisesti päätelmän 11. mukaisilla menetelmillä. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. Jätekaasun rikkikäsittelyn päätelmät (päätelmä 54.) Seuraavassa on tarkasteltu Porvoon jalostamon toimintaa suhteessa päätelmässä 54. esitettyihin menetelmiin. i) Hapankaasun poisto esim. amiinikäsittelyllä Porvoon jalostamolla on käytössä hapankaasun puhdistus amiinikäsittelyllä. Hapankaasut absorboidaan di-isopropanolin amiiniliuokseen yksikkö-

89 89 (290) kohtaisissa absorbereissa. Amiiniliuoksen regenerointiyksikössä absorboituneet hapankaasut irrotetaan lämmön avulla amiiniliuoksesta ja syötetään jatkokäsittelyyn rikin talteenottoyksikköihin. ii) Rikin talteenottoyksikkö esim. Claus-prosessi Porvoon jalostamon rikin talteenotto on keskitetty tuotantolinja 2:lla sijaitsevalle rikkilaitokselle. Rikkilaitoksella on neljä rikin talteenottoyksikköä, jotka ovat Superclaus-prosesseja. Käytetty katalyytti on ns. Euroclaustekniikkaa. Rikin talteenottolaitos muodostuu neljästä rinnakkaisesta yksiköstä RTO 3, RTO 4, RTO 5 ja RTO 6, jotka ovat toiminnallisesti toisistaan riippumattomia. Yksiköiden tuotteena on sula elementaaririkki. Yksiköt tuottavat myös höyryä jalostamolle. Rikin talteenotto tapahtuu korkealämpötilaisen termisen polttovaiheen jälkeen kolmessa eri katalyyttisessä vaiheessa. Kahdessa ensimmäisessä reaktorissa tapahtuu pääreaktiona rikkidioksidin ja rikkivedyn reagointia keskenään elementaaririkiksi ja kolmannessa ns. Superclaus-reaktorissa tapahtuu rikkivedyn hapettumista, erillisen syöttöilman avulla, suoraan elementaaririkiksi. iii) Jäännöskaasun käsittely-yksikkö Porvoon jalostamolla on jäännöskaasun käsittelyssä käytössä päätelmien kohdassa kuvatuista jäännöskaasun käsittelymenetelmistä rikkivedyn hapetus suoraan rikiksi ns. Superclaus-reaktorissa. BAT-tekniikoiden mukaiset ympäristötehokkuustasot Jätekaasun rikin (H 2S) talteenottojärjestelmien BAT-tekniikoiden mukaiset ympäristötehokkuustasot (BAT-AEPL) on esitetty päätelmien taulukossa 17. Rikin talteenoton tehokkuuden on olemassa olevalla yksiköllä oltava 98,5 % kuukausikeskiarvona. Porvoon jalostamon rikin talteenottoyksiköiden talteenottoastetta ei pystytä mittaamaan kuukausikeskiarvona, vaan talteenottoasteen määritys tapahtuu erillisten mittausten ja analyysien perusteella. Talteenottoasteen mittaus vaatii laitoksen vaarallisten olosuhteiden vuoksi erityisjärjestelyjä. Mittausta ei kohtuudella voida suorittaa usein. RTO-yksiköiden talteenottoastetta on mitattu RTO 3 6 yksiköissä vuosina 2005, 2007, 2010 ja Laitoksille on tehty merkittäviä muutoksia suurseisokissa 2010, joten talteenottoasteen arviointi suoritetaan kunkin yksikön viimeisimmän mittaustuloksen perusteella, aiemmat tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Rikin talteenoton tehokkuutta ei voida laskea sulan rikin määrän avulla, koska alkuainerikin määrän mittaaminen riittävällä tarkkuudella on hyvin vaikeaa rikkivirran ominaisuuksien takia. RTO 6 -yksikössä on mittauksia tehdessä havaittu ongelma joka liittyy rikkialtaan rakenteen vuoksi hönkäkaasulinjan kautta piippuun karkaavaan

90 90 (290) rikkiin. Tämä rakenne on korjattu 2015 suurseisokissa. Korjausten jälkeinen talteenottoasteen tarkastusmittaus tullaan suorittamaan heti kun se on teknisesti mahdollista. Porvoon jalostamon rikkilaitoksen talteenottoaste on kokonaisuutena keskimäärin 98,5 % (RTO 3: 97,36 % (2012), RTO 4: 99,11 % (2010), RTO 5: 98,75 % (2010) ja RTO 6: 98,8 % (2012)). Toiminta täyttää päätelmän 54. ympäristötehokkuustason vaatimukset, koska kyseessä on olemassa oleva yksikkö. Soihtujen päätelmät (päätelmät 55. ja 56.) Kaikki Porvoon jalostamon prosessiyksiköt on yhdistetty yhteiseen soihtujärjestelmään, johon kuuluvat soihtuputkiston lisäksi neljä soihtujärjestelmään liitettyä soihtua. Jokaisessa soihdussa on soihtusäiliö nesteiden erottamiseksi sekä vesilukkosäiliö. Vesilukkosäiliöt mahdollistavat soihtukaasujen talteenoton. Mikäli jonkun prosessilaitteiston paine nousee yli sallitun rajan, laitteiston varolaite laskee ylimääräisen paineen soihtulinjaan. Normaalitilanteessa soihtukaasut otetaan talteen. Soihtujärjestelmän tarkoituksena on taata jalostamon turvallinen toiminta kaikissa tilanteissa. Päätelmän 55. vaatimus soihtujen käytöstä vain turvallisuussyystä tai epätavanomaisissa toimintaolossuhteissa täyttyy Porvoon jalostamon toiminnassa. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu Porvoon jalostamon toimintaa suhteessa päätelmässä 56. esitettyihin menetelmiin. Menetelmä Kuvaus Soveltaminen Toiminta Porvoon jalostamolla i) Laitoksen osan Tähän sisältyy soihdutuskaasujen Sovelletaan uusiin Jalostamolla on käytössä soih- talteenottojärjestelmän yksiköihin. Olemassa tukaasujen talteenottojärjes- asianmukainen suunnittelu riittävä kapasiteetti, erittäin oleviin yksiköihin voidaan jälkiasentaa riittävä kapasiteetti joten vain telmä SKTO. SKTO:ssa on tiiviiden paineventtiilien käyttö sekä muut toimenpiteet, joiden avulla soihdutusta käytetään vain turvallisuusjärjesteenottojärjestelmä. tarve soihduttaa. soihdutuskaasun tal- poikkeavassa tilanteessa on telmänä muun kuin tavanomaisen toiminnan (käynnistys, pysäytys, hätätilanteet) aikana. ii) Laitoksen osan Sovelletaan yleisesti. hallinta Tähän sisältyvät organisatoriset ja valvontatoimenpiteet soihdutuksen vähentämiseksi muun muassa tasapainottamalla jalostamokaasujärjestelmä ja käyttämällä edistynyttä prosessinhallintaa. Mikäli jonkun prosessilaitteiston paine nousee yli säädetyn arvon, niin laitteiston paineensäädin tai ääritapauksessa varolaite laskee ylimääräisen paineen soihtulinjaan. Laitoksessa on käytössä erittäin pitkälle viety moniportainen automaatiojärjestelmä prosessien säädössä.

91 91 (290) iii) Soihdutuslaitteiden asianmukainen suunnittelu iv) Seuranta ja raportointi Tähän sisältyy korkeus, paine, höyry-, ilma- tai kaasuavusteisuus, soihdunkärkien tyyppi jne. Soihdutukseen johdettavan kaasun ja siihen liittyvien palamismuuttujien (esim. kaasuvirran seos ja lämpösisältö) jatkuva tarkkailu (kaasuvirtauksen mittaukset ja arviot muista muuttujista). Soihdutustapahtumien raportoinnin avulla soihdutussuhdetta voidaan käyttää ympäristöhallintajärjestelmään sisältyvänä vaatimuksena tulevien soihdutustapahtumien ehkäisemiseksi. Lisäksi voidaan suorittaa soihdun visuaalista etätarkkailua väri-tv-monitorien avulla soihdutuksen aikana. Sovelletaan uusiin yksiköihin. Sovelletaan yleisesti. Jalostamon soihdut ovat olemassa olevia. Menetelmää ei sovelleta. Soihtujen kärjessä palaa aina pilotliekki, joka sytyttää purkautuvan kaasun estäen näin syttymisvaarallisen tai muuten ympäristölle haitallisen kaasuseoksen leviämisen. Pilotpolttimien toimintaa valvotaan liekinvartijoiden avulla. Pilotliekin menetyksestä tulee hälytys ohjaamoon. Mahdollisia varoventtiilivuotoja seurataan soihtulinjoissa olevien lämpötilamittausten avulla ja soihtumittausanalysaattoreiden avulla. Lisäksi suoritetaan visuaalista etätarkkailua monitorien avulla ohjaamosta. Porvoon jalostamolla soihtukaasuista erotetaan nesteet soihtusäiliössä ennen kaasujen johtamista soihtukaasujen talteenottoon tai kaasujen polttamista soihdussa. Erottunut vesi pumpataan hapanvesien käsittelyyn ja öljy palautetaan prosessiin. Vesilukkosäiliöissä pidetään vesipatjan avulla pieni ylipaine soihtujärjestelmässä, jotta soihtukaasut voidaan ottaa talteen. Samalla estetään ilman pääsy soihtujärjestelmään. Mikäli paine nousee yli 7 kpa(g):n (voittaa matalimman vesipatjan aiheuttaman vasta-paineen), kaasut alkavat palaa soihdussa. Soihtujen nousuputkia pursotetaan aina joko typellä tai maakaasulla, jotta soihdun nousuputkeen ei pääse muodostumaan räjähdyskelpoista kaasuilma-seosta. Suurempien soihtupurkauksien aikana soihtuun syötetään höyryä puhtaamman palamisen edistämiseksi. Mahdollisia varoventtiilivuotoja seurataan soihtulinjoissa olevien lämpötilamittausten avulla ja soihtumittausanalysaattoreiden avulla. Soihtukaasujen talteenottojärjestelmä SKTO ja SKTO2 koostuu soihtukaasujen talteenottokompressoreista oheislaitteineen. Soihtukaasut jäähdytetään ja niistä erotetaan pisarat ennen kuin kaasut johdetaan kompressoreihin. Kompressoreissa paine nostetaan jalostamon polttokaasuverkkoon riittäväksi. Kompressoreiden jälkeen kaasut jäähdytetään taas ja niistä erotetaan pisarat. Tämän jälkeen kaasut pestään ADIP-pesurissa rikin poistamiseksi ja johdetaan sen jälkeen polttokaasuverkkoon. Toiminnalla on soihtupäästöjä merkittävästi pienentävä vaikutus, koska nykyiset kompressorit kykenevät käsittelemään myös hyvin kevyitä kaasuja suurella kapasiteetilla. Tavanomaisessa toimintatilanteessa soihtukaasukompressorit pystyvät ottamaan talteen kaikki soihtujärjestelmään tulevat kaasut.

92 92 (290) Varsinaisten prosessin turvasoihtujen lisäksi jalostamolla on neljä pienempää soihtua, jotka ovat emulsionmurtoyksikön (EMU), kalliosäiliön U8, junavaunujen purkausterminaalin ja sataman soihtu (laituri 8). Näiden soihtujen käyttö liittyy yksittäisen laitteen tai toiminnon poikkeavaa tilanteeseen. Purkausterminaalilla soihtua käytetään nestekaasuvaunujen tyhjennyksen yhteydessä ja sataman soihtu on satunnaisia propaanin lastauksia varten laiturilla 8. Kalliosäiliön U8 hönkäkaasujen käsittelyä varten on oma pieni poltinyksikkö. EMU-yksikön soihdussa poltetaan yksikön purkauskaasuja tarvittaessa. Porvoon jalostamon soihdut, soihtujärjestelmät ja soihdutus on soveltuvin osin ja riittävässä määrin päätelmässä 56. kuvatun mukaista. Integroitua päästöjen hallintaa koskevat päätelmät NO X-päästöjen integroitu hallintamenetelmä (päätelmä 57.) Päätelmän 57. mukaan polttoyksiköiden ja leijukatalyyttisten krakkausyksiköiden (FCC-yksiköt) ilmaan johdettavien NO X-päästöjen yleiseksi vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää integroitua päästöjen hallintamenetelmää vaihtoehtona päätelmien 24. ja 34. soveltamiselle. Neste Oyj:n käsityksen mukaan päätelmää 57. voidaan soveltaa Porvoon jalostamon NO X-päästöjen säätelyyn. Päätelmän mukaisesti Porvoon jalostamolla integroituun NO X-ilmapäästöjen hallintamenetelmään kuuluisivat jalostamon FCC-yksikkö ja kaikki polttoyksiköt lukuun ottamatta KTVL3:a, joka polttaa pääsääntöisesti maakaasua. SO 2-päästöjen integroitu hallintamenetelmä (päätelmä 58.) Päätelmän 58. mukaan polttoyksiköiden, leijukatalyyttisten krakkausyksiköiden (FCC-yksiköt) ja jätekaasun rikin talteenottoyksiköiden ilmaan johdettavien SO 2-päästöjen yleiseksi vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää integroitua päästöjen hallintamenetelmää vaihtoehtona päätelmien 26., 36. ja 54. soveltamiselle. Neste Oyj:n käsityksen mukaan päätelmää 58. voidaan soveltaa Porvoon jalostamon SO 2-päästöjen säätelyyn. Päätelmän mukaisesti Porvoon jalostamolla integroituun SO 2-ilmapäästöjen hallintamenetelmään kuuluisivat jalostamon FCC-yksikkö, kaikki polttoyksiköt ja RTO-yksiköt. Arvio päätelmien soveltamisesta vedyn valmistukseen Öljynjalostamoiden vedyn tuotanto sisältyy kaasun ja öljynjalostuksen parasta käytettävissä olevan tekniikan päätelmiin, mutta vedyn tuotannolle höyryreformoimalla ei ole annettu omia päätelmiä. Vetyä syntyy jalostamolla vetylaitoksissa höyryreformoimalla maakaasusta ja sivuvirtana moottoribensiinin reformointiyksiköissä.

93 93 (290) Porvoon jalostamolla vetyä tuotetaan maakaasusta kahdessa eri yksikössä, jotka ovat vety-yksikkö (VY) ja vety-yksikkö 2 (VY 2). Neste Oyj suunnittelee pysäyttävänsä VY-yksikön vuoden 2016 loppuun mennessä tai kunnes Oy Aga Ab:n Kilpilahteen rakennettava uusi vedyntuotantolaitos on käynnissä. VY-yksikkö jää varalle eikä sen purkamisesta ole tehty päätöstä. Seuraavassa taulukossa on esitetty öljynjalostuksen päätelmistä kohdat, jotka soveltuvat jalostamon vety-yksiköiden toimintaan. Lisäksi on esitetty arvio päätelmien vaatimusten toteutumisesta jalostamolla. Päätelmän numero ja aihe Soveltaminen 1. Ympäristöjärjestelmä Neste Oyj:llä on sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä jonka osana vety-yksiköt ovat. 2. Energiatehokkuus Neste Oyj on sitoutunut energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimukseen, jonka nykyinen sopimuskausi kestää vuoden 2016 loppuun asti. Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti yhtiö on sitoutunut tehostamaan energiatehokkuuttaan ja ottamaan energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) käyttöönsä. Vety-yksiköt ovat osana energiatehokkuusjärjestelmää ja -suunnitelmaa. 4. ja 5. Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailty. Ilmapäästöt muodostuvat reformoin- Ilma ja vesipäästöjen tarkkailu on järjestettiuunissa. Uuni on myös reaktori koska katalyytti on uunituubeissa, jossa tarvittavat reaktiot tapahtuvat. Ilmapäästöistä SO2, NOX ja häkä mitataan jatkuvatoimisesti. Hiukkaspäästöt mitataan kerran vuodessa. Savukaasuista mitataan happipitoisuus jatkuvatoimisesti. Jätevesilaitoksen päästöjä seurataan koontinäyttein. 11. Päästöt veteen Yksiköissä syntyvän jäteveden käsittely on järjestetty. Jätevedet johdetaan käsiteltäväksi jalostamon jätevesilaitokselle. 14. ja 16. Jätteen tuottaminen ja katalyyttijätteet Yksiköissä syntyvät jätteet ovat osa jalostamon järjestettyä jätehuoltoa. Katalyyttijätettä syntyy normaalissa toiminnassa hyvin vähän. 17. Melu Jalostamolla on meluntorjuntaohjelma jossa vety-yksiköt ovat mukana. Lisäksi VY2:lle on rakennettu meluseinä joka on aiemmin suojannut lähialueelta jo purettua rakennelmaa melulta.

94 94 (290) 55. ja 56. Soihdutus Soihdutusta käytetään turvallisuussyistä ja epätavanomaisissa toimintaolosuhteissa. Laitoksella on soihtukaasujen talteenotto jossa ovat mukana myös vety-yksiköt. Soihdutukset kirjataan käyttötarkkailuun. Soihtujen toimintaa seurataan kameroiden avulla. Neste Oyj:n käsityksen mukaan VY2-yksikkö täyttää riittävissä määrin ja soveltuvin osin parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Arvio BAT-tekniikan soveltamisesta NEXBTL-esikäsittely-yskiköihin ja jäähdytysveden käyttöön Euroopan Unionin virallisessa lehdessä julkaistuissa öljyn- ja kaasunjalostuksen päätelmissä on mainittu myös muita vertailuasiakirjoja, jotka saattavat olla merkityksellisiä öljynjalostamoille. Yhtäkään niistä ei ole annettu teollisuuspäästödirektiivin nojalla. Hakijan käsityksen mukaan tällaisilla vertailuasiakirjoilla ei tällä hetkellä ole oleellista merkitystä direktiivilaitoksen lupaharkinnassa. NEXBTL-laitoksien esikäsittely-yksiköiden toimintaa ja jalostamon jäähdytysveden käyttöä on kuitenkin tarkasteltu julkaistujen vertailuasiakirjojen perusteella. BAT-tekniikan soveltaminen NEXBTL-esikäsittely-yksiköihin NEXBTL -laitosten esikäsittelyssä puhdistetaan eläin- ja kasvirasvoja, jotta niistä voidaan valmistaa polttoaineita öljynjalostamon prosessiyksiköissä. Osa rasvoista voi olla luokiteltu jätteeksi. Porvoon jalostamon tuotantolinjalla Ympäristö on kaksi esikäsittelylaitosta, EK 1 ja EK 2. Esikäsittelyprosessi on kuvattu Food, Drink and Milk Industry- vertailuasiakirjassa (FDM, Elokuu 2006). Seuraavassa taulukossa on esitetty NEXBTL-esikäsittely-yksiköiden toiminta suhteessa FDM BREF-asiakirjassa esitettyyn. Aihe Soveltaminen Ympäristön hallinta Neste Oyj:llä on sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä jonka osana esikäsittelyyksiköt ovat Vastuullisuus koko tuotantoketjusskintaketjun hallinnan. Esikäsittelyn liettei- Neste Oyj on sertifioinut raaka-aineen handen määrää pyritään minimoimaan ja niille etsitään uusia käyttömahdollisuuksia joko raaka-aineena tai polttoaineena Energian tuotanto ja käyttö Esikäsittely on osana jalostamon energiatehokkuussuunnitelmaa.

95 95 (290) Ilmapäästöjen minimointi Esikäsittely-yksikössä muodostuva NMVOC-päästö on noin 0,5 2 % jalostamon kokonaispäästöstä. Koska esikäsittely tehdään sisätiloissa, hajuja ei pääse ympäristöön Jätevesien käsittely Esikäsittelyn jätevedet johdetaan jalostamon jätevesien käsittelylaitokselle jossa jätevedet käsitellään mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti Häiriöpäästöjen minimointi Esikäsittelylaitokset ovat mukana jalostamon turvallisuusselvityksessä. Muutostilanteissa tehdään erilliset riskinarvioinnit. Varautuminen onnettomuustilanteeseen on toteutettu osana koko öljynjalostamoa BAT kasviöljyjen ja eläinrasvojen käsittelyyn Kohta 8 soveltuvin osin: esikäsittelyvaiheessa fosforia ja metallisia epäpuhtauksia poistetaan kemiallisesti. NEXBTL -esikäsittelylaitokset 1 ja 2 täyttävät FDM BREF-asiakirjan vaatimukset. NEXBTL -esikäsittelylaitokset on integroitu muuhun jalostamon toimintaan, johon sovelletaan kaasun- ja öljynjalostuksen päätelmiä. BAT-tekniikan soveltaminen jäähdytysveden käyttöön Porvoon öljynjalostamon toimintaa on arvioitu julkaistujen päätelmien pohjalta. Jalostamon jäähdytysveden käsittely ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ole osana yllä mainittuja päätelmiä. Tästä johtuen seuraavassa on verrattu jäähdytysveden käsittelyä vuonna 2001 annettuun jäähdytysjärjestelmiä koskevaan ns. horisontaaliseen vertailuasiakirjaan. Vuonna 2001 on julkaistu BREF-asiakirja Reference Document on the application of Best Available Techniques to Industrial Cooling Systems direktiivin 96/61/EC (ns. IPPC) perusteella. Vertailuasiakirjassa lähtökohtana on, että jäähdyttäminen hallitaan tärkeänä osana energiatehokkuutta. Koska kyseessä on horisontaalinen vertailuasiakirja, siinä käsitellään laajalti jäähdytykseen liittyviä näkökulmia. Porvoon jalostamon prosessivirtojen jäähdytys tehdään pääasiassa vedellä mutta myös ilmajäähdyttimiä käytetään. Jäähdytysvesijärjestelmä on kertakiertoinen ns. epäsuora järjestelmä. Porvoon jalostamon prosessivirtojen lämmitys ja jäähdytys tapahtuu pitkälti hyödyntäen kylmiä ja kuumia virtoja Pinch-periaatteiden mukaisesti. Tällä pystytään minimoimaan prosessien ulkopuolisen lämmityksen (polttoaine) ja jäähdytyksen (vesi, ilma) tarve. Neste Oyj:n energiatehokkuusperiaate määrittelee tavoitteet yhtiön energiatehokkuustoiminnalle ja Porvoon jalostamolle on laadittu energiatehokkuussuunnitelma. Tavoitteena on mm. tehostaa energiankäyttöä huomioimalla energiatehokkuus käytännön operoinneissa ja optimoinneissa, teknisissä muutoksissa sekä laitehankinnoissa.

96 96 (290) Jäähdytysvesijärjestelmä kuuluu ennakkohuolto-ohjelman piiriin ja järjestelmä pidetään puhtaana sen mukaisesti. Porvoon jalostamon jäähdytysvesijärjestelmä on jo olemassa oleva ja muutosten tekeminen siihen on haastavaa. Veden käytön vähentäminen jatkuvakiertoiseen järjestelmään siirtymällä ei ole perusteltua jo olemassa olevassa järjestelmässä. Sillä voisi olla myös ei-toivottuja vaikutuksia energiatehokkuuteen ja kemikaalien käyttöön. Järjestelmän valintaan 1970-luvulla on vaikuttanut jalostamon sijainti meren rannalla, veden ylivoimaiset lämmönsiirto-ominaisuudet ilmaan nähden sekä tasaisempi ympärivuorokautinen lämpötilapysyvyys. Lisäksi nykyinen jäähdytysveden käyttö ei muodosta vesihöyrypilveä (plume). Pohjavettä tai muuta juomakelpoista vettä ei käytetä jäähdyttämiseen. Jäähdytysvedenottoaukolla on verkko, jolla rajoitetaan eliöiden pääsyä jäähdytysvedenottotunneliin. Tehdyissä selvityksissä ei ole löydetty tekniikkaa, joka pitkällä aikavälillä tehokkaasti vähentäisi eliöiden ajautumista suotimille ja olisi teknis-taloudellisesti käyttöönotettavissa. Myös lämmenneen jäähdytysveden mahdollisia haittavaikutuksia talviajan jääpeitteeseen merialueella on selvitetty. Näiden selvitysten mukaan jäähdytysveden ottoon ja palautukseen liittyvät haitat ovat vähäisiä. Jäähdytyksessä käytettävään meriveteen ei lisätä lisäaineita, vaarallisia kemikaaleja eikä biosidejä. YMPÄRISTÖN TILA JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET SIIHEN Ilmanlaatu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisun Ilmanlaatu Uudellamaalla vuosina mukaan ilmanlaatu Porvoossa on keskimäärin melko hyvä. Porvoon ilmanlaatu on huonoin keskustan pääkatujen ja valtatie 7:n lähistöllä. Kilpilahden teollisuusalueen päästöt heikentävät ajoittain lähialueen ilmanlaatua, mutta teollisuusalueen läheisyydessä oleva asutus on viime vuosina vähentynyt. Kilpilahden ilmanlaatumittaukset Rikkidioksidin pitoisuudet Kilpilahdessa on tarkkailtu ilmanlaatua 1970-luvulta lähtien. Nykyisin ilmanlaatua seurataan jatkuvatoimisesti kolmella kaasumaisia epäpuhtauksia mittaavalla mittausasemalla. Kaikilla mittausasemilla mitataan rikkidioksidia, yhdellä mittausasemalla myös haisevia rikkiyhdisteitä, typen oksideja sekä otsonia. Mitatut rikkidioksidipitoisuudet ovat vuosia selvästi alittaneet ilmanlaadun raja-arvot. Mustijoen mittausasemalla mitatut rikkidioksidipitoi-

97 97 (290) suuden tunti- ja vuorokausikeskiarvot olivat tarkastelujakson aikana keskimäärin alle 10 % raja-arvosta. Myös kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettu rikkidioksidin vuosikeskiarvon kriittinen taso alittuu tarkastelujaksolla selvästi. Raja-arvoon verrattavat rikkidioksidipitoisuudet sekä vuosikeskiarvopitoisuudet ovat laskeneet tarkastelujakson aikana Mustijoen asemalla. Riemarin asemalla mitatut vastaavat tunnusluvut ja pitoisuudet ovat olleet selvässä laskussa. Löparön taustamittausasemalla mitatuissa pitoisuuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Löparön taustamittausasemasta luovuttiin vuonna 2010 ja perustettiin uusi asema Nybyn kylään vuonna Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuus Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden kokonaismäärät rikiksi laskettuna vuosina ovat olleet 5 μg/m 3 tammikuuta 2008 lukuun ottamatta, jolloin kokonaismäärä oli 16 μg/m 3 ylittäen ohjearvon 10 μg/m 3. Pääsääntöisesti kokonaismäärät ovat olleet 1 2 μg/m 3. Typenoksidien pitoisuudet Mustijoen mittausasemalla mitattuihin typen oksidien pitoisuuksiin vaikuttaa Kilpilahden teollisuuspäästöjen lisäksi läheisen moottoritien liikenteen päästöt. Vuosina mitatut typen oksidien tuntiraja-arvoon verrannolliset pitoisuudet olivat noin 30 % tuntiraja-arvosta. Vuosikeskiarvot, μg/m 3, alittivat kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi säädetyn kriittiseen tason (30 μg/m 3 ) selvästi. Otsonipitoisuudet Otsonipitoisuus Kilpilahden ympäristössä on keväällä ja alkukesällä yleensä suhteellisen korkea. Suurimmat otsonipitoisuudet havaitaan yleensä Etelä-Suomessa usealla mittausasemalla yhtä aikaa, mikä viittaa otsonin kaukokulkeutumiseen. Porvoon jalostamon lähiympäristössä mitatuista haihtuvista orgaanisista yhdisteistä merkittävimmät otsonin muodostamisen kannalta ovat alkeenit, kuten eteeni, propeenit ja buteenit. Eteenin ja propeenin osuus on vähäinen, mutta buteenin osuus on noin 11 %. Otsonin nettomuodostusta todennäköisempää on paikallinen alailmakehän otsonipitoisuuden väheneminen nieluvaikutuksen vuoksi. Hiukkasselvitys Ympäristölupapäätöksen Nro 29/2006/2 lupamääräyksen 81. mukainen hiukkasselvitys tehtiin Porvoon jalostamon lähiympäristössä vuonna 2012 kesän aikana. Porvoon jalostamon merkittävimmät hiukkas- sekä metallipäästökohteet ovat FCC-yksikkö sekä voimalaitoksen kattilat K1 ja K2. Hiukkasselvitys suoritettiin Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Mittaukset tehtiin kahdessa pisteessä, josta toinen oli Nybyn kylässä ja siinä mitattiin kokonaisleijumaa (TSP), PM 10,

98 98 (290) PM 2,5 sekä nikkeli PM 10-fraktiosta. Lisäksi mitattiin arseeni, kadmium, elohopea sekä bentso(a)pyreeni PM 10-fraktiosta. Valtioneuvoston ilmanlaatuasetuksessa 38/2011 säädetyt raja-arvot PM 10- ja PM 2,5-pitoisuuksille sekä valtioneuvoston asetuksessa 164/2007 terveyshaittojen ja ympäristöön kohdistuvien haittojen ehkäisemiseksi nikkelille säädetty tavoitearvo (20 μg/m 3 ) alittuivat selvästi Nybyn mittauspisteessä, mikä on Porvoon jalostamoa lähin asuinalue. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle sekä bentso(a)pyreenille säädetyt tavoitearvot alittuivat Nybyn mittauspisteessä selvästi. Mittausjakson tuntikeskiarvojen hajonta oli suhteellisen suuri (50 70 %), mikä voi vaikuttaa mitatun (lyhemmän) ajanjakson tulosten perusteella arvioidun vuosikeskiarvon luotettavuuteen. Bentseenimittaukset Neste Oyj Porvoon jalostamo ja Borealis Polymers Oy suoritti ulkoilman bentseenimittaukset vuosina Uudenmaan ELY-keskuksen kehotuksesta ja ELY-keskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Mittaukset tehtiin diffuusiokeräimillä standardin EN mukaisesti, keräysjaksona 2 viikkoa. Jalostamon lähiympäristössä oli kaksi näytteenkeräyspistettä, toinen Nybyn kylässä ja toinen Riemarin pienvenesatamassa. Bentseeniä mitattiin lisäksi Svartbäckin kylässä kahdessa pisteessä. Ulkoilman bentseenipitoisuuden vuosikeskiarvo kahden viikon keräysjaksojen tuloksista vuosikeskiarvoksi muunnettuna oli Nybyn pisteessä 0,59 μg/m 3 ja Riemarin pisteessä 0,89 μg/m 3. Pitoisuudet alittivat selvästi bentseenille terveyden suojelemiseksi säädetyn raja-arvon 5 μg/m 3 sekä ilmanlaadun seurannan alemman arviointikynnyksen 2 μg/m 3. Pitoisuudet olivat samaa luokka kuin pääkaupunkialueella vuonna 2011 mitatut pitoisuudet. Vuosina tehtyjen pitkäaikaisten ulkoilman bentseenipitoisuusmittausten perusteella tyypilliseksi vuosikeskiarvotasoksi arvioitiin tuolloin noin 1 μg/m 3. Mittauspiste sijaitsi osan mittausajasta Nybyssä. Bentseenimittauksista luovuttiin vuonna 2000, koska mittaustulokset eivät antaneet aihetta erityiseen ympäristöterveydelliseen huoleen. Kesällä 2012 Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen tutkimusryhmä teki ilmaston muutokseen liittyvää tutkimusta mittaamalla eräiden haitta-aineiden pitoisuuksia samassa Nybyn pisteessä. Työssä oli kyse vertailuaineiston hankkimisesta tutkimusryhmän käyttöön ja heidän uusimpien mittalaitteiden testauksesta. Mittauksissa syntyi samalla tietoa bentseenipitoisuuksista noin kuukauden pituiselta mittausjaksolta. Yliopiston mittaukset tehtiin protonisiirtoreaktiomassa-spektrometrilla. Ilmamassan tulosuunta mittauspaikalle laskettiin HYSPLIT-trajektoreilla ja

99 99 (290) arvioitiin miltä sektorilta ilmamassa tuli mittauspaikalle. Mittaustulokset laskettiin eri ilmansuuntasektoreihin. Öljynjalostamon aiheuttamien bentseenipitoisuuksien mediaaniksi kyseisellä mittausjaksolla saatiin 0,35 μg/m 3 ja keskiarvoksi 0,58 μg/m 3. Kaikkien teollisuuspäästölähteiden (mukaanlukien Borealis Polymers Oy) aiheuttamaksi bentseenipitoisuuden keskiarvoksi saatiin 1,25 μg/m 3. Muista lähteistä kuin teollisuudesta peräisin olevan bentseenipitoisuuden keskiarvoksi tuli 0,35 μg/m 3. Ilmanlaadun bioindikaattoritutkimukset Ilmapäästöjen kasvillisuusvaikutuksia on tutkittu Kilpilahden teollisuusalueen läheisyydessä säännöllisesti 1980-luvulta asti bioindikaattoritutkimuksilla. Ennen vuotta 2000 tutkimuksia on tehty vaihtelevilla havaintoaloilla ja silloin päähuomio oli havupuiden harsuuntumisessa. Vuodesta 2000 alkaen arviointi on perustunut epifyyttijäkälien vaurioasteeseen ja tutkimukset on tehty samoilla koealoilla. Epifyyttijäkälien kartoitus on tehty standardin SFS 5670 mukaisena, mutta vaurioasteet arvioitiin vuosina viisiasteisella luokituksella standardista poiketen puolen vaurioluokan tarkkuudella, eli pyrittiin kasvillisuusvaurioiden tavanomaista tarkempaan arviointiin. Kilpilahden teollisuuslaitokset ovat osallistuneet Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseurantaan vuosina , vuosina , vuonna 2009 ja vuonna Bioindikaattoriseurannan tulokset kuvaavat alueen ilmanlaatua, sen kehittymistä ja vaikutuksia varsin hyvin. Taajama- ja tausta-alueilla havaittiin selviä eroja kaikkien ilmanlaatua kuvaavien jäkälämuuttujien välillä, erityisen selvä ero oli IAP-indeksin (Index of Atmospheric Purity, ilmanpuhtausindeksi) osalta. Vuonna 2004 jäkälälajisto oli kaikista vertailluista selvästi muuttuneinta ja vuonna 2009 oli jo havaittavissa jäkälälajiston elpymistä. Päästöjen vaikutukset ovat muuttuneet verrattaessa kahta viimeistä seurantaa aiempiin seurantoihin: vauriot voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla olivat pienentyneet, mutta tausta-alueilla toisaalta havaittiin jäkälälajiston köyhtymistä ja vaurioitumista siellä missä se aiemmin oli ollut luonnontilaista. Kilpilahden alueella vuonna 2009 tehdyn bioindikaattoriseurannan tulosten mukaan Kilpilahden teollisuusalueen ympäristössä sormipaisukarpeen keskimääräinen vaurioluokka on hieman pienentynyt ja jäkälälajisto on IAP-indeksin perusteella runsastunut ja monipuolistunut vuoteen 2004 verrattuna. Neulasten rikkipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin Uudellamaalla keskimäärin. Nab Labs Oy Ambiotica toteutti bioindikaattoritutkimuksen Porvoon Kilpilahden teollisuusalueen ympäristössä vuonna Tutkimuksen mukaan sormipaisukarve oli tutkimusalueella keskimäärin selvästi vaurioitunutta ja jäkälälajisto köyhtynyttä tai lievästi köyhtynyttä. Lajistotunnukset olivat sa-

100 100 (290) maa tasoa kuin Uudellamaalla keskimäärin. Selvimmät muutokset jäkälissä sijoittuivat teollisuusalueen läheisyyteen. Sormipaisukarpeen vaurioaste oli kasvanut hieman seurantajakson alkuun vuoteen 2000 verrattuna, ja IAPindeksin arvo oli vastaavasti hieman pienentynyt. Lajilukumäärässä ei ollut tapahtunut merkitseviä muutoksia. Erityisesti lyhytaikaisista muutoksista kertova männyn neulasten alkuainepitoisuudet olivat pienentyneet edellisestä tutkimusvuodesta 2009 typen, rikin, kadmiumin, nikkelin, ja vanadiinin osalta. Lyijyn pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin aikaisemmin. Myös uusin Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus on toteutettu vuonna Uudenmaan bioindikaattoritutkimuksen 2014 yleinen johtopäätös on, että ilmanlaatu olisi aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna heikentynyt bioindikaattorien perusteella arvioituna. Kokonaisuutena jäkälävauriot eivät keskittyneet erityisen selvästi kuormitetuille alueille, mutta lievät ja selvätkin vauriot ovat yleistyneet maaseudulla. Jäkälämuuttujat Kilpilahden teollisuusalueen läheisyydessä olivat tässä tutkimuksessa vuonna 2014 yleisesti Uudenmaan taajama- ja pääteiden ympäristön tasoa. Kilpilahdessa oli vuoden 2014 tutkimuksessa nähtävissä joissakin muuttujissa lievää taantumista jäkälien kunnossa, mutta pitkällä aikavälillä ei ole yleisesti tapahtunut merkittäviä muutoksia. Leviämismallinnus Hakemuksen liitteenä esitetty Porvoon jalostamon ilmapäästöjen leviämismallinnus on julkaistu vuonna Leviämismallilaskelmat on tehty Porvoon jalostamon normaalitoiminnan päästöille kahdella eri rikkidioksidin päästötasolla, jotka olivat t/a ja t/a. Laskelmien mukaan alemman päästötason (5 500 t/a) aiheuttamat ulkoilman rikkidioksidipitoisuuksien suurimmat arvot laitoksen lähiympäristössä vaihtelevat välillä 7 34 % raja- tai ohjearvosta riippuen. Vastaavasti korkeammalla päästötasolla (6 800 t/a) rikkidioksidipitoisuuksien suurimmat arvot vaihtelevat välillä 9 41 % raja- tai ohjearvosta riippuen. Seuraavassa taulukossa on esitetty normaalin toiminnan päästöjen aiheuttamat ulkoilman korkeimmat mallilaskelman mukaiset rikkidioksidipitoisuudet Nybyssä ja Svartbäckissä kahdella eri päästötasolla. Korkein tuntiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus, μg/m 3 %-osuus raja-arvosta Korkein vuorokausiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus, μg/m 3 %-osuus raja-arvosta Nyby Svartbäck Typen oksidien päästötasona mallilaskelmissa käytettiin tasoa t/a. Typpidioksidin suurimmat lyhytaikaispitoisuudet sijoittuvat typenoksidin muutunnan vuoksi yli 5 km:n etäisyydelle laitoksista ja niiden arvot vaihtelevat välillä 0,7 6,7 % raja- tai ohjearvosta riippuen.

101 101 (290) Seuraavassa taulukossa on esitetty normaalin toiminnan päästöjen aiheuttamat ulkoilman korkeimmat mallilaskelman mukaiset typpidioksidipitoisuudet Nybyssä ja Svartbäckissä. Korkein tuntiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus, %-osuus raja-arvosta Vuosikeskiarvo, %-osuus raja-arvosta Nyby 2,0 0,3 Svartbäck 1,9 0,3 Mallilaskennan avulla on arvioitu myös rikkilaskeumaa. Laskennat on tehty kahdelle em. rikkidioksidin päästötasolle. Jalostamon rikkidioksidipäästöt aiheuttavat laskelman mukaan korkeimmillaan mg (S)/m 2 /a laskeuman, mikä vastaa noin %:n osuutta rikkilaskeumalle asetetusta tavoitearvosta (300 mg/m 2 ). Yhdessä alueellisen taustalaskeuman kanssa laskeuman taso on leviämismallilaskennan mukaan Kilpilahden ympäristössä suurimmillaan noin mg (S)/m 2 /a. Virolahden tausta-asemalla kaukokulkeuman aiheuttama rikkilaskeuma on ollut viime vuosina mg (S)/m 2 /a. Rikkidioksidipäästöt laskivat voimakkaasti ja 1990-luvuilla ja siten myös rikkidioksidipitoisuudet ja rikkilaskeuma ovat alentuneet huomattavasti 1990-luvun alkuun verrattuna. Hajuselvitys Hajukartoituksissa selvitetään asukkaiden kokemuksia hajujen esiintyvyydestä, laadusta ja niiden aiheuttamasta viihtyvyyshaitasta. Selvityksiä on tehty Kilpilahden alueella vuosina 1984, 1994 ja Vuonna 2010 tutkimus oli kaksiosainen ja sisälsi asukkaille tehdyn kertakyselyn helmikuussa 2010 ja puoli vuotta kestäneen asiakaspaneelitutkimuksen ( ). Kertakysely ulottui 17 km:n etäisyydelle Kilpilahdesta ja vastausprosentti oli 21 %. Asiakaspaneelitutkimus keskittyi noin 5 km:n säteelle Kilpilahdesta. Selvitys perustui VDI hajukyselystandardeihin (VDI 3883, 1-2.). Yhteenveto vuoden 2010 hajuselvityksen tuloksista on esitetty seuraavassa: Hajun esiintymistiheydet ovat korkeimmillaan lähellä päästölähteitä ja pienenevät mitä kauemmas Kilpilahdesta mentiin sekä kertakyselyssä että asukaspaneelitutkimuksessa. Kokonaishajufrekvenssi oli korkeimmillaan kertakyselyssä 5,1 % kokonaisajasta alle 5 km:n etäisyydellä Kilpilahdesta. Tästä 2,1 % oli muita kuin Kilpilahden ja Metsäpirtin hajuja. Asukaspaneelitutkimuksessa kokonaishajufrekvenssi oli keskimäärin 2,1 % havaintoajasta alle 2 km:n etäisyydellä Kilpilahdesta ja 2 5 km:n etäisyydellä 0,9 % ajasta.

102 102 (290) Kilpilahden teollisuusalueen hajujen esiintymistiheys oli kertakyselyssä alle 5 km:n etäisyydellä Kilpilahdesta 1,4 % ja asukaspaneelissa alle 2 km:n etäisyydellä keskimäärin 1,4 % ja 2 5 km:n etäisyydellä 0,25 %. Vuoden 1994 tutkimukseen verrattuna Kilpilahden teollisuuslaitosten hajusta aiheutuvat viihtyvyyshaitat ovat koko tutkimusalueella (0 17 km) vähentyneet. Merialueen tila ja käyttökelpoisuus Yleiskuvaus Porvoon edustan merialue on Suomenlahdesta pohjoiseen työntyvä lahti, jonka saaret pilkkovat selkävesiksi. Alue on pääosin hyvin matala ja sen keskisyvyys on vain 7,1 metriä. Emäsalon saari erottaa toisistaan länsipuolisen laajan ja syvän Svartbäckinselän ja itäpuolisen laajan ja matalamman Orrenkylänselän, jotka avautuvat kynnyksettä Suomenlahdelle. Svartbäckinselän vesipinta-ala on 17,2 km 2, vesitilavuus 243 milj. m 3 ja veden keskisyvyys 14,2 m. Kilpilahden teollisuusalue sijaitsee Svartbäckinselän pohjoisosassa. Suurimmat alueelle laskevat joet ovat Porvoonjoki ja Mustijoki. Porvoonjoki laskee Sikasaaren edustalle ja joen suualue avautuu ensin Haikonselkänä ja muuttuu myöhemmin Emäsalonseläksi. Mustijoki puolestaan laskee Kilpilahden teollisuusalueen pohjoispuolelle Kulloonlahteen, joka sijaitsee aivan Svartbäckinselän pohjoisosassa. Mustijoen lisäksi myös Porvoonjoen vesiä kulkeutuu alueelle Kuggsundin salmen kautta. Jokivedet tuovat merialueelle suolapitoisuutta alentavaa makeaa vettä sekä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Kilpilahden alueelta pintavedet virtaavat useaa pienehköä puroa ja ojastoa pitkin tai suoraan pintavaluntana mereen. Jalostamon purku 2 on yksi näistä puroista. Vesistön ekologinen ja kemiallinen tila Porvoon edustan merialue kuuluu EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimassa vesienhoitosuunnitelmassa Emäsalon vesimuodostumaan (VPD tunnus: 2_Ss_024). Emäsalon vesialue on luokiteltu vesipuitedirektiivin mukaisessa luokituksessa ei voimakkaasti muutetuksi Suomenlahden sisäsaaristoon kuuluvaksi vesistöksi, jonka veden ekologinen tilaluokka on välttävä. Ekologisen luokittelun perusteluina mainitaan: Tila-arvio perustuu kasviplanktonin a-klorofyllipitoisuuteen, rakkolevävyöhykkeen kasvusyvyyteen suojaisalla ja avoimella rannalla ja pohjaeläintuloksiin. Kolme ensimmäistä indikaattoria ilmentävät välttävää tilaa. Pohjaeläintulosten mukaan pohjien tila on parempi muodostuman uloimmassa osassa. Luokittelua tukevat fysikaalis-kemialliset muuttujat tukevat välttävää tila-arviota. Happivajetta esiintyy säännöllisesti suuressa osassa muodostumaa. Kemialliselta tilaltaan Emäsalon alue on luokassa hyvää huonompi. Perusteluina kemialliselle luokitukselle mainitaan: Suppean mittausaineiston

103 103 (290) perusteella tehty asiantuntija-arvio veden TBT-pitoisuuden (tributyylitinayhdisteet) ylityksestä. Suunnittelukauden 2. ( ) vesienhoitosuunnitelman mukaan tavoitteena on saada Emäsalon alue, samoin kuin suuri osa Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen muistakin vesimuodostumista, hyvään ekologiseen ja kemialliseen tilaan vuoteen 2027 mennessä. Syynä siihen miksi hyvää tilaa ei saavutettu vuoteen 2015 mennessä, on mainittu: määräajan pidentäminen teknisen kohtuuttomuuden vuoksi sekä määräajan pidentäminen luonnonolosuhteiden ylivoimaisuuden vuoksi. Merialueen kuormitus Porvoon edustan merialuetta kuormittavat sekä joet että yhdyskunta- ja teollisuusjätevedet. Muut kuormituslähteet ovat lähivaluma-alue, ilmaperäinen laskeuma, meriliikenne ja muu Suomenlahteen kohdistuva kuormitus. Jätevesikuormituksen nykyiset purkupaikat ovat Svartbäckin selän pohjoisosassa ja itse Svartbäckin selällä Emäsalon itäpuolella. Kilpilahden teollisuusalueella öljysatamassa sijaitsevan purku 1:n kautta purkautuvat Neste Oyj:n jalostamon sekä Borealis Polymers Oy:n petrokemian laitosten puhdistetut jätevedet. Osa Kilpilahden teollisuusalueen sadevesistä kulkeutuu pintavaluntana alueen läpi virtaaviin puroihin, jotka purkautuvat mereen purku 2:n kautta. Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden, Ashland Finland Oy:n sekä Bewi Styrochem Oy:n jätevedet purkautuvat mereen purku 3:n (merivesitunneli) kautta. Lisäksi merivesitunneliin johdetaan Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvedet. Vesistöpäästöjen vaikutuksia Porvoon edustan merialueen tilaan on tarkkailtu vuodesta 1965 lähtien. Säännöllistä vesistön velvoitetarkkailua on suoritettu vuodesta Porvoon edustan merialueen tarkkailu on yhteistarkkailua, johon osallistuvat alueen vesistökuormittajat: Porvoon kaupunki ja Kilpilahden teollisuuslaitokset. Merialueen tilaa seurataan tällä hetkellä vedenlaadun tarkkailun, pohjaeläinten, haitta-ainetutkimusten sekä kalataloudellisen tarkkailun avulla. Tarkkailua suoritetaan viranomaisille vuosille esitetyn tarkkailuohjelman mukaan. Porvoon edustan merialueen tilaan vaikuttaa eniten Mustijoen ja Porvoonjoen tuoma ravinne ja kiintoainekuorma. Jokien osuus kuormituksesta on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut typen ja fosforin osalta keskimäärin %. Jokien jälkeen suurin fosfori ja COD-kuormitus tulee Kilpilahden teollisuusjätevesistä. Teollisuuslaitosten jätevesien ja Porvoon veden jäteveden rehevöittävä vaikutus merialueella on pieni. Pitkällä aikavälillä alueen suora pistekuormitus on selvästi laskenut. Tätä nykyä alle 10 % alueelle tulevasta ravinnekuormituksesta on peräisin teollisuus- tai yhdyskuntajätevesistä.

104 104 (290) Teollisuuden pistekuormituksen osuus koko Porvoon edustan merialueelle kohdistuvasta kuormituksesta on pieni, ravinteiden osalta noin 2 4 prosenttia, kiintoaineen osalta selvästi alle yhden prosentin ja COD:n osalta noin 5 prosenttia. Porvoon edustan merialueelle vuonna 2014 kohdistuneen kuormituksen prosentuaalinen jakautuminen eri kuormittajien ja kuormituslähteiden kesken on esitetty seuraavassa taulukossa. Kuormittaja kok. P % kok. N % Kiintoaine % COD* % Porvoonjoki ja 95,4 93,9 99,9 93,1 Mustijoki Tolkkisten höyryvoimalaitos 0,15 0,06 0,04 ei seurata Kilpilahden tuotantolaitokset 3,4 2,6 0,004 5,2 Hermanninsaaren jvp 1,1 3,5 0,05 1,5 * Porvoonjoki ja Mustijoki CODMn, muut CODCr. Porvoon edustan merialueelle johdettava pistemäisestä kuormituksesta peräisin oleva jätevesimäärä laski hieman vuonna 2014 vuoteen 2013 verrattuna. Myös kokonaiskuormitus oli edellisvuotta vähäisempää. Etenkin fosfori ja kiintoainekuorma laskivat vuonna 2014 vuodesta 2013 (vuonna 2013 fosfori kg/a ja kiintoaine kg/a ja vuonna 2013 fosfori kg/a ja kiintoaine kg/a). Kilpilahden tuotantolaitosten jätevesimäärä on kasvanut 1990-luvulta lähtien, mutta kuormituskehitys on kuitenkin ollut pääsääntöisesti laskeva. Porvoon kaupungin Hermanninsaaren puhdistamon jätevedet on johdettu vuodesta 2001 alkaen ulommaksi Svartbäckinselän keski-/eteläosalle. Jätevesien leviäminen Jätevesien leviämiseen vaikuttaa paikalliset virtausolosuhteet, jotka määrittävät kulkeutumisen suunnan ja nopeuden jäteveden hiljalleen sekoittuessa meriveteen. Svartbäckinselän alueelle kulkeutuu myös osa Porvoonjoen vesimassoista, jotka suurten virtaamien aikaan dominoivat alueen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Luode Consulting Oy on laatinut selvityksen jalostamolta purettavien jätevesien leviämisestä sekä niiden vaikutusalueen laajuudesta Svartbäckin selällä. Selvityksessä jätevesien vaikutuksia pintakerroksessa monitoroitiin koko lahden kattavilla läpivirtauskartoituksilla. Jätevesien mahdollista sukeltamista ja leviämistä välivesi- ja pohjakerroksessa selvitettiin tarkemmin purkualueen läheisyydessä vertikaaliluotauslinjoilla. Sekä läpivirtauskartoitus että vertikaaliluotaus toteutettiin kolme kertaa vuoden 2013 aikana. Selvityksen johtopäätösten mukaan puhdistettujen jätevesien leviäminen tapahtui avovesiaikana tehdyissä mittauksissa ylimmässä, noin 1,5 2 metrin kerroksessa. Leviämisalue oli selvästi havaittavissa erityisesti lämpötilan ja hiilivetypitoisuuksien nousuina sekä suolapitoisuuden laskuna. Myös

105 105 (290) nitraattipitoisuuksissa oli havaittavissa kohonneita arvoja purkualueen edustalla kevätkaudella, mutta yleisesti nitraattitulokset kuvaavat paremmin jokivesien esiintymistä alueella. Sameus-, klorofylli- ja sinilevätulokset eivät antaneet mittaushetkillä tarkkaa kuvaa jätevesien vaikutuksista. Puhdistetut jätevedet sekoittuvat asteittain meriveteen noin metrin säteellä purkuputkesta vuodenajasta ja alueella vallitsevista virtausolosuhteista riippuen. Selvä, vaikkakin jo merivedellä laimentunut jätevesivaikutus oli havaittavissa kaikilla mittauskerroilla 200 metrin säteellä purkuaukon edustalla. Tämän alueen ulkopuolella vaikutukset hävisivät itä- ja eteläsuunnissa, mutta pohjoissuunnassa lievät jätevesivaikutukset ulottuivat kapeana rannansuuntaisena nauhana 500 metrin päähän purkuaukosta. Veden laatu Kilpilahden edustan näytteenottopisteissä pintaveden ravinnepitoisuus ei ole juurikaan muuttunut viimeisen vajaan 20 vuoden aikana, mutta vuosien väliset vaihtelut veden laadussa ovat olleet suuria. Pidemmällä aikavälillä vuodesta 1965 ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin nousseet. Ravinteista typen pitoisuus on Svartbäckinselällä ollut viime vuosina keskimäärin noin 500 μg/l ja fosforin pitoisuus noin 40 μg/l. Fosforipitoisuus samoin kuin levätuotannon runsautta kuvaavan a-klorofyllin pitoisuus, noin μg/l, ilmentää alueella rehevyyttä. Korkeimmat ravinne- ja klorofyllipitoisuudet esiintyvät alueen pohjoisosissa lähimpänä Mustijoen suuta. Kokonaisravinnesuhteen perusteella Svartbäckinselkä on yhteisrajoitteinen, mutta alue on Porvoon merialueista nykyisin lähimpänä typpirajoitteisuutta. Pintaveden keskimääräinen kokonaisfosforin pitoisuus oli kesäkaudella vuonna 2014 Porvoon jalostamon Purku 1 -alueen lähimmillä tarkkailuasemilla μg/l ja alusveden vastaavasti μg/l. Porvoon merialueen alusveden hapettomuus on lisääntynyt parin viime vuosikymmenen aikana, mutta pohjan hapettomuus on yleisesti Suomenlahdella todettu ongelma. Itämerellä pintavirtaukset etenevät vastapäivään. Suomen rannikolle vesi virtaa pintavirtauksen osalta idästä päin. Näin ollen Suomenlahden virtausolosuhteiden vuoksi Porvoon edustan vesialueen veden laatuun ja ekologiseen tilaan vaikuttaa myös itävirtausten mukana kaukaakin tuleva kuormitus. Svartbäckinselän alueella happitilanne on pysynyt yleensä kohtuullisena. Hapen puutetta esiintyy pohjan läheisyydessä kerrostuneisuuskausien lopulla, mutta täydellistä hapettomuutta ei ole todettu. Vuoden 2014 tarkkailussa tehtyjen bakteerimääritysten perusteella Porvoon merialueen vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimakelpoista kaikkialla tarkkailupisteillä. Pitoisuudet jäivät selvästi rannikon uimavesille asetetun toimenpiderajan alapuolelle.

106 106 (290) Pohjaeläimet Pohjaeläintutkimusten tulokset viittaavat ympäristön likaantuneisuuteen, joskin likaantumisen aste vaihtelee alueellisesti ja paikallisesti. Pohjaeliöstössä herkät, puhtautta ilmentävät lajit, kuten valkokatka, ovat kadonneet. Monin paikoin vallitsevana lajina ovat surviaissääsken toukat, jotka kestävät pilaantuneisuutta. Pohjaeliöstön tilanne on Svartbäckinselällä heikko varsinkin uloimmilla syvännepaikoilla, joissa valtalajina on huonoissa happioloissa selviävä marenzelleria-monisukasmato. Todennäköisiä syitä pohjaeliöstön taantumiselle Porvoon merialueella ovat alueen yleinen rehevöityminen, alusveden lievä happikato sekä orgaanisten haitta-aineiden ja raskasmetallien esiintyminen alueiden sedimenteissä ja eliöissä. Vaikka pohjaeläimistössä näkyi vuoden 2014 velvoitetarkkailussa sekä merialueen yleinen rehevyys että syvempien alueiden huono happitilanne, niin pohjan tila oli Porvoon edustalla pohjaeläimistön perusteella hieman parempi kuin sen itäisillä lähialueilla, mikä näkyi myös rannikon pehmeiden pohjien pohjaeläinyhteisöjen tilaa kuvaavassa BBI-luokitteluindeksissä. Selvä valtalaji oli marenzelleria -monisukasmato, mutta lisäksi esiintyi myös vaateliaampaa lajistoa. BBI-luokitteluindeksin mukaan pohjan tila oli parantunut edellisestä vuodesta. Verrattuna 2000-luvun alkuun pohjien rehevyys oli voimistunut useimmilla näyteasemilla. Tämä näkyi rehevyyttä ilmentävien lajien runsastumisena ja vastaavasti liejusimpukan vähenemisenä. Öljysataman edustalla nämä muutokset eivät olleet niin suuria. Syvimmillä tutkimusalueilla marenzelleria-monisukasmatoyhteisöt olivat runsastuneet räjähdysmäisesti edellisistä tutkimuskerroista. Tämä on ollut yleinen ilmiö Suomenlahden sisä- ja ulkosaariston syvännealueilla, joilla pohjien happitilanne on huono. Sedimenttien laatu Vuonna 2011 tehdyn sedimenttien haitta-ainetutkimuksen näytteiden haitta-ainepitoisuudet on normalisoitu sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa annettujen kaavojen mukaan niiden haitta-ainepitoisuuksien osalta, joille ohjeessa on laatukriteerit. Näin tuloksia on voitu verrata ohjeessa esitettyihin raja-arvoihin. Näitä olivat öljyhiilivetyjen (mineraaliöljyt) pitoisuuksien summapitoisuus sekä PSDD/F- ja tributyylitina -pitoisuudet. Vuoden 2011 tutkimuksen tuloksia on seuraavassa verrattu ympäristöministeriön vuonna 2004 julkaisemiin sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeisiin. Ohjeet on uudistettu vuonna Kaikki vuoden 2011 näytteiden normalisoidut PCDD/F-pitoisuudet alittivat ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 raja-arvon (20 ng/kg ka), mikä tarkoittaa sedimenttien PCDD/F-pitoisuuksien olevan haitattomalla tasolla. Vuoden 2011 tutkimuksessa mitatut PCDD/F-pitoisuudet olivat kuitenkin suurempia kuin edellisessä vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2007, mutta pitoisuuserot eivät olleet merkittäviä.

107 107 (290) Öljyhiilivetyjen eli mineraaliöljyjen pitoisuus ylitti tason 2 raja-arvon Kilpilahden teollisuuslaitosten merivesitunnelin suulla, kuten aikaisempinakin vuosina. Merivesitunnelin suulla pohjasedimentti voidaan katsoa öljyjen pilaamaksi. Muilla läheisillä näyteasemilla pitoisuus jäi tasojen 1 ja 2 välille. Kilpilahden tuotantolaitoksista etäämpänä olevilla näyteasemilla öljypitoisuus jäi alle määritysrajan. Ftalaatteja tutkittiin kolmella näyteasemalla ja kaikki tutkitut pitoisuudet jäivät alle määritysrajan. Vuoden 2011 tutkimuksessa tutkittiin myös sedimenttinäytteiden orgaaniset tinayhdisteet. Aikaisemmissa tutkimuksissa orgaaniset tinayhdisteet eivät ole olleet tutkimuksen kohteena. Ruoppausmassojen laatukriteerien mukaan tason 1 raja-arvo on tributyylitinalle eli TBT:lle (normalisoitu pitoisuus) 3 μg/kg ka ja tason 2 raja-arvo 200 μg/kg ka. Tason 1 raja-arvo ylittyi yhtä asemaa lukuunottamatta kaikilla sedimenttinäyteasemilla ja myös tason 2 raja-arvo ylittyi kahdella näyteasemalla. Jälkimmäisistä toinen näyteasema sijaitsee laivaväylien risteyskohdassa ja toinen Kilpilahden tuotantolaitosten sataman lähistöllä. TBT:n päälähteitä ovat veneiden ja laivojen pohjissa sekä vedenalaisissa rakenteissa käytetyt eliöidenestomaalit (antifouling). Muiden organotinayhdisteiden pitoisuudet olivat pienempiä kuin TBT:n. TBT:n jälkeen seuraavaksi runsain organotinayhdiste oli DBT (dibutyylitina), jonka pitoisuudet olivat korkeita samoilla asemilla kuin TBT:nkin. Kalasto ja kalatalous Vuonna 2011 kalastoa ja kalataloutta tutkittiin vapaa-ajan kalastajien kalastustiedustelun, verkkokoekalastusten, kalojen aistinvaraisten arvioiden ja ammattikalastajien saalistiedustelujen avulla. Porvoon edustan merialueen velvoitetarkkailun pitkäaikaisyhteenvedon perusteella vapaa-ajan kalastajien määrät ovat laskeneet vuodesta 1991, jolloin kalastajia oli vielä yli Kalastaneiden henkilöiden määrä vuonna 2011 oli arviolta noin 1 890, joka oli vähemmän kuin vuonna 2008 (noin 2400 hlö.). Vuoden 2011 vapaa-ajan kalastustiedustelun tulosten mukaan Svartbäckinselän kokonaissaalis ko. vuonna oli noin kg. Kalastus tapahtui pääasiassa verkoilla. Suurin osa saaliista muodostui ahvenesta, särjestä ja lahnasta. Silakka, hauki ja kuha olivat myös melko yleisiä saalislajeja. Kalastajien havaintojen mukaan kaloissa ei ole ollut haju- ja makuvirheitä. Rehevyydestä kertovia ilmiöitä, kuten veden sameutta, leväkukintoja, särkikalojen runsastumista ja pyydysten likaantumista oli havaittu yleisesti. Rehevyydestä johtuvat haitat (veden sameus, vesikasvillisuuden runsaus ja kalavesien likaantuminen) koettiin keskeisimmiksi kalastusta haittaaviksi tekijöiksi tiedustelussa.

108 108 (290) Verkkokoekalastuksissa tavattiin kaikkiaan 14 eri kalalajia. Yleisimmät saalislajit koealoilla olivat särki, ahven, kiiski, pasuri ja salakka. Vertailualueen keskimääräinen yksikkösaalis oli 5,46 kg ja 195 kpl/koeverkko/yö ja kuormitetun alueen 6,1 kg ja 153 kpl. Vertailualueen yksikkösaaliit laskivat selvästi matalalta (0 3 m) syvemmille vyöhykkeille (3 10 m), mutta kuormitetulla alueella myös syvimmän vyöhykkeen yksikkösaaliit olivat suuria. Tilastollisen tarkastelun perusteella koealojen kalaston rakenteessa ei ollut merkitseviä eroja, mutta tulos oli melko lähellä merkitsevän tuloksen rajaarvoa. Jätevesikuormituksella ei kuitenkaan näyttänyt olevan merkittävää vaikutusta alueen kalastoon. Svartbäckinselältä pyydettyjen ahventen dioksiini- ja furaanipitoisuudet olivat pieniä. Orgaanisten tinayhdisteiden summapitoisuudet olivat Svartbäckinselän eteläosassa n. 20 μg/kg ja pohjoisosassa n. 21 μg/kg. Eniten kaloissa oli tributyyli- ja trifenyylitinaa. Merialueella ahvenen taustapitoisuus on 20 μg/kg, joten tulokset edustivat taustatasoa. Aistinvaraisten arvioiden perusteella Svartbäckinselän pohjoisosan kalat arvioitiin käyttökelpoisuudeltaan parhaimmiksi. Ero Svartbäckinselän eteläosan ja Orrenkylänselän vertailualueeseen oli kuitenkin melko pieni. Yleisarvion perusteella Svartbäckinselän näytekalat olivat käyttökelpoisuudeltaan hyviä. Svartbäckinselän eteläosan kaloissa oli kypsennettynä hajuja makuvirheitä, mutta pohjoisosan kaloissa virheitä ei havaittu. Vuosien aistinvaraisissa arvioissa näytekalat on niin ikään arvioitu melko hyviksi tai hyviksi ruokakaloiksi, joten kalojen käyttökelpoisuudessa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Ammattikalastuksen merkitys alueella on pitkällä aikavälillä vähentynyt johtuen kalastajamäärän vähenemisestä sekä silakan ja kilohailin pyynnin loppumisesta. Suomenlahden pyyntiruudulla 54 kalasti vuonna 2011 kaikkiaan 35 kalastajaa. Vuoden 2011 selvitysten perusteella tarkkailualueella kalastaa kuitenkin vain pieni osa kalastajista. Vuoden 2011 saalistiedot saatiin vain kahdelta tarkkailualueella kalastavalta kalastajalta. Näistä toinen oli sivuammattikalastaja ja toinen ilmoitti olevansa vain kotitarvekalastaja. Jäähdytysveden oton vaikutukset kalastoon Neste Oyj tutki vuosina vedenottotunneliin joutuvien kalojen määrää ja kalalajeja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä Nro 30/2006/2 edellytetyllä tavalla. Tarkkailu suoritettiin vuosittain viitenä eri ajankohtana vuosina ja sen suoritti Kala- ja vesitutkimus Oy. Jäähdytysvesi Kilpilahden teollisuuslaitoksille otetaan Svartbäckinselältä meripohjan tasolta noin 20 metrin syvyydestä. Tarkkailujakson aikana otettava vesimäärä oli keskimäärin noin 38 m 3 /s.

109 109 (290) Tarkkailussa näytteeksi saatiin kaikkiaan 24 eri kalalajia. Biomassan tarkkailun perusteella merkittävimmät lajit olivat kuore, silakka, kuha ja kiiski. Vuositasolla tarkkailun aikana laitoksille ajautui kaloja tonnia. Yksilömäärinä laskettuna kaloja arvioitiin olevan 9,2 26 milj. yksilöä eri vuosina. Suurin osa laitoksiin ajautuneita kaloista oli pienikokoisia kaloja ja kalojen ajautumiseen järjestelmään vaikutti selkeimmin laitoksiin otettava vesimäärä. Kilpilahden laitoksille ajautuneen kaloista kuhaa on arviolta tonnia vuosittain. Selvityksessä arvioitiin että Kilpilahden teollisuuslaitosten jäähdytysvedenotto aiheuttaisi noin 5 % saaliin menetyksen ammattikalastajille kuhan osalta. Siikaa, joka on kuhan ohella merkittävin ammattikalastuksen saalislaji, havaittiin veden ottoon kulkeutuvien kalojen joukossa vain vähän. Suolapitoisuus ja lämpötila Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien purkuun mahdollisesti liittyviä vaikutuksia seurataan vertikaalisten suolapitoisuus- (saliniteetti) ja lämpötilamittausten avulla. Edellisinä vuosina jäähdytysvesien vaikutuksia ei ole havaittu. Tulosten perusteella Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien vaikutus oli havaittavissa vain talvella, jolloin purkuputkea lähinnä sijaitsevalla pisteellä väliveden lämpötila oli selvästi koholla. Kesän aikana jäähdytysvesien vaikutusta ei ollut havaittavissa. Jääpeite ja virtaukset Neste Oyj on selvittänyt jäähdytysvesien johtamisen vaikutuksia virtauksiin, jääpeitteeseen ja jäällä kulkuun Svartbäckinselällä ja sen länsipuolisella merialueella kolmena peräkkäisenä talvena vuosina Länsi- Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätöksen Nro 29/2006/2 edellyttämällä tavalla. Selvityksen suoritti Luode Consulting Oy. Varsinainen Svartbäckinselkä on laitosalueen edustalla satama-aluetta eikä siihen satamatoimintojen ja lämpökuorman vuoksi pääse muodostumaan yhtenäistä jääpeitettä edes kovina talvina. Tutkimus suunnattiin satama-alueen ulkopuolelle Kalvön ja mantereen väliseen salmeen ja sen länsipuolella sijaitsevan Löparön saaren edustalle. Laitosalueen lämpökuormalla voi vuosien mittausaineiston perusteella olla vaikutusta Kalvön salmen talvikauden kulkukelpoisuuteen, kun seuraavat ehdot täyttyvät: kulkukelpoinen jääpeite on jo ehtinyt muodostua salmeen Svartbäckinselälle tuleva jokivirtaama on suuruusluokaltaan >3 m/s merenpinta on selvästi -35 cm merenpinnan keskimääräisen tason yläpuolelle. Nämä ehdot eivät täyttyneet kertakaan kolmena talvena ( ) tehtyjen mittausten aikana.

110 110 (290) Maaperä ja pohjavesi Tutkimusjakson aineiston perusteella laaditun matemaattisen mallin tulosten perusteella jäähdytysvesien kulkeutuminen Kalvön salmeen on ollut todennäköistä kaikkina analysoituna talvina. Pääasialliset vaikutukset ovat rajoittuneet maalis-huhtikuun tilanteeseen, jolloin kevättulvat ovat käynnistyneet. Tulosten perusteella öljynjalostamolta ja alueen muilta teollisuuslaitoksilta purettavat jäähdytysvedet ovat voineet lyhentää kulkukelpoisen jääpeitteen kestoa muutamista päivistä korkeintaan viikkoon. Keskellä talvea jäähdytysvesiä on voinut kulkeutua Kalvön salmeen talvina ja , mutta ei talvena Talvikauden pienten jokivirtaamien vuoksi jäätä sulattava vaikutus on kuitenkin ollut epätodennäköinen. Perustilaselvitys Hakemukseen on liitetty Neste Oyj:n laatima Porvoon jalostamon maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys. Perustilaselvitys rakentuu vuotohistoriasta, pilaantuneen maaperän kunnostuskohteiden jäännöspitoisuustiedoista, hydrogeologisiin tutkimuksiin perustuvasta pohjaveden suojasuunnitelmasta sekä lähialueen pohjaveden tilan tarkkailutuloksista. Perustilaselvityksen laatimisessa on otettu huomioon ympäristöministeriön perustilaselvityksiä koskeva ohje. Porvoon jalostamo on toiminut Kilpilahdessa vuodesta 1965 lähtien. Pitkän toimintahistorian ja toiminnan jatkuvuuden vuoksi Porvoon jalostamolla ei ole mahdollista eikä perusteltua tehdä sellaista perustilaselvitystä, jolla selvitetään maaperän perustilaa toiminnan käynnistyessä. Seuraavassa on lyhyesti esitetty maaperän ja pohjaveden nykytila sekä Porvoon jalostamon toiminnan vaikutukset maaperään ja pohjaveteen em. perustilaselvityksen ja siihen liittyvien hakemuksen muiden liitteiden perusteella. Maa- ja kallioperä Kilpilahden teollisuusalueen maakerrosten paksuus on keskimäärin 2 m harvarakoisen kallion päällä. Painanteissa kerrospaksuus on enimmillään 12 m, mutta alueen pääruhjeissa kerrospaksuus ylittää paikoin 20 m. Tämän päällä on usein täytemaata, joka peittää valtaosan tuotantolaitosten alueesta. Painanteet kanavoivat ja ohjaavat pintavaluntaa sekä pohjaveden muodostumista. Vallitseva maalaji alueella on moreeni. Kallioperän ruhjeissa ja notkelmissa esiintyy yleisesti savea ja silttiä. Osa painanteista on soistunut. Alueella ei ole pohjavesimuodostelmaksi luokiteltavia maaperämuodostumia. Tuotantolaitosten kallioperää halkoo lukuisia ruhjelaaksoja. Lisäksi aluetta halkovat pienemmät kallion rikkonaisuusvyöhykkeet. Rakentamisen yhtey-

111 111 (290) dessä aluetta on osin täytetty ja louhittu. Rakennetut alueet ovat kuitenkin yleisesti ottaen ainakin osin pinnoitetut ja viemäröidyt. Pohja- ja pintavesiolosuhteet Kilpilahden teollisuusalue ei sijaitse vedenhankintaa varten tärkeällä ja siihen soveltuvalla pohjavesialueella. Pääosin ohuiden maapeitteiden ja rakennetun teollisuusalueen vuoksi pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Lähimmät pohjavesialueet ovat Mickelsböle ja Boxby. Mickelsböle (tunnus ) on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I) ja se sijaitsee luoteessa noin 4,1 km etäisyydellä. Boxby (tunnus ) on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (luokka II) ja se sijaitsee lännessä noin 5,9 km etäisyydellä. Pohjaveden virtauksen kannalta teollisuusalueen maaperä on huonosti vettä johtavaa ja virtaus on hyvin hidasta. Maalajit myös pidättävät veden mukana kulkeutuvia kemikaaleja. Pohjavettä ei hyödynnetä alueella. Kilpilahden teollisuusalueella on muutamia purouomia sekä makeavesiallas. Lisäksi kallioalueilla on pieniä soistumia. Purouomat johtavat mereen. Kilpilahden alueesta on tehty hydrogeologinen tutkimus, missä teollisuusalue on jaettu 17 valuma-alueeseen, joissa jokaisen valuma-alueen vedenjakajat ja pinta- ja pohjaveden purkautumiskohdat on määritetty. Porvoon jalostamon toiminta jakaantuu kahdeksan eri valuma-alueen alueelle. Jalostamolla käytettävät merkitykselliset vaaralliset aineet Porvoon jalostamon käytössä olevien kemikaalien kokonaislukumäärä on yli kemikaalia. Määrältään suurimmat kemikaaliryhmät ovat hiilivetyjä. Tuotteisiin lisätään erilaisia niiden ominaisuuksia parantavia lisäaineita mm. voitelevuuslisäainetta, suodatettavuuslisäainetta ja setaaniluvun korottajaa. Koska käytössä olevien aineiden lukumäärä on hyvin suuri, on tarkoituksenmukaista ryhmitellä ne maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaran kannalta sellaisiin aineryhmiin, joilla on merkitystä ottaen huomioon Kilpilahden teollisuusalueen laajuus ja mahdollisuudet käytännössä analysoida näitä aineita. Näillä perusteilla maaperän pilaantumisen kannalta merkitykselliset aineet ovat öljynjalostuksen syöttöaineita, öljytuotteita ja komponentteja kuten: raakaöljyt ja muut raskaat öljyt, bensiinijakeet sisältäen BTEX-aineet, oksygenaatit (TAME, TAEE, ETBE, MTBE, etanoli, metanoli), ja keskitisleet. Tämän lisäksi sataman laitureilla 8 ja 9 lastataan ja puretaan maaperän pilaantumisen kannalta merkityksellisiä fenolia ja styreeniä (Borealis Polymers Oy ja Bewi Styrochem Oy).

112 112 (290) Maaperän tila, pilaantuneisuus ja sen esiintyminen Maaperän tilaa arvioidaan toimintahistorian, vuotohistorian sekä kunnostuskohteiden jäännöspitoisuuden perusteella. Porvoon jalostamon pitkästä toimintahistoriasta johtuen jalostamon prosessialueiden ja säiliöalueen vallitilojen maaperä voidaan luokitella pilaantuneeksi samoin kuin suuri osa suurten putkisiltojen alustoista. Maaperään joutuneiden vuotojen historia on vuosina esitetty edellä kohdassa Ympäristökuormitus. Vuodot maaperään on viime vuosikymmeninä yleensä kunnostettu rakenteita vaarantamatta. Asennus-, kunnossapito- ja perusparannustöiden yhteydessä on lisäksi kunnostettu pilaantunutta maaperää noin 60 kohteessa. Useimman kunnostuskohteen maaperään on pilaantuneiden maa-ainesten poistoon jälkeen jäänyt ylemmän ohjearvon ylittäviä epäpuhtauspitoisuuksia. Jäännöspitoisuuksien maksimit on esitetty hakemuksen liitteessä. Kohteeseen jääneen pilaantuneen alueen laajuudesta ja kokonaismäärästä ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa. Maaperään pilaavat yhdisteet ovat pääosin öljyhiilivetyjä. Alueen maaperää pilaavat öljyhiilivedyt ovat usein pitkälle rapautuneita: helpommin haihtuvat yhdisteet ovat haihtuneet, veteen liukenevat öljy-yhdisteet ovat kulkeutuneen kohteista ja helposti mikrobiologisesti hajoavat yhdisteet ovat hajonneet. Rapautumisen ansiosta maaperään jääneet yhdisteet ovat heikosti haihtuvia, veteen niukkaliukoisia sekä pysyviä yhdisteitä, joten kulkeutumisriski kohteesta ympäristöön on epätodennäköinen. Alue on teollisuusaluetta ja siellä ei oleskele sivullisia. Alueella työskennellään öljynjalostamon työlupakäytännön mukaisessa suojavarustuksessa, joten altistusta suoran ihokosketuksen tai maan nielemisen kautta ei katsota tapahtuvan. Merkittävä altistuminen hengityksen kautta (maan pölyäminen tai haitta-aineiden haihtuminen maaperästä) ei ole todennäköistä, koska maan pilaantuneisuus usein sijaitsee syvemmissä maakerroksissa. Altistuminen on mahdollista maata kaivettaessa. Kaivutöissä käytetään työluvassa määriteltyjä henkilökohtaisia suojaimia. Vuotokohteista ja kunnostuskohteista voi kulkeutua pieniä määriä pohja- ja pintaveteen liuenneita öljyhiilivetyjä. Porvoon jalostamo ei sijaitse tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella ja alueen pinta- ja pohjavesiä ei käytetä talous- tai juomavetenä. Alueen läheisyydessä ei viljellä ravintokasveja ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia. Edellä esitetyn perusteella on todettu, että maaperään vuotaneet öljyhiilivedyt eivät aiheuta terveys- tai ympäristöriskiä.

113 113 (290) Ympäristömelu Pohjaveden tila Porvoon jalostamon toiminnan vaikutukset lähialueen pohjaveden tilaan arvioidaan pohjavesitarkkailun tulosten perusteella. Pohjaveden tilaa tarkkaillaan nykyisin Porvoon jalostamon vaikutusalueella, Kilpilahden suljetun kaatopaikan ympäristössä sekä suljetun öljyisten jätteiden käsittelyalueen vaikutusalueella. Kierrätysalueen pohjavesitarkkailu on lopetettu. Pohjaveden tilaa on tarkkailtu vuodesta Neste Oyj:n Kilpilahden kaatopaikka oli öljynjalostamon, petrokemian ja muovitehtaiden jätteiden kaatopaikkana vuosina Kaatopaikka suljettiin vuonna Suljetun kaatopaikan vaikutus kaatopaikan suotoveden ja lähialueen pohjavesien laatuun on selvästi havaittavissa, kohonneista bentseeni-, MTBE- ja AOX-pitoisuuksista. Kauempaa kaatopaikasta olevassa pintaveden tarkkailupisteessä sekä pohjaveden havaintoputken veden laadussa selvää vaikutusta ei enää voida havaita. Porvoon jalostamon alueella käsiteltiin vuosina kompostoimalla öljyisiä jätteitä peltokäsittelyllä. Jätteiden toimittaminen peltoalueelle lopetettiin vuonna Alueelta otettujen maaperänäytteiden öljyhiilivetypitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvo sekä keskitisleille että raskaille öljyjakeille kaikissa peltolohkoissa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että maaperässä olevat öljyhiilivedyt hajoavat mikrobiologisesti hitaasti. Pohja- ja pintaveden haitta-ainepitoisuudet alittivat talousveden laatuvaatimukset. Tulosten perusteella peltoalueella ei ole merkittävää vaikutusta alueen pohjaja pintaveden laatuun. Porvoon jalostamon kierrätysalueella on tarkkailtu betoni- ja asfalttijätteen varastoinnin, murskauksen ja hyötykäytön vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun vuosina Tulosten perusteella alueen kentän rakenteisiin käytetyllä betonimurskeella ja varastoidulla asfalttijätteellä ei ole merkittävää vaikutusta alueen pohjaveden laatuun. Tarkkailu on lopetettu Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksynnällä (kannanotto ) vuoden 2014 jälkeen. Porvoon jalostamon toiminnan vaikutuksia muun lähialueen pohjaveden laatuun on arvioitu erillisessä hakemuksen liitteessä, jossa pohjaveden tilaa on tarkasteltu valuma-alueittain. Alueen pohjavesitarkkailussa havaittuja haitta-aineita ovat bentseeni, etyylibentseeni, ksyleeni, MTBE, TAME ja ETBE. Haitta-aineita on havaittu neljällä eri valuma-alueella. Riskitarkastelussa on tehty valuma-alueittainen tarkastelu. Tarkastelun johtopäätöksien mukaan Porvoon jalostamon lähialueen pohjavedestä havaitut öljyhiilivedyt ja bensiinin lisäaineet (oksygenaatit) eivät aiheuta haittaa ympäristölle. Alueen pohjavettä ei käytetä juoma- ja talousvetenä eivätkä kyseiset haitta-aineet aiheuta haittaa ihmisten terveydelle. Jalostamolla on tehty ympäristömeluselvityksiä vuosina 1992, 1998, 2003 ja Vuoden 2003 jälkeen jalostamolla on tapahtunut useita muutok-

114 114 (290) sia, jotka ovat vaikuttaneet myös meluun. Käyttöön on otettu muun muassa uusi tuotantolinja 4 sekä kaksi NEXBTL-yksikköä ja niiden esikäsittelylaitokset. Nämä muutokset näkyvät myös kokonaismelussa, kun verrataan vuosien 2003 ja 2011 meluselvityksien tuloksia. Vuoden 2011 meluselvityksen melupäästömittauksissa mitattiin 36 melulähdettä. Näiden pisteiden lisäksi satamassa mitattiin viiden säiliölaivan aiheuttama melupäästö. Meluselvityksen yhteydessä toteutettiin myös mittaustuloksiin ja arvioihin perustuva mallilaskenta melun leviämisen osalta. Laskennan keskeiset tulokset lähimmillä asuintaloilla olivat seuraavat: Nybyn kylässä vakiotoiminnan melutaso on suurimmillaan eli melun kannalta lähimmillä taloilla noin 50 db ja useilla muilla taloilla noin db. Tolkkisten ja Emäsalon lähimmillä rannoilla pelkän jalostamon melun 40 db vyöhyke ulottuu juuri rantaviivalle. Jalostamon ja sataman yhteismelun taso on rannalla suurimmillaan noin db. Muissa suunnissa jalostamon ja sataman melu ei ole merkittävää. Mallinnuksen tulos vastaa pitkän ajanjakson aikana esiintyvää keskimääräistä melutasoa (energiakeskiarvoa) eli toisin sanoen keskiäänitasoa L Aeq, joka saataisiin myös hyvin pitkäaikaisella mittauksella. Melutasoja on mitattu Porvoon jalostamon ympäristössä 1980-luvulta saakka. Hakemusaineistoon liitettyjen vuosien 2012 ja 2013 mittausraporttien mukaan ei jalostamon ympäristössä normaalioperoinnin aikana ja hyväksyttävissä mittausolosuhteissa mitattu lupamääräyksiä ylittäviä melutasoja. Lisäksi ympäristömelua on kesän 2013 aikana mitattu jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla pitkäaikaisesti. Mittaukset suoritti Neste Oyj:n toimeksiannosta APL Systems. Mittausten tarkoituksena oli selvittää jalostamoalueen melun leviämistä läheisen asutuksen suuntaan. Mittauksia tehtiin kolmessa pisteessä seuraavasti: MP 1 MP 2 MP Voimassa olevien melurajojen päiväarvojen ylityksiä havaittiin mittausjaksolla kaksi. Molemmat päiväarvojen ylitykset havaittiin Nybyn kylässä mittauspisteessä MP 2. Toinen ylityksistä tapahtui äänitallenteiden mukaan mittauspisteen lähellä tapahtuneen rakennus- tai remontointitoiminnan johdosta ja toinen ylitys tapahtui kovan tuulen nostaessa keskiäänitasoja. Melurajojen yöarvot ylittyivät häiriintyviä kohteita edustavissa pisteissä , , 8.6. sekä Äänitallenteiden mukaan kaikki yöajan rajaarvojen ylitykset johtuivat luonnonilmiöistä (linnut, ukkonen, kova tuuli).

115 115 (290) Terveys ja viihtyisyys Teollisuusalueen aiheuttamia melutasojen ylityksiä ei mittausjaksolla havaittu. Häiriötilanteissa melutaso voi hetkellisesti nousta laitoksen normaalitoiminnon melutasoa huomattavasti korkeammaksi. Muun muassa soihdutuksilla on merkittävä vaikutus meluvyöhykkeiden laajenemiseen. Aiemmin on arvioitu, että esimerkiksi soihdun 1 käyttö aiheuttaa 50 db:n meluvyöhykkeen laajenemisen jalostamon itä- ja pohjoissuunnassa noin yhdellä kilometrillä. Jalostamoalueella käyttöönotettava Oy Aga Ab:n uusi vedyntuotantolaitos ja Neste Oyj:n jalostamon uusi SDA-yksikkö nostavat nykyisiä normaalitoiminnan aikaisia melutasoja Nybyn suunnassa, jollei jalostamolla ja Oy Aga Ab:n laitoksilla toteuteta melun vähentämistoimenpiteitä. Esitettyjä meluntorjuntatoimenpiteitä on käsitelty edellä kohdassa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristökuormituksen rajoittaminen. Alueen asutusta ja virkistyskäyttöä on kuvattu edellä kohdassa Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö. Porvoon jalostamon toiminnan vaikutuksista yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen on pitkäaikaista kokemusta. Hakijan käsityksen mukaan alueen asukkaiden kokemat haittavaikutukset ovat vähentyneet viimeisen 10 vuoden aikana. Haitallista vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen silti koetaan ajoittain poikkeustilanteiden melun ja soihdutusten vuoksi. Hakijan tietoon tulleiden erilaisten valitusten määrä on pysynyt samana viime vuosien aikana. Hakemuksessa arvioidaan, että Porvoon jalostamon normaalitoiminnasta ei aiheudu viihtyisyyshaittaa eikä haittaa ihmisen terveydelle. Viihtyisyyshaittaa voi ajoittain esiintyä laitoksen häiriötilanteiden aikana. Terveyshaitta olisi mahdollinen vain onnettomuuden tai ennakoimattoman vakavan häiriötilanteen seurauksena. Luonto ja suojeltavat kohteet Kilpilahden teollisuusalue rajoittuu sen pohjois- ja itäsuunnassa mereen. Ympäröivät maa-alueet ovat pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Vähäiset rakentamattomat osat teollisuusalueesta ovat melko tyypillistä rannikon luonnonympäristöä. Teollisuusalueella ei ole luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia kohteita tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kilpilahden teollisuusalueen länsi-lounaispuolella sijaitsee valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan ja Natura verkostoon kuuluva suoalue (Boxin suot, FI ). Teollisuusalueen eteläpuolella on Klobbuddenin luonnonsuojelualue. Porvoonjoen suistossa sijaitsee kansallisesti (FINIBA) ja kansainvälisesti (IBA) tärkeä lintualue.

116 116 (290) Kilpilahden ranta-alueilla, teollisuusalueella ja teollisuusalueen lähistöllä, on useita muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (pronssikautisia kalmistoja ja muinaishautoja). Muutokset alueen luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ovat syntyneet kun teollisuuslaitokset on rakennettu ja niitä on laajennettu. Vaikutukset ovat paikallisia ja ne ovat syntyneet, kun teollisuusalue on rakennettu. Porvoon jalostamon toiminnalla ei ole vaikutuksia edellä esitettyjen suojelualueiden tai kiinteiden muinaismuistojen suojeluarvoihin. LAITOSTEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Jalostamon turvallista käyttöä ja kunnossapitoa ohjaa sertifioitu toimintajärjestelmä. Toimintajärjestelmän ohjeistuksessa on kuvattu jalostamon kaikki toiminnot. Prosessiyksiköiden ohjeistuksessa on kuvattu pysäytykset, käynnistykset, normaali operointi ja operointiarvot sekä toiminta poikkeavissa tilanteissa. Ohjeistuksesta vastaa kunkin toiminnon vetäjä tai aiheen asiantuntija. Ohjeet päivitetään aina kun tapahtuu toiminnallisia tai teknisiä muutoksia ja ne tarkistetaan vähintään kolmen vuoden välein. Listaus muuttuneista käyttö- ja päästötarkkailun ohjeista toimitetaan vuosiraportoinnin yhteydessä Uudenmaan ELY:lle ja Porvoon ja Sipoon kuntiin. Sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla varmistetaan järjestelmän toimivuus. Prosessien ohjaus ja tiedonkeräys Jalostamon prosessien ohjauksessa käytetään automaatiojärjestelmää suojaus- ja lukitustoimintoineen (ohjausjärjestelmä). Prosessia valvoo ja ohjaa keskeytymättömässä vuorotyössä organisaatio, johon kuuluu prosessin erityspiirteisiin soveltuvan teoreettisen ja käytännön asiantuntijakoulutuksen saaneet tuotantomestarit, ohjaamo- ja kenttäoperaattorit. Laitteiden ja ohjausjärjestelmän systemaattinen tarkastus ja kunnon valvonta sekä ennakoiva kunnossapito yhdistettyinä huoltokorjausten kanssa takaavat turvallisen operoinnin ja korkean käyttöasteen. Jalostamon tuotantoprosessin valvonta on keskitetty yhteen keskusohjaamoon, jolloin informaationkulku on saatu operaattoreiden välillä tehokkaaksi ja reagointi jalostamon poikkeamatilanteisiin nopeaksi. Energialaitoksella ja jätevesilaitoksella ja esikäsittely-yksiköillä on käytössä omat paikalliset ohjaamot. Myös satamassa ja terminaaleilla on omat ohjaamonsa. Jalostamon prosessinohjauksen perustaso on toteutettu nykyaikaisilla hajautetuilla automaatiojärjestelmillä, joita on uusittu ja yhtenäistetty kattavasti. Automaatiojärjestelmän toteutuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota turvallisuuteen ja käytettävyyteen mm. kahdentamalla järjestelmän kriittiset laitteet.

117 117 (290) Automaatiojärjestelmätason yläpuolelle on rakennettu prosessitietokonejärjestelmä, joka suorittaa jalostamon raportointia ja monimutkaisempia prosessin säätötoimintoja ja toimii prosessitiedonjakelijana eri puolelle jalostamoa PC-yhteyksien avulla. Säiliöalueella on automaatiojärjestelmän lisäksi säiliöalue- ja jakeluterminaalin toimintojen hallintajärjestelmä (JA- WA), jonka avulla hallitaan säiliöiden väliset siirrot ja niiden raportointi. Säiliöiden pintamittausjärjestelmät liittyvät JAWA- ja säiliöalueen automaatiojärjestelmiin. Eri ohjausjärjestelmät välittävät jalostamon prosessisuureiden hälytykset operaattoreille. Hälytykset esitetään järjestelmän monitoreilla ja ne kirjautuvat erillisille hälytyskirjoittimille. Lisäksi prosessialueella on runsaasti kenttämittauksia, jotta operaattorit voivat paikallisesti seurata yksiköidensä toimintaa. Kenttäoperaattoreilla on käytettävissään myös automaatiojärjestelmien monitoreita sekä TOP- ja JAWA-järjestelmien näytöt omissa tukitiloissaan. Turva-automaatio Turva-automaatiojärjestelmällä tarkoitetaan erillistä suojausjärjestelmää, joka on rakennettu toiminnallisesti riippumattomaksi jalostamon varsinaisista prosessinohjaus- tai automaatiojärjestelmistä. Jalostusprosessien riskialttiit osat, joissa esiintyy vaarallisia prosessiolosuhteita kuten korkeita lämpötiloja, korkeita/matalia paineita ja korkeita/matalia pintoja, on varustettu automaatiojärjestelmällä, joka tarvittaessa tekee suojaus- tai lukitustoimenpiteen laitteessa tai prosessiyksikössä. Suojaus tarkoittaa prosessiyksikön tai sen osan ajamista turvalliseen tilaan joko käyttö- tai turva-automaation avulla. Suojauksia on rakennettu henkilöiden, ympäristön ja omaisuuden suojaamiseksi sekä laitteiden rikkoontumisen estämiseksi. Turvallisuuden kannalta kriittisimmät suojaukset on toteutettu turva-automaatiojärjestelmän avulla. Jalostustoiminnassa tyypillisiä turva-automaation piirissä olevia laitteita ovat mm. prosessiuunit, polttokaasun pisaranerottimet, kompressorit, pumput, höyrynkehittimet ja muut paineenalaiset kolonnit ja reaktorit. Muutamia monimutkaisempia laskentoja vaativia suojauksia, mm. prosessiuuneilla, on poikkeuksellisesti toteutettu automaatiojärjestelmässä teknisistä syistä johtuen. Hätäpysäytysjärjestelmä on turva-automaatiojärjestelmän osatoiminto, jossa suojaus aikaansaadaan erillisellä hätäpysäytyskytkimellä. Hätäpysäytyskytkimiä sijaitsee normaalisti kentällä kulkuväylien välittömässä läheisyydessä, jotta niihin on helppo ulottua tarvittaessa, sekä keskusohjaamossa. Tarve käyttää hätäpysäytyskytkintä voi syntyä esim. näköhavaintoon perustuvasta vaaratilanteen havaitsemisesta prosessissa, ennen kuin varsinaiset suojaukset ehtivät toimia. Hätäpysäytyskytkimen vaikutusalue on tyypillisesti laajempi, kuin yksittäisen prosessisuojauksen.

118 118 (290) Päästötarkkailu Prosessitietokonejärjestelmät TOP ja SÄHE sekä NesteERS ja UMS Automaatiojärjestelmätason yläpuolelle on rakennettu prosessitietokonejärjestelmä, joka suorittaa jalostamon raportointia ja monimutkaisempia prosessin säätötoimintoja ja toimii prosessitiedon jakelijana eri puolelle jalostamoa PC-yhteyksien avulla. Mittaustiedon käsittely ja historiatallennus on kahdennettu. Historiatieto tallennetaan kaikista järjestelmään tuoduista mittauksista ja järjestelmässä lasketuista suureista. Tunnuslukuja lasketaan ja näytetään sekä ohjaus- että raportointitarkoituksiin. NesteERS-järjestelmään kootaan minuuttitason tietoa jalostamon jatkuvatoimisilta päästöanalysaattoreilta TOP- ja SÄHE-järjestelmien kautta. NesteERS-järjestelmässä suoritetaan kerätyn datan perusteella jatkuvatoimisten päästöanalysaattorien päästölaskenta, joka kumuloidaan minuuttitasolta. Järjestelmässä seurataan myös jatkuvatoimisten päästöanalysaattorien hylättyjen päivien määrää, tehdään vertailu päästöraja-arvoihin ja seurataan käyttöaikoja. NesteERS-järjestelmään tuodaan tietoa myös jätevesilaitoksen ja tuotantolinja kolmen (TL3) ulkoilman bentseenimittauksista. UMS-järjestelmä (Utility Management System) on käyttöhyödykkeiden seuranta- ja raportointijärjestelmä, joka on otettu käyttöön vuonna UMSjärjestelmässä määritetään ja raportoidaan polttoainemäärät sekä CO 2- määrät yksiköittäin, energiaindeksi sekä höyryn ja sähkön määrät. Muu käyttötarkkailu Jalostamon toimintajärjestelmään sisältyy lukuisia yksittäisiä ohjeita, jotka on esitetty hakemuksen liitteinä. Ohjeisiin sisältyy käyttötarkkailuun liittyen mm. raaka- ja polttoaineiden laaduntarkkailun ohjeet sekä kullekin yksiköille omat kuvauksensa ja käyttötarkkailuohjeensa. Päästöt ilmaan Porvoon jalostamon päästöt ilmaan määritetään jatkuvatoimisin mittauksin, määrävälein tehtävin mittauksin sekä laskennallisesti. Jatkuvatoimisia mittauksia jalostamolla on rikkilaitoksella, FCC-yksiköllä, vety-yksiköllä 2 (VY2), pohjaöljy-yksiköllä (MHC, LCF) ja energiantuotantoyksiköillä. Mitattavat epäpuhtaudet ovat SO 2, NO X, CH 4, NH 3, hiukkaset, HCN, CO, CO 2, O 2 ja kosteus. Mitattavat epäpuhtaudet vaihtelevat tarkkailtavan yksikön mukaan. Lisäksi RT3-yksikölle lisättiin vuoden 2015 suurseisokin yhteydessä jatkuvatoiminen ilmapäästöanalysaattori, joka esitetään otettavaksi käyttöön päästölaskennassa vuoden 2017 alusta Rikkidioksidipäästöt määritetään sekä jatkuvatoimisilla päästöanalysaattoreilla että laskennallisesti. Kohteissa, joissa on päästöanalysaattori, käytetään raportoinnissa ensisijaisesti mittaustuloksia. Rikkidioksidia mitataan

119 119 (290) jatkuvatoimisilla analysaattoreilla kaikilla edellä mainituilla yksiköillä. Energiantuotantoyksiköistä SO 2-mittaus on käytössä kattiloilla K1, K2 ja K5. Lisäksi RTO- sekä FCC-yksiköissä seurataan ja säilytetään analysaattorien tulosten rinnalla myös laskennallisia tuloksia. Laskennallisesti rikkidioksidipäästöt määritetään tuotantolinjojen 1 3 uuneille sekä soihdutuksille. Uunien rikkidioksidipäästöt määritetään uuneilla poltetun polttokaasun määrän sekä laboratorioanalyysien avulla. Soihdutusten rikkidioksidipäästöt lasketaan käyttäen laboratorioanalyyseillä määritettyä soihtukaasun koostumusta sekä arviota, jonka mukaan soihtusäiliön paineen ylittäessä 7 kpa soihtukaasun virtaus soihtuun on 2 t/h. Rikin häiriöpäästöt määritetään arvioimalla siten, että alueen tai yksikön käyttöinsinööri arvioi kuukausittain mahdolliset rikkipitoiset häiriöpäästöt. Lisäksi rikkipäästöjen hallintaan liittyvää kokonaisuutta on seurattu laskennallisen rikkitaseen avulla. Typenoksidien päästöt määritetään käyttäen jalostamon jatkuvatoimisia päästöanalysaattoreita sekä vuosittain suoritettavien määräaikaismittausten tuloksia. Jatkuvatoimisilla päästöanalysaattoreilla määritetään FCCyksikön, rikkilaitoksen, pohjaöljy-yksikön, vety-yksikön (VY2) sekä energiantuotantoyksiköistä KTVL2:n, KTVL3:n, K1:n, K2:n ja K5:n NO X-päästöt. Vuosittaisiin määräaikaismittauksiin perustuvaa päästömääritystä käytetään seuraavissa päästökohteissa: ALKY, BERB3/REF3, BIY, TT2, HEU, KAAPO, KARP2/SYRP, KARP3, KTY, LK2, RT3, VK, VY ja VHVI. Vuosittaiset määräaikaismittaukset suorittaa ulkopuolinen akkreditoitu mittaaja. NO X-päästöt on mahdollista määrittää myös polttoaineiden kautta käyttäen keskimääräisiä lämpöarvoja ja ominaispäästökertoimia. Vuonna 2008 suoritettu jalostamon hiukkaskartoitus osoitti, että jalostamon merkittäviä hiukkaspäästökohteita ovat FCC-yksikkö sekä energialaitoksen kattilat 1 ja 2. Vuoteen 2008 saakka hiukkaspäästöjä on laskettu ja raportoitu myös muille prosessiyksiköille sekä soihduille. Nykyisin hiukkaspäästöt määritetään kattiloille K1 ja K2 sekä FCC-yksikölle. Hiukkaspäästöt määritetään jatkuvatoimisilla päästöanalysaattoreilla. Alueen käyttöinsinööri tai -päällikkö arvioi mahdolliset analysaattorien toimintakatkojen aikaiset häiriöpäästöt. Raskasmetallipäästöt määritetään samoille yksiköille kuin hiukkaspäästöt. FCC-yksikön nikkeli- ja vanadiinipäästömäärät lasketaan pölynneen katalyytin koostumuksen kautta. Kattiloiden nikkeli, vanadiini, kadmium, elohopea, lyijy, arseeni ja kromi määritetään kattiloilla poltetun raskaan polttoöljyn määrän sekä laboratorioanalyysien avulla. Haihtuvien hiilivetyjen (VOC) päästöt arvioidaan laskennallisesti ja niitä täydennetään hajapäästöjen osalta niin sanotuilla vuotomittauksilla. VOCpäästöt jaetaan haja-, säiliö- ja lastauspäästöihin sekä jätevesijärjestelmän ja esikäsittelyn päästöihin. Kullekin näistä päästökohdekategorioista on määritelty VOC-päästöjen arviointimenettelyt erikseen.

120 120 (290) VOC-hajapäästöjen määrittämisessä käytetään sekä teoreettista keskimääräisiin SOCMI (Synthetic Organic Chemical Manufacturing Industry) -emissiokertoimiin perustuvaa arviointimenetelmää että vuotomittauksiin ja Leak/No-leak-kertoimiin perustuvaa laskentamenetelmää. Vuotuiset vuotomittaukset ja Leak/No leak-kertoimet ovat ensisijainen VOChajapäästöjen määritystapa. Jos vuotomittauksia ei ole mahdollista tehdä, käytetään SOCMI-kertoimiin perustuvaa laskentamenetelmää. Säiliöiden VOC-päästöjen määrä arvioidaan teoreettisia arviointimenetelmiä käyttäen. Porvoon jalostamolla käytössä oleva VOC-päästöjen laskentamalli perustuu API-standardeissa (American Petroleum Institute) 2517, 2518 ja 2519 esitettyihin laskentamenetelmiin. Laivojen lastauksen VOC-päästöt ovat pääasiassa laivojen tankkien syrjäytyshäviöitä. Laivalastauspäästöt lasketaan Concawen raportissa 85/54 mainittujen päästökertoimien avulla. Käytetyt kertoimet ovat bensiinille 0,033 % ja petrolille/dieselille 0,01 % läpimenosta. Vuotuinen päästömäärä saadaan kertomalla vuotuiset läpimenomäärät em. kertoimilla. Porvoon jalostamon satamassa on vuoden 2013 lopussa otettu käyttöön lastauskaasujen talteenottojärjestelmä, jolla saadaan vähennettyä laivalastauksen VOC-päästöjä noin 700 t/a. Talteenoton käyttöönotossa talteenotettu VOCmäärä huomioidaan laivauksen lastauspäästöissä vähentävästi. Talteenottojärjestelmän poistokaasujen haihtuvien hiilivetyjen määrä mitataan määräaikaismittauksilla. Jakeluterminaalilla on käytössä lastauskaasujen talteenottojärjestelmä. Jos talteenottojärjestelmä ei ole käytössä, lasketaan lastauspäästöt laskennallisesti Concawen raportin 85/54 kaavan mukaisesti. Jakeluterminaalin lastauskaasujen talteenottojärjestelmän poistokaasujen haihtuvien hiilivetyjen määrä määritetään joka toinen vuosi suoritettavilla määräaikaismittauksilla. Jätevesijärjestelmästä eli öljyisenveden viemäristä sekä aktiivihiili- ja aktiivilietelaitoksilta syntyy VOC-päästöjä. Päästöjen määrittämiseen käytetään jätevesijärjestelmien päästöjen laskemiseen kehitettyä simulointiohjelmaa WATER9. Aktiivilietelaitoksen biologisen käsittelyn ja flotaattorin päästöt lasketaan käyttämällä VDI:n (Verein Deutscher Ingenieure) määrittämiä pinta-alaan perustuvia kertoimia. Vuonna 2011 tunnistettiin lisääntyneen kasviöljykäytön vuoksi uutena VOC-päästökohteena esikäsittely 2 -yksikkö. Uuttokäsitellyissä kasviöljyissä on jäännösliuotinta, joka esikäsittelyprosessia haihtuu aiheuttaen VOCpäästöjä. Esikäsittely 2 -yksikön VOC-päästöt määritetään laskennallisesti. Hiilidioksidipäästöjä (CO 2) tarkkaillaan päästökauppalain (311/2011) edellyttämällä tavalla. Hiilidioksidin lähdevirrat jalostamolla jaetaan polttoperäisiin, prosessiperäisiin ja soihtuihin. Päästöt määritetään laskennallisesti, mutta rikkilaitoksella, FCC-yksiköllä, vety-yksiköllä, pohjaöljy-yksiköllä ja energiantuotantoyksiköillä sisältyy jatkuvatoimisiin päästömittauksiin myös

121 121 (290) CO 2. FCC-yksikön osalta CO 2-päästön määritys myös perustuu jatkuvatoimiseen mittaukseen. Vuodesta 2010 alkaen on Porvoon jalostamolla seurattu E-PRTR-rekisterin mukaisesti lisäksi seuraavia ilmapäästöjä: metaani, raskasmetallit (vanadiini, nikkeli, arseeni, kadmium, kupari, elohopea, lyijy, sinkki), TRS-yhdisteet, ammoniakki, fluorivety, ja bentseeni. Päästöt vesiin Jätevesilaitokselta mereen purettavien (purkukohta 1) jätevesien laatua tarkkaillaan automaattisen näytteidenottolaitteiden avulla. Näytteet ovat kokoomanäytteitä ja ne analysoidaan jalostamon omassa laboratoriossa. Näytteistä fenolinäytteet ovat yhden vuorokauden kokoomanäytteitä ja ne kerätään kaksi kertaa viikossa. Kemiallinen hapenkulutus, typpi-, fosfori- ja öljynäytteet kerätään 3 4 vuorokauden kokoomanäytteinä kaksi kertaa viikossa. Lisäksi jätevesien lämpötila ja ph-mitataan on-line mittauksina. Kartanonlahden puron kautta (purkukohta 2) mereen johdettavien vesien seuranta perustuu kaksi kertaa viikossa otettaviin tarkkailunäytteisiin. Näytteistä analysoidaan öljy-, fosfori-, typpi ja kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet. Merivesitunnelin kautta (purkukohta 3) mereen johdettavien vesien laatua ei seurata Neste Oyj:n toimesta. Porvoon jalostamon kuormituksena purkukohdan 3 veden osalta otetaan huomioon voimalaitokselta jäähdytysvesien joukkoon kattiloille syötetty fosfori. Purkukohdan 3 fosforipäästön määrityksessä on alkaen käytetty laboratorioanalyyseihin perustuvaa laskentatapaa. Analyysit tehdään kattiloiden K1, K2 ja kaasuturbiinivoimalaitoksen KTVL3 ulospuhallusvesistä. Purkukohta 3:n kokonaisfosforipäästö määritetään laskemalla yhteen päästökohteiden K1, K2 ja KTVL3 fosforipäästöt. Jätevesien purkukohdan 1 virtaamamittaus on uusittu ja kahdennettu vuoden 2013 jälkeen siten, että mittapadon sijaan virtaamamittaus perustuu nykyisin kahteen magneettiseen mittaukseen, jotka on varmennettu kahdella ultraäänimittauksella. Purkukohdan 2 virtaamamittaus perustuu automaattiseen mittapadon pinnankorkeustiedon seurantaan. Purkukohdan 2 automaattinen virtausmittaus tarkistetaan kerran viikossa lukemalla mittapadon pinnankorkeus ja laskemalla virtaama virtauskäyrien avulla. Laskennallista lukua verrataan automaattiseen tietoon. Ellei vertailulaskelmissa esiinny suuria eroja, kalibroidaan automaattiset virtausmittaukset joka toinen vuosi.

122 122 (290) Vuonna 2010 jalostamolla selvitettiin, mitä ympäristölle haitallisia tai vaarallisia aineita voi normaalin toiminnan, häiriöiden tai muiden poikkeuksellisten tilanteiden yhteydessä päästä jätevedenpuhdistamolle ja edelleen puhdistusprosessin jälkeen mereen. Selvityksen perusteella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa n:o 166/2006 (E-PRTR asetus) annetut kynnysarvot ylittyivät arseenin, kuparin, nikkelin, sinkin sekä fluoridin kohdalla ja ne on ilmoitettava Euroopan päästörekisteriin E-PRTR raportointikynnyksen ylittyessä. Jalostamon vesistöpäästötarkkailussa näiden haittaaineiden tarkkailutiheydeksi on määritelty kerran kuukaudessa. Näytteet analysoidaan ulkopuolisessa laboratoriossa. Jätevesikuormituksen lisäksi tarkkaillaan jäähdytysvesien määrää, lämpötilaa ja lämpökuormaa. Jäähdytysvettä käyttävät Neste Oyj:n lisäksi Borealis Polymers Oy ja Bewi Styrochem Oy. Kukin laitos kirjaa sekä laitoksellensa tulevan että sieltä lähtevän jäähdytysveden lämpötilan ja käytetyn vesimäärän (m 3 /h). Lämpökuorma määritetään laskennallisesti edellä mainittujen tietojen avulla. Jätetarkkailu Vaikutusten tarkkailu Jalostamon ja energialaitoksen jätteiden käsittely ja kirjanpito on ohjeistettu yksityiskohtaisesi jalostamon toimintajärjestelmässä. Jalostamo huolehtii sopimuksista ulkopuolisten urakoitsijoiden kanssa jätteiden keräilypisteisiin ja kuljetuksiin liittyen. Jäteurakoitsija huolehtii virallisten keräilypisteiden tyhjennyksistä ja kuormien punnituksista. Linjat vastaavat jätteiden toimittamisesta virallisiin keräyspisteisiin Neste Oyj:n alueella. Erilliskuljetuksin kaatopaikalle vietävien jätteiden mukana on aina siirtoasiakirja. Kuormat punnitaan vastaanottopaikalla, ja punnitustodistukset toimitetaan kaatopaikan toimesta jätteen lähettäjälle. Kaatopaikkajätteen kaatopaikkakelpoisuus varmistetaan kaatopaikkakelpoisuustestien avulla aina, jos on epäilyksiä kaatopaikkakelpoisuuskriteereiden täyttymisestä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Ilmanlaadun tarkkailu Kilpilahden teollisuusalueen ympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Neste Oyj:n toimesta tehtävien jatkuvatoimisten mittausten avulla. Lisäksi Neste Oyj osallistuu Uudenmaan maakunnan alueella toteutettavaan bioindikaattoriseurantaan, minkä ohella bioindikaattoriseurantaa on tehty Neste Oyj:n toimeksiannosta myös Porvoon öljynjalostamon välittömässä läheisyydessä vuosina 2000, 2004, 2009 ja Neste Oyj:n ilmanlaadun jatkuvatoimiseen mittausverkostoon kuluu Porvoon alueella kolme mittausasemaa (Mustijoki, Nyby ja Svartbäck) kaasumaisten ilman epäpuhtauksien mittaamista varten. Lisäksi verkostoon kuuluu erillinen säähavaintoasema. Nybyn mittausasema korvasi vuonna 2011 entisen Löparön taustamittausaseman ja Svartbäckin mittausasema korvasi Riemarin mittausaseman vuoden 2013 alusta alkaen.

123 123 (290) Kaikilla kolmella asemalla mitataan rikkidioksidia. Mustijoen asemalla mitataan lisäksi typenoksideja ja otsonia ja Nybyssä pelkistyneitä rikkiyhdisteitä. Merialueen tilan ja kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu Porvoon edustan merialueen tilaa ja kalataloudellisia vaikutuksia seurataan nykyisin vuosille laaditun yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailuun osallistuvat kuormittajat ovat Porvoon kaupunki/hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo ja Kilpilahden tuotantolaitokset. Yhteistarkkailuohjelmaan sisältyy vedenlaatu-, pohjaeläin- ja haittaainetutkimukset sekä kalataloudellinen tarkkailu. Aiemmin tarkkailuun sisältynyt jää- ja sumuolosuhteiden tarkkailu on lopetettu vuonna 2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksynnällä. Yhteistarkkailu jakautuu vuosittain toteutettavaan perustarkkailuun ja määrävuosin toteutettavaan laajennettuun tarkkailuun. Yhteistarkkailun keskeisin tavoite on selvittää vesistöön tulevan kuormituksen sekä vesistön ja kalaston tilan ja kalastuksen välisiä riippuvuussuhteita. Veden laadun osalta tarkkailun painopiste on kuormituksen aiheuttaman rehevyystason seurannassa. Pohjaeläintutkimus kertoo tutkimusalueen ekosysteemin tilan kehityksestä pidemmällä aikavälillä ja palvelee myös tutkimusalueen kalataloudellista tutkimusta. Kalataloudellisella tutkimuksella selvitetään kuormituksen vaikutuksia kalaston koostumukseen ja määrään, kalojen käyttökelpoisuuteen sekä kalastukseen. Haitta-ainetutkimuksilla selvitetään haittaaineiden pitoisuuksia ja levinneisyyttä tutkimusalueen sedimenteissä sekä haitallisten aineiden kerääntymistä tutkimusalueen kaloihin ja pohjaeläimiin. Pohja- ja pintavesien tarkkailu Kilpilahden alueella ja Porvoon jalostamon ympäristössä tarkkaillaan pohja- ja pintavesiä neljän eri ohjelman mukaisesti. Ohjelmat ovat: Pohjaveden tarkkailu Porvoon jalostamolla, Suljetun kaatopaikan tarkkailuohjelma, Öljyisten jätteiden peltokäsittelyalueen maaperätutkimukset sekä pohja- ja pintaveden tarkkailu, ja Maaperän kunnostuksen jälkeinen pohjaveden tarkkailu Neste Oyj Porvoon satamassa. Vuoteen 2014 jatkunut jalostamon kierrätysalueen pohjavesitarkkailu (betoni- ja asfalttijätteen varastoinnin ja murskauksen vaikutukset) on lopetettu Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksynnällä (kannanotto ). Pohjaveden tarkkailu Porvoon jalostamon lähialueella suoritetaan päivätyn tarkkailuohjelman mukaan. Pohjavesihavaintoputkien (11 kpl) sijainti perustuu VTT:n selvityksiin Kilpilahden alueen hydrogeolo-

124 124 (290) Laadunvarmistus gisista olosuhteista. Pohjavedestä määritetään fysikaalisten ominaisuuksien lisäksi bensiinikomponentteja ja öljyhiilivedyt. Suljetun kaatopaikan ja suljetun öljyisten jätteiden peltokäsittelyalueen pohja- ja pintavesien tarkkailua tehdään päivitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Suljetun kaatopaikan pintavesitarkkailua tehdään kahdesta pintavesipisteestä ja pohjavesitarkkailua yhteensä seitsemästä pohjaveden havaintoputkesta pääasiassa kaksi kertaa vuodessa. Suljetun öljyisten jätteiden peltokäsittelyalueelta tarkkaillaan sekä maaperää että pohja- ja pintavesiä. Kunkin peltolohkon maaperästä otetaan yksi kokoomanäyte kahdesta eri syvyydestä. Maaperänäytteenoton yhteydessä tarkkaillaan salaojaverkoston kokoomakaivojen vesiä aistinvaraisesti (näkö ja haju). Vesinäytteet otetaan kahdesta ojapisteestä sekä yhdestä pohjaveden havaintoputkesta. Sataman alueella pohjavesitarkkailu tapahtuu yhteensä 7 tarkkailukaivosta päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Ympäristömelun tarkkailu Neste Oyj mittaa Porvoon jalostamon vaikutusalueelta valituissa kohteissa (9 kpl) melua ympäristömelumittauksin. Mittaukset tehdään vuosittain pääasiassa keväällä, kesällä ja syksyllä yhteensä neljä kertaa. Mittaukset ovat lyhytkestoisia. Jalostamon turvallista käyttöä ja kunnossapitoa ohjaa sertifioitu toimintajärjestelmä. Järjestelmä täyttää laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuusstandardien vaatimukset (ISO 9001, ISO ja OHSAS 18001). Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailun laadunvarmistus Jalostamolla käytössä olevien ilmaan johdettavien epäpuhtauksien jatkuvatoimisten analysaattoreiden laadunvarmennus tehdään standardin SFS- EN mukaisesti soveltuvin osin. Niille analysaattoreille, joille on annettu ympäristöluvassa raja-arvo, tehdään QAL 3- ja QAL 2- sekä ASTmittaukset. AST- ja QAL 2-mittaukset suorittaa akkreditoitu mittauslaboratorio. Analysaattorihuolto seuraa analysaattoreiden toimintaa ja tarkastaa mittalaitteiden toiminnan kuukausittain. Analysaattoreissa on laitteesta riippuen myös mittausjärjestelmän itsediagnostiikkaa, jonka perusteella laite hälyttää tarvittaessa vikaa automaatiojärjestelmässä. Mikäli mittaustulokset on mitätöity useammin kuin 10 vuorokauden ajan kalenterivuoden aikana, ryhdytään toimenpiteisiin luotettavuuden parantamiseksi. Mitätöityjen tai hylättyjen vuorokausien määrästä pidetään kirjaa. Määräaikaismittauksin tarkkailtavien päästöjen mittaukset teetetään akkreditoidulla mittauslaboratoriolla.

125 125 (290) Jalostamon uunien käyttämän polttokaasun virtausmittauksien laadunvarmistus on huomioitu päästökaupan tarkkailun puolella. Vesitarkkailun laadunvarmistus Tutkimus ja kehitys -yksikön toimintaa ohjaa standardiin ISO 9001 perustuva toimintajärjestelmä, joka sisältää laatukäsikirjan sekä toiminta- ja työohjeet. Laadunvarmistuksen osalta henkilökunnan kehittäminen koulutuksilla ja perehdytyksistä huolehtiminen ovat tärkeissä rooleissa. PURKU1-keräimen toimiminen varmistetaan näytteiden ph:n ja kerätyn näytemäärän tarkistamisella. Analyysilaitteiden toimivuus tarkistetaan referenssimateriaaleilla, joilla on tunnetut pitoisuudet. Vesilaboratorio osallistuu myös säännöllisesti pätevyyskokeisiin (Suomen Ympäristökeskus, SYKE). Ympäristövaikutusten tarkkailun laadunvarmistus Neste Oyj suorittaa ympäristövaikutusten tarkkailua ilmanlaadun ja ympäristömelumittausten osalta. Merialueen ja pohja- ja pintavesien tarkkailu sekä bioindikaattoritutkimus tilataan ulkopuoliselta taholta. Tilauksen yhteydessä varmistetaan ulkopuolisen toimittajan laatu sekä tarkkailussa noudatettavat standardit, ohjeet ja asetukset. Näytteenottajilta vaaditaan henkilösertifiointia ja analyysimenetelmien on oltava akkreditoituja. Ilmanlaadun ja pohja- ja pintavesien seuranta tehdään standardimenetelmien mukaisesti. Ympäristömelumittaukset suoritetaan Ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 (Ympäristömelun mittaaminen) mukaisesti. Raportointi Porvoon jalostamon toiminnasta laaditaan vuosittain Käyttö- ja päästötarkkailuraportti, mihin sisältyy: 1. Yhteenveto 2. Käyttötarkkailu: tuotantotiedot, käyntiajat, polttoainetiedot, energiatehokkuus ja muut tiedot kuten merkittävimmät häiriöt 3. Päästötarkkailu: päästöt ilmaan ja vesiin, jäähdytysvesipäästöt ja jätetiedot 4. Vaikutustarkkailu: tarkkailuohjelmien raportit Vuosiraportointi tapahtuu sekä kirjallisesti, että sähköisesti ns. VAHTI- ja E-PRTR-raportointina. Vuosiraportin lisäksi raportoidaan kuukausittain jäte- ja jäähdytysvesitarkkailun tuloksista. Merkittävistä häiriötilanteista raportoidaan viipymättä. Tarkemmin päästö- ja vaikutustarkkailujen tulosten raportointi on pääsääntöisesti esitetty tarkkailuohjelmissa. Raportointi tapahtuu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Lisäksi tarkkailusta riippuen raportoidaan myös muille viranomaisille.

126 126 (290) POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Varautuminen Neste Oyj on 1980-luvulta alkaen tehnyt erilaisia riskianalyysejä laitosten sijoitussuunnittelun ja teknisen suunnittelun tueksi erilaisia riskianalyysin menetelmiä käyttäen luvulta lähtien riskianalyyseihin on liitetty onnettomuuksien seurausten analysointia myös tietokoneohjelmien avulla. Porvoon jalostamo on vaarallisen kemikaalin laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittava laitos, joka on laatinut turvallisuusselvityksen suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annettujen asetuksien mukaisesti. Turvallisuusselvityksessä esitetään seikkaperäisesti muun muassa onnettomuusriskien tunnistaminen, toimenpiteet onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä pelastustoimenpiteet onnettomuuksien seurauksien rajoittamiseksi. Jalostamon turvallisuusselvitys on viimeksi päivitetty vuonna 2015 ja hyväksytty syksyllä Turvallisuusselvitykseen liittyvissä asioissa toimivaltainen viranomainen on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Toiminta ja toiminnot häiriötilanteissa on esitetty ja ohjeistettu jalostamon toimintajärjestelmässä. Turva-automaation toiminta, hätäpysäytykset ja muu yksikkökohtainen häiriötilanneohjeiden mukainen toiminta on ensisijaista varautumista. Toissijaisesti turvaudutaan teollisuuspalokunnan sekä pelastuslaitoksen toimintaan onnettomuuden seurausten rajoittamiseksi ja lieventämiseksi. Hälytyskuulutusjärjestelmän avulla vaaratilanteista voidaan varoittaa ja tiedottaa Kilpilahden alueella. Jalostamolle on laadittu sisäinen pelastussuunnitelma ja tunnistettuja vaaratilanteita ja niissä toimimista harjoitellaan säännöllisesti jalostamon vaaratilanneharjoituksissa sekä määräajoin myös yhdessä viranomaisten kanssa suuronnettomuusharjoituksissa. Teollisuuspalokunnalla on öljyn- ja kemikaalintorjuntaan tarvittavaa kalustoa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos on laatinut Kilpilahden alueelle ulkoisen pelastussuunnitelman. Porvoon jalostamon satamassa nousi merivesi noin + 1,7 mmpy (metriä meren pinnan yläpuolella) ja vesi tulvi putkikanaaleihin ja venttiili- ja putkitasanteille. Vuoden 2005 jälkeen tulvariskiin on varauduttu korkeudeltaan riittämättömäksi osoittautuneen rantamuurin parantamisella. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto suorittaa jalostamolla vuosittain määräaikaistarkastuksen, jonka yhtenä tavoitteena on selvittää miten turvallisuusselvityksessä kuvatut toiminnot toteutuvat, millaisia muutoksia toiminnassa on tapahtunut ja miten poikkeavat tilanteet toiminnoissa on tutkittu ja korjaavat toimenpiteet suoritettu. Myös Neste Oyj:n omissa vaaratilanneharjoi-

127 127 (290) tusten koosteissa, sisäisissä auditoinneissa, ulkoisissa auditoinneissa ja vakuutusyhtiöiden tarkastuksissa arvioidaan prosessiturvallisuuden ja onnettomuuksiin varautumisen tasoa sekä kehitetään toimintaa havaintojen pohjalta. Toiminta poikkeus- ja häiriötilanteissa Porvoon jalostamon poikkeamia seurataan ja kaikki poikkeamat sekä niiden mahdolliset korjaavat toimenpiteet ja tutkintaraportit kirjataan NCRpoikkeamajärjestelmään (Neste Oil Continouous Improving Reporting). Niistä poikkeavista tilanteista, joista arvioidaan aiheutuvan haittaa ympäristöön, ilmoitetaan häiriötiedotteella. Häiriötiedote lähetetään etukäteen, mikäli poikkeava tilanne on ennalta tiedossa. Äkillisistä poikkeavista tilanteista ilmoitetaan häiriötiedotteella mahdollisimman nopeasti. Häiriötiedote toimitetaan muun muassa tiedotusvälineille, jakelulistalle ilmoittautuneille lähinaapureille sekä viranomaistahoille. Poikkeustilanteiden lähinaapureille aiheuttamaa haittaa voidaan arvioida vastaanotettujen haittailmoitusten perusteella. Onnettomuustilanteissa pelastustoimintaa johtaa aina pelastusviranomainen. Vaaratilanteissa toimintapaikan johtovastuu on teollisuuspalokunnan päivystävällä palomestarilla. Suurissa onnettomuustilanteissa voidaan muodostaa erityinen johtokeskus, jossa pelastustoimen johtaja ja hänen tarvitsemansa asiantuntijat työskentelevät. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa tarvittaessa alueellisesta evakuoinnista ja tilannetiedottamisesta sekä huolehtii alueellaan myös alusöljyvahinkojen torjunnasta. Jalostamotasolla poikkeustilanteissa toimintaa johtaa valmiusjohtoryhmä. Ympäristö- ja terveysvaaran osalta Neste Oyj:llä on valmiuksia ja mahdollisuuksia järjestää näytteenottoa, selvitysten laadintaa ja ympäristötutkimusta. ASIASSA 1) HAKEMUKSEEN LIITETYT SELVITYKSET Typenoksidipäästöjen vähentäminen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen nro 29/2006/2, lupamääräyksessä 44. edellytettiin jalostamon eräiden tuotantoyksiköiden typenoksidipäästöjen vähentämismahdollisuuksia koskevan selvityksen laatimista. Selvitys tuli toimittaa Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle. Selvityksen johdosta antamassaan päätöksessä nro 47/2009/2, lupavirasto hyväksyi selvityksen ja antoi seuraavan ympäristölupapäätöstä nro 29/2006/2, täydentävän määräyksen: Luvan saajan on laadittava yksityiskohtainen teknis-taloudellinen selvitys niistä vaihtoehdoista, joilla leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCCyksikön) typenoksidipäästöjä voidaan olennaisesti vähentää nykyiseltä päästötasolta noin t/a. Selvityksessä tulee esittää vähintään kol-

128 128 (290) me vaihtoehtoista menetelmää, joista yhden tulee olla lisäaineiden käyttöön perustuva menetelmä. Selvityksessä tulee esittää ainakin eri menetelmillä saavutettavat pitoisuustasot, päästövähenemät, yksityiskohtaiset investointi- ja käyttökustannuslaskelmat sekä eri menetelmien ajalliset tekniset toteuttamismahdollisuudet. Selvitys on toimitettava toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle mennessä osana tuolloin jätettävää ympäristöluvan nro 29/2006/2, lupamääräysten tarkistamishakemusta. Lupamääräyksen 44.1 mukainen selvitys on esitetty hakemuksen liitteessä 18. Selvityksessä on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoista tapaa vähentää FCC-yksikön päästöjä ilmaan. Tarkastellut vaihtoehdot ovat selektiivinen katalyyttinen reduktio eli SCR (Selective Catalytic Redcution), selektiivinen ei-katalyyttinen reduktio eli SNCR (Selective Non-Catalytic Reduction) ja katalyyttien lisäaineistus. Katalyyttien lisäaineistukseen liittyen on tarkasteltu vaihtoehtoisen CO-promoottorin käyttöä ja NO X-päästöjen pienentämiseen tarkoitetun lisäaineen käyttöä. Tarkastelluista vaihtoehdoista SNCR-menetelmä ei sovellu Porvoon jalostamon FCC-yksikköön, koska yksikössä on täydelliseen palamiseen perustuva regeneraattori ja SNCR-menetelmää sovelletaan osittaisen palamisen regeneraattoreihin. Selektiivinen katalyyttinen reduktio tarkoittaa typenoksidien muuntamista katalyyttisesti typeksi (N 2) ja vedeksi. Pelkistimenä käytetään ammoniakkia tai ureaa. SCR-prosessi on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen menetelmä FCC:n regeneraattoreiden savukaasujen NO X-päästöjen hallintaan. SCR-prosessilla voidaan päästä % NO X-päästövähenemään. Monissa FCC-yksiköiden regeneraattoreissa käytetään koksin polton apuna tai jälkipalamisen ehkäisemiseksi CO-promoottoria eli hiilimonoksidin palamista edistävää lisäainetta. CO-promoottorin negatiivinen puoli on sen NO X-päästöjä lisäävä vaikutus, koska CO-promoottorissa käytetty platina lisää typen oksidien muodostusta. Viime vuosina on markkinoille tullut uusia CO-promoottoreita, joilla voidaan vähentää NO X-päästöjä jopa % perinteisiin verrattuna. FCC-yksiköiden savukaasujen NO X-päästöjen pienentämiseen tarkoitetuilla lisäaineilla voidaan päästä katalyyttitoimittajien mukaan % poistoasteeseen syötön laadusta ja operointiolosuhteista riippuen. Lisäaineet annostellaan yksikköön katalyytin joukkoon yleensä erillisellä annostelijalla tai joissakin tapauksissa suoraan valmiiksi sekoitettuna katalyyttiin. Lisäaineiden etuna on, ettei niiden käyttö vaadi laiteinvestointia. Karkea kustannusarvio SCR-laitteiston asentamisesta FCC-yksikköön on noin M. FCC-yksikön alue on hyvin tilarajoitteinen eikä laskelmissa ole huomioitu laitteiston sijoittamisen muita vaikutuksia alueella. Promoottorien käytön lisääminen tulisi lisäämään FCC-yksikön vuotuisia käyttökustannuksia /a Katalyytin lisäaineen hankinta lisää katalyyttikuluja arviolta noin /a.

129 129 (290) Selvitystä laadittaessa öljyn ja kaasun jalostuksen BREF-asiakirjan ja päätelmien valmistelu olivat vielä kesken ja lopullinen arvio typen oksidien vähentämisen edellyttämistä toimenpiteistä katsottiin mahdolliseksi vasta hyväksyttyjen päätelmien pohjalta. Loppuyhteenvetona Neste Oyj katsoo, että lisätoimenpiteitä FCC-yksikölle ei toistaiseksi tule vaatia, koska ympäristön tila ei edellytä päästöjen edelleen vähentämistä. Lisäksi BREF-asiakirjan uudistamistyö oli meneillään ja NO X-päästöä vähentävien lisäaineiden käyttömahdollisuus vaatii edelleen jatkoselvityksiä. Kattiloiden K1 ja K2 rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähentäminen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen nro 29/2006/2, lupamääräyksessä 51. edellytettiin seuraavaa: 51. Luvan saajan on laadittava jäljempänä kohdassa "Lupamääräysten tarkistaminen" tarkoitettuun lupamääräysten tarkistamishakemukseen liitettäväksi teknis-taloudellinen selvitys ja toteutussuunnitelma savukaasujen puhdistusteknisten ratkaisujen käyttöön ottamiseksi kattiloilla K1 ja K2 tai esitettävä muu vaihtoehtoinen toteuttamissuunnitelma kattiloiden K1 ja K2 rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Lupamääräyksen 51. mukainen selvitys on esitetty hakemuksen liitteessä 18. Selvityksen mukaan Neste Oyj tilasi vuonna 2010 selvityksen suuren polttolaitosten (LCP) BAT-päästötasojen täyttämiseksi Kilpilahden voimalaitoksella. Selvityksessä pyydettiin eri laitetoimittajilta budjettitarjoukset katalyyttisestä typenpoistosta (SCR) sekä rikinpoistolaitteistosta, johon on yhdistetty myös hiukkasten poisto. Teetetyn selvityksen perusteella Neste Oyj katsoo, että 1970-luvulla rakennetut kattilat lähestyvät käyttöikänsä rajaa eikä puhdistuslaitteistojen hankkiminen vanhojen kattiloiden päästöille ole järkevää. Sen sijaan Neste Oyj ilmoitti aloittaneensa voimalaitoksen uudistamisen suunnittelun ja päätti kattiloiden K1 ja K2 osalta sitoutua ns tunnin joustoon. Neste Oyj:n Uudenmaan ELY-keskukselle osoittama, päivätty sitoumus on esitetty hakemuksen liitteenä. Ilmoituksessaan Neste Oyj sitoutuu käyttämään höyrykattiloita K1 ja K2 sekä kaasuturbiinivoimalaitosta KTVL ja välisenä aikana enintään tuntia SUPO-asetuksen (VNA 936/2014, kumonnut asetuksen 96/2013) 6 :n mukaisesti. Jalostamon rikkipäästöjen vähentäminen Vaasan hallinto-oikeus lisäsi päätöksellään nro 08/0401/1, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen nro 29/2006/2, lupamääräyksen 51.a., jossa edellytetään seuraavaa:

130 130 (290) 51.a. Luvan saajan on laadittava jäljempänä kohdassa "Lupamääräysten tarkistaminen" tarkoitettuun lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen liitettäväksi teknis-taloudellinen selvitys ja toteutussuunnitelma jalostamon rikkipäästöjen vähentämiseksi. Lupamääräyksen 51.a. mukainen selvitys on esitetty hakemuksen liitteessä 18. Selvityksessä on ensisijaisesti kuvattu selvityksen laadintavaiheessa (päivätty ) vielä luonnosvaiheessa olevan REF BREF:in mukaisia tekniikoita, joilla voidaan vähentää toiminnan rikkipäästöjä ilmaan rikkilaitoksilta. Lisäksi on tarkasteltu kattiloita K1 ja K2 sekä leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC) katalyytin regenerointia. Porvoon jalostamon rikkilaitos koostuu rikkivedyn talteenottoyksiköstä (RVTO 3), jossa jalostamokaasujen pesuun käytettävä amiiniliuos regeneroidaan, kahdesta hapanvesiyksiköstä (HVY4 ja HVY5) sekä neljästä rikin talteenottoyksiköstä (RTO 3 6). RTO-yksiköissä on rikin talteenottoon käytössä 2-vaiheinen Claus-prosessi sekä jäännöskaasujen puhdistamiseen SUPERCLAUS-tekniikka. Selvityksessä on esitelty selvitettyjä SUPERCLAUS-tekniikkaa korvaavia muotoja jäännöskaasujen jälkikäsittelylle sekä SUPERCLAUS-tekniikkaa täydentäviä tekniikoita. Lisäksi on käsitelty jäännöskaasujen käsittelyä. Selvityksen mukaan Neste Oyj pyysi budjettitarjoukset WSA-teknologiasta kahdelle eri vaihtoehdolle. WSA eli Wet Sulphuric Acid -prosessi on märkä katalyyttiprosessi, josta saadaan tuotteena väkevää kaupallista rikkihappoa sekä höyryä. WSA-teknologialla saadaan WSA:lle syötettävästä rikistä talteen 99,3 99,6 %. Talteenottoastetta voitaneen nostaa vielä tästäkin lisäämällä katalyyttipetien määrää. WSA-teknologiaa voidaan käyttää Claus-prosessin asemesta tai jäännöskaasun jälkikäsittely-yksikkönä Claus-prosessin jälkeen. Budjettitarjouksen kohteena olleissa molemmissa tapauksissa kokonaistalteenottoaste (RTO+WSA) olisi 99,8 % ja syntyvän % vahvuisen rikkihapon määrä on t/d. Laitekustannusten lisäksi Neste Oyj:lle aiheutuisi huomattavia kustannuksia uuden yksikön alueen rakentamisesta sillä nykyinen rikkilaitoksen alue on tilarajoitteinen. Uuden tekniikan rakentaminen saattaisi edellyttää nykyisten laitosrakenteiden purkamista ja siirtämistä. Vuoden 2015 suurseisokin jälkeen jalostamon rikkilaitoksille suunnitellaan otettavaksi käyttöön happirikastus. Happirikastuksella pyritään parantamaan mm. rikin talteenottolaitoksen käyttövarmuutta ja Neste Oyj suunnittelee lisäävänsä laitoksen joustavuutta käyttämällä happirikastusta virtausnopeuksien pienentämiseksi. Happirikastuksen käyttö voi kuitenkin ennakkoarvioiden mukaan nostaa päästöä. Jalostamon voimalaitoksen kattiloita K1 ja K2 on tarkasteltu erillisessä selvityksessä. FCC-yksikön rikkipäästöjen osalta selvityksessä on todettu seuraavaa.

131 131 (290) Pääosa FCC-yksikön syötöstä vetykäsitellään, jolloin FCC-yksikön SO 2- päästöt ilmaan ovat matalalla tasolla. Tietyissä ajotilanteissa joudutaan käyttämään vähemmän vetykäsiteltyä syöttöä, jonka rikkipitoisuus on suurempi ja FCC-yksikön rikkipäästöt ilmaan voivat kasvaa näiden ajojaksojen aikana. Selvityksen johtopäätöksissä Neste Oyj toteaa, että jalostamon rikkidioksidipäästöjen vähentäminen ratkaistaan tulevassa ympäristönsuojelulain mukaisen BAT-tarkistamismenettelyn yhteydessä. Laivojen lastauksen syrjäytyskaasuina syntyvien VOC-päästöjen talteenotto Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään nro 31/2010/1, muuttanut ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2, lupamääräystä 16. sellaisena kuin se oli muutettu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 66/2009/2, kuulumaan seuraavasti: 16. Jalostamon satamassa tulee ottaa käyttöön laivojen lastauksen syrjäytyskaasuina syntyvien haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen talteenotto- tai hävitysjärjestelmä mennessä. Talteenotto- tai hävitysjärjestelmän tulee tällöin kattaa kevyiden tisleiden lastaus jalostamon lastauslaitureista 3 ja 5. Luvan saajan tulee viimeistään jätettävässä lupamääräysten tarkistamishakemuksessa esittää aikataulu kevyiden tisleiden kaiken lastauksen kytkemisestä orgaanisten hiilivetyjen talteenotto- tai hävitysjärjestelmään sekä käyttökokemusten perusteella tehdä esitys keskitisleiden lastauksen järjestelmään kytkemisen tarkoituksenmukaisuudesta. Tavoitteena on, että talteenotto- tai hävitysjärjestelmän tulee mennessä kattaa kevyiden tisleiden lastaus kokonaan. Kevyiden tisleiden lastaus tulee keskittää lähtien lastauslaitureille 3 ja 5 niin paljon kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Tavoitteena on kuitenkin, että hakemuksen mukaisesti vähintään noin 71 % kevyiden tisleiden lastauksesta tapahtuu laitureilta 3 ja 5. Talteenotto- tai hävitysjärjestelmää tulee käyttää aina, kun se teknisesti on mahdollista. Häiriötilanteissa talteenotto- tai hävitysjärjestelmä on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Jalostamoa koskevan vuosiraportoinnin osana tulee esittää erikseen selvitys kevyiden ja keskitisleiden lastauksen jakautumisesta laitureille 1 5 ja em. lastauksesta syntyneet kevyiden ja keskitisleiden eritellyt mitatut tai laskennalliset laiturikohtaiset vuosipäästöt. Kevyistä tisleistä haihtuvien kaasumaisten yhdisteiden keskimääräinen tuntipitoisuus talteenottojärjestelmän tai muun haihtuvien kaasumaisten yhdisteiden käsittelyyn tarkoitetun teknisen laitteiston poistokaasussa saa alkaen olla enintään 35 g/m 3 (n) määritettynä siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/63/EY edellytetään.

132 132 (290) Muutetussa lupamääräyksessä 16. edellytetty selvitys laivojen lastauksen syrjäytyskaasuina syntyvien haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen talteenoton vaiheesta 2 on esitetty hakemuksen liitteessä 18. Selvityksen yhteenvedossa todetaan seuraavaa. Porvoon satamassa on vuoden 2013 lopussa valmistunut ja otettu käyttöön bensiinien ja petrolien lastauksen syrjäytyskaasujen talteenottoyksikkö (VRU) sekä sen käyttämiseksi tarvittavat muut järjestelmät. Kaasujen talteenottovarret on asennettu laitureille 3 ja 5. Lupamääräyksen mukaisesti tavoitteena on, että 71 % keveiden tuotteiden lastauksesta tapahtuisi 2014 alkaen laitureilta 3 ja 5, jos se on teknistaloudellisesti mahdollista. Käyttökokemuksia on saatu vuodesta 2014 alkaen. Kaikkien keveiden tuotteiden (bensiini ja petroli) laivalastausten syrjäytyskaasujen talteenotto edellyttäisi kaasujen talteenoton varsien rakentamista laitureille 1, 2 ja 4 sekä putkistoa ja toisen pesurin hankintaa. Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan itse talteenottoyksikön lisäksi yhden muuntamon laajentamista sekä toisen kokonaan uuden muuntamon rakentamista. Talteenoton kustannusarvio on noin 17 M ja lisäksi tarvittavan uuden muuntamon karkea kustannusarvio on noin 6 M. Mahdollisesti rakennettavalla VRU:n toisella vaiheella voitaisiin ottaa dieselien lastauskaasuja talteen laitureilla vain silloin kun se logistisesti ja laivausjärjestelyt huomioiden olisi mahdollista. Dieselien lastauskaasut edustavat noin 5 % sataman nykyisistä laskennallisista VOC-päästöistä. Dieselien lastauskaasujen talteenotto ei juurikaan vähennä jalostamon VOCpäästöjä, jolloin yhtiö ei pidä investointia tarkoituksenmukaisena. VRU-laitoksen käyttökokemuksien kertyminen ja päätelmien hyväksymisen ajankohta huomioon ottaen, Neste Oyj esittää tekevänsä uuden teknillistaloudellisen selvityksen VRU tekniikan käyttämisestä myös laitureilla 1, 2 ja 4 vuoden 2016 aikana. HAKIJAN ESITYKSET Hakijan esitykset asiassa 1) Lupapäätösten yhdistäminen Porvoon öljynjalostamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista (asia 1) koskevassa hakemuksessa Neste Oyj toteaa, että hakemus on Neste Oil Oyj:lle ja Neste Renewable Fuels Oy:lle myönnetyissä ympäristöluvissa (LSY-2004-Y-120, jalostamon ympäristölupapäätös; LSY Y-345, Biodiesel-laitoksen toiminnan ympäristölupapäätös; LSY Y-208 NEXBTL Porvoo 2 toiminnan ympäristölupapäätös) määrätty ympäristöluvan tarkistamishakemus. Tarkoituksena on, että tällä hakemuksella Porvoon jalostamon ja NEXBTL-yksiköiden ympäristöluvat yhdistetään yhdeksi Neste Oyj:n ympäristöluvaksi.

133 133 (290) Lupamääräysten siirtymäkausi Hakemuksen saapuneessa täydennyksessä Neste Oyj esittää muun ohella, että nyt voimassa olevia ympäristölupamääräyksiä, joita mahdollisesti tullaan muuttamaan julkaistujen päätelmien vuoksi (asia 2), noudatetaan siirtymäkauden loppuun saakka (tai ennen VRU-laitosten päivärajojen osalta). Siirtymäkauden osalta tämän (asia 1) lupahakemuksen perusteella annettavassa lupapäätöksessä ei ole tarpeen antaa nykyisistä lupamääräyksistä poikkeavia lupamääräyksiä pilaantumisen ehkäisemiseksi (pois lukien hakijan esitysten mukaiset), kun otetaan huomioon hakijan toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla hakijan toiminnan vaikutus ilmenee, hakijan toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta. Hakija toteaa myös, että alueella, jolla hakijan toiminnan vaikutus ilmenee, ympäristön nykyinen tila on hyvä eikä ympäristön tilan tai minkään ympäristönlaatunormin asettaman edellytyksen tai muun seikan vuoksi ole tarpeen antaa uusia tai muuttaa nykyisiä lupamääräyksiä siirtymäkauden ajaksi. Rikkipäästöjen rajoittaminen Päätöksellään Nro 104/2013/1, Etelä-Suomen aluehallintovirasto asetti Porvoon jalostamon toiminnan rikkipäästörajaksi ilmaan 4 % jalostamon syötön sekä polttoaineiden sisältämästä rikistä, mutta kokonaispäästönä enintään t/a rikkidioksidia. Hakemuksessaan yhtiö oli esittänyt, että kokonaispäästömäärä t/a rikkidioksidia olisi tullut sallia. Yhtiö perusteli tätä ympäristön tilasta saatavilla olevan laajan ja mittavan tutkimustiedon ja mittausaineiston perusteella. Hakemuksen tiedoilla yhtiö osoitti, että rikkidioksidin päästömäärä t/a vuodessa ei päästöjen vaikutusalueella aiheuttaisi terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai vaaraa terveydelle. Hakemuksen saapuneessa täydennyksessä Neste Oyj esittää lupapäätöksen nro 29/2006/2 rikkipäästöjen rajoittamista koskevan lupamääräyksen 4. osalta seuraavaa. Hakijan ehdotus lupamääräykseksi tämän lupahakemuksen perusteella annetun lupapäätöksen antopäivästä lukien: Jalostamon ja sen energialaitoksen toiminnan ja käytön on oltava sellaista, että niiden yhteenlasketut rikkiyhdisteiden päästöt ilmaan saavat rikiksi laskettuna olla kalenterivuodessa enintään neljä (4) prosenttia jalostamoon syötettyjen raaka- ja polttoaineiden sisältämästä rikistä. Kuitenkin rikkidioksidipäästö saa vuodessa olla enintään t/a. Edellä asetettuja päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun käyttö- ja päästötarkkailuohjelman mukaisilla mittauksilla ja laskennoilla saadut arvot

134 134 (290) eivät ylitä päästöraja-arvoja. Päästöraja-arvoihin sisältyvät myös häiriötilanteiden sekä ylös- ja alasajojen aikaiset päästöt. Perustelut Yhtiön vuonna 2013 jättämässä ympäristöluvan tarkistamishakemuksessa on laajasti tarkasteltu Kilpilahden alueen ympäristön tilaa. Käytettävissä olevan laajan mittaus- ja seuranta-aineiston ja sekä tarkistamishakemukseen liitetyn ympäristövaikutusselvityksen perusteella voidaan todeta, että ilman laadun ja bioindikaattoriseurannan perusteella ympäristössä on pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna saavutettu kohtuullisen hyvä tila rikkidioksidipäästöjen vähenemisen ansiosta. Ilmanlaatua seurataan jatkuvatoimisesti kaasumaisten epäpuhtauksien osalta. Rikkidioksidin osalta mitatut pitoisuudet ulkoilmassa Kilpilahden alueella alittavat selvästi ohje- ja raja-arvot. Tilanne on samanlainen myös typen oksidien sekä pienhiukkasten pitoisuuksien osalta. Tarkistamishakemuksessa todettiin, että rikkidioksidin päästömäärä voi lisääntyä vuoden 2015 seisokkiin päättyvän käyntijakson loppua kohden. Päästötiedot vuodelta 2015 vahvistavat tämän ja osoittavat, että tarkistamishakemuksessa esitetty rikkidioksidipäästölle sallittava enimmäismäärä t/a on perusteltu. Tarkistamishakemuksessa todetaan, että leviämismallilaskelmien ja vaikutusarviointiselvityksen mukaan tämä päästömäärä ei johda haitallisiin seuraamuksiin ympäristössä. Rikkilaitosten toimintaa tullaan seuraamaan alkaen osana päätelmää 58. samaan tapaan kuin toimitaan nykyisen ympäristöluvan määräyksen 4. mukaan. Päätelmän 58. lisäksi SO 2-päästöjä seurataan tonnimääräisesti lupamääräyksen 4. mukaisesti. Tonnimääräisessä päästökatossa huomioidaan käynnistys- ja alasajotilanteet sekä häiriöt. Kuormituksena ilmaistava kokonaispäästö voi olla tasolla t/a, koska siitä yllä mainitun ympäristövaikutusarviointitiedon perusteella ei aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Rikkitase Hakemuksen saapuneessa täydennyksessä Neste Oyj esittää lupapäätöksen nro 29/2006/2 rikkitaseen raportointia koskevaa lupamääräystä 66. poistettavaksi. Määräyksessä määrätään seuraamaan jalostamon ja sen energiantuotannon rikkitasetta vähintään vuositasolla sekä raportoimaan tase vuosiraportissa. Perustelut lupamääräyksen 66. poistoesitykselle Porvoon jalostamon rikkilaskenta on vuodesta 2012 asti perustunut rikkilaitoksen, voimalaitoksen kattiloiden K1 ja K2, tuotantolinja neljän kaikkien piippujen sekä FCC-yksikön osalta jatkuvatoimiseen mittaukseen. Vuoden kokonaisrikkidioksidipäästöistä noin % oli määritetty jatkuvatoimisella analysaattorilla.

135 135 (290) Jatkuvatoimisia analysaattoreita pidetään laadussa standardin EN14181 mukaisesti soveltuvin osin. Mittauksille tehdään vuosittain huollot ja toiminnalliset testit sekä pitoisuustason tarkistukset. Mittausten toimintaa ja päästötasoja seurataan päivittäin. Mittauksille tehdään kuukausittain QAL3 päästötason tarkastus. Rikkitase määritetään syöttöjen sekä tuotteiden rikkimäärien ja sekä määrien perusteella. Analysointi ei ole jatkuvatoimista, vaan perustuu kertanäytteenottoihin. Rikkitaseen katsotaan sisältävän merkittävästi jatkuvatoimisia päästömittauksia suuremman epävarmuuden ja sen ylläpitämisellä ei saada lisävarmuutta päästötasoon. Melu Mittaustulosten perusteella toiminnan aiheuttama melu ei laitosten normaalioperoinnin aikana vuosina ylittänyt lupaehtoja. Meluselvityksen mukaan laskennallinen melu on Nybyn suunnalla asuintalojen luona enimmillään lähellä raja-arvoa, 50 db(a). Yhtiö katsoo, että jalostamon nykyisen ympäristöluvan mukaisia melun raja-arvoja ei ole tarpeen muuttaa. Jäähdytysvesien vaikutukset ja purkupaikka Hakemuksen saapuneessa täydennyksessä Neste Oyj esittää lupapäätöksen nro 29/2006/2 jäähdytysvesien purkupaikkaa koskevaa lupamääräystä 24. poistettavaksi. Määräyksessä määrätään heikkojen jäiden alueen merkitsemisestä sekä poikkeavista jäätilanteista ilmoittamisesta. Perustelut lupamääräyksen 24. poistoesitykselle Tehtyjen jäähdytysvesien leviämismallien ja selvitysten mukaan tutkimusjakson aineiston perusteella laaditun matemaattisen mallin tulosten perusteella jäähdytysvesien kulkeutuminen Kalvön salmeen on ollut todennäköistä kaikkina analysoituna talvina. Pääasialliset vaikutukset ovat rajoittuneet maalis-huhtikuun tilanteeseen, jolloin kevättulvat ovat käynnistyneet. Tulosten perusteella öljynjalostamolta ja alueen muilta teollisuuslaitoksilta purettavat jäähdytysvedet ovat voineet lyhentää kulkukelpoisen jääpeitteen kestoa muutamista päivistä korkeintaan viikkoon. Keskellä talvea jäähdytysvesiä on voinut kulkeutua Kalvön salmeen talvina ja , mutta ei talvena Talvikauden pienten jokivirtaamien vuoksi jäätä sulattava vaikutus on kuitenkin ollut epätodennäköinen. NEXBTL syöttöaineet Neste Oyj suunnittelee erilaisten sivutuotteeksi ja jätteeksi luokiteltujen kasvi- ja eläinrasvojen sekä muiden vastaavien syöttöjen käyttämistä

136 136 (290) NEXBTL- ja esikäsittely-yksiköissä. Näin ollen hakija ehdottaa uudeksi lupamääräykseksi annettavan lupapäätöksen antopäivästä lukien seuraavaa: Porvoon jalostamon esikäsittely-yksiköissä sekä NEXBTL-yksiköissä voidaan ottaa vastaan ja käsitellä ainakin seuraavia jäteluokituksen mukaisia syöttöaineita: Eläinrasva mukaan lukien EU:n sivutuoteasetusten mukaiset kategorioiden 1, 2 ja 3 sivutuotteet kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet jätteet, joita ei ole mainittu muualla Kalanrasva (esim. kalateollisuuden jätteistä erotetut rasvat ja öljyt) kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet jätteet, joita ei ole mainittu muualla Kasviöljyjen jalostuksen jäte- ja tähdevirrat, esim. rasvahappotisleet ja rasvahapposeokset kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet jätteet, joita ei ole mainittu muualla Oleokemian teollisuuden ja biodieselin valmistuksen jäte- ja tähdevirrat, esim. rasvahapposeokset jätteet, joita ei ole mainittu muualla Käytetty paistorasva (UCO) ruokaöljyt ja ravintorasvat Rasvakaivoista ja viemäreistä kerätty rasva ruokaöljyt ja ravintorasvat * muut kuin nimikkeessä mainitut ruokaöljyt ja ravintorasvat viemäreiden puhdistuksessa syntyvät jätteet Käytetystä valkaisusavesta erotettu öljy: jos jätettä niin kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet jätteet, joita ei ole mainittu muualla Palmulieteöljy (palmupuristamon jätevesistä erotettu öljy) on mahdollisesti jätettä: jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet tai kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet Mäntyöljypiki (sivutuote) Edellä mainittuja syöttöaineita arvioidaan käytettävän seuraavasti (hakemuksen täydennys asiassa 1):

137 137 (290) Tunnusnumero Käyttöarvio, t/a Määrä enintään, t/a *) *) Massa saapumistilassa. Edellä mainittujen lisäksi voidaan vastaanottaa ja käsitellä Uudenmaan ELY-keskuksen ja Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristösuojeluviranomaisten hyväksynnällä muita vastaavia mahdollisesti jätteiksi luokiteltuja eläinrasva-, kalanrasva-, kasviöljyjen jalostuksen, oleokemian teollisuuden tai biodieselin valmistuksen virtoja. Perustelut Testiajossa lokakuussa 2015 Porvoon jalostamon esikäsittely- ja NEXBTLyksiköissä prosessoitiin t käytettyä paistorasvaa (UCO). Testiajon aikana ei havaittu erityisiä vaikutuksia tuotannossa tai jätevesien käsittelyssä tai ympäristössä. NEXBTL esikäsittely-yksiköissä voidaan esikäsitellä yllä lueteltuja ja muitakin niiden kaltaisia rasvoja ja öljyjä NEXBTLtuotantoon sopiviksi. Tällaisten syöttöaineiden käytöstä ei aiheudu määrältään tai laadultaan poikkeavia päästöjä verrattuna nykyisten syöttöaineiden käyttöön. Yllä nimeltä lueteltujen syöttöaineiden lisäksi yhtiön tarkoitus on ottaa käyttöön muita samankaltaisia mahdollisesti jätteiksi luokiteltuja eläinrasva-, kalanrasva-, kasviöljyjen jalostuksen, oleokemian teollisuuden tai biodieselin valmistuksen virtoja. Koska tällaisten aineiden saatavuutta ja soveltuvuutta vasta selvitetään, ei niitä voida ennalta tarkasti nimetä. Jalostamon soihdutuksista ilmoittaminen Hakemuksen saapuneessa täydennyksessä Neste Oyj esittää lupapäätöksen nro 29/2006/2 soihdutuksista ilmoittamista koskevan lupamääräyksen 38. osalta seuraavaa. Nykyinen lupamääräys 38. Yli 12 tuntia jatkuvista tuotantolinjojen 1 4 soihdutuksista sekä kaikista useamman kuin yhden soihdun yhtä aikaisista soihdutuksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Ilmoituksissa on esitettävä myös soihdutusten syyt. Muusta soihdutuksiin liittyvästä tiedottamisesta tulee tarvittaessa sopia Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa.

138 138 (290) Hakijan ehdotus lupamääräykseksi annettavan lupapäätöksen antopäivästä lukien: Yli 36 tuntia jatkuvista tuotantolinjojen 1 4 soihdutuksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Ilmoituksissa on esitettävä myös soihdutusten syyt. Perustelut Hakija tiedottaa etukäteen poikkeama-viestipalvelulla sekä kilpilahti.fisivustolla naapuri- ja viranomaisjakelulla niistä suunnitteluissa huolloista, joiden arvioidaan aiheuttavan haittaa naapurustoon. Suunnittelemattomista häiriöistä tiedotetaan mahdollisimman nopeasti käyttäen poikkeamaviestipalvelua sekä kilpilahti.fi-sivustoa mikäli niistä voi aiheutua haittaa naapurustolle. Lupamääräyksen 38. mukaiset ilmoitukset yli 12 h soihdutuksista muissa kuin edellä mainituista tapauksista on tehty pääsääntöisesti seuraavana arkipäivänä kun poikkeamatilanne on jo ohi ja tiedotus jälkikäteen ei näin ollen palvele naapurustolle tiedottamista. Lupamääräyksen soveltamisesta saadun käytännön kokemuksen mukaan nykyinen 12 tunnin raja soihdutuksista ilmoittamiselle ei siis ole tarkoituksenmukainen. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen Hakemuksen saapuneessa täydennyksessä Neste Oyj esittää lupapäätöksen nro 29/2006/2 poikkeuksellisista tilanteista ilmoittamista koskevan lupamääräyksen 41. osalta, että lupamääräystä muutetaan siten, että valvontaviranomaisten nimet päivitetään vastamaan niiden ajantasaisia nimiä. Tämän lisäksi hakija esittää, että ilmoitusvelvollisuutta täsmennettäisiin siten, että ilmoitusvelvollisuus koskee vain sellaisia poikkeuksellisia häiriöitä ja tilanteita sekä muita vahinkoja, joista voi aiheutua merkityksellistä ympäristön tai vesien pilaantumisen vaaraa. Hakijan ehdotus täsmennetyksi lupamääräykseksi annettava lupapäätöksen antopäivästä lukien: Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa vaarallisia aineita pääsee ympäristöön tai vesiin siten, että niistä aiheutuu tilanne, joka saattaa aiheuttaa merkityksellistä ympäristön tai vesien pilaantumista, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitetuista poikkeuksellisista häiriöistä ja tilanteista on lisäksi erikseen raportoitava Uudenmaan ELY -keskuksen kanssa sovittavalla tavalla poikkeuksellisen tilanteen aiheuttaneet syyt, tehdyt toimenpiteet, arvio päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön sekä toimet, joilla vastaavat tilanteet pyritään ehkäisemään.

139 139 (290) Perustelut Valvontaviranomaisten nimet ovat muuttuneet lupapäätöksen antamisen jälkeen, joten lupamääräystä olisi tarpeen päivittää siten, että valvontaviranomaisten nimet muutetaan vastaamaan nykytilannetta. Hakija perustelee ehdotettua ilmoitusvelvollisuuden täsmennystä sillä, että ehdotettu täsmennys vastaa ympäristönsuojelulain 134 :ssä määriteltyä velvollisuutta ilmoittaa pilaantumisen vaarasta valvontaviranomaiselle. Hakijan mielestä häiriötilanteista tai muista vahingoista tai onnettomuuksista sekä päästöistä, joista ei aiheudu merkityksellistä ympäristön tai vesien pilaantumisen vaaraa, ei välttämättä olisi aina tarpeen ilmoittaa valvontaviranomaisille. Edellä mainituista tilanteissa kyse olisi niin vähäisistä tai merkityksettömistä tilanteista tai päästöistä, ettei niistä voitaisi katsoa aiheutuvan merkityksellistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vastaavanlaisiksi tilanteiksi voitaisiin katsoa myös tilanteet, joissa päästö tapahtuisi sellaisissa olosuhteissa ja paikassa, jossa se olisi täysin hallittavissa siten, ettei siitä voisi aiheutua merkityksellistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Esimerkiksi vähäinen öljypäästö prosessialueella betonilaatalle, josta öljy voitaisiin välittömästi kerätä talteen. Hakijalle on välillä ollut haasteellista tulkita nykyisin voimassa olevaa lupamääräystä ja arvioida minkälaisista eri tilanteista tai päästöistä on lupamääräyksen perusteella täytynyt tehdä ilmoitus valvontaviranomaisille. Tämä on johtanut siihen, että hakija on varmuuden vuoksi ilmoittanut kaikista poikkeuksellisista tilanteista ja päästöistä valvontaviranomaisille, myös täysin merkityksettömistä tilanteista ja päästöistä sekä täysin ilman arviota siitä, aiheutuiko tilanteesta tai päästöstä pilaantumisen vaaraa vai ei. Menettelytapa on johtanut jälkikäteen arvioiden täysin tarpeettomiin yhteydenottoihin valvontaviranomaisiin sekä aiheuttanut ylimääräistä työtä myös viranomaisten osalta. Hakija muistuttaa, että se olisi jatkossakin aina velvollinen ilmoittamaan kaikki sellaiset poikkeukselliset tilanteet ja päästöt, joista aiheutuu merkityksellistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ehdotus käyttö- ja päästötarkkailuohjelman viranomaisversion ylläpidosta Uudenmaan ELY-keskus on tarkkailuohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessään (UUDELY/139/07.00/2010, ) todennut, että tarkkailuohjelma ja sen liitteet (kansion välilehdet) 1, 3, 5, 7, 9, 10, ja 13 on edelleen tarpeen toimittaa viranomaisille ja pitää viranomaisten versiot ajantasaisina. Muissa liitteissä esitetyt käyttötarkkailua koskevat asiat voisi toiminnanharjoittaja säilyttää jatkossa, ja ne esitettäisiin viranomaisille pyydettäessä. ELY-keskus toteaa päätöksessä, että edellä esitetyn käyttötarkkailua koskevan muutosehdotuksen käyttöönotto vaatii voimassa olevan ympäristö-

140 140 (290) luvan muuttamista. Toiminnanharjoittajalle on tarjottu mahdollisuutta tehdä asiasta ehdotus tällä ympäristölupakierroksella. Neste Oyj ehdottaa, että päivitetty käyttö- ja päästötarkkailuohjelma toimitetaan viranomaisille lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä paperikopiona. Tämän jälkeen ohjelmaa ylläpidetään sähköisenä kopiona toiminnanharjoittajan järjestelmässä, johon viranomaistahoilla on lukuoikeudet. Vuosiraportin liitteenä toimitetaan listaus merkittävistä muutoksista yllä taulukoissa esitetyistä kansioiden osien ohjeista. Päivitetyt ohjeet viedään edellä mainittuun toiminnanharjoittajan ylläpitämään sähköiseen järjestelmään, johon viranomaistahoilla on lukuoikeudet. Paperikopioita ei päivitetyistä ohjeista toimiteta. Korvaukset ja kalatalousmaksu Neste Oyj on lupapäätöksen nro 29/2006/2 lupamääräyksen 90. mukaisesti maksanut lupapäätöksen liitteen 2. mukaisesti liitteessä mainittujen kiinteistöjen haltijoille merialueen pilaantumisesta aiheutuvasta rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta kertakaikkiset korvaukset. Yhtiö katsoo, että hakemuksessa esitettyjen vaikutusarvioiden perusteella korvattavaa haittaa tai perusteita muihin korvauksiin ei ole. Lupapäätöksen nro 29/2006/2 lupamääräyksessä 89. Neste Oyj on velvoitettu maksamaan Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle (sittemmin Uudenmaan ELY-keskukselle) vuodesta 2007 alkaen vuosittain tammikuun loppuun mennessä suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudellisten haittojen estämiseksi jäte- ja jäähdytysvesien vaikutusalueella. Vuonna 2013 kalatalousmaksun suuruus oli vuotuisten korotusten jälkeen Porvoonseudun kalastusalueella on tehty näiden korvausten pohjalta kalaistutuksia. Yhtiö katsoo, että esitettyjen vaikutusarvioiden perusteella perusteita kalatalousmaksun korottamiseen ei ole. Häiriö- ja poikkeustilanteet Hakija on täydennyksessään esittänyt päästöraja-arvojen noudattamisen liittyvien häiriö- ja poikkeustilanteiden määrittelystä seuraavaa. Porvoon öljynjalostamon normaalitoiminnan ja häiriötilanteen määrittelyssä on jäljempänä noudatettu ympäristönsuojelulain (527/2014 ja sen hallituksen esityksen HE 214/2013) sekä komission täytäntöönpanopäätöksessä 2012/119/EU: teollisuuden päästöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/75/EU tarkoitetuista tiedonkeruuta ja BATvertailuasiakirjojen laatimista ja niiden laadun varmistamista koskevista ohjeista (annettu tiedoksi numerolla C(2012) 613) esille tulevia perusteita.

141 141 (290) Edellä mainittujen säännösten perusteella päätelmien sisältämiä päästötasoja olisi noudatettava, kun jalostamo toimii normaaleissa toimintaolosuhteissa. Päästötasoja ei sovellettaisi, kun jalostamolla olisi meneillään häiriötilanne tai jokin muu poikkeustilanne, kuten jalostamon toiminnan käynnistys- ja pysäyttämistoimenpide, huolto-, vahinko-, vuoto- sekä virhetoiminto tai muu vastaava poikkeusolosuhde, päästövähennysjärjestelmien ohitustilanne, väliaikainen toiminnan pysäyttäminen tai lopulliseen toiminnan lakkauttamiseen liittyvä tilanne. Häiriötilanteessa ei siis sovellettaisi päästöraja-arvoja melun, päästöt ilmaan (BAT) ja päästöt vesiin (BAT) osalta. Häiriötilanteiden ilma- ja vesipäästöt lasketaan kuitenkin mukaan tonnimääräisiin, jalostamon vuosittaisessa käyttö- ja päästötarkkailun raportissa esitettäviin, päästötoteumiin. Öljynjalostamon monimutkaisen rakenteen ja korkean kompleksisuuden vuoksi häiriötilanteita ei ole mahdollista ennalta määritellä tyhjentävästi. Hakija katsoo, että Porvoon jalostamon koko toiminnan häiriö- ja poikkeustilanteita ovat ainakin seuraavat tilanteet (muita syitä poissulkematta): Jalostamon amiinikierron häiriöt ja siitä seuranneet rikkilaitoshäiriöt sekä muut rikkilaitoshäiriöt kuten Porvoon jalostamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelman ohjeessa OQD-6802 on määritetty. Leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC) häiriötilanteet: Pölypäästöjä lisäävä häiriö FCC:ssä voi olla lähinnä regeneraattorin syklonivaurio, joka on ei-normaalia toimintaa. Pölypitoisuusmittauksessa näkyvät hetkelliset piikit johtuvat FCCyksikön jätelämpökattilan lämpöpintojen puhdistukseen liittyvästä höyrynuohouksesta, jolloin jätelämpökattilan lämpöpintojen sisälle kertynyt katalyytti puhalletaan savukaasujen mukana piippuun. Hakija esittää, että jätelämpökattilan lämpöpintojen puhdistuksen päästöjä ei huomioida FCC-yksikön hiukkaspäästöjen BAT-raja-arvovertailussa. FCC-yksikön jätelämpökattila voidaan joutua ohittamaan huoltoa varten. Ohituksen ajan FCC-yksikön katalyytin regeneroinnin savukaasut ohjataan yksikön erilliseen ohituspiippuun ja savukaasut eivät kulje jatkuvatoimisen päästö-analysaattorin kautta. Ohitustilanne on ei-normaalia toimintaa, jonka aikana erityisesti BAT-päästörajat ilmaan ja melupäästöraja-arvot eivät ole sovellettavissa. Ei-normaalia toimintaa ovat myös muut vastaavat ennakoimattomat FCC-yksikön häiriötilanteet sekä yksikön huollot. Jätevesilaitoksen häiriöt: jätevesilaitoksen epänormaalissa toimintatilanteessa ei sovelleta erityisesti BAT-raja-arvoja päästöille veteen. Poikkeavaksi tilanteeksi katsotaan muun muassa seuraavat tilanteet sekä niiden kaltaiset häiriöt: Virtausmäärä ulos laitokselta (Purku 1) on esimerkiksi rankkasateen tai tulipalojen sammutusvesien vuoksi merkittävästi

142 142 (290) normaalivirtaamaa suurempi (10 %). Rankkasadetilanteeksi on yleisesti määritetty tilanne, jossa sataa 2,5 mm (5 min), 5,5 mm (30 min), 7 mm (1 h), 10 mm (4 h), 15 mm (12 h), 20 mm (24 h). Poikkeukselliset päästöt jalostamon öljyisten vesien keräilyjärjestelmään. Odottamattomat laitevauriot, jotka heikentävät jätevesilaitoksen puhdistustehokkuutta. Aktiivilietelaitoksen biologisen toiminnan (mikrobitoiminnan) loppuminen osittain tai kokonaan. Biologisen toiminnan katsotaan olevan loppunut, kun asiantuntija-arvion perusteella mikrobitoiminnasta jäljellä alle 25 %. Jätevesilaitos tai sen osia joudutaan ohittamaan. Jalostamon pääsoihtujen (soihdut 1 4) soihdutus. Turvasoihdun tehtävä on polttaa mahdollisessa häiriötilanteessa tuotantoprosessista purkautuvat kaasut turvallisesti ja hallitusti. Soihdutus tarkoittaa joko häiriötilannetta prosessiyksiköissä tai ennalta suunniteltua prosessin pysäytystä tai käynnistystä. Soihdutusta seurataan Porvoon jalostamon käyttö- ja päästötarkkailun ohjeen OQD-4454 Hiilidioksidipäästöjen määrittäminen mukaisesti sekä jalostamon vuoropäälliköiden ylläpitämällä ympäristölupapäätöksen LSY-2004-Y-120 lupamääräyksen 38 mukaisella seurannalla. Seurantaan kirjataan jalostamon pääsoihtujen soihdutukset sekä niiden kestot. Soihdutus on ei-normaalia toimintaa, jonka aikana erityisesti melurajat eivät ole sovellettavissa. Häiriö päästöjen puhdistamiseen/vähentämiseen liittyvissä järjestelmissä, kuten savukaasujen puhdistuslaitteissa, FCC-yksikön kolmannen vaiheen pölynpoistosykloneissa, low-no X-polttimissa tai jalostamon polttokaasupesureissa. Esimerkkinä Kilpilahden uuden voimalaitoksen (K3, K4 ja K6) savukaasun puhdistuslaitteiden häiriöt. Häiriöt päästöjen vähentämis-/puhdistuslaitteistoissa ovat ei-normaalia toimintaa, jonka aikana erityisesti BAT-päästörajat veteen ja ilmaan eivät ole sovellettavissa. Käyttöhyödykejärjestelmiin liittyvät häiriöt, kuten sähkö-, höyry- ja vesikatkot, höyryn ulospuhallukset. Yksiköiden huollot, alas- ja ylösajot sekä tuotannollisista syistä pysäyttäminen / tuotannon rajoittaminen. Vuodot, virheellinen toiminta, automaatiojärjestelmän vikaantuminen. Normaalitoiminnan ja häiriötilanteiden lisäksi Porvoon jalostamolla syntyy väistämättä myös muita poikkeuksellisia tilanteita, joiden ei voida katsoa kuuluvan selvästi kumpaakaan kategoriaan, esimerkiksi noin viiden vuoden välein tehtävät suurhuoltopysäytykset, jolloin kaikki jalostamon prosessiyk-

143 143 (290) siköt ovat huollossa. Myös muut jalostamon poikkeukselliset tilanteet tulee huomioida erikseen normaalitoiminnan ja häiriötilanteiden lisäksi. Poikkeuksellisia tilanteita ovat esimerkiksi muut hakijasta riippumattomat pakottavat syyt, kuten maakaasun toimitushäiriöt, muut polttoaineiden toimituskatkot ja toimijasta riippumattomat sähkökatkot tai muut vastaavat poikkeustilanteet ja ne tulee myös rajata normaalitoiminnan ulkopuolelle. Muut esitykset Asian 1) hakemuksessa on eri kohdissa otettu kantaa lupapäätöksen nro 29/2006/2 lupamääräyksiin seuraavasti: Liite 11, kohta Jäähdytysvesi : Yhtiön kannan mukaan lupamääräyksen 23. (sellaisena kuin muutettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 08/0401/1, ) mukaiset maksimilämpötila palautettavalle vedelle kuukausikeskiarvona (+28 C) sekä maksimilämpötilaero kuukausikeskiarvona (12 C) ovat edelleen tämän hetkiseen toimintaan soveltuvia eikä niitä tule edelleen kiristää. Palautetun veden lämpötila on vaihdellut vuosina noin välillä 8 22 C. Liite 17A Päästöt veteen: Kuormitustietojen sekä vastaanottavan vesistön tilaa kuvaavien tietojen sekä muiden vaikutusarvioiden perusteella yhtiö katsoo, että nykyisiä päästöraja-arvoja (lupamääräys 19.) ei ole tarpeen muuttaa. Liite 19 Toiminnassa syntyvät jätteet: lupamääräyksen 30. mukaisesti Porvoon jalostamon säiliöalueella sijaitsevassa avonaisessa, rakenteeltaan vesitiiviissä m 3 :n kokoisessa altaassa (ns. POR-sakkaallas) saa väliaikaisesti varastoida raskaiden öljyjakeiden säiliöiden pohjasakkoja sekä raskailla öljyjakeilla pilaantuneita maita. Suurin kerralla varastoitava määrä saa olla m 3. Välivarastointia suunnitellaan jatkettavaksi. Hakija esitykset asiassa 2), lupamääräysten tarkistaminen BAT-päätelmien vuoksi Asiaa 2) koskevassa hakemuksessaan Neste Oyj esittää, miltä osin ympäristölupaa olisi mahdollisesti muutettava, jotta jalostamon päästöraja-arvot, tarkkailu ja muut lupamääräykset perustuvat alkaen päätelmiin. Hakemuksen suhde vireillä olevaan luvan tarkistamishakemukseen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tämän hakemuksen lisäksi käsiteltävänä vireille tullut Porvoon jalostamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemus (asia 1). Hakija esittää, että asiat ratkaistaan yhdellä päätöksellä siten, että asiassa sovelletaan sekä aiempaa ympäristönsuojelulakia (86/2000) että nyt voimassaolevaa ympäristönsuojelulakia (527/2014).

144 144 (290) Asiassa 1 aiempaa ympäristönsuojelulakia soveltaen annettava päätös kattaa koko toiminnan (laitoksen pääasiallinen lupa) ja päätelmien johdosta nyt voimassaolevan ympäristönsuojelulain nojalla annettava luvan tarkistamispäätös muuttaa laitoksen pääasiallista lupaa niiltä osin kuin päätelmät edellyttävät noudattaen niiden voimaantulosta annetussa laissa säädettyä aikataulua. Nämä lupamääräykset voitaisiin kirjoittaa lupaan peräkkäin ja säätää niiden voimaantulon aikatauluista samassa yhteydessä. Ennen päätelmien mukaisten lupamääräysten aikaisinta mahdollista soveltamista sovellettaisiin aiemman lain mukaan annettuja lupamääräyksiä. Ympäristönsuojelulain 81 :n 2 momentin mukaan päätelmiä voidaan velvoittaa noudattamaan aikaisintaan neljän vuoden kuluttua siitä, kun komissio on julkaissut päätelmiä koskevan päätöksen. Tämä tarkoittaa tässä tapauksessa Hakija pyytää, että päätelmiä koskevaa päätöstä tehtäessä aluehallintovirasto ottaa huomioon myös ympäristöluvan tarkistamishakemuksessa esitetyt seikat ja tiedot, mistä syystä nyt puheena oleva hakemus ei sisällä muuta kuin päätelmien kannalta relevantit tiedot. Asian 2) hakemuksen saatekirjeessä on tarkasteltu jalostamon toimintaa myös suhteessa uuden ympäristönsuojelulain eräisiin uusiin säännöksiin, joina on nostettu esiin lain 15 (ennaltavarautumisvelvollisuus), 66 (maaperän ja pohjaveden suojelua koskevat määräykset), 74 (energian käytön tehokkuutta koskevat määräykset) ja 82 (maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys). Neste Oyj:n käsityksen mukaan ympäristönsuojelulaissa ei ole tai sen nojalla ei ole annettu säännöksiä, joissa yhtiön toiminnalle asetettaisiin sellaisia uusia vaatimuksia, joiden vuoksi ympäristölupaa olisi tämän hakemuksen käsittelyn yhteydessä tarpeen muuttaa muutoin kuin hakemuksessa listattujen päätelmien johdosta. Soveltuvien uusien velvoitteiden osalta tarpeelliset toimenpiteet tai selvitykset on jo tehty tai ne sisältyvät vireillä olevaan luvan tarkistamishakemuksen (asia 1) aineistoon. Päätelmiin liittyvät lupamääräysehdotukset Seuraavassa on esitetty hakijan ehdotukset öljyn ja kaasun jalostuksen päätelmien johdosta lisättäviksi uusiksi tai muutettaviksi lupamääräyksiksi. päätelmiin 1 3, 5, 7, 9, 11, 15 17, 19, 20, 22, 27, 28, 33, 35, 38, 40, 44 50, 53, 55 ja 56 liittyen hakija on katsonut vanhojen lupamääräysten olevan riittäviä eikä uusia lupamääräyksiä ole näiden päätelmien vuoksi tarpeen antaa. Uusia lupamääräyksiä ei ole hakijan näkemyksen mukaan tarpeen antaa myöskään vety-yksiköiden ja NEXBTL esikäsittely-yksiköiden toiminnan eikä jäähdytysveden käytön suhteen. Niihin liittyvän toiminnan ja olemassa olevat lupamääräykset hakija katsoo olevan uuden ympäristönsuojelulain 75 :n mukaisesti 53 :ssä edellytetyllä tavalla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Päätelmiä 8, 21, 23, 29, 30, 31, 32, 41, 42 ja 43 ei sovelleta Porvoon jalostamolla, koska päätelmissä kuvattuja tekniikoita ei ole jalostamolla käytössä.

145 145 (290) BAT 4. Ehdotus lupamääräykseksi Ilmapäästöjen tarkkailu täyttää päätelmän 4. vaatimukset kaikilta muilta osin, paitsi yksinomaan kaasua polttavien polttoyksiköiden hiukkaspäästöjen ja reformointiyksikön PCDD/F -päästöjen tarkkailun osalta. Kaasuturbiinivoimalaitoksen KTVL3 monitorointi toteutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 4/2016/1, mukaisesti. Neste Oyj esittää, että yksinomaan kaasua polttavista yksiköistä tehdään selvitys hiukkaspäästöjen mittaamisen tarpeellisuudesta ja tulosten luotettavuudesta. PCDD/F-päästöjen tarkkailu aloitetaan vuonna Hakija ehdottaa lupamääräystä, jolla velvoitetaan tekemään selvitys yksinomaan kaasua polttavien yksiköiden hiukkaspäästön tarkkailun tarpeellisuudesta vuoden 2017 loppuun mennessä. Hakija ehdottaa myös lupamääräystä, jolla hakija velvoitetaan mittaamaan reformointiyksikön PCDD/F-päästö kertaluontoisesti vuonna 2018 ja tekemään tämän perusteella esitys tarkkailun jatkamisesta. Neste Oyj selvittää mahdollisuutta asentaa jatkuvatoiminen SO 2,- CO- ja NO X-päästöanalysaattori REF3-savusolaan uuneille tehtävien huoltojen yhteydessä. Mahdollisesti muuttuva monitorointi tullaan päivittämään Porvoon jalostamon käyttö- ja päästötarkkailuohjemaan vuoden 2018 loppuun mennessä. BAT 5. Hakijan esitys Prosessimuuttujien tarkkailu täyttää päätelmän 5. vaatimukset lukuun ottamatta kokonaan tai osittain pysäytettäväksi suunnitellun vanhan vetyyksikön uunia sekä KAAPO-yksikön yhtä uunia. Neste Oyj katsoo, että jalostamon kokonaisuuden kannalta prosessimuuttujien tarkkailu on riittävää, eikä lähinnä KAAPO-yksikön yhden, vain osittain käytössä olevan uunin vuoksi ole tarpeen antaa happimittausta koskevaa lupamääräystä. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. BAT 6. Ehdotus lupamääräykseksi Porvoon jalostamolla tullaan ottamaan käyttöön OGI -mittausmenetelmä ja Neste Oyj tulee tekemään selvityksen laskennallisten VOCpäästökertoimien validointimenetelmästä. Hakija ehdottaa lupamääräyksiä, joiden mukaisesti hakija vuoden 2018 loppuun mennessä ottaa käyttöön OGI-mittausmenetelmän, tekee vuoden 2017 loppuun mennessä selvityksen laskennallisten VOCpäästökertoimien validointimenetelmästä sekä laatii ehdotuksen validointimenetelmän käytöstä vuoden 2018 loppuun mennessä.

146 146 (290) BAT 10. Hakijan esitys Kuormitustarkkailu voidaan muuttaa BAT-vaatimusten mukaiseksi, mikäli valvontaviranomainen katsoo, että Suomessa laajasti sovellettua aiempaa käytäntöä ei voida jatkaa. Mikäli pitoisuusperusteiseen ja päiväkohtaiseen päästöjen tarkkailuun on siirryttävä, katsoo Neste Oyj, että tarpeettoman hallinnollisen kuorman välttämiseksi aiemmasta kuormitustarkkailusta on tällöin luovuttava. BAT 12. Ehdotukset lupamääräyksiksi Vuosikeskiarvoina pitoisuuksille annettava lupamääräykset Pitoisuusrajoja sovelletaan jätevesilaitokselta mereen purettaviin puhdistettuihin vesiin (Purku1). Päästöluparajoiksi vuosikeskiarvoina esitetään alkaen: öljy 0,8 mg/l kiintoaine 20 mg/l COD Cr 80 mg/l typpi 8 mg/l bentseeni 0,050 mg/l Metallipäästöjen luparajoiksi ehdotetaan päätelmien taulukon 3 mukaisia ylärajoja. Kuukausikeskiarvoina kg/d annetut lupamääräykset Mikäli pitoisuusrajojen lisäksi katsotaan tarpeelliseksi noudattaa myös kuormitusperusteisia rajoja (kg/päivässä kuukausikeskiarvona), ehdottaa hakija seuraavaa: Kuormitusperusteiseen rajaan lasketaan mukaan jätevesilaitokselta mereen purettavat puhdistetut vedet sekä jalostamon puron (Purku 2) kautta laskettavat hulevedet ja muut vedet. Kg/päivässä kuukausikeskiarvoiksi ehdotetaan: Muuttuja Kuukausikeskiarvo, kg/d Öljy 22 Fenoli 1,5 Kokonaisfosfori 10* Kokonaistyppi 200 CODCr * Sisältää Purkukohdan 3 fosforipäästön. Monitorointia koskevat lupamääräykset Öljyn, COD:n, kiintoaineen ja typen osalta näytteenotto ja analysointi tehdään päivittäin, mikäli katsotaan, että keräävän näytteenottimen tulos ja kerätyn näytteen analysointi kahdesti viikossa ei riittävällä tarkkuudella vastaa päivittäin analysoitua näytettä. BOD 5 esitetään tehtäväksi kerran kuukaudessa viikoittaisen näytteen sijaan vuoden kestävänä seurantana. Päivittäin seurataan COD:a, joka indikoi ja ohjaa BOD 5:tä paremmin öljynjalostamon jätevesilaitoksen toimintaa.

147 147 (290) Yhden vuoden mittaisen seurantajakson jälkeen hakija tekee esityksen BOD 5 seurannan jatkamisen tarpeellisuudesta ja hakee asiaan tarvittaessa BAT-poikkeaman. Fenoli-indeksin sijaan ehdotetaan seurattavaksi voimassa olevassa ympäristölupapäätöksen mukaisesti fenolia (analyysimenetelmä SFS3011M), jolle on myös ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 19. taulukossa annettu kuukausikohtainen luparaja. Fenoli-indeksille ei ole päätelmässä 12. annettu päästötasorajaa, vain seurantavelvoite. Porvoon jalostamo on jo pitkään seurannut fenolipäästöjä, joten menetelmän vaihtaminen ei ole perusteltua. Näytteenotosta on päätelmässä todettu: "Näytteen 24 tunnin ajalta otettu virtaukseen suhteutettu kokoomanäyte, tai, jos virtauksen on osoitettu olevan riittävän vakaa, aikaan suhteutettu näyte." Porvoon jalostamon jätevesilaitoksen virtaama on poikkeustilanteita (kuten rankkasateet) lukuun ottamatta tasaista vaihdellen vuosikeskiarvona noin m 3 /h vuosina Vuonna 2014 virtaamaan minimi oli 390 m 3, maksimi 793 m 3, keskiarvovirtaama 564 m 3 ja mediaani 560 m 3. Jätevesilaitoksen näytteenotto tehdään keräävällä aikaan suhteutetulla näytteenottimella. Kerätyn näytteen katsotaan vastaavan riittävällä tarkkuudella jätevesilaitokselta mereen puretun veden kuormitusta. Virtausmäärään perustuvan näytteenottimen haasteena on analysoitavan jäteveden haihtuvien komponenttien, kuten öljyhiilivetyjen laatu kerätyssä näytteessä. Haihtuvien komponenttien vuoksi näyte tulisi kerätä suljettuun astiaan tai vastaavalla muulla menettelyllä. Jalostamon puron (Purku 2) monitorointia esitetään jatkettavaksi nykyisen Porvoon jalostamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelman mukaisesti kahdesti viikossa kertanäytteenotolla. Monitorointien muutoksen tullaan päivittämään Porvoon jalostamon käyttöja päästötarkkailuohjelmaan. Perustelut Perusteluna esitetyille rajoille on, että asetetaan päästörajat jotka voidaan saavuttaa myös poikkeustilanteissa. Poikkeustilanteita voivat olla pitkät rankkasadetilanteet, laitosten seisokit ja muut poikkeukselliset tilanteet laitosten toiminnassa ja näistä johtuvat jätevesilaitoksen toimintahäiriöt. Porvoon jalostamon jätevesilaitos käsittelee myös Borealis Polymers Oy:n petrokemian vesiä. Esitetty monitorointi tukee Porvoon jalostamon jätevesilaitoksen luotettavaa operointia.

148 148 (290) BAT 13. Hakijan esitys Porvoon jalostamon jätevesien käsittelyssä ei ole vaadittu erillistä typenpoistovaihetta paikallisten olosuhteiden vuoksi. BAT 13. vaatimusta ei tule soveltaa eikä antaa lupamääräystä Porvoon jalostamolle, koska alueelle ei ole annettu päätelmän tarkoittamia erityisiä paikallisia vesiensuojelumääräyksiä. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. BAT 14. Ehdotus lupamääräykseksi Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa noudatetaan etusijajärjestystä aina kun se on mahdollista. Syntyvät jätteet lajitellaan mahdollisuuksien mukaan laaduittain eikä niitä sekoiteta keskenään. Jäteastioissa on jätelaatumerkinnät ja lajitteluohjeet selkeästi. Jalostamolla toimitaan käyttö- ja päästötarkkailun ohjeiden mukaisesti. Jätteiden määrää ja laatua seurataan säännöllisesti. Jätemääristä ja luokitteluista pidetään kirjaa jäteraportointijärjestelmässä. Vuosittain jalostamon vuosiraportoinnin yhteydessä helmikuun lopussa raportoidaan jätemäärät EWC- ja käsittelykoodeittain sekä vastaanottaja ja vastaanottokunnittain. BAT 18. Hakijan esitys Porvoon jalostamolla on soveltuvin osin ja riittävässä määrin käytössä päätelmässä 18. kuvatut menetelmät, lukuun ottamatta päätelmässä 6. tarkemmin selostettua OGI-tekniikkaa vuotojen tunnistamisessa. Päätelmän 18. vuoksi ei ole tarpeen antaa lupamääräyksiä. Päätelmässä ei ole esitetty päästötasoja. BAT 24. Hakijan esitys FCC-yksikön NO X-päästön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi hakija ehdottaa koko jalostamon toimintaa koskevan NO X-päästöraja-arvon asettamista päätelmän 57. mukaisella menetelmällä. Tällöin FCC-yksikölle ei ole tarpeen asettaa omaa päästörajaa. BAT 25. Ehdotus lupamääräykseksi FCC-yksikön hiukkaspäästölle hakija ehdottaa luparajaksi 50 mg/nm 3 kuukausikeskiarvona alkaen siten, että mittaustuloksien kuukausikeskiarvo pois lukien nuohouksien ajan päästöjä, ei ylitä 125 prosenttia luparajasta. Vaihtoehtoisesti Neste Oyj hakee myöhemmin poikkeamaa FCC-yksikön hiukkaspäästön päästötasolle seuraavin perusteluin.

149 149 (290) Perustelut FCC-yksikön hiukkaspäästöt ylittävät lievästi olemassa olevalle yksikölle annetun ylemmän päästötason 50 mg/nm 3 vaikka yksikössä sovelletaan päätelmien mukaista tekniikkaa. Päästömittauksen epävarmuuden on arvioitu olevan noin %. Tätä selvitystä kirjoitettaessa ei Neste Oyj:llä ole tiedossaan syytä miksi monivaiheiset syklonierottimet eivät toimi riittävän tehokkaasti. Ongelmaa selvitetään. Yhtenä ratkaisuvaihtoehtona Neste Oyj suunnittelee lisäävänsä syklonierotuksen määrää. Tällä hetkellä käytössä olevan tiedon perusteella on mahdollista, että muutoksella hiukkaspäästö saadaan alenemaan tasolle 50 mg/nm 3 kuukausikeskiarvona mittausepävarmuus huomioon ottaen. Muutokset voitaisiin toteuttaa aikaisintaan vuonna 2018 tai seuraavassa suurseisokissa. Toisena ratkaisuvaihtoehtona on BAT-poikkeama. Yhtiö on tehnyt selvityksen sähkösuotimen (ESP) rakentamisesta. Vuonna 2014 tehdyn selvityksen mukaan sähkösuotimen investointikustannus on 15 MEur (±50 %). Investointiin liittyy tietty riski, koska nykyinen päästöjen vähentämistekniikka ei toimi odotetulla tavalla, eivätkä syyt siihen ole täysin selvillä. Neste Oyj:llä ei ole varmuutta mihin päästötasoon sähkösuotimella on mahdollista päästä. Jalostamon ympäristöstä on mitattu pienhiukkasia vuonna Tehdyn selvityksen mukaan "valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta olevat raja-arvot hengitettäville hiukkasille (PM 10) ja pienhiukkasille (PM 2,5) sekä tavoitearvot nikkelille alittuivat Nybyn mittauspisteessä selvästi. Mittausjakson mittaustuloksista lasketut vuosikeskiarvot alittivat alemman arviointikynnyksen kaikille mitatuille aineille Nybyssä." Neste Oyj:n käsityksen mukaan ei ole sellaista ympäristönsuojelullista syytä, joka vaatisi hiukkaspäästön luparajan asettamisen alle 50 mg/nm 3 kuukausikeskiarvona. BAT 26. Hakijan esitys FCC-yksikön SO 2-päästön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi hakija ehdottaa koko jalostamon toimintaa koskevan SO 2-päästöraja-arvon asettamista päätelmän 58. mukaisella menetelmällä. Tällöin FCC-yksikölle ei ole tarpeen asettaa omaa päästörajaa. BAT 34. Hakijan esitys Polttoyksiköiden NO X-päästöjen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi hakija ehdottaa jalostamon toimintaa koskevan NO X-päästöraja-arvon asettamista päätelmän 57. mukaisella menetelmällä. Olemassa olevista energiantuotantoyksiköistä kaasuturbiinivoimalaitos KTVL3 käyttää polttoaineenaan kaupallista polttoainetta kuten maakaasua tai varapolttoaineena kevyttä polttoöljyä. Lisäpoltossa voidaan käyttää polt-

150 150 (290) toaineena myös Borealis Polymers Oy:n polttokaasua, josta osa muodostuu öljynjalostamon suoraan prosessoinnista toimittamasta raaka-aineesta. Hakijan katsoo, että KTVL3:en voidaan näin ollen soveltaa öljynjalostamon parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmiä. Kaasuturbiinilaitos KTVL 3 on olemassa oleva turbiini ja sen toiminta täyttää BAT 34. päästötasovaatimukset. Neste Oyj ehdottaa päästörajaarvoksi 75 mg/nm 3 kuukausikeskiarvona alkaen (kuivaa kaasua, happipitoisuus 15 %). Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 4/2016/1, päästöraja-arvoksi on määrätty 75 mg/nm 3. Kattila K5 on vanha olemassa oleva polttoyksikkö, jossa käytetään polttoaineena kaasua. Neste Oyj ehdottaa päästöraja-arvoksi 150 mg/nm 3 kuukausikeskiarvona. Teknisen selvitystyön perusteella on tiedossa, että laitetoimittajat antavat vanhan olemassa olevan kattilan K5 NO X-päästölle ns. takuuarvon 150 mg/nm 3. Matalampaan päästötasoon voi olla jopa mahdotonta päästä vaikka kattilalle K5 tehtäisiin merkittävä, noin yhden miljoonan euron suuruinen investointi mm. uusiin low-no X-polttimiin. Päästöjen vähentäminen sekundääritekniikalla on hyvin vaikeaa tilarajoitteen takia. Neste Oyj esittää, että olemassa oleva energiantuotantoyksikkö K5 huomioidaan myös päätelmän 57. mukaisessa päästökatossa, mutta kaasuturbiinia KTVL3 ei oteta mukaan päästökattoon, koska se polttaa pääsääntöisesti maakaasua. Yhtiö esittää, että uudet energiantuotantoyksiköt K3, K4 ja K6 sekä SDA-yksikön kuumaöljyuuni huomioidaan päätelmän 57. mukaisessa päästökatossa. BAT 36. Hakijan esitys Jalostamon polttoyksiköiden toiminta on soveltuvin osin ja riittävässä määrin päätelmässä 36. kuvatun mukaista. Polttoyksiköiden SO X-päästöjen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi hakija ehdottaa koko jalostamon toimintaa koskevan SO X-päästöraja-arvon asettamista päätelmän 58. mukaisella menetelmällä. Kattilalle K5 ehdotetaan seuraavia luparajoja: 35 mg SO 2/Nm 3 kuukausikeskiarvona, koska yksikkö käyttää polttoaineenaan yksinomaan kaasua (Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 4/2016/1, ). Neste Oyj esittää myös, että yksikkö huomioidaan myös päätelmän 58. mukaisessa päästökatossa. Yhtiö esittää, että uudet energiantuotantoyksiköt K3, K4 ja K6 sekä SDAyksikön kuumaöljyuuni huomioidaan päätelmän 58. mukaisessa päästökatossa. BAT 37. Hakijan esitys Jalostamon polttoyksiköiden toiminta on soveltuvin osin ja riittävässä määrin päätelmässä 37. kuvatun mukaista. Päästöt ovat BAT-vaatimuksen mukaisia. Hakija esittää kaikkien polttoyksiköiden CO-päästötasoksi

151 151 (290) 100 mg/nm 3 kuukausikeskiarvona alkaen koska kertamittauksin saatuja päästötietoja on toistaiseksi rajallisesti käytettävissä, jolloin tuloksissa on edelleen epävarmuutta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 4/2016/1, mukaan kattilan K5 ja kaasuturbiinivoimalaitoksen KTVL3 CO-päästöluparajoiksi on määrätty 100 mg/nm 3. BAT 51. Hakijan esitys ja ehdotus lupamääräykseksi Edellä tämän päätöksen kohdassa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristökuormituksen rajoittaminen päätelmästä 51. esitetyn perusteella yhtiö katsoo vaatimusten oleellisilta osin täyttyvän, ottaen huomioon, että Porvoon jalostamo ei sijaitse merkittävällä tai pohjaveden hankintaan soveltuvalla pohjavesialueella, ja että jalostamolla on käytössä pohjaveden tarkkailujärjestelmä, ja siihen perustuen on laadittu pohjaveden hallintasuunnitelma. Yhtiö katsoo, että päätelmän 51. osalta riittävä lupamääräys olisi saattaa loppuun meneillään oleva vallitilojen peruskorjaussuunnitelma. Haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen varastoinnista maaperään ja pohjaveteen mahdollisesti aiheutuvien päästöjen estämiseksi Porvoon jalostamolla on soveltuvin osin ja riittävässä määrin käytössä päätelmässä 51. kuvatut menetelmät. Yhtiö ehdottaa lupamääräystä, jolla hakija velvoitetaan saattamaan loppuun meneillään oleva vallitilojen peruskorjaussuunnitelma mennessä. Lupaa ei ole muutoin tarpeen tarkistaa tai antaa muita lupamääräyksiä päätelmän vuoksi. BAT 52. Hakijan esitys ja ehdotus lupamääräykseksi Lupamääräyksiä on ilmeisesti tarpeen tarkistaa bensiinien lastaukseen liittyvien päästötasojen osalta. Neste Oyj toteaa, että dieselöljy ei ole BATpäätelmän mukainen haihtuva nestemäinen hiilivety koska sen RVP on <4 kpa. Dieselöljylastauksille ei siten ole tarpeen antaa lupamääräystä. Porvoon jalostamon sataman bensiinilastauksen sekä jakeluterminaalin bensiinilastauksen VOC-päästön talteenottolaitteistojen päästötasoiksi (tuntikeskiarvo) ehdotetaan alkaen: Lastausterminaali: 10 NMVOC g/nm 3 ja bentseeni 1 mg/nm 3 Satama: 10 NMVOC g/nm 3 ja bentseeni 1 mg/nm 3 Arvio saavutettavasta päästötasosta perustuu kertamittauksiin, joita ei vielä toistaiseksi ole saatavilla tarvittavaa määrä, jotta voidaan taata laitoksen kaikissa toimintaolosuhteissa saavuttavan vaaditun tason. Neste Oyj ehdottaa jakeluterminaalin ja sataman VOC-päästöjen talteenottolaitteiston poistokaasun mittauksia jatkettavan ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2, mukaisesti joka toinen vuosi.

152 152 (290) VOC-päästön talteenottolaitteistojen päästötasoiksi (tuntikeskiarvo) laiturille L8:lle ehdotetaan alkaen : NMVOC: 10 NMVOC g/nm 3 Bentseeni: 1 mg/nm 3 Lastattaessa hiilivetyjä kuten bentseeniä, kumeenia tai pyrolyysibensiiniä laiturilla L8 on lastausten aikana lastauksesta vastaavan käytettävä lastauskaasujen pesuria tai vastaavaa muuta tekniikkaa hiilivetypäästön vähentämiseksi. Tämän pesurin (tai muun vastaavan tekniikan) toiminnasta ja erotusasteesta lastattaville hiilivedyille on lastauksesta vastaavan toimitettava kertaluontoinen selvitys valvontaviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta sen jälkeen, kun näillä laitureilla on lastattu hiilivetyjä. Mittauksen suorittaa päästömittauksiin erikoistunut akkreditoitu toimija. Perustelut Lupamääräykset ehdotetaan päästötasojen ylärajalta koska mittaustietoa on käytettävissä vielä suhteellisen lyhyeltä ajalta erityisesti sataman talteenottolaitteiston osalta. Lisäksi poistokaasun bentseenimäärää on mitattu vain vuonna Tulokset sisältävät siten epävarmuutta. Lisäksi Neste Oyj on tunnistanut sataman lastauskaasujen talteenottolaitoksilla käyttövarmuusongelman, joka johtuu laivojen tankkien inertointiin käytettävien kaasujen ominaisuuksista. Myös huoltotyöt, esimerkiksi säiliön K-33 velvoitettu 10-vuotistarkastus aiheuttaa katkoksen lastauskaasujen talteenottoon, koska vaihtoehtoista absorbentin syöttösäiliötä VRU-yksikön pesurille ei ole. Myös säiliöön tai sen laitteisiin tai VRU-yksikköön liittyvät huoltotyöt voivat aiheuttaa vastaavan tilanteen, jolloin VRU-yksikkö on poissa käytöstä. Päästötason ylärajaa perustellaan lisäksi ympäristöstä saatavan tiedon perusteella seuraavasti: Kilpilahdessa on tehty ulkoilman VOC- ja bentseenipitoisuusmittauksia vuoden ajan vuosina Mittaustulosten mukaan mitatut vuosikeskiarvot alittivat ilmanlaatuasetuksessa 36/2011 säädetyn raja-arvon selvästi. Myös alempi arviointikynnys (2 μg/m 3 ) alittui. Mittaustulosten perusteella Kilpilahden teollisuuslaitosten bentseenipäästöjen ei näin ollen arvioida aiheuttavan haittaa lähiasukkaiden terveydelle. Mittaukset on tehty ennen sataman VRU:n käyttöönottoa. Vuonna 2015 saadun käyttökokemuksen perusteella kaikkien bensiinituotteiden lastausten keskittäminen vain laitureille 3 ja 5 on teknisesti ja taloudellisti vaikeaa. Nykyisessä ympäristöluvassa asetetun VOCtalteenottotavoitteen 71 % saavuttaminen on ollut ajoittain ongelmallista johtuen aiempaa suuremmista lastausmääristä. Parhaillaan yhtiö selvittää teknisiä mahdollisuuksia sekä taloudellista kannattavuutta kytkeä lisää laiturikapasiteettia olemassa olevaan VRUyksikköön. Mikäli tämä osoittautuu mahdolliseksi, katsoo yhtiö, että bensiinin lastauksessa haihtuvien hiilivetyjen talteenottolaitokseen johdettavien

153 153 (290) hiilivetyjen kokonaismäärä voi tällöin normaalitilanteessa enintään olla 85 % kaiken bensalastauksen määristä. Tämä johtuu siitä, että lastausten ruuhkatilanteissa talteenottolaitokselle pulssimaisesti tuleva kaasu rajoittaa talteenottolaitteen toimintaa, ja hetkellisesti osa lastauskaasuista ohittaa talteenottolaitoksen. Lisäksi laivojen kytkemisessä talteenottojärjestelmään esiintyy ajoittain teknisiä ongelmia, esimerkiksi laivassa ei ole tarvittavia yhteitä tai laivaa ei onnistuta muusta syystä, kuten laivan virheasento laiturissa, kytkemään talteenottojärjestelmään. Mikäli Neste Oyj:n selvitys osoittaa, että VRU-jatkoinvestointi ei ole taloudellisesti kannattava ympäristöhyötyyn nähden tai ilmenee toteutusta estäviä teknisiä syitä, tulee yhtiö erikseen hakemaan BAT-poikkeamaa, mikäli kaiken bensiinilastauksen kytkemistä VOC-talteenottojärjestelmään ympäristölupapäätöksellä kuitenkin vaadittaisiin tai lupaviranomainen katsoisi päätelmässä mainitun 95 % talteenottoasteen tarkoittavan kaiken lastauksen kytkemistä talteenottoon. Mikäli purkaussäiliöden kytkemistä talteenottojärjestelmään edellytetään, tulee Neste Oyj hakemaan poikkeamaa toimenpiteen teknisen vaikeuden, erittäin suuren investointikustannuksen ja saavutettavan ympäristöhyödyn perusteella. BAT 54. Hakijan esitys Porvoon jalostamon rikkilaitoksen keskimääräinen talteenottoaste on 98,5 %. Toiminta täyttää päätelmän 54. ympäristötehokkuustason vaatimukset koska kyseessä on olemassa oleva yksikkö. Jalostamon ympäristöluvassa ei ole annettu lupamääräystä rikin talteenoton tehokkuudelle. Yhtiön käsityksen mukaan sitä ei ole tarpeen määrätä. Yhtiön vuonna 2013 jättämässä ympäristöluvan tarkistamishakemuksessa on laajasti tarkasteltu Kilpilahden alueen ympäristön tilaa. Käytettävissä olevan laajan mittaus- ja seuranta-aineiston ja sekä tarkistamishakemukseen liitetyn ympäristövaikutusselvityksen perusteella voidaan todeta, että ilmanlaadun- ja bioindikaattoriseurannan perusteella ympäristössä on pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna saavutettu kohtuullisen hyvä tila rikkidioksidipäästöjen vähenemisen ansiosta. Ilmanlaatua seurataan jatkuvatoimisesti kaasumaisten epäpuhtauksien osalta. Rikkidioksidin osalta mitatut pitoisuudet ulkoilmassa Kilpilahden alueella alittavat selvästi ohje- ja raja-arvot. Tilanne on samanlainen myös typen oksidien sekä pienhiukkasten pitoisuuksien osalta. Tarkistamishakemuksessa todettiin, että rikkidioksidin päästömäärä voi lisääntyä vuoden 2015 seisokkiin päättyvän käyntijakson loppua kohden. Päästötiedot vuodelta 2015 vahvistavat tämän ja osoittavat, että tarkistamishakemuksessa esitetty rikkidioksidipäästölle sallittava enimmäismäärä t/a on perusteltu. Tarkistamishakemuksessa todetaan, että leviämismallilaskelmien ja vaikutusarviointiselvityksen mukaan tämä päästömäärä ei johda haitallisiin seuraamuksiin ympäristössä.

154 154 (290) Hakija esittää, että rikkilaitokselle ei ole tarpeen asettaa vähimmäisvaatimusta rikin talteenoton tehokkuudelle, koska rikkidioksidin päästömäärälle määräytyy päästökatto päätelmän 58. perusteella. Rikkilaitosten toimintaa tullaan seuraamaan osana päätelmää 58. samaan tapaan kuin toimitaan nykyisen ympäristöluvan määräyksen 4. mukaan. Päätelmän 58. lisäksi SO 2-päästöjä seurataan tonnimääräisesti lupamääräyksen 4 mukaisesti. Tonnimääräisessä päästökatossa huomioidaan käynnistys- ja alasajotilanteet sekä häiriöt. Kuormituksena ilmaistava kokonaispäästö voi yllä mainitun ympäristövaikutusarviointitiedon perusteella olla tasolla t/a. Mikäli lupamääräys rikin talteenoton tehokkuudelle kuitenkin katsotaan välttämättömäksi, yhtiö esittää tällöin talteenoton tehokuutta 98,5 %. Talteenoton tehokkuus varmennetaan mittauksin seisokkivälein. BAT 57. Hakijan esitys ja ehdotus lupamääräykseksi Päästökattoa eli päätelmän 57. mukaista tekniikkaa on sovellettu jo aiemmin sekä Porvoon (SO 2) että Naantalin (SO 2, NO X) jalostamoille. Koska päätelmissä ei ole esitetty päästökaton soveltamiseen rajoitteita, Neste Oyj:n käsityksen mukaan sitä voidaan käyttää myös Porvoon jalostamon NO X-päästöjen säätelyyn. Porvoon jalostamo on rakenteeltaan kompleksinen, minkä lisäksi jalostamon yksiköt ovat integroitu toisiinsa energiahuollon ja syöttöjen osalta. Jalostamolla pystytään käyttämään joustavasti raaka-aineina erityyppisiä raakaöljyjä. Prosessia on toistuvasti mukautettava saadun raakaöljyn tai raaka-aineen laadun mukaan. Porvoon jalostamon laitosalueen kompleksisuus on tunnustettu kansainvälisessä vertailussa. Jalostamon tuotantoyksiköt sekä energiantuotantoyksiköt ovat yhteydessä toisiinsa syötön ja energiahuollon osalta ja siksi on teknisesti välttämätöntä käyttää osa prosessijäämistä sisäisinä polttoaineina, mikä aiheuttaa polttoainesekoituksen tiheitä muutoksia prosessin vaatimusten mukaan. Päätelmän 57. mukaisesti Porvoon jalostamolla integroituun NO X- päästöjen hallintamenetelmään kuuluvat jalostamon FCC-yksikkö ja kaikki polttoyksiköt, paitsi KTVL3:a, joka polttaa pääsääntöisesti maakaasua. Jalostamon polttoyksiköiksi luokiteltavat prosessiuunit käyttävät yksinomaan kaasumaisia polttoaineita. Energiantuotannossa on lisäksi kaksi yhtä tai useampaa polttoainetta käyttävää kattilaa, joiden polttoaineet ovat nestemäisiä ja kaasumaisia. Porvoon jalostamolla on FCC-yksikkö, jonka regenerointiosassa poltetaan koksia. Päästökattolaskennassa mukana olevat yksiköt tullaan kuvaamaan tarkemmin Porvoon jalostamon käyttö -ja päästötarkkailuohjelmassa. Porvoon jalostamolla käytetään useita erilaisia polttoaineita.

155 155 (290) Päästökattolaskenta NO X-päästökatto lasketaan päätelmässä 57. esitetyn kaavan mukaisesti. NO X-päästökaton laskennassa otetaan lisäksi huomioon REF BREF:n liitteen 8.6 mukaiset laskentamenetelmät. Päästökaton määritys perustuu savukaasumääriin ja niiden osuuksiin sekä NO X-pitoisuuksiin. Laskennassa käytetään tietoja polttoyksiköiden polttoainemääristä ja polttoaineiden koostumuksista sekä FCC-yksikössä poltettavan koksin määrästä ja lämpöarvosta. Laskennan periaatekuva on esitetty seuraavassa kuvassa sekä NO X- että SO 2-päästöille. Päästökattoa sovelletaan vain normaalitoiminnalle. Laskenta ja normaalitoiminta tullaan kuvaamaan yksityiskohtaisesti Porvoon jalostamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelmassa. Raportointi Päästökattolaskenta ja raportointi tapahtuvat raportointijärjestelmässä. Pääasiallisena raportointityökaluna tulee olemaan päästöseuranta- ja laskentajärjestelmä NesteERS tai vastaava järjestelmä. NesteERS on tällä hetkellä käytössä Porvoon jalostamolla. NesteERS-järjestelmään kootaan tietoja useista eri järjestelmistä seuraavan taulukon mukaisesti. Järjestelmä Prosessitietokonejärjestelmät, TOP/SÄHE Käyttöhyödykkeiden seuranta- ja raportointijärjestelmä, UMS Laboratoriojärjestelmä, OiLi Mitä tietoja järjestelmästä saadaan Jatkuvatoimisten analysaattorien mittaustulokset Polttoaineiden kulutus Polttoaineiden lämpöarvot ja koostumukset

156 156 (290) Päästökatto Alla olevassa taulukossa on esitetty Porvoon jalostamon NO X-päästökatto alkaen kuukausikeskiarvona. Monipoltto Kaasunpoltto FCC osuus savukaasumäärästä Pitoisuustaso mg/nm 3 osuus savukaasumäärästä Pitoisuustaso mg/nm 3 osuus savukaasumäärästä Pitoisuustaso mg/nm 3 Päästökatto mg/nm 3 17 % % Päästökatto on laskettu jalostamon normaalitoiminnalle. Päästökatto on määritetty käyttämällä polttoaineiden vuosien 2014 ja 2015 kuukausikeskiarvoja monipoltolle, kaasunpoltolle ja FCC:lle. Porvoon jalostamon NO X- päästökatto on 195 mg/nm 3. Porvoon jalostamon NO X-päästökaton toteuma vuosina 2014 ja 2015 on esitetty seuraavassa kuvassa. Energian tuotannon jatkuvatoimisten päästömittausten laadunvarmennuksessa noudatetaan standardia SFS-EN Muiden jatkuvatoimisten analysaattorien laadunvarmennuksessa noudatetaan standardia SFS-EN soveltuvin osin. Jatkuvatoimisten päästömittausten vertailumittaukset sekä vuosittaiset kertamittaukset tehdään ulkopuolisen akkreditoidun tahon toimesta. Polttoaineiden virtausmittausten laadunhallinta tehdään noudattaen päästökauppajärjestelmän vaatimuksia. NesteERSjärjestelmän laskennat tarkastetaan ja auditoidaan ulkopuolisen tahon toimesta. Päästökatto lasketaan uudelleen, mikäli tapahtuu oleellisia muutoksia prosessissa tai polttoaineissa.

157 157 (290) Ehdotus lupamääräykseksi Porvoon jalostamon typenoksidien päästöjen hallinnassa käytetään integroitua päästöjen hallintaa päätelmän 57. mukaisesti alkaen. Jalostamon normaalin toiminnan aikana noudatettava kiinteä päästökatto esitetään tuntikeskiarvona kuukaudessa yksikössä mg/nm 3 (kuiva, 3 % O 2). Integroidun päästöjen hallinnan lisäksi energiantuotantoyksiköille K1, K2, K5, KTVL2 ja KTVL3 on määrätty omat päästöraja-arvot. Integroitu päästöjen hallinta, päästöjen laskenta, normaalin toiminnan kuvaus sekä voimassa oleva numeroarvo kiinteälle päästökatolle kuvataan Porvoon jalostamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelmassa, jonka muutokset hyväksyy Uudenmaan ELY-keskus. Päästöjen toteumaa verrataan kiinteään päästökattoon kuukausitasolla. Kiinteää päästökattoa katsotaan noudatetun, mikäli päästöjen integroitu kuukausikeskiarvo ei ylitä 110 % kiinteästä päästökatosta. BAT 58. Hakijan esitys ja ehdotus lupamääräykseksi Päästökattoa eli päätelmän 58. mukaista tekniikkaa on sovellettu jo aiemmin sekä Porvoon (SO 2) että Naantalin (SO 2, NO X) jalostamoille. Koska päätelmissä ei ole esitetty päästökaton soveltamiseen rajoitteita, Neste Oyj:n käsityksen mukaan sitä voidaan käyttää myös Porvoon jalostamon SO 2-päästöjen säätelyyn. Päätelmän 58. mukaisesti Porvoon jalostamolla integroituun SO 2- ilmapäästöjen hallintamenetelmään kuuluvat jalostamon FCC-yksikkö, kaikki polttoyksiköt ja RTO-yksiköt. Jalostamon polttoyksiköiksi luokiteltavat prosessiuunit käyttävät yksinomaan kaasumaisia polttoaineita. Energiantuotannossa on lisäksi kaksi yhtä tai useampaa polttoainetta käyttävää kattilaa, joiden polttoaineet ovat nestemäisiä ja kaasumaisia. Porvoon jalostamolla on FCC-yksikkö, jonka regenerointiosassa poltetaan koksia. Lisäksi päästökatossa huomioitavien RTO-yksiköiden syöttö sisältää rikkivetyä (H 2S). Päästökattolaskennassa mukana olevat yksiköt tullaan esittämään tarkemmin Porvoon jalostamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelmassa. Porvoon jalostamolla käytetään useita erilaisia polttoaineita ja syöttöjä. Päästökattolaskennan periaate myös SO 2-päästöihin soveltuvasti on esitetty edellä päätelmää 57. koskevassa kohdassa muutoin paitsi RTOyksiköiden osalta. RTO-yksiköillä laskennassa käytetään tietoja rikillisen syötön määrästä ja koostumuksesta sekä yksiköiden talteenottoasteesta. Päästökattoa sovelletaan vain normaalitoiminnalle. Laskenta ja normaalitoiminta tullaan kuvaamaan yksityiskohtaisesti Porvoon jalostamon käyttöja päästötarkkailuohjelmassa. SO 2-päästökattoa koskeva raportointi tapahtuu samoin kuin edellä on esitetty NO X-päästökaton osalta.

158 158 (290) Päästökatto Alla olevassa taulukossa on esitetty Porvoon jalostamon SO 2-päästökatto alkaen kuukausikeskiarvona. Monipoltto Kaasunpoltto FCC RTO osuus savukaasumäärästä Pitoisuustaso mg/nm 3 osuus savukaasumäärästä Pitoisuustaso mg/nm 3 osuus savukaasumäärästä Pitoisuustaso mg/nm 3 osuus savukaasumäärästä Pitoisuustaso mg/nm 3 Päästökatto mg/nm 3 17 % % % % Päästökatto on laskettu jalostamon normaalitoiminnalle, joka on esitetty Porvoon jalostamon käyttö- ja päästötarkkailuohjemassa. Päästökatto on määritetty käyttämällä polttoaineiden vuosien 2014 ja 2015 kuukausikeskiarvoja monipoltolle, kaasunpoltolle ja FCC:lle. RTO-yksiköiden osalta päästökatto on laskettu yksiköiden rikillisen syötön kapasiteettiin perustuen. Porvoon jalostamon SO 2-päästökatto on 730 mg/nm 3. Porvoon jalostamon SO 2-päästökattototeuma vuosina 2014 ja 2015 on esitetty seuraavassa kuvassa. Energiantuotannon jatkuvatoimisten päästömittausten laadunvarmennuksessa noudatetaan standardia SFS-EN Muiden jatkuvatoimisten analysaattorien laadunvarmennuksessa noudatetaan standardia SFS-EN soveltuvin osin. Jatkuvatoimisten päästömittausten vertailumittaukset sekä vuosittaiset kertamittaukset tehdään ulkopuolisen akkreditoidun tahon toimesta. Polttoaineiden virtausmittausten laadunhallinta tehdään noudattaen päästökauppajärjestelmän vaatimuksia. NesteERSjärjestelmän laskennat tarkastetaan ja auditoidaan ulkopuolisen tahon toimesta.

159 159 (290) Päästökatto lasketaan uudelleen, mikäli tapahtuu oleellisia muutoksia prosessissa tai polttoaineissa. Ehdotus lupamääräykseksi Porvoon jalostamon rikkidioksidipäästöjen hallinnassa käytetään integroitua päästöjen hallintaa päätelmän 58. mukaisesti alkaen. Jalostamon normaalin toiminnan aikana noudatettava kiinteä päästökatto esitetään tuntikeskiarvona kuukaudessa yksikössä mg/nm 3 (kuiva, 3 % O 2). Integroidun päästöjen hallinnan lisäksi energiatuotantoyksiköille K1, K2, K5, KTVL2 ja KTVL3 on määrätty omat päästöraja-arvot. Integroitu päästöjen hallinta, päästöjen laskenta, normaalin toiminnan kuvaus sekä voimassa oleva numeroarvo kiinteälle päästökatolle kuvataan Porvoon jalostamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelmassa, jonka muutokset hyväksyy Uudenmaan ELY-keskus. Päästöjen toteumaa verrataan kiinteään päästökattoon kuukausitasolla. Kiinteää päästökattoa katsotaan noudatetun, mikäli päästöjen integroitu kuukausikeskiarvo ei ylitä 110 % kiinteästä päästökatosta. HAKEMUSTEN KÄSITTELY Hakemusten täydennykset Asiassa 1) hakemusta on täydennetty , , , , , , , , , , , , , ja Asiassa 2) hakemusta on täydennetty , , , , , , ja Hakemuksista tiedottaminen Hakemus asiassa 1) on ympäristönsuojelulain (86/2000) 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Porvoon kaupungin, Sipoon kunnan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston Hämeenlinnan päätoimipaikan ilmoitustauluilla. Lisäksi kuulutus on julkaistu aluehallintoviraston internetsivuilla ( Kuulutuksesta on ilmoitettu Borgåbladet, Sipoon Sanomat ja Uusimaa -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain (86/2000) 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemus asiassa 2) on ympäristönsuojelulain (527/2014) 44 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston Hämeenlinnan päätoimipaikan ilmoitustauluilla. Kuulutus ja julkiset hakemusasiakirjat on lisäksi julkaistu aluehallintoviraston Lupa-Tietopalveluinternetsivuilla asiaa 1) koskevan diaarinumeron (ESAVI/284/04.08/2013) yhteydessä.

160 160 (290) Neuvottelu Asioihin 1) ja 2) liittyen on järjestetty neuvottelu Kilpilahdessa. Neuvottelumuistio on liitetty asioiden 1) ja 2) asiakirjoihin. Lausunnot Lausunnot asiassa 1) Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain (86/2000) 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä kalatalousviranomaiselta, Porvoon kaupungilta, Porvoon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta, Sipoon kunnalta sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu tilaisuus lausua hakemuksen saapuneesta täydennyksestä koskien eräitä lupamääräysehdotuksia. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: Yleistä Porvoon jalostamon lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on jätetty käsiteltäväksi ja näin ollen hakemus käsitellään ja ratkaistaan vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisesti. Öljynjalostuksen päätelmät on hyväksytty, mutta niitä ei ole vielä lausunnon antohetkellä julkaistu. Uudenmaan ELY-keskuksen käsityksen mukaan öljynjalostuksen päätelmiä ei voida nyt vireillä olevan hakemuksen käsittelyssä huomioida, ellei toiminnanharjoittaja tätä itse halua. Näin ollen vireillä olevan hakemuksen käsittelyssä sovelletaan vuonna 2003 julkaistua öljynjalostuksen BAT-vertailuasiakirjaa. Jalostamon toiminta on hyvin suurta ja monitahoista ja se koostuu lukuisista prosessin osista. Tästä johtuen toimintaan liittyy myös useita onnettomuuksia ja häiriötilanteita vuosittain. Toiminnanharjoittaja on pyrkinyt varautumaan niihin, käynnistää torjuntatoimet nopeasti ja ilmoittaa tapahtumista valvontaviranomaisille asianmukaisesti. Edellä mainitusta huolimatta jalostamon toiminnasta aiheutuu vuosittain maaperään ja vesistöön päästöjä. ELY-keskus katsoo, että ympäristöluvassa tulee esittää vaatimus jalostamon kunnossapidon kehittämisestä ja velvoittaa laatimaan suunnitelma kunnossapidon tarkkailun tehostamisesta.

161 161 (290) Nykyiset lupamääräykset ja niiden valvottavuus Jalostamon toiminnalle lupamääräyksiä annettaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota lupamääräysten valvottavuuteen. Lupamääräysten tulisi olla yksiselitteisesti tulkittavissa. ELY-keskus esittää, että ympäristölupamääräykset tulisi antaa luvan ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti kuitenkin jäljempänä esitetyin poikkeuksin: Lupamääräyksen 3. toteutumista on käytännössä mahdoton valvoa. Tavoitteellisena määräyksenä se on kuitenkin paikallaan. Jalostamon ja sen energialaitoksen toiminnasta aiheutuva rikkipäästö ilmaan (rikkipäästöprosenttina ilmaan laskettuna syötön rikistä) on vuosina ollut 1,8 2,4 %. ELY-keskus katsoo, että lupamääräyksessä 4. tulisi asettaa rikkipäästön enimmäismääräksi rikkipäästöprosenttina enintään 3 %. Määräykseen on edelleen sisällytettävä myös tonnimääräinen päästöraja rikkidioksidille ympäristöön kohdistuvan kuormituksen hallitsemiseksi ja haitallisten terveysvaikutusten estämiseksi. (Lupamääräys 4.) Energiantuotantoyksikköjen päästöraja-arvojen määräämisessä tulee ottaa huomioon suurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta annettu valtioneuvoston asetus 96/2013 sekä toiminnanharjoittajan ilmoitus kattiloiden K1 ja K2 sekä kaasuturbiinivoimalaitos KTVL2:n sitoutumisesta asetuksen 96/ :n mukaisen ns. jäljellä oleva käyttöaika -jouston käyttöön. (Lupamääräykset 6 11.) Lupahakemuksen liitteenä 18 on esitetty lupamääräyksen 16. mukainen selvitys laivojen lastauksen syrjäytyskaasuina syntyvien haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen talteenoton vaiheesta 2. ELY-keskus katsoo selvityksessä esitetyn perusteella, että VOC-päästöjen talteenoton laajentamisessa on perusteltua ensin keskittyä kattamaan kevyiden tisleiden lastaus kokonaan. Vaiheen 2 toteutuksen aikataulutavoitteena tulee edelleen lupamääräyksen 16. mukaisesti olla, että talteenotto- tai hävitysjärjestelmä kattaa kevyiden tisleiden lastauksen kokonaan mennessä. Vaiheen 2 toteutukseen liittyen tulisi myös velvoittaa ottamaan keskitisleiden lastauskaasut talteen ainakin silloin, kun se on logistisesti ja laivausjärjestelyt huomioon ottaen mahdollista. Lisäksi ELY-keskus katsoo, että toiminnanharjoittajan mainitsema uusi teknistaloudellinen selvitys VRU-tekniikan käyttämisestä myös laitureilla 1, 2 ja 4 on mahdollista laatia nopeammassa aikataulussa. Selvityksessä tulee esittää tarkastelu mahdollisuuksista kytkeä kaikki keskitisleiden lastaukset talteenottojärjestelmään. (Lupamääräys 16) ELY-keskukselle raportoitujen tietojen perusteella jalostamon mereen johdettavien jätevesien päästöt ovat vuosina alittaneet lupamääräyksessä 19. päästöille asetetut enimmäispäästömäärät lukuun ottamatta lokakuuta 2012, jolloin typen luparaja ylittyi. Lisäksi ELY-keskuksen tekemän tarkastelun perusteella jalostamon mereen johdettujen jätevesien ko-

162 162 (290) konaistyppi- ja COD-pitoisuudet kuukausikeskiarvoksi muutettuina (lausunnon liitteenä) ovat välillä tammikuu 2010 marraskuu 2013 yhtä poikkeusta lukuun ottamatta sijoittuneet öljynjalostuksen vuoden 2003 BATvertailuasiakirjassa mainittujen BAT-pitoisuuksien ala- ja ylärajojen väliin (kokonaistyppi: 1,5 25 mg/l ja COD: mg/l). Öljynjalostuksen päätelmät julkaistaan lähitulevaisuudessa ja tällöin tulevat myös jalostamon jätevesiasiat uudelleen tarkasteltaviksi uuden ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Edellä mainittuun viitaten ELY-keskus katsoo, ettei lupamääräystä 19. ole tarvetta muuttaa vireillä olevan lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä. (Lupamääräys 19.) Lupamääräystä 25. tulee korjata siten, että siinä mainitaan Tolkkisten ja Emäsalon länsirannat itärantojen sijaan. Lupamääräyksen 27. mukaisesti meluntorjuntaohjelmaa tulee päivittää edelleen viiden vuoden välein. (Lupamääräykset ) Lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon jätelaki ja sen nojalla annettujen asetusten vaatimat muutokset. Määräykset voidaan pitää ennallaan lukuun ottamatta määräystä 34.2, johon tulee lisätä vaatimus vallitilojen tilavuuksista (1,1 x vallitilassa olevien säiliöiden tilavuus), ja lupamääräystä 38., jossa tulee vaatia ilmoittamaan tiedossa olevista soihdutuksista etukäteen. ELY-keskus pitää toiminnanharjoittajan esitystä hakemuksen liitteen 25A mukaisesta käyttö- ja päästötarkkailuohjelman viranomaisversion ylläpidosta hyvänä. Aluehallintoviraston tulee hyväksyä tällä hetkellä käytössä oleva päivitetty käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma (hakemuksen liite 25A). (Lupamääräys 52.) Jalostamon energiantuotantoyksiköille ilmaan johdettavia päästöjä koskevia tarkkailumääräyksiä annettaessa tulee huomioida valtioneuvoston asetuksen 96/ :n sekä asetuksen liitteen III vaatimukset (lupamääräykset ). Määräyksen 65. tulosten raportointia koskevan osan sanamuotoa olisi hyvä selventää siten, että mittaustulokset velvoitettaisiin esittämään mittausvuotta koskevan vuosiraportoinnin yhteydessä. Lupamääräystä 76. tulee täsmentää siten, että vesistö- ja kalataloustarkkailuvelvoite määrätään koskemaan jäte- ja jäähdytysvesipäästöjen lisäksi satamatoiminnan ja muun lupaan sisältyvän toiminnan mahdollisia vesistövaikutuksia. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, että määräys nykyisessä muodossaankin ulottuu kaikkiin luvan sisältämiin toimintoihin, mutta selvyyden vuoksi määräyksen sanamuotoa tulisi täsmentää. Lisäksi määräys tulisi päivittää siten, että Uudenmaan ELY-keskuksessa vireillä olevaa päivättyä sekä vesistö- että kalataloustarkkailun sisältävää yhteistarkkailuohjelmaa tulee ohjelman hyväksymiseen saakka noudattaa esitetyssä muodossa.

163 163 (290) Luvan saajalta on edelleen edellytettävä riittävän suuren vakuuden asettamista vaarallisten jätteiden asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. (Lupamääräys 91.) FCC-yksikön typenoksidien päästöjen vähentäminen Hakemuksen liitteenä 18 olevassa selvityksessä koskien FCC:n NO X- päästöjen vähentämistä toiminnanharjoittaja on tarkastellut kolmea eri vähentämismenetelmää. Selvityksen yhteenvedossa on esitetty, ettei FCCyksikölle tulisi toistaiseksi tässä vaiheessa vaatia lisätoimenpiteitä, koska ympäristön tila ei edellytä päästöjen edelleen vähentämistä ja lisäksi, koska öljynjalostuksen uuden BAT-vertailuasiakirjan laatiminen on käynnissä ja NO X-päästöjä vähentävien lisäaineiden käyttömahdollisuus vaatii edelleen jatkoselvityksiä. FCC-yksikön poistokaasun typenoksidien pitoisuudet ovat viime vuosien mittaustulosten ja tehdyn selvityksen (hakemuksen liite 17B.5) perusteella olleet välillä mg/nm 3. Öljynjalostuksen vuoden 2003 BAT-vertailuasiakirjan mukaan Porvoon jalostamolla olevan kaltaisen FCC-yksikön BAT-päästötaso on mg/nm 3 ja lähitulevaisuudessa julkaistavien päätelmien mukainen BAT-taso ELY-keskuksen käsityksen mukaan on mg/nm 3. Edellä mainittuun viitaten ELY-keskus katsoo, että jalostamon FCC-yksikön typenoksidien päästömäärää on vähennettävä ja toiminnanharjoittaja on velvoitettava tekemään toimenpiteitä päästön pienentämiseksi. FCC-yksikön typenoksidien päästöjen vähentämiseen liittyviä määräyksiä annettaessa tulee huomioida, että päästöjen vähentämiseksi tehtävät laiteasennukset ja toimenpiteet voidaan ELY-keskuksen käsityksen mukaan toteuttaa ainoastaan jalostamon suurseisokkien aikana. Tämän hetkisen tiedon perusteella seuraavat suurseisokit ovat vuosina 2015 ja Lisäksi päätelmiä ja niiden mukaista pitoisuustasoa ei voida ELY-keskuksen käsityksen mukaan nyt vireillä olevan hakemuksen käsittelyssä soveltaa. Varastointi ja suojausrakenteet Raaka-aineiden ja tuotteiden varastoinnissa jalostamon toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että maavalleista ja tiivistetystä savesta vallitiloissa ja valuma-altaissa luovutaan ja niiden tilalle rakennetaan kyseistä varastoitavaa ainetta kestävästä materiaalista pinnoitettu vallitila tai valuma-allas. Jalostamon suojausrakenteiden osalta määräyksiä annettaessa tulee huomioida myös hakemuksen liite 24E.6, (WSP Environmental Oy, Kilpilahden öljynjalostamoalueen suojasuunnitelman päivitys 2011), jossa on mm. sivulla 70 esitetty lista toimenpiteistä, joista huolehtiminen katsottiin päivitystyön perusteella erityisen tärkeäksi.

164 164 (290) Käyttö- ja päästötarkkailu Tarkkailusuunnitelman osion OQD VOC-päästöjen määrittäminen kohdassa 3.3 on mainittu, että jakeluterminaalin lastauskaasujen talteenottojärjestelmän poistokaasuista tehdään haihtuvien hiilivetyjen pitoisuusmittaukset joka toinen vuosi. Lupamääräyksen 65. mukaisesti vastaavat mittaukset tulee tehdä myös sataman lastauskaasujen talteenottojärjestelmän poistokaasuista joka toinen vuosi. Haitalliset aineet ja toksisuustestit Hakemukseen on liitetty haitallisten aineiden päästöjä koskeva selvitys , jossa on esitetty myös COHIBA-hankkeen tuloksia , sekä päivätty lisäselvitys. Jätevesien päästötarkkailuun tulisi ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti (Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen, Ympäristöministeriön raportteja 15/2012) sisällyttää ne asetuksen 1022/2006 aineet, joita näissä selvityksissä on havaittu. Jatkuvan tarkkailutarpeen arviointia varten määritykset tulisi tehdä vuoden ajan kuukausittain, minkä jälkeen määrityksiä voidaan tulosten perusteella mahdollisesti harventaa ja/tai vähentää määritettäviä aineita. Mainittujen aineiden sisällyttäminen päästötarkkailuun on tarpeen myös asetuksen mukaisen vesistötarkkailutarpeen arvioimiseksi. Laitoksen omat päästöselvitykset perustuvat taustaselvitykseen, jossa on arvioitu mitä aineita voi joutua mereen. Esitettyjen COHIBA-selvityksen tulosten mukaan jätevesistä on löydetty myös joitain sellaisia aineita, joita ei arvioitu joutuvan jätevesiin. Taustaselvitys tulee päivittää nykytiedon perusteella ja täydentää tarvittaessa selvityksiä esim. määrittämällä tarkkailunäytteenoton yhteydessä 4 5 kertaa ne jätevesissä mahdollisesti esiintyvät aineet, joista ei vielä ole tehty lainkaan tai riittävästi määrityksiä, minkä jälkeen voidaan arvioida niiden tarkkailutarve. Joidenkin aineiden osalta selvityksiä voi olla tarpeen tarkentaa myös määritysrajoista aiheutuvan epävarmuuden vuoksi. ELY-keskus esittää, että edellä esitetyt päästötarkkailun ja lisäselvitysten täydennykset määrätään tehtäväksi lupapäätöksessä, minkä jälkeen ELYkeskuksen tulisi voida muuttaa haitallisen aineiden tarkkailua tulosten perusteella. Lisäselvityksessä on esitetty myös COHIBA-selvityksen biotestien tuloksia. Selvityksessä tehtyjen testien mukaan jätevedet olivat akuutista myrkyllisiä levälle ja vaikutuksia havaittiin myös pitkäaikaisia vaikutuksia kuvaavissa testeissä. Jotta jätevesien myrkyllisyydestä ja sen vaihtelusta saataisiin tarkempaa tietoa, tulisi jätevesien päästötarkkailuun sisällyttää biotestien käyttö. COHIBA-projektissa on tutkittu laajasti Itämereen jätevesiä johtavien laitosten jätevesien toksisuutta ja tulosten perusteella on esitetty COHIBA-projektin suositus toksisuustestien käytöstä jätevesien toksisuuden valvonnassa (Whole Effluent Assessment. Proposed recommendations for the use of toxicity limits, Finnish Environment Insti-

165 165 (290) tute, recommendations/). Raportissa on kuvattu myös biotestien käytön nykytilannetta mm. Itämeren rannikkovaltioissa. Esimerkiksi Saksassa on pitkään ollut käytössä toksisuutta koskevia päästöraja-arvoja ja mm. Ruotsissa ja Tanskassa testejä käytetään suurten teollisuuslaitosten jätevesien tarkkailussa. ELY-keskus esittää, että hakija määrätään toimittamaan suunnitelma biotestien sisällyttämisestä päästötarkkailuun ELY-keskuksen hyväksyttäväksi mennessä. Suunnitelman laadinnassa voidaan käyttää COHIBA-hankkeen esittämää suositusta ja laitoksen jätevesistä saatuja tuloksia, ja esimerkiksi ensimmäisen tarkkailuvuoden jälkeen voidaan tulosten perusteella arvioida, miten biotestejä on tarkoituksenmukaista käyttää jatkossa. Pinta- ja pohjavesien tarkkailu Porvoon jalostamon alueella sijaitsevien toimintojen vaikutuksia pinta- ja pohjavesien sekä maaperän tilaan seurataan viiden eri tarkkailuohjelman mukaan, jotka liittyvät seuraaviin luvitettuihin toimintoihin: Neste Oil Oyj Porvoon jalostamo Neste Oil Oyj:n Kilpilahden suljettu kaatopaikka Öljyisten jätteiden peltokäsittelyalue Betoni- ja asfalttijätteen varastointi- ja murskausalue Maaperän kunnostusalue jalostamon satamassa Jalostamon alueella tarkkaillaan vesien tilaa useaan eri ohjelmaan perustuen. Tästä huolimatta alueen pohjaveden havaintoverkosto on harvahko ja tarkkailu on kohdistunut lähes kokonaan maapohjaveden tarkkailuun, joten kokonaiskuvaa alueen pohjaveden tilasta on vaikea hahmottaa. Erityisesti kalliopohjaveden tilasta tiedot ovat vähäiset, kun otetaan huomioon toimintojen määrä ja alueen laajuus. Varsinaisessa jalostamoa koskevassa tarkkailuohjelmassa on mukana 11 pohjaveden havaintoputkea, joista vain yksi on kalliopohjavesiputki. Pääosa toiminnoista sijoittuu kuitenkin suoraan louhitun kallion päälle tai louhetäytöille, joiden alla on paljas kallio tai ohut maakerros. Näin ollen kalliopohjaveden pitkäkestoinen likaantuminen eri toimintojen takia on todennäköisempää kuin maapohjaveden likaantuminen. Maa- ja kalliopohjaveden likaantumisesta esimerkkinä ovat mm. kallio- ja maapohjavesiputket, jotka asennettiin syksyllä 2013 jalostamon voimalaitoksen YVA-selvitysten yhteydessä. Tällöin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet olivat kalliopohjavesiputkessa µg/l ja maapohjavesiputkessa 56 µg/l. Tarkkailutulosten perusteella yleiskuva on, että jalostamoalueen pohjaveden laatu on vuosikymmenten kuluessa heikentynyt ja paikoin pilaantunut alueella sattuneiden vahinkojen ja normaalin toiminnan yhteydessä tapahtuneiden päästöjen takia. ELY-keskuksen näkemys on, että kalliopohjaveden seurantaa tulee tehostaa sijoittamalla uusia tarkkailupisteitä päävirtausreiteille ja riskikohtien läheisyyteen. Uudet tarkkailupisteet ovat tar-

166 166 (290) peen, koska kallioperän rakosysteemit ovat hyvin moninaiset ja tämän takia harvalla putkiverkostolla ei saada ajoissa tietoa sellaisista öljy- ja kemikaalivuodoista, joita on vaikea havaita normaalin toiminnan yhteydessä. Jalostamon pohja- ja myös pintavesien virtausta ohjaavat alueen kallioperän ruhjevyöhykkeet (-laaksot), jotka keräävät salaojien tavoin sekä pintaettä pohjavesiä. Tämä merkitsee sitä, että vesitarkkailussa mukana olevien eri toimintojen vaikutukset kohdistuvat pitkän ajan kuluessa samoille laaksoalueille, jolloin toimintojen vaikutuksia ei aina pystytä erottamaan toisistaan. Näin ollen ELY-keskus katsoo, että alueen vesien velvoitetarkkailut ja maaperän puhdistamiseen liittyvät jälkitarkkailut kannattaa yhdistää. Tarkkailutulosten tulkinnassa tulisi huomioida myös jalostamon eteläja länsipuolella sijaitsevien petrokemian- ja muovitehtaiden vesien tarkkailutulokset. Tällöin toiminnanharjoittajat ja viranomaiset saavat nykyistä paremman kokonaiskuvan alueen vesien tilasta. ELY-keskus esittää, että hakija määrätään laatimaan Porvoon jalostamon alueelle jalostamon kaikkia toimintoja koskeva pinta- ja pohjavesien yhteistarkkailuohjelma. Tähän tulee liittää myös alueella olevat pohjaveden alentamiseen käytettävät pumppauskaivot, joita on hakemuksen mukaan ainakin jalostamon tuotantolinjalla 3. Kaivoista määritetään pohjaveden korkeuden ja laadun lisäksi kustakin kaivosta pumpattavat vesimäärät. Jääselvitys Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt jäähdytysvesien vaikutuksia jäätilanteeseen koskevan selvityksen kirjeellään ja katsonut tällöin, että selvityksen tulosten tulkintaa ja käyttöä sekä jatkossa tehtävän jäätilanteen tarkkailun suunnittelua varten on tarpeen vielä tehdä joitain tarkennuksia. Hakemukseen liitetty jäätalvia koskeva selvitys on osaltaan täydentänyt aiempaa selvitystä. Jotta sovelletulla mallilla saadaan jatkossa mahdollisimman luotettavaa tietoa ja sillä voidaan korvata aikaisempi jäätilanteen tarkkailu, tulisi hakija kuitenkin vielä määrätä tarkentamaan ja varmentamaan selvityksen tuloksia ja mallin soveltuvuutta erilaisina jäätalvina esim. mahdollisuuksien mukaan sopiviin sääolosuhteisiin ajoitettavilla virtausmittauksilla. Mallia tulee soveltaa vuosittain jäätilanteeseen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi ja tulokset raportoida yhteistarkkailuraportin yhteydessä. Tulosten perusteella lämpökuormituksen ei ole arvioitu vaikuttavan merkittävässä määrin Kalvön salmesta eteenpäin, mutta jatkossa tulee pyrkiä varmentamaan myös tätä johtopäätöstä. Hakija tulisi määrätä toimittamaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma mallin varmentamiseksi tehtävistä toimista ja mallin soveltamisesta jatkossa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kalatalouspalvelut -ryhmä esittää saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: Nykyinen lupa ja kalatalousvelvoitteet Öljynjalostamon voimassa oleva ympäristöluvassa (annettu ) on määrätty vuotuinen kalatalousmaksu , jota on käytetty koko-

167 167 (290) naisuudessaan alueen haitankärsijöitä kuullen kalaistutuksiin Porvoon merialueelle. Maksuun on tullut yksi indeksikorotus (10 %, VL 3:22) ja se on tällä hetkellä Vuosina on Neste Oyj:n kalatalousmaksulla istutettu keskimäärin noin kpl yksikesäisiä siikoja ja noin kpl kaksikesäisiä meritaimenen vaelluspoikasia. Luvassa on myös kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. Neste Oyj on osallistunut Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuun muiden tarkkailuvelvoitettujen kanssa. Uusimmat tarkkailuraportit ovat lupahakemuksen liitteinä. Lupahakemuksen tarkastelua Merkittävimmät kuormittajat hakijan vaikutusalueella ja Porvoon edustan sisäsaaristossa ovat Porvoonjoki ja Mustijoki. Ajoittain myös meren virtaukset tuovat ravinteita sisäsaaristoon saakka. Myös sisäinen kuormitus Suomen etelärannikolla on huomattavaa. Pistekuormittajien (hakijan lisäksi mm. Porvoon kaupungin jätevedenpuhdistamo sekä öljynjalostamon yhteydessä toimivat Kilpilahden teollisuuslaitokset) osuus kuormituksesta on vain muutaman prosentin luokkaa. Tilanne on käytännössä nykyään sama lähes kaikkialla Suomessa. Pistekuormituksen merkitys kuitenkin korostuu vuodenaikoina, jolloin Porvoonjoen ja Mustijoen virtaamat ovat pieniä, eikä tilanne ole läpi vuoden yksiselitteisesti tuon edellä mainitun kuormitusosuuden mukainen. Hakijan toiminnasta pääsee vesistöön paitsi ravinteita, myös ympäristölle haitallisia aineita. Erillisessä voimassa olevan lupaan liittyvässä selvityksessä ei havaittu laitoksen jätevesissä ympäristölle vaarallisia aineita (VNA 1022/2006, liite 1 A). Ympäristölle haitallisista aineita (sama asetus liitteet 1 C ja 1D) löytyi lukuisia eri aineita tai yhdisteitä, mutta niistä todetaan, että analyysitulosten perusteella vuosikuormat eivät olleet hakijan mukaan merkittäviä. Lisäksi todetaan, että eräät metallit (As, Cu, Ni, Zn) sekä fluoridit ja PAH-yhdisteet ylittivät EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksessa 166/2006 annetut kynnysarvot. Tehdyissä selvityksissä ei ole toistaiseksi kuitenkaan havaittu mitään hälyttävää ja esimerkiksi kalojen vierasainepitoisuudet ovat edustaneet merialueen normaalia taustatasoa. Luvanhakijan toiminnasta aiheutuvat haitallisten aineiden päästöjen vaikutus ja kertyminen kalastoon on edelleen jossain määrin epäselvä sillä vierasaineita on paljon, eikä niiden kaikkia vaikutuksia ole seurattu tai ollut mahdollista seurata tähän mennessä. Ammattikalastus vaikutusalueella on vähentynyt ja sen luonne olennaisesti muuttunut toiminnan alkamisesta. Kalastajien lukumäärä on vähentynyt ja nykyään kalastetaan hieman yleistäen silakan ja kilohailin sijaan kuhaa, ahventa ja siikaa. Hakijan selvitysten mukaan Porvoon edustalla harjoitti ammattikalastusta neljä kalastajaa. Tarkkailuraporteista ei kuitenkaan yksiselitteisesti selviä, oliko kyse tiedusteluun vastanneista ammattikalastajista vai kaikista alueella kalastavista ammattikalastajista. Todellinen määrä on todennäköisesti mainittua suurempi. Ammattikalastus on vähene-

168 168 (290) mässä jatkuvasti, mutta etsii uusia toimintamalleja. Yhtenä uutena kalastusmuotona mm. Uudenmaan rannikolla on yleistynyt ns. vähäarvoisen kalan isorysäpyynti, jota myös Porvoossa nykyään harjoitetaan. Vapaa-ajan kalastuksesta vaikutusalueella ja sen tuntumassa antaa tietoa ehkä parhaiten uusin Suomi kalastaa tutkimus, jonka mukaan Porvoon seudun kalastusalue oli Helsingin kalastusalueen jälkeen toiseksi suositun alue vapaa-ajan kalastuksessa Uudellamaalla. Alueella kalastettiin vuonna 2009 yli pyyntipäivää (n. 10 % koko Uudenmaan kalastuskerroista). Kokonaissaalis oli yli kg. Alue on huomattavasti laajempi kuin luvanhakijan vaikutusalue, mutta kalastus painottuu sisä- ja välisaaristoon, jossa luvanhakijan vaikutusaluekin sijaitsee. Kalataloustarkkailuun liittyvässä ja tarkemmin vaikutusalueelle kohdetuvassa kalastustiedustelussa vuodelta 2011 arvioitiin kokonaissaaliin alueella olleen n kg ja kaikkien ruokakuntien yhteenlasketuksi pyyntiponnistukseksi Svartbäckinselllä n pyyntipäiväksi. Porvoon tarkkailun kalastustiedustelu on sekä pyynnin että saaliin suhteen minimiarvio, sillä postikyselyyn ei ole mahdollista saada mukaan ns. yleiskalastusoikeuksilla kalastavia. Yhteenvetona voi kuitenkin todeta, että Porvoon edustan merialue mukaan lukien Svartbäckinselkä on edelleen merkittävä vapaaajankalastusalue. Koeverkkokalastuksia tehtiin sekä Svartbäckinselällä että viereisellä vertailualueena toimivalla Orrengrundinselällä. Kalalajistossa alueiden välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa, mikä viittaa siihen, että luvanhakijan toiminnalla ei ole havaittavia vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Koeverkkokalastukset antavat kuitenkin vain yleiskuvan kalastosta, eikä niillä todennäköisesti päästä riittävään tarkkuuteen eri kuormittavien lähteiden roolien selvittämisessä vaikutusalueella. Kalataloudellinen tarkkailu on jatkossakin tarpeen jo luvanhakijan tulevien luvan tarkistamisien avuksi. Luvanhaltijan toiminta Kilpilahdessa sinänsä rajaa tietyn kalastukseen soveltuvan alueen pois mm. talvikalastukselta. Vaikka toiminnasta onkin maksettu korvauksia vesialueen omistajille, kalatalousviranomaisen mielestä haittaa aiheutuu edelleen myös yleisen kalatalousedulle. Luvanhakija katsoo, että perusteita kalatalousmaksun korottamiseen ei ole. Kalatalousvıranomaısen kannanotto Porvoon öljynjalostamon luvissa määrätyt kalatalousvelvoitteet on määrätty aikanaan katselmustoimituksissa luvuilla. Nykyinen velvoite pohjautuu tuon aikaisiin haitta-arvioihin. Kalatalousvelvoite on muuttunut lupahistorian aikana kalatalousmaksuksi, jolla tehdyt toimenpiteet ovat kuitenkin olleet käytännössä hyvin samankaltaisia kuin aikaisemmassa suorassa toimenpidevelvoitteessa. Uudenmaan kalatalousviranomainen on sitä mieltä, että luvanhakijan kalatalousmaksu on syytä muuttaa takaisin kalataloudelliseksi toimenpidevelvoitteeksi kuitenkin siten, että velvoitteen

169 169 (290) joustavuus mahdollistetaan lupamääräyksessä. Perusteluna toimenpiteeksi muuttamiselle on mainittava myös valtion viranomaisten resurssien huomattava väheneminen viime vuosina ja saman kehityksen todennäköinen jatkuminen tulevaisuudessa. Kalatalousmaksujen hallinnointi valtion toimesta on runsaasti resursseja vaativaa työtä ELY-keskuksissa. Uudenmaan ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-ryhmä on samaa mieltä hakijan kanssa siitä, että kalatalousvelvoitteen arvon nostamiselle ei ole olemassa painavia perusteita. Muu velvoitteen suuruutta koskeva tarkastelu vaatisi näkemyksemme mukaan erillisen selvityksen, johon olisi järkevää ottaa mukaan myös arvio jäähdytysveden oton aiheuttaman kalataloudellisen haitan korvaamisesta. Lausunnon antaja esittää tarkistettavan luvan lupamääräyksiksi koskien kalataloudellista tarkkailua ja kalatalousvelvoitetta seuraavaa: Kalataloudellinen tarkkailuvelvoite: Luvan saajan on tarkkailtava luvanvaraisen toimintansa vaikutuksia edustan merialueen kalastoon ja kalastukseen Uudenmaan ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kalatalousvelvoite: Luvan saajan on istutettava jätevesien vaikutusalueelle Porvooseen Svartbäckinselälle tai sen läheisyyteen vuosittain kpl kaksivuotiaita eväleikattuja Ingarskilajoen kantaa olevia vähintään 20 cm:n pituisia meritaimenen vaelluspoikasia sekä kpl yksikesäisiä vähintään 10 cm:n pituisia Kymijoen kantaa olevia vaellussiian poikasia. Kalatalousvelvoitteesta on laadittava kalatalousvelvoitteen toteuttamissuunnitelma (VL 3:15), joka on toimitettava Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Istutukset tai muut velvoitehoitotoimenpiteet on tehtävä ensimmäisen kerran tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavana vuonna. Kalatalousvelvoitteen sisältöä voidaan muuttaa sen rahallista arvoa muuttamatta kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden parantamiseksi, mikäli tarkkailun tulokset tai hoitotoimenpiteistä muutoin saadut tiedot antavat siihen aihetta. Muutokset on tehtävä luvan saajan ja Uudenmaan ELYkeskuksen sopimalla tavalla. Luvan saajan ja Uudenmaan ELY-keskuksen kesken voidaan sopia myös muista istutuksia korvaavista toimenpiteistä. Kalanhoitotoimenpiteiden muutoksista on kuultava Porvoo-Sipoo kalastusaluetta. Mikäli muutoksista ja istutuksia korvaavista toimenpiteistä ei päästä yksimielisyyteen, luvan saajan on saatettava asia aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaoston saapuneeksi kirjatussa lausunnossa todetaan hakemusta koskevan tarkastelun lisäksi seuraavaa: Terveydensuojelujaosto on tutustunut Neste Oyj:n hakemukseen ja päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon:

170 170 (290) Terveydensuojelujaosto pitää tärkeänä, että päästöjen hallinta toteutetaan viimeisimmän BAT:n mukaisesti. Terveydensuojelujaostolla ei ole asiaan muuta huomautettavaa. Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan saapuneeksi kirjatussa lausunnossa esitetty mm. seuraavaa: Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä (dnro ESAVI/50/04.08/2010) määrännyt jalostamon rikkipäästöjen osalta, että jalostamon ja sen energialaitoksen yhteenlasketut rikkiyhdisteiden päästöt ilmaan saavat rikiksi laskettuna olla kalenterivuodessa enintään 4 prosenttia jalostamoon syötettyjen raaka- ja polttoaineiden sisältämästä rikistä. Kuitenkin rikkidioksidipäästö saa olla vuodessa enintään tonnia. Neste Oyj esittää hakemuksessaan, että rikkipäästöjen osalta nykyinen 4 prosentin päästöraja on riittävä. Määrällinen päästökatto koetaan soveltumattomaksi, kun huomioidaan raakaöljyn kasvava rikkipitoisuus. Vuosina jalostamon rikkipäästöprosentti on vaihdellut välillä 1,8 2,4 %, ollen matalimmillaan vuonna Kuitenkin syötön sisältämä rikkimäärä on samana aikana kasvanut. Rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa tähän sekä asiasta aiemmin antamaansa lausuntoon ja toteaa, että jalostamon päästöprosentin tulisi olla enintään 3 prosenttia. Rikkipäästöprosentti ei kuitenkaan yksinään riitä hillitsemään absoluuttisten rikkidioksidipäästöjen kasvua, jota saattaa aiheutua syötön rikkipitoisuuden edelleen kasvaessa. Tämän takia ympäristöluvassa on edelleen määritettävä rikkidioksidipäästöille myös kiinteä päästökatto. Jalostamon rikkipäästöjen ja leijukatalyyttisen krakkauksen (FCC) NO X- päästöjen vähentämisessä sekä laivojen lastauksen syrjäytyskaasuina muodostuvien haihtuvien hiilivetyjen talteenotossa on noudatettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kansainvälinen öljynjalostamoiden BATvertailuasiakirjojen uudistustyö on tällä hetkellä käynnissä. Mikäli vertailuasiakirjat ehtivät valmistua tämän hakemuksen käsittelyn aikana, on lupamääräyksissä edellytettävä päästöjen osalta vertailuasiakirjoissa määritettyä tasoa. Mikäli vertailuasiakirjat eivät ehdi valmistua tämän hakemuksen käsittelyn aikana, on seuraavaa ympäristöluvan tarkistamista ainakin yllä mainittujen päästöjen osalta tarvittaessa aikaistettava niin, että toiminnassa voidaan noudattaa ajantasaista BAT-tasoa heti kuin se on mahdollista. Sopivia ilmapäästöjen puhdistustekniikoita valittaessa on huomioitava myös muut, esim. raaka-aineiden käytöstä, jätteistä, energiankulutuksesta sekä hiilidioksidipäästöistä aiheutuvat ympäristövaikutukset. Kilpilahden öljynjalostamo on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde. Energiansäästöön ja energiankäytön tehostamiseen onkin panostettava erityisesti. Tällä hetkellä prosesseissa muodostuvaa lämpöä siirretään jäähdytysvetenä käytettävään meriveteen. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä mahdollisuuksia ottaa tätä lämpöä talteen ja hyödyntää sitä esim. laitos- ja ohjaamorakennusten lämmityksessä. Osa jalostamon proses-

171 171 (290) seissa muodostuvasta hiilidioksidista johdetaan Oy Aga Ab:n laitokselle hyödynnettäväksi. Toiminnanharjoittajan on syytä tutkia mahdollisuuksia lisätä edelleen hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä. Jalostamon voimalaitoksella on viime vuosina lisätty maakaasun käyttöä ja vastaavasti poltettu vähemmän pohjaöljyä. Tämä on ilmanlaadun kannalta hyvä asia. Lisääntyvästä maakaasun käytöstä aiheutuu kuitenkin metaanipäästöjä ilmaan. Tämä näkyi erityisesti vuoden 2012 vuosiraportista. Silloin maakaasua poltettiin voimalaitoksella poikkeuksellisen paljon, minkä seurauksena metaanipäästöt olivat selvästi suurempia verrattuna edellisin vuosiin. Metaani on hyvin voimakas kasvihuonekaasu, joten asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ja maakaasun käytöstä aiheutuvat hajaym. päästöt on pyrittävä minimoimaan. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä on myös pyrittävä vähentämään mm. säännöllisillä mittaus- ja kiristyskierroksilla sekä vaihtamalla vanhat venttiilit, laipat. ym. uusiin ja mahdollisimman tiiviisiin. Vuonna 2011 voimakkaat rankkasateet aiheuttivat kaksi kertaa jalostamon jätevesilaitoksen öljyisen veden varoaltaan ylivuodon Kartanonlahden puroon. Puro kulkee jalostamoalueen halki ja päätyy mereen. Lisäksi rankkasade on vuosina 2012 ja 2013 joitakin kertoja aiheuttanut öljyisen veden viemärikaivojen tulvimista. Positiivista on, että Neste Oyj on näiden tapahtumien myötä parantanut varautumistaan rankkasateisiin mm. laatimalla kirjallisen ohjeen toiminnasta rankkasateella. Ohjeessa on hyvin määritetty toimenpiteitä jätevesilaitokselle saapuvien vesivirtojen minimoimiseksi, säiliöiden ja altaiden puskurikapasiteetin nostamiseksi sekä öljyn poistamiseksi viemärikaivojen ja altaiden pinnoilta ennakolta. Todennäköistä on, että kovat rankkasateet tulevat jatkossa yleistymään, minkä takia onkin tärkeää kiinnittää jatkuvaa huomiota näihin tilanteisiin varautumiseen. Toiminnanharjoittajan tulee pohtia, onko rankkasateisiin varautumista mahdollista parantaa edelleen, esim. lisäämällä puskurikapasiteettia tai suurentamalla putkistojen tilavuutta. Neste Oyj selvitti vuonna 2010 voimassa olevan ympäristöluvan määräyksen 50. mukaisesti, mitä ympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita voi normaalin toiminnan, häiriöiden tai muiden poikkeuksellisten tilanteiden johdosta päästä mereen. Selvityksen mukaan arseenin, kuparin, nikkelin, sinkin ja fluoridin päästömäärät ylittävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa n:o 166/2006 (E-PRTR) määritetyt kynnysarvot, jolloin ne on ilmoitettava Euroopan päästörekisteriin. Näiden aineiden kohdalla Neste Oyj esittää tarkkailutiheydeksi kerran kuukaudessa. Tarkkailutulosten käsittelyssä ja tarkkailuesityksessä on kuitenkin jätetty huomioimatta elohopea, jonka päästömäärä tulosten perusteella ylitti niin ikään E-PRTR kynnysarvon. Näin ollen myös elohopeapäästöjä on seurattava ja ne on ilmoitettava päästörekisteriin. Ympäristölupahakemuksen liitteenä on päivätty selvitys soihtujen 1 4 aiheuttaman melun vähentämismahdollisuuksista. Selvityksessä on viitattu soihtumelun vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin ja kokeiluihin, jotka on ollut määrä toteuttaa vuosina 2009 ja Hakemukseen

172 172 (290) ei kuitenkaan ole liitetty päivitettyä selvitystä, jossa olisi esitetty toteutettujen toimenpiteiden tulokset ja vaikutukset soihtujen meluun. Hakemusta on täydennettävä tältä osin. Neste Oyj on teettänyt vuonna 2011 jalostamon meluselvityksen. Tämä ei kuitenkaan anna kuvaa Kilpilahden teollisuusalueen kokonaismelutilanteesta. Tämän takia alueella toimivien laitosten yhteismelu on selvitettävä mallinnuksin. Rautatielähettämön alue tulee pinnoittaa nestetiiviiksi maaperään kohdistuvien vuotojen ehkäisemiseksi mahdollisissa vahinkotilanteissa. Prosessiveden valmistuksessa muodostuvaa lietettä ei saa johtaa mereen vaan se on kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Täydentävät lausunnot asiassa 1) Hakija on täydentänyt asiassa 1) jättämäänsä hakemusta ehdotuksilla eräitä lupamääräyksiä koskien. Aluehallintovirasto on varannut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Porvoon kaupungin sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille mahdollisuuden lausua täydennyksestä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on saapuneessa lausunnossaan lausunut seuraavaa: ELY-keskus katsoo, että hakemuksen täydennyksen kohdassa 1.1 (NEXBTL-syöttöaineet) mainittuja jäteluokituksen mukaan lueteltuja aineita voidaan ottaa vastaa ja käsitellä jalostamolla. Listauksessa on kuitenkin ilmeisen virheellisesti mainittu jätekoodi ELY-keskus katsoo, että myös muita kuin hakemuksen täydennyksen kohdassa 1.1 lueteltuja eläinrasva-, kalanrasva-, kasviöljyjen jalostuksen, oleokemianteollisuuden ja biodieselin valmistuksen virtoja tulisi olla mahdollista ottaa vastaan ja käyttää raaka-aineena ELY-keskuksen hyväksynnällä, mikäli niiden käsittelystä ei voida olettaa aiheutuvan määrältään tai laadultaan poikkeavia päästöjä verrattuna nykyisten syöttöaineiden käyttöön. ELY-keskus katsoo, että lupamääräys 24. (jäähdytysvesien purkupaikan merkitseminen) voidaan poistaa hakijan esittämin perusteluin. ELY-keskus katsoo, että lupamääräystä 38. (jalostamon soihdutuksista ilmoittaminen) voidaan muuttaa hakijan esittämän mukaisesti. Hakija on esittänyt lupamääräyksen 41. (poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen) muuttamista, niin että määräyksen mukainen ilmoitusvelvollisuus koskisi sellaisia poikkeuksellisia häiriöitä ja tilanteita, joista voi aiheuta merkityksellistä ympäristön tai vesien pilaantumisen vaaraa. Perusteluissa

173 173 (290) on mainittu, että nykyinen sananmuoto on johtanut tarpeettomiin vähäisistä tai merkityksettömistä päästöistä tehtäviin ilmoituksiin viranomaiselle. ELY-keskus katsoo, että nykyisenkin määräyksen sananmuodon mukaisesti on mahdollista tulkita niin, ettei vähäisistä ja tai merkityksettömistä päästöistä tarvitse tehdä ilmoitusta viranomaiselle. ELY-keskus katsoo, että lupamääräys 66. (rikkitase) voidaan poistaa. Jalostamon rikkilaskenta perustuu jatkuvatoimisiin päästömittauksiin, joten rikkitaselaskenta ei ole tarpeellinen. Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on saapuneessa lausunnossa esittänyt muun ohella seuraavaa: Tämänhetkinen Iuparaja vuosittaiselle rikkidioksidipäästölle on t/a. Neste Oyj esittää, että Iuparajaa nostettaisiin tonniin vuodessa. Jalostamon rikkidioksidipäästöt ilmaan olivat tonnia vuonna 2014 ja tonnia vuonna Vaikka ajanjakso sijoittui jalostamon käyntijakson lopulle ennen vuoden 2015 suurseisokkia, jäi rikkidioksidipäästölle vielä tuolloinkin yli 8,4 18 %:n Iupamarginaali. Jalostamon alueelle rakennettava uusi voimalaitos tulee osaltaan laskemaan rikkidioksidin kokonaispäästöä. Lautakunta ei näe luparajan nostamiselle erityisiä perusteita. Lupamääräyksen 4. mukaisen rikkipäästöprosentin osalta lautakunta viittaa lausuntoonsa Lupamääräyksen 41. osalta lautakunta ymmärtää luvanhakijan pohdinnan tarpeesta tiedottaa kaikista niistäkin tilanteista, joissa päästö koetaan pieneksi tai vaarattomaksi. Luvanhakijan käyttämä ilmaisu merkityksellinen ympäristön tai vesien pilaantuminen on vain melko tulkinnanvarainen. Vaarana on, että ilmoituskynnys hämärtyy ja toiminnan valvottavuus heikkenee vuorovaikutuksen vähentyessä. Matala tiedottamiskynnys teettää työtä, mutta on omiaan lisäämään läpinäkyvyyttä ja luottamusta. Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on sähköpostillaan ilmoittanut, ettei se jätä lausuntoa asiassa. Lausunnot asiassa 2) Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain (527/2014) 96 :n mukaisesti pyydetty lausunnot asian riittävän selvittämisen ja yleisen edun valvonnan kannalta tarpeellisilta valvontaviranomaisilta, joita asiassa ovat olleet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Uudenmaan kalatalousasioista vastaavana viranomaisena, Porvoon kaupunki, Porvoon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiset, Sipoon kunta, Sipoon kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiset sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.

174 174 (290) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: Jalostamon ilmapäästöjen tarkkailua koskevan päätelmän 4. osalta voidaan lupamääräykset antaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti (ehdotukset lupamääräyksiksi BAT 4). ELY-keskus katsoo, että jalostamon prosessimuuttujien tarkkailu hakijan esittämän mukaisesti on kokonaisuus huomioon ottaen riittävää (BAT 5). ELY-keskus katsoo, että jalostamon nykyinen jäteveden kuormitustarkkailun raportointi kuormitus/aika -perusteisesti on tarkoituksenmukaista ja sitä tulisi jatkaa (BAT 10). Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) esittää saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: Tukes on tutustunut hakemukseen ja kiinnittänyt huomiota erityisesti siinä mainittuihin kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin liittyvien riskien hallintaan. Neste Oyj:n Porvoon jalostamo on lähettänyt Tukesille päivitetyn turvallisuusselvityksen, jossa kuvataan sekä teknisiä että organisatorisia riskienhallintakeinoja. Tukes ei ole vielä käsittelyt selvitystä. Lisäksi toimintaa koskevat valtioneuvoston asetuksessa 856/2012 säädetyt turvallisuusvaatimukset, joiden osalta toiminnanharjoittajalta edellytetään säädettyyn vaatimustasoon yltämistä (takautuvasti). Tukes käsittelee näitä vaatimuksia määräaikaistarkastuksillaan. Tukesin tekemien valvontahavaintojen perusteella Neste Oyj:ssä ja sen Porvoon jalostamolla on erittäin korkea turvallisuuskulttuuri. Tuotantolaitoksella tehdään systemaattista työtä onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Hiilivetyjen talteenotto (BAT-vertailun kohdat 24.1 ja 24.4) Säiliöiden kelluvien kattojen tekniset ratkaisut ovat linjassa KTM:n päätöksen 181/2000 vaatimusten kanssa. Samoin kohdassa mainitut hiilivetyhöyryjen talteenottoyksikön päästömäärät ovat alle KTM:n päätöksen 468/ :ssä vaadittujen määrien. Tukes ei ole määräaikaistarkastuksilla kiinnittänyt huomiota VOC-kaasujen talteenottovaatimuksiin tai tekniikkaan. Niistä on täten parempi määrätä ympäristöluvan ehdoissa. Säiliöiden tarkastukset ja puhdistukset (BAT 50) Toiminnanharjoittajalla on kattava säiliöiden tarkastus- ja kunnossapitosuunnitelma. TF Engineers Oy:n tekemän selvityksen perusteella säiliöiden pesujen automatisointi voisi lisätä turvallisuusriskejä asennusvaiheessa. Ottaen huomioon Neste Oyj:n poikkeava toimintamalli, muista eurooppalaisista yhtiöistä, varastoida raakaöljyt kalliosäiliössä, ei ole syytä asettaa uusia vaatimuksia pesujen automatisointiin turvallisuusriskeistä johtuen. Tukes ei kuitenkaan pidä täysin poissuljettuna mahdollisuutta jatkoselvittää

175 175 (290) isoimpien säiliöiden pesujen automatisointia, samassa yhteydessä, kun säiliöihin tehdään muutoksia tai rakennetaan uusia säiliöitä. BAT 51, säiliöiden ja vallitilojen rakenteet Vallitilojen kunnostamiseksi on jalostamolla jo pitkään tehty suunnitelmallista työtä. Asetuksen 856/2012 takautuvat vaatimukset koskevat myös vuotojen hallintaa (vallitilat, säiliöiden rakenne sekä niissä olevat turvajärjestelmät). Tukes tulee valvomaan vallitilojen peruskorjaussuunnitelman etenemistä, ja että vuotojen hallinta täyttää säädetyn turvallisuustason. Jalostamolla käytössä olevat säiliöiden tarkastusmenettelyt on laadittu riskiperusteisesti ja niiden toteutuminen voidaan todentaa. BAT 51. ii-kohdassa puhutaan kaksoispohjasäiliöistä. Eurooppalaisessa säiliöstandardissa SFS-EN on esitetty suosituksia kaksoispohjaisille säiliörakenteille. Kotimainen voimassa oleva standardi SFS 2679 ei tunne kaksoispohjarakennetta, vaan siinä lähdetään siitä, että vuodonilmaisu tapahtuu ns. juoruputken avulla. Tukes katsoo, että säiliöiden vuotojen hallinnan kannalta tärkeämpää on vallitilojen kunnostaminen kuin kaksoispohjallisuuden vaatiminen, koska vallitilalla voidaan ottaa talteen myös muita vuotoja kuin säiliön pohjasta tulevia vuotoja (esim. vuodot yhteistä tai ylitäyttö). Toiminnanharjoittaja on laatinut tarkastusohjelma säiliön pohjien kunnon selvittämiseksi. Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan saapuneeksi kirjatussa lausunnossa esitetty mm. seuraavaa: Jalostamon jätevesien tarkkailu on muutettava vastaamaan BATvaatimuksia (BAT 10.). Tarkkailussa on noudatettava päätelmiä koskevan päätöksen 2014/738/EU taulukossa 3. esitettyjä näytteenottotiheyksiä. Tiheämmän näytteenoton avulla on helpompi havaita ja ajoittaa esim. häiriöistä tai rankkasateista aiheutuvat kuormituspiikit. Päätelmän 11. kohdan i) mukaista veden käytön integrointia on mahdollisuuksien mukaan tehostettava. Etenkin uusien laitteiden hankinnassa on huomioitava mahdollisuudet vähentää prosessivesien muodostumista esim. kierrättämällä prosessissa jo käytössä olevaa vettä. Saastumattomien vesivirtojen erottelua koskevaan päätelmän 11. kohtaan iii) liittyen hakemuksessa todetaan, että mm. jäähdytysvesi on eriytetty likaisista vesistä. Vesien laajemmalla eriyttämisellä ei olisi hakijan mukaan merkittävää vaikutusta jätevesilaitoksen kuormituksen pienentämiseen, mutta esimerkiksi säiliöalueella sadevesien eriyttämisen kustannusten on arvioitu olevan kohtuuttoman korkeat saavutettavaan ympäristöhyötyyn nähden. Lautakunta katsoo kuitenkin, että hulevesien eriyttäminen pienentäisi merkittävästi kaikkea jätevesilaitokselle johdettavaa hydraulista kuormaa. Jalostamon säiliöalue on pinta-alaltaan suuri, jolloin myös alueelle satava vesimäärä on huomattava. Ilmastonmuutoksen myötä kovat rankkasateet yleistyvät, minkä johdosta viemäreiden ylivuototilanteiden riski kasvaa. Näin ollen on tärkeää, että hulevesien hallintaa kehitetään.

176 176 (290) Hakemuksessa on esitys jäteveden haitta-aineiden kuormitusperusteisista rajoista (kg/d), mikäli lupapäätöksessä sellaiset määrätään. Lautakunnan mielestä lupapäätöksessä on syytä asettaa jätevesille myös kuormitusperusteiset rajat. Näin voidaan seurata ja hallita mereen joutuvien haittaaineiden määrää. Luvanhakija esittää öljykuormituksen raja-arvoksi nykyistä rajaa, joka on 22 kg/d. Lautakunta katsoo, että ympäristön turvaamiseksi ja kehitystyön kannustamiseksi tulisi raja-arvo asettaa noin puoleen nykyisestä. Viime vuosien toteutunut kuormitus on vaihdellut enimmäkseen välillä 2 3,5 kg/d. BAT 52. koskee haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastaamisesta ja purkamisesta aiheutuvien VOC-päästöjen talteenottoa. Jalostamon satamassa on osittain käytössä lastauskaasujen talteenottolaitteisto. Tällä hetkellä tavoitteena on, että kaikista haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastauksista noin 70 % johdetaan talteenottoon. Lautakunta pitää erittäin myönteisenä, että suuri osa sataman VOC-päästöistä on jo talteenoton piirissä. Sataman kuitenkin ollessa merkittävä VOC-päästölähde jalostamon alueella, on talteenottokapasiteettia syytä lisätä, kunnes kaikki haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastauksista ja puruista aiheutuvat VOC-päästöt saadaan talteen. Myös talteenottolaitteiston toimintavarmuutta on pyrittävä aktiivisesti parantamaan. Hakija esittää, että jalostamon typenoksidien ja rikkidioksidin päästöille asetetaan ympäristöluvassa päätelmien 57. ja 58. mukaiset päästökatot. Hakija esittää myös, että ympäristöluvassa määrättäisiin, että kiinteää päästökattoa katsotaan noudatetun, mikäli päästöjen integroitu kuukausikeskiarvo ei ylitä 110 % kiinteästä päästökatosta. Päätelmissä ei kuitenkaan ole mainintaa 110 %:n arvosta eikä hakemuksessa ole esitetty perustelua löyhemmälle 110 %:n ylärajan asettamiselle. 110 %:n yläraja päästöjen kuukausikeskiarvolle mahdollistaisi käytännössä vieläkin suuremmat vuorokautiset raja-arvoylitykset, mitä ei tule sallia. Lisäksi, jalostamon nykyisen ympäristöluvan ilmaan kohdistuvia päästöjä koskevassa lupamääräyksessä 11. todetaan, että annettuja päästöraja-arvoja katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos mm. kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoja. Uudessa ympäristölupapäätöksessä raja-arvoihin ei tule suhtautua tämän löyhemmin. Edellä sanotun lisäksi lautakunta viittaa aikaisemmin antamaansa lausuntoon koskien Neste Oyj:n jalostamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemusta. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto toteaa saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: Terveydensuojelujaosto katsoo, että vaikka rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöjen osalta sovellettaisiin päästökattorajoja, tulee yksittäisten yksiköiden osalta jatkuvasti pyrkiä pienentämään päästöjä käyttämällä parhaita saatavilla olevia käyttökelpoisia tekniikoita. Terveydensuojelujaostolla ei ole asiaan muuta huomautettavaa.

177 177 (290) Muistutukset ja mielipiteet Asiassa 2) ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Asiassa 1) on esitetty seuraavat muistutukset ja mielipiteet. Porvoon-Sipoon kalastusalue on saapuneessa muistutuksessaan esittänyt mm. seuraavaa. Kalastusalueen käsityksen mukaan, normaalitilanteessa, jäähdytysveden ottaminen aiheuttaa suurimmat haitat kalastolle ja kalastukselle. Jäähdytysveden mukana kulkeutuu suuria määriä kaloja, jotka olisivat voineet kasvaa pyyntikokoisiksi tai olisi ollut ravintona muille kaloille. Jäähdytysveden mukana kulkeutuu vuosittain tonnia kalaa, 9,2 26 miljoona yksilöä. Tästä kuhan osuus on tonnia. Vertailuna voidaan mainita että kalastustiedustelussa on todettu että Porvoon edustan ja Svartbäckinselän alueella vapaa-ajan kalastajat pyydystävät vuodessa kg. Kalaston tila ja kalastusmahdollisuudet kesällä ja talvella ei saa huonontua nykyisestä. Suotavaa olisi, että Neste Oyj kehittää toimintaansa niin, että tilanne kääntyy nykyistä parempaan suuntaan. Kalastusalue esittää, että Aluehallintovirasto veloittaa Neste Oyj:tä ympäristöluvassa seuraavasti: Hakijan tulee toteuttaa menetelmä, jolla voidaan vähentää kalojen ajautumista laitokseen. Hakijan tulee maksaa kalatalousmaksua vähintään nykyinen määrä inflaation vaikutus rahanarvoon huomioon ottaen. Hakijan tulee jatkaa seurantaa jäähdytysveden vaikutuksista kalastoon, jääpeitteeseen ja vedenlaatuun. Hakijan tulee lisäksi toimittaa vesistö- ja kalataloustarkkailuraportit myös Porvoon-Sipoon kalastusalueelle. AA on BB:n kuolinpesän puolesta esittänyt seuraavan saapuneen mielipiteen. Mielipiteen esittäjä pitää mahdottomina hyväksyä sellaisia muutoksia Neste Oyj:n laitoksen toiminnassa, jotka lisäävät mm. VOC-päästöjä, rikkiyksiteiden päästöjä tai aiheuttavat melutason kasvua siten kuin hakemuksessa on esitetty, eikä myöskään lisääntyvästä liikenteestä ja kuljetuksista aiheutuvaa melua. Mielipiteen esittäjän edustaman kiinteistön ja sen ympäristön alue on suunniteltu ja katsottu vapaa-ajanasutukselle mielekkääksi ja terveeksi alueeksi ja mikäli Neste Oyj:n suunnitelmat toteutuvat, eivät nämä kriteerit mielipiteen esittäjän näkemyksen mukaan enää täyty. CC:n saapuneeksi kirjatussa mielipiteessä esitetään mm. seuraavaa: Mielipiteen esittäjä on vesialueen osakasomistaja Porvoon kaupungin Haikkoonkylän vesialueella. Mielipiteen esittäjä huomauttaa Neste Oyj:n ympäristöluvasta. Mielipiteen esittäjä katsoo, että teollisuus-

178 178 (290) päästöistä aiheutuva haitta vesialueella on huomattava. Mielipiteessä toivotaan lupaehtojen ja päästömäärien kiristystä, sillä päästöt vaikuttavat meren rehevöitymiseen ja levälauttojen muodostukseen. Levälauttoja esiintyessä kalat kaikkoaa ja hapeton vesi haisee. Kaikki mahdollinen tulee tehdä ja saastuttajan tulee kantaa vastuunsa. Vesialueen omistaja velvoitetaan kalanpoikasistutuksiin ja kuitenkin Neste Oyj:n alueella kuolee tonneittain kalaa lauhdevesiin. Keskikokoset kalat ovat juuri istutuskalaa. Mielipiteessä toivotaan, että tästä annetaan korvausvelvoite saastuttajille. Hakijan kuuleminen ja vastineet Vastine asiassa 1) Vastine, Hakijalle on varattu mahdollisuus jättää vastine annetuista lausunnoista, muistutuksesta ja mielipiteistä. Hakija on saapuneessa vastineessa esittänyt seuraavaa. Vastine Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnosta 1) Rikkipäästöraja ELY-keskus esittää, että jalostamon rikkipäästön enimmäismäärälle tulisi asettaa rikkipäästöprosenttina ilmaistu raja enintään 3 %. Lisäksi rikkipäästölle olisi edelleen asetettava myös tonnimääräinen päästöraja. Yhtiön vastine Yhtiö katsoo, että jalostamon rikkipäästön nykyistä päästöprosenttina ilmaistua päästörajaa 4 % ei tule muuttaa. Tonnimääräiseksi rikkidioksidin päästörajaksi tulee asettaa yhtiön alun aiemmin esittämä määrä t/a. Päästöraja-arvoa 4 % ei tule muuttaa, koska edelleen on mahdollista että jalostamon syötön rikkisisältöön suhteutettu päästöosuus kasvaa, ilman että varsinaiset tonnimääräiset rikkipäästöt oleellisesti muuttuisivat. Tämä johtuu jalostamon syöttötasojen muutoksista ja siitä että saatavilla olevien syöttöaineiden koostumus ja saatavuus voivat muuttua. Vuonna 2015 voimaan tulevan laivapolttoaineiden rikkisisältöä säätelevän ns. rikkidirektiivin vuoksi on mahdollista, että yhtiön nykyisin hankkimia syöttöaineita ryhdytään maailmanmarkkinoilla käyttämään laivapolttoaineiden valmistukseen ja niitä ei enää aikaisempaan tapaan ole saatavissa syöttöaineiksi. Tällöin yhtiö voi joutua hankkimaan vähemmän rikkiä sisältäviä muita syöttöaineita. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa rikkipäästöprosentti kasvaa, vaikka todellinen päästömäärä ei kasva. Hakemuksessaan vuonna 2013 yhtiö esitti, että Porvoon jalostamolle tulisi sallia kokonaispäästömäärä t/a rikkidioksidia. Tällöin yhtiö arvioi laskelmien perusteella, että rikkipäästö voitaisiin pitää tämän rajan alla koko jalostamon käyntijakson ajan, myös käyntijakson lopulla, jolloin rikkilaitos-

179 179 (290) ten toiminnan arvioidaan laitteiston likaantumisen ja muiden syiden vuoksi heikentyvän. Tapahtumat jalostamolla kesän 2014 aikana vahvistavat, että käyntijakson lopulla rikkipäästön määrä voisi nousta hyvin lähelle tasoa t/a. Kesän 2014 häiriötilanteet rikkilaitoksilla tulee ottaa huomioon rikkipäästörajaa asetettaessa. Häiriötilanteista on annettu erillinen selvitys vastineen liitteenä. Yhtiö perusteli päästörajaa t/a ympäristön tilasta saatavilla olevan laajan ja mittavan tutkimustiedon ja mittausaineiston perusteella. Bioindikaattoritutkimusten tulokset esimerkiksi osoittavat, että Porvoon jalostamon rikkidioksidipäästöjen vaikutusalue on pienentynyt, ympäristön tila on parantunut ja vaikutuksia voidaan havaita vain teollisuusalueen läheisyydessä. Ympäristön tilasta on lupahakemusta varten laadittu asiantuntija-arvio, jonka mukaan kasvillisuusvaikutusten tutkimiseen käytetyt bioindikaattorit osoittavat Kilpilahden ympäristön tilan parantuneen pitkällä aikavälillä. Yhtiö katsoo edelleen, että rikkidioksidin päästömäärä tonnia vuodessa ei päästöjen vaikutusalueella aiheuta terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai vaaraa terveydelle ja siksi tämä päästömäärä tulisi sallia. 2) Energiatuotantoyksiköiden päästöraja-arvot ELY-keskus toteaa, että energiantuotantoyksiköiden päästöraja-arvojen määräämisessä tulee ottaa huomioon ns. suurten polttolaitosten asetus (96/2013) ja tämän asetuksen 8 :n mukainen yhtiön ilmoitus, joka koskee kattiloita K1 ja K2 sekä kaasuturbiinivoimalaitosta KTVL 2. Yhtiön vastine Kuten ELY -keskus toteaa, kesäkuussa 2014 hyväksyttyjä, vielä julkaisemattomia, uusia öljynjalostuksen päätelmiä ei tule nyt vireillä olevan hakemuksen käsittelyssä huomioida. Yhtiö katsoo, että energiantuotantoyksiköiden päästöraja-arvojen osalta noudatetaan nykyisen ympäristöluvan päästöraja-arvoja toistaiseksi ja toimitaan yhtiön antaman ilmoituksen mukaisesti kattiloiden K1 ja K2 sekä kaasuturbiinivoimalaitoksen KTVL 2 osalta. 3) Laivojen lastauksen syrjäytyskaasut ELY-keskus viittaa lupamääräykseen 16. ja katsoo, että tässä lupamääräyksessä "tavoitteena" ilmaistu laivojen lastauksen syrjäytyskaasujen VOC-päästön talteenotto- ja hävitysjärjestelmän laajennus olisi kevyiden tisleiden lastauksen osalta saatava käyttöön mennessä. Lisäksi ELY-keskus katsoo, että myös keskitisleiden lastauksen syrjäytyskaasut

180 180 (290) tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa talteen. Teknistaloudellinen selvitys VRU tekniikan käyttämisestä kaikilla laitureilla ja kaikkia keskitisleitä koskien tulisi laatia yhtiön esittämää nopeammassa aikataulussa. Yhtiön vastine Aluehallintoviraston päätöksellä Nro 31/2010/1 vuonna 2010 määrättiin laivojen lastauksen syrjäytyskaasujen talteenottolaitoksen (VRU) käyttöönotto mennessä koskien kevyiden tisleiden lastauksia laitureilta 3 ja 5. Talteenottolaitos otettiin käyttöön vuoden 2013 lopulla. Tällä päätöksellä VRU:n käyttövelvollisuus rajoitettiin noin 70 % osuuteen kevyiden tisleiden lastauksista. Velvollisuuden laajentaminen mahdollisesti koskemaan kaikkia kevyiden tisleiden lastauksia ja jopa keskitisleidenkin lastauksia jätettiin päätettäväksi myöhemmin. Päätöksensä perusteluissa aluehallintovirasto viittaa siihen, että jalostamon ympäristössä vuosina suoritettujen ulkoilman VOCmittausten perusteella "yksittäisten VOC-yhdisteiden pitoisuudet olivat yleensä suhteellisen pieniä". Tällä perusteella VRU:n käyttövelvollisuuden rajaaminen oli mahdollista. Näin ollen varsinainen peruste laivojen lastauksen syrjäytyskaasujen talteenotolle on pyrkimys soveltaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimuksia. Vuosina 2012 ja 2013 suoritetut ulkoilman bentseenimittaukset vahvistivat käsitystä alhaisista VOCyhdisteiden pitoisuuksista ulkoilmassa Kilpilahden alueella. Osa mittauksista tehtiin ELY-keskuksen vaatimuksesta. Lausunnossaan ilmeisesti myös ELY-keskus viittaa BAT-periaatteisiin katsoessaan, että talteenottojärjestelmän laajentaminen "on perusteltua". Tarkempia perusteluja ei esitetä. Ympäristölupahakemuksessaan hakija on esittänyt lupamääräyksessä tarkoitetun selvityksen kevyiden tisleiden kaiken lastauksen kytkemisestä talteenottojärjestelmään. Selvityksen mukaan talteenottojärjestelmän laajentamiseksi olisi tehtävä merkittäviä lisäinvestointeja, jotka eivät sinänsä kuulu lupamääräyksessä tarkoitettuun VRU-laitteistoon, mutta joita ilman laitteistoa ei voi käyttää. Kaikkien keveiden tuotteiden (bensiini ja petroli) laivalastausten syrjäytyskaasujen talteenotto edellyttäisi kaasujen talteenoton varsien rakentamista laitureille 1,2 ja 4 sekä putkistoa ja toisen pesurin hankintaa. Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan itse talteenottoyksikön lisäksi yhden muuntamon laajentamista sekä toisen kokonaan uuden muuntamon rakentamista. Talteenoton kustannusarvio on noin 17 M ja lisäksi tarvittavan uuden muuntamon karkea kustannusarvio on noin 6 M. Näillä investoinneilla saavutettava ympäristöhyöty ei olisi merkittävä, kun jo ennen nyt käyttöön otettua VRU-laitteistoakin olivat VOC-yhdisteiden pitoisuudet ympäristössä yleensä suhteellisen pieniä. Bensiinien lastauksessa syntyvä VOC -päästö on keskimäärin 330 g lastattua tonnia kohti. Dieselin (keskitisleiden) lastauksessa syntyvä VOCpäästö on keskimäärin vain 10 g lastattua tonnia kohti. Dieselin lastauksen VOC-päästö on siis hyvin vähäinen bensiinin lastauksen VOC-päästöihin

181 181 (290) verrattuna. Vuotuinen laskennallinen dieselien lastausten VOC-päästö on vaihdellut välillä t/a. Mahdollisesti rakennettavalla VRU:n toisella vaiheella voitaisiin ottaa dieselien lastauskaasuja talteen laitureilla vain silloin kun se logistisesti ja laivausjärjestelyt huomioiden olisi mahdollista. Dieselien lastauskaasut edustavat noin 5 % sataman nykyisistä laskennallisista VOC-päästöistä. Dieselien lastauskaasujen talteenotto ei juurikaan vähennä jalostamon VOCpäästöjä, jolloin yhtiö ei pidä investointia tarkoituksenmukaisena. Kuten hakemuksessa on esitetty, Neste Oyj haluaa tarkastella erikseen mitä mahdollisia muutoksia uusi parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirja merkitsee sataman lastauskaasujen talteenottolaitokselle voimaan astuneen ympäristönsuojelulain mukaan yhtiöllä on myös velvollisuus toimia näin. Yllä esitetyin perustein (ympäristön alhaiset VOC-pitoisuudet ja BAT kokonaisuuden tarkastelu) perusteilla yhtiö katsoo, että lastauskaasujen talteenotosta ei tule tehdä nyt vireillä olevan hakemuksen perusteella päätöstä laajentaa nykyistä VRU-järjestelyä, vaan asia tulee ratkaista uuden ympäristönsuojelulain tarkoittamien BAT-selvitysten jälkeen. Yhtiölle tulee varata tilaisuus tehdä VOC-päästöjä koskeva BAT-vaatimusten kokonaistarkastelu. Kuten aluehallintoviraston aiemmassa ratkaisussa todetaan, nykyinen järjestely ei aiheuta terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, kuten hajuhaittaa, tai sen vaaraa. Näin ollen asia voidaan ratkaista BAT-tarkastelun kautta uuden ympäristönsuojelulain mukaisessa järjestyksessä. 4) Mereen johdettavat jätevedet ELY-keskus arvioi jalostamon jätevesien eräiden haitta-aineiden päästöpitoisuuksien olevan vuoden 2003 öljynjalostuksen BAT-vertailuasiakirjan suositusten mukaisia (yhtä poikkeusta lukuun ottamatta). Koska uusien EU:n päätelmien julkaisemisen myötä jätevesiasiat tulevat harkintaan uuden ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä, ei nykyisiä lupamääräyksen 19. mukaisia jäteveden päästöraja-arvoja ole tarvetta muuttaa. Yhtiön vastine Yhtiöllä ei ole huomautettavaa ja se katsoo ELY-keskuksen tavoin, että jäteveden päästöraja-arvot tarkastellaan uuden ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä BAT perustein. 5) Meluntorjunta ELY-keskus huomauttaa kirjoitusvirheestä lupamääräyksessä 25. (Tolkkisten ja Emäsalon länsiranta) ja katsoo lisäksi, että jalostamon meluntorjuntaohjelma tulee jatkossakin päivittää viiden vuoden välein.

182 182 (290) Yhtiön vastine Lupamääräys 25. on Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä (Nro. 08/0401/1) muutettu koskemaan Tolkkisten ja Emäsalon länsirantaa. Yhtiöllä ei muutoin ole huomautettavaa ELY-keskuksen näkemykseen. 6) Jätelain ottaminen huomioon ELY-keskuksen mukaan jätehuoltoa koskevissa lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon jätelaki ja sen nojalla annetut asetukset. Yhtiön vastine ELY-keskus ei erittele tai yksilöi millä tavoin jätelaki tulisi lupamääräyksissä huomioida. Yhtiö ei voi ottaa kantaa ehdotukseen. Yhtiö pyytää, että aluehallintovirasto esimerkiksi lupahakemusta koskevassa ennakkoneuvottelussa kertoo hakijalle millä tavoin jätelaki vaikuttaa lupamääräyksiin. 7) Vallitilojen tilavuus ELY-keskus katsoo, että säiliöiden vallitilojen tilavuuden tulisi olla 1,1- kertaa vallitilassa olevien säiliöiden tilavuus. Yhtiön vastine Vallitilojen alkuperäisenä mitoitusperusteena on ollut 1,0-kertaa vallitilan suurimman säiliön tilavuus. Porvoon jalostamon säiliöt ja vallitilat on pääosin rakennettu silloin kun palavien nesteiden vallitilan tilavuusvaatimus oli 1,0-kertaa vallitilan suurimman säiliön tilavuus (SFS 3350). Uusia säiliöitä ja vallitiloja koskeva standardin vaatimus 1,1-kertaa vallitilassa olevan suurimman säiliön tilavuus tuli voimaan vuonna Porvoon jalostamo on toimittanut ELY-keskukselle ympäristölupapäätöksen 29/2006/2 määräyksen 34.2 mukaisen selvityksen maanpäällisten säiliöiden vallitilojen ja suoja-altaiden pintarakenteista ja tilavuuksista sekä aikataulutetun peruskorjaussuunnitelman. Myöhemmin suunnitelmaa muutettiin pidentämällä sen toteutusaikataulua. ELY-keskus ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ovat seuranneet tämän vallitilaohjelman toteutumista esimerkiksi määräaikaistarkastuksissaan. Nykyiset vallitilat ovat palavia nesteitä koskevien vaatimusten mukaisia. Hakija katsoo, että ELY-keskus ja turvallisuus- ja kemikaalivirasto ovat hyväksyneet aiemmin vaaditun ja suurimmalta osalta jo toteutetun vallitilojen peruskorjausohjelman. Tähän ei sisältynyt vallitilojen tilavuuden muutoksia. Hakijaa ei tule velvoittaa aloittamaan uutta vallitilojen korjausohjelmaa.

183 183 (290) 8) Ennakkoilmoitus soihdutuksista ELY-keskus ehdottaa, että tiedossa olevista soihdutuksista tulisi ilmoittaa ennalta viranomaiselle. Yhtiön vastine Ennalta suunnitellut soihdutusta aiheuttavat yksiköiden huoltotöiden ajankohdat ilmoitetaan ennalta viranomaiselle. Tarkkaa soihdutusten alkamistai loppumisajankohtaa ei voida ilmoittaa ennalta. 9) Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma ELY-keskus pitää hakijan esittämää käyttö- ja päästötarkkailuohjelman viranomaisversion ylläpitoa hyvänä ja aluehallintoviraston tulisi hyväksyä se. Yhtiön vastine Yhtiöllä ei ole huomautettavaa ELY-keskuksen näkemykseen. 10) Energiatuotantoyksiköiden tarkkailumääräykset ELY-keskus katsoo, että asetuksen 96/ ja liite III tulee ottaa huomioon energiantuotantoyksiköiden tarkkailumääräyksiä annettaessa. Lupamääräystä 65. tulisi lisäksi selventää niin, että mittaustulokset esitetään mittausvuotta koskevan vuosiraportoinnin yhteydessä. Yhtiön vastine Yhtiöllä ei ole huomautettavaa ELY-keskuksen ehdotukseen. 11) Vesistö- ja kalataloustarkkailuvelvoite ELY-keskus haluaa täsmennettäväksi, että vesistö- ja kalataloustarkkailuvelvoite määrätään koskemaan sataman ja muiden lupaan sisältyviin toimintojen mahdollisiin vesistövaikutuksiin. Lisäksi ELY-keskuksessa vireillä oleva päivätty yhteistarkkailuohjelma tulisi määrätä noudatettavaksi ohjelman hyväksymiseen saakka. Yhtiön vastine Yhtiö katsoo, että vilkkaan laivaliikenteen vuoksi sataman alueen sisällä ei ole tarkoituksenmukaista suorittaa vesistö- ja kalatarkkailua. Yhtiö on teettänyt erillisen selvityksen Porvoon jalostamon jätevesien leviämisestä (hakemuksen liite 28.8, Luode Consulting.) Selvityksen mukaan jalostamon jätevedet leviävät eri tavoin kuin tähän mennessä on tiedetty ja oletettu. Tehdyllä selvityksellä saattaa olla oleellista merkitystä jalostamon jätevesien vaikutusalueeseen vastaanottavassa vesistössä. Todennäköi-

184 184 (290) sesti ainakin osa nykyisistä vesistötarkkailun tarkkailupisteistä ei kovin hyvin sovellu jalostamon jätevesien vesistövaikutusten tarkkailuun. Yhtiö katsoo, että ELY-keskuksessa vireillä olevaa yhteistarkkailuohjelmaa ei ole syytä määrätä noudatettavaksi ympäristölupapäätöksenä. Sen sijaan hakija ehdottaa, että se laatii uuden ehdotuksen Porvoon jalostamon jätevesien tarkkailuohjelmaksi. Tämä tarkoittaisi yhteistarkkailuohjelman muuttamista siten, että hakijan maksettavaksi kuuluisi vain hakijan jätevesien vaikutusalue. Yhtiö pitää perusteltuna, että maksuvastuu jätevesien tarkkailuohjelmasta pääosin koskisi vain yhtiön jätevesien merkittävimmän vaikutusalueen tarkkailua, koska rehevöittävien päästöjen osalta yhtiön jätevesien osuus vesialueen kuormituksesta on hyvin vähäinen ja vesipuitedirektiivin vaatimusten vuoksi tarkkailun painopistettä on ilmeisesti tarvetta muuttaa haitallisten aineiden tarkemman tarkkailun suuntaan, kuten ELYkeskuksen lausunnostakin ilmenee (kohta 16 tässä vastineessa). Olisi luontevaa päättää tarkkailuohjelmasta samassa yhteydessä kun jätevesien päästöraja-arvoja arvioidaan BAT-perustein ja käytettävissä on myös jätevesien leviämisaluetta koskeva selvitys. 12) Vakuuden asettaminen ELY-keskus esittää riittävän suuren vakuuden asettamista vaarallisten jätteiden jätehuollon järjestämiseksi Yhtiön vastine Lausunnossa ei tarkemmin ilmaista millä perusteilla vakuus tulisi asettaa tai katsooko ELY-keskus sen olevan riittämätön. Yhtiö katsoo kuitenkin, että vakuuden asettamisessa tulee ottaa huomioon, että öljyisten lietteiden polttokattila on otettu pois käytöstä vuonna 2007, jonka jälkeen kattilan tuhkajätettä ei ole muodostunut. Tältä osin vakuuden määrää voidaan pienentää. Öljyiset lietteet toimitetaan Ekokem Oy:lle käsiteltäväksi. 13) FCC-yksikön typen oksidien päästöjen vähentäminen ELY-keskus katsoo, että FCC-yksikön typen oksidien päästöjä (NO X) on vähennettävä. Vaatimuksen osalta ELY-keskus viittaa uuteen BATvertailuasiakirjaan, jota kuitenkaan ei nyt vireillä olevassa asiassa voida soveltaa ja lisäksi siihen, että laiteasennuksia voidaan toteuttaa ainoastaan jalostamon suurseisokkien yhteydessä. Yhtiön vastine ELY-keskus siis arvioi, että FCC-yksikön nykyinen NO X-päästöpitoisuuden taso mg/nm 3 on tulevaisuudessa laskettava tasoon enintään 400 mg/nm 3 menettelyssä, jolla uusia päätelmiä pannaan toimeen. Yhtiö katsoo hakemuksensa mukaisesti, että FCC-yksikön NO X -päästölle ei nyt vireillä olevassa asiassa tule asettaa uusia vaatimuksia ja yhtiö on ELY-keskuksen kanssa samaa mieltä siitä, että mahdolliset uudet päästö-

185 185 (290) rajat asetetaan uuden ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä päätelmien soveltamisesta. 14) Varastointi ja suojausrakenteet ELY-keskus esittää vallitilojen ja valuma-altaiden rakenteiden kehittämistä niin, että maavalleista ja tiivistetystä savesta rakenteissa voitaisiin luopua. Samalla viitataan WSP Oy:n laatiman öljynjalostamoalueen pohjaveden suojasuunnitelman päivityksessä oleviin konsultin ehdotuksiin. Yhtiön vastine Porvoon jalostamo on toimittanut ympäristölupapäätöksen 29/2006/2 määräyksen 34.2 mukaisen selvityksen maanpäällisten säiliöiden vallitilojen ja suoja-altaiden pintarakenteista ja tilavuuksista sekä aikataulutetun tiiveyttä koskevan peruskorjaussuunnitelman. Säiliöiden vallitilan peruskorjaus sisältää tapauskohtaisen tarveharkinnan mukaan useita hakemuksen liitteessä 11 esitettyjä toimenpiteitä. Ympäristölupahakemuksen liitteessä 11 on esitetty tiedot Porvoon jalostamon maanpäällisistä säiliöistä. Säiliöalueen, jakeluterminaalin, sataman ja jätevesilaitoksen vallitilojen ja valuma-altaiden tilavuudet ja pinnoitteet on esitetty taulukoissa 1, 2, 3 ja 4. ELY-keskukselle vuonna 2008 esitetyn suunnitelman mukainen peruskunnostus on enää tekemättä kahdelle vallitilalle. Näille kunnostukset tehdään suunnitelman mukaan. Tällöin ELY-keskuksen mainitsemista maavalleista päästään eroon, lukuun ottamatta vallitilaa T50, jonka säiliössä varastoidaan raskasta pohjaöljyä. Yhtiö on katsonut, että pohjaöljyn säiliö voidaan sijoittaa maavallilla suojattuun tilaan. Konsultti WSP on raportissaan tarkastellut tulevaisuudessa kenties mahdollisia maaperää suojaavia rakenteita ja järjestelyjä, kuten päällysteiden alle asennettava HDPE-kalvo ja laitetyhjennysyhteet. Jalostamon uusimmissa yksiköissä on laitetyhjennysyhteet. Säiliöiden, venttiilien ja muiden laitteiden, putkistojen ja viemäreiden kunnon seuranta kuuluu jalostamon kunnossapito-ohjelmiin. Viemäreiden kuvauksia tehdään ajoittain ja silloin kun merkittäviä viemärivuotoja epäillään. Jalostamon OW-järjestelmä on erittäin laaja ja jatkuvassa käytössä, mikä aiheuttaa rajoitteita kuvausten ajoittamiselle. Kuvausten mahdollistaminen vaatii osissa OW-järjestelmää ohipumppauksia ja muita tilapäisiä järjestelyjä, joita on syytä tehdä harkiten jotta ympäristövahinkojen riski ei perusteettomasti kasva. Laajan OWjärjestelmän kuvaaminen, tulosten analysointi ja arviointi sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus ovat aikaa vieviä. OW-viemäreiden kunnon arvioinnin ja kunnossapidon laadun varmistamiseksi säännönmukaista kuvausaikataulua ei tulisi määrittää. Viemäriverkoston kuvaaminen 3 vuoden välein tarkoittaisi viemäriverkoston laajuuden vuoksi käytännössä lähes jatkuvaa kuvaustyötä. Yhtiö ei pidä tätä kohtuudella mahdollisena.

186 186 (290) Vallitilojen kunnostusohjelma on pääosin toteutettu ja se pyritään saattamaan loppuun ELY-keskukselle ilmoitetussa aikataulussa. Yhtiö ei pidä muita toimenpiteitä tarpeellisina. WSP ehdotti suurempien katosten rakentamista jakeluterminaaliin viemäreihin päätyvän sadeveden määrän vähentämiseksi. Jakeluterminaalin osuus pinnoitettujen alueiden ja laattavesien kokonaismäärästä ei ole suuri, joten jonkin verran laajempien lastauskatosten rakentaminen ei toisi merkittävää hyötyä. Lisäksi mainitaan vallitilojen laajentaminen. Ehdotuksesta ei tarkemmin ilmene miltä osin vallitiloja olisi edullista laajentaa. Vallitilojen laajentaminen olisi joka tapauksessa vaikea operaatio, eikä yhtiö kannata ehdotusta. Vallitilojen tilavuutta on edellä käsitelty kohdassa 7. Yleisesti yhtiö toteaa, että jalostamon perusinfrastruktuurin muuttaminen jälkikäteen on vaikeaa ja kohtuutonta. Destia Oy kunnosti jakeluterminaalin alueen tienvarsiojat vuonna 2012 vesivirtauksen vähentämiseksi terminaalin alueelle. Toimenpiteen ansiosta orsiveden virtauksen terminaalille arvioitiin vähentyneen. Yhtiö ei käsityksensä mukaan itse voi tehdä yleisen tien ojan kunnostamista. 15) VOC-päästötarkkailu ELY-keskus viittaa yhtiön ohjeeseen OQD-6804 ja huomauttaa, että VOCpäästöjen määrittäminen lupamääräyksen 65. mukaisesti tulee tehdä myös sataman lastauskaasujen talteenottojärjestelmän poistokaasuista joka toinen vuosi. Yhtiön vastine Yhtiö jakaa ELY-keskuksen näkemyksen, VOC-päästöjen määrittäminen lupamääräyksen 65. mukaisesti tulee tehdä myös sataman lastauskaasujen talteenottojärjestelmän poistokaasuista joka toinen vuosi. Mikäli viittauksella ohjeeseen OQD-6804 edellytetään ohjeen päivittämistä, Yhtiö katsoo että ympäristölupamääräyksissä ei ole syytä ottaa kantaa yksittäisten ohjeiden päivittämiseen. Yhtiö päivittää ohjeen lupamääräystä vastaavaksi. 16) Haitalliset aineet ja toksisuustestit ELY-keskus tarkastelee hakemukseen liitettyjä jätevesien haitallisten aineiden päästöjä koskevan kansainvälisen ns. COHIBA-hankkeen tuloksia sekä viittaa ympäristöministeriön ohjeistukseen ja hakijan tekemiin selvityksiin. ELY-keskus esittää jätevesien päästötarkkailuun lisättäväksi ne asetuksen 1022/2006 aineet, joita jätevesiselvityksissä on havaittu. Lisäksi ELYkeskus ehdottaa jätevesien taustaselvityksen päivittämistä niillä mahdollisilla aineilla, joita ei ole tutkittu, joista ei ole riittävästi määrityksiä tai joiden määritysrajojen epävarmuus vaatii tarkennusta. Lisäksi päästötarkkailuun

187 187 (290) tulisi sisällyttää biotestien käyttö jäteveden vesiympäristömyrkyllisyyden arvioimiseksi. Hakija tulisi velvoittaa toimittamaan suunnitelma asiasta ELY-keskuksen hyväksyttäväksi mennessä. Yhtiön vastine Yhtiö on lisännyt selvitysten perusteella havaitut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 166/2006 mukaiset aineet (As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn ja fluoridi) jätevesien päästötarkkailuun vuoden 2013 alusta. Nämä raportoidaan kuukausittain ELY-keskukselle, Porvoon ympäristönsuojelu-, sosiaali- ja terveyslautakunnille sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle. Lisäksi yhtiön tekemien selvitysten ja COHIBA-selvityksen perusteella muiden jätevedestä havaittujen valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 mukaisten aineiden päästöraja-arvojen tai ympäristölaatunormien ei ole arvioitu ylittyvän pintavedessä. Lisäksi yksittäisistä aineista perfluoratuille yhdisteille ei ole määrätty ympäristönlaatunormia ja niiden käyttö on ollut kiellettyä mm. sammutusvaahdoissa vuodesta 2011 lähtien. Yhtiön näkemyksen mukaan jo tehdyt selvitykset kuvaavat monipuolisesti jätevesien kemiallista tilaa sekä viittaavat, että pintavesille määrätyt ympäristönlaatunormit eivät ylity. Yhtiö esittää biotestien sisällyttämistä päästötarkkailuun kertaluontoisena esiselvityksenä. Biotestien käyttöä ei ennen esiselvityksen tekoa ja saatavien tulosten perusteella käytyä keskustelua tule määrätä tarkkailuvelvoitteeksi. Lisäksi yhtiö huomauttaa, että yhtiön biotestien tulokset COHIBAselvityksessä eivät poikenneet merkittävästi kunnallisten jätevesilaitosten toiminnasta. 17) Pinta- ja pohjavesien tarkkailu ELY-keskus toteaa, että Porvoon jalostamon alueella sijaitsevien toimintojen vaikutuksia pohja- ja pintavesien sekä maaperän tilaan seurataan viiden eri tarkkailuohjelman mukaisesti. Tällä perusteella ELY-keskus katsoo, että alueen vesien eri tarkkailuohjelmat olisi syytä yhdistää. ELY-keskus on huolissaan siitä, että jalostamoalueen pohjaveden havaintoverkosto on "harvahko" pohjavesiputkien määrällä arvioituna (11 kpl), kun otetaan huomioon toimintojen määrä ja alueen laajuus. ELY-keskus katsoo, että erityisesti kalliopohjaveden tilasta tiedot ovat vähäiset. ELYkeskus viittaa siihen, että syksyllä 2013 tehdyssä uuden voimalaitoksen YVA-selvityksessä todettiin kohteen kalliopohjavedessä haihtuvien orgaanisten aineiden pitoisuus μg/l kun maapohjavedessä todettu pitoisuus oli 56 μg/l. ELY-keskus viittaa vielä kallioperän rakosysteemeihin. Näillä perusteilla ELY-keskuksen näkemys on, että kalliopohjaveden seurantaa tulisi tehostaa sijoittamalla uusia tarkkailupisteitä päävirtausreiteille ja riskikohteiden läheisyyteen.

188 188 (290) ELY-keskus katsoo myös, että jalostamon pohjavesien virtausta ohjaavat alueen kallioperän ruhjevyöhykkeet, jotka keräävät vesiä (myös pintavesiä) niin, että eri toimintojen vaikutukset kohdistuvat tietyille laaksoalueille. Eri toimintojen vaikutuksia ei pystytä erottamaan toisistaan. ELY-keskus esittää, että hakija määrätään laatimaan Porvoon jalostamon alueelle jalostamon kaikkia toimintoja koskeva yhteistarkkailuohjelma. Tarkkailutulosten tulkinnassa tulisi huomioida myös Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden ja muovitehtaiden vesien tarkkailutulokset. Lisäksi jalostamon prosessialueilla olevia pumppauskaivoja tulisi liittää pohjaveden tarkkailuohjelmaan. Yhtiön vastine Neste Oyj:n tarkkailuohjelmat Pohjavesien tarkkailuohjelmien yhdistämisellä ELY-keskus ilmeisesti tavoittelee valvonnan helpottamista. Yhtiön näkemyksen mukaan eri tarkkailuohjelmien yhdistäminen ei helpottaisi valvontaa vaan aiheuttaisi hallinnollista lisätyötä sekä toiminnanharjoittajalle että valvovalle viranomaiselle. Tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat on esitetty ja hyväksytty ja niitä päivitetään eri ajankohtina riippumatta toisistaan. Yhtiön käsityksen mukaan yksinkertaisinta on tarkastella tarkkailuohjelmia erillisinä. Tällöin vältetään yhdistetyn tarkkailuohjelman usein tehtävä tarkistus/päivitys. Yhtiö voi kuitenkin helpottaa valvontaa toteuttamalla vuosiraportoinnin siten, että yhtiön eri tarkkailuohjelmien tulokset raportoidaan samassa raportissa. Yhtiö katsoo kuitenkin, että tästä asiasta ei ole tarpeen antaa määräystä ympäristöluvassa, vaan jo voimassaolevien tarkkailuohjelmien raportoinnin muutos voidaan sopia valvontaviranomaisena toimivan ELY-keskuksen kanssa. Kalliopohjavesi Tehdyissä tutkimuksissa Porvoon jalostamon alueen läpi leikkaavia, laajoilta alueilta vettä kokoavia, ruhjelaaksoja ja alkuperäistä maaperää pidetään huonosti vettä johtavana ja antoisuudeltaan pienenä kuten myös alueen kallion vedenjohtavuutta. Vettä johtavimmat kerrokset on havaittu olevan huuhtoutuneen moreenin pintaosissa sekä lajittuneissa maaperämuodostumissa. Syy pohjavesien tarkkailuputkien sijoitukseen ja niiden lukumäärään on alueen geohydrologisissa olosuhteissa. Kilpilahden alueen geohydrologinen perusselvitys valmistui vuonna Vettä huonosti johtavien maaperän rakenteiden vuoksi prosessi- ja säiliöalueilta purkautuvan pohjaveden tarkkailuun hyvin soveltuvia pohjaveden tarkkailupisteiden paikkoja oli vaikea löytää. Yhtiö toteutti vuonna kaikki selvityksen tehneen VTT:n suosittamat tarkkailupisteet. Tarkkailupisteiksi valittiin valumaalueittain sellaisia kohtia, joita pelkän tarkkailun lisäksi voitaisiin tarvittaes-

189 189 (290) sa käyttää suojapumppaukseen. Tämän edellytyksenä on riittävä veden antoisuus. ELY-keskuksen ehdotuksesta on joitain tarkkailupisteitä sittemmin lisätty alueelle, esimerkiksi pisteet G21 (2004) ja G22 (2011). Kilpilahden alueen kallioperässä on toisaalta ruhjevyöhykkeitä ja toisaalta tiivistä kalliota. Tiiviin kallion alueet ovat mahdollistaneet sen, että alueelle on voitu rakentaa suuria kalliosäiliöitä öljytuotteiden varastointiin. Osa ruhjevyöhykkeiden kalliopohjavedestä kertyy näihin kalliosäiliöihin, ja osa sinänsä mutkikkaista ruhjevyöhykkeistä suuntautuu lopulta meren alle. Vuoden 1992 selvityksen yhteydessä ei kalliopohjaveden tarkkailua katsottu tarkoituksenmukaiseksi, koska kalliopohjassa alaspäin mentäessä ruhjeet tiivistyvät ja lopulta umpeutuvat ja siis kallistuvat ja suuntautuvat meren alle. Tuolloin katsottiin, että kallioperässä tai ruhjeissa ei ole sellaisia antoisuudeltaan riittäviä kalliopohjavettä purkavia kohtia, joihin suojapumppaukseen soveltuvia tarkkailupisteitä voisi perustaa. Vuonna 2009 tällainen piste (K5b2) kuitenkin ELY-keskuksen aloitteesta perustettiin valuma-alueelle 5b, johon suuren A-ruhjeen (Grand Canyon) kalliopohjavesiä kertyy. Alueen alkuperäisen kallioperän yhtenäisten kalliolohkojen vedenjohtavuus on yleisesti heikkoa. WSP:n selvityksen mukaan myös ruhjeet ovat heikosti vettä johtavia, maksimissaan kulkeutuvuus on 30 m/v ( ). Kallioperän merkittävimmät ruhjevyöhykkeet ja vettä keräävät laaksot ovat tiedossa ja myös kalliopohjaveden tarkkailupiste on merkittävässä ruhjeessa. Öljynjalostamoalueen pohjaveden suojelusuunnitelma päivitettiin vuonna Alueen olosuhteet tarkasteltiin uudelleen. Uusi selvitys ei osoittanut puutteita pohjaveden tarkkailussa. Porvoon jalostamon suojasuunnitelman mukaiset merkitykselliset kemikaalit ovat pääosin vettä kevyempiä ns. LNAPL-yhdisteitä, jotka voivat esiintyä veteen liukenemattomana erillisfaasina hyvin johtavien pohjavesimuodostumien pinnalla kunnes hitaasti liukenevat pohjaveteen. Pohjaveden kannalta merkityksellisiä vaarallisia aineita ovat myös vesiliukoiset aineet, kuten bensiinin BTEX-yhdisteet, oxygenaatit kuten ETBE, TAME, MTBE ja etanoli sekä käyttökemikaaleista metanoli. Näiden aineiden liukeneminen kallion ruhjeiden ja rakosysteemien pohjaveteen on mahdollista. Kaikkien eri valuma-alueiden riskikohtien ja päävirtausreittien läheisyyteen on asennettu pohjaveden havaintoputkia, joiden perusteella normaali- tai poikkeustilanteiden aiheuttamat LNAPL-yhdisteet ja vesiliukoiset yhdisteet on mahdollisuus havaita. Kalliopohjaveden osalta käytössä on tarkkailupiste K5b2. Kalliopohjavesiputkia on asennettua kaiken kaikkiaan kuuteen eri pisteeseen (mukaan lukien YVA-selvitys). Yhtiö toteaa, että Porvoon jalostamo ei kuulu merkittävään pohjavesialueeseen, eikä pohjavettä hyödynnetä. Kallioperän ruhjeiden pohjaveden pur-

190 190 (290) kautuminen meren alle ei nähdä aiheuttavan merkittävää ympäristö- tai terveyshaittaa. Yhtiö on kuitenkin valmis täydentämään pohjaveden suojelusuunnitelmaa uudella selvityksellä, jossa vielä uudelleen tarkastellaan mahdollisuuksia ja perusteita kalliopohjaveden tarkkailun laajentamiseen. Hakija katsoo, että sitä ei tule velvoittaa ELY-keskuksen ehdottaman laajennetun tarkkailuohjelman esittämiseen vaan asiaa on ensin tarkemmin selvitettävä. Yhteis- ja jälkitarkkailu Porvoon jalostamolle tehtyjen hydrogeologisten tutkimusten ja suojasuunnitelman mukaan alue on jaettu pinta- ja pohjavesien valuma-alueisiin, joiden vaikutusalueella sijaitsevat toiminnot voidaan määritellä. Borealis Polymers Oy:n toiminnot sijoittuvat pääasiassa erillisille valuma-alueille Porvoon jalostamon toiminnoista. Aluetta halkovan A-ruhjeen, ns. Grand Canyonin, pohjaveden virtaus suuntautuu Porvoon jalostamon osalta kohden pohjoista ja Borealis Polymers Oy:n osalta kohden etelään. Yhtiön näkemyksen mukaan pohjaveden tarkkailutuloksia voidaan pitää erilisinä kohdistuen näillä vaikutusalueella oleviin toimintoihin. Porvoon jalostamolla tehty laaja maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys koostaa tiiviisti yhteen kaikkien toimintojen vaikutukset. Yhtiö katsoo, että Kilpilahden alueen eri yhtiöiden pohjavesitarkkailuja ei voida yhdistää, koska eri yhtiöitä ei voida velvoittaa ottamaan vastuuta toistensa tarkkailuja. Neste Oyj ei katso voivansa koordinoida tai jollakin muulla tavalla ottaa vastuuta esimerkiksi Borealis Polymers Oy:n tarkkailuvelvoitteista ja sellaisen raportoinnista. Suojapumppaus Porvoon jalostamoalueen pohjaveden suojapumppaus on osa riskienhallintamekanismia ja ympäristövaikutusten minimoimista. Suojapumppauksesta tuleva vesi johdetaan jätevesilaitokselle käsiteltäväksi, joten sen laadun seuraaminen ei ole tarpeen. Suojapumppaus toimii kvalitatiivisena toimenpiteenä, jonka osavaikutuksia tarkkaillaan alueen pohjaveden purkautumiskohtien pohjavesiputkilla kvantitatiivisesti (pinnankorkeus, antoisuus ja kemialliset laatuparametrit). Toisin sanoen, mahdollisesti pilaantunut pohjavesi, jonka leviämistä suojapumppauksella ei saada estettyä, on tarkkailun piirissä. Suojapumppauskaivojen sisään sijoitetut mekaaniset pumput ja oheisliitännät eivät mahdollista hyvälaatuisen ja edustavan pohjavesinäytteen ottamista, jotta analyysitulokset olisivat luotettavia. Lisäksi alueen voimakas rakentaminen (mm. asfaltointi) ja louhinta ovat voineet muuttaa pohjavesiolosuhteita, mikä näkemyksemme mukaan puoltaa kvalitatiivista pumppausta.

191 191 (290) 18) Jääselvitys ELY-keskus kertoo hyväksyneensä vuosina laaditun jäähdytysvesien vaikutuksia jäätilanteeseen koskeneen selvityksen. ELY-keskus kuitenkin katsoo lausunnossaan, että hakija tulisi kuitenkin vielä määrätä tarkentamaan ja varmentamaan hyväksytyn selvityksen tuloksia. Yhtiön vastine Hakijan teettämän selvityksen jäähdytysvesien vaikutuksista jääolosuhteisiin toteutti alallaan hyväksi asiantuntijaksi tunnettu Luode Consulting Oy. Merialueella mitattiin tutkimussuunnitelman mukaisesti virtauksia, lämpötilaa, suolapitoisuutta ja jään paksuutta kolme talvea kestäneessä selvityksessä vuosina Mittauspaikat valittiin yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Mittauspaikat painottuivat läntiselle merialueelle Löparön edustalle sekä Kalvön salmeen. Löparön edustalla on luvulla tehty jäähavaintoja, joiden on esitetty johtuvan Kilpilahden teollisuusalueen jäähdytysvesistä. Nyt suoritetuissa mittauksissa ei havaittu merkkejä Kilpilahden teollisuusalueen jäähdytysvesistä Löparön edustalla. Esimerkiksi Löparön edustalla oleva virtaus muistuttaa yleisesti tunnettua Suomenlahden rannikolta kohti länttä suuntautuvaa pääasiassa coriolisvoimasta johtuvaa keskimääräistä virtausta. Tämä tarkoittaa, että mereltä virtaa luontaista lämpökuormaa Porvoon jalostamon suuntaan. Vaikka meren pinta on jäässä, on jään alla oleva vesimassa ja sen lämpösisältö joissain tilanteissa niin suuri, että mantereen suuntaan tapahtuvien vesivirtausten aikana tapahtuu jään ohenemista ja sulamista luontaisesti. Kalvön salmessa on ko. tutkimuksessa tehtyjen mittausten mukaan jääpeitteisenä aikana ulospäin eli merta kohti suuntatutuva perusvirtaus vain tietyissä olosuhteissa. Mittaustulosten ja niiden avulla laadittujen virtausmallien avulla jääpeitteisinä aikoina virtaussuunta on merelle päin kun meren pinnankorkeus on tason -35 cm yläpuolella. Pitkinä pakkasjaksoina vesi on tyypillisesti tätä rajaa alempana ja virtaus suuntautuu Kalvön salmessa mereltä laitosaluetta kohti. Näissä olosuhteissa jäähdytysvedet kiertyvät merelle Kalvön ja Emäsalon välistä. Alueella on ympäri vuoden auki pidettävä syväväylä. Pelkkä meren suuntaan käyvä virtaus ei luo edellytyksiä lämpöenergian siirtymiseen laitosalueelta noin 5 km päässä sijaitsevaan Kalvön salmeen asti. Normaalisti lämmin jäähdytysvesi kelluu kevyempänä muiden vesikerrosten päällä ja on suorassa yhteydessä ilmakehään tai jo muodostuneeseen jääpeitteeseen Svartbäckinselällä. Varsinainen Svartbäckinselkä on laitosalueen edustalla ja satama-alueen lisäksi siellä on Merenkulkuhallituksen virallinen ankkuripaikka. Svartbäckinselälle ei pääse muodostumaan satamatoimintojen, laivojen liikkumisen ja jäähdytysveden lämpökuorman vuoksi yhtenäistä jääpeitettä edes kovina talvina. Alueella ei ole mahdollista tehdä tavanomaisia jääselvityksen mittauksia yhtenäisen jääpeitteen puuttumisen sekä laivojen aiheuttamien voimakkaiden potkurivirtausten takia.

192 192 (290) ELY-keskuksen lausunnon mukaan selvityksessä saatuja tuloksia tulisi pyrkiä varmentamaan ja ELY-keskus ehdottaa jatkoselvityksiä. ELYkeskus ei lausunnossaan kuitenkaan mainitse miltä osin jo hyväksytty selvitys on puutteellinen tai millä tavalla selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä olisi varmennettava. Jää epäselväksi mitä hakijan olisi tehtävä. Edellä olevan perusteella katsomme, että ELY-keskuksen jo hyväksymä selvitys on riittävä eikä hakijaa tule velvoittaa jatkoselvityksiin asiassa. Vastine Porvoon kaupungin rakennus ja ympäristölautakunnan lausunnosta 1) Rikkipäästöraja Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää, että jalostamon rikkipäästöprosentti tulisi olla enintään 3 %. Lisäksi rikkidioksidipäästöille olisi edelleen määritettävä myös kiinteä päästökatto. Yhtiön vastine Yhtiö on vastannut rakennus- ja ympäristölautakunnan rikkipäästöjen rajoittamista koskevaan kannanottoon samoin sanoin kuin ELY-keskuksen kannanottoon (edellä vastine ELY-keskuksen lausuntoon, kohta 1). 2) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattaminen Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että jalostamon rikkipäästöjen ja leijukatalyyttisen krakkauksen (FCC) NO X-päästöjen vähentämisessä sekä laivojen lastauksen syrjäytyskaasuina muodostuvien hiilivetyjen talteenotossa on noudatettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kansainvälinen öljynjalostamoiden BAT-vertailuasiakirjojen uudistyö on tällä hetkellä käynnissä. Mikäli vertailuasiakirjat ehtivät valmistua tämän lupahakemuksen aikana, on lupamääräyksissä edellytettävä päästöjen osalta vertailuasiakirjoissa määriteltyä tasoa. Mikäli vertailuasiakirjat eivät ehdi valmistua tämän lupahakemuksen käsittelyn aikana, on seuraavan ympäristöluvan tarkistamista, ainakin yllä mainittujen päästöjen osalta tarvittaessa aikaistettava niin, että toiminnassa voidaan noudattaa ajantasaista BAT-tasoa heti kuin se on mahdollista. Yhtiön vastine Yhtiön käsityksen mukaan nyt vireillä olevan ympäristöluvan tarkistamishakemuksen käsittelyssä ei voida ottaa huomioon kesällä 2014 hyväksyttyjä, vielä julkaisemattomia öljynjalostuksen päätelmiä, koska Porvoon jalostamon lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on jätetty käsiteltäväksi ja näin ollen hakemus käsitellään vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) säännösten mukaisesti. Näin ollen vireillä olevan lupahakemuksen käsittelyssä sovelletaan vuonna 2003 julkaistua öljynjalostuksen BAT-vertailuasiakirjaa, johon ei sisälly oikeudellisesti sitovia BATpäästötasoja.

193 193 (290) Lisäksi yhtiö muistuttaa, että voimassa olevan ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan, lupaviranomainen voi velvoittaa toiminnanharjoittajaa noudattamaan laitoksen pääasiallista toimintaa koskevia päätelmiä aikaisintaan neljän vuoden kuluttua siitä, kun komissio on julkaissut päätöksen päätelmistä. Tällä turvataan toiminnanharjoittajalle mm. riittävä aika toteuttaa mahdolliset ympäristöinvestoinnit. Öljynjalostuksen päätelmien kansallinen toimeenpano tapahtuu siis uuden ympäristönsuojelulain mukaisen järjestyksen ja aikataulun mukaan. 3) Kasvihuonekaasut, energiatehokkuus ja hiilidioksidin talteenotto Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että Kilpilahden öljynjalostamo on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde. Energiansäästöön ja energian tehostamiseen onkin panostettava erityisesti. Tällä hetkellä prosesseissa muodostuvaa lämpöä siirretään jäähdytysvetenä käytettävään meriveteen. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä mahdollisuuksia ottaa tätä lämpöä talteen ja hyödyntää esim. laitos- ja ohjaamorakennusten lämmityksessä. Osa jalostamon prosesseissa muodostuvasta hiilidioksidista johdetaan Oy Aga Ab:n laitokselle hyödynnettäväksi. Toiminnanharjoittajan on syytä tutkia mahdollisuuksia lisätä edelleen hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä. Yhtiön vastine Yhtiö näkemyksen mukaan ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristöluvassa ei anneta lupamääräyksiä, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjä. Kasvihuonekaasupäästöjä koskevat päästökauppalain säännökset, jonka perusteella toiminnanharjoittajalle myönnetään erikseen kasvihuonekaasuja koskeva päästölupa. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 43 :n mukaan, "Jos toiminta on päästökauppalain (683/2004) soveltamisalaan kuuluvaa, ei luvassa saa antaa päästökauppalain 2 :ssä tarkoitetuille kasvihuonekaasupäästöille päästöraja-arvoja, elleivät ne ole tarpeen sen varmistamiseksi, ettei merkittävää paikallista pilaantumista aiheudu." Energiatehokkuuden osalta yhtiö toteaa, että se on sitoutunut solmitun kansallisen energiatehokkuussopimuksen mukaisesti toteuttamaan energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaa. Sopimusjärjestelmällä on kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti tarkoitus osaltaan vastata kansainvälisiin sitoumuksiimme ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Porvoon jalostamo kuuluu kyseisen sopimuksen piiriin. Tämän lisäksi Porvoon Energiatehokkuussuunnitelma (OQD-9105) julkaistiin helmikuussa 2011 ja se on päivitetty syyskuussa Suunnitelmassa on määritelty energiatehokkuuteen liittyvät tekemiset ja vastuut Porvoon jalostamolla. Suunnitelma sisältää myös energiatehokkuuden toimenpidesuunnitelman, jota seurataan ja päivitetään säännöllisesti. Yhtiö katsoo, että sen toiminta on mahdollisimman energiatehokasta.

194 194 (290) Jäähdytysveden lämmön talteenoton osalta yhtiö toteaa, että pieni määrä jalostamon ylijäämälämpöä hyödynnetään jo alueen konttorirakennusten lämmittämiseen (kuumavesikierto). Laajamittaiseen ylijäämälämmön talteenottoon lähialueiden kaukolämpöverkkoihin ei toistaiseksi ole löytynyt sellaista teknistaloudellista ratkaisua, joka olisi kiinnostanut ulkopuolisia potentiaalisia asiakkaita. Erilaisia kaukolämpöselvityksiä on tehty vuodesta 2006 alkaen ja tämän lisäksi kaukolämpökeskustelua on käyty ja käydään aktiivisesti lähiympäristön energiayhtiöiden kanssa. Hiilidioksidin talteenottoa yhtiö on selvittänyt eri selvityksien ja hankkeiden avulla. Esimerkiksi vuosina toteutettiin Energy Efficiency -kehitysohjelma, jossa yhteistyössä tutkimuksen ja Neste Jacobsin kanssa selvitettiin yhtenä osa-alueena CO 2:n vähentämistä ja hyötykäyttöä. Yhtiö on nykyään myös mukana Cleen Oy:n kansallisessa CCSP-ohjelmassa , jossa selvitetään CO 2 talteenoton ja varastoinnin (CCS) mahdollisuuksia Suomessa. 4) Metaanipäästöt ja VOC -päästöjen hallinta Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että lisääntyvästä maakaasun käytöstä aiheutuu metaanipäästöjä ilmaan. Metaani on hyvin voimakas kasvihuonekaasu, joten asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ja maakaasun käytöstä aiheutuvat haja- ym. päästöt on pyrittävä minimoimaan. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä on myös pyrittävä vähentämään mm. säännöllisillä mittaus- ja kiristyskierroksilla sekä vaihtamalla vanhat venttiilit, laipat ym. uusiin ja mahdollisimman tiiviisiin. Yhtiön vastine Yhtiö muistuttaa, että ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristöluvassa ei anneta lupamääräyksiä, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjä. Kasvihuonekaasupäästöjä koskevat päästökauppalain säännökset, jonka perusteella toiminnanharjoittajalle myönnetään kasvihuonekaasuja koskeva päästölupa. Yhtiö kuitenkin toteaa, että se kiinnittää erityistä huomiota maakaasun käytöstä mahdollisesti aiheutuviin päästöihin ja pyrkii minimoimaan mm. hajapäästöt alla kuvatulla tavalla. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (Volatile organic compound, VOC) hajapäästöjä vähennetään säännöllisesti suoritettavien ns. VOCkiristyskierroksien avulla. Kiristyskierroksilla operaattorit mittaavat mahdolliset hajapäästökohteet ja kiristävät samalla vuotavat kohteet. Tämän lisäksi VOC-hajapäästöjen määrää vähennetään käyttämällä tiiviitä, uusinta teknologiaa olevia venttiilejä. 5) Varautuminen rankkasadetilanteisiin Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää lausunnossaan, että toiminnanharjoittajan tulisi pohtia, onko rankkasateisiin varautumista mahdollista parantaa edelleen, esim. lisäämällä puskurikapasiteettia tai suurentamalla putkistojen tilavuutta.

195 195 (290) Yhtiön vastine Porvoon jalostamolla on tiedostettu rankkasateisiin varautuminen. Toiminta rankkasadetilanteissa on ohjeistettu toimintajärjestelmän ohjeessa OQD Rankkasadetilanteet ovat aikaisempina vuosina aiheuttaneet tiettyjen viemärikaivojen ylitulvimisesta. Vuonna 2014 on toteutettu hanke, jossa parannettiin kyseisen viemärilinjan vetoisuutta ja korotettiin kaivoja ylivuotojen estämiseksi. Rankkasadetilanteissa voi ohjautua öljyn- ja hiekanerotusaltaalle API-A vesiä enemmän kuin altaan pumput pystyvät johtamaan eteenpäin. Tällöin ylivuotovedet ohjautuvat keruualtaaseen. Keruualtaan pumput pumppaavat vedet edelleen jätevesilaitokselle. Keruualtaan täyttyessä ylivuoto on johdettu puroon. Parhaillaan toteutuksessa on hanke, jossa tullaan nostamaan keruualtaan kapasiteettia sekä lisäämään pumppauskapasiteettia altaalta jätevesilaitokselle. 6) Elohopeapäästöjen seuranta jätevesistä Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että Neste Oyj selvitti vuonna 2010 voimassa olevan ympäristöluvan määräyksen 50. mukaisesti, mitä ympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita voi normaalin toiminnan, häiriöiden tai muiden poikkeuksellisten tilanteiden johdosto päästä mereen. Tarkkailutulosten käsittelyssä ja tarkkailuesityksessä on kuitenkin jätetty huomioimatta elohopea, jonka päästömäärä tulosten perusteella ylitti niin ikään E-PRTR kynnysarvon. Näin ollen myös elohopeapäästöjä on seurattava ja ne on ilmoitettava päästörekisteriin. Yhtiön vastine Yhtiö on lisännyt selvitysten perusteella havaitut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 166/2006 mukaiset aineet (As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn ja fluoridi) jätevesien päästötarkkailuun vuoden 2013 alusta. Elohopean E-PRTR mukainen jätevesien päästömäärä ylittyi Neste Oyj:n tekemässä raportissa. Yhtiö huomauttaa, että laskenta on tehty elohopean määritysrajan mukaisilla arvoilla, mikä ei vastaa Euroopan komission direktiivin 2009/90/EC mukaista teknistä ohjetta eikä IED-laitoksille annettua Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) monitorointiohjetta. Laskennassa tulisi käyttää laskennan arvona määritysrajan puolikasta sekä vähentää mittausepävarmuus (käytännössä laboratorion mittausepävarmuus). Kyseisten ohjeiden mukaisella laskentatavalla elohopean päästö jätevesistä ei ylitä E-PRTR mukaista kynnysarvoa. Lisäksi hakija huomauttaa, että selvityksissä jätevesilaitoksen flotaattorille ja hiekkasuotimelle tulevan veden elohopeapitoisuus oli myös alle määritysrajan.

196 196 (290) 7) Soihtumelun vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää, että lupahakemusta olisi täydennettävä päivitetyllä selvityksellä, jossa olisi esitettävä soihtumelun vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden jo toteutuneet tulokset ja vaikutukset. Yhtiön vastine Ympäristölupahakemuksen täydennyksen osana on toimitettu liite, jossa tarkastellaan päivätyn selvityksen soihtumelun vähentämistoimenpiteiden tilannetta. 8) Kilpilahden teollisuusalueen yhteismelun mallinnus Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää, että Kilpilahden teollisuusalueella toimivien laitosten yhteismelu on selvitettävä mallinnuksin. Yhtiön vastine Yhtiön toiminnasta aiheutuvan melun osalta melumallinnus on toimitettu lupahakemuksen yhteydessä. Yhtiön näkemyksen mukaan luvanhakijaa ei voida velvoittaa tekemään melumallinnusta koko Kilpilahden teollisuusalueesta. Lisäksi yhtiö muistuttaa, että suoritetut melumittaukset ja -mallinnus antavat kuitenkin hyvän kuvan alueen kaikkien yritysten aiheuttamasta melusta sekä alueen muusta taustamelusta. 9) Rautatielähettämön alueen pinnoittaminen nestetiiviiksi Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää, että rautatielähettämön alue tulee pinnoittaa nestetiiviiksi maaperään kohdistuvien vuotojen ehkäisemiksi mahdollisissa vahinkotilanteissa. Yhtiön vastine Yhtiö näkemyksen mukaan rautatielähettämön alueen pinnoittaminen nestetiiviiksi maaperään kohdistuvien vuotojen ehkäisemiseksi mahdollisissa vahinkotilanteissa on teknisesti haastava ja taloudellisesti kohtuuton toimenpide. Kunnollisen pinnoitteen asentaminen rautatielähettämölle vaatisi ensinnäkin junaratakiskojen irrottamisen ja asentamisen ja olisi ylipäätänsä teknisesti vaikeasti toteutettavissa oleva toimenpide. Tämän lisäksi kyseisen investoinnin taloudelliset kustannukset nousisivat todennäköisesti kohtuuttoman suuriksi verrattuna sillä saavutettaviin ympäristöhyötyihin nähden. Yhtiö näkemyksen mukaan maaperään kohdistuvan vuodon riski on rautatielähettämöllä erittäin vähäinen, koska vaunut lastataan yksi kerrallaan betonisen öljyisen veden viemäriin viemäröidyn maastolaatan päällä, tämän takia mahdolliset vuodot havaitaan hyvissä ajoin ennen niiden pääsemistä maaperään.

197 197 (290) 10) Lietteen johtaminen mereen Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää, että prosessiveden valmistuksessa muodostuvaa lietettä ei saa johtaa mereen vaan se on kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Yhtiön vastine Yhtiö muistuttaa, että Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on tarkastanut voimassa olevan ympäristöluvan ympäristölupamääräyksessä 45. edellytetyn selvityksen, joka koskee jäähdytysvesikanavaan johdettavien vesilaitosten flotaatiolietteiden käsittelyvaihtoehtoja. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto hyväksyi päätöksellään (nro 48/2009/2) selvityksen ja totesi, että selvityksen johdosta ei ole tarpeen antaa ympäristölupapäätöstä täydentäviä määräyksiä. Päätöksen perusteluiden mukaan, raakavesilaitosten toiminnasta aiheutuvan kiintoainekuormituksen osuus alueen merialueen koko kiintoainekuormituksesta on vähäinen. Raakaveden käsittely ei sinänsä lisää kiintoaineen haitallisia ominaisuuksia ja vaikutuksia läheisellä merialueella. Alueen vedenlaatuun vaikuttaa merkittävämmin jokien kautta tuleva keväinen kuormitus. Päätöksen perusteluiden mukaan, ottaen huomioon flotaatiolietteen ominaisuudet ja siitä aiheutuvat marginaaliset vaikutukset lähialueen veden laatuun ja ympäristöntilaan sekä flotaatiolietteen käsittelystä aiheutuvat kustannukset, lupavirasto katsoo, että raakavesilaitosten flotaatiolietteiden käsittely ja talteenotto ei ole tarpeen. Yhtiö katsoo, että flotaatiolietteen käsittelyyn ja talteenottoon ei ole tarvetta edellä mainituin perustein. Vastine Porvoon kaupungin terveydensuojelujaoston lausunnosta Terveydensuojelujaosto toteaa lausunnossaan, että se pitää tärkeänä, että päästöjen hallinta toteutetaan viimeisimmän BAT:n mukaisesti. Yhtiön vastine Yhtiö toteaa, että Porvoon jalostamolla päästöjen hallinnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa päästöjen estämiseksi ja vähentämiseksi. Vireillä olevan lupahakemuksen käsittelyssä, BAT:n määrittelemiseksi, sovelletaan vuonna 2003 julkaistua öljynjalostuksen BAT-vertailuasiakirjaa. Lisäksi yhtiö muistuttaa, että erillinen BAT-selvitys tullaan toteuttamaan uuden ympäristönsuojelulain mukaisessa järjestyksessä. Vastine Uudenmaan kalatalousviranomaisen lausunnosta Uudenmaan kalatalousviranomainen esittää lausunnossaan, että luvanhakijan kalatalousmaksu on syytä muuttaa takaisin kalataloudelliseksi toimenpidevelvoitteeksi kuitenkin siten, että velvoitteen joustavuus mahdollistetaan lupamääräyksessä.

198 198 (290) Yhtiön vastine Yhtiön näkemyksen mukaan kalaistutuksien toteuttamisesta tulee jatkossakin vastata tarvittavan asiantuntijuuden omaava taho, jotta kalaistutuksien laatu voidaan varmistaa. Yhtiö katsoo, että sillä ei ole tarvittavaa asiantuntemusta kalataloudellisen toimenpidevelvoitteen suorittamiseksi ja tästä syystä kalatalousmaksu on pysytettävä ennallaan eikä muutettava kalataloudelliseksi toimenpidevelvoitteeksi. Vastine Porvoon-Sipoon kalastusalueen muistutukseen Porvoon-Sipoon kalastusalue esittää lausunnossaan, että aluehallintovirasto velvoittaisi ympäristöluvassa Neste Oyj:n toteuttamaan menetelmän, jolla vähennettäisiin kalojen ajautumista laitokseen. Lisäksi lausunnossa todetaan, että toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa maksamaan kalatalousmaksua vähintään nykyinen määrä ( ) huomioiden kuitenkin inflaation vaikutuksen rahanarvoon. Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan tulisi jatkaa seurantaa jäähdytysveden vaikutuksista kalastoon, jääpeitteeseen ja vedenlaatuun sekä toimittaa vesistö- ja kalataloustarkkailuraportit myös Porvoon-Sipoon kalastusalueelle. Lopuksi kalastusalue toteaa lausunnossaan, että se vastaanottaa mielellään myös kutsun Neste Oyj:ltä tiedotusja keskustelutilaisuuteen. Yhtiön vastine 1) Menetelmä vähentää kalojen ajautumista laitoksille Yhtiö muistuttaa, että jäähdytysveden otolla Porvoon jalostamolle on oma vesilain mukainen lupa, joka ei ole tämän ympäristöluvan tarkistamishakemuksen yhteydessä tarkistettavana. Yhtiö muistuttaa, että se on tutkinut mahdollisuuksia vähentää kalojen ajautumista laitoksille mm. vuonna 1998 Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosaston kalatalousyksikölle laaditussa selvityksessään ja Yhtiön näkemyksen mukaan selvitys vastaa myös nykytilannetta. Yhtiön tietämyksen mukaan Suomessa tai muuallakaan ei ole vielä kehitetty käyttökelpoista teknistä laitetta tai menetelmää, jolla tehokkaasti voitaisiin karkottaa kalat vedenottotunnelin suuaukolta. Tiheää, kalojen pääsyn estävää verkkoa ei vedenottotunnelin suulle voi myöskään rakentaa sen suuren tukkeutumisriskin takia. Yhtiö muistuttaa, että ennen ensimmäistä käyttöjohdetta tunnelissa on ketjukorisuodin (silmäkoko 4 mm), joka estää kalojen pääsyn edemmäksi. Edellä olevaan viitaten yhtiö toteaa, että kalojen pääsyn estävän laitteiston tai menetelmän rakentaminen vedenottotunnelin suulle on teknisesti ja taloudellisesti mahdotonta, koska käyttökelpoista tekniikkaa ei ole saatavilla. 2) Kalatalousmaksu Yhtiö toteaa, että nykyinen vuotuinen kalatalousmaksu on kohtuullinen ja riittävä korvaamaan kalakannoille ja kalastukselle mahdollisesti aiheutuneet vahingot. Kalatalousmaksuun on jo tehty indeksikorotus

199 199 (290) ( à ), joten kalatalousmaksun määrässä on jo huomioitu inflaation vaikutus rahanarvoon. 3) Seurannan jatkaminen jäähdytysveden vaikutuksista kalastoon, jääpeitteeseen ja vedenlaatuun Yhtiö on ollut mukana Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailussa. Tämän lisäksi Kilpilahden laitosten ulkopuolisella merialueella on suoritettu myös vedenlaatu- ja kalatarkkailua. Suoritetun tarkkailun perusteella jäähdytysvedellä ei ole todettu olevan vaikutusta vedenlaatuun merialueella. Myöskään kalatarkkailussa kaloissa ei havaittu laatu- tai makuvirheitä. Jäähdytysvesien vaikutuksista jääpeitteeseen on myös selvitetty hakijan teettämällä selvityksellä, jonka toteutti alallaan hyväksi asiantuntijaksi tunnettu Luode Consulting Oy. Selvityksen tulosten perusteella Porvoon jalostamolta ja alueen muilta teollisuuslaitoksilta purettavat jäähdytysvedet ovat voineet lyhentää kulkukelpoisen jääpeitteen kestoa muutamista päivistä korkeintaan viikkoon. Yhtiön näkemyksen mukaan toteutetut jäähdytysveden vaikutusselvitykset ovat erittäin kattavia ja hyvällä asiantuntemuksella suoritettuja. Selvityksistä saatujen tulosten perusteella jäähdytysveden tarkkailua ja seurantaa ei ole enää tarpeen jatkaa. 4) Vesistö- ja kalataloustarkkailuraporttien toimittaminen Porvoon-Sipoon kalastusalueelle Yhtiö ei näe tarkoituksenmukaiseksi sitä, että Porvoon-Sipoon kalastusalueelle toimitettaisiin erikseen vesistö- ja kalataloustarkkailuraportit, koska raportit ovat saatavissa viranomaisilta, joille ne lupamääräysten perusteella on toimitettava. Vastine AA:n mielipiteeseen Kiinteistön omistava kuolinpesä toteaa mielipiteessään, että on mahdotonta hyväksyä muutoksia Neste Oyj:n toimintaan, joihin sisältyisi esim. VOC - päästöjen, rikkiyhdisteiden tai melun lisääntyminen. Tämän lisäksi mielipiteen esittäjä toteaa, että heidän mielestään alueen liikenteen ja kuljetuksen melu on lisääntynyt merkittävästi. Lopuksi mielipiteen esittäjä toteaa vielä yleisesti, että heidän omistamansa kiinteistö on suunniteltu käytettäväksi mielekkäänä ja terveellisenä kesämökkipaikkana ja tämä tavoite ei toteudu, jos Neste Oyj:n suunnitelmat toteutetaan. Yhtiön vastine 1) VOC -päästöt Yhtiö muistuttaa, että Porvoon satamassa on otettu vuoden 2014 alusta alkaen käyttöön laivojen lastauskaasujen talteenotto -yksikkö (VRU, Vapour

200 200 (290) Recovery Unit), jonka tavoitteena on vähentää sataman VOC-päästöjä noin 70 % ja samalla vähentää koko jalostamon VOC-päästöjä noin 30 %. VOC-päästöjä vähennetään myös säännöllisesti suoritettavien ns. VOCkiristyskierroksien avulla. VOC-kiristyskierroksilla operaattorit mittaavat mahdolliset hajapäästö kohteet ja kiristävät samalla vuotavat kohteet. Tämän lisäksi VOC-hajapäästöjen määrää vähennetään käyttämällä tiiviitä, uusinta teknologiaa olevia venttiilejä. 2) Rikkiyhdisteet, melu ja liikenne Porvoon jalostamon voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksissä on annettu tiukat päästöraja-arvot rikkipäästöille ja toiminnasta aiheutuvalle melulle. Yhtiön arvion mukaan rikkipäästöt tai sen toiminnasta aiheutuva melu eivät tule merkittävästi lisääntymään tulevaisuudessa. Yhtiön näkemyksen mukaan alueen liikenteestä ja kuljetuksista aiheutunut melu ei ole lisääntynyt merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2012 suoritetussa melumittauksessa jalostamon ympäristöstä ei hyväksyttävissä olosuhteissa ja normaalioperoinnin aikana mitattu lupaehtoja ylittäviä melutasoja. 3) Yleinen viihtyvyys kesämökkipaikkana Porvoon jalostamolla on voimassa oleva ympäristölupa, jolla varmistetaan että jalostamolla päästöjen hallinnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa päästöjen estämiseksi ja vähentämiseksi. Ympäristöluvan lupamääräyksillä varmistetaan, että yhtiön toiminta täyttää lainsäädännössä ja muissa määräyksissä asetetut vaatimukset ja velvoitteet esim. siten, että naapureille ei aiheudu kohtuutonta rasitusta sen toiminnasta. Yhtiön näkemyksen mukaan sen toiminnasta ei aiheudu merkittävää haittaa jalostamon naapurustolle. Yhtiö ymmärtää mielipiteen esittäjä mielipiteen kesänviettopaikan ja öljynjalostamon sijainnista, mutta toteaa öljynjalostamon sijainneen omalla paikallaan jo vuodesta 1965 alkaen ja toivoo että molemmat osapuolet voisivat yhteisymmärryksessä jatkaa toimiaan. Vastine CC:n mielipiteeseen Mielipiteen esittäjä on osakas ja omistaja Porvoon kaupungin Haikkoon kylän vesialueella ja katsoo mielipiteessään, että haitta vesialueelle teollisuuspäästöistä on huomattava. Mielipiteen esittäjä toivoo lupaehtojen ja päästömäärien kiristystä, koska päästöillä on vaikutus meren rehevöitymiseen ja levälauttojen muodostumiseen, josta aiheutuu kalojen kaikkoamista ja että vesi haisee. Lisäksi mielipiteen esittäjä toteaa, että aina saa kuulla, että Nesteen alueella kuolee tonneittain kalaa lauhdevesiin ja toivoo että tästä annettaisiin korvausvelvoite saastuttajille.

201 201 (290) Yhtiön vastine 1) Teollisuuspäästöjen vaikutus meren rehevöitymiseen ja levälauttojen muodostumiseen Yhtiö on ollut mukana Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailussa. Merialueen kokonaiskuormituksesta suurin osa tulee Porvoonjoen ja Mustijoen mukana. Teollisuuden osuus kokonaiskuormituksesta on vähäinen. Jokien tuoman kuormituksen osuus typen, fosforin, kiintoaineen ja biologisen hapenkulutuksen osalta on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut keskimäärin %. Vuoden 2012 aikana tämä jokien tuoma kuormitusosuus oli %. Yhtiön mukaan edellä mainitun tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että teollisuuspäästöjen vaikutus mereen, kuten rehevöitymiseen ja levälauttojen muodostumiseen on erittäin vähäinen. 2) Korvausvelvoite kalakuolemien takia Porvoon jalostamon voimassa olevassa ympäristöluvassa yhtiö on velvoitettu maksamaan vuotuista kalatalousmaksua , joka on käytetty kokonaisuudessaan kalaistutuksiin Porvoon merialueelle. Kalatalousmaksuun on tullut indeksikorotus ja se on tällä hetkellä Kalatalousmaksulla korvataan kalakannoille ja kalastukselle aiheutuneet vahingot, kuten kalakuolemat. Yhtiö pitää kalatalousmaksua kohtuullisena ja riittävänä velvoitteena, jolla korvataan kalakannoille ja kalastukselle mahdollisesti aiheutuneet vahingot. Vastineen täydennys, Neste Oyj on täydentänyt vastinettaan Uudenmaan ELYkeskuksen lausunnon pohjavesien tarkkailuun liittyviltä osin ilmoittamalla, että Neste Oyj on vuoden 2014 alkupuolesta lähtien ulkoistanut pohjaveden tarkkailun näytteenoton ja analysoinnin sekä raportoinnin osalta eikä enää tee sitä itse. Vastine täydentävistä lausunnoista asiassa 1) Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa asiassa 1) annetuista täydentävistä lausunnoista koskien hakemuksen jätettyä täydennystä. Hakija on saapuneessa vastineessa esittänyt seuraavaa. Vastine Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnosta a) Jätekoodi ja muut ELY-keskuksen hyväksymät syöttöaineet Yhtiö toteaa, että jätekoodin " * muut kuin nimikkeessä mainitut ruokaöljyt ja ravintorasvat" kuvauksessa on virheellisesti mainittu jätekoodi Kyseisessä tapauksessa oikea jätekoodi on

202 202 (290) Kirjoitusvirhe tullaan korjaamaan aluehallintovirastolle toimitettavan lupahakemuksen ESAVI/284/04.08/2013 täydennyspyynnön tietojen yhteydessä. Yhtiö kannattaa ELY-keskuksen ehdotusta siitä, että yhtiö voisi ottaa vastaan ja käyttää myös muita kuin kohdassa 1.1 lueteltuja eläinrasva-, kalanrasva-, kasviöljyjen jalostuksen, oleokemianteollisuuden ja biodieselin valmistuksen virtoja ELY-keskuksen hyväksynnällä, mikäli niiden käsittelystä ei voida olettaa aiheutuvan määrältään ja laadultaan poikkeavia päästöjä verrattuna nykyisten syöttöaineiden käyttöön. Yhtiö ehdottaa, että ELYkeskuksen ehdotusta vastaava lupamääräys sisällytetään lupapäätökseen. b) Lupamääräykset 24, 38 ja 66 Yhtiö on ELY-keskuksen kanssa samaa mieltä lupamääräysten muuttamisesta ja/tai poistamisesta. c) Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen ELY-keskus katsoo, että nykyisen lupamääräyksen sanamuodon perusteella määräystä on mahdollista tulkita yhtiön esittämällä tavalla. Koska lupamääräystä voi siis tulkita eri tavoin, katsoo yhtiö että lupamääräyksen täsmentäminen hakijan esittämällä tavalla on tarpeen ja perusteltua. Vastine Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnosta a) Rikkidioksidi Lupahakemuksessa on vuoteen 2013 kertyneen tiedon perusteella arvioitu, että Porvoon jalostamon käyttämän venäläisen raakaöljyn rikkipitoisuus kasvaa hitaasti. Tämä käsitys on vahvistunut lupahakemuksen jättämisen jälkeen. Vuonna 2012 syötön rikkipitoisuus oli 1,129 % ja 1,170 % vuonna Lupahakemuksen jättämisen jälkeen jalostamolla on otettu käyttöön rikkilaitosten toimintaa tehostava happirikastus kesällä Happirikastuksen ansiosta rikkilaitokset kykenevät käsittelemään aiempaa hieman suurempaa rikkikuormaa ja niiden operointi poikkeustilanteissa on joustavampaa. Lyhyen käyttökokemuksen perusteella yhtiö ei toistaiskeksi pysty arvioimaan tarkasti happirikastuksen vaikutusta päästömääriin pidemmällä aikavälillä. Yhtiö arvioi, että rikkikuorman kasvu aiheuttaa lievää rikkidioksidipäästön kasvua ja nykyinen rikkidioksidin luparaja t/a uhkaa jopa ylittyä lähivuosina. Jotta luparajaan jäisi jatkossakin riittävästi turvamarginaalia eikä syntyisi tilannetta, jossa yhtiön on rajoitettava jalostamon tuotantoa, hakija on esittänyt rikkidioksidin uudeksi luparajaksi t/a. Lupahakemukseen on liitetty asiantuntijaselvitys, jonka mukaan rikkidioksidipäästön mahdollinen lievä nousu ei johda merkityksellisiin haitallisiin seu-

203 203 (290) raamuksiin ympäristössä. Selvityksellä ennakoitiin raakaöljyn jo tuolloin odotettua rikkipitoisuuden nousua. Uuden voimalaitoksen vaikutus rikkidioksidin vuosikohtaiseen kokonaispäästöön on nähtävissä luotettavasti vasta vuonna Yllä kuvattu päästöä kasvattava vaikutus voi tulla ongelmaksi jo vuonna Koska päästötason todennäköisestä lievästä noususta ei ole osoitettavissa merkityksellistä haittaa, on tärkeää asettaa päästöraja sellaiseksi että se ei tarpeettomasti haittaa jalostamon toimintaa. b) Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen Yhtiö viittaa edellä ELY-keskuksen lausunnosta antamansa vastineen kohtaan c) sekä toteaa, että pyrkii ehdotuksellaan selkeyttämään ilmoituskäytäntöä entisestään. Yhteistyö eri viranomaisten ja naapureiden kanssa on tähänkin asti ollut erittäin hyvää ja yhtiön tahtotilana on hyvän yhteistyön jatkuminen tulevaisuudessakin. Vastine asiassa 2) Hakijalle on varattu mahdollisuus jättää vastine annetuista lausunnoista. Hakija on saapuneessa vastineessa esittänyt seuraavaa. Vastine Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) lausunnosta Tukes toteaa lausunnossaan, että hiilivetyjen talteenotosta (BAT 49., BAT 52.) on parempi määrätä ympäristöluvan ehdoissa. Koskien säiliöiden tarkastuksia ja puhdistuksia (BAT 50.) Tukes toteaa, että toiminnanharjoittajalla on kattava säiliöiden tarkastus- ja kunnossapitosuunnitelma. Hakijan tekemän selvityksen perusteella säiliöiden pesujen automatisointi voisi lisätä turvallisuusriskejä asennusvaiheessa ja tästä ei ole syytä asettaa uusia vaatimuksia pesujen automatisointiin. Tukes ei kuitenkaan täysin poissulje mahdollisuutta jatkoselvittää isoimpien säiliöiden pesujen automatisointia muutostöiden yhteydessä. Säiliöiden ja vallitilojen rakenteista (BAT 51.) Tukes toteaa, että vallitilojen kunnostamiseksi on jalostamolla jo pitkään tehty suunnitelmallista työtä, jota Tukes tulee jatkossakin valvomaan. Kaksoispohjiin liittyen Tukes pitää vallitilaohjelmaa vuotojen hallinnan kannalta tärkeämpää kuin kaksoispohjallisuuden vaatiminen. Yhtiön vastine Haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen varastosäiliöiden kelluvien kattojen tekniset ratkaisut Porvoon jalostamolla ovat soveltuvin osin ja riittävässä määrin päätelmässä 49. kuvatun mukaisia. Lupaa ei ole tarpeen tarkistaa tai antaa lupamääräyksiä päätelmän vuoksi. Päätelmää 52. koskien BAT-vertailussa kuvattu järjestely täyttää hakijan arvion mukaan soveltuvin osin ja riittävässä määrin parhaan käyttökelpoi-

204 204 (290) sen tekniikan vaatimukset laivojen lastaus- ja purkaustilanteissa. Ympäristölupaa olisi tarkistettava ainoastaan olemassa olevien talteenottolaitteiden päästötason osalta. Päätelmään 50. liittyen hakija katsoo, että ei ole tarkoituksenmukaista jatkoselvittää isoimpien säiliöiden pesujen automatisointia muutostöiden yhteydessä. Kevyiden tuotteiden säiliöiden huoltoon/tarkastukseen oton yhteydessä ei saavuteta suljetun kierron käytöllä sellaisia ympäristöpäästöihin, jätemääriin tai kustannuksiin liittyviä etuja, että siihen tulisi siirtyä manuaalisen puhdistuksen sijaan. Päätelmään 51. liittyen hakija toteaa, että se tulee jatkamaan vallitilojen perusparannusohjelmaa tavoitteenaan saattaa ohjelma loppuun vuoden 2022 loppuun mennessä. Vallitilan perusparannuksessa korjataan tarvittavat kohdat tarvekartoituksen mukaisesti. Vastine Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnosta Ympäristölautakunta katsoo, että jätevesien tarkkailu on muutettava vastaamaan päätelmän 10. mukaisia vaatimuksia ja tarkkailussa on noudatettava päätelmien taulukossa 3. esitettyjä näytteenottotiheyksiä. Päätelmän 11. osalta ympäristölautakunta toteaa, että hulevesien eriyttäminen pienentäisi merkittävästi kaikkea jätevesilaitokselle johdettavaa hydraulista kuormaa. Suurelle alueelle tulevan sadannan, sateiden mahdollisen lisääntymisen ja viemäreiden ylivuototilanteiden riskin vuoksi ympäristölautakunta katsoo, että hulevesien hallinnan kehittäminen on tärkeää. Jäteveden öljypäästön osalta (päätelmä 12.) ympäristölautakunta katsoo, että ympäristön turvaamiseksi ja kehitystyön kannustamiseksi tulisi öljyn raja-arvo asettaa noin puoleen nykyisestä. Haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastaamisesta jalostamon satamassa aiheutuvien VOC-päästöjen osalta (päätelmä 52.) ympäristölautakunta pitää erittäin myönteisenä, että suuri osa sataman VOC-päästöistä jo on talteenoton piirissä. Ympäristölautakunta katsoo sataman olevan merkittävä VOC-päästölähde ja arvioi, että kaikki haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastauksista ja puruista aiheutuvat VOC-päästöt tulisi saada talteen. Lisäksi nykyisen talteenottolaitteiston toimintavarmuutta on ympäristölautakunnan mielestä pyrittävä aktiivisesti parantamaan. Typenoksidien ja rikkidioksidin päästöille esitettyjen päätelmien 57. ja 58. mukaisten päästökattojen käyttämisen osalta ympäristölautakunta pyytää perustelemaan hakemuksessa ehdotettua tulkintaa, jonka mukaan päästökattoa katsotaan noudatetun, mikäli päästöjen integroitu kuukausikeskiarvo ei ylitä 110 % kiinteästä päästökatosta.

205 205 (290) Yhtiön vastine 1) Monitorointi (BAT 10.) Näytteenotosta on päätelmässä todettu: "Näytteen 24 tunnin ajalta otettu virtaukseen suhteutettu kokoomanäyte, tai, jos virtauksen on osoitettu olevan riittävän vakaa, aikaan suhteutettu näyte." Jätevesilaitoksen päästöjä ei seurata pitoisuus- ja virtaamaperusteisesti (mg/i) vaan kuormitus ja aikaperusteisesti (kg/d). Näytteenottoa ei ole päivittäin, vaan näytteet otetaan kokoomanäytteinä, jotka analysoidaan kahdesti viikossa. Porvoon jalostamon jätevesilaitoksen virtaama on poikkeustilanteita (kuten rankkasateet) lukuun ottamatta tasaista. Kerätyn näytteen katsotaan vastaavan riittävällä tarkkuudella jätevesilaitokselta mereen puretun veden kuormitusta. Virtausmäärään perustuvan näytteenottimen haasteena on analysoitavan jäteveden haihtuvien komponenttien, kuten öljyhiilivetyjen laatu kerätyssä näytteessä. Haihtuvien komponenttien vuoksi näyte tulisi kerätä suljettuun astiaan tai vastaavalla muulla menettelyllä. Hakija toteaa, että aikaperusteisesti kerätty näyte ja kahdesti viikossa analysointi vastaa riittävällä tarkkuudella jätevesilaitokselta mereen puretun veden kuormitusta. 2) Hulevesien hallinta (BAT 11.) Tätä asiaa on jo laajasti käsitelty kun hakija vuoden 2010 lopussa jätti lupaviranomaiselle kirjallisen suunnitelman ja selvityksen Porvoon jalostamon jätevesijärjestelmän kehittämisestä. Tämä liittyi voimassa olevaan ympäristölupaan, jonka lupamääräystä 20. muutettiin Vaasan hallintooikeuden päätöksellä (VHaO päätökset 02028/06/5104 ja /06/5104) siten, että suunnitelman tuli muun ohella sisältää seuraavaa: "Suunnitelman on sisällettävä jätevesijärjestelmän tehostamistoimenpiteiden lisäksi eri toimintojen ja prosessien vesitaseet, vesien käytön optimointi ja selvitys toimenpiteistä vesien käytön vähentämiseksi sekä mahdollisuuksista käsitellä prosessijätevedet ja lievästi kontaminoituneet vedet erikseen." Suunnitelma tuli toimittaa mennessä tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tämän suunnitelman johtopäätösosassa todetaan seuraavaa: "Tehdyn selvityksen mukaan prosessijätevesien ja lievästi kontaminoituneiden vesien käsittelyllä erikseen ei olisi merkittävää vaikutusta jätevesilaitoksen kuormituksen pienentämisessä tavanomaisessa tilanteessa. Laitoksella jo olemassa olevan puskurikapasiteetin käytön ohjaamisella kye-

206 206 (290) tään hallitsemaan useita poikkeavia tilanteita. Investoinnilla voitaisiin saavuttaa ympäristöhyötyä vain harvoissa, erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa" Hakija katsoo, että hulevesien eriyttäminen (päätelmä 11.) vaatisi kokonaan uuden viemäröintijärjestelmän rakentamista huomattavan laajalle alueelle. Tämä tarkoittaisi kohtuuttoman suurta investointia saavutettavaan ympäristöhyötyyn nähden. Hakija ei pidä hulevesien eriyttämistä käytännössä mahdollisena toteuttaa. 3) Öljypäästö (BAT 12.) Jäteveden öljypäästön osalta (päätelmä 12.) ympäristölautakunta katsoo, että ympäristön turvaamiseksi ja kehitystyön kannustamiseksi tulisi öljyn raja-arvo asettaa noin puoleen nykyisestä. Tätä ehdotusta ei ole perusteltu ympäristön tilan kannalta välttämättömänä tai muilla vastaavilla perusteilla, vaan lähinnä perusteena lienee periaatteellinen syy. Öljypäästörajan osalta Neste Oyj toteaa, että hakemuksessa esitetty raja-arvo öljylle 0,8 mg/i täyttää erittäin hyvin BAT-päästötasovaatimuksen päästötason ylärajan ollessa 2,5 mg/i. Päätelmissä jäteveden päästötasot ilmaistaan pitoisuutena (mg/i). Hakija huomauttaa, että päätelmiä tulee soveltaa laitoksen normaalissa toiminnassa. Hakemuksessaan hakija esittää, että päästöraja määrätään BATvaatimusten mukaan pitoisuusperusteisesti normaalitoiminnalle. Mikäli kuormitusperusteinen raja tämän lisäksi silti katsotaan tarpeelliseksi poikkeus- ja häiriötilanteiden varalta, esittää hakija kuormitusrajan pitämistä nykyisenä. Tätä on perusteltu sillä, että kuormitusrajan saavuttaminen olisi mahdollista myös poikkeama- ja rankkasadetilanteissa. Lisäksi hakija huomauttaa, että jätevesilaitosta operoidaan jatkuvasti mahdollisimman luotettavasti pyrkien parhaaseen mahdolliseen puhdistustulokseen. Katsomme jätevesilaitoksen normaaleissa olosuhteissa jo toimivan mahdollisimman hyvin. Luparajan laskeminen ei käytännössä siten toisi lisää kannusteita jätevesilaitoksen normaalioperointiin, mutta lisäisi luparajan ylittymisen todennäköisyyttä poikkeus- ja häiriötilanteissa. Porvoon jalostamon jätevesien aiheuttama öljypäästö on jo pitkään ollut vähäistä ja jäteveden laatu on selvästi BAT-vaatimusten mukaista. Luparajan edelleen laskeminen ei ole ympäristön tilan kannalta välttämätöntä, eikä myöskään johtaisi päästön vähenemiseen, mutta aiheuttaisi yhtiölle vaikeuksia poikkeus- ja häiriötilanteissa luparajan ylittymisen vaaran muodossa. Luparaja tulee asettaa yhtiön ehdottamalla tavalla. 4) VOC-päästöt (BAT 52.) Lausunnossaan ympäristölautakunta ilmeisesti viittaa päätelmän määritelmän mukaisiin öljyjohdannaisiin, joiden Reid-höyrynpaine (RVP) on yli 4 kpa, kuten teollisuusbensiini ja aromaatit. Näitä haihtuvia nestemäisiä hiilivetyjä (öljytuotteita), joiden Reid-höyrynpaine päätelmän mukaisesti on

207 207 (290) yli 4 kpa, ovat esimerkiksi bensiinit. Tämän perusteella katsomme lausunnon koskevan moottori- ja teollisuusbensiinejä. Dieselin Reid-höyrynpaine on selvästi alle BAT-rajan 4 kpa. Hakemuksessaan Neste Oyj on ilmoittanut tekevänsä teknis-taloudellista selvitystä mahdollisuuksista kytkeä lisää laiturikapasiteettia olemassa olevaan lastauksista haihtuvien hiilivetyjen VRU-talteenottoyksikköön. Hakemuksen jättämisen jälkeen suoritettujen laituritarkastuksien tuloksista hakijalle on selvinnyt laitureiden tekniset rajoitteet lisärakentamiselle. Selvityksen kohteena olleissa laitureissa on alustavassa teknisessä tarkastelussa havaittu laiturien kantavuuteen vaikuttavia rakenteellisia vaurioita, joiden vuoksi suunniteltuja VRU-yksikön laivaliityntöjä ei voida ennen laiturien korjaamista rakentaa. Hakija on aloittanut lisäselvityksen vaihtoehtoisista laivaliitynnöistä sekä tilannut betonirakenteista materiaalianalyysit kantavuuslaskelmien tarkentamiseksi ja korjaussuunnitelmien laatimisen tueksi. Laitureiden kunto- ja kantavuusselvityksen valmistuttua voidaan arvioida toimenpiteitä laitureiden kantavuuden parantamiseksi. Vasta tämän jälkeen on mahdollista arvioida lastauskaasujen talteenoton lisäämisen kustannuksia ja toteutusmahdollisuuksia. Hakija tulee täydentämään hakemustaan tältä osin materiaalianalyysien tuloksiin perustuvien kantavuuslaskelmien valmistuttua. Sataman laitureilla 3 ja 5 on otettu käyttöön lastauskaasujen talteenottolaitteisto VRU. Nyt kaikista haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastauksista noin 70 % vuosikeskiarvosta ohjataan VRU-laitteistolle. Tällä tarkoitetaan kokonaistalteenottoastetta. Päätelmässä mainitulla talteenottoasteella taas viitataan erotustehokkuuteen, jonka tulisi olla 95 %. Neste Oyj huomauttaa, että laitteiston käytettävyys ei useankaan syyn takia voi olla 100 %. Esimerkiksi luonnonolosuhteiden kuten kovan tuulen takia lastaamaan tulevia laivoja ei aina voida ohjata turvallisesti laituriin siten, että VRU-laitteisto voidaan kytkeä laivaan. Purkauskaasujen talteenoton osalta Neste toistaa lupahakemuksessa esitetyn: Purkusäiliöitä ei ole kytketty talteenottojärjestelmään. Säiliöiden kytkeminen kaasujen talteenottojärjestelmään on säiliöalueen laajuuden takia teknisesti hyvin hankalaa ja vaatisi erittäin suuren investoinnin joka on katsottava kohtuuttomaksi saavutettavaan ympäristöhyötyyn nähden jo aiemmin ympäristön tilasta esitetyin perustein. Mikäli purkaussäiliöiden kytkemistä talteenottojärjestelmään edellytetään, tulee Neste Oyj hakemaan poikkeamaa toimenpiteen teknisen vaikeuden, erittäin suuren investointikustannuksen ja saavutettavan ympäristöhyödyn perusteella.

208 208 (290) 5) SO 2- a NO X- päästökatto ja sen noudattaminen Typenoksidien ja rikkidioksidin päästöille on hakemuksessa esitetty päätelmien 57. ja 58. mukaisten päästökattojen käyttämistä siten, että päästökattoa katsotaan noudatetun, mikäli päästöjen integroitu kuukausikeskiarvo ei ylitä 110 % kiinteästä päästökatosta. Hakija ehdottaa tällaista tulkintaa päästökaton määrityksessä käytettävien lukuisten virtaus- sekä päästömittausten mittausvirheen vuoksi. Öljynjalostusta koskevissa päätelmissä ei hakijan käsityksen mukaan ole otettu huomioon päästömittausten mittausvirhettä. Päästömittauksiin sisältyy aina mittausvirhettä, joka tulisi ottaa huomioon, kun tulkitaan päästöraja-arvon noudattamista. Porvoon jalostamolla on useita päästömittauskohteita, joissa ulkopuolinen asiantuntija suorittaa vuosittain savukaasun mittauksia. Lisäksi on päästökohteita, joissa savukaasuja mittaa jatkuvatoiminen päästöanalysaattori. Jatkuvatoimisten mittausten mittausvirhettä ulkopuolinen akkreditoitu mittauslaboratorio arvioi määrävälein vertailumittausten avulla. Koska päästömittauskohteita on useita ja ne ovat erilaisia (osassa on jatkuvatoiminen mittaus ja osassa tehdään mittaus vuosittain), ehdotamme selvyyden vuoksi lupahakemuksessa olevaa tulkintaa kuukausikeskiarvon noudattamiseksi. Yksittäisten päästö- ja virtausmittausten mittausepävarmuus on usein jopa +/-20 %. Savukaasujen kertaluontoiset ja jatkuvatoimiset pitoisuusmittaukset ovat tyypillisesti suurin epävarmuustekijä. Katsomme, että mittausepävarmuus on jollain tavalla voitava ottaa huomioon kun päästörajan noudattamista arvioidaan. Vastine Porvoon kaupungin terveydensuojelujaoston lausunnosta Lausunnossaan terveydensuojelujaosto tarkastelee Neste Oyj:n hakemusta ja esimerkiksi toteaa Porvoon jalostamon toiminnan monilta osin vastaavan päätelmiä. Lausuntonaan terveydensuojelujaosto katsoo, että vaikka ilmapäästöjen osalta sovellettaisiin päästökattoja (päätelmät 57. ja 58.), tulee yksittäisten yksiköiden osalta jatkuvasti pyrkiä pienentämään päästöjä käyttämällä parhaita saatavilla olevia tekniikoita. Yhtiön vastine Päätelmien 57. ja 58. mukaisten päästökattojen noudattaminen on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tällöin yksittäisten päästökohteiden päästöjen pienentäminen tulee kyseeseen silloin, kun kohteita uusitaan ja tällöin on kohtuudella saatavilla päästöjä vähentävää tekniikkaa. Näin menetellään parhaillaan kun Porvoon jalostamon voimalaitoksen uudistaminen on aloitettu. Hakija huomauttaa, että päästökaton soveltamisperiaatteen mukaan,

209 209 (290) päästövähennys voidaan tehdä siellä missä se on toteuttajan arvion mukaan tehokkainta, jotta toiminnassa kokonaisuutena päästään päästökaton alle. Porvoon jalostamon päästölähteet sijaitsevat lähellä toisiaan rajatulla maantieteellisellä alueella, joten ei ole suurta vaikusta missä yksittäisessä päästölähteessä vähennys tehdään. Hakija huomauttaa, että ilmanlaadun mittaustietojen mukaan ilmanlaatu täyttää terveydellisin perustein asetetut raja- ja ohjearvot hyvällä marginaalilla. Vastine Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELYkeskus) lausunnosta Uudenmaan ELY-keskus lausuu, että jalostamon ilmapäästöjen tarkkailua koskevan päätelmän 4. osalta voidaan lupamääräykset antaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja katsoo, että jalostamon prosessimuuttujien tarkkailu (päätelmä 5.) hakijan esittämän mukaisesti on kokonaisuus huomioon ottaen riittävää. ELY-keskus katsoo, että jalostamon nykyinen jäteveden kuormitustarkkailun raportti kuormitus/aika -perusteisesti on tarkoituksenmukaista ja sitä tulisi jatkaa (päätelmä 10.). Yhtiön vastine Hakijalla ei ole lisättävää tai huomautettavaa lausunnon johdosta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto on tarkistanut Neste Oyj:n Porvoon öljynjalostamon, voimalaitoksen ja sataman toimintaa sekä biodiesel-laitoksen toimintaa ja NEXBTL Porvoo 2 -laitoksen toimintaa koskevien Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksien Nro 29/2006/2 ( ), Nro 14/2007/2 ( ) ja Nro 77/2008/2 ( ) lupamääräykset ja lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen siihen liitettyine selvityksineen sekä Neste Oyj:n hakemuksen Porvoon öljynjalostamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamiseksi BAT-päätelmien vuoksi. Aluehallintovirasto hyväksyy edellä kertoelmaosan kohdassa Asiassa 1) hakemukseen liitetyt selvitykset esitetyt selvitykset. Aluehallintovirasto muuttaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksien Nro 29/2006/2, Nro 14/2007/2 ja Nro 77/2008/2 lupamääräykset kuulumaan jäljempänä esitetyllä tavalla. Lisäksi aluehallintovirasto on tarkistanut ja yhdistänyt tähän päätökseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätöksen Nro 4/2016/1, lupamääräykset.

210 210 (290) Hakemusten ja lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden johdu korvattavaa vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa vahinkoa. Kalataloushaittojen ehkäisemiseksi määrätään toiminnanharjoittajan maksettavaksi kalatalousmaksu. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksissa esitetyllä tavalla lupamääräysten mukaisesti tarkistettuna. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Poltto- ja raaka-aineet 1. Porvoon jalostamon esikäsittely-yksiköissä sekä NEXBTL-yksiköissä voidaan tämän päätöksen kertoelmaosan kohdassa Raaka-aineet mainittujen kasviöljyjen ja eläinrasvojen lisäksi ottaa vastaan ja käsitellä raakaaineena seuraavassa taulukossa yksilöityjä jätteitä enintään taulukossa mainittuja määriä. Jäte Tunnusnumero ja jätenimike Määrä enintään (t/a) 1) Lihan, kalan ja muiden kulutukseen tai jalostukseen eläinperäisten elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet (kuten eläinrasva, kalanrasva soveltumattomat ai- neet jätteet, joita ei ole mainittu muualla ja -öljy) Kasviperäisten tuotteiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet (kuten kasviöljyjen jalostuksen jätteet, palmulieteöljy) Rasvojen, voiteiden ja vastaavien valmistuksessa syntyvät jätteet (kuten oleokemian teollisuuden ja biodieselin valmistuksessa syntyvät rasvahapposeokset) Yhdyskuntajätteet (kuten käytetty paistorasva, rasvakaivoista ja viemäreistä kerätty rasva) 1) Massa saapumistilassa kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet jätteet, joita ei ole mainittu muualla jätteet, joita ei ole mainittu muualla ruokaöljyt ja ravintorasvat viemäreiden puhdistuksessa syntyvät jätteet Lisäksi esikäsittely- ja NEXBTL-yksiköissä voidaan ottaa vastaan ja käsitellä raaka-aineena biojalostuksen prosessien sivutuotteena syntyvää mäntyöljypikeä. Vaarallisten jätteiden käyttö ja käsittely laitoksella on kielletty.

211 211 (290) Jos laitokselle toimitetaan jätettä, jonka käyttöä ja käsittelyä ei ole laitoksella hyväksytty, on kyseinen jäte palautettava sen haltijalle tai paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. Päästöt ilmaan Jalostamo 2. Jalostamon ja sen energiantuotantoyksiköiden, mukaan lukien kattilat K3, K4 ja K6, toiminnan ja käytön on oltava sellaista, että niiden yhteenlasketut päästöt ilmaan saavat olla vuodessa enintään seuraavat: rikkiyhdisteiden päästöt rikkidioksidiksi laskettuna t SO 2/a, ja typen oksidien päästöt typpidioksidiksi laskettuna t NO 2/a. Edellä asetettuja päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun käyttö- ja päästötarkkailuohjelman mukaisten mittausten ja laskentojen avulla saadut yhteenlasketut kokonaispäästöt eivät ylitä päästöraja-arvoja. Päästörajaarvoihin sisältyvät myös poikkeus- ja häiriötilanteiden sekä käynnistys- ja pysäytysjaksojen aikaiset päästöt. 3. Tämän päätöksen liitteessä 5. esitettyjen jalostamon yksiköiden ja jalostamon energiantuotantoyksiköiden savukaasujen rikkidioksidipitoisuuksien painotettu keskiarvo saa alkaen olla kuukausikeskiarvona enintään 570 mg SO 2/Nm 3 muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen kuivaa savukaasua ( päästökatto ). Päästöraja-arvoa katsotaan noudatetun, kun yksiköiden savukaasujen rikkidioksidipitoisuuksien savukaasumäärillä painotettu kuukausikeskiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa. Päästöraja-arvo on voimassa, kun jalostamon toiminta on päätöksen liitteen 6. kohdan 4. mukaisesti normaalia. Painotettu kuukausikeskiarvo lasketaan yksiköiden toteutuneilla rikkidioksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvoilla painottaen liitteen 6. mukaisesti määritetyillä toteutuneilla savukaasumäärillä öljyn- ja kaasunjalostuksen vertailuasiakirjan päätelmän 58. laskentakaavan mukaisesti. Yksiköiden rikkidioksidipitoisuuden kuukausikeskiarvo määritetään seuraavasti: Jatkuvatoimisissa mittauksissa toteutunut SO 2-kuukausikeskiarvo on normaalitoiminnan aikana mitattujen rikkidioksidipitoisuuksien hyväksyttävästi mitattujen tuntikeskiarvojen aritmeettinen kuukausikesiarvo. Kuukausikeskiarvo määritetään tuntikeskiarvoista, jotka saadaan vähentämällä mitatuista arvoista 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus, joka on rikkidioksidille 20 prosenttia. Määräaikaisiin mittauksiin perustuvassa tarkkailussa kuukausikeskiarvona käytetään viimeisimmän mittauksen kolmen vähintään 30 minuuttia kestäneen kertamittauksen SO 2-pitoisuuden keskiarvoa.

212 212 (290) Rikkilaitoksen kuukausikeskiarvona käytetään päätöksen liitteessä 6. esitettyä määritystapaa. Mikäli tämän päätöksen liitteessä 5. esitettyihin yksiköihin tulee merkittäviä muutoksia, tulee tässä määräyksessä asetetun päästöraja-arvon tarkistamista hakea toimivaltaiselta lupaviranomaiselta ennen suunniteltua muutosta. Tällaisia muutoksia ovat: RTO-yksiköiden talteenottoasteissa tai rikkilaitoksen rikillisen syötön H 2S-pitoisuudessa tapahtuneet päätöksen liitteen 6. laskentakertoimiin vaikuttavat muutokset (hakemus viipymättä, kun muutokset tiedossa), yksikön rikkidioksidipäästöihin vaikuttava merkittävä rakenteellinen tai toiminnallinen muutos yksikössä mukaan lukien polttoainemuutokset, yksikkö jää yli 12 kuukautta pidemmäksi ajaksi pois käytöstä, yksikkö otetaan uudelleen käyttöön, rakennetaan uusi liitteeseen 5. sisältyväksi tarkoitettu yksikkö, tai muu muutos, jolla on vaikutuksia yksikön rikkidioksidipäästöön tai savukaasumäärään. 4. Tämän päätöksen liitteessä 5. esitettyjen jalostamon yksiköiden ja jalostamon voimalaitoksen energiantuotantoyksiköiden savukaasujen typen oksidien pitoisuuksien painotettu keskiarvo saa alkaen olla kuukausikeskiarvona enintään 185 mg NO 2/Nm 3 muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen kuivaa savukaasua ( päästökatto ). Päästöraja-arvoa katsotaan noudatetun, kun yksiköiden savukaasujen typenoksidipitoisuuksien savukaasumäärillä painotettu kuukausikeskiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa. Päästöraja-arvo on voimassa, kun jalostamon toiminta on päätöksen liitteen 6. kohdan 4. mukaisesti normaalia. Painotettu kuukausikeskiarvo lasketaan yksiköiden toteutuneilla typenoksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvoilla painottaen liitteen 6. mukaisesti määritetyillä toteutuneilla savukaasumäärillä öljyn- ja kaasunjalostuksen vertailuasiakirjan päätelmän 57. laskentakaavan mukaisesti. Yksiköiden typenoksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvo määritetään seuraavasti: Jatkuvatoimisissa mittauksissa toteutunut NO 2-kuukausikeskiarvo on normaalitoiminnan aikana mitattujen typenoksidipitoisuuksien hyväksyttävästi mitattujen tuntikeskiarvojen aritmeettinen kuukausikesiarvo. Kuukausikeskiarvo määritetään tuntikeskiarvoista, jotka saadaan vähentämällä mitatuista arvoista 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus, joka on typenoksideille 20 prosenttia. Määräaikaisiin mittauksiin perustuvassa tarkkailussa kuukausikeskiarvona käytetään viimeisimmän mittauksen kolmen vähintään 30 minuuttia kestäneen kertamittauksen NO 2-pitoisuuden keskiarvoa. Mikäli tämän päätöksen liitteessä 5. esitettyihin yksiköihin tulee merkittäviä muutoksia, tulee tässä määräyksessä asetetun päästöraja-arvon tarkista-

213 213 (290) mista hakea toimivaltaiselta lupaviranomaiselta ennen suunniteltua muutosta. Tällaisia muutoksia ovat: yksikön typenoksidien päästöihin vaikuttava merkittävä rakenteellinen tai toiminnallinen muutos yksikössä mukaan lukien polttoainemuutokset, yksikkö jää yli 12 kuukautta pidemmäksi ajaksi pois käytöstä, yksikkö otetaan uudelleen käyttöön, rakennetaan uusi liitteeseen 5. sisältyväksi tarkoitettu yksikkö, tai muu muutos, jolla on vaikutuksia yksikön typenoksidien päästöön tai savukaasumäärään. 5. Leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC) ilmaan johdettavien savukaasujen hiukkaspitoisuus muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen kuivaa savukaasua saa asti olla enintään 170 mg/m 3 (n). Yksikön käynnistys- ja alasajojaksoja tai savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriöitä ei oteta huomioon päästöraja-arvon noudattamisen tarkastelussa. Päästöraja-arvoa katsotaan jatkuvissa päästömittauksissa noudatetun, jos: kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä rajaarvoja, ja kaikista kalenterivuoden minkä tahansa kahden peräkkäisen kalenterivuorokauden keskiarvoista 97 prosenttia ei ylitä 110 prosenttia rajaarvoista. 6. Leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC) ilmaan johdettavien savukaasujen hiukkaspitoisuus muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen kuivaa savukaasua saa alkaen olla kalenterikuukauden keskiarvona enintään 50 mg/nm 3. Käynnistys- ja pysäytysjaksoja tai yksikön poikkeustilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelussa. Poikkeukselliset tilanteet, jolloin päästöraja-arvo ei ole voimassa ovat FCCyksikön jätelämpökattilan lämpöpintojen höyrynuohoukset ja jätelämpökattilan ohitustilanteet. Päästöraja-arvoja katsotaan normaalitoiminnassa noudatetun, kun jatkuvatoimisissa mittauksissa hyväksyttävästi mitattujen hiukkaspitoisuuksien tuntikeskiarvojen kuukausikesiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa. 7. Jalostamon polttoyksiköiden (prosessiuunit, kuumaöljyuunit ja vetyyksiköiden uunit) ilmaan johdettavien savukaasujen hiilimonoksidipitoisuus muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen kuivaa savukaasua saa alkaen olla kalenterikuukauden keskiarvona enintään 100 mg/nm 3. Käynnistys- ja pysäytysjaksoja ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelussa. Päästöraja-arvoa katsotaan kunkin polttoyksikön osalta noudatetun, kun määräaikaisiin mittauksiin perustuvassa tarkkailussa viimeisimmän mittauksen kolmen vähintään 30 minuuttia kestäneen kertamittauksen COpitoisuuden keskiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa. Jatkuvatoimisissa mittauksissa päästöraja-arvoa katsotaan noudatetun, kun hyväksyttävästi mitattu-

214 214 (290) jen CO-pitoisuuksien tuntikeskiarvojen kuukausikesiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa. Energiantuotantoyksiköt 8. Olemassa olevien energiantuotantoyksiköiden savukaasut on johdettava ilmaan piippujen kautta, joiden korkeuden maan pinnasta tulee olla vähintään seuraavat: Kattila K1 Kattila K2 Kaasuturbiinivoimalaitos 2 Kaasuturbiinivoimalaitos 3 Kattila K5 88 metriä 88 metriä 60 metriä 70 metriä 105 metriä 9. Jalostamon energialaitoksen kattiloita K1 (BF-14001) ja K2 (BF-14002) sekä kaasuturbiinivoimalaitosta KTVL2 saa energiantuotantoyksikkökohtaisesti käyttää välisenä aikana enintään tuntia. Kattiloiden K1 ja K2 sekä kaasuturbiinivoimalaitoksen KTVL2 vuosittaisesta käyntiajasta (h/a) on pidettävä kirjaa lupamääräyksen 93. mukaisessa kirjanpidossa ja edellä asetetusta käyntiaikakiintiöstä jäljellä oleva aika on tunteina raportoitava lupamääräyksen 94. mukaisen vuosiraportin yhteydessä. 10. Nestemäisten polttoaineiden energiasisällön osuuden ollessa vähintään 50 % jalostamon voimalaitoksen kattiloissa K1 (BF-14001) ja K2 (BF ) käytettävien kaikkien polttoaineiden energiasisällöstä, saavat kattiloiden K1 ja K2 ilmaan johdettavien savukaasujen epäpuhtauspitoisuudet muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen kuivaa savukaasua olla enintään: Rikkidioksidi (SO 2) Typenoksidit (NO X) typpidioksidina (NO 2) Hiukkaset mg/m 3 (n) 450 mg/m 3 (n) 50 mg/m 3 (n) Päästöraja-arvoja katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoa. Päästöraja-arvot eivät koske kattiloiden käynnistys- ja pysäytysjaksoja eikä savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriötilanteita. 11. Kaasuturbiinivoimalaitoksen 2 (KTVL2) ilmaan johdettavien savukaasujen typenoksidien pitoisuus muunnettuna 15 %:n happipitoisuuteen kuivaa savukaasua saa olla enintään 150 mg/m 3 (n) typpidioksidina (NO 2). Päästöraja-arvo ei koske kaasuturbiinivoimalaitoksen 2 käynnistys- ja pysäytysjaksoja. Päästöraja-arvoa katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos: kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä rajaarvoja, ja

215 215 (290) kaikista kalenterivuoden minkä tahansa kahden peräkkäisen kalenterivuorokauden keskiarvoista 95 prosenttia ei ylitä 110 prosenttia rajaarvoista. 12. Kaasuturbiinivoimalaitoksen KTVL3 ilmaan johdettavien savukaasujen typenoksidien pitoisuus saa olla enintään 75 mg NO 2/m 3 (n) ja hiilimonoksidipitoisuus enintään 100 mg CO/m 3 (n) muunnettuna 15 %:n happipitoisuuteen kuivaa savukaasua. Päästöraja-arvot ovat voimassa, kun kaasuturbiinin kuormitus on yli 70 prosenttia. Päästöraja-arvot eivät koske kaasuturbiinivoimalaitoksen 3 käynnistys- ja pysäytysjaksoja. Päästöraja-arvoja katsotaan jatkuvatoimisissa mittauksissa noudatetun, jos: yksikään raja-arvoon verrattava päästöjen kuukausittainen keskiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa, yksikään raja-arvoon verrattava päästöjen vuorokausikeskiarvo ei ylitä 110 prosenttia päästöraja-arvosta, ja 95 prosenttia kaikista vuoden aikana raja-arvoon verrattavista päästöjen tuntikeskiarvoista ei ylitä 200 prosenttia päästöraja-arvosta. 13. Jalostamon kattilan K5 (BF-6105) ilmaan johdettavien savukaasujen epäpuhtauspitoisuudet muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen kuivaa savukaasua saavat maakaasua poltettaessa olla enintään: Rikkidioksidi (SO 2) Typenoksidit (NO x) typpidioksidina (NO 2) Hiukkaset Hiilimonoksidi (CO) 35 mg/m 3 (n) 100 mg/m 3 (n) 5 mg/m 3 (n) 100 mg/m 3 (n) Jalostamo- tai muuta polttokaasua poltettaessa saavat kattilan K5 savukaasujen epäpuhtauspitoisuudet muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen kuivaa kaasua olla enintään: Rikkidioksidi (SO 2) Typenoksidit (NO x) typpidioksidina (NO 2) Hiukkaset 35 mg/m 3 (n) 300 mg/m 3 (n) 5 mg/m 3 (n) Jalostamo- tai muiden polttokaasujen energiasisällön osuuden ollessa kalenterikuukauden aikana vähintään 50 % kattilassa K5 käytettävien kaikkien polttoaineiden energiasisällöstä, saavat kattilan K5 ilmaan johdettavien savukaasujen epäpuhtauspitoisuudet kyseisenä kalenterikuukautena olla enintään edellä olevassa taulukossa asetettujen jalostamo- tai muiden polttokaasujen polton päästöraja-arvojen mukaiset. Luvanhaltijan on pidettävä lupamääräyksen 93. mukaisesti kirjaa kattilassa K5 käytetyistä polttoaineista ja osana lupamääräyksen 94. mukaista vuosiraporttia raportoitava kalenterikuukausittain jaoteltuna maakaasun ja jalostamo- tai muiden polttokaasujen energiasisällön osuus kattilassa käytettyjen polttoaineiden energiasisällöstä ja mitkä päästörajat ovat olleet voimassa.

216 216 (290) Päästöraja-arvoja katsotaan jatkuvatoimisissa mittauksissa noudatetun, jos: yksikään raja-arvoon verrattava päästöjen kuukausittainen keskiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa, yksikään raja-arvoon verrattava päästöjen vuorokausikeskiarvo ei ylitä 110 prosenttia päästöraja-arvosta, ja 95 prosenttia kaikista vuoden aikana raja-arvoon verrattavista päästöjen tuntikeskiarvoista ei ylitä 200 prosenttia päästöraja-arvosta. Päästöraja-arvoja katsotaan kertamittauksissa (SO 2, hiukkaset) noudatetun, jos minkään mittaussarjan tulos ei ylitä raja-arvoa. Päästöraja-arvot eivät koske kattilan K5 käynnistys- ja pysäytysjaksoja. 14. Lupamääräyksissä ja annettuihin raja-arvoihin verrattavat kuukausi-, vuorokausi- ja tuntikeskiarvot määritetään jatkuvatoimisesti mitatuista raja-arvoon verrattavista tuntikeskiarvoista, jotka saadaan vähentämällä mitatusta arvosta raja-arvopitoisuudesta laskettu mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus. Mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus on hiilimonoksidille 10 prosenttia päästörajaarvosta, rikkidioksidille ja typenoksideille 20 prosenttia päästöraja-arvosta ja hiukkasille 30 prosenttia päästöraja-arvosta. Satama ja jakeluterminaalit 15. Jalostamon satamassa käytössä olevan laivojen lastauksen syrjäytyskaasuina syntyvien haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen talteenotto- tai hävitysjärjestelmän tulee kattaa kevyiden tisleiden lastaus jalostamon lastauslaitureista 3 ja 5. Kevyiden tisleiden lastaus tulee keskittää lastauslaitureille 3 ja 5 niin paljon kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Tavoitteena on kuitenkin, että vähintään noin 71 % kevyiden tisleiden lastauksesta tapahtuu laitureilta 3 ja 5. Talteenotto- tai hävitysjärjestelmää tulee käyttää aina, kun se teknisesti on mahdollista. Häiriötilanteissa talteenotto- tai hävitysjärjestelmä on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Jalostamoa koskevan vuosiraportoinnin osana tulee esittää erikseen selvitys kevyiden ja keskitisleiden lastauksen jakautumisesta laitureille 1 5 ja em. lastauksesta syntyneet kevyiden ja keskitisleiden eritellyt mitatut tai laskennalliset laiturikohtaiset vuosipäästöt. Kevyistä tisleistä haihtuvien kaasumaisten yhdisteiden keskimääräinen tuntipitoisuus talteenottojärjestelmän laitteiston poistokaasussa saa olla enintään 35 g/m 3 (n) määritettynä siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/63/EY edellytetään. Määräys on voimassa asti. 16. Jalostamon satamassa lastattavien haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastauksen syrjäytyskaasuina ilmaan johdettavien haihtuvien orgaanisten

217 217 (290) hiilivetyjen vähentämiseksi on käytettävä talteenotto- tai hävitysjärjestelmää. Talteenotto- tai hävitysjärjestelmän tulee alkaen kattaa kaikkien päätelmien määritelmän mukaisten haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastaukset pois lukien talteenottolaitteiston huollot ja häiriötilanteet sekä laivojen kytkeytymiseen liittyvät poikkeustilanteet. Lastauskaasujen talteenoton ulkopuolelle jäävien lastausten osuus edellä mainitut häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien ei vuosikeskiarvona saa ylittää 15 %:a lastauksista. Talteenottojärjestelmää tulee kuitenkin käyttää aina, kun se teknisesti on mahdollista. Tavoitteena tulee olla laitteiston käyttäminen myös keskitisleiden lastauksiin laitteiston ollessa käytettävissä. Häiriötilanteissa talteenottojärjestelmä on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Jalostamon sataman haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen talteenottolaitteistojen ilmaan johdettavien poistokaasujen epäpuhtauspitoisuudet saavat alkaen olla haihtuvia nestemäisiä hiilivetyjä lastattaessa tuntikeskiarvona enintään: Haihtuvat orgaaniset yhdisteet metaani pois lukien (NMVOC) 10 g/nm 3 Bentseeni 1 mg/nm 3 Päästöraja-arvoja katsotaan määräaikaisissa mittauksissa noudatetun, kun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/63/EY mukaisesti ilmaistu tuntikeskiarvo ei ylitä raja-arvoja. Luvanhaltijan on mennessä täydennettävä lupamääräyksen 50. mukaista tarkkailuohjelmaa niiden satamassa lastattavien tuotteiden ja muiden aineiden tai komponenttien luettelolla, jotka ovat päätelmien määritelmän mukaisia haihtuvia nestemäisiä hiilivetyjä. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen laiturikohtaisista lastauksista satamassa sekä näiden lastausten talteenottokäsittelyn kattavuudesta prosentteina lastauksista. Tiedot on lisäksi raportoitava vuotta 2019 koskevasta vuosiraportista alkaen osana lupamääräyksen 94. mukaista vuosiraporttia. 17. Auto- ja rautatielähettämöjen bensiinin ja dieselöljyn lastauksen haihtuvien hiilivetyjen talteenottolaitoksen käytettävyyden ja talteenottoasteen tulee olla mahdollisimman korkea. Bensiinistä ja dieselöljystä haihtuvien kaasumaisten yhdisteiden keskimääräinen tuntipitoisuus talteenottolaitoksen poistokaasuissa saa olla enintään 35 g/m 3 (n) määritettynä siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/63/EY edellytetään. Määräys on voimassa asti. 18. Jalostamon jakeluterminaalissa (auto- ja rautatielähettämöt) lastattavien haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastauksen syrjäytyskaasuina ilmaan johdettavien haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen vähentämiseksi on käytettävä talteenotto- tai hävitysjärjestelmää. Talteenottojärjestelmää tulee käyt-

218 218 (290) tää aina, kun se teknisesti on mahdollista ja järjestelmän ollessa käytettävissä myös keskitisleiden lastauksiin. Häiriötilanteissa talteenottojärjestelmä on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Jakeluterminaalin haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen talteenottolaitteistojen ilmaan johdettavien poistokaasujen epäpuhtauspitoisuudet saavat haihtuvia nestemäisiä hiilivetyjä autolähettämössä lastattaessa olla alkaen tuntikeskiarvona enintään: Haihtuvat orgaaniset yhdisteet metaani pois lukien (NMVOC) 10 g/nm 3 Bentseeni 1 mg/nm 3 Päästöraja-arvoja katsotaan määräaikaisissa mittauksissa noudatetun, kun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/63/EY mukaisesti ilmaistu tuntikeskiarvo ei ylitä raja-arvoja. Luvanhaltijan on mennessä täydennettävä lupamääräyksen 50. mukaista tarkkailuohjelmaa niiden jakeluterminaalissa lastattavien tuotteiden ja muiden aineiden tai komponenttien luettelolla, jotka ovat päätelmien määritelmän mukaisia haihtuvia nestemäisiä hiilivetyjä. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastauksista jakeluterminaalissa sekä näiden lastausten talteenottokäsittelyn kattavuudesta prosentteina lastauksista. Tiedot on lisäksi raportoitava vuotta 2019 koskevasta vuosiraportista alkaen osana lupamääräyksen 94. mukaista vuosiraporttia. Päästöt vesiin Jätevedet 19. Tuotantoprosesseja ja jätevesien käsittelyä on hoidettava siten, että mereen joutuva jätevesimäärä ja päästöt pysyvät kaikissa olosuhteissa mahdollisimman vähäisinä. Öljyä tai muita haitallisia aineita sisältävät jalostamoalueen vedet on kerättävä mahdollisimman tehokkaasti talteen ja johdettava takaisin prosessiin tai jätevesilaitokselle. Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti tai puhdistusteholtaan vähintään vastaavalla tavalla siten, että lupamääräyksien 20., 21. ja 22. mukaiset käsittelytulokset voidaan saavuttaa. Jätevesilaitoksella käsitellyt jätevedet saadaan johtaa jätevedenpuhdistamon purkuputken (purkukohta 1) kautta mereen. Suljetun kaatopaikan suotovedet, viemäröimättömän alueen pintavedet, vesilaitosten hiekkasuodattimien huuhteluvedet, jalostamoalueen kattilalaitoksen ulospuhallusvedet ja muut jalostamoalueen kontaminoitumattomat

219 219 (290) vedet saadaan johtaa Kartanonlahden puron (purkukohta 2) kautta mereen. Jäähdytysvedet, suolanpoiston neutraloidut elvytys- ja huuhteluvedet, voimalaitoksen energiantuotantoyksiköiden ulospuhallusvedet ja vesilaitosten flotaatiolietteet saadaan johtaa jäähdytysvesikanavan (purkukohta 3) kautta mereen. 20. Jätevedet on käsiteltävä jätevesilaitoksella siten, että päästöt mereen ovat enintään: Kuukausikeskiarvo Vuosikeskiarvo *) Öljy 22 kg/d 14 kg/d Fenoli 1,5 kg/d 1,0 kg/d Kokonaisfosfori 10 kg/d 8 kg/d Kokonaistyppi 200 kg/d 150 kg/d COD Cr kg/d kg/d *) Vuosikeskiarvot ovat tavoitteelliset. Päästöraja-arvoihin verrannollinen jätevesien päästö on purkukohtien 1, 2 ja 3 summa. Purkukohdan 3 päästöksi lasketaan vain voimalaitoksen energiantuotantoyksiköiden ulospuhallusvesien fosforipäästö. Päästöt, mukaan lukien häiriö- ja poikkeustilanteet sekä ylijuoksutukset, lasketaan kalenterikuukauden ja kalenterivuoden keskiarvoina kalenteripäivää kohti. Määräys on voimassa asti. 21. Jätevedet on käsiteltävä jätevesilaitoksella siten, että päästöt mereen ovat alkaen enintään: Kuukausikeskiarvo Vuosikeskiarvo *) Öljy 10 kg/d 5 kg/d Fenoli 1,0 kg/d Kokonaisfosfori 10 kg/d 6 kg/d Kokonaistyppi 200 kg/d 110 kg/d COD Cr kg/d kg/d *) Vuosikeskiarvot ovat tavoitteelliset. Päästöraja-arvoihin verrannollinen jätevesien päästö on purkukohtien 1, 2 ja 3 summa. Purkukohdan 3 päästöksi lasketaan vain voimalaitoksen energiantuotantoyksiköiden ulospuhallusvesien fosforipäästö. Päästöt, mukaan lukien häiriö- ja poikkeustilanteet sekä ylijuoksutukset, lasketaan kalenterikuukauden ja kalenterivuoden keskiarvoina kalenteripäivää kohti.

220 220 (290) Päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun päästöt eivät kalenterikuukauden keskiarvona kalenteripäivää kohti laskettuna ylitä annettuja rajaarvoja. 22. Jätevedet on käsiteltävä jätevesilaitoksella siten, että päästöt mereen purkukohdassa 1 ovat vuosikeskiarvona alkaen enintään: Kiintoaine Lyijy Kadmium Nikkeli Elohopea Bentseeni Vuosikeskiarvo 20 mg/l 0,01 mg/l 0,005 mg/l 0,05 mg/l 0,001 mg/l 0,03 mg/l Päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun päästöt eivät kalenterivuoden keskiarvona ylitä annettuja raja-arvoja. 23. Luvanhaltijan on tehtävä selvitys jätevesilaitoksen kapasiteetin, käytettävyyden ja häiriösiedon parantamisesta sekä purkukohdan 1 jätevesipäästöjen vähentämisestä jätevesien käsittelyä tehostamalla. Toimenpiteiden tavoitteena tulee olla vähintään seuraavien kuukausikeskiarvojen saavuttaminen kaikessa toiminnassa: Öljy Kokonaisfosfori Kokonaistyppi COD Cr Kuukausikeskiarvo 1,5 kg/d 4 kg/d 70 kg/d 450 kg/d Selvitykseen tulee sisältyä teknis-taloudellinen tarkastelu typenpoiston lisävaiheen käyttöönotosta. Selvitys on toimitettava hyväksyttäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle mennessä. Aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa selvityksen perusteella. 24. Luvanhaltijan on tehtävä selvitys Kartanonlahden puroon (purkukohta 2) johdettavien jätevesien öljy- ja COD Cr-päästöjen vähentämisen mahdollisuuksista. Selvitykseen on sisällyttävä mainittujen epäpuhtauksien merkittävimpien päästölähteiden kartoitus sekä vaihtoehdot näiden päästöjen vähentämiseksi. Yhden vaihtoehdon on tarkasteltava jätevesien käsittelyä ennen purkua mereen. Selvityksessä on esitettävä tekniset ja taloudelliset seikat. Selvitys on toimitettava hyväksyttäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle mennessä. Aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa selvityksen perusteella.

221 221 (290) Jäähdytysvedet 25. Jäähdytysvettä saadaan johtaa mereen enintään m 3 /h vuosikeskiarvona. 26. Mereen johdettavan jäähdytysveden lämpötila ei saa ylittää kuukausikeskiarvona +28 C eikä se saa olla kuukausikeskiarvona yli 12 C otettavan veden lämpötilaa korkeampi. Melu 27. Jalostamon ja sen energiantuotantoyksiköiden toiminnasta aiheutuva melu ei saa yhdessä Kilpilahden teollisuusalueen muiden ympäristölupavelvollisten toimintojen melun kanssa ylittää melulle altistuvien asuinrakennusten piha-alueilla päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq) 55 db eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq) 50 db. Melun ollessa luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista raja-arvoon. Meluraja-arvot eivät koske häiriötilanteita, joiksi katsotaan meluraja-arvojen noudattamista arvioitaessa jalostamon pääsoihtujen (1 4) soihdutukset, höyryn ulospuhallustilanteet sekä FCC-yksikön jätelämpökattilan ohitustilanteet. Mikäli edellä asetettu raja-arvo lupamääräyksien 29. ja 81. mukaisen tai muun vastaavantasoisen tarkkailun perusteella ylittyy, on toimijoiden kesken viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin melun vähentämiseksi. Toimenpiteet on kohdennettava melupäästöjen vähentämisen kannalta tehokkaimpiin ja teknis-taloudellisesti tarkoituksenmukaisimpiin toimenpiteisiin. Raportti raja-arvon ylittymisen syistä ja toimenpiteistä vastaavien tapahtumien estämiseksi on toimitettava kahden kuukauden kuluessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Lupamääräyksen 81. mukaisista mittaustuloksista saa vähentää mittausepävarmuuden (1 db) meluraja-arvoihin verrattaessa. 28. Luvanhaltijan on säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla sekä tarvittaessa laitteistoja tai melua vähentäviä suojauksia ja tekniikoita uusimalla huolehdittava siitä, että jalostamon ja sen energiantuotantoyksiköiden normaalista toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä lupamääräyksessä 27. asetettuja rajaarvoja. Prosessilaitteita ja rakenteita uusittaessa tai työ- ja tuotantomenetelmiä kehitettäessä on huolehdittava melupäästöjen rajoittamisesta niin, että muutokset eivät lisää laitoksen aiheuttamaa melutasoa. Tavoitteena muutoksissa tulee olla melutason aleneminen. 29. Luvanhaltijan tulee ylläpitää meluselvitystä ja meluntorjuntaohjelmaa, mitkä tulee päivittää vähintään viiden vuoden välein. Meluselvityksen päivitykseen tulee sisältyä uusien tai melupäästöltään merkittävästi muuttuneiden melulähteiden äänitehotasojen mittaukset ja ajantasainen melun leviämismallilaskenta. Kaikkien melulähteiden äänitehotasot tulee tarkistusmitata vähintään kerran 10 vuodessa.

222 222 (290) Meluselvitys ja meluntorjuntaohjelma tulee seuraavan kerran päivittää viimeistään vuoden 2021 kuluessa. Meluselvityksen ja meluntorjuntaohjelman päivitykset tulee toimittaa tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään päivitysvuotta koskevan vuosiraportin yhteydessä. Jätteet 30. Porvoon jalostamoon kuuluvien toimintojen jätehuollossa tulee noudattaa ympäristönsuojelulaissa, jätelaissa ja niiden nojalla ennetuissa asetuksissa annettuja jätehuoltoa koskevia yleisiä vaatimuksia, kuten: a. Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain 8 :n mukaista etusijajärjestystä. b. Toiminnassa syntyvistä ja käsiteltävistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on sisällytettävä jätelain 119 :n edellyttämät tiedot, jotka on säilytettävä vähintään 6 vuotta. c. Vaaralliset jätteet on varastoitava erillään toisistaan suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katetulla ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. d. Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröityneelle jätteenkuljettajalle. Vaarallisten jätteiden siirroista tulee laatia jätelain 121 :n mukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään 3 vuotta. Siirtoasiakirjaa koskevat velvoitteet on huomioitava myös vastaanotettavien jätteiden osalta. e. Jätteet on toimitettava paikkaan, jolla on ympäristölupa jätteen vastaanottamiselle. Loppukäsittelyyn toimitettavasta muusta kuin kotitalousjätteeseen verrattavasta jätteestä on esitettävä kaatopaikkakelpoisuus kaatopaikan pitäjälle ja pyydettäessä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Syntyvät jätteet on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) 4 :n ja liitteen 4 mukaisiin jätenimikkeisiin ja jätenumeroihin. NEXBTL-laitoksen raaka-aineiden esikäsittelyssä muodostuva liete on jätettä ( ). 31. Jalostamon säiliöalueella sijaitsevassa avonaisessa, rakenteeltaan vesitiiviissä m 3 :n kokoisessa altaassa saa väliaikaisesti varastoida raskaiden öljyjakeiden säiliöiden pohjasakkoja sekä raskailla öljyjakeilla pilaantuneita maita. Suurin kerrallaan varastoitava määrä saa olla enintään m 3. Muilta osin altaan käytössä väliaikaiseen varastointiin tulee noudattaa, mitä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksessä No YS 18/ on määrätty. 32. Porvoon jalostamon satamassa saadaan ottaa vastaan ja jalostamolla käsitellä laivojen slop-öljyjä (jätenimike ) hakemuksen mukaisesti.

223 223 (290) Varastointi 33. Raaka-aineet, kemikaalit, tuotteet, polttoaineet sekä jätteet on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haihtuvat nestemäiset hiilivedyt on alkaen varastoitava uivakattoisissa tehokkaasti tiivistetyissä säiliöissä tai kiinteäkattoisissa säiliöissä, jotka on yhdistetty höyryn talteenottojärjestelmään. Tehokkailla tiivisteillä tarkoitetaan parannettuja ensiötiivisteitä tai useita lisätiivisteitä (toisio- tai tertiääritiivisteitä). Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa tai varastossa. Varastointitilat on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja-altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja-altaaseen tai reunakorokkein varustettuun tilaan sopii vähintään siihen sijoitetun suurimman astian tilavuus. Tetrakloorietyleenin varastosäiliö tai sen suoja-allas on varustettava hälyttävällä vuodonilmaisimella. Kemikaalien varastointitiloissa ei saa olla viemäreihin avoimesti yhteydessä olevia kaivoja. 34. Nestemäisten aineiden lastaus- ja purkupaikat, pumppaamot, venttiilikeskukset ja muiden vuodoille alttiiden laitteistojen paikat tulee suojata vuotojen varalta siten, että aineiden pääsy maaperään, vesiin tai viemäriin on estetty. 35. Raaka-aineiden, kemikaalien, tuotteiden ja polttoaineiden maanpäällisten säiliöiden tulee olla vallitiloilla suojattuja vuotojen maaperään, vesiin tai viemäriin pääsemisen ehkäisemiseksi. Suoja-altaisiin ja vallitiloihin kertyneet likaantuneet hulevedet tulee johtaa käsiteltäväksi jalostamon jätevesilaitokselle. Päällystämättömät vallitilat on mennessä päällystettävä tiiviillä pintamateriaalilla hakemuksen liitteissä esitetyn peruskorjaussuunnitelman mukaisesti lukuun ottamatta suunnitelmassa mainittua kolmea maapohjaista vallitilaa. Maapohjaisissa vallitiloissa sijaitsevissa säiliöissä ei saa varastoida nestemäisiä aineita. Maapohjaiset vallitilat on peruskorjattava ja päällystettävä tiiviillä pintamateriaalilla ennen nestemäisen aineen varastoinnin aloittamista ja palavien nesteiden kyseessä ollessa vallitilan tilavuus on korjattava vastaamaan vähintään 1,1-kertaisesti suurimman säiliön tilavuutta. 36. Rakennettaessa uusia säiliöitä tulee ne sijoittaa tiiviillä pintamateriaalilla päällystettyyn vallitilaan, johon sopii vähintään vallitilassa sijaitsevan suurimman säiliön tilavuus. Palavien nesteiden varastojen vallitilaan tulee mahtua vähintään 1,1-kertaisesti suurimman säiliön tilavuus. Uusiin nesteja kaasusäiliöihin tulee asentaa tyhjennysyhde.

224 224 (290) Uudet tai peruskorjattavat haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen varastointiin käytettävät säiliöt tulee varustaa parannetuilla ensiötiivisteillä tai useilla lisätiivisteillä, uivalla katolla ja kaksoispohjalla ja niiden vallitilat on varustettava läpäisemättömällä geomembraanilla. Uivakattoisen ratkaisun sijaan haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen uudet tai peruskorjattavat säiliöt voivat olla kiinteäkattoisia höyryn talteenottojärjestelmään yhdistettyjä säiliöitä. 37. Varastosäiliöiden, vallitilojen ja muiden suojarakenteiden kunto on tarkistettava säännöllisesti ja havaitut viat on korjattava viipymättä. Öljyisten vesien viemäriverkoston kunto ja toimivuus on tarkistettavalla kuvaamalla siten, että koko verkosto kuvataan vähintään 10 vuoden välein. Öljyisten vesien verkoston kuvaus tulee ensimmäisen kerran olla kokonaisuudessaan tehty mennessä. Tehdyt tarkastus- ja korjaustoimenpiteet on kirjattava lupamääräyksen 93. mukaiseen kirjanpitoon. Lupamääräyksen 50. mukaista käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on täydennettävä suunnitelmalla öljyisten vesien viemäriverkoston kuvaamiseksi sekä varastosäiliöiden, vallitilojen ja muiden suojarakenteiden tarkkailu- ja huolto-ohjelmalla. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 38. Jos prosessilaitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai ympäristöön on muusta syystä joutunut tai uhkaa joutua öljyä tai muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita, on luvanhaltijan ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin päästöjen tai niiden leviämisen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. Laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta laitosalueella on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. 39. Rikkilaitoksen rikin talteenottoyksiköiden (RTO 3, RTO 4, RTO 5 ja RTO 6) rikin talteenottoasteen ja käytettävyyden tulee olla mahdollisimman korkea. Päästö- ja käyttötarkkailun osoittamien, ilmaan johdettavia päästöjä oleellisesti lisäävien toimintahäiriöiden korjaamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin viipymättä, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa häiriön havaitsemisesta. 40. Leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC) hiukkaserottimien erotusasteen tulee olla mahdollisimman korkea. Yksikön päästö- ja käyttötarkkailun osoittamien ilmaan johdettavia hiukkaspäästöjä oleellisesti lisäävien toimintahäiriöiden korjaamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa häiriön havaitsemisesta.

225 225 (290) 41. Ennalta suunnitellut pääsoihtujen soihdutusta aiheuttavat yksiköiden huoltotyöt on ilmoitettava etukäteen alla mainituille valvontaviranomaisille sekä naapurustolle käytössä olevia tiedotuskanavia käyttäen. Yli 24 tuntia jatkuvista tuotantolinjojen 1 4 soihdutuksista sekä kaikista useamman kuin yhden soihdun yhtä aikaisista soihdutuksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ja naapurustolle. Ilmoituksissa on esitettävä myös soihdutusten syyt. Muusta soihdutuksiin liittyvästä tiedottamisesta tulee tarvittaessa sopia Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. 42. Jalostamon satamassa ja auto- ja rautatielähettämöllä käytettävien haihtuvien hiilivetyjen päästöjen talteenottoon tarkoitettujen järjestelmien käytettävyys ja talteenottoaste on pidettävä mahdollisimman korkeana. Käyttö- ja päästötarkkailun osoittamien toimintahäiriöiden korjaamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin viipymättä. 43. Luvan saajan on ilmoitettava kattiloiden K1, K2 ja K5 sekä kaasuturbiinivoimalaitosten 2 ja 3 ilmaan johdettavien päästöjen rajoittamiseksi käytettävien laitteiden häiriöistä ja rikkoontumisista 48 tunnin kuluessa niiden ilmenemisestä ja polttoaineen saatavuudessa ilmenneistä häiriöistä välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 44. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa vaarallisia aineita pääsee ympäristöön tai vesiin on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Porvoon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (kalatalousviranomainen), jos kyse on päästöstä mereen. Ilmoitetuista poikkeuksellisista häiriöistä ja tilanteista on lisäksi erikseen raportoitava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla poikkeuksellisen tilanteen aiheuttaneet syyt, tehdyt toimenpiteet, arvio päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön sekä toimet, joilla vastaavat tilanteet pyritään ehkäisemään. Ennaltavarautuminen ja riskienhallinta 45. Jalostamon toiminnan häiriö- ja poikkeustilanteisiin on varauduttava ennakolta ja tilanteita varten on oltava toimintasuunnitelma. Kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelyn ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen on oltava ohjeistettuja. Riskiselvitys, johon on sisällyttävä ympäristöriskien tarkastelu, on pidettävä ajantasaisena. Tämän lupamääräyksen mukaiset asiakirjat on pyydettäessä esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.

226 226 (290) 46. Kemikaaliturvallisuuslaissa (390/2005) ja vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetussa asetuksessa (685/2015) tarkoitetun turvallisuusselvityksen päivitykset liitteineen on pyydettäessä esitettävä ja toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Energiatehokkuus 47. Toimintaan liittyvää polttoaineiden käyttöä sekä energian tuotantoa ja käyttöä on seurattava. Toiminnan energiatehokkuutta on seurattava ja sitä on parannettava suunnitelmallisesti. Toteutetut toiminnan energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet on raportoitava vuosittain lupamääräyksessä 94. tarkoitetussa vuosiraportissa. Pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat selvitysvelvoitteet 48. Luvanhaltijan on laadittava teknis-taloudellinen selvitys rikkilaitoksen RTO 3 -yksikön rikin talteenottoasteen nostamisesta. Tavoitteena selvityksessä on oltava talteenottoasteen nostaminen vähintään 98,5 prosenttiin. Selvitykseen on sisällyttävä toteutussuunnitelma ja -aikataulu. Selvitys on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään Aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa selvityksen perusteella. 49. Luvanhaltijan on laadittava teknis-taloudellinen selvitys leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC) rikkidioksidipäästöjen vähentämisestä katalyytin lisäaineen käyttöönotolla tai muuta vaihtoehtoista menetelmää käyttämällä. Selvitykseen on sisällyttävä ehdotus toteutusaikataulusta. Selvitys on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi viimeistään Aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa selvityksen perusteella. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 50. Jalostamon ja siihen kuuluvien toimintojen käyttö- ja päästötarkkailu on tehtävä asian 2) asiakirjoissa esitetyn käyttö- ja päästötarkkailuohjelman (OQD-16415, ) sekä tämän päätöksen mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa on täydennettävä päätöksen liitteen 6. (päästökattolaskentaliite) tiedoilla ja muutettava ja täydennettävä tässä päätöksessä annettujen lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Tarkkailuohjelmaa täydennettäessä on huomioitava toimintaan tehdyt muutokset kuten esimerkiksi jätevesilaitoksen ajotapamuutos. Täydennetty ja päivitetty tarkkailuohjelma on toimitettava mennessä tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

227 227 (290) Tarkkailuohjelma on pidettävä ajantasaisena ja sitä voidaan ylläpitää asian 1 hakemuksen liitteen 25A Ehdotus käyttö- ja päästötarkkailuohjelman viranomaiskopion ylläpitämiseksi mukaisesti. Tarkkailuohjelman asiakirjoja on pyynnöstä toimitettava kirjallisesti ympäristöluvan valvontaviranomisille. Käyttötarkkailu 51. Jalostamon energialaitoksen kattiloilla K1 ja K2 katsotaan kattilakohtaisen käynnistysjakson päättyneen, kun kattilan jollekin polttimelle on poltinkohtaisen virtausmittauksen mukaan polttoaineen virtausta ja kattilan päähöyryn virtaus on vähintään 80 t/h. Kattiloiden K1 ja K2 kattilakohtaisen pysäytysjakson katsotaan alkavan, kun kattilan päähöyryn virtaus on alle 80 t/h. Kaasuturbiinivoimalaitoksella KTVL2 katsotaan käynnistysjakson päättyneen, 1) kun generaattori on kytketty sähköverkkoon ja 2) generaattorin teho on vähintään 10 MW. Kaasuturbiinivoimalaitoksen KTVL2 pysäytysjakson katsotaan alkavan, kun kaasuturbiinin generaattorin teho on alle 10 MW. Kaasuturbiinivoimalaitoksella KTVL3 katsotaan käynnistysjakson päättyneen, kun 1) generaattori on kytketty sähköverkkoon ja 2) kaasuturbiinin maakaasun ensiöventtiili on auki ja kvartääriventtiili on auki vähintään 15 %. Kaasuturbiinivoimalaitoksen KTVL2 pysäytysjakson katsotaan alkavan, kun kaasuturbiinin kvartääriventtiili on auki vähemmän kuin 15 %. Kattilalla K5 katsotaan käynnistysjakson päättyneen, kun kattilan jollekin polttimelle on poltinkohtaisen virtausmittauksen mukaa polttoaineen virtausta ja kattilan päähöyryn virtaus on vähintään 10 t/h. Kattilan K5 pysäytysjakson katsotaan alkavan, kun kattilan päähöyryn virtaus on alle 10 t/h. Jos käynnistys- ja pysäytysjaksoihin vaikuttavat polttolaitoksen ominaisuudet muuttuvat, on määritelmien ajantasaisuus tarkistettava. 52. Jalostamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelmassa tulee määritellä lupamääräyksessä 51. määrätyn lisäksi käynnistys- ja alasajojaksot soveltuvien käyttö- tai muiden parametrien avulla sellaisille prosessiyksiköille, joiden ilmaan johdettaville päästöille on asetettu päästöraja-arvot. 53. Jätevesijärjestelmään johdettavien jätevesien määrää ja laatua on tarkkailtava siten, että jätevesijärjestelmän mekaanisen esikäsittelyn, kemiallisen käsittelyn, aktiivihiililaitoksen ja aktiivilietelaitoksen puhdistustehokkuutta voidaan tarkkailla erikseen. Aktiivilietelaitoksen käyttötarkkailuun on sisällytettävä aktiivilietteen säännöllinen mikroskopointi.

228 228 (290) 54. Rikkilaitoksen rikin talteenottoyksiköiden (RTO 3, RTO 4, RTO 5 ja RTO 6) rikillisten syötön määrää tulee mitata jatkuvatoimisesti. Lupamääräyksen 50. mukaista tarkkailuohjelmaa on täydennettävä rikin talteenottoyksiköiden rikillisen syötön määrämittauksen kuvauksella. 55. Rikkilaitoksen rikin talteenottoyksiköiden (RTO 3, RTO 4, RTO 5 ja RTO 6) käytettävyyttä tulee seurata. Käytettävyys määritellään vähentämällä häiriötuntien osuus yksikkökohtaisesta kuukauden käyttöajasta. Häiriötunteina on pidettävä tunteja, jolloin rikin talteenottoyksikkö on pois käytöstä tai jos siinä on toimintahäiriö, joka lisää päästöjä ilmaan. 56. Rikin talteenottoyksiköiden (RTO 3, RTO 4, RTO 5 ja RTO 6) rikin talteenottoasteita tulee seurata ulkopuolisen asiantuntijan suorittamin mittauksin vähintään kolmen vuoden välein. Kunkin RTO-yksikön rikin talteenottoaste tulee seuraavan kerran määrittää mittaamalla viimeistään Mittaukset on aloitettava RTO 3 -yksiköstä. Mittausraportti ja mitatut talteenottoasteet ja niiden perusteella määritetty koko rikkilaitoksen rikin talteenottoaste tulee raportoida lupamääräyksen 94. mukaisen mittausvuotta koskevan vuosiraportin yhteydessä. 57. Leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC) toimintahäiriöitä tulee seurata ja niiden kesto kirjata tunteina. Häiriötunteina on pidettävä tunteja, jolloin yksikössä on sellainen häiriö, joka lisää hiukkasten, typenoksidien tai muiden epäpuhtauksien päästöjä ilmaan. 58. Sataman lastauskaasujen talteenottojärjestelmissä käsiteltyjen kaasujen määrää tulee tarkkailla automaattisin mittauksin tai muulla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kerättyjen lastauskaasujen laatua tulee seurata. Käsiteltyjen kaasujen määrästä ja laadusta tulee pitää kirjaa ja käsitellyn kaasun määrä on raportoitava vuosiraportoinnin yhteydessä. 59. Sataman lastauskaasujen talteenottojärjestelmien sekä auto- ja rautatielähettämöjen haihtuvien hiilivetyjen talteenottolaitoksen talteenottoasteet tulee määrittää mittauksin lupamääräyksen 68. mukaisten päästömittausten yhteydessä ja raportoida mittausvuotta koskevan vuosiraportin yhteydessä. 60. Auto- ja rautatielähettämöjen haihtuvien hiilivetyjen talteenottolaitos ja sen käyttötarkkailu on kuvattava lupamääräyksen 50. mukaisessa käyttötarkkailuohjelmassa. Laitoksen käytöstä on pidettävä kirjaa ja sen käyttöastetta seurattava. Lisäksi laitoksen toimintahäiriöistä tulee pitää kirjaa. Raaka- ja polttoaineiden laadun ja määrän tarkkailu 61. Luvanhaltijan tulee tarkkailla käyttämiensä raaka- ja polttoaineiden laatua ja määrää. Energiantuotantoyksiköissä käytettävien polttoaineiden määrän ja laaduntarkkailu kuten seurattavat ominaisuudet, näytteenoton tiheys, käytettävät menetelmät ja raportointi, tulee täydentää lupamääräyksen 50. mukaiseen tarkkailuohjelmaan. Polttoaineista tulee seurata polttoaineen

229 229 (290) ominaisuuksista riippuen ainakin tehollista lämpöarvoa, kosteus- ja rikkipitoisuutta sekä metallipitoisuuksia (ainakin V, Ni, As, Pb, Cr, Cd ja Hg). NEXBTL-yksiköissä käytettävien raaka-aineiden määrän ja laadun tarkkailua tulee täydentää lupamääräyksen 50. mukaiseen tarkkailuohjelmaan. Jäteraaka-aineiden laatua tulee tarkkailla eräkohtaisesti. Tarkkailuohjelmasta tulee käydä ilmi tarkkailtavat parametrit ja ominaisuudet, analysointitiheys ja käytetyt menetelmät sekä vaarallisten ominaisuuksien kontrollointi. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu 62. Jalostamon prosessiyksiköiden ilmaan johdettavista savukaasuista on mitattava epäpuhtauksien pitoisuuksia jatkuvatoimisesti savukaasukanavittain seuraavasti: Leijukatalyyttinen krakkausyksikkö (FCC) Vety-yksikön 2 (VY2) uuni Raakaöljyn tislausyksikön (RT3) uunit Bensiinin reformointi 3 -yksikön (REF3) uunit ja bensiinin rikinpoistoyksikön (BERP3) uuni Rikin talteenottoyksiköt (RTO3 6) Rikkidioksidi, typenoksidit, hiukkaset ja hiilimonoksidi Rikkidioksidi, typenoksidit ja hiilimonoksidi Rikkidioksidi, typenoksidit ja hiilimonoksidi Rikkidioksidi, typenoksidit ja hiilimonoksidi Rikkidioksidi ja typenoksidit Puuttuvat mittaukset on otettava käyttöön mennessä. 63. Jalostamon energiantuotantoyksiköiden ilmaan johdettavista savukaasuista tulee energiantuotantoyksikkökohtaisesti mitata jatkuvatoimisesti seuraavien epäpuhtauksien pitoisuuksia: Kattila K1 Kattila K2 Kaasuturbiinivoimalaitos 2 Kaasuturbiinivoimalaitos 3 Kattila K5 Rikkidioksidi, typenoksidit, hiilimonoksidi ja hiukkaset Rikkidioksidi, typenoksidit, hiilimonoksidi ja hiukkaset Typenoksidit ja hiilimonoksidi Typenoksidit ja hiilimonoksidi Typenoksidit ja hiilimonoksidi Päätöksen mukainen hiilimonoksidin jatkuvatoiminen mittausjärjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti mutta kuitenkin mennessä. Jalostamon kattilan K5 ilmaan johdettavien savukaasujen rikkidioksidi- ja hiukkaspitoisuus tulee mitata määräaikaisin mittauksin vähintään kerran viidessä vuodessa.

230 230 (290) 64. Lupamääräyksissä 62. ja 63. mainituissa jalostamon ja energiantuotantoyksiköiden päästökohdissa tulee jatkuvin mittauksin seurata myös poistokaasun happipitoisuutta, painetta, lämpötilaa ja vesihöyrypitoisuutta. Poistokaasujen vesihöyrypitoisuutta ei kuitenkaan tarvitse mitata jatkuvasti, jos poistokaasu kuivataan ennen päästöjen analysointia. 65. Jalostamon polttoaineteholtaan alle 50 megawatin prosessiuunien (polttoyksiköiden) rikkidioksidin, typenoksidien ja hiilimonoksidin päästöt on mitattava määräaikaisin mittauksin vähintään kerran vuodessa. Rikin talteenottoyksiköiden (RTO 3 6) ja prosessiuunien (polttoyksiköiden) hiukkaspäästöt on mitattava määräaikaisin mittauksin vähintään kerran viidessä vuodessa. Mittaukset on seuraavan kerran tehtävä mennessä. 66. Leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC), RTO 3 6 yksiköiden ja prosessiuunien (polttoyksiköiden) rikkitrioksidin (SO 3) päästöjä ja bensiinin reformointiyksikön (REF3) polykloorattujen dibentsodioksiinien/-furaanien (PCDD/F) päästöjä on tarkkailtava mittauksin. Luvanhaltijan on selvitettävä rikkitrioksidin sekä dioksiinien ja furaanien päästötasot mittaamalla päästöt kertamittauksin vähintään kerran vuodessa vuosina 2019, 2020 ja Mittaustulosten perusteella on laadittava perusteltu esitys rikkitrioksidin sekä dioksiinien ja furaanien mittauksien mittaustiheydestä jatkossa. Luvanhaltijan tulee esittää mittaustiheyttä koskeva Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi sekä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille tiedoksi mennessä. Mittaustulokset on raportoitava vuoden 2019 mittauksista alkaen mittausvuotta koskevan vuoden vuosiraportissa. Mittausraportit on esitettävä vuosiraportin liitteenä. 67. Leijukatalyyttisen krakkausyksikön ja muiden kuin ainoastaan kaasumaisia polttoaineita polttavien poltto- ja energiantuotantoyksiköiden on määritettävä yksiköiden metallipäästöt kerran vuodessa leijukatalyyttisen krakkausyksikön katalyyttipölyn ja polttoaineiden metallipitoisuuksien perusteella. Leijukatalyyttiselle krakkausyksikölle on määritettävä nikkelin ja vanadiinin kokonaispäästö (t/a) ja öljymäisiä tai muita ei-kaasumaisia polttoaineita polttaville polttoyksiköille on määritettävä nikkelin ja vanadiinin lisäksi kadmiumin, elohopean, lyijyn, arseenin ja kromin kokonaispäästö (t/a). Määritetyt metallipäästöt on raportoitava vuosiraportoinnin yhteydessä raportointivuotta koskien. 68. Sataman ja auto- ja rautatielähettämön haihtuvien hiilivetyjen talteenottolaitosten poistokaasuista tulee mitata haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) ja bentseenin pitoisuudet määräaikaisin mittauksin kerran vuodessa. Mittaukset tulee tehdä poistokaasun tavanomaisella läpivirtaamalla yhden päivän aikana vähintään 7 tunnin ajan. Mittaukset voidaan suorittaa jatkuvina tai jaksottaisina. Jaksottaiset mittaukset on tehtävä vähintään nel-

231 231 (290) jä kertaa tunnissa. Mittaustulokset tulee raportoida mittausvuotta koskevan vuoden vuosiraportoinnin yhteydessä. Mittausraportti on esitettävä vuosiraportin liitteenä. Laiturilla 8 käytettävän lastauskaasujen pesurin tai muun vastaavan laitteiston toiminnasta, poistokaasujen NMVOC- ja bentseenipitoisuudesta ja erotusasteesta on laadittava kertaluonteinen selvitys tämän päätöksen voimaan tulosta seuraavan haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastausten yhteydessä. Selvitys ja siihen liittyvät mittaukset tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla, jolla on selvitykseen käytettävien mittausten akkreditointi. Selvitys on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa määräyksen mukaisista haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastauksesta laiturilla Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen vuotoja on etsittävä ja muita hajapäästöjä seurattava koko jalostamon alueella vuosittain sekä haistelumenetelmällä että optisilla kaasun kuvantamismenetelmällä. Kuvantamismenetelmä on otettava käyttöön viimeistään alkaen. Havaitut vuodot on korjattava viipymättä. Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen kokonaispäästöt (t/a) on määritettävä toimintajärjestelmän ohjeen OQD-6804 VOC-päästöjen määrittäminen ( ) mukaisesti. Laskentamenetelmissä käytettävät päästökertoimet on validoitava mittauksin joka kolmas vuosi. Validointi on ensimmäisen kerran tehtävä vuoden 2019 aikana. Päästökertoimien validointimenetelmä on täydennettävä lupamääräyksen 50. mukaiseen tarkkailuohjelmaan. 70. Ilmaan johdettavien savukaasujen epäpuhtauksia jatkuvatoimisesti mittaavien mittausjärjestelmien toiminnan tulee olla mahdollisimman häiriötöntä. Jos jatkuvissa mittauksissa hylätään jonain vuorokautena enemmän kuin kolme tuntikeskiarvoa mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi, on kyseisen vuorokauden mittaukset mitätöitävä. Tuntikeskiarvo on hylättävä, jos mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi tuntikeskiarvon laskentaan käytettävistä hetkittäisarvoista hylätään enemmän kuin 1/3. Apusuureiden mittaushäiriöt eivät aiheuta tuntikeskiarvon hylkäämistä. Mittausjärjestelmien toimintahäiriöt tulee olla määriteltynä lupamääräyksen 50. mukaisissa tarkkailuohjelmassa. Jos minkään jatkuvatoimisen mittauksen tulokset on mitätöitävä tai hylättävä useamman kuin kymmenen vuorokauden osalta kalenterivuoden aikana, tulee mittausjärjestelmän toiminnan luotettavuuden parantamiseksi ryhtyä toimenpiteisiin. Toimet, joilla mittausjärjestelmän toiminnan luotettavuutta parannetaan, on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa 10 vuorokauden kiintiön ylittymisestä. Mittaustulosten mitätöityjen tai hylättyjen vuorokausien määrän ylittäessä 10 vuorokautta, tulee ylittyminen raportoida Uudenmaan

232 232 (290) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viipymättä. Mitätöityjen tai hylättyjen vuorokausien määrästä tulee pitää kirjaa. Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu 71. Jalostamon toiminnasta syntyvien jätevesien päästötarkkailun vesinäytteiden otto voidaan toteuttaa asian 2) asiakirjoissa esitetyssä käyttö- ja päästötarkkailuohjelmassa (OQD-16415, ) kuvatulla tavalla. Päästötarkkailun vesinäytteistä tehtäviä analyysejä on täydennettävä kiintoaineanalyysillä. Lisäksi jätevesilaitokselta lähtevän veden biologinen hapenkulutus on määritettävä aikaperusteisesti kerätystä vuorokauden kokoomanäytteestä kerran viikossa vähintään vuoden 2018 ajan. 72. Valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006) liitteen 1 kohdassa C2 ja kohdassa D mainittujen aineiden esiintyminen jalostamolta mereen johdettavissa vesissä on selvitettävä mennessä ja tämän jälkeen vähintään kerran kuudessa vuodessa tarkkailemalla näiden aineiden esiintymistä jätevesilaitokselta (purku 1) ja Kartanonlahdenpuron (purku 2) kautta mereen johdettavista vesistä. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden mittaussuunnitelma on aina esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuukautta ennen mittausten aloittamista. Mittaussuunnitelmaan on sisällytettävä perusteltu esitys aineista, jotka sisällytetään tarkkailuun. Tarkkailuun sisällytetyt liitteen 1 kohdan C2 aineet on analysoitava kuukausittain kalenterivuoden ajan ja liitteen 1 kohdan D aineet neljä kertaa kalenterivuoden ajan. Mittausten tuloksista on laadittava selvitys. Selvitykseen tulee sisältyä perusteltu ehdotus päästö- ja vaikutustarkkailun muuttamistarpeesta. Selvitys tulee esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kahden kuukauden kuluttua mittauksista. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus voi selvitysten tuloksien perusteella muuttaa päästö- ja vaikutustarkkailua. 73. Luvanhaltijan tulee selvittää jätevesilaitokselta mereen johdettavan veden biotoksisuus mennessä. Toksisuus tulee selvittää jäteveden keräilynäytteestä virtaamatilanteiltaan erilaisina ajankohtina. Näytteistä tulee määrittää akuutti toksisuus makean veden toksisuuden määrittämiseen soveltuvalla levätestillä sekä valobakteeritestillä tai vesikirpputestillä neljä kertaa kalenterivuoden aikana. Krooninen toksisuus tulee määrittää joko määrittämiseen soveltuvalla biomenetelmällä tai genotoksisuutta ja hormonaalisia vaikutuksia kuvaavilla in vitro -testeillä vähintään kaksi kertaa kalenterivuoden aikana.

233 233 (290) Suunnitelma määritysten suorittamisesta on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen näytteenottoa. Toksisuusmääritysten tuloksista tulee laatia raportti, johon tulee sisältyä perusteltu ehdotus mahdollisista jatkotoimenpiteistä sekä niiden aikataulusta. Raportti tulee esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ja Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille tiedoksi kahden kuukauden kuluttua viimeisestä määrityksestä. Jätetarkkailu 74. Jalostamon toiminnasta muodostuvien jätteiden määrää ja laatua on seurattava ja niistä on pidettävä kirjaa. Jätehuollon osalta lupamääräyksen 50. mukaisen tarkkailuohjelman tulee käsittää toiminnassa syntyvien, jalostamolla vastaanotettavien ja jalostamolla hyödynnettävien jätteiden käsittely, seuranta ja tarkkailu. Jätetarkkailussa on otettava huomioon, mitä jätelain (646/2011) :ssä ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 20, 22 ja 25 :ssä on säädetty toiminnanharjoittajan velvollisuudesta pitää kirjaa sekä seurata ja tarkkailla järjestämäänsä jätehuoltoa. Lupamääräyksen 50. mukaista tarkkailuohjelmaa tulee tarpeellisilta osin täydentää jätehuollon tarkkailun osalta. Muu päästötarkkailu 75. Ilmaan ja vesiin johdettavia häiriöpäästöjä on tarkkailtava. Ilmaan johdettavien häiriöpäästöjen suuruus on arvioitava laskennallisesti, jollei häiriön aikana ole ollut käytettävissä jatkuvatoimista päästömittausta. Jatkuvatoimisiin päästömittauksiin perustuvassa tarkkailussa on pidettävä erikseen kirjaa häiriön aikana syntyvistä päästöistä. Lisäksi on pidettävä erikseen kirjaa lupamääräysten 3. ja 4. mukaisen normaalin toiminnan aikaisista ja muun kuin normaalin toiminnan aikaisista päästöistä ilmaan. Häiriöiden ja muun kuin normaalin toiminnan aikainen erillinen päästökirjanpito koskee sekä syntyvien päästöjen kokonaismäärää että pitoisuustasoja. Häiriöpäästöjen tarkkailun periaatteet on kuvattava lupamääräyksen 50. mukaisessa tarkkailuohjelmassa. Poikkeuksellisten ja ennakoimattomien häiriötilanteiden tarkkailusta on sovittava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa tapauskohtaisesti. 76. Jätevesien päästötarkkailuohjelmaa on täydennettävä jätevesilaitoksen ja Kartanonlahteen purkavan puron osalta poikkeuksellisten tilanteiden aikaisten tarkkailuiden periaatteiden kuvauksella. Lähtökohtana tarkkailussa tulee olla tihennetty näytteenotto ja tarkkailussa on otettava huomioon vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet. 77. Jalostamolla tulee olla järjestelmä, jolla tämän päätöksen tarkkailumääräysten mukaisia mittaus- ja laskentatuloksia sekä muita päästötarkkailuun liittyviä tuloksia käsitellään päästörajojen noudattamisen tarkkailun sekä

234 234 (290) muun päästötiedon tuottamisen kannalta tarkoituksenmukaisesti ja vertailukelpoisella tavalla. Ympäristövaikutusten tarkkailu Ilmanlaadun tarkkailu 78. Luvanhaltijan on tarkkailtava jalostamon ja siihen kuuluvien toimintojen toiminnasta aiheutuvien päästöjen vaikutuksia alueen ilmanlaatuun mittauksin asian 1) hakemuksen liitteenä 25C.1 esitetyn tarkkailusuunnitelman "Ympäristövaikutusten tarkkailu. Ilmanlaadun tarkkailu Kilpilahden ympäristössä, " mukaisesti. 79. Luvanhaltijan on tarkkailtava jalostamon ja siihen kuuluvien toimintojen toiminnasta aiheutuvien päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun bioindikaattoriseurannalla. Seuranta voidaan toteuttaa osallistumalla jalostamon vaikutusalueella tehtävään alueellisen bioindikaattoritutkimukseen. Jos alueellista bioindikaattoritutkimusta ei tehdä viimeistään 10 vuoden kuluessa edellisestä, luvanhaltijan on tehtävä tutkimus Kilpilahden aluetta ja sen lähiympäristöä koskevana. Merialueen tilan, vedenlaadun ja kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu 80. Luvanhaltijan on tarkkailtava jäte- ja jäähdytysvesipäästöjen sekä satamatoiminnan ja muiden ympäristölupaan sisältyvien toimintojen vaikutuksia Porvoon edustan merialueen tilaan ja veden laatuun Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan tehdä yhteistarkkailuna. Tarkkailut tulee toistaiseksi tehdä osallistumalla asian 1) hakemuksen liitteenä 25C.4 esitetyn tarkkailusuunnitelman Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille , Vesistö- ja kalataloustarkkailu, mukaiseen yhteistarkkailuun. Ympäristömelun tarkkailu 81. Luvanhaltijan on tarkkailtava jalostamon ja siihen kuuluvien toimintojen toiminnasta aiheutuvaa melua ympäristömelumittauksin asian 1) hakemuksen liitteenä 25C.3 esitetyn tarkkailuohjelman Ympäristövaikutusten tarkkailu. Melumittaukset Neste Oyj:n Porvoon jalostamon ympäristössä, mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 82. Luvanhaltijan on osallistuttava Kilpilahden koko teollisuusalueen toimintaa koskevien melun yhteisvaikutuksia käsittelevien meluselvityksien, kuten melun leviämismalliselvityksien, mittauksien tai meluntorjuntasuunnitelmien laadintaan niiltä osin kuin selvitykset tarkastelevat melua luvanhaltijan toimintojen meluvaikutusalueella. Selvityksien sisällöstä ja toteutuksesta sovi-

235 235 (290) taan erikseen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Pinta- ja pohjavesien tarkkailu 83. Jalostamon ja siihen kuuluvien toimintojen toiminnan vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesien tilaan on tarkkailtava asian 1) hakemuksen liitteinä esitettyjen, seuraavien tarkkailuohjelmien mukaisesti: Ympäristövaikutusten tarkkailu. Pohjaveden tarkkailu Neste Oyj:n Porvoon jalostamolla, , Ympäristövaikutusten tarkkailu. Neste Oyj:n Kilpilahden suljetun kaatopaikan pinta- ja pohjavesien tarkkailu, , Ympäristövaikutusten tarkkailu. Öljyisten jätteiden peltokäsittelyalueen maaperätutkimukset sekä pohja- ja pintaveden tarkkailu, , ja Maaperän kunnostuksen jälkeinen pohjaveden tarkkailu Neste Oyj:n Porvoon jalostamon satamassa, Erillisistä tarkkailuohjelmista riippumatta luvanhaltijan pohjavesitarkkailujen tulokset on raportoitava kokonaisuutena vuoden 2017 tuloksista alkaen. Pohjavesien tarkkailu voidaan toteuttaa myös yhteistarkkailuna, jolloin suunnitelma yhteistarkkailusta on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kuusi kuukautta ennen yhteistarkkailun aloittamista. Yksittäisen tarkkailuohjelman mukaisen tarkkailun lopettamisesta päättää tarkkailuohjelman hyväksynyt toimivaltainen viranomainen. 84. Luvanhaltijan on täydennettävä pohjaveden suojelusuunnitelmaa selvityksellä kalliopohjavesien riskikohteista ja päävirtaussuunnista siten, että selvityksen perusteella voidaan todentaa kalliopohjavesien tarkkailun mahdollinen laajentamistarve sekä mahdollisten uusien edustavien kalliopohjaveden tarkkailupisteiden sijainti. Selvitys ja perusteltu esitys pohjavesitarkkailun laajentamisen tarpeesta on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi mennessä. Hajukartoitus/selvitys 85. Luvanhaltijan tulee joko yksin tai yhdessä Kilpilahden teollisuusalueen ja sen lähialueen muiden mahdollista hajuhaittaa aiheuttavien toiminnanharjoittajien kanssa kartoittaa toimintansa/toimintojensa aiheuttamia hajuja ja hajuhaittojen esiintymisestä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan alueella vähintään kymmenen vuoden välein. Selvitykset tulee tehdä aiempiin selvityksiin vertailukelpoisella tavalla ja niiden tuloksia tulee verrata aiempien selvitysten tuloksiin. Selvitys on seuraavan kerran tehtävä mennessä ja selvityksen tulokset tulee raportoida selvityksen laatimisvuotta koskevan vuosiraportoinnin yhteydessä. Hajuhaittojen lisääntyessä tulee lisääntymisen syyt ja vähentämismahdollisuudet selvittää.

236 236 (290) Tarkkailuohjelmien muuttaminen 86. Lupamääräyksien 50. ja mukaisia tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kalataloudellisten tarkkailujen osalta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tarkkailun tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Päästö- ja vaikutustarkkailun laadunvarmennus 87. Kaikki tämän lupapäätöksen edellyttämät päästöjen ja vaikutusten tarkkailut, näytteenotot ja analyysit sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on tehtävä CEN-standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, käytetään sellaisia ISOstandardeja, kansallisia tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan, että toimitettavat tiedot ovat laadullisesti yhtä tasokkaita. Kaikkien mittausten on oltava edustavia. Päästöjen ja ympäristövaikutusten sekä jätteiden tarkkailemiseksi tehtävien mittausten, analyysien ja näytteenottojen laadunvarmennusmenettelyt sekä mittausjärjestelmien luotettavuuden ja tulosten tason tarkistaminen tulee olla ajantasaisesti kuvattuna lupamääräyksen 50. mukaisissa tarkkailuohjelmissa. 88. Ilmaan johdettavien epäpuhtauksien jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien tulosten laadun varmentamiseksi on tehtävä viiden vuoden välein standardin SFS-EN mukaiset laajat vertailumittaukset (QAL 2), joissa määritetään mittauksille kalibrointisuorat ja kalibrointialue. Savukaasujen jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien luotettavuus ja tulosten taso on lisäksi tarkistettava standardin SFS-EN mukaisin rinnakkaismittauksin (AST) vähintään kerran vuodessa lukuun ottamatta vuosia, joina tehdään QAL 2 -mittaukset. Rinnakkaismittauksissa tulee tarkistaa laajoissa vertailumittauksissa määritettyjen kalibrointisuorien oikeellisuus. Mikäli kalibrointisuora ei ole validi, on tilanne korjattava ja mittausjärjestelmän luotettavuus tarkistettava uusilla QAL 2 -mittauksilla. Rikkilaitoksen (rikin talteenottoyksiköt RTO 3 6) ja leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC) ilmaan johdettavien epäpuhtauksien jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien tulosten laadun varmentaminen sekä mittausjärjestelmien luotettavuuden ja tulosten tason tarkistus voidaan tehdä standardin SFS-EN menetelmistä eroavalla tavalla vertaamalla jatkuvatoimisen mittalaitteen tuloksia suoraan rinnakkaismittauksen tuloksiin. Vertailumittauksen keston on oltava riittävä luotettavan vertailun tekemiseksi. Mittaukset ja vertailu on tehtävä vähintään kerran vuodessa. Kaikki edellä mainitut mittaukset tulee teettää akkreditoidulla mittauslaboratoriolla, jonka pätevyysalue kattaa käytettävät menetelmät. Vertailumit-

237 237 (290) tausten yhteydessä tulee todentaa myös savu- tai poistokaasujen tilavuusvirta. 89. Ilmaan johdettavien päästöjen rinnakkais- ja vertailumittauksien avulla on määritettävä jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien mittaustulosten kokonaisepävarmuus 95 prosentin luottamusvälillä. Jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien mittaustulosten 95 prosentin luottamusvälin arvot eivät saa ylittää seuraavia prosenttiosuuksia: hiilimonoksidi (CO) 10 % rikkidioksidi (SO 2) 20 % typpidioksidi (NO 2) 20 % hiukkasten kokonaismäärä 30 % Mittalaitteiden ja mittausjärjestelmien luotettavuutta on ylläpidettävä standardin SFS-EN QAL 3 -menettelyn mukaisesti. 90. Ilmaan johdettavien päästöjen määräaikaiset ja kertaluonteiset mittaukset sekä jätevesinäytteistä tehtävät analyysit on tehtävä sellaisen mittaajan tai laboratorion toimesta, jolla on käyttämiensä mittaus- tai analysointimenetelmien akkreditointi tai muu vastaavan tasoinen laadunvarmennus. 91. Lupamääräyksen 64. edellyttämien apusuureiden seurantaan käytettävät mittalaitteet on kalibroitava vähintään kerran vuodessa. Kalibroinnissa on sovellettava soveltuvin osin standardia SFS-EN Lupamääräyksen 54. mukainen rikin talteenottoyksiköiden rikillisen syötön määrän mittaus tulee varmistaa ulkopuolisen asiantuntijan vertailumittauksen tai muun vastaavan verifiointimenetelmän avulla kolmen vuoden välein vuodesta 2019 alkaen. Lupamääräyksen 50. mukaista tarkkailuohjelmaa on täydennettävä rikillisen syötön määrämittauksen laadunvarmennuksen kuvauksella. Kirjanpito ja raportointi 93. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista, niihin liittyvistä mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista ja analyyseistä on pidettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjaa. Kirjanpitoon on liitettävä mittausten tulokset, selvitys päästöjen laskentatai arviotavasta ja arvio tulosten edustavuudesta ja luotettavuudesta sekä muut mittauksia tai toimenpiteitä koskevat olennaiset tiedot. Kirjanpitoon on merkittävä ainakin seuraavat tiedot: jalostustoiminnan tuotanto tuotantoyksiköiden käyntiajat kattiloiden K1 ja K2 sekä kaasuturbiinivoimalaitoksen KTVL2 vuosittaiset käyntiajat alusten satamakäynnit ja lastityypit

238 238 (290) käytetyt raaka- ja apuaineet sekä kemikaalit ja niiden määrät kattilan K5 polttoaineiden käyttö lupamääräyksen 13. edellyttämällä tavalla varastossa olevien raaka- ja apuaineiden, tuotteiden, polttoaineiden sekä kemikaalien määrät veden käyttö- ja kierrätysmäärät jäähdytysveden määrä ja lämpötilaero sekä mereen johdettu lämpöpäästö energiantuotanto ja -käyttö sekä polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot kattiloiden K1, K2 ja K5 sekä kaasuturbiinivoimalaitosten KTVL2 ja KTVL3 käynnistykset ja pysäytykset jätevesijärjestelmän osien käyttö- ja puhdistustehokkuustiedot jätevesilaitoksen ohi johdettujen jätevesien määrä, laatu ja ylivuotopaikka mereen johdetut jätevesipäästöt purkukohdittain ilmaan johdettavien savu- ja poistokaasujen puhdistinlaitteiden, pesureiden ja suodatinten käyttö- ja toimintatiedot mukaan lukien käyttöaste- tai talteenottoastetiedot leijukatalyyttisen krakkausyksikön hiukkaspäästöjä lisäävät toimintahäiriöt ja niiden kesto sekä häiriönaikainen päästö haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastaukset satamassa ja jakeluterminaalissa ja lastauskaasujen talteenottolaitteistojen käyttö sekä kattavuus prosentteina lastauksista haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen talteenottolaitteistoissa talteenotettujen kaasujen määrä ja laatu haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen talteenottolaitteistojen toimintahäiriöt epäpuhtauksien ja päästöjen mittauslaitteiden sekä päästötietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmien käyttöä ja mittaustuloksia koskevat tiedot jatkuvatoimisten mittalaitteiden toimintahäiriöt sekä mitätöityjen tai hylättyjen vuorokausikeskiarvojen määrä ylös- ja alasajot, poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, kestoajat, niiden aiheuttamat päästöt ja toimenpiteet, joihin niiden johdosta on ryhdytty niiden häiriöiden lukumäärä ja kesto, jolloin lupamääräysten 3., 4. ja 6. mukaiset päästöraja-arvot eivät ole olleet voimassa sekä em. tilanteiden aikana syntyvät päästöt häiriöiden aikaiset päästöt lupamääräyksen 75. mukaisesti tuotantolinjojen 1 4 soihtujen käyttötunnit, päivät ja kellonajat soihduittain sekä soihdutusten syyt raaka-aineiden, tuotteiden, kemikaalien ja polttoaineiden vuodot ja niihin liittyvät toimenpiteet ympäristöpäästöjen vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet, kuten melutorjuntatoimenpiteet ja niihin vaikuttaneet tekijät suoritetut huoltotoimenpiteet varastosäiliöiden, vallitilojen ja muiden suojarakenteiden tarkastukset ja korjaukset

239 239 (290) toiminnassa vastaanotetut (kuten slop-öljyt ja NEXBTL-laitoksen jäteperäiset raaka-aineet) ja muodostuneet, käsitellyt ja varastoidut sekä hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut tai välivarastoitavat jätteet sijoituskohteineen sekä jätelain 119 :n edellyttämät tiedot vaaralliset jätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen ja siirtoasiakirjat ympäristöpäästöihin ja energiatehokkuuteen vaikuttaneet muutokset tuotannossa ja päästöjen vähentämisessä ympäristönsuojeluun ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit ja toimenpiteet. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 94. Luvanhaltijan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille edellistä vuotta koskeva käyttö- ja päästötarkkailujen vuosiraportti. Vuosiraportin tulee sisältää muun muassa tämän päätöksen määräysten valvonnan kannalta tarpeelliset vuosittaiset ja kuukausittaiset päästötiedot päästökomponenteittain ja päästökohteittain eriteltynä, mukaan lukien häiriötilanteiden päästöt sekä soveltuvin osin muut edellä lupamääräyksessä 93. eritellyt tiedot. Raportissa tulee esittää käyttö- ja päästötarkkailun tuottamat tiedot tämän päätöksen mukaisiin päästöraja-arvoihin verrattuna. Tämän päätöksen perusteella jatkuvatoimisesti mitattavien epäpuhtauksien päästöraportoinnin tulee perustua jatkuvatoimisten mittausten tuloksiin. Niiden epäpuhtauksien päästöraportoinnin, joiden jatkuvatoiminen mittaus alkaa tämän päätöksen perusteella on perustuttava jatkuvatoimisiin mittauksiin ensimmäisestä täydestä mittausvuodesta alkaen. Häiriöpäästöjen on sisällyttävä raportoitaviin kokonaispäästöihin ja - kuormitukseen. Ilmaan johdettavien päästöjen osalta häiriöpäästöt on otettava huomioon ainakin rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten kokonaispäästöissä. Päästövaikutuksiltaan merkittävimmät häiriöt ja niiden aikana syntyneet häiriöpäästöt on esitettävä vuosiraportissa myös eriteltynä. Lisäksi on esitettävä erikseen tämän päätöksen liitteessä 6. määritellyn jalostamon normaalin toiminnan ja muun kuin normaalin toiminnan aikaiset rikkidioksidin ja typenoksidien päästöt. Rikin talteenottoyksiköiden rikkidioksidin kokonaispäästö (t/a) tulee määrittää toimintajärjestelmän ohjeen OQD-6804/3 Rikkidioksidipäästöjen määritys ( ) mukaisesti yksiköiden kokonaisyötön ja talteenottoasteiden perusteella lupamääräykseen 2. päästöraja-arvoon verrattavaa rikkidioksidin kokonaispäästöä määritettäessä. Laskennassa tulee käyttää yksikkökohtaisia ja uusimpiin mittauksiin perustuvia talteenottoasteita.

240 240 (290) Lisäksi vuosiraportissa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: kattiloiden K1 ja K2 sekä kaasuturbiinivoimalaitoksen KTVL2 vuosittainen käyntiaika (h/a) sekä lupamääräyksen 9. mukaisesta käyntiaikakiintiöstä jäljellä oleva aika kattilan K5 kuukausittainen polttoaineiden käyttö jaoteltuna polttoaineittain lupamääräyksessä 13. edellytetyllä tavalla leijukatalyyttisen krakkausyksikön ja muiden kuin ainoastaan kaasumaisia aineita polttavien poltto- ja energiantuotantoyksiköiden metallipäästöt lupamääräyksessä 67. määrätyllä tavalla tuotantolinjojen 1 4 soihtujen soihdutukset sekä niistä syntyvät päästöt ilmaan (ainakin rikkidioksidi (SO 2), typenoksidit (NO 2), hiukkaset, haihtuvat orgaaniset hiilivedyt (VOC) sekä pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) öljyn, kokonaistypen ja COD Cr:n jätevesipäästöt päätelmiin vertailukelpoisella tavalla muodossa mg/l (vuosikeskiarvona). Lukuarvot tulee lisäksi esittää erikseen purkukohdalle 1. toiminnassa vastaanotetut ja muodostuneet jätteet ja vaaralliset jätteet. Vastaanotetut jätteet on lisäksi raportoitava lupamääräyksen 1. vertailukelpoisella tavalla. raportoitavan vuoden aikana toteutetut meluntorjuntatoimenpiteet raportointivuotta koskevat meluselvitykset ja meluntorjuntaohjelman päivitykset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 166/2006 raportoitavaksi vaaditut tiedot käyttö- ja päästötarkkailuohjelmassa esitetyllä tavalla mereen johdettavien jätevesien haitta-aineiden tarkkailutulokset sekä arvioitu kuormitus sataman haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastaukset laiturikohtaisesti ja näiden lastausten talteenottokäsittelyn kattavuus prosentteina kaikista haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastauksista vuotta 2019 koskevasta vuosiraportista alkaen jakeluterminaalin haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastaukset ja näiden lastausten talteenottokäsittelyn kattavuus prosentteina vuotta 2019 koskevasta vuosiraportista alkaen sataman ja jakeluterminaalin haihtuvien hiilivetyjen talteenottolaitteistojen käyttöasteet muiden kuin haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen osalta sataman ja jakeluterminaalin talteenottolaitteistojen mitatut talteenottoasteet haihtuvia nestemäisiä hiilivetyjä lastattaessa sataman ja jakeluterminaalin haihtuvien hiilivetyjen talteenottolaitteistojen NMVOC- ja bentseenipäästöjen mittaustulokset ja mittausraportit haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen talteenottolaitteistoissa talteenotettujen kaasujen määrä ja laatu raportointivuonna tehdyt RTO-yksiköiden talteenottoasteiden mittaustulokset ja mittausraportit lupamääräyksen 66. mukaisten, raportointivuonna tehtyjen SO 3- ja PCDD/F-päästöjen mittaustulokset ja mittausraportit raportointivuonna laadittu lupamääräyksen 85. mukaisen hajuselvityksen raportti raportointivuonna toteutetut energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet

241 241 (290) muut lupamääräyksen 93. mukaisessa kirjanpidossa kirjatut tiedot soveltuvin osin Tiedot on raportoitava soveltuvin osin sähköisen järjestelmän kautta. Vuosiraportointia voidaan muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 95. Luvanhaltijan on kunkin kuukauden loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille edellistä kuukautta koskeva kuukausiraportti, johon sisältyvät ainakin lupamääräyksiin 3. ja 4. verrannolliset toteutuneet päästötasot sekä jätevesien määrä- ja päästötiedot ja jäähdytysveden käyttö- ja päästötiedot voimassa oleviin päästöraja-arvoihin verrannollisesti. Lupamääräyksiin 3. ja 4. verrannolliset päästötiedot raportoidaan tammikuuta 2019 koskevasta kuukausiraportista alkaen. Kuukausiraportointia voidaan muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 96. Lupamääräysten 78., 79. (ilmanlaatu), 81. (melu) ja 83. (pinta- ja pohjavedet) mukaiset ympäristövaikutusten tarkkailua koskevat raportit on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille tarkkailuvuotta koskevan vuosiraportin liitteenä. Muiden vaikutustarkkailuselvitysten tulokset tulee raportoida lupamääräyksissä velvoitetun mukaisesti. Mikäli raportoinnista ei ole määrätty, on raportointi tehtävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalatalousvelvoitteet 97. Luvan haltijan on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle suuruudeltaan euron kalatalousmaksu käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle jätevesistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen jätevesien vaikutusalueella. Vakuus 98. Luvanhaltijan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen Nro /2, lupamääräyksen 91. mukaisesti asettama euron vakuus tulee uudistaa ja pitää toistaiseksi voimassa olevana jalostamon jätteenkäsittelytoimintojen asianmukaisen jätehuoltoon, tarkkailuun ja toiminnan lopettamiseen tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi.

242 242 (290) Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 99. Toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Luvanhaltijan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma laitoksen ja sen rakenteiden poistamisesta sekä maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 95 :n mukainen arviointi maaperän ja pohjaveden tilasta suhteessa perustilaan on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuoden kuluessa toiminnan loppumisesta. Samassa yhteydessä on esitettävä selvitys alueen maaperän kunnosta ja arvio maaperän kunnostustarpeesta. RATKAISUN PERUSTELUT Lainsäädännön muutokset ja hakemusten käsittely Asiassa on kysymys Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätösten nro:t 29/2006/2 ( ), 14/2007/2 ( ) ja 77/2008/2 ( ) lupamääräysten tarkistamisesta lupapäätöksissä edellytetyllä tavalla (asia 1) sekä öljyn ja kaasun jalostuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevien päätelmien vuoksi (asia 2). Hakemus on asiassa 1) tullut vireille Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on tullut lain 226 :n mukaan voimaan Lain 229 :n siirtymäsäännöksen mukaan hallintoviranomaisessa lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, jollei jäljempänä toisin säädetä. Tässä päätöksessä on asiaa 1) koskevilta osin sovellettu ympäristönsuojelulain (86/2000) säännöksiä muuten kuin muutoksenhaun ja päätöksen voimassaolon osalta. Öljyn ja kaasun jalostuksen päätelmien mukaista lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus (asia 2) on ensimmäisen kerran jätetty aluehallintovirastoon asiaa 1) koskevana täydennyksenä siten, että hakija esitti hakemuksen pääsisältöä (ns. BAT-vertailuasiakirjaa) salassa pidettäväksi. Asian 2) on katsottu tulleen vireille aluehallintovirastossa , kun Neste Oyj toimitti aluehallintoviraston pyynnöstä BATvertailuasiakirjasta julkisen ja aluehallintovirastojen Lupa-Tietopalvelussa julkaistavissa olevan version. Lupamääräykset on asiaa 2) koskevilta osin tarkistettu uuden ympäristönsuojelulain 7 luvun säännöksiä soveltaen.

243 243 (290) Asioista 1) ja 2) on tiedotettu erikseen siten kuin edellä kohdassa Hakemuksista tiedottaminen on esitetty. Asian 2) käsittelyssä on uuden ympäristönsuojelulain 81 :n 3 momentin mukaisesti noudatettu, mitä 96 :ssä säädetään. Asiaa 2) koskevassa hakemuksessa ei ole esitetty uuden ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisia päätelmien päästötasoja lievempiä raja-arvoja. Hakemusta laadittaessa hakija on ottanut huomioon aluehallintovirastossa jo vireillä olleen jalostamon koko toimintaa koskeva lupamääräysten tarkistamishakemuksen (asia 1), mistä syystä päätelmien mukaista tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitetty ainoastaan päätelmien soveltamisen kannalta relevantit tiedot. Lupamääräysten tarkistaminen päätelmien vuoksi ei heikennä jalostamon ympäristönsuojelun tasoa, vaan pääasiassa lisää ja osittain myös tiukentaa päästöraja-arvoista ja tarkkailusta annettavia määräyksiä. Ottaen huomioon edellä sanottu ja mitä uuden ympäristönsuojelulain 81 :n 3 momentissa ja 96 :ssä on säädetty, hakemuksesta ei ole erikseen tiedotettu asianomaisille vaan tiedottaminen on järjestetty ilmoitustauluilla kuuluttamalla ja internetissä aluehallintovirastojen Lupa-Tietopalvelussa tiedottamalla. Hakemuksen julkiset asiakirjat on julkaistu Lupa-Tietopalvelussa. Kuulutuksen julkaisemisesta ei ole katsottu tarpeelliseksi ilmoittaa sanomalehdissä. Ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetulla lailla (423/2015) kumottiin ympäristönsuojelulain (527/2014) lupamääräysten tarkistamista koskeva säännös, 71. Laki tuli voimaan Lain siirtymäsäännösten mukaan ennen lain voimaantuloa vireille tullut lupa-asia käsitellään noudattaen ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä, ei kuitenkaan kumottavaa 71 :ää. Koska ympäristönsuojelulain 71 on kumottu, sovelletaan tässä annettavien päätösten voimassaoloon ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain (423/2015) 87 :ää. Muutetun 87 :n mukaan ympäristöluvan myöntämistä koskeva päätös määrätään olemaan voimassa pääsääntöisesti toistaiseksi. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksien Nro:t 29/2006/2, 14/2007/2 ja 77/2008/2 lupamääräykset on tarkistettu vastaamaan tämän hetken lainsäädännön vaatimuksia ja öljyn ja kaasun jalostuksesta annetun Euroopan komission täytäntöönpanopäätöksen (2014/738/EU) mukaisten parasta käytettävissä olevaa tekniikka (BAT) koskevien päätelmien vaatimuksia. Kummassakin asiassa tarkistaminen on tehty suhteessa samoihin edellä mainittuihin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamiin lupapäätöksiin. Hakijan esityksen mukaisesti Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökset Nro 29/2006/2 ( ), Nro 14/2007/2 ( ) ja Nro 77/2008/2 on tässä yhteydessä yhdistetty. Samalla päätökset korvataan tällä päätöksellä. Tällä päätöksellä korvataan lisäksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 4/2016/1, öljynjalostamon ympäristölupapäätöksen eräi-

244 244 (290) den lupamääräysten tarkistamisesta. Päätöksellä Nro 4/2016/1 on ratkaistu asiasta 1) erotettu asia (dnro ESAVI/8778/2013), jonka tarkoituksena oli vahvistaa suurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta annetun asetuksen (936/2014, SUPO-asetus) mukaiset velvoitteet Porvoon jalostamon ympäristöluvassa alkaen. Päätöksellä Nro 4/2016/1 muutettiin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen Nro 29/2006/2 lupamääräyksiä ja 63. ja lisättiin uudet lupamääräykset 6.1., ja Päätöksen Nro 29/2006/2 korvautuessa, on myös päätös Nro 4/2016/1 korvattava. Samalla päätöstä on tarkistettu kaasuturbiinivoimalaitoksen 2 käynnistys- ja pysäytysjaksojen määritelmän osalta lupamääräysten yksilöidyistä perusteluista tarkemmin ilmi käyvällä tavalla. Päätelmien soveltaminen lupaharkinnassa Asiassa 2) on sovellettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisia öljyn ja kaasun jalostuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevia päätelmiä. Päätelmiä koskeva Euroopan komission täytäntöönpanopäätös (2014/738/EU) on annettu ja julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä Päästörajaarvot perustuvat soveltuvin osin näihin BAT-päästötasoihin (BAT AEL). Päätelmien mukaiset päästöraja-arvot on määrätty tulemaan voimaan aikaisintaan neljän vuoden kuluttua siitä, kun komissio on julkaissut päätöksen päätelmistä siten, kuin uuden ympäristönsuojelulain 81 :n 2 momentissa on säädetty. Päätelmiä sovelletaan direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevassa 1.2 kohdassa täsmennettyyn teolliseen toimintaan 1.2 Kaasun ja öljyn jalostaminen. Lisäksi öljyn ja kaasun jalostuksen vertailuasiakirjassa vuodelta 2015 todetaan kohdassa Scope, että vertailuasiakirja kattaa biopolttoaineiden käsittelyn ja prosessoinnin öljynjalostamoiden yhteydessä, mutta ei niiden tuottamiseen käytettyjä erillisiä biologisia tai biokemiallisia prosesseja. Aluehallintovirasto katsoo hakijan esityksen mukaisesti, että öljynjalostuksen päätelmiä sovelletaan kaikkiin Porvoon jalostamon prosessiyksiköihin mukaan lukien NEXBTL-laitos, vedyn tuotanto, varastointi, jalostamopolttoaineita käyttävät energiantuotantoyksiköt, satama- ja terminaalitoiminnot, jätevesien käsittely, kunnossapito, jätehuolto, ilmaan johdettavia päästöjä vähentävät ja torjuvat tekniikat sekä jäähdytysveden mereen johtaminen. Öljynjalostamoiden vedyn tuotanto sisältyy öljyn ja kaasun jalostuksen päätelmiin, mutta vedyn tuotannolle höyryreformoimalla ei ole annettu omaa päätelmää. Asiaa 2) koskevassa hakemuksessa on kuitenkin asianmukaisesti tarkasteltu vedyn tuotantoa suhteessa päätelmiin soveltuvin osin. Vedyn tuotanto on otettu päätöksessä huomioon uuden ympäristönsuojelulain 75 :n 3 momentin mukaisesti. Porvoon jalostamon toimintaan liittyen ei ole julkaistu muita uusia tai ajan tasalle saatettuja päätelmiä, joiden soveltaminen olisi tullut tässä yhteydessä tarkistaa uuden ympäristönsuojelulain 80 :n 1 momentin mukaisesti.

245 245 (290) Muita kuin öljyn ja kaasun jalostuksen vertailuasiakirjoja on sovellettu tässä päätöksessä seuraavasti: NEXBTL-laitosten esikäsittelyprosessi on kuvattu Food, Drink and Milk Industry -vertailuasiakirjassa (FDM, elokuu 2006). NEXBTL-laitosten esikäsittelyssä puhdistetaan eläin- ja kasvirasvoja, jotta niistä voidaan valmistaa polttoaineita öljynjalostamon prosessiyksiköissä. Osa rasvoista luokitellaan jätteeksi. Asiaa 2) koskevan hakemuksen liitteenä on esitetty NEXBTL-laitoksen esikäsittelyprosessi suhteessa FDMvertailuasiakirjan vaatimuksiin. NEXBTL -esikäsittelylaitokset 1 ja 2 täyttävät FDM-vertailuasiakirjan vaatimukset. Esikäsittelylaitokset on integroitu muuhun jalostamon toimintaan, johon sovelletaan öljyn ja kaasun jalostuksen päätelmiä. Esikäsittelylaitoksille ei ole tarpeen antaa lupamääräyksiä erikseen FDM-vertailuasiakirjan vaatimuksien noudattamiseksi. Porvoon jalostamon jäähdytysjärjestelmää on tarkasteltu suhteessa Industrial Cooling Systems -vertailuasiakirjan (ICS, joulukuu 2001) vaatimuksiin. Jäähdytysveden määrää ja lämpötilaa sekä energiatehokuutta koskevat määräykset täyttävät riittävästi ICS-vertailuasiakirjan vaatimukset. Jalostamon energiantuotantoyksiköitä on tarkasteltu suhteessa suuria polttolaitoksia koskevaan Large Combustion Plants - vertailuasiakirjaan (LCP, heinäkuu 2006). Ensisijaisesti on kuitenkin sovellettu SUPO-asetusta ja öljyn ja kaasun jalostuksen päätelmiä. Muiden vertailuasiakirjojen, mukaan lukien öljyn ja kaasun jalostuksen päätelmien Soveltamisala kohdassa lueteltujen vertailuasiakirjojen vaatimukset sisältyvät soveltuvin osin öljyn ja kaasun jalostuksen päätelmiin eikä muiden vertailuasiakirjojen johdosta ole tarpeen antaa erikseen lupamääräyksiä. Öljyn ja kaasun jalostuksen päätelmiä 8., 21., 23., 29., 30., 31., 32., 41., 42. ja 43. ei ole hakijan esityksen mukaisesti sovellettu Porvoon jalostamon toimintaan, koska päätelmissä kuvattuja tekniikoita ei ole jalostamolla käytössä. Lupamääräyksiä on tarkistettu ja täydennetty päätelmien vuoksi yksilöidyistä perusteluista ilmenevällä tavalla. Sen päätelmän numero, mihin uusi lupamääräys tai lupamääräyksen tarkistaminen kokonaan tai osittain perustuu, on esitetty ko. perustelussa. Muilta osin aluehallintovirasto on hyväksynyt asiassa 2) jätetyn hakemuksen esitykset ja perustelut sille, ettei lupamääräyksiä ole päätelmien vuoksi ollut tarpeen tarkistaa. Päätöksessä on määrätty päätelmän 52. mukaisesti haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastauskaasujen talteenotosta ja talteenottolaitteistojen päästöraja-arvoista. Haihtuvien nestemäisen hiilivetyjen purkauskaasujen talteenotosta ei ole annettu määräyksiä, sillä laivojen purkamisen läpijuoksu alittaa päätelmän 1 miljoonan kuution kynnysarvon. Vuosina nestemäisiä haihtuvia hiilivetyjä on purettu laivoista säiliöihin keskimäärin

246 246 (290) noin m 3 /a. Lisäksi laivojen purku säiliöihin on ohjeistettu ja tapahtuu haihtuvien hiilivetyjen päästöjä minimoivalla tavalla. Porvoon jalostamon rikin talteenottoyksiköiden (RTO) rikin talteenottoasteet ovat viimeisimmissä mittauksissa olleet: RTO 3 97,36 % (2012), RTO 4 99,11 % (2010), RTO 5 98,75 % (2010) ja RTO 6 98,8 % (2012). Päätelmän 54. mukaisten jätekaasujen rikin talteenottojärjestelmien rikin talteenoton tehokkuuden tulee olemassa olevilla yksiköillä olla vähintään 98,5 %. RTO 3 -yksikön talteenottoaste on alle 98,5 %, mutta hakijan mukaan rikkilaitoksen talteenottoaste on kokonaisuutena keskimäärin 98,5 %. Aluehallintovirasto katsoo talteenottoastetta koskevan ympäristötehokkuustasovaatimuksen kokonaisuutena täyttyvän, mutta on lupamääräyksessä 48. määrännyt RTO 3 -yksikön rikin talteenottoasteen tehostamista koskevasta selvityksestä ja lupamääräyksessä 56. rikin talteenottoasteen tarkkailusta määräaikaisin mittauksin. Lisäksi lupamääräyksessä 39. määrätään yksiköiden talteenottoasteen ja käytettävyyden pitämisestä mahdollisimman korkeana. Päätöksessä on sovellettu päätelmiä 57. ja 58. (ns. päästökatot) hakijan esityksestä. Päätelmiä 57. ja 58. koskevissa esityksissään hakija on esittänyt laskennassa käytettävän kullekin yksikölle BAT-päästötasojen ylätasoa siitä riippumatta, mikä päästötaso kullakin yksiköllä päästötarkkailun perusteella on saavutettu ja saavutetaan. Päätelmien 57. ja 58. mukaisessa menetelmässä päästökattoon mukaan otettavissa yksiköissä syntyviä päästöjä hallitaan ottamalla käyttöön ja soveltamalla parhaiten soveltuvaa BATtekniikoiden yhdistelmää kaikissa asianomaisissa yksiköissä ja seuraamalla niiden tehokuutta siten, että tuloksena olevien kokonaispäästöjen määrä on yhtä suuri tai pienempi kuin päästöjen, jotka syntyisivät päätelmissä 24., 26., 34., 36. ja 54. mainittujen BAT-päästötasojen yksikkökohtaisella soveltamisella. BAT-päästötasojen ylätasoa käyttämällä Porvoon jalostamon kokonaispäästöt kasvaisivat nykyisestä eivätkä ylätason pitoisuudet kaikkien yksiköiden osalta vastaa niitä SO 2- ja NO 2-pitoisuuksia, jotka yksiköllä nykyisin saavutetaan, kuten päätelmissä 57. ja 58. edellytetään. Näin ollen aluehallintovirasto on tarkistanut asian 2) hakemuksessa esitettyjä päästötasoja siten, kuin lupamääräysten yksilöidyissä perusteluissa on esitetty. Lupaharkinnan ja lupamääräysten yleiset perustelut Porvoon jalostamon toiminnot kattavat jalostamon prosessiyksiköt, NEXBTL-laitokset, kattilat K1, K2 ja K5, kaasuturbiinivoimalaitokset KTVL2 ja KTVL 3, jätevesilaitoksen, jäähdytysvesijärjestelmän pois lukien jäähdytysveden otto, säiliöalueen ja kalliovarastot, sataman ja purkaus- ja jakeluterminaalin, vesilaitoksen, jätehuollon ja muita tukitoimintoja. Jätevesien käsittelyyn jätevesilaitoksella sisältyvät jalostamon omien jätevesien lisäksi muun muassa Borealis Polymers Oy:n tuotantolaitosten jätevesien käsittely ja johtaminen. Tämän päätöksen antohetkellä voimassa olleen ympäristölupapäätöksen antamisen jälkeen jalostamolla on tapahtunut useita muutoksia, joiden yhteenveto on kuvattu edellä kertoelmaosan kohdassa Keskeiset muutokset jalostamon yksiköissä ja toiminnassa.

247 247 (290) Jalostamon toimintaa koskevia lupamääräyksiä ja lupamääräysten perusteluja on tarkistettu ja täydennetty edellä esitetyn mukaisesti päätelmien vuoksi ja asian 1) perusteella ympäristövaikutusten rajoittamisen ja tarkkailun tehostamiseksi. Lisäksi lupamääräyksiä oli tarvetta päivittää vastaamaan nykyisiä säädöksiä sekä uusia vaatimuksia. Joitakin määräyksiä on myös poistettu seuraavassa esitetyllä tavalla. Lisäksi eri viranomaisten nimet on päivitetty nykytilannetta vastaaviksi. Aluehallintovirasto on poistanut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätöksestä Nro 29/2006/2 lupamääräyksiä seuraavasti: Lupamääräykset 2. ja 3. on poistettu tarpeettomina. Kevyen polttoöljyn ja satamassa laiturissa olevien alusten polttoaineen rikkipitoisuuksista määrätään asetuksilla. Lietteenpolttokattilaa K7 koskeneet määräykset on poistettu tarpeettomana. Kattila on poistettu käytöstä. Lupamääräys 24. on poistettu hakijan esityksestä. Lupamääräys on koskenut jäähdytysveden purkupaikan ja sen edustan heikkojen jäiden alueen merkitsemistä sekä muuten poikkeavista jäistä sanomalehdessä ilmoittamista. Kuten asian 1) hakemuksen liitteessä 24 C todetaan, varsinainen Svartbäckinselkä on laitosalueen edustalla satama-aluetta eikä siihen satamatoimintojen ja lämpökuorman vuoksi pääse muodostumaan yhtenäistä jääpeitettä edes kovina talvina. Lupamääräyksen 79. mukaisesti laaditun jäähdytysvesien leviämistä ja jääpeitevaikutuksia tarkastelleen tutkimuksen perusteella jäähdytysvesien pääasialliset vaikutukset ovat rajoittuneet maalis huhtikuun tilanteeseen, jolloin kevättulvat käynnistyvät. Tulosten perusteella öljynjalostamolta ja alueen muilta teollisuuslaitoksilta purettavat jäähdytysvedet ovat voineet lyhentää kulkukelpoisen jääpeitteen kestoa muutamista päivistä korkeintaan viikkoon. Jatkuvasti sulana pysyvän satama-alueen merkitsemistä tai lyhytaikaisesta jääpeitteen keston lyhenemisestä ilmoittamista sanomalehdessä ei katsota tarkoituksenmukaiseksi ja lupamääräys on poistettu. Uudenmaan ELY-keskus on puoltanut määräyksen poistamista. Lupamääräys 32. koskien sataman jätehuoltosuunnitelmaa on poistettu tarpeettomana. Sataman jätehuoltosuunnitelma on hyväksytty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä , dnro UUDELY/139/07.00/2010. Lupamääräys 33. koskien öljypeltojen käytön lopettamista on poistettu. Öljypeltojen käyttö on lopetettu. Öljypeltoihin liittyvää tarkkailua on jatkettava, mikä on otettu huomioon tarkkailumääräyksissä. Selvitysvelvoitteita koskeneet lupamääräykset on poistettu. Selvitykset on toimitettu asianomaisille viranomaisille ja niistä on annettu tarvittaessa päätökset. Lisäksi asian 1) hakemukseen on liitetty kertoelmaosan kohdassa Asiassa 1) hakemukseen liitetyt selvitykset esitetyt selvitykset. Jalostamon ja sen energiantuotannon rikkitaseen seurantaa koskeva lupamääräys 66. on poistettu hakijan esityksen mukaisesti. Jalostamon kokonaisrikkidioksidipäästöistä noin % määritetään nykyisin jatkuvatoimisilla päästömittauksilla. Rikkitase määritetään syöttöjen sekä

248 248 (290) tuotteiden rikkimäärien ja sekä määrien perusteella. Analysointi ei ole jatkuvatoimista, vaan perustuu kertanäytteenottoihin. Rikkitaseen määrittämiseen sisältyy jatkuvatoimisia päästömittauksia suurempi epävarmuus eikä sen ylläpitämisellä saada lisävarmuutta jalostamon rikkipäästön seurantaan. Uudenmaan ELY-keskus on puoltanut määräyksen poistamista. Lupamääräys 73. on poistettu osittain jätetarkkailua koskevaan lupamääräykseen sisältyvänä ja osittain, koska se koskee käytöstä poistettua lietekattilaa K7. Porvoon jalostamon ilmaan johdettavien päästöjen päästöraja-arvoja on tarkistettu. Päästöjä ilmaan on rajoitettu ympäristö- ja terveysvaikutusten ehkäisemiseksi kokonaispäästöjä koskevalla lupamääräyksellä 2. sekä päätelmiin perustuvien parhaiden käyttökelpoisten teknikoiden käytön varmistamiseksi lupamääräyksillä 3., 4., 6. ja 7. Lisäksi lupamääräyksillä on rajoitettu energiantuotantoyksiköiden päästöjä ilmaan SUPOasetuksen (936/2014) mukaisesti. Lupamääräykseen 2. on rikkidioksidin kokonaispäästörajan lisäksi lisätty typenoksidien kokonaispäästöraja-arvo yksilöidyissä perusteluissa tarkemmin ilmenevin perustein. Tämän päätöksen antohetkellä voimassa olleen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksissä edellytetty sataman lastauskaasujen talteenoton toinen vaihe määrätään tällä päätöksellä toimeenpantavaksi myös öljyn ja kaasun jalostuksen päätelmien edellyttämänä. Lastauskaasujen talteenotolla vähennetään merkittävästi haihtuvien hiilivetyjen päästöjä ilmaan. Mereen johdettavien jätevesipäästöjen raja-arvoja on tarkistettu sekä päätelmien että vesistövaikutusten ja toisaalta jätevesilaitoksen kehittämistarpeiden johdosta. Porvoon jalostamon jätevesijärjestelmä ja sen toiminnan sekä jätevesipäästöjen tarkkailu ovat sellaisia, että jätevesipäästöjen päästöraja-arvot on tarkoituksenmukaisuuden vuoksi annettu päätelmistä poiketen kuormitusperusteisesti siten, että päästöraja-arvoihin sisältyvät nykyisellä tavalla kaikki päästöt häiriöpäästöt mukaan lukien. Porvoon jalostamon vesistövaikutuksia on arvioitu suhteessa sekä Kymijoen Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmaan että Suomen merenhoitosuunnitelmaan. Kymijoen Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmassa vuosille on teollisuuden ohjaustoimenpiteiksi asetettu häiriöiden ja onnettomuuksien estäminen ja hallinta sekä vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöjen ja huuhtoutumien selvittäminen ja vähentäminen. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman vuosille mukaan teollisuus- ja yritystoimintaa koskeviin toimenpiteisiin kuuluvat toiminnanharjoittajien pohjavesitarkkailun kehittäminen ja useamman toiminnan yhteistarkkailun edistäminen. Teollisuus- ja yritystoiminnan päästöt pintavesiin tulee saattaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiselle tasolle, mutta tietyin edellytyksin niistä voidaan poiketa. Mikäli ympäristön-

249 249 (290) laatunormit tai muut ympäristön tilan vaatimukset edellyttävät, voidaan antaa myös päätelmiä tiukempia lupamääräyksiä. Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman vuosille mukaan hyvän meriympäristön tilan saavuttamiseksi Suomenlahdella tulisi ihmisperäisen kuormituksen vähentyä fosforin osalta vähintään 38 % ja typen osalta 24 %. Ravinnepäästöjä rannikkoalueella tulee vähentää sekä haja- että pistekuormituksen osalta. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusta vähennetään pääasiassa yhdyskuntien ja teollisuuslaitosten ympäristölupien päästömääräysten kautta. Merellisten luonnonvarojen kestävän käytön ja hoidon osalta todetaan, että vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta vahvistetaan siirtämällä painopistettä istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttamiseen ja ylläpitämiseen, lisäksi tulee kehittää lupavelvoitteiden joustavuutta ja tarkistamismahdollisuuksia merenhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi. Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien tavoitteet ja toimenpiteet on otettu huomioon päätöksen lupamääräyksissä. Lupamääräysten mukainen toiminta ei vaikeuta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosille eikä Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman vuosille tavoitteiden saavuttamista. Tarkkailumääräyksiä on tarkistettu uusien säädösten, päätelmien ja tarkkailun täydentämis- ja tehostamistarpeiden vuoksi. Lisäksi on tarkistettu melun rajoittamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskevia määräyksiä ja varastointia koskevia määräyksiä. Muihin määräyksiin on tehty pienempiä tarkistuksia. Uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) momentin mukaan direktiivilaitoksen toiminnanharjoittajan on laadittava 82 :ssä tarkoitettu perustilaselvitys viimeistään muun muassa silloin, kun lupamääräyksiä tarkistetaan 81 :n perusteella. Asiassa 2) on kyse 81 :n mukaisesta lupamääräysten tarkistamismenettelystä, mutta ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukainen perustilaselvitys on esitetty jo asiaa 1) koskeneessa hakemuksessa. Aluehallintovirasto hyväksyy esitetyn selvityksen ja katsoo, että arviossa esitetyt tiedot on esitetty riittävässä laajuudessa eikä selvityksen perusteella ole tarpeen antaa tässä vaiheessa uusia määräyksiä. Neste Oyj:n mereen johtamista päästöistä aiheutuvat edunmenetykset on aiemmin korvattu kertakaikkisesti. Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu mereen johdettavien päästöjen vaikutuksien kasvua, joten uutta korvattavaa lisähaittaa ei aiheudu ympäristöluvan mukaisesti toimittaessa. Porvoon jalostamon toiminta täyttää tässä päätöksessä annetut lupamääräykset huomioon ottaen päätelmissä, ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

250 250 (290) Porvoon jalostamon toiminnasta ei aiheudu asetetut lupamääräykset huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapurussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriskit sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset Ympäristönsuojelulain (86/2000) 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 52 on sisällöltään vastaava. Uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 75 :n mukaan direktiivilaitoksen päästöraja-arvojen, tarkkailun ja muiden lupamääräysten on parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen toteuttamiseksi perustuttava päätelmiin. Päästöraja-arvot on ympäristöluvassa määrättävä siten, että päätelmien päästötasoja ei ylitetä laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa. Lupamääräys 1. Neste Oyj suunnittelee erilaisten sivutuotteeksi ja jätteeksi luokiteltujen kasvi- ja eläinrasvojen sekä muiden vastaavien syöttöjen käyttämistä NEXBTL- ja esikäsittely-yksiköissä. Jäteperäisten raaka-aineiden käyttöä on kokeiltu jalostamolla prosessoimalla em. yksiköissä käytettyä paistorasvaa. Testiajossa ei havaittu muutoksia yksiköiden päästöissä tai ympäristövaikutuksissa. Tavoitteena sivutuotteeksi, jätteeksi tai tähteeksi katsottavien rasvojen tai muiden aineiden raaka-ainekäytössä on jalostaa ne korkeamman jalostusarvon tuotteiksi. Lupamääräyksellä hyväksytään Neste Oyj:n esityksen mukaisten jäteperäisten rasvojen käyttö esikäsittelyja NEXBTL-yksiköiden raaka-aineena lukuun ottamatta vaarallisia jätteitä, joiden käyttö voi edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarvearviointia, mutta vähintään tarkempia selvityksiä niiden käyttöön liittyvistä ympäristövaikutuksista, kuten haitallisten aineiden päätymisestä yksiköissä syntyviin jätteisiin, päästöihin ilmaan tai jätevesiin. Lupamääräyksessä 1. on ympäristönsuojelulain (86/2000) 45 2 momentin perusteella rajoitettu jätteiden määrää ja laatua NEXBTL-laitoksen tuotteiden raaka-aineeksi tunnetusti soveltuviin jätteisiin Neste Oyj:n esittämien enimmäiskäyttömäärien mukaisesti muunlaisen kuin lupamääräyksen mukaisen jäteperäisten raaka-aineiden käytön ennakoimattomien haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Myös muiden kuin lupamääräyksen 1. taulukossa nimettyjen jätteiden käsittely on NEXBTL-laitoksella mahdollista Uudenmaan ELY-

251 251 (290) keskuksen kirjallisella hyväksynnällä, mikäli kyseessä on samantyyppinen jäte, eikä taulukon enimmäismääriä ylitetä. Lupamääräys 2. Porvoon jalostamon rikkidioksidin kokonaispäästöjä ilmaan on päätöksen antohetkellä voimassa olevassa ympäristöluvassa rajoitettu kaksiosaisella päästörajalla. Suhteellisella päästörajalla (rikkipäästöt suhteessa prosessiin syötettyyn rikkiin) on varmistettu toiminnan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisuus ja suhteutettu laitoksen päästöt toiminnan laajuuteen. Tonnimääräisellä päästörajalla (t/a) on varmistettu, että päästöt eivät aiheuta haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia. Lupamääräyksellä 2. muutetaan lupapäätöksen (Nro 29/2006/2) lupamääräystä 4. siten, että määräyksestä poistetaan prosenttilukuna ilmaistu suhteellinen päästöraja ja lisätään typenoksidien kokonaispäästöraja. Suhteellinen päästöraja-arvo on poistettu, koska parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesta päästötasosta määrätään tässä päätöksessä öljyjalostuksen päätelmien mukaisesti erikseen ja toisaalta koska syötön (erityisesti raakaöljyn) rikkipitoisuuden todennäköisesti jatkuvasti kasvaessa, jää suhteellinen päästöraja-arvo tarpeettomaksi, kun ympäristövaikutusten rajoittamiseksi määrättävä kokonaispäästöraja-arvo muuttuu määrääväksi. Porvoon jalostamon rikkidioksidin kokonaispäästön rajoittaminen on tarpeen toiminnasta aiheutuvien terveys- ja ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Neste Oyj on hakemuksessaan esittänyt päästöraja-arvon nostamista tasolle t SO 2/a. Esitystä on perusteltu ympäristön tilan suotuisalla kehityksellä ja jalostamon kokonaispäästötason kasvulla. Neste Oyj:n mukaan rikkidioksidin päästömäärä kasvoi vuoden 2015 seisokkiin päättyneen käyntijakson loppua kohti osoittaen, että hakemuksessa esitetty rikkidioksidipäästölle sallittava enimmäismäärä t/a on hakijan näkemyksen mukaan perusteltu. Jalostamon rikkidioksidin kokonaispäästö oli vuonna t SO 2/a. Hakemuksessa on ilmanlaadun ja bioindikaattoriseurannan perusteella katsottu, että ympäristössä on pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna saavutettu kohtuullisen hyvä tila Kilpilahden alueella rikkidioksidipäästöjen vähenemisen ansiosta. Rikkidioksidin kokonaispäästöraja-arvo on lupamääräyksessä 2. asetettu Neste Oyj:n esityksestä poiketen tasolle t SO 2/a. Aluehallintovirasto ei pidä hakijan päästöraja-arvon nostoesitystä perusteluna. Porvoon jalostamon rikkidioksidipäästöt ovat merkittävän suuret. Jalostamo on VAHTI ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen perusteella suurin yksittäinen rikkidioksidipäästöjen aiheuttaja Suomessa ja sen osuus oli noin puolet koko Uudenmaan kaikkien laitosmaisten päästölähteiden aiheuttamasta kuormituksesta ( t SO 2) vuonna Viimeisimmän, vuotta 2014 koskevan ja asian 1) hakemuksen jättämisen jälkeen raportoidun Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseurannan tulokset eivät osoita merkittäviä muutoksia Porvoon eikä Kilpilahden alueen ympäristön tilassa toisin, kuin hakemuksessa on arvioitu. Vuoden 2014 bioindikaattoriseurannan Porvoon kaupungin aluetta koskevissa johtopäätöksissä todetaan: Vuonna 2014 ilmanlaatua kuvaavat suureet indikoivat heikompaa il-

252 252 (290) manlaatua vuoteen 2009 verrattuna. Muutos oli selvin sormipaisukarpeen vaurioasteessa sekä ilmanlaatuindeksissä (muutos erittäin merkitsevä). Selvimmät muutokset jäkälälajistossa keskittyivät Porvoon keskustan, Kilpilahden ja Tolkkisen alueille, mutta köyhtyneitä havaintoaloja esiintyi laajalti. Ympäristön tilan turvaaminen vähintään nykytasolle edellyttää, etteivät jalostamon rikkidioksidipäästöt merkittävästi kasva nykytasostaan (välillä t SO 2/a vuosina ). Päästörajan nostaminen olisi myös ristiriitaista päästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden kanssa. Asiaa 1) koskevaan hakemukseen on myös liitetty selvitys rikkipäästöjen vähentämisestä, mikä on ollut pitkän tähtäimen tavoitteena jalostamon rikkidioksidipäästöjen suhteen ja tavoitteen tulee pysyä myös jatkossa. Päästöjen vähentämisen toimenpiteistä määrätään tässä päätöksessä päätelmien perusteella, mutta päästöjen vähentäminen on otettava huomioon myös kokonaispäästöraja-arvossa haitallisten ympäristövaikutusten rajoittamiseksi ja vähentämiseksi. Edelleen, kun otetaan huomioon jalostamon kokonaispäästötaso viime vuosilta syötön sisältämän rikin määrän kasvu mukaan lukien ja jalostamon voimalaitoksen uudistamisen arvioidut päästövähenemät (SO 2-vähenemä noin 300 t/a) on lupamääräyksessä 2. asetettu raja-arvo riittävä mahdollistamaan myös poikkeuksellisien vuosien päästöt. Lupamääräykseen on lisätty jalostamoa ja sen energiantuotantoyksiköitä koskeva typenoksidien kokonaispäästöraja. Kokonaispäästöraja-arvo on tarpeen, koska sen avulla rajoitetaan yksiselitteisesti jalostamon toiminnan ympäristökuormitusta häiriö- ja poikkeukselliset päästöt mukaan lukien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja terveysvaikutusten ehkäisemiseksi. Porvoon jalostamon on typenoksidipäästöjen suhteen suurin yksittäinen laitosmainen päästölähde Uudellamaalla, joten typenoksidien kokonaismäärää on rajoitettava typenoksidipäästöjen kasvun ehkäisemiseksi. Jalostamon ja sen energiantuotantoyksiköiden typen oksidien kokonaispäästö on vuosina vaihdellut välillä t NO 2/a (ja välillä ). Kokonaispäästö on asetettu tasolle t NO 2/a, mikä toiminnassa voidaan riittävällä marginaalilla saavuttaa ottaen huomioon FCC-yksiköllä heinäkuussa 2013 käyttöön otettu katalyyttinen ratkaisu, jolla FCC-yksikön typenoksidien päästöt ovat vähentyneet % sekä jalostamon voimalaitoksen uudistamisen päästöjä vähentävä vaikutus. Erityisesti FCC-yksikön typenoksidipäästövähenemä on merkittävä, sillä päästökohdan J4 NO 2-kokonaispäästö vuonna 2013 oli tonnia ja vuonna 2014 enää 291 tonnia. Lupamääräyksissä 3. ja 4. asetetut rikkidioksidin ja typenoksidien päästökattolaskennan mukaiset raja-arvot koskevat päätelmien mukaisesti jalostamon normaalia toimintaa, jonka ulkopuolelle jäävät mm. erilaiset häiriö- ja poikkeustilanteet sekä käynnistys- ja pysäytystilanteet. Näiden, päätelmien mukaisen seurannan ulkopuolelle jäävien päästöjen osuus on merkittävä. Kokonaiskuormituksen huomioon ottavat kokonaispäästörajat (t/a) ovat myös tästä syystä tarpeen rajoittamaan jalostamon kaikesta toiminnasta

253 253 (290) aiheutuvaa kuormitusta. Tämä on otettu huomioon päästöraja-arvojen noudattamisesta määrättäessä lupamääräyksessä 2. Jalostamon nykyiset energiantuotantoyksiköt on otettu ja otetaan huomioon lupamääräyksen 2. mukaisessa päästöraja-arvotarkastelussa ja ne sisältyvät jalostamon käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaan. Jalostamon energiantuotantoyksiköistä (voimalaitosta) uudistetaan tämän päätöksen kertoelmaosassa esitetyllä tavalla. Voimalaitoksen uudistamista koskevan hakemuksen mukaan myös uudet voimalaitosyksiköt liitetään osaksi koko jalostamon käyttö- ja päästötarkkailua ja ne sisältyvät jalostamon toimintojen muodostamaan kokonaisuuteen. Lupamääräyksessä 2. on selvyyden vuoksi todettu, että jalostamon energiantuotantoyksiköillä tarkoitetaan jatkossa myös uusia kattiloita K3, K4 ja K6 ja niiden käytön kokonaispäästöt lasketaan lupamääräyksen 2. mukaiseen kokonaispäästöön niiden käyttöön otosta alkaen. Lupamääräys 3. Lupamääräyksessä 3. on hakijan esityksestä asetettu päätelmän 58. mukaiseen ns. päästökattolaskentaan perustuva tiettyjen yksilöityjen yksiköiden yhteinen painotettu rikkidioksidin päästöraja-arvo. Päästöraja-arvo on laskettu päätelmän 58. mukaisella laskentakaavalla tämän päätöksen liitteessä 5. esitettyjä yksikkökohtaisia SO 2-päästötasoja sekä hakemuksen täydennyksenä ( , asia 2) toimitettuja yksikkökohtaisia savukaasumääriä käyttäen. Päästöraja-arvo on asetettu kalenterikuukauden keskiarvona. Päästöraja-arvon noudattamisesta on määrätty päätelmien ja ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla. Päästörajaarvoon verrattava toteutunut painotettu keskiarvo (pitoisuustaso) lasketaan käyttäen yksiköiden toteutunutta SO 2-pitoisuuden kuukausikeskiarvoa sekä toteutunutta savukaasumäärää. Savukaasumäärät määritetään tämän päätöksen liitteessä 6. esitetyllä tavalla käyttäen kullekin yksikölle joko toteutunutta polttoaineen kulutuksen määrätietoa, toteutunutta rikillisen syötön määrätietoa tai muuta toteutunutta muuttujaa koskevaa tietoa. Savukaasumäärien määritystapa on hakijan esityksen mukainen ja perustuu öljynja kaasunjalostuksen vertailuasiakirjan (2015) liitteen 8.6 mukaiseen menetelmään. Päästöraja-arvo koskee yksiköiden normaalia toimintaa. Päästöraja-arvoa ei siten sovelleta yksiköiden käynnistys- tai pysäytystilanteissa eikä erilaisissa poikkeama- tai häiriötilanteissa. Jalostamon normaali toiminta, jolloin päästöraja-arvoa on noudatettava, on määritelty tämän päätöksen liitteessä 6. Päätelmän 58. mukaisen päästöraja-arvon laskennassa on osittain hyväksytty hakijan esitykset yksikkökohtaisten päästötasojen (BAT-AEL) ja painotuksessa käytettävien savukaasumäärien osalta. Aluehallintoviraston päätelmän 58. mukaisessa päästöraja-arvolaskennassa on hakijan esityksen mukaisesti käytetty polttoyksiköiden ja FCC-yksikön vuosina 2014 ja 2015 toteutuneita savukaasumääriä suurseisokki (huhti kesäkuu 2015) pois lukien. Edellä mainitut päästöraja-arvon laskennassa käytetyt, päätöksen liitteessä 6. esitetyllä tavalla määritetyt yksikkökohtaiset vuosina 2014 ja 2015 toteutuneet savukaasumäärät on lukuarvoina esitetty asian 2) hakemuksen saapuneessa täydennyksessä.

254 254 (290) Rikkilaitoksen eli rikin talteenottoyksiköiden päästöraja-arvo-osuuden laskentaan on hakijan esityksen mukaisesti käytetty vertailuasiakirjan liitteessä 8.6 esitettyä yksinkertaistettua laskentaa päätöksen liitteessä 6. esitetyllä menetelmällä, mutta osittain hakijan esityksestä poikkeavilla lukuarvoilla. Muuttujana tässä laskennassa käytetään rikin talteenottoyksiköiden rikillisen syötön määrää (t/h), joka liitteessä 6. esitetyllä tavalla muunnetaan kertoimen avulla laskennalliseksi savukaasumääräksi. Aluehallintovirasto on hyväksynyt hakijan esityksen, jonka mukaan kertoimena käytetään arvoa 1,386 Nm 3 /kg, joka on määritetty vertailuasiakirjan liitteen 8.6 kohdassa B.4.5 esitetystä taulukosta käyttäen syötön H 2S-pitoisuutena 80 vol-% ja rikin talteenottoasteena 98,5 %, jolloin 98 % ja 99 % taulukkoarvoista saadaan interpoloimalla em. kerroin. Kerroin kuvaa riittävästi Porvoon jalostamon rikintalteenottoyksiköitä, joille vuonna 2010 ja 2012 tehtyjen mittausten perusteella on keskimääräiseksi talteenottoasteeksi määritetty 98,5 % ja joiden syötön H 2S-pitoisuus on 82 vol-%. Vertailuasiakirjan liitteen 8.6 laskentamenetelmässä käytetään rikin talteenottoyksiköiden osalta myös SO 2-päästönä laskennallista arvoa. Vertailuasiakirjan liitteen 8.6 kohdassa B.4.7 esitetystä taulukkoarvoista interpoloitu laskennallinen päästö on mg SO 2/Nm 3. Hakija on esittänyt rikkilaitoksen osuuden määrittämisessä käytettävän muista yksiköistä poiketen rikin talteenottoyksiköiden kapasiteettiin perustuvaa rikillisen syötön määrää eikä vuosien 2014 ja 2015 toteutunutta määrä, kuten muille päästöraja-arvolaskennassa huomioon otettaville yksiköille. Lisäksi hakija on esittänyt kapasiteettiin perustuvan rikillisen syötön määrään lisättävän +5 % RTO-yksiköillä vuoden 2015 seisokissa käyttöön otetun happirikastuksen vaikutuksen huomioon ottamiseksi. Hakija on perustellut kapasiteettiin perustuvan määrän käyttöä asian 2) hakemuksen saapuneessa täydennyksessä seuraavasti: Rikintalteenottolaitosten päästökaton laskennassa on käytetty laitosten kapasiteettia, koska RTO-yksiköillä on pystyttävä käsittelemään RTO-yksiköiden kapasiteetin mukainen rikillinen syöttö kaikissa ajotilanteissa. Muut yksiköt käyvät kulloisenkin ajotilanteen mukaisella tavalla ja tuottavat tällöin syntyvän hapankaasumäärän RTO-yksiköillä käsiteltäväksi. Mikäli RTO-yksiköiden kohdalla käytettäisiin vuosien kuukausikeskiarvoja, tämä ei kuvaisi RTO-yksiköiden osalta riittävän hyvin kuukausien vaihtelua. Tällöin määritetty kiinteä päästökatto ei olisi määritetty kaikille normaaleille ajotilanteille, joita voi esiintyä päästökaton soveltamisen aikana. Toisaalta asian 2) hakemuksen saapuneessa täydennyksessä on todettu, että prosessiuunien ja RTO-yksiköiden savukaasumäärät ovat seuraavassa kuvassa esitetyllä tavalla riippuvaisia toisistaan. Mikäli prosessiyksiköitä on vähemmän, toiminnassa syntyy myös vähemmän H 2S-pitoisia kaasuja, jotka käsitellään RTO-yksiköillä. Kuvassa on esitetty prosessiuunien savukaasumäärien ja rikkilaitosten hapankaasusyöttömäärien korrelointi vuosien prosessiuunien ja RTO-yksiköiden savukaasumäärien vaihtelut kuukausikeskiarvoina.

255 255 (290) Hakijan esityksen mukainen rikkilaitoksen osuuden korostaminen käyttämällä poikkeuksellisesti täyttä kapasiteettia nostaisi keinotekoisesti SO 2- päästökattoa merkittävästi eikä aluehallintovirasto pidä esitystä edellä yksiköiden riippuvuuksista esitettyjen tietojen perusteella perusteltuna eikä päätelmän 58. mukaisena. Päätelmä 58. edellyttää yksiköiden yhdenmukaista käsittelyä ja päätelmän mukaisessa menetelmässä päästökattolaskennan mukaisten kokonaispäästöjen tulisi olla korkeintaan sama tai pienempi kuin yksikkökohtaisia päätelmiä soveltaen. Lisäksi on merkille pantavaa, että päätelmän 58. mukainen päästöraja-arvo on voimassa jalostamon normaalin toiminnan aikana, eikä sitten koske häiriö- ja poikkeustilanteita. Aluehallintoviraston päätelmän 58. mukaisen päästöraja-arvon laskennassa on siten käytetty hakijan esityksestä poiketen myös rikkilaitokselle savukaasumääriä, jotka perustuvat vuosien 2014 ja 2015 toteutuneeseen rikillisen syötön määrään huhti kesäkuu 2015 pois lukien. Savukaasumäärät on laskettu rikillisen syötön määrästä edellä esitettyä kerrointa (1,386 Nm 3 /kg) käyttäen. Hakija on lisäksi esittänyt rikin talteenottoyksiköiden rikillisen syötön määrää lisättävän +5 %. Asian 2) hakemuksen saapuneessa täydennyksessä esitystä perustellaan rikkilaitoksella kesäkuussa 2016 koekäyttöön otetulla happirikastuksella, jonka ansiosta rikin talteenottoyksiköt kykenevät käsittelemään aiempaa suurempaa rikkikuormaa ja niiden operointi poikkeustilanteissa on joustavampaa. Aluehallintovirasto hyväksyy hakijan esityksen happirikastuksen vaikutuksen huomioon ottamisesta ja on lisännyt päästöraja-arvolaskennassa käyttämäänsä rikillisen syötön määrään +5 %. Liitteessä 5. on esitetty ne yksiköt ja yksikön laitteet (esim. prosessiuuni), joita lupamääräys 3. koskee. Yksiköt ovat hakijan esityksen mukaiset (hakemuksen täydennys , asia 2). VY- ja HEY-yksikkö eivät hakijan esityksen mukaisesti sisälly laskentaan, sillä nykytietojen mukaan yksiköt eivät ole käytössä päästöraja-arvon voimaan tulessa. Uudet yksiköt kuten

256 256 (290) SDA-yksikkö ja uudet kattilat K3, K4 ja K6 voidaan lisätä päästökattoon myöhemmin Neste Oyj:n sitä erikseen hakiessa. Liitteessä 5. on lisäksi esitetty ne päästötasot, joita aluehallintovirasto on päästöraja-arvon laskennassa käyttänyt. Päätelmän 58. mukaan laskennassa käytetään kullekin yksikölle sellaista päätelmiin perustuvaa päästötasoa, joka yksikön osalta saavutetaan, mikä ei aina ole sama kuin BATpäästötason ylätaso. Kaasua polttaville uuneille ja kattilalle K5 on asetettu päästötaso 35 mg SO 2/Nm 3 hakijan esityksen mukaisesti ja ottaen huomioon polttokaasun laadunvaihtelu. Kattiloille K1 ja K2 on hakijan esityksen mukaisesti käytetty päätelmän 36. taulukon 14. mukaista päästötason ylätasoa. Kattiloiden K1 ja K2 osalta on lisäksi noudatettava lupamääräyksiä 10. ja kattilan K5 osalta lupamääräystä 13. Hakija on esittänyt FCCyksikölle käytettäväksi päätelmän 26. taulukon 6. BAT-päästötason ylätason mukaista SO 2-pitoisuutta (600/800 mg/nm 3 ). Kuitenkin FCC-yksikön toteutunut päästötaso on ulkopuolisen mittaajan (Ramboll) tekemien päästömittausten mukaan ollut vuonna 2012 tasolla 182 mg/so 2 m 3 n (O 2 3 %) ja vuonna 2014 kahden eri päivän mittauksissa 218 ja 236 mg/so 2 m 3 n (O 2 3 %). Hakemuksen (asia 2) täydennyksen liitteessä 3. on esitetty jatkuvatoimisiin mittauksiin perustuvat vuosikeskiarvot 209 (2014) ja 220 mg/so 2 m 3 n (O 2 3 %) (2015). Aluehallintovirasto katsoo, ettei hakijan esitys vastaa SO 2-päästötasoa, joka FCC-yksiköllä saavutetaan. Aluehallintoviraston päästöraja-arvolaskennassa FCC-yksikölle on asetettu päästötasoksi 300 mg/so 2 m 3 n (O 2 3 %), mikä esitettyjen mittaustulosten perusteella on normaalitoiminnassa selvällä marginaalilla saavutettu. Hakija on esittänyt, että päästökattolaskenta sekä voimassa oleva numeroarvo kiinteälle päästökatolle kuvataan jalostamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelmassa, jonka muutokset kuten muutokset savukaasumäärissä hyväksyisi Uudenmaan ELY-keskus. Päästöraja-arvo (numeroarvo) tulee kuitenkin määrätä toimivaltaisen lupaviranomaisen toimesta. Näin ollen lupamääräyksessä on määrätty toiminnan muutokseen liittyvän päästörajaarvon tarkistamista koskevan hakemuksen tekemisestä tarvittaessa lupaviranomaisille. Päästöraja-arvoon verrannollisen kuukausikeskiarvon määrittämisestä on määrätty päätelmien mukaisesti. Kuukausikeskiarvon laskentaan käytettävistä hyväksyttävästi jatkuvatoimisesti mitatuista tuntikeskiarvoista saadaan vähentää mittausepävarmuus lupamääräyksessä esitetyllä tavalla. Lupamääräys 4. Lupamääräyksessä 4. on hakijan esityksestä asetettu päätelmän 57. mukaiseen ns. päästökattolaskentaan perustuva tiettyjen yksilöityjen yksiköiden yhteinen painotettu typenoksidien päästöraja-arvo. Päästöraja-arvon laskenta on muilta osin sama kuin rikkidioksidin päästöraja-arvolle, mutta rikin talteenottoyksiköt eivät sisälly laskentaan. Yksiköt, joihin päästöraja-arvoa sovelletaan, on esitetty tämän päätöksen liitteessä 5. ja hakijan esityksen mukaiset kuten edellä lupamääräyksen 3. perusteluissa on tarkemmin sanottu.

257 257 (290) Typenoksidien päästöraja-arvon laskentamenetelmä on esitetty tämän päätöksen liitteessä 6. Laskennassa käytetyt savukaasumäärät ovat samat kuin SO 2-päästöraja-arvon laskennassa polttoyksiköille ja FCC-yksikölle käytetyt. Liitteessä 5. on esitetty ne päästötasot, joita aluehallintovirasto on lupamääräyksen 4. mukaisessa typenoksidien päästöraja-arvon laskennassa käyttänyt. Päätelmän 57. mukaan laskennassa käytetään kullekin yksikölle sellaista päätelmiin perustuvaa päästötasoa, joka yksikön osalta saavutetaan, mikä ei aina ole sama kuin BAT-päästötason ylätaso. Kaasua polttavien polttoyksiköiden ja kattilan K5 osalta on hakijan esityksen mukaisesti käytetty päätelmän 34. taulukon 10. mukaista päästötason ylätasoa (150 mg NO 2/Nm 3 ), minkä aluehallintovirasto on arvioinut käytettävissä olevien mittaustulosten perusteella perustelluksi. Kattiloille K1 ja K2 on hakijan esityksen mukaisesti käytetty päätelmän 34. taulukon 11. mukaista päästötason ylätasoa (300 mg NO 2/Nm 3 ). Kattiloiden K1 ja K2 osalta on lisäksi noudatettava lupamääräystä 10. ja kattilan K5 osalta lupamääräystä 13. Hakija on esittänyt FCC-yksikölle käytettäväksi päätelmän 24. taulukon 4. mukaista ylätasoa (300 mg NO 2/Nm 3 ). FCC-yksikön jatkuvatoimisissa päästömittauksissa vuoden 2014 keskiarvo oli 163 mg NO 2/m 3 n ja vuoden 2015 keskiarvo 81 mg NO 2/m 3 n. Rambollin vertailumittauksissa vuonna 2014 mittaustulokset olivat 101 ja 67 mg NO 2/m 3 n (O 2, 3 %). Hakemuksen täydennyksen (asia 1) mukaan heinäkuussa 2013 on otettu käyttöön katalyyttinen ratkaisu, jolla on vähennetty yksikön NO X-päästöjä noin %. Aluehallintovirasto katsoo, ettei hakijan esitys vastaa NO 2- päästötasoa, joka FCC-yksiköllä saavutetaan. Näin ollen päästörajaarvolaskennassa FCC-yksikölle on asetettu päästötasoksi 200 mg/no 2 m 3 n (O 2 3 %), mikä esitettyjen mittaustulosten perusteella saavutetaan FCCyksiköllä normaalitoiminnassa selvällä marginaalilla. Muilta osin, rikin talteenottoyksiköihin liittyviä seikkoja lukuun ottamatta, perustelut ovat lupamääräyksen 3. perusteluiden mukaiset. Lupamääräykset 5. ja 6. Lupamääräyksissä määrätään leijukatalyyttisen krakkausyksikön eli FCC-yksikön hiukkaspäästöraja-arvoista. Lupamääräyksessä 5. määrätään päätöksen antohetkellä voimassa olevan lupapäätöksen mukaisesta hiukkaspäästöraja-arvosta siihen saakka, kunnes öljynjalostuksen päätelmien mukainen, lupamääräyksessä 6. asetettu päästöraja-arvo tulee voimaan. Päätelmien mukainen hiukkaspäästöraja-arvo on määrätty päätelmän 25. ja taulukon 5. ja hakijan esityksen perusteella päästötason (BAT-AEL) ylärajan mukaisesti. Yksikössä käytössä olevat pölynpoiston tekniikat mukaan lukien metallipäästöjen hallinta ovat päätelmien mukaiset, mutta hakemusaineistossa ja lupaneuvottelussa esiin tuodulla tavalla pölynpoisto ei kaikilta osin ole toiminut odotetulla tehokkuudella. Pölyerottimien käytettävyys on ollut hyvä, mutta nelivaiheisen pölynerotuksen kolmannessa vaiheessa on esiintynyt häiriöitä.

258 258 (290) Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella aluehallintovirasto arvioi, että lupamääräyksen 6. mukaiseen päästöraja-arvoon on mahdollista päästä nykytilanteessa yksikön normaalin toiminnan aikana. Kuitenkin, mikäli päästöraja-arvoa ei alkaen muuten saavuteta, on yksikön pölynpoistoa lupaneuvottelussa esitetyllä tavalla teknisesti mahdollista tehostaa kolmannessa pölynpoistovaiheessa lisäämällä vaiheeseen joitakin sykloneja. Koska hakija on esittänyt selvittävänsä asiaa, ja ottaen huomioon yksikön nykyinen, pääasiassa lupamääräyksen 6. mukaisen päästöraja-arvon mukainen päästötaso, ei aluehallintovirasto ole katsonut tarpeelliseksi määrätä pölynpoiston tehostamistoimenpiteistä selvittämistä erikseen. Päästöraja-arvo ei koske FCC-yksikön käynnistys- ja pysäytysjaksoja eikä lupamääräyksessä 6. lueteltuja FCC-yksikön poikkeuksellisia tilanteita. Päästöraja-arvoon verrannollisen kuukausikeskiarvon määrittämisestä on määrätty päätelmien mukaisesti. Kuukausikeskiarvon laskentaan käytettävistä hyväksyttävästi mitatuista tuntikeskiarvoista saadaan vähentää mittausepävarmuus lupamääräyksessä esitetyllä tavalla. Lupamääräys 7. Määräyksessä on määrätty prosessiyksiköiden polttoyksiköiden hiilimonoksipäästöraja-arvosta päätelmän 37. edellyttämällä tavalla. Energiantuotantoyksiköiden osalta on hiilimonoksidin päästöraja-arvoista määrätty tarpeellisilta osin erikseen. Kattiloille K1 ja K2 tai kaasuturbiinivoimalaitokselle KTVL2 ei ole asetettu hiilimonoksidin päästöraja-arvoa, sillä yksiöiden jäljellä oleva käyttöaika on vähäinen eikä yksiköille asetettu hiilimonoksidin päästöraja-arvoa myöskään SUPO-asetuksen mukaiset päästöraja-arvot toimeen panneessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä Nro 4/2016/1, Päästöraja-arvon noudattamisesta on lupamääräyksessä 7. määrätty päätelmien edellyttämällä tavalla. Jatkuvatoimisiin mittauksiin perustuvan kuukausikeskiarvon laskentaan käytettävistä hyväksyttävästi mitatuista tuntikeskiarvoista saadaan vähentää mittausepävarmuus lupamääräyksessä esitetyllä tavalla. Polttoaineteholtaan vähintään 100 MW polttoyksiköiden (Porvoon jalostamolla VY2-yksikön uuni BA-66001) hiilimonoksidipäästö on mitattava jatkuvatoimisesti, muilta osin päästöraja-arvon noudattaminen arvioidaan määräaikaisten mittauksien avulla. Lupamääräys 8. Lupamääräyksen 8. mukaiset olemassa olevien energiantuotantoyksiköiden piippujen korkeudet täyttävät SUPO-asetuksen (VNA 936/2014) 3 :ssä asetutut edellytykset. Lupamääräykset Lupamääräysten perustelut ovat tällä päätöksellä korvattavan Etelä-Suomen aluehallintoviraston lainvoimaisen päätöksen Nro 4/2016/1, lupamääräysten mukaiset ja kuuluvat seuraavasti. Kattiloiden K1 ja K2 sekä kaasuturbiinivoimalaitoksen KTVL2 jäljellä oleva käyttöaika on rajattu hakijan esityksen mukaisesti tuntiin

259 259 (290) välisenä aikana SUPO-asetuksen 6 :n soveltamisen edellyttämällä tavalla. Jäljellä olevaa käyttöaikaa on seurattava ja siitä on raportoitava lupamääräyksen noudattamisen valvomiseksi. Neste Oyj on sitoutunut käyttämään höyrykattiloita K1 ja K2 sekä kaasuturbiinivoimalaitosta KTVL ja välisenä aikana enintään tuntia. Lupamääräyksillä 10. ja 11. on siten vahvistettu SUPOasetuksen 6 :n mukaiset päästöraja-arvot edellä mainituille energiantuotantoyksiköille 6 :n mukaiselle siirtymäajalle. Kaasuturbiinivoimalaitoksen KTVL3 päästöraja-arvot on asetettu lupamääräyksessä 12. SUPO-asetuksen 4 :n edellyttämällä tavalla asteuksen liitteen 2 taulukon 13 perusteella. Kaasuturbiinivoimalaitoksen KTVL3 pääpolttoaine on maakaasu, minkä mukaan päästöraja-arvot on asetettu. Koska kaasuturbiinivoimalaitos KTVL3 tuottaa sekä sähköä että lämpöä (höyryä) ja sen kokonaishyötysuhde on yli 75 %, on typenoksidien päästörajaarvo asetettu taulukon 13 alaviitteen 2 mukaisesti. Lisäksi taulukon 13 alakohdan mukaan on määrätty päästöraja-arvojen olevan voimassa ainoastaan kaasuturbiinin kuormituksen ollessa yli 70 %. Jalostamon kattilassa K5 (BF-6105) käytetään pääpolttoaineena maakaasua ja lisäksi jalostamokaasua. Hakemuksen (asia 1) saapuneen täydennyksen mukaan jalostamokaasua on alettu käyttämään kattilalla K5 vuonna 2013 jätetyn hakemuksen jälkeen. Neste Oyj esittää em. täydennyksessä SUPO-asetuksen sisältämiin joustoihin perustumatonta siirtymäaikaa SUPO-asetuksen 19 :n soveltamisesta määrättäessä. SUPOasetus ei kuitenkaan mahdollista muita kuin asetuksen mukaisia poikkeamia ja joustoja. Tältä varalta Neste Oyj on esittänyt toissijaisesti muuttavansa kattilan K5 käyttötapaa niin, että jalostamokaasun osuus olisi vähintään 50 %. Hakijan esityksen mukaisesti kattilalle K5 on asetettu SUPOasetuksen 19 1 momentin mukaisesti jalostamokaasun polttoon perustuvat päästöraja-arvo momentin mukaisia päästöraja-arvoja ei ole asetettu. Sen sijaan on asetettu SUPO-asetuksen mukaiset päästörajaarvo erikseen maakaasun poltolle ja erikseen jalostamokaasun poltolle. Jalostamokaasun typenoksidien päästöraja-arvoa asetettaessa on otettu huomioon, että kattila K5 on vanha olemassa oleva energiantuotantoyksikkö. Jalostamokaasun ja muun jalostamon yksiköissä poltettavan polttokaasun lämpöarvo vastaa maakaasun lämpöarvoa, joten jalostamo- ja polttokaasuja ei katsota jalostamojakeiden kaasutuksessa saaduiksi lämpöarvoltaan vähäisiksi kaasuiksi. Jalostamokaasun polton typenoksidien päästörajaarvo on siten lupamääräyksessä 13. määrätty SUPO-asetuksen liitteen 2 taulukon 3 kohdan Energiantuotantoyksikkö, jossa poltetaan muita kuin edellä mainittuja kaasuja mukaan. Päästöraja-arvojen noudattamisen arvioinnista ja mittaustulosten vertaamisesta päästöraja-arvoihin on määrätty SUPO-asetuksen mukaiseksi. Rajoitetun käyttöajan ( tuntia) piiriin kuuluvien yksiköiden päästörajojen noudattamisesta on määrätty SUPO-asetuksen 15 :n mukaisesti ottaen

260 260 (290) huomioon toiminnan aloittamiseen myönnetyn luvan myöntämisajankohta. Muiden yksiköiden osalta päästörajojen noudattamisesta on määrätty 14 :n mukaisesti. Lupamääräyksessä 14. on määrätty mittaustulosten käsittelystä ja mittausepävarmuuden huomioon ottamisesta ennen saatujen tulosten vertaamista voimassa oleviin päästöraja-arvoihin. Menettelyt koskevat jatkuvatoimisia mittauksia. Aluehallintovirasto on katsonut, että kertaluonteisen mittausten mittausepävarmuus sisältyy asetettuihin raja-arvoihin. Lupamääräys 15. Määräys on päätöksen antohetkellä voimassa olevan lupapäätöksen lupamääräyksen 16. mukainen sellaisena kuin muutettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä Nro 31/2010/1, Määräyksestä on poistettu vanhentuneet osat. Lupamääräys on voimassa asti, minkä jälkeen noudatetaan lupamääräystä 16. Lupamääräys 16. Lupamääräyksessä määrätään haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastaamisesta ilmaan johdettavien haihtuvien orgaanisten hiilivetypäästöjen (VOC) talteenotosta jalostamon satamassa öljynjalostuksen päätelmien päätelmän 52. mukaisesti. Päätelmän mukaan talteenoton tulee kattaa kaiken haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastauksen. Haihtuvilla nestemäisillä hiilivedyillä tarkoitetaan päätelmien määritelmien mukaisesti öljytuotteita, joiden Reid-höyrynpaine (RVP) on yli 4 kpa. Päätelmää sovelletaan Porvoon jalostamon satamaan sillä merialusten vuotuinen läpijuoksu on suurempi kuin 1 miljoona m 3. Hakijalta on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä Nro 29/2006/2, edellytetty laivojen lastauksen syrjäytyskaasujen VOC-päästöjen talteenotto- tai hävitysjärjestelmää, joka kattaa kevyiden ja keskitisleiden lastauksen. Talteenottojärjestelmän käyttöönottoa on hakijan hakemuksesta jatkettu vuoden 2011 lopusta vuoden 2013 loppuun ja edelleen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä Nro 31/2010, on hyväksytty talteenottojärjestelmän osittainen käyttöön otto edellytyksenä selvittää kevyiden tisleiden kaiken lastauksen kytkeminen talteenottojärjestelmään mennessä. Hakijan tuli jättää tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä koskeva selvitys asiaa 1) koskevan hakemuksen liitteenä. Selvitys on yleispiirteinen ja päätyy esittämään uuden selvityksen tekemistä lastauskaasujen talteenottotekniikan käyttöön ottamisesta myös laitureille 1, 2 ja 4 vuoden 2016 aikana päätelmien julkaisuajankohta huomioon ottaen. Uutta selvitystä ei ole toimitettu, mutta asiassa 2) esitetyssä täydennyksessä ja lupaneuvottelussa esitetyn mukaan hakija suunnittelee lastauskaasujen talteenoton laajentamista kaikille niille laitureille, joilla lastataan päätelmien mukaisia haihtuvia nestemäisiä hiilivetyjä. Lastauskaasujen talteenoton laajennus voisi valmistua aikaisintaan lokakuussa Talteenoton laajennuksesta ei ole tehty toteutuspäätöstä. Vaikka talteenoton laajennus toteutettaisiin, katsoo hakija, että haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen (käytännössä bensiinin) lastauksessa haihtuvien hiilivetyjen talteenottolaitokseen johdettavien hiilivetyjen kokonaismäärä voi tällöin normaalitilanteessa olla enintään 85 % kaiken ao. tuotteiden lastauksen määristä. Lupaneuvotte-

261 261 (290) lussa todettiin talteenoton ulkopuolelle jäävään 15 %:iin sisältyvän mm. laivoja, jotka eivät pysty kytkeytymään laitteistoon, mahdollisesta ruuhkasta johtuvat manööveritilanteet sekä talteenottolaitteistojen huollot ja häiriötilanteet. Aluehallintovirasto katsoo, että hakijalta on vuodesta 2006 alkaen edellytetty päätelmän 52. mukaisesti vähintään kevyet tisleet kokonaisuudessaan kattavaa sataman lastausten VOC-päästöjen vähentämistä ja hakija on edellä mainitulla tavalla selvittänyt päätelmän 52. vaatimuksen mukaisen järjestelmän käyttöönottoa, millä jalostamon sataman tapauksessa tarkoitetaan nykyisen järjestelmän laajennusta. Näillä perustein aluehallintovirasto on määrännyt laivojen lastauksen VOC-päästöjen vähentämisestä päätelmän 52. edellyttämällä tavalla ja katsoo, että hakijan on mahdollista päästä määräyksen mukaiseen kattavuuteen ottamalla kaasujen talteenotto käyttöön esimerkiksi laitureilla 1, 2 ja/tai 4. Aluehallintovirasto on hyväksynyt hakijan esityksen siitä, että osa haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastauksista jää olosuhteiden pakosta talteenoton ulkopuolelle. Talteenoton ulkopuolelle jäävien lastausten osuus ei kuitenkaan saa ylittää määrättyä 15 %. Päätelmän 52. mukaiset päästöraja-arvot on määrätty hakijan esityksen ja päätelmien taulukon 16. mukaisesti. Sataman olemassa oleva lastauskaasujen talteenottolaitteisto on päätelmän 52. tekniikan iii) höyryjen talteenotto adsorboimalla mukainen ja talteenottojärjestelmän laajennuksessa lisälaiturit on tarkoitus liittää samaan laitteistoon. Määräys koskee myös laiturilla 8 lastattavia haihtuvia nestemäisiä hiilivetyjä ja laiturilla 8 käytössä olevaa pesuria tai muuta vastaavaa hiilivetypäästöjen vähentämiseen käytettävää laitteistoa. Tarkkailusuunnitelmassa tulee määritellä ne satamassa lastattavat tuotteet ja muut aineet tai komponentit, joita päätelmien haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen määritelmä koskee. Vuosiraportoinnissa on erikseen raportoitava näiden hiilivetyjen lastaukset satamassa sekä esitettävä talteenoton piiriin kuuluneiden lastausten aste (prosenttiosuus kaikista ao. hiilivetyjen lastauksista). Lisäksi vuosiraportissa on esitettävä talteenottolaitteistojen talteenottoaste esimerkiksi vuosikeskiarvona. Lastauskaasujen talteenottolaitteistoa, pesuria ja/tai muita vastaavia haihtuvien orgaanisten hiilivetypäästöjen vähentämiseen tarkoitettuja laitteita on käytettävä aina, kun se teknisesti on mahdollista. Aluehallintovirasto katsoo, että laitteita tulisi käyttää aina kun mahdollista myös muiden kuin päätelmien määritelmän mukaisien haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastauksiin, esimerkiksi keskitisleiden lastauksiin. Muiden kuin haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen osalta ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista antaa määräystä. Määräyksen päästöraja-arvot koskevat päätelmien mukaisesti vain haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastausta. Talteenottoasteesta ei ole katsottu tarpeelliseksi antaa määräystä, vaan poistokaasujen päästöraja-arvoja voidaan pitää riittävänä.

262 262 (290) Lupamääräys 17. Määräys on päätöksen antohetkellä voimassa olleen lupapäätöksen lupamääräyksen 16. mukainen. Lupamääräys on voimassa asti, minkä jälkeen noudatetaan lupamääräystä 18. Lupamääräys 18. Lupamääräyksessä määrätään haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastaamisesta ilmaan johdettavien haihtuvien orgaanisten hiilivetypäästöjen (VOC) talteenotosta jalostamon jakeluterminaalissa eli autoja rautatielähettämöllä öljynjalostuksen päätelmien päätelmän 52. mukaisesti. Päätelmän mukaan talteenoton tulee kattaa kaiken haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastauksen. Haihtuvilla nestemäisillä hiilivedyillä tarkoitetaan päätelmien määritelmien mukaisesti öljytuotteita, joiden Reidhöyrynpaine (RVP) on yli 4 kpa. Päätelmää sovelletaan Porvoon jalostamon jakeluterminaaliin sillä lastaamisen vuotuinen läpijuoksu on suurempi kuin m 3. Jakeluterminaalin lastauskaasujen nykyinen talteenottojärjestelmä kattaa autolähettämön bensiinin ja dieselin lastauksen kokonaisuudessaan ja junalähettämöllä kaksi lastausvartta. Talteenoton kattavuus on kevyiden ja keskitisleiden osalta 100 %. Hakija on esittänyt, että päätelmä 52. ei koske junien lastausta. Aluehallintovirasto katsoo, etteivät päätelmät näiltä osin ole yksiselitteiset, mutta ei kuitenkaan ole perusteita rajata junalastauksia olemassa olevalta laajuudeltaan pois, vaan on tarkoituksenmukaista säilyttää vähintään nykyinen kattavuus lastauskaasujen talteenotossa ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 :n mukaisten periaatteiden mukaisesti. Nykyisen kattavuuden säilyttäminen koskee niin junalastausta talteenoton piirissä olevan kahden lastausvarren osalta kuin lastattavia aineita (bensiini ja dieselöljy). Talteenottolaitteiston poistokaasua koskeva päästöraja-arvo on kuitenkin määrätty koskemaan vain päätelmien mukaista haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastausta autolähettämössä. Talteenottoasteesta ei ole katsottu tarpeelliseksi antaa määräystä, vaan poistokaasujen päästöraja-arvoja voidaan pitää riittävänä. Lupamääräys 19. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi jalostamoa ja jätevesilaitosta on hoidettava siten, että jätevesiä muodostuu mahdollisimman vähän ja että ne voidaan käsitellä hallitusti ennen niiden johtamista mereen. Jalostamoalueella öljyä ja muita vaarallisia tai haitallisia aineita kulkeutuu myös pintavesiin. Osa pintavesistä johdetaan Kartanonlahteen. Näiden vesien keräämiseen ja käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jätevesien ja muiden vesien purkupaikat ovat voimassa olevien lupapäätösten määräysten mukaisia. Vesilaitosten flotaatiolietteet on johdettava purkukohtaan 3.

263 263 (290) Jalostamon jätevesilaitoksella ei ole päätelmän 13. mukaista erillistä typenpoistovaihetta, mutta käytössä olevillakin menetelmillä saadaan poistettua typpeä. Vuonna 2012 kuukausittaiset reduktiot vaihtelivat välillä % ja vuonna 2013 välillä %. Kuukausireduktioiden keskiarvo on 57 % ( ). Edellä esitetyn perusteella lisätypenpoistovaiheesta ei ole tarvetta määrätä tässä yhteydessä. Mahdollisuudet vähentää toiminnasta aiheutuvaa tyyppipäästöä tarkastellaan lupamääräyksen 23. mukaisen selvityksen käsittelyn yhteydessä. Lupamääräys 20. Lupamääräyksessä on asetettu jalostamon jätevesien kokonaispäästöille päästöraja-arvot päätöksen antohetkellä voimassa olevan lupapäätöksen lupamääräyksen 19. mukaisesti sellaisena kuin muutettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Nro 08/0401/1, Lupamääräys on vuosikeskiarvon seurannan mukaisesti voimassa asti, minkä jälkeen noudatetaan lupamääräyksiä 21. ja 22. Lupamääräykset 21. ja 22. Lupamääräyksissä 21. ja 22. on asetettu jalostamon jätevesipäästöille raja-arvot, jotka tulevat voimaan alkaen. Päästöraja-arvoja asetettaessa on otettu huomioon päätelmän 12. päästötasot ja muut vaatimukset, jalostamon toteutuneiden jätevesipäästöjen taso ja vastaanottavan vesistön tila. Raja-arvot on lupamääräyksessä 21. asetettu kuormitusperusteisesti, kuten päätöksen antohetkellä voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain (527/2014) 77 2 momentin nojalla asettanut päätelmistä poiketen raja-arvot aiemman mukaisesti summana kaikkien purkukohtien jätevesipäästöille, häiriö- ja poikkeustilanteiden päästöt mukaan lukien, toisin sanoen päästöraja-arvoja ei ole rajattu koskemaan ainoastaan normaalia toimintaa eikä pelkästään purkukohta 1:stä. Aluehallintovirasto katsoo, että kokonaispäästöä on rajoitettava ja tarkkailtava lupamääräyksen 21. mukaisella tavalla kuormitusta kuvaavassa muodossa ottaen huomioon jalostamon jätevesilaitoksen toiminta koko Kilpilahden teollisuusalueen jätevesilaitoksena sekä purkukohdan 2 jätevesikuormituksen suhteellisen merkittävä osuus kokonaiskuormituksesta. Purkukohdista 1 ja 2 vesistöön johdettujen jätevesipäästöjen kokonaiskuormitusta on tarpeen rajoittaa eikä eri päästölähteiden tai häiriötilanteiden päästöjä ole tarkoituksenmukaista, tai riittävällä tarkkuudella mahdollista, eriyttää erikseen tarkasteltavaksi ja rajoitettavaksi. Päästöraja-arvot päätelmän 12. mukaisille, Porvoon jalostamolla aiemmin rajoittamattomille epäpuhtauksille on lupamääräyksessä 22. asetettu päätelmien mukaisesti pelkästään purkukohdalle 1 rajattuna. Päästöraja-arvot on lisäksi asetettu päätelmien mukaisessa yksikössä mg/l vuosikeskiarvona, kuten hakija on esittänyt. Lupamääräyksen 22. päästöraja-arvojen noudattamisessa otetaan kuitenkin huomioon kaikki purkukohdan 1. jätevesipäästöt, häiriö- ja poikkeustilanteiden päästöt mukaan lukien, samoin perustein kuin lupamääräyksessä 21.

264 264 (290) Lupamääräysten 21. ja 22. päästöraja-arvot on epäpuhtauskohtaisesti asetettu seuraavin perustein: Öljy: hakija on esittänyt asiaa 2) koskevassa hakemuksessaan purkukohdalle 1 päästörajaa, joka yksikköön kg/d vuosikeskiarvona muunnettuna olisi noin 11 kg/d (0,8 mg/l) tai vaihtoehtoisesti nykyisen mukaista raja-arvoa (22 kg/d, kk. ka.) purkukohdan 2 päästö mukaan lukien. Purkukohtien 1 ja 2 yhteenlaskettu toteutunut kuormitus on asiassa 1) esitetyn hakemuksen ja VAHTI -ympäristötietojärjestelmän mukaan vuosina ollut vuosikeskiarvona tasoa 2 3 kg/d. Kuukausikeskiarvo on vaihdellut välillä 1,5 5,3 kg/d. Hakijan esitys päästöraja-arvojen tasosta ei toteutuneiden päästötietojen perusteella ole tarkoituksenmukainen suhteessa todelliseen päästötasoon ja siihen, että päästöt ympäristöön on lähtökohtaisesti pidettävä mahdollisimman pieninä. Purkukohtien yhteen laskettu päästöraja-arvo on näin ollen asetettu öljylle kuukausikeskiarvona tasolle 10 kg/d, mikä viime vuosina on kaikessa toiminnassa häiriöt mukaan lukien selvästi alitettu. Tavoitteellinen vuosikeskiarvo on asetettu tasolle 5 kg/d, mikä on niin ikään viime vuosina alittunut. Fenoli: fenoli on lueteltu päätelmien taulukossa 3, mutta sille ei ole annettu BAT-päästötasoa (BAT-AEL). Hakija on esittänyt fenolin päästöraja-arvon pitämistä ennallaan (1,5 kg/d, kuukausikeskiarvo). Purkukohtien 1 ja 2 yhteenlaskettu fenolipäästö on vuosina ollut vuosikeskiarvona tasoa 0,13 kg/d ja kuukausikeskiarvo enimmillään 0,23 kg/d. Esitetty päästöraja-arvo ei suhteessa toteutuneeseen kuormitukseen ja päästöjen minimoinnin periaate huomioon ottaen ole tarkoituksenmukainen. Fenolin päästöraja-arvo on vuosikeskiarvona asetettu tasolle 1,0 kg/d, mikä taso on jalostamon normaalitoiminnassa selvästi alitettu. Tavoitearvoa ei fenolin osalta ole katsottu tarpeelliseksi. Fosfori: fosfori ei sisälly päätelmien taulukossa 3. lueteltuihin epäpuhtauksiin. Fosfori-päästöraja tarkistetaan asian 1) perusteella. Hakija on esittänyt fosforipäästön raja-arvon pitämistä ennallaan (10 kg/d, kk. ka.). Purkukohtien 1, 2 ja 3 fosforipäästö on vuosina vaihdellut vuosikeskiarvona välillä 3,2 6,4 kg/d ja kuukausikeskiarvo välillä 1,8 10,6 kg/d. Fosforipäästöä on rajoitettava, sillä Svarbäckinselän fosforipitoisuus on korkea ja ilmentää rehevyyttä alueella. Aluehallintovirasto katsoo, että vähimmäisvaatimuksena nykyinen päästötaso on säilytettävä, mutta tavoitteena tulee olla fosforikuormituksen vähentäminen. Päästöraja-arvo on siten pidetty ennallaan hakijan esityksen mukaisesti, mutta vuosikeskiarvona asetettua tavoitetasoa on alennettu 8 kg/d:sta tasolle 6 kg/d, mikä toiminnassa on monena, mutta ei kaikkina vuosina saavutettu ja alitettu. Kokonaistyppi: hakija on esittänyt asiaa 2) koskevassa hakemuksessaan purkukohdalle 1 päästörajaa, joka yksikköön kg/d vuosikeskiarvona muunnettuna olisi noin 108 kg/d (8 mg/l). Vaihtoehtoisesti on esitetty nykyisen päästörajan (purku 1 ja 2 yhteensä) pitämistä ennallaan

265 265 (290) (200 kg/d, kk. ka.). Purkukohtien 1 ja 2 toteutunut kuormitus on asiassa 1) esitetyn hakemuksen ja VAHTI -ympäristötietojärjestelmän mukaan vuosina vaihdellut vuosikeksiarvona välillä kg/d ja kuukausikeskiarvo on vaihdellut välillä kg/d. Typpipäästöjä on rajoitettava sillä alueen vesistön typpipitoisuus on tasolla, jonka mukaan vesistön ekologinen laatu on välttävä. Aluehallintovirasto katsoo, että vähimmäisvaatimuksena nykyinen päästötaso on säilytettävä, mutta tavoitteena tulee olla typpikuormituksen vähentäminen. Päästörajaarvo on siten pidetty ennallaan hakijan esityksen mukaisesti, mutta vuosikeskiarvona asetettua tavoitetasoa on alennettu 150 kg/d:sta tasolle 110 kg/d. Tavoitetason saavuttaminen edellyttänee jätevesilaitoksen toiminnan tehostamista ja purkukohdan 2 jätevesipäästöjen käsittelyä. Jätevesien käsittelyn tehostamisesta on annettu selvitysmääräykset lupamääräyksissä 23. ja 24. Kemiallinen hapen kulutus, COD: hakija on esittänyt asiaa 2) koskevassa hakemuksessaan purkukohdalle 1 päästörajaa, joka yksikköön kg/d vuosikeskiarvona muunnettuna olisi noin kg/d (80 mg/l). Vaihtoehtoisesti hakija on esittänyt nykyistä päästörajaa jonkin verran laskettavaksi niin, että uusi päästöraja purkukohtien 1 ja 2 päästöille olisi kg/d, kk. ka. Purkukohtien 1 ja 2 toteutunut kuormitus on asiassa 1) esitetyn hakemuksen ja VAHTI -ympäristötietojärjestelmän mukaan vuosina vaihdellut vuosikeksiarvona välillä kg/d ja kuukausikeskiarvo välillä , poikkeuksena tammikuun 2013 kuukausikeskiarvo, mikä nousi noin kilogrammaan vuorokaudessa. COD-kuormitusta on rajoitettava, sillä alueen vesistön happitilanne on heikentynyt ja happea kuluttava kuormitus eri lähteistä on suurta. Ottaen huomioon edellä mainittu, COD-kuormituksen toteutunut taso ja päästöjen minimoinnin periaate, ei aluehallintovirasto pidä hakijan esittämää tasoa (2 000 kg/d, kk) tarkoituksenmukaisena. Päästöraja-arvoksi asetettu kuukausikeskiarvo (1 400 kg/d, kk. ka.) on yhtä poikkeusta lukuunottamatta alitettu viime vuosina selvästi. Vastaanottavan vesistön tila huomioon ottaen tavoitteena tulee olla CODkuormituksen vähentäminen, joten tavoitetasoksi on asetettu kg/d, mikä toiminnassa on pääsääntöisesti alitettu. Tavoitetason pysyvä saavuttaminen edellyttänee jätevesilaitoksen toiminnan tehostamista ja purkukohdan 2 jätevesipäästöjen käsittelyä. Jätevesien käsittelyn tehostamisesta on annettu selvitysmääräykset lupamääräyksissä 23. ja 24. Kiintoaine: hakija on esittänyt asiaa 2) koskevassa hakemuksessaan päästörajaa 20 mg/l vuosikeskiarvona. BAT-päästötason vaihteluväli on 5 25 mg/l vuosikeskiarvona. Kiintoaine ei ole aiemmin kuulunut päästörajoilla rajoitettujen epäpuhtauksien joukkoon Porvoon jalostamolla. Kiintoainepitoisuutta on kuitenkin analysoitu purkukohdassa 1 jo pitkään. Lupaneuvottelussa hakija esitti kiintoainepäästön purkukohdassa 1 olleen vuosien keskiarvona 8 mg/l vaihteluvälin ollessa 2 20 mg/l. Päästöraja-arvo on asetettu hakijan esityksen mukaiselle tasolle, mikä katsotaan riittäväksi kiintoaineen osalta.

266 266 (290) Metallit ja bentseeni: hakija on esittänyt asiaa 2) koskevassa hakemuksessaan metalleille ja bentseenille päätelmien taulukon 3 mukaisia ylätasoja. Asiassa 1) jätetyn hakemuksen liitteissä 17A_3 ja 17A_4 on esitetty selvityksiä Porvoon jalostamolta mereen johdettavista ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista. Selvityksissä on tarkasteltu mm. metalleja sekä bentseeniä. Selvitykset perustuvat kertanäytteisiin. Seuraavassa on esitetty otantana kummankin selvityksen näytetulokset huomioon ottaen kertanäytteiden maksimipitoisuudet purkukohdassa 1 suhteessa päätelmien ala- ja ylätasoihin: Haitta-aine BAT-AEL, alataso BAT-AEL, ylätaso (hakijan esitykset) Liitteet 17 A, maksimi (toteutunut) Lyijy, mg/l 0,005 0,03 0,005 Kadmium, mg/l 0,002 0,008 0,001 Nikkeli, mg/l 0,005 0,1 0,025 Elohopea, mg/l 0,0001 0,001 0,001 Bentseeni, mg/l 0,001 0,05 0,01 Taulukon perusteella ainoastaan elohopeapitoisuus on kertanäytteissä ollut enimmillään BAT-päästötason ylärajalla. Muilta osin enimmäispitoisuudet ovat olleet selvästi ylätasoa alhaisempia, alatasolla tai alle alatason. Koska haitta-aineiden päästöt vesistöön on lähtökohtaisesti minimoitava, ei aluehallintovirasto ole katsonut tehtyjen selvitysten perusteella tarkoituksenmukaiseksi asettaa päästöraja-arvoja merkittävästi yli toteutuneiden päästötasojen. Elohopean päästöraja-arvo on asetettu hakijan esityksen mukaiselle tasolle. Lyijyn, kadmiumin, nikkelin ja bentseenin päästöraja-arvot on asetettu selvityksessä todettujen enimmäispitoisuuksien tasolle tarkoituksenmukaisella marginaalilla. Päästöraja-arvoja asetettaessa on otettu huomioon, että lupamääräyksen 22. mukaisiin päästörajoihin sisältyvät myös häiriöpäästöt samoin perustein kuin lupamääräyksessä 21. Asetetut päästöraja-arvot on selvitysten perusteella normaalitoiminnassa saavutettavissa riittävällä varmuudella ja niiden arvioidaan olevan pitoisuuksina sellaisella tasolla, että voidaan olettaa laimenemisen merellä olevan sellaista, etteivät EQS-arvot (vaarallisten ja haitallisten aineiden ympäristölaatunormit) ylity. Lupamääräys 23. Neste Oyj:n Porvoon jalostamon jätevesilaitos on rakennettu 1973, minkä jälkeen jalostamolla on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Jätevesilaitos on vanha, kapasiteetiltaan rajoitettu ja häiriöherkkä. Jalostamon jätevesilaitos palvelee muutakin Kilpilahden teollisuusalueen teollisuutta ja sen toimivuus, käytettävyys ja kapasiteetti voidaan arvioida koko alueen jätevesikuormituksen hallinnan kannalta kriittiseksi. Aluehallintovirasto katsoo, että jalostamoalueen jätevesienkäsittelyä on tehostettava ja erityisesti käytettävyyttä ja häiriötilanteiden sietoa ja hallintaa parannettava, millä perustella selvitysmääräys on katsottu tarpeelliseksi. Selvityksessä tulee olla tavoitteena lupamääräyksessä asetetut käsittelytulokset (kuukausikeskiarvot). Selvitykseen tulee lisäksi sisältyä tarkastelu päätelmän 13. edellyttämästä typenpoiston lisävaiheen käyttöönotosta.

267 267 (290) Jätevesilaitoksen päästöjä (purku 1) koskevan selvityksen tavoitearvot on asetettu ottaen huomioon häiriöpäästöt, joiden osuus on jätevesilaitoksella ollut mm. kapasiteettirajoitteista johtuen merkittävä ja joita aluehallintoviraston käsityksen mukaan on vähennettävä. Lisäksi on otettu huomioon merialueen hyvän tilan saavuttaminen, joka edellyttää muun muassa typpija fosforipitoisuuksien laskua merialueella. COD:n ja öljyn osalta selvityksen tavoitearvot on asetettu toteutuneen keskimääräisen virtaamatason ja päätelmän 10. mukaisen päästötason alarajaa vastaavasti. Typen osalta tavoitearvo on asetettu päätelmän 10. päästötason alarajaa korkeammalle tasolle siten, että se vastaa keskimäärin 70 %:n reduktiotasoa. Jätevesilaitoksen lähtevä fosfori on pääasiassa prosessiin lisättävää fosforia, minkä vuoksi sille asetettu raja-arvo on asetettu tiukaksi vastaten noin 0,3 mg/l jäännösfosforitasoa. Fosforin annostelua tulee laitosta uudistettaessa optimoida niin, että merialueelle johdettavan fosforin määrä pysyy mahdollisimman pienenä. Aluehallintovirasto arvioi, että lupamääräyksessä 23. asetettuihin arvoihin on purku 1:n osalta teknisesti mahdollista päästä. Tämä vaatii todennäköisesti puhdistuksen tehostamista myös muiden kuin määräyksessä mainittujen parametrien (esim. kiintoaine) suhteen. Selvityksessä tulee ottaa huomioon myös vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjen vähentämismahdollisuudet. Selvitysvelvollisuus on annettu ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 :n 3 momentin perusteella, ja tarvittaessa lupaviranomainen voi selvityksen perusteella täsmentää tai täydentää lupapäätöstä. Lupamääräys 24. Purkukohdasta 2 mereen johdettavien jätevesien CODkuormitus on vuosina vaihdellut välillä % jalostamon kokonaiskuormituksesta ja öljykuormituksen osuus vastaavasti välillä %. Purkukohdan 2 jätevedet ovat käsittelemättömiä ns. kontaminoitumattomia vesiä, mutta kuitenkin niiden osuus jätevesien kokonaiskuormituksesta on em. lukujen perusteella merkittävä. Purkukohdan 2 jätevesien öljy- ja COD-päästöjen merkittävimmät lähteet on kartoitettava ja vaihtoehdot näiden päästöjen vähentämiseksi selvitettävä. Selvityksessä tulee yhtenä vaihtoehtona tarkastella purkukohdan 2 vesien käsittelyä ennen mereen johtamista esimerkiksi jätevesilaitokselle johtamalla tai pelkästään purkukohdan 2 jätevesiä palvelevalla tavalla. Selvitysvelvollisuus on annettu ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 :n 3 momentin perusteella, ja tarvittaessa lupaviranomainen voi selvityksen perusteella täsmentää tai täydentää lupapäätöstä. Lupamääräykset 25. ja 26. Lupamääräyksissä on määrätty jalostamon jäähdytysvesien enimmäismäärästä ja -lämpötilasta päätöksen antohetkellä voimassa olleen lupapäätöksen lupamääräyksien 22. ja 23. mukaisesti sellaisina kuin muutettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Nro 08/0401/1, Lupamääräys 27. Ympäristömelua tarkkaillaan Kilpilahden alueella vuosittain. Tarkkailun perusteella jalostamon ja Oy Aga Ab:n tuotantolaitoksen normaalitoiminnan aiheuttama melutaso on suurimmillaan Nybyn kylässä ja lähimmillä taloilla tasoa 50 db(a), mikä vastaa valtioneuvoston meluta-

268 268 (290) son yöohjearvon tasoa ja laitosten luvissa määrättyä yöajan melupäästörajaa. Melupäästöraja-arvot ovat tarpeen meluhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Päästörajat ovat valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) ohjetasojen mukaiset. Koska melutaso Nybyn asuinrakennuksien alueella muodostuu useiden toimijoiden toiminnasta aiheutuvasta melusta, on päästöraja-arvot muutettu koskemaan samalla teollisuusalueella toimivien ympäristölupavelvollisten toimijoiden yhdessä aiheuttamaa melua. Lisäksi lupamääräyksessä on velvoitettu ottamaan huomioon melun mahdollinen iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus. Melupäästöraja-arvot koskevat normaalia tuotantotoimintaa, mutta lupamääräystä on tältä osin tarkistettu ja täydennetty siten, että ne häiriötilanteet, joita melupäästöraja-arvot eivät koske, on määritelty lupamääräyksessä. Häiriötilanteiden määrittely perustuu hakijan asiassa 1) esittämään saapuneeseen hakemuksen täydennykseen. Meluraja-arvojen noudattamisen tarkempi määrittely on tarpeen valvonnallisista syistä. Melupäästöraja-arvoja koskevaa määräystä on täydennetty myös päästöraja-arvojen ylittymistä koskevalla yhteistoimenpidevelvoitteella. Mikäli melupäästöraja-arvot ylittyvät tulee Neste Oyj:n tarvittaessa ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa toteuttaa ne, annettujen kriteerien perusteella tarkoituksenmukaisimmat toimenpiteet, joilla määrätyt melutasot saavutetaan. Valvovat viranomaiset tarvitsevat tiedot ylityksistä ja korjaavista toimenpiteistä tämän luvan valvomiseksi. Meluvaikutuksien yhteisvastuusta on annettu lupamääräystä 27. vastaava määräys myös Oy Aga Ab:n tuotantolaitosten ympäristölupapäätöksissä (Etelä-Suomen aluehallintovirasto, lupapäätökset Nro:t 305/2015/1 ja 306/2015/1). Lupamääräys 28. Määräyksessä on määrätty huolehtimaan jalostamon melutason pitämisestä mahdollisimman alhaisena kaikessa toiminnassa. Lupamääräys 29. Lupamääräys vastaa meluntorjuntaohjelman osalta päätöksen antohetkellä voimassa olevan lupapäätöksen lupamääräystä 27. Määräystä on täydennetty säännöllisesti tehtävien lähtömelumittausten ja päivitettävän meluselvityksen osalta. Meluselvityksen avulla tulee ylläpitää ajantasainen leviämismallilaskentaan perustuva tieto jalostamon ja sen energiantuotantoyksiköiden melulähteiden aiheuttamasta ympäristömelutasosta. Ajantasainen melun leviämismallilaskenta on tarpeen toiminnan meluvaikutusten kattavammaksi arvioimiseksi ja ympäristömelumittauksia täydentäväksi tiedoksi. Ympäristömelutasojen tarkkailun luotettavuutta on lisättävä, sillä melutaso lähimmillä asuinalueilla on lupamääräyksessä 27. määrättyjen raja-arvojen tasolla ja ympäristömelumittauksiin liittyy monia mm. melulähteisiin ja sääolosuhteisiin liittyviä epävarmuuksia. Lisäksi melumittaus on pistemäinen ja lyhytaikainen. Mallilaskennan tulee perustua äänitehotasojen mittauksiin ja laskenta tulee päivittää meluselvityksen päivityksen yhteydessä aina, kun uusia äänitehotasomittauksia on tehty ja lähtömelutasojen havaitaan muuttuneen tai muita meluun merkittävästi vaikututtavia muutoksia on tapahtunut (kuten melulähteitä poistunut), kuitenkin vähintään 10 vuoden välein. Äänitehotasomittauksiin perustuvalla mallilas-

269 269 (290) kennalla saadaan luotettava kokonaiskuva toiminnan meluvaikutuksista. Äänitehotasomittausten uusiminen on tarpeen vähintään 10 vuoden välein laitteiden kulumisen ja prosesseissa tapahtuvien muutosten vuoksi. Meluselvitys ja meluntorjuntaohjelma ovat tarpeen lupamääräysten 27. ja 28. toteutumisen seuraamiseksi ja varmistamiseksi sekä meluntorjunnan edistämiseksi jalostamolla. Lupamääräys 30. Jalostamon toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka tulee varastoida jätejakeittain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain (646/2011) 15 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 8 :ssä on säädetty etusijajärjestyksestä. Syntyvät jätteet on hyödynnettävä etusijajärjestyksessä määrätyllä tavalla. Toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Jätelain 13 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Vaarallisten jätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyllä voidaan seurata vaarallisen jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Vaarallisen jätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 38 :ssä säädetään tiedoista, jotka jätteen haltijan tai muun tuojan on annettava kaatopaikan pitäjälle toimitettaessa jätettä sijoitettavaksi kaatopaikalle. Määräyksessä on selvyyden vuoksi todettu, että NEXBTL-laitoksen raakaaineiden esikäsittelyssä muodostuva liete on jätettä ( ) Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen nro 08/0400/1, ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen taltionumero 1859, mukaisesti. Lupamääräykset 31. ja 32. Hakija on esittänyt, että öljyisten jätteiden välivarastointi lupamääräyksen 31. mukaisesti on edelleen tarpeen. Välivarastointi on perusteltua tarkoituksenmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Vä-

270 270 (290) livarastointiin on annettu erikseen ympäristölupa (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 18/ ). Slop-öljyjen vastaanotto satamassa on tarpeen lastaustoiminnan järjestämiseksi. Öljyt voidaan hyödyntää ja käsitellä jalostamolla. Lupamääräykset ovat päätöksen antohetkellä voimassa olleen lupapäätöksen lupamääräysten 30. ja 31. mukaiset. Lupamääräykset Toiminnassa käsitellään ja varastoidaan huomattavia määriä erilaisia raaka-aineita ja tuotteita, kemikaaleja, polttoaineita ja jätteitä. Varastointia koskevilla lupamääräyksillä varmistetaan, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden riskit ovat mahdollisimman pienet ja että varastointi tapahtuu ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen ja päätelmien mukaisesti. Lupamääräyksellä 33. on tarkennettu päätöksen antohetkellä voimassa olleen lupapäätöksen lupamääräystä 34. kemikaalien varastointiin liittyen. Lupamääräystä on lisäksi täydennetty päätelmän 49. mukaisella vaatimuksella haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen varastoinnista uivakattoisissa varastosäiliöissä, joissa on hyvin tehokkaat tiivisteet, tai kiinteäkattoisissa säiliöissä, jotka on yhdistetty höyryn talteenottojärjestelmään. Asiassa 2) jätetyn hakemuksen perusteella haihtuville nestemäisille hiilivedyille käytössä olevat varastosäiliöt täyttävät päätelmän 49. vaatimukset sekä säiliöalueella että jakeluterminaalilla. Lupamääräyksellä varmistetaan, että haihtuvat nestemäiset hiilivedyt varastoidaan lupamääräyksen mukaisesti myös muuttuvissa tilanteissa ja että haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen varastoinnin VOC-päästöt ovat mahdollisimman vähäiset. Toiminnanharjoittaja on toimittanut päätöksen antohetkellä voimassa olleen lupapäätöksen lupamääräyksen mukaisen vallitilojen peruskorjaussuunnitelman tiedoksi valvontaviranomaisille kesäkuussa Peruskorjaussuunnitelma ja sen toteutumisen tilanne on esitetty asian 1) hakemuksen liitteessä 11. ja sen mukaan viimeinen vallitila korjataan vuonna 2018 ja tarvittaessa vielä vuonna 2019 mahdollisesti edellisiltä vuosilta siirtyneitä korjaustöitä. Aluehallintovirasto huomauttaa, että hakijan asiassa 2) antamassa vastineessa on esitetty vallitilan korjauksille ristiriitainen aikataulu (vuoden 2022 loppuun mennessä). Lupamääräyksen 35. aikataulu on asetettu asian 1) hakemuksen liitteen 11. mukaisesti. Peruskorjaussuunnitelman mukaan säiliöalueella on kolme maavallia, joiden päällystäminen ei toiminnanharjoittajan mukaan ole tarpeen, sillä ko. säiliöissä ei varastoida palavia nesteitä. Säiliöissä varastoidaan hakemuksen (asia 1) täydennyksen mukaan rikkiä ja raskaita öljyjä, kuten raskasta pohjaöljyä. Määräyksessä on maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi määrätty, että maapohjaiseksi jätettävissä vallitiloissa olevissa säiliöissä ei saa varastoida nestemäisiä aineita. Määräys koskee maaperän pilaantumisriskin vuoksi kaikkia nestemäisiä aineita, ei pelkästään palavia nesteistä, sillä jalostamolla varastoidaan muitakin ympäristölle haitallisia tai vaarallisia nesteitä. Säiliöt voidaan ottaa nestemäisten aineiden varastokäyttöön, mikäli vallitilat korjataan ennen sitä määräyksen mukaisesti. Lupamääräyksessä 36. määrätään uusien säiliöiden vallitiloista sekä uusia tai peruskorjattavia haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen säiliöitä ja niiden

271 271 (290) vallitiloja koskevista vaatimuksista ottaen huomioon päätelmissä esitetyt vaatimukset, VOC-päästöjen minimointi sekä ympäristönsuojelulain mukaiset maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellot. Lupamääräyksessä 37. on määrätty säiliöiden, vallitilojen ja muiden suojarakenteiden kunnon tarkkailusta ja korjauksista. Lisäksi on määrätty öljyisten vesien viemäriverkoston kunnon ja toiminnan säännöllisestä tarkastamisesta kuvaamalla. Öljyisten vesien pääsy maaperään ja edelleen pohjaveteen tulee estää, mistä syystä OW-viemäriverkoston kuntoa on tarkkailtava. Asian 1) hakemuksen liitteenä 24E6 esitetyssä jalostamon suojaussuunnitelman päivityksessä on esitetty kolmen vuoden välein tapahtuvaa kuvaamista, mutta ottaen huomioon mitä hakija vastineessa on esitetty verkoston laajuudesta ja kuvaamisen edellyttämistä toimenpiteistä, on vaiheittainen ja kattavuudeltaan kerran kymmenessä vuodessa tapahtuva kuvaaminen katsottu riittäväksi. OW-viemäriverkoston kuvaamista koskeva suunnitelma tulee esittää lupamääräyksen 50. mukaisessa käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmassa, mitä tulee täydentää myös säiliöiden, vallitilojen ja muiden suojausrakenteiden kunnon seurantaa koskevalla ohjelmalla. Lupamääräys 38. Määräys on tarpeen, jotta häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista aiheutuvia ympäristövaikutuksia yleisesti rajoitetaan. Ympäristövaikutusten kannalta oleellisimpien prosessiyksiköiden tehokkaasta toiminnasta ja niiden ympäristövaikutuksia lisäävien toimintahäiriöiden korjaamisesta on määrätty erikseen. Lupamääräykset 39. ja 40. Määräyksissä määrätään erikseen rikintalteenottoyksiköiden (RTO) ja leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC) toiminnasta ja toimintahäiriöiden korjaamisesta, sillä yksiköiden osuus koko jalostamon päästöistä on merkittävä. FCC-yksikön hiukkaskokonaispäästöjen osuus koko jalostamon hiukkapäästöistä oli noin 79 % ja rikkilaitoksen rikkidioksidin kokonaispäästöt olivat vuonna 2014 noin 73 % koko jalostamon rikkipäästöistä (energiantuotantoyksiköt mukaan lukien). Lähtökohtana on, että tuotantoyksiköiden ja niiden päästöjen vähentämiseen tarkoitettujen laitteiden käyttötapa ja ennakoiva kunnossapito on järjestetty siten, että niiden suorituskyky on normaalia hyvää tasoa pääosan vuosittaisesta käyttöajasta. Jos päästöjä oleellisesti lisääviä häiriöitä ei voida huolto- ja kunnossapitotoimenpitein ehkäistä ennakolta, tulee tällaisten toimintahäiriöiden olla korjattavissa viipymättä. FCC-yksiön hiukkaspäästöjä lisääviä toimintahäiriöitä koskevaa lupamääräystä ei ole muutettu. Korjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä viipymättä, mutta kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Kahden kuukauden määräaikaa asetettaessa on otettu huomioon, että häiriön korjaaminen voi häiriöstä riippuen edellyttää yksikön huoltoseisokkia. RTO-yksiköiden korjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä viipymättä, mutta kuitenkin viimeistään yhden kuukauden kuluessa häiriön havaitsemisesta. Tämän päätöksen antohetkellä voimassa olevassa lupapäätöksessä RTOyksiköiden toimintaan liittyvien päästöjä lisäävien häiriöiden korjaustoi-

272 272 (290) menpiteisiin piti ryhtyä viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Hakemusaineistojen perusteella yksiköiden muihin kuin tavallisiin toimintaolosuhteisiin on määritetty erityismenettelyjä, joiden avulla päästöjä voidaan vähentää melko nopeasti. Yksittäisten RTO-yksikön korjaustoimenpiteet voidaan hoitaa yksikkö kerrallaan ohjaamalla syöttö maksimaalisesti muihin yksiköihin päätelmän 7. edellyttämällä tavalla (optimaalinen ja riittävä kapasiteetti). Ottaen huomioon RTO-yksiköiden merkitys rikkipäästöjen lähteenä, tulee toimintahäiriöiden korjaamisen tapahtua mahdollisimman nopeasti. Lupamääräys 41. Pitkistä yhden soihdun soihdutuksista tai kaikista useamman kuin yhden soihdun yhtä aikaisista soihdutuksista aiheutuu haitallisia ympäristövaikutuksia, jolloin niistä on lupamääräyksen 41. mukaisesti ilmoitettava viranomaisille tilanteen seuraamista varten. Määräys koskee tuotantolinjojen 1 4 soihtuja. Määräystä on täydennetty Uudenmaan ELYkeskuksen esityksestä velvollisuudella ilmoittaa ennalta tiedetyistä tuotantolinjojen 1 4 soihdutuksista etukäteen. Muista kuin ennalta tiedetyistä soihdutuksista ilmoittamisen kynnystä on muutettu aiemmasta yli 12 tuntia jatkuneista soihdutuksista yli 24 tuntia jatkuneisiin soihdutuksiin. Hakija on esittänyt ilmoituskynnystä nostettavan yli 36 tuntiin ja perustellut esitystään sillä, että useimmiten yli 12 tuntia kestäneet soihdutukset ovat naapurustolle seuraavana päivänä tehtävien tiedotteiden ja ilmoitusten yhteydessä jo päättyneet. Ilmoituskynnystä ei katsota tarkoituksenmukaiseksi nostaa yli 24 tunnin, sillä ennakoimattomista soihdutuksista ilmoittamisen tarkoituksena ovat valvonnalliset syyt. Soihdutukset liittyvät poikkeuksellisiin tilanteisiin jalostamolla ja ne lisäävät sekä melupäästöjä että päästöjä ilmaan, joten esimerkiksi niiden määrän lisääntyminen tai keston pidentyminen on valvonnan kannalta olennaista jalostamon toiminnan tilaa kuvaava tietoa. Koska kaikkien soihdutusten määrä, kesto ja syyt kuitenkin raportoidaan vuosiraportin yhteydessä, on yksittäisten soihdutusten ilmoituskynnys katsottu tarkoituksenmukaiseksi nostaa 24 tuntia ylittäviin soihdutuksiin. Määräykseen on jalostamolla käytössä olevan käytännön mukaisesti lisätty velvollisuus ilmoittaa määräyksen mukaisista soihdutuksista myös naapurustolle. Lupamääräys 42. Öljynjalostuksen päätelmän 52. mukaan haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastaamisesta aiheutuvien VOC-päästöjen talteenottoon käytettävillä menetelmillä tulee saavuttaa vähintään 95 %:n talteenottoaste. Talteenottoasteesta ei kuitenkaan ole päätöksessä annettu määräystä, vaan talteenottojärjestelmien päästöraja-arvoista annettuja määräyksiä on pidetty riittävänä. Talteenottojärjestelmien käytettävyys ja talteenottoaste on kuitenkin pidettävä mahdollisimman korkeana ja järjestelmien toimintahäiriöt on viipymättä korjattava häiriöpäästöjen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Lupamääräyksessä 59. on määrätty Porvoon jalostamolla käytettävien VOC-päästöjen talteenottojärjestelmien talteenottoasteen seuraamisesta mittauksin. Lupamääräys 43. Lupamääräyksessä on määrätty kattiloiden K1, K2 ja K5 sekä kaasuturbiinivoimalaitosten 2 ja 3 ilmaan johdettavien päästöjen rajoittamiseksi käytettävien laitteiden häiriöistä ja polttoaineen saatavuudes-

273 273 (290) sa ilmenneistä häiriöistä ilmoittamisesta SUPO-asetuksen 16 :n ja ympäristönsuojelulain (86/2000) 64 a :n mukaisesti. Lupamääräys 44. Poikkeuksellisella päästöllä tarkoitetaan vuotoa tai muuta päästöä pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan sekä lisäksi muun muassa hajua ja melua. Määräys on tarpeen näiden tilanteiden aikana aiheutuvien päästöjen valvomiseksi. Hakija on esittänyt lupamääräyksen muuttamista siten, että poikkeuksellisista päästöistä ympäristöön ilmoitettaisiin vain, mikäli niistä aiheutuu tilanne, joka saattaa aiheuttaa merkityksellistä ympäristön tai vesien pilaantumista. Hakija katsoo, ettei kaikista poikkeuksellista päästöistä aiheudu merkityksellistä ympäristön pilaantumisen vaara ja että ilmoituskynnys on toisinaan tulkinnanvarainen. Uudenmaan ELYkeskus ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ovat lausunnoissaan puoltaneet määräyksen sanamuotojen pitämistä ennallaan. Aluehallintovirasto katsoo, että ilmoituskynnyksen tulee olla matala, eikä poikkeuksellisista päästöistä ilmoittamista tule sitoa osaltaan tulkinnanvaraiseen merkitykselliseen pilaantumiseen. Laitoksen toiminta tulee pyrkiä pitämään mahdollisimman häiriöttömänä ja poikkeukselliset päästöt on minimoitava. Merkityksellinen pilaantuminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet poikkeuksellisiin päästöihin liittyen tulee arvioida yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa. Lupamääräys mahdollistaa sopivimmasta ilmoitusmenettelystä sopimisen erikseen sekä tilannekohtaisen arvioinnin siitä, milloin poikkeuksellisesta häiriöstä tai tilanteesta on tarpeen raportoida laajemmin mm. syistä ja ehkäisevistä toimenpiteistä. Lupamääräykset 45. ja 46. Lupamääräykset on annettu haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen, mitä ympäristölle haitallisia ja vaarallisia aineita toiminnassa käytettävät kemikaalit ja raaka-aineet sisältävät ja mitä haitallisia ja vaarallisia aineita prosessissa muodostuu, sekä näiden aineiden mahdollisuuksista joutua ympäristöön normaaleissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa. Erityisesti on otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) liitteen 2. mukaiset aineet. Jalostamolle on laadittu mm. kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) ja vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun asetuksen (685/2015) mukaisia asiakirjoja, kuten turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelmat. Jalostamon HSE-asiakirjoissa (health, safety, environment) on tunnistettu ympäristövaikutuksia ja poikkeuksellisia päästöjä ympäristöön on tarkasteltu toimintajärjestelmän ohjeessa valmiudet ympäristöpoikkeamatilanteissa. Ennaltavarautuminen ja toimenpiteet poikkeuksellisissa tilanteissa on riittävällä tavalla otettu huomioon jalostamon toiminnoissa, vaikka ympäristöriskien käsittely on hajautettu useisiin asiakirjoihin. Asiakirjat on pidettävä ajantasaisena myös ympäristöriskien ja niihin varautumisen näkökulmasta ja esitettävä pyynnöstä valvontaviranomaisille. Lupamääräys 47. Neste Oyj on sitoutunut suomalaiseen energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimukseen ja yhtiön energiahallinta perustuu Energiatehokkuusperiaatteeseen (yhtiön ohje), jossa määritellään tavoitteet yhtiön energiatehokkuustoiminnalle. Jalostamon energiatehokkuutta seurataan mm. osallistumalla maailmanlaajuiseen toimialavertailuun

274 274 (290) joka toinen vuosi tehtävällä vertailulla, jossa jalostamon energiatehokkuus on yksi vertailumittareista. Jalostamon rakenne on pitkälle lämpöintegroitu Pinch-tarkasteluja hyväksikäyttäen. Jalostamolle suunniteltujen uusien voimalaitosyksiköiden suunnittelun lähtökohtina ovat sähkön- ja lämmön yhteistuotanto, energiantuotannon taloudellisuus ja korkea hyötysuhde ja olemassa olevista energiantuotantoyksiköistä kaasuturbiinivoimalaitoksilla 2 ja 3 tuotetaan sekä sähköä että höyryä. Jalostamon toiminta on päätelmän 2. vaatimusten mukaista. Lupamääräys 47. on tarpeen energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen edistämiseksi ja seuraamiseksi. Lupamääräykset 48. ja 49. RTO 3 -yksikön rikin talteenottoase (97,36 %) ei täytä öljynjalostuksen päätelmän 54. vaatimusta olemassa olevan rikin talteenottoyksikön talteenoton tehokkuudelle (vähintään 98,5 %). Rikkilaitoksen rikkipäästöt ilmaan ovat merkittävät, joten rikkipäästöjen vähentämiseksi on tarpeen laatia selvitys RTO 3 -yksikön talteenottoasetta parantamalla erityisesti ottaen huomioon rikkilaitoksella käyttöön otettu happirikastus sekä jalostamon syöttöaineena käytettävän raakaöljyn rikkipitoisuuden ennustettu jatkuva kasvu, joilla on rikkilaitoksen ja jalostamon rikkipäästöjä lisäävä vaikutus. Selvityksen laatimisessa tulee olla lähtökohtana, että RTO 3 -yksikön rikin talteenottoasteen tehostamiseen liittyvät toimenpiteet toteutetaan. Aluehallintovirasto on ottanut huomioon, että kyseessä on toiminnallinen taso eikä varsinainen päästötaso. FCC-yksikön SO 2-päästöjä on mahdollista vähentää ottamalla käyttöön katalyytin lisäaine. Toiminnanharjoittaja ei kuitenkaan ole sitoutunut FCCyksikön SO 2-päästöjen vähentämiseen eikä ole laatinut tarkempia selvityksiä, joten selvityksen ja toteutussuunnitelman laatimisesta on määrätty lupamääräyksessä 49. Selvityksessä voidaan tarkastella myös vaihtoehtoista SO 2-päästöjen vähentämismenetelmää. Selvityksien aikataulussa on otettu huomioon, mitä lupamääräyksessä 56. on määrätty RTO-yksiköiden talteenottoasteen mittauksia koskevasta aikataulusta sekä hakijan lupaneuvottelussa esittämät tiedot FCCyksikön SO 2-päästöjen vähentämisen mahdollisesta aikataulusta. Selvitykset on asetettu ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 :n 3 momentin ja uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 54 :n nojalla. Lupaviranomainen voi selvityksien perusteella tarvittaessa täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa uuden ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisesti. Lupamääräys 50. Toiminnanharjoittajan on suoritettava toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua. Lupamääräyksellä hyväksytään hakijan esitys käyttö- ja päästötarkkailuohjelman sähköisestä ylläpidosta asian 1 hakemuksen liitteen 25A esityksen mukaisesti. Uudenmaan ELY-keskus on puoltanut ylläpitoa koskevaa esitystä. Koska tarkkailuohjelma ei kaikilta osin vastaa tämän päätöksen lupamääräyksiä, on tarkkailuohjelma päivitettävä. Tarkkailuohjelmaa päivitettäessä on otettava huomioon toiminnassa tapahtuneet muutokset kuten jätevesilaitoksen ajotapa. Jätevesilaitoksen ajotapaa on muutettu tarkkailuohjelmasta kuvatusta. Aktiivihiililaitosta käytetään nykyisin poikkeuksellisten tilanteiden aikana lisäpuhdistuskapasiteetin tuottami-

275 275 (290) seen, minkä vuoksi aktiivihiililaitoksen käyttötarkkailu tulee päivittää vastaamaan jätevesilaitoksen nopeita toiminnan muutoksia vastaavaksi. Tarkkailuohjelma tulee kertaalleen toimittaa valvontaviranomaisille kirjallisesti täydennettynä tämän päätöksen mukaisilla lisäyksillä ja muutoksilla ennen tarkkailuohjelman sähköisen ylläpidon käyttöönottoa. Lupamääräykset 51. ja 52. SUPO-asetuksen 13 :n mukaan ympäristöluvassa on määritettävä polttolaitoksen tai energiantuotantoyksikön käynnistysjakson päättyminen tai pysäytysjakson alkaminen. Lupamääräyksen 51. perustelut ovat tällä päätöksellä korvattavan Etelä-Suomen aluehallintoviraston lainvoimaisen päätöksen Nro 4/2016/1, perustelujen mukaiset. Lupamääräystä on tarkistettu kaasuturbiinivoimalaitoksen 2 osalta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Porvoon jalostamon käyttötarkkailun muutosta koskevan kannanoton mukaisesti ( , dnro UUDELY/5916/2015). Lupamääräys 52. täydentää lupamääräystä 51. muiden kuin energiantuotantoyksiköiden käynnistys- ja pysäytysjaksojen määrittelyä koskevalla määräyksellä. Käynnistys- ja pysäytysjaksojen määrittely on tarpeen, sillä ilmaan johdettavien päästöjen päästöraja-arvot eivät koske käynnistys- ja pysäytysjaksoja. Lupamääräys 53. Lupamääräystä on täydennetty aktiivilietelaitoksen aktiivilietteen säännöllistä mikroskopointia koskevalla velvoitteella. Lupaneuvottelussa esiin tulleen perusteella aktiivilietteen mikroskopointi ei nykyisin ole osa normaalia käyttötarkkailua jätevesilaitoksella. Säännöllinen mikroskooppitarkastelu etenkin nopeiden kuormitusmuutosten yhteydessä on tarpeen tukemaan laitoksen optimaalista ohjausta. Mikroskooppitarkastelun perusteella lietteen laadussa esiintyvät muutokset voidaan havaita nopeasti, jolloin niihin voidaan myös nopeammin reagoida erilaisilla laitoksen ohjaustoimenpiteillä (esimerkiksi hiili-fosforitasapainon, poistettavan lietemäärän ja riittävän hapetustason säädöt). Lupamääräys 54. Rikillisen syötön määrän mittaaminen on tarpeen lupamääräyksen 3. mukaiseen päästöraja-arvoon verrattavan toteutuneen päästötason määrittämiseksi RTO-yksiköihin liittyvässä laskennassa. RTOyksiköiden osalta ns. päästökattolaskennan muuttujana käytetään rikillisen syötön toteutunutta määrää. Päätelmän 58. soveltaminen edellyttää, että savukaasumääriä tai vastaavia painotetun keskiarvon laskentaan käytettäviä muuttujia tarkkaillaan mittaamalla tai vastaavalla menetelmällä. Määräyksen mukainen mittaus on käytössä jalostamolla. Määräyksellä varmistetaan mittauksen ylläpitäminen. Lupamääräys 55. RTO-yksiköiden häiriöt on nykyisin määritelty päästö- ja käyttötarkkailuohjelman asiakirjoissa. Määräys on tarpeen lupamääräyksen 39. mukaisia korjaustoimenpiteitä edellyttävien toimintahäiriöiden seuraamiseksi ja päästöjen minimoimiseksi. RTO-yksiköiden korkea käyttövarmuus on yksi keskeisistä tekijöistä jalostamon rikkipäästökuormituksen vähentämisessä ja hallinnassa.

276 276 (290) Lupamääräys 56. RTO-yksiköiden talteenottoaste on olennainen yksiköiden suorituskyvyn tunnusluku. Talteenottoasteen mukaan määritellään mm. sekä päätelmän 58. mukainen päästöraja-arvo (lupamääräys 3.) että vuosiraportoinnissa raportoitavat kokonaispäästöt rikkilaitoksen osalta. Kuten yleisissä perusteluissa on esitetty, ei RTO-yksiköiden talteenottoaseesta ole kuitenkaan annettu erillistä määräystä, mutta yksiköiden talteenottoasetta on jatkossa tarkkailtava määrävälein tehtävin mittauksin. Talteenottoasteen seurantaan liittyvä tarkkailuvaatimukset on esitetty päätelmässä 4. Päätelmän 4. alaviitteen (6) mukaan rikin talteenottoyksiköiden suorituskykyä mitataan määräaikaisin suorituskykytestein. Asiassa 2) jätetyn hakemuksen mukaan talteenottoastetta ei pystytä mittaamaan päätelmien mukaisena kuukausikeskiarvona vaan talteenottoasteen määritys tapahtuu erillisten mittausten ja analyysien perusteella. Mittaukset vaativat erityisjärjestelyjä. RTO-yksiköiden talteenottoastetta on mitattu 2005, 2007, 2010 ja 2012 eli 2 3 vuoden välein. Lupamääräyksessä 56. talteenottoasteet määrätään mittatavaksi vähintään kolmen vuoden välein, mikä vastaa jalostamon nykykäytäntöä ja mikä on arvioitu riittäväksi, kun otetaan huomioon, että rikkilaitoksella on lisäksi jatkuvatoiminen SO 2-mittaus. Rikkilaitos on jalostamon merkittävin rikkipäästöjen lähde, joten rikkipäästöjen määrän ja niiden aiheuttamien ympäristövaikutusten minimoimiseksi rikkilaitoksen rikintalteenottoasteen tulee kokonaisuutena pitää korkeana, vähintään päätelmän 54. mukaisella tasolla, ja RTO-yksiköiden talteenottoasteet tulee määrävälein verifioida rikkilaitoksen suorituskyvyn varmistamiseksi. Mittaukset tulee aloittaa RTO 3 -yksiköstä, jotta yksikön talteenottoasteesta on mahdollisimman ajantasainen tieto käytettäväksi lupamääräyksen 48. mukaisessa selvityksessä. Lupamääräys 57. Määräys on tarpeen lupamääräyksen 40. mukaisia korjaustoimenpiteitä edellyttävien toimintahäiriöiden määrittelemiseksi ja seuraamiseksi ja päästöjen minimoimiseksi. FCC-yksikön häiriöitä ei ole määritelty erillisessä ohjeessa, mutta häiriöitä on kuvattu mm. Porvoon jalostamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelma asiakirjassa OQD ( ). Lupamääräys 58. Lupamääräyksen mukainen tarkkailu on tarpeen sataman lastauskaasujen talteenottolaitteiston käytön ja toiminnan seuraamiseksi sekä talteenotettujen hiilivetypäästöjen määrän arvioimiseksi. Laitteistossa käsiteltyjen kaasujen määrä on raportoitava lupamääräyksen 94. mukaisen vuosiraportoinnin yhteydessä. Lupamääräys 59. Öljynjalostuksen päätelmässä 52. on haihtuvien nestemäisten hiilivetyjen lastaamisesta aiheutuvien VOC-päästöjen talteenottoon käytettäviä menetelmiä koskeva talteenottoastevaatimus. Lupamääräyksessä 42. on määrätty talteenottojärjestelmien käytettävyyden ja tal-

277 277 (290) teenottoasteen pitämisestä mahdollisimman korkeana. Lupamääräyksen 59. mukaisilla mittauksilla seurataan lupamääräyksen 42. toteutumista. Lupamääräys 60. Lupamääräys on tarpeen jakeluterminaalin lastauskaasujen talteenottolaitteiston käytön ja toiminnan seuraamiseksi sekä asianmukaisen kirjanpidon varmistamiseksi. Lupamääräys 61. Määräys on tarpeen raaka- ja polttoaineiden laadun ja ominaisuuksien valvomiseksi. Asiassa 1) toimitetun hakemusaineiston perusteella energiantuotantoyksiköissä käytettävien polttoaineiden laaduntarkkailua ei ole riittävästi esitetty jalostamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelmassa, joten tarkkailuohjelmaa on määrätty täydennettäväksi. Lisäksi NEXBTL-yksiköissä käytettävien raaka-aineiden, erityisesti lupamääräyksessä 1. sallittujen jäteraaka-aineiden laadun tarkkailu tulee esittää riittävän yksityiskohtaisesti ottaen huomioon, että jäte-eriä kerätään monista erilaisista ja vaihtuvista kohteista ja saapuvien erien määrä ja laatu vaihtelee. Lupamääräyksen 1. mukaiset jätteet on punnittava jäte-erittäin. Lupamääräyksen 1. mukaisesti vaarallisten jätteiden käyttö ja käsittely laitoksella on kielletty. Lupamääräyksen 50. mukaisesta tarkkailuohjelmasta tulee käydä ilmi NEXBTL-yksiköiden raaka-aineeksi saapuvien jäte-erien laadun tarkkailu jätteiden vaaraominaisuuksien suhteen. Jätteen vaaraominaisuuksilla tarkoitetaan jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 3 :ssä määriteltyjä ominaisuuksia. Lupamääräys 62. Jalostamon prosessiyksiköiden jatkuvatoimisista mittauksista on pääasiassa määrätty päätelmän 4. mukaisesti. Päätelmässä 4. edellytetään Porvoon jalostamoa koskien jatkuvatoimista mittausta FCCyksiköllä, RTO-yksiköillä sekä vähintään 50 MW polttoyksiköillä. Polttoyksiköt ovat päätelmien määritelmien mukaan yksiköitä, joissa poltetaan jalostamopolttoaineita yksinään tai muiden polttoaineiden kanssa energian tuottamiseksi jalostamoalueella, kuten kattilat, uunit ja kaasuturbiinit. Päätöksen liitteessä 5. on lupamääräyksiin 3. ja 4. liittyen esitetty muun ohella jalostamon polttoyksiköt ja niiden polttoainetehot. Päätelmässä 4. polttoyksikön teholla (MW) tarkoitetaan niiden polttoyksiköiden yhteen laskettua polttoainetehoa, joiden savukaasut johdetaan samaan piippuun. Porvoon jalostamon mittaukset vastaavat lupamääräyksen 62. taulukon vaatimuksia lukuun ottamatta päästökohtaa J5, johon johdetaan bensiinin reformointiyksikön (REF3) viiden prosessi uunin sekä bensiinin rikinpoistoyksikön (BERP3) prosessiuunin savukaasut niin, että prosessiuunien yhteenlaskettu polttoaineteho on yli 100 MW. Asian 2) hakemuksen mukaan hakija selvittää analysaattorin asentamista kyseiseen savusolaan. RTO-yksiköiltä on ympäristönsuojelulain nojalla edellytetty päätelmästä 4. poiketen rikkidioksidin lisäksi myös typenoksidien jatkuvatoimista mittaamista. RTO-yksiköiden typenoksidipäästöjä on tarpeen mitata jatkuvatoimisesti, sillä RTO-yksiköiden NO 2-pitoisuustaso on samalla tasolla tai korkeampi kuin useimpien polttoyksiköiden. Mittausvaatimus ei aiheuta uusia toimenpiteitä sillä kyseinen mittaus on jo käytössä Porvoon jalostamolla. RTO-yksiköiden päästöanalysaattorit on kahdennettu siten, että ne mittaa-

278 278 (290) vat vuoronperään RTO 3 4 ja RTO 5 6 yksiköiden savusolista. Aluehallintovirasto pitää mittausta riittävänä. Päätelmien mukaan vähintään 50 MW polttoyksiköiden hiukkaspitoisuuksia tulisi mitata jatkuvatoimisesti. Jatkuvatoimisten mittausten sijaan hiukkaset on määrätty mitattavaksi määräaikaisin mittauksin lupamääräyksen 65. mukaisesti. Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset eivät ole tarpeen kaasumaisia polttoaineita käyttäville polttoyksiköille, kuten lupamääräyksen 65. perusteluissa on esitetty. Lupamääräys 63. Energiantuotantoyksiköiden ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailua koskeva määräys on annettu SUPO-asetuksen 22 :n ja liitteen 3 mukaisesti. Lupamääräyksen perustelut ovat tällä päätöksellä korvattavan Etelä-Suomen aluehallintoviraston lainvoimaisen päätöksen Nro 4/2016/1, lupamääräyksen 63. mukaiset. Lupamääräys 64. Määräys on päätelmän 5. ja SUPO-asetuksen liitteen 3. mukainen. Poisto- eli savukaasun määrää koskeva lause on poistettu, sillä savukaasumäärien määrittelystä on määrätty päästökattomääräyksissä 3. ja 4. ja niiden määrittelytavat on esitetty tämän päätöksen liitteessä 6. Lupamääräys 65. Lupamääräyksessä on määrätty jalostamon prosessiyksiköiden alle 50 MW prosessiuunien päästöjen tarkkailusta määräaikaisin mittauksin päätelmissä esitetyn mukaisesti kerran vuodessa muutoin paitsi hiukkasmittausten osalta, jotka on määrätty kaikkien prosessiuunien osalta mitattavaksi kerran viidessä vuodessa. Porvoon jalostamolla vuonna 2007 tehtyjen kertaluonteisten päästömittausten perusteella on todettu, ettei polttoaineenaan ainoastaan kaasua käyttävillä prosessiuuneilla synny mitattavia tai merkityksellisiä määriä hiukkasia. Kaasua polttavien prosessiuunien hiukkasmittauksista luovuttiin vuonna 2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksynnällä (asian 1) hakemuksen liite 17B1). Hakemusaineiston perusteella kaikkien Porvoon jalostamon prosessiuunien polttoaineena on tällä hetkellä yksinomaan kaasumainen polttoaine. Näin ollen jatkuvatoimisia hiukkasmittauksia ei nykytilanteessa ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi ja niiden sijaan on määrätty viiden vuoden välein tehtävistä määräaikaisista mittauksista. Mikäli prosessiuuneilla otetaan käyttöön muita kuin kaasumaisia polttoaineita, tulee luvan muuttamista hakea. Rikin talteenottoyksiköillä hiukkasten määräaikaiset hiukkasmittaukset ovat päätelmän 4. mukaisia. Lupamääräys 66. Päätelmä 4. edellyttää bensiinin reformointiyksikön dioksiinien ja furaanien sekä FCC-yksikön, RTO-yksiköiden että polttoyksiköiden rikkitrioksidipäästöjen määrävälein tapahtuvaa mittaamista. Lupamääräyksessä on hakijan esityksen mukaisesti määrätty ensin selvittämään mainittujen epäpuhtauksien päästötasot, sillä niitä ei ole jalostamolla aiemmin mitattu. Mahdollisten tilannekohtaisten vaihteluiden vaikutusten huomioon ottamiseksi mittaukset on määrätty tehtäväksi kolmena peräkkäisenä vuotena, jotta jatkotarkkailun mittaustiheys voidaan määritellä riittävän luotettavien tietojen perusteella. Mittaustulosten perusteella luvan-

279 279 (290) haltijan tulee laatia mittaustiheyttä koskeva perusteltu esitys Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Lupamääräys 67. Toiminnan metallipäästöjen määrittämisestä on määrätty päätelmän 4. mukaisesti, mutta tarkkailutiheyttä on muutettu päätelmän kuuden kuukauden sijaan vuoden välein tehtäväksi, mitä pidetään riittävänä ja tarkoituksenmukaisena. Lupamääräys 68. Määräyksessä on määrätty haihtuvien hiilivetyjen päästöjen vähentämiseen käytettävien talteenottolaitteistojen poistokaasujen päästömittauksista lupamääräyksissä määrättyjen päästörajaarvojen noudattamisen valvomiseksi ja päätelmän 52. edellytysten mukaisesti. Talteenottolaitteistojen toimintaan ja päästömittauksiin on mm. lupaneuvottelussa esitetyllä tavalla liittynyt häiriöitä ja epävarmuuksia, joten mittaustiheyttä on muutettu aiemmasta joka toinen vuosi tehtävästä kerran vuodessa tehtäviin mittauksiin. Riittävän tiheät mittaukset ovat tarpeen laitteistojen toiminnan, talteenottoasteen ja päästötasojen tarkkailemiseksi. Lastauskaasujen talteenotolla ja siihen käytettävien laitteistojen toimivuudella on merkittävä vaikutus koko jalostamon VOC-päästöihin. Mittauksien tekemisestä on määrätty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/63/EY liitteen II mukaisesti. Laiturilla 8 käytössä olevan laitteiston osalta on määräyksen mukainen, hakijan esitykseen perustuva kertaluonteinen selvitys riittävä, sillä laiturilla L8 lastataan päätelmien määritelmän mukaisia haihtuvia nestemäisiä hiilivetyjä vain 1 3 kertaa viidessä vuodessa. Lupamääräys 69. Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen (VOC) vuotojen ja muiden hajapäästöjen etsimisestä ja seuraamisesta on määrätty päätelmän 6. mukaisesti. Porvoon jalostamolla on jo käytössä päätelmän mukainen haistelumenetelmä (mittaukset kaasunhaistajalla) ja kaasujen optiminen kuvantamismenetelmä (Optical Gas Imaging, OGI) on tarkoitus ottaa käyttöön vuosien aikana. Jalostamon VOC-kokonaispäästöt määritetään jalostamon toimintajärjestelmän ohjeen OQD-6804 VOCpäästöjen määrittäminen mukaisesti, mikä on muilta osin riittävä, mutta VOC-päästöjen määritysmenetelmiä on täydennettävä päätelmän 6. edellyttämällä tavalla päästöjen laskennassa käytettävien kertoimien validoinnilla. Validoinnin tulee perustua mittauksiin. Validointimenetelmä on esitettävä lupamääräyksen 50. mukaisessa päivitetyssä ja täydennetyssä tarkkailuohjelmassa. Joka kolmas vuosi tehtävä päästökertoimien validointi on riittävä. Lupamääräys 70. Määräyksellä varmistetaan toimintavarmojen mittausjärjestelmien ja luotettavasti mitattujen mittaustulosten käyttö sekä määritellään toimenpiteet ja toimenpidekynnykset mittalaitteiden toimintahäiriötilanteissa. Savukaasujen epäpuhtauksien mittausjärjestelmien toimintahäiriöt tulee olla määriteltynä tarkkailuohjelmassa. Lupamääräys 71. Asian 1) hakemuksen täydennyksessä esitettyjen virtaaman ja käsitellyn veden laadun vaihtelun perusteella tarkkailuohjelmas-

280 280 (290) sa esitetty kokoomanäytteiden keruutapa sekä analyysitiheys kuvaavat riittävällä tarkkuudella jalostamoalueelta pois johdettavien vesien laatua sekä vesiin johdettavan päästön määrää ja vaihtelua. Useamman vuorokauden kokoomanäytteiden keruutapa on toteutettu niin, että vuorokauden aikainen mereen johdettava päästö on kokoomassa hyvin edustettuna. Vaikka seurantatavalla ei saada eriytettyä päiväkohtaisia päästöjä, seuranta kuitenkin sisältää kaikkien vuorokausien päästöt. Näin ollen aluehallintovirasto katsoo, että näytteenotto täyttää riittävällä tavalla päätelmän 10. mukaisen näytteenottotiheyden vaatimukset ja näytteet voidaan siten kerätä tarkkailuohjelmassa kuvatulla tavalla. Kiintoaine kuuluu päätelmien taulukon 3. mukaan päivittäin analysoitaviin muuttujiin. Aluehallintovirasto katsoo, että kiintoaineen sisällyttäminen edellä mainituista näytteistä analysoitaviin muuttujiin täyttää päätelmän 10. kiintoainetta koskevan seurantavaatimuksen. Päätelmien taulukossa 3. on mainittu fenoli-indeksi, mutta sille ei ole asetettu BAT-päästötasoa. Jalostamolla on pitkään seurattu fenoliindeksin sijaan fenolia, jolle on asetettu myös kuormitusraja-arvo. Fenolianalyysin muuttamiselle fenoli-indeksiksi ei ole tarvetta. Viikoittain vuoden ajan tehtävä BOD-analyysi tuottaa perustietoa jäteveden biologisesta hajoavuudesta sekä sen vaihtelusta näytepäivien välillä. Lupamääräys 72. Haitta-aineita on selvitetty jalostamoalueen vesistä vuosina sekä Selvityksissä on havaittu aineesta riippuen sekä määritysrajan että ympäristölaatunormin ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Jätevesilaitoksen ajotapaa on muutettu ensimmäisten selvitysten jälkeen, joten lähtevän jäteveden laatu on voinut muuttua tutkitusta. Tämän vuoksi on perusteltua suorittaa uusi kartoitus, jossa huomioidaan myös muut mahdolliset vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet, joita jalostamoalueelta lähtevissä vesissä voi esiintyä. Jätevesistä tehdyissä analyyseissä on havaittu myös aineita, joita ei alkuperäisen taustaselvityksen perusteella oletettu esiintyvän jalostamoalueelta pois johdettavissa vesissä. Tämän vuoksi taustaselvitys tulee päivittää ja esitykset analysoinnin ulkopuolelle jätettävistä haitta-aineista tulee harkita huolella ja perustella mittaussuunnitelmassa. Selvityksen perusteella on tehtävä valvovalle viranomaiselle esitys aineiden lisäämisestä päästö- ja vaikutustarkkailuihin. Selvitys on tarpeen uusia määrävälein. Porvoon jalostamon tuotantoprosessi on kompleksinen, mikä aiheuttaa myös jätevesien laadun vaihtelua. Prioriteettiainelistaukseen saattaa tulla ajan kuluessa muutoksia. Selvitystiheyttä arvioitaessa on otettu huomioon vesienhoitosuunnitelmakauden pituus. Selvitysten tulosten perusteella on tarvittaessa lisättävä aineita ja yhdisteitä säännöllisen päästö- ja vaikutustarkkailun piiriin. Lupamääräys 73. Toksisuusmääritykset täydentävät kemiallisia päästöanalyysejä, sillä ne huomioivat jäteveden sisältämien erilaisten aineiden yhteisvaikutukset. Jalostamolta lähtevässä jätevedessä on havaittu vuosina toteutetun COHIBA-hankkeen selvityksissä toksisia vaikutuksia ja tulosten perusteella jäteveden laatu ja vaikutukset vaihtelevat eri tarkkailukertojen välillä. Lisäksi jätevesilaitoksen ajotavan muutos on myös voinut aiheuttaa muutoksia jäteveden toksisuudessa. Aluehallintovirasto katsoo, että jätevesien toksisuusmääritykset ovat tarpeen tarkempien tietojen

281 281 (290) saamiseksi jätevesien myrkyllisyydestä ja sen vaihtelusta. Selvityksen perusteella on tehtävä esitys jatkotoimenpiteistä, esimerkiksi toksisuusmääritysten sisällyttäminen tarkkailuun tai jäteveden toksisuuden vähentäminen. Lupamääräys 74. Jätetarkkailusta on määrätty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Määräys on tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi sekä ympäristövaikutusten tunnistamiseksi ja selvilläolovelvollisuuden täyttämiseksi. Lupamääräykset Ilmaan ja vesiin johdettavat häiriöpäästöt on kirjattava ja niiden määrä arvioitava. Häiriöpäästöjen arvioinnin tulee perustua ensisijaisesti mittauksiin ja toissijaisesti laskennalliseen arviointiin. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailujärjestelmässä tulee olla erillinen kirjanpito häiriöiden aikaisille päästöille siten, että ne voidaan esittää ja raportoida erikseen. Lupamääräyksissä 3. ja 4. asetettuja päästöraja-arvoja noudatetaan jalostamon normaalin toiminnan aikana. Lupamääräyksiin 3. ja 4. liittyvä jalostamon normaalitoiminta on määritelty tämän päätöksen liitteessä 6. Jalostamon käyttö- ja päästötarkkailua tulee täydentää myös liitteen 6. mukaisen normaalin toiminnan ja muun kuin normaalin toiminnan aikana syntyvien SO 2- ja NO X-päästöjen erillisellä tarkkailulla ja kirjanpidolla. Häiriöpäästöjen ja muun kuin normaalin toiminnan tarkkailun ja kirjanpidon avulla tulee voida raportoida erikseen näissä tilanteissa syntyneiden päästöjen kokonaismäärät (tonnia) sekä pitoisuustasot. Vesiin johdettavien häiriöpäästöjen osalta tarkkailu ja määrien seuranta tapahtuu riittävästi osana muuta jätevesien tarkkailua, mikäli häiriöpäästö purkautuu purkukohdasta 1 tai 2. Kuitenkin poikkeuksellisten toimenpiteiden aikana aiheutuvia päästöjä voi olla tarpeen tarkkailla. Esimerkiksi hapetuslammikoiden ja Kartanonlahden puron ruoppausten yhteydessä on mahdollista, että ruopattavasta massasta lähtee liikkeelle sedimentoituneeseen kiintoaineeseen sitoutuneita haitallisia aineita. Päästötarkkailuun tulee tämän vuoksi sisällyttää esimerkiksi tällaisten säännöllisesti tapahtuvien tai toteutettavien, mahdollisesti poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavien toimenpiteiden toteutusaikaisten tarkkailujen periaatteelliset kuvaukset, joita Uudenmaan ELY-keskus voi tapauskohtaisesti tarkentaa poikkeuksellisesta tilanteesta saadun ilmoituksen perusteella. Jalostamolla käytössä olevan tietojen keruu-, käsittely- ja raportointijärjestelmän tulee olla sellainen, että tämän päätöksen määräyksissä edellytetty kirjanpito ja raportointi ovat mahdollisia. Lupamääräykset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutustarkkailujen avulla myös seurataan päätöksen oikeellisuutta ja päästöjen rajoitustoimien riittävyyttä. Lupamääräyksien mukaiset vaikutustarkkailut ovat pääasiassa nykyisen tarkkailun mukaisia, joten niiden avulla saadaan vertailukelpoista tietoa ja voidaan seurata ympäristön tilassa tapahtuvia muutoksia. Ympäristövaikutustarkkailut voidaan toteuttaa myös osana yhteistarkkailua.

282 282 (290) Lupamääräyksissä 78. ja 79. on määrätty ilmanlaadun ja toiminnan ilmanlaatuvaikutuksien tarkkailun jatkamisesta nykyisellä tavalla ja lupamääräyksessä 80. merialueen tilan ja veden laadun sekä kalataloudellisten vaikutusten tarkkailusta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa vireillä olevan Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Porvoon edustan merialueen tarkkailua on toteutettu vuodesta 2011 alkaen em. yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ympäristömelumittauksia on lupamääräyksessä 81. määrätty jatkettavaksi nykyisellä tavalla. Lisäksi meluvaikutusten tarkkailua on täydennetty lupamääräyksen 82. mukaisella osallistumisvelvoitteella. Ympäristömelutasot Kilpilahden teollisuusalueen ympäristössä aiheutuvat useiden toimijoiden toiminnan yhteisvaikutuksena. Tästä syystä myös mahdolliset melun yhteisvaikutuksia käsittelevät selvitykset on laadittava toimijoiden yhteisvastuulla mahdollisimman oikean kokonaiskuvan saamiseksi. Melun yhteisvaikutusselvityksissä on otettava huomioon myös samalle vaikutusalueelle tulevien uusien melulähteiden vaikutukset. Neste Oyj on lupamääräyksessä 82. velvoitettu osallistumaan tällaisiin selvityksiin niiltä osin kuin selvitykset tarkastelevat melua sen toimintojen meluvaikutusalueella. Vastaava lupamääräys on annettu mm. Oy Aga Ab:n tuotantolaitoksille, jotka sijaitsevat jalostamoalueella. Lupamääräyksessä 83. on määrätty pinta- ja pohjavesien tarkkailusta. Lupamääräyksessä on valvonnallisista syistä määrätty erillisten tarkkailuohjelmien tulosten raportoinnista yhtenä yhdistettynä kokonaisuutena. Raportoinnin yhdistäminen parantaa pohjaveden tilan tarkastelun kokonaisuutta. Tarkkailuohjelmat on määräyksen mukaisesti mahdollisuus yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi tai osaksi vielä laajempaa pohjavesien yhteistarkkailua. Tarkkailusuunnitelmien yhdistämiseen tai mahdolliseen yhteistarkkailuun on laadittava tarkkailusuunnitelma Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Kuitenkin lupamääräyksessä mainittujen tarkkailuiden muuttamisesta ja lopettamisesta päättää asianomaisen asian toimivaltainen viranomainen. Kalliopohjavedessä on yhden alueella sijaitsevan kalliopohjaveden tarkkailupisteen analyysitulosten perusteella havaittu selvästi maapohjavettä korkeampia pitoisuuksia haitta-aineita. Kalliopohjaveden pilaantumisen tarkemman selvittämisen vuoksi sekä mahdollisten uusien kalliopohjavesitarkkailupisteiden sijainnin määrittämiseksi on lupamääräyksessä 84. määrätty tehtäväksi tarkempi selvitys kalliopohjavedelle aiheutuvista riskeistä sekä kalliopohjaveden liikkumisesta. Lupamääräys 85. Kilpilahden teollisuusalueen laitosten päästöjen aiheuttamaa hajuhaittaa teollisuusalueen ympäristössä on kartoitettu vuosina 1984, 1994 ja 2010 tehdyillä hajukartoituksilla. Vuoden 2010 hajukartoituksessa hajujen aiheuttama viihtyvyyshaitta oli vuoden 1994 selvityksen tuloksiin verrattuna vähentynyt ja keskittyi suppeammalle alueelle lähelle päästölähteitä. Asian 1) hakemuksen liitteenä 14.3 esitettyjen vuosien haittailmoitusten yhteenvedon perusteella hajuhaitoista tulee edelleen useita haittailmoituksia vuosittain ja hajuhaitta on melun ohella

283 283 (290) yleisin haittailmoituksen aihe. Vuoden 2010 jälkeen jalostamolla on tapahtunut ja tapahtumassa myös hajuhaittoihin mahdollisesti vaikuttavia muutoksia. Jalostamon toiminta kehittyy ja muuttuu todennäköisesti myös jatkossa, joten hajukartoitus on tarpeen uusia säännöllisesti sen selvittämiseksi, missä määrin ja miten laajalla alueella hajuhaittoja havaitaan. Hajuhaittojen lisääntyessä tulee lisääntymisen syyt ja vähentämismahdollisuudet selvittää. Kilpilahden teollisuusalueella on jalostamotoiminnan lisäksi myös muita toimintoja, joista voi ainakin ajoittain aiheutua hajuhaittaa. Tästä syystä hajukartoitus voidaan tehdä myös yhteistarkkailuna. Lupamääräys 86. Lupamääräyksellä mahdollistetaan tarkkailuohjelmien muuttaminen Uudenmaan tai kalataloudellisissa asioissa Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksynnällä lupamääräyksen mukaisin edellytyksin. Lupamääräykset Lupamääräyksissä on määrätty jalostamon päästö- ja vaikutustarkkailuihin liittyvien mittauksien laadunvarmennusmenetelmistä ympäristönsuojelulain ja SUPO-asetuksen vaatimusten mukaisesti. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 108 :n ja uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 209 :n mukaan mittaukset, testaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Ilmaan johdettavien päästöjen jatkuvatoimisten mittausten laadunvarmistuksessa on noudatettava standardia SFS-EN Rikkilaitoksen ja FCC-yksikön jatkuvatoimisten päästömittausten laadunvarmentaminen voidaan tehdä standardista SFS-EN poikkeavalla siten kuin Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä Nro 104/2013/1, on määrätty. Määräaikaisten ja kertaluonteisten mittausten lisäksi myös jätevesinäytteistä tehtävät analyysit on tehtävä sellaisen mittaajan tai laboratorion toimesta, jolla on käyttämiensä mittaus- tai analysointimenetelmien akkreditointi tai muu vastaavan tasoinen laadunvarmennus. Lähtökohtana on, että kaikki näytteet ja mittaukset on tehtävä akkreditoiduilla menetelmillä. Neste Oyj:n oman laboratorion analyysien osalta osallistumista Suomen ympäristökeskuksen järjestämiin pätevyyskokeisiin pidetään riittävänä. Lupamääräyksessä 3. asetetun päästöraja-arvon noudattamisen arviointi perustuu rikin talteenottoyksiköiden osalta rikillisen syötön määrän mittaukseen. Mittauksella tulee lupamääräyksessä 92. määrätyllä tavalla olla päästömittauksia vastaava laadunvarmennusmenetelmä. Lupamääräykset Kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja suorittamiseksi. Määräyksiä on ajantasaistettu ja tarkistettu tämän päätöksen lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Lupamääräys 97. Kalatalousvelvoite on tarpeen jäte- ja jäähdytysvesien mereen johtamisesta kalataloudelle aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi. Kalatalousvelvoitteeksi on määrätty kalatalousmaksu. Velvoitteen suuruutta määrättäessä on otettu huomioon hankkeesta aiheutuvien haittojen laatu ja suuruus, vesialueella ilmenevien vaikutusten laajuus sekä ve-

284 284 (290) sialueen kalataloudellinen arvo. Kalatalousvelvoitteen rahallisen arvon muutokselle ei ole perusteita. Lupamääräys 98. Päätöksen antohetkellä voimassa olleen lupapäätöksen lupamääräyksen 90. mukainen vakuus uudistetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 43 a :n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset. Vaarallisten jätteiden käsittely jalostamolla on vähentynyt lietteenpolttokattilan K7 toiminnan lakattua, mutta jätteiden käsittelytoiminta on lisääntymässä NEXBTL-yksiköissä raaka-aineina käyttöönotettavien, lupamääräyksen 1. mukaisten jätejakeiden myötä. Lisäksi toiminnassa otetaan edelleen vastaan laivojen slop-öljyjä (vaarallinen jäte). Jätteiden käsittely jalostamolla ei ole lupamääräyksessä 1. määrätyt enimmäismäärät huomioon ottaen vähäistä. Näin ollen vakuus on määrätty uudistettavaksi määrältään samana toistaiseksi. Lupamääräykset 99. ja 100. Toiminnan muutoksista on ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin, jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida muutoksen merkittävyyttä uuden lupakäsittelyn tarpeellisuuden näkökulmasta. Toiminnan lopettaminen on toteutettava hallitusti ja mahdollisimman vähäisin ympäristövaikutuksin, mikä edellyttää erillisen suunnitelman laatimista. Jos toiminnan päättymiseen liittyvät toimet vaativat pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamista, on asia käsiteltävä ympäristönsuojelulain (527/2014) 14 luvun mukaisesti tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi lain 95 :n mukaisesti laitoksen perustilaselvitykseen liittyvän toiminnanharjoittajan arviointiraportin perusteella tehdä päätöksen. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on saapuneessa lausunnossaan muun ohella esittänyt jäähdytysvesien jäätilannevaikutuksia tarkastelevan selvityksen tarkentamista, jotta aikaisempi jäätilanteen tarkkailu voitaisiin korvata mallin soveltamisella. Aluehallintovirasto viittaa kohdassa Lupaharkinnan ja lupamääräysten yleiset perustelut esitettyihin lupamääräyksen 24. poistamisen perusteluihin ja katsoo, ettei jäähdytysvesin jäätilannevaikutusten tarkentamiselle ole perusteita. Kalatalousviranomainen on saapuneessa lausunnossaan todennut, että kalatalousvelvoite tulisi muuttaa takaisin toimenpidevelvoitteeksi. Vesilain (587/2011) uudistuksen yhteydessä kalatalousmaksu on nostettu toimenpidevelvoitteen kanssa yhdenvertaiseksi kalataloudelliseksi kompensaatiokeinoksi eli toimenpidevelvoite ei ole enää lainsäädännöllisesti ensisijainen kompensaatiokeino. Uudistuksella tavoiteltiin mahdollisuutta määrätä tapauskohtaisesti kompensaatiotavasta mahdollisimman

285 285 (290) tarkoituksenmukaisella tavalla. Vaikka toimenpidevelvoite määrättäisiinkin joustavana velvoitteena, mahdollistaa kalatalousmaksu kompensaatiokeinona edelleen joustavammin istutusten ohella myös muut toimenpiteet, jotka tukevat vaelluskalakantojen elvyttämistä. Aluehallintovirasto katsoo, että kalataloudellisen kompensaation määrääminen kalatalousmaksuna on edelleen tarkoituksenmukaista ja täyttää toimenpidevelvoitetta paremmin Suomen merenhoidon toimenpidesuunnitelmassa vuosille esitetyt kalakantojen hoitoa ja suojelua koskevat tavoitteet. Liittyen Porvoon-Sipoon kalastusalueen saapuneessa muistutuksessa esitettyyn vaatimukseen siitä, että hakijan tulee toteuttaa menetelmä, jolla voidaan vähentää kalojen ajautumista laitokselle, aluehallintovirasto toteaa, ettei esitystä voida käsitellä nyt tarkasteltavana olevissa asioissa vaan esitys koskee Länsi-Suomen ympäristölupaviraston vesilain mukainen lupapäätöstä nro 30/2006/2, koskien veden johtamista merestä Porvoon tuotantolaitokselle. Muilta osin lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esitetyt seikat on otettu huomioon ratkaisusta ja lupamääräyksistä sekä niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Luvan tarkistaminen Korvattavat päätökset Kattiloiden K1 ja K2 sekä kaasuturbiinivoimalaitoksen KTVL2 osalta ympäristölupa on määräaikainen ja voimassa siihen asti, kun kyseistä energiantuotantoyksikköä on käytetty alkaen tuntia mutta kuitenkin enintään asti. Muilta osin päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on ympäristönsuojelulain (527/2014) 29 :n mukaan oltava lupa. Kun komissio julkaisee uuden päätöksen laitoksen pääasiallista toimintaa (REF) koskevista parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevista päätelmistä, toiminnanharjoittajan on uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 80 :n mukaisesti toimitettava kuuden kuukauden kuluessa selvitys luvan tarkistamisen tarpeesta perusteluineen valvontaviranomaisille. Tämä päätös korvaa kohdassa Toimintaa koskevat luvat, päätökset ja sopimukset luetellut tämän päätöksen mukaisia toimintoja koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetut luvat ja päätökset lukuun ottamatta Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen antamia pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevia ja seuraavia päätöksiä:

286 286 (290) Länsi-Suomen ympäristölupaviraston vesilain mukainen lupapäätös nro 30/2006/2, koskien veden johtamista merestä Porvoon tuotantolaitokselle. Uudenmaan ympäristökeskuksen lupapäätös No YS 603, (dnro UUS-2008-Y ) koskien betoni- ja asfalttijätteen sekä kiviaineksen varastointia ja murskausta Porvoon jalostamon alueella. Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätös Nro 51/2010/ koskien Porvoon sataman laituri 4:n pohjoispuolella olevan lahden osittaista täyttöä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätös Nro 246/2014/1, koskien Porvoon öljynjalostamolle rakennettavan bensiinin isomerointiyksikön toimintaa. Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 16/0036/2, Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä Nro 246/2014/1 tehdystä valituksesta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätös Nro 161/2016/1, koskien öljynjalostamon SDA-yksikköä sekä toiminnan aloittamislupaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 18, säiliöpohjasakkojen tilapäisestä välivarastoinnista (dnro 0195Y ). Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös , dnro UUDELY/139/07.00/2010 Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja Kilpilahden teollisuuslaitoksien toiminnasta aiheutuvien päästöjen ilmanlaatuvaikutuksen tarkkailuohjelman muuttamisesta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös , dnro UUDELY/139/07.00/2010 Kilpilahden teollisuuslaitoksien toiminnasta aiheutuvien päästöjen ilmanlaatuvaikutusten tarkkailuohjelman muuttamisesta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös , dnro UUDELY/62/07.00/2013 koskien maaperän kunnostuksen jälkeistä pohjaveden tarkkailua Porvoon jalostamon satamassa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös Nro 11, , dnro UUDELY/139/07.00/2010 Porvoon jalostamon kolmen ympäristön tilan tarkkailuohjelman muuttamisesta (suljetun kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailu, pohjaveden tarkkailu Porvoon jalostamolla ja öljyisten jätteiden peltokäsittelyalueen maaperätutkimukset sekä pohja- ja pintavesitarkkailu). Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös , dnro UUDELY/139/07.00/2010 Neste Oil Oyj:n Porvoon sataman jätehuoltosuunnitelman hyväksymisestä.

287 287 (290) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen lainvoimaisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 7, 8, 43, 43 a, 43 b, 43 c, 44, 45, 46, 50, 62, 64 a, 81, 90, 108 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 52, 53, 54, 62, 64, 75, 76, 77, 81, 82, 96, 99, 209, 229, 232, 233 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15 17, 28, Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus suurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta (936/2014) Valtioneuvoston päätös bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (468/1996) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan luvan, ilmoituksen tai muun lupaasian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2016 annetun valtioneuvoston asetuksen (1524/2015) mukaisesti. Asetuksen 8 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.

288 288 (290) Asian 1) vireille tullessa voimassa olleen aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen kohdan 2.1 mukaisesti öljyn- ja kaasunjalostamon lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on euroa. Asetuksen liitteen kohdan 2.1 taulukon alakohdan 2. mukaan lupamääräyksen tarkistamista (ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentti) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Asia 2) on tullut vireille vuonna 2016, jolloin öljyn- ja kaasunjalostamon lupahakemuksen käsittelyä koskeva maksu on asetuksen 1524/2015 liitteen kohdan 3.1 mukaan euroa. Asetuksen liitteen kohdan 3.1 taulukon alakohdan 1. mukaan direktiivilaitoksen luvan tarkistamista (ympäristönsuojelulain 81 ) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Taulukon alakohdan 2. mukaan maksu peritään 35 prosenttia korkeampana, jos työmäärä on 1 kohdassa mainittua suurempi. Asian 2) käsittelymaksua on korotettu 35 prosentilla, sillä asiassa käsitelty öljyn- ja kaasunjalostuksen päätelmien mukainen päästökattomalli on muista vastaavista asioista täysin poikkeavana menetelmänä vaatinut poikkeuksellisen paljon työaikaa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Neste Oyj PL NESTE Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Neste Oyj, Porvoon jalostamo Porvoon kaupunginhallitus Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Porvoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Sipoon kunnanhallitus Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sipoon kunnan terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalouspalvelut -ryhmä (sähköisesti) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille ja muistutuksen jättäneille listan dpoesavi mukaan.

289 289 (290) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta tiedotetaan Uusimaa, Sipoon Sanomat ja Östnyland -nimisissä lehdissä. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa LIITTEET 1. Valitusosoitus 2. Jalostamon toimintakaavio ja tuotantolinjat prosessiyksiköittäin 3. Jätevesilaitoksen kaavio ja näytteenottopisteet 4. Vesien purkukohtien 1, 2 ja 3 sijainti (kartta) 5. Lupamääräyksien 3. ja 4. päästöraja-arvoihin sisältyvät yksiköt ja integroidussa päästöraja-arvolaskennassa käytettävät päästötasot 6. Lupamääräyksien 3. ja 4. laskentaliite

290 290 (290) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Teemu Lehikoinen Reetta Klemetti Heli Rissanen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Teemu Lehikoinen (puheenjohtaja), ympäristöneuvos Heli Rissanen ja ympäristöylitarkastaja Reetta Klemetti. Asian on esitellyt Heli Rissanen.

291 LIITE 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: faksi: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

292 JALOSTAMON TOIMINTAKAAVIO LIITE 2 (1/2)

293 LIITE 2 (2/2) Porvoon jalostamon tuotantolinjojen prosessiyksiköt Tuotantolinja 1 Tuotantolinja 2 KTY VK VY KAAPO BIY YKP OKSY PELME SKTO/SOIHTU TAME VHVI BESSI Kaasuöljyn tislaus Vetykrakkaus Vetylaitos Kaasuöljyn aromaattien poisto Bitumiyksikkö Ylimenokaasujen pesu Oksygenaattien poisto Lentopetrolin makeutus Soihtukaasujen talteenotto/ soihdut TAME-valmistus Voiteluöljyn valmistus Bensiinin isomerointi SYRP TT2 KARP2 FCC KTO3, NKJT MH LK2 ALKY HVY4, HVY5 RVTO2, RVTO3 RTO3, RTO4, RTO5 ja RTO6 Tuotantolinja 3 Tuotantolinja 4 RT3 BERP3 REF3 RET KARP3 MTBE BDH HEY BEHY KTO4, KTO5 NEXBTL1, NEXBTL2 Raakaöljyn tislaus Bensiinin rikinpoisto Bensiinin reformointi Reformaatin tislaus Kaasuöljyn rikinpoisto MTBE:n valmistus Butadieenin hydraus Heksaanien erotusyksikkö Bentseenin hydraus Nestekaasujen talteenotto NEXBTL yksikkö VY2 MHC LCF (PÖY) Kaasuöljyn rikinpoisto Tyhjötislaus Kaasuöljyn rikinpoisto Leijukatalyyttinen krakkaus Kaasujen talteenotto Merkaptaanien hapetus Lämpökrakkaus Alkylointi Hapanvesiyksikkö Rikkivedyn talteenotto Rikin talteenotto Vetylaitos 2 Kaksivaiheinen vetykrakkaus Pohjaöljykrakkaus (Pohjaöljy-yksikkö eli LCF ja MHC)

294 PORVOON JALOSTAMON JÄTEVESILAITOKSEN KAAVIO JA NÄYTTEENOTTOPISTEET LIITE 3 (1/2)

295 LIITE 3 (2/2)

296 VESIEN PURKUKOHTIEN 1, 2 JA 3 SIJAINTI LIITE 4

297 LUPAMÄÄRÄYKSIEN 3. JA 4. PÄÄSTÖRAJA-ARVOIHIN SISÄLTYVÄT YKSIKÖT JA PÄÄSTÖRAJA-ARVOLASKENNASSA KÄYTETYT PÄÄSTÖTASOT LIITE 5

298 LIITE 6 (1/10) LUPAMÄÄRÄYKSIEN 3. JA 4. LASKENTALIITE 1. Johdanto Tässä liitteessä kuvataan päätelmiin 57. ja 58. sekä öljyn ja kaasun jalostuksen vertailuasiakirjan liitteen 8.6 menetelmiin perustuva lupamääräysten 3. ja 4. mukainen SO 2- ja NO X-päästölaskenta. Tämä liite on laadittu aluehallintovirastossa ja perustuu pääosiltaan Neste Oyj:n asian 2) hakemuksessa ja sen täydennyksissä esittämään laskentaan ja laskentaliitteeseen. Poikkeamat Neste Oyj:n esityksestä on esitetty lupamääräysten 3. ja 4. perusteluissa. Tässä liitteessä päätelmien 57. ja 58. mukaisista päästöraja-arvoista käytetään nimitystä päästökatto. SO 2- ja NO X-päästökattolaskennassa huomioon otettavat yksiköt on esitetty tämän päätöksen liitteessä 5. SO 2- ja NO X-päästökattojen laskenta koostuu useasta vaiheesta seuraavan kuvan mukaisesti. Laskennan vaihteet on kuvattu tarkemmin kappaleissa 2. ja 3.