Kuntaohjelma Kuntien Palvelukeskus (KPK) -hanke Perustettava yhtiö KPK ICT Oy 1.10.2009 Liiketoimintasuunnitelma v1.0 Esitys
Kuntien palvelukeskus - tiivistelmä Merkitys kuntien toiminnan kehittämisessä Kuntasektorilla on merkittävä tuottavuuden kehityspotentiaali. Paremmalla ICT:n hyödyntämisellä mahdollistetaan toimintatapojen uudistaminen ja tehostaminen ja sitä kautta toimintamenojen kasvun hillintä. Palvelukeskuksen neuvotteluasema ja ostovoima mahdollistavat tietotekniikan ja toimintaprosessien kehittämisen ja tehostamisen, joka helpottaa eläköitymisen aiheuttamaa rekrytointihaastetta, parantaa kunnan kilpailukykyä sekä siirtää resursseja ylläpitävästä työstä kehittävään toimintaan. Palvelut Nykyiset kunta- ja toimialakohtaisiin palveluratkaisut uudistetaan luomalla automatisoitu ja itsepalveluprosesseja tukeva avoimia rajapintoja tarjoava palveluympäristö. Palvelukeskus fokusoituu sovellusten integroimiseen ja toimittamiseen palveluna sekä toimittaa asiakkailleen myös perustietotekniikkapalveluita sekä muita asiantuntijapalveluita. 10/1/09 2
SISÄLTÖ 1. Tilanne ja haasteet 2. Visio ja hyödyt 3. Markkinat, palvelut ja organisaatio 4. Omistus, asiakasyhteistyö ja talous 5. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 10/1/09 3
SISÄLTÖ 1. Tilanne ja haasteet 2. Visio ja hyödyt 3. Markkinat, palvelut ja organisaatio 4. Omistus, asiakasyhteistyö ja talous 5. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 10/1/09 4
Uusiutuva tietotekniikka palvelemaan kuntien toiminnan kehittämistä Yksityisen sektorin nopea tuottavuuden kasvu kolmen viime vuosikymmenen aikana ei olisi ollut mahdollista ilman tietotekniikan tehokasta hyödyntämistä Tietotekniikka tarjoaa myös kuntasektorille keinoja, joilla hyödyntää tutkimuksissa havaittua merkittävää tuottavuuden kehityspotentiaalia, sekä mahdollisia ratkaisuja useisiin ajankohtaisiin haasteisiin: Henkilöstö: Suurten ikäryhmien eläköityminen tuo lähivuosina lisääntyviä rekrytointihaasteita. Uudet, vähemmän resursseja sitovat palveluprosessit vähentävät työvoimatarvetta Toimintamenot: paremmalla tuottavuudella voidaan hillitä kustannusten kasvua ja vähentää näin painetta kunnallisverojen korotuksiin Kunnan kilpailukyky: tuottamalla enemmän ja parempia palveluita kunta muuttuu houkuttelevammaksi asiakkailleen (veronmaksajat, yritykset, matkailijat jne.) 10/1/09 5
Kuntien ICT-sovellusten ja -palvelujen nykytilanne Toimialakohtaisuus Toimialat ovat itsenäisiä ICT-ratkaisujensa suhteen (siilomaisuus) Osaoptimoituja ICT-ratkaisuja Kuntakohtaisuus Erilaisia ratkaisuja samoilla toimialoilla tai toiminnoissa Samoja toimialasovelluksia räätälöidään ja käytetään eri tavoin Samoista toimialasovelluksista eri versioita Ohjelmalisenssien hankinta ja hallinta Suuri järjestelmäkirjo Runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita Samaa tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä Tekniikka osin vanhaa Nykytilanne on prosessien uudistamisen merkittävä este 10/1/09 6
SISÄLTÖ 1. Tilanne ja haasteet 2. Visio ja hyödyt 3. Markkinat, palvelut ja organisaatio 4. Omistus, asiakasyhteistyö ja talous 5. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 10/1/09 7
Visio Palvelukeskuksen palvelut ovat vuoteen 2015 mennessä mahdollistaneet merkittävän kuntien tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja kuntien ulkoisten menojen rajoittumisena 10 % nykyistä ennustetta pienemmiksi Vuonna 2020 vähintään 50 Suomen sadasta suurimmasta kunnasta ostaa KPK:n keskeisiä palveluita, jotka mahdollistavat laajamittaiset uudistukset sähköisessä asioinnissa ja kuntien toiminnoissa Palvelukeskus kehittää kuntasektorin ICT-osaamisen verkoston, jossa sekä yksityisen että julkisen sektorin ICT-kehitysorganisaatiot luovat yhteistyössä uusia maailmanluokan ratkaisuja suomalaisten ja ulkomaisten kuntien ICT-tarpeisiin. ICT-ratkaisuilla voidaan vaikuttaa merkittävään osaan KPK ICT Oy:ssä mukana olevien kuntien menoista (54 mrd. vuosina 2010-2015), jolloin tavoitteen toteutuessa kasvusta jäisi toteutumatta n. 3,0-3,5 mrd. 10/1/09 8 10/1/09
Palvelukeskuksen vaikutus kuntasektorin ulkoisiin menoihin toiminnoittain Kokonaissäästö vuosina 2010 2015: 3,3 mrd. mukana olevien kuntien kokonaismenojen ollessa samalla jaksolla n. 54 mrd. Milj 1653 milj. 821 milj. 680 milj. 162 milj. Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Muut tehtävät Rahoitustoiminta ja muut menot Huom. Mallissa on oletettu, että vuoteen 2015 mennessä on saavutettu 40 %:n markkinaosuus peruskunnista. Vuonna 2015 vuositason säästö on n. 1,4 mrd.. Kuntaliiton maaliskuussa 2009 laatiman, vuoteen 2013 ulottuvan ennusteen perusteella ekstrapoloidut, bruttomenoista johdetut mukana olevien kuntien ulkoiset menot, joihin voidaan vaikuttaa olisivat 13,8 mrd. vuonna 2015 10/1/09 9
Palvelukeskuksen vaikutus kuntien menokehitykseen asukasta kohden Kuntien ulkoiset menot per kuntalainen yhtiön perustamisen mahdollistamina Säästöt kuntien ulkoisissa menoissa per kuntalainen vuonna 2015 TÄMÄN TILALLE PIIRAKKA Vaikutus 645 eur per kuntalainen Säästöt tulevat pienentyneen kasvun kautta Vaikutus osaalueittain 10/1/09 10
Hyödyt ja lisäarvo kunnalle sekä muille kuntasektorin toimijoille Palvelukeskus mahdollistaa kunnan tarjoamien palveluiden laadun parantamisen hilliten kustannusten nousua. Tämä tapahtuu kehittämällä ja automatisoimalla kuntien prosesseja hyödyntämällä tietotekniikkaa Palvelukeskus vahvistaa merkittävästi kuntasektorin neuvotteluasemaa suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin Näin syntyy kyky toteuttaa yhtenäinen avoin kuntasektorin tarpeita palveleva ICT-arkkitehtuuri, joka puolestaan mahdollistaa myös nykyistä useampien yhtiöiden osallistumisen ratkaisujen toteuttamiseen Palvelukeskus vapauttaa resursseja ICT:n ylläpitävästä toiminnasta kehittämiseen Mahdollistaa palveluiden uudelleenjärjestämisen ja kehittämisen kuntien työvoiman vähentyessä eläköitymisen myötä 10/1/09 11 10/1/09
Hyödyt ja lisäarvo loppukäyttäjille Tasavertaiset ja laadukkaammat palvelut: Kuntien työntekijöille, luottamushenkilöille Kuntalaisille Yrityksille ja yhteisöille Loma-asukkaille ja matkailijoille Lisää hinta/laatusuhteeltaan parempia kunnallisia palveluja, jotka rajoittavat kustannusten nousua Helppokäyttöisiä ja kattavia 24/7-itsepalveluprosesseja Läpinäkyvämpi kunnallishallinto: mm. helpompi sähköinen pääsy omiin ja kuntien julkisiin tietoihin sekä kuntien parantunut kyky tuottaa tietoa toiminnastaan 10/1/09 12
SISÄLTÖ 1. Tilanne ja haasteet 2. Visio ja hyödyt 3. Markkinat, palvelut ja organisaatio 4. Omistus, asiakasyhteistyö ja talous 5. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 10/1/09 13
Kysynnän markkinapotentiaali Kuntien ulkoiset menot Kuntien ICT-menot Menojen jakautuminen 2007 Hallinto ja talous 30% Menojen jakautuminen 2007 Sosiaali- ja terveystoimi 16% Tekninen ympäristötoimi 14% Säästetyt ICT-resurssit suunnataan uudelleen ICT-kehitystyöhön tuottavuuden parantamiseksi Sivistystoimi 16% Menot 2010-2015 Säästöpotentiaali Menot 2010-2015 Säästöpotentiaali 256,24 mrd. 12,79 mrd. 6 230 milj. 644 milj. 10/1/09 14
Kilpailuympäristö Tärkeimmät ICT-toimittajat Palvelukeskuksen ensisijainen kilpailijasegmentti ovat asiakkaiden omat ICT-palveluyksiköt. Niihin verrattuna sen olennaisin kilpailuetu tulee suuren toimijan mittakaavaeduista Logica ja Tieto ovat tärkeimpiä toimittajia kuntien käyttämissä sovelluspalveluissa. Fujitsun palveluntarjonta on painottunut infrastruktuuriin. Potentiaalisia kansainvälisiä palveluintegraattori- ja ulkoistuspalveluiden tarjoajia ovat mm. IBM, HP, CapGemini ja Accenture. Niiden asema Suomen julkishallinnon ICT-markkinoilla on kuitenkin heikko Yhteistyö Logican ja Tiedon kanssa on KPK ICT Oy:n olennaista varsinkin avointen rajapintojen aikaansaamiseksi nykyisiin ohjelmistoihin ja niihin tehtävissä integroinneissa ICT-toimittajien tunnuslukuja Tieto Oyj:n julkisen sektorin, valmistavan teollisuuden ja jälleenmyyntisektorin liiketoimintayksikön myynti oli 196 miljoonaa euroa vuonna 2008. Julkisen sektorin osalta myynti jakautuu sekä valtiolle että kunnallissektorille. Vuoden kasvu oli 7 % ja liikevoitto oli 7,9 % Tiedon terveydenhuollon ja hyvinvoinnin liiketoimintayksikön myynti oli 167 miljoonaa euroa 19 % kasvulla. Liikevoitto oli 8,5 % Logicalla puolestaan julkinen sektori vastaa vuositasolla 1 073 miljoonan punnan myynnistä. Pohjoismaiden osuus oli 344 miljoonaa puntaa. Vuoden kasvu oli 12 % kokonaisuutena ja 35 % Pohjoismaissa 10/1/09 15
Kuntien näkemykset ICT-toimittajista Perinteiset toimittajat (Logica, Tieto, Fujitsu, Aditro, Basware, ym.) - Suosivat monoliittisia, tuotteistettuja järjestelmiä, jotka monesti vanhanaikaisia - Nykyaikaisten muutosten toteuttaminen usein vaikeaa, järjestelmiä tehdään yleisiksi tuotteiksi eikä räätälöidä asiakkaiden tarpeisiin asiakasvaikuttavuus olematonta - Tuotteiden jatkuvuus ja vakaus hyvät - Toimittajien sisäiset erot suurempia kuin väliset, kyvykkyys ja asiakassuhde ovat henkilöriippuvaisia Uudet ketterät toimittajat - Toiminnan jatkuvuus ja pysyvyys ongelma, eivät sovi perinteisen mallin mukaisiksi - Usein tarjouspyynnöissä karsiintuvat jo minimivaatimuksiin koosta tai kokemuksesta - Erotettava pienet paikalliset yritykset ja keskisuuret toimittajat, jälkimmäisissä potentiaalia valtakunnallisen tason palvelutuotantoon - Mm. Ixonos ja Enfo - Enemmän kehitysideoita, intoa ja halua toteuttaa ominaisuuksia, eivät sitoutuneita tiettyyn tuotteeseen ja sen mukanaan tuomaan strategiaan - Koska osakomponenttien ostaminen ketteriltä toimijoilta vaatii sovelluskehitysosaamista, vain isommat kunnat ovat kyenneet hyödyntämään ketteriä toimijoita omassa järjestelmäkehityksessään Huomioita yksittäisistä toimijoista - Logican toimintamalli parantunut yrityskaupan myötä - Omia ICT-tuotantoyhtiöitä pidettiin vertailukelvottomina markkinatoimijoihin: sekä toimintamallit että osaaminen ja rooli projekteissa ovat liian erilaisia, eivätkä taloudelliset tunnusluvut ole vertailukelpoisia 10/1/09 16
Palvelukeskuksen ydinosaaminen Kuntien tarpeiden ja toimintatapojen ylivertainen ymmärtäminen ja yhdistäminen toimivaksi palvelutarjonnaksi Kuntakentän ICT-sovelluskartan sekä ICT-arkkitehtuurin ja kokonaiskuvan kehittäminen ja ylläpitäminen ICT-projektisalkun koordinointi ja eteenpäinvienti Kuntakentän salkun seuranta Oman salkun omistus ja hallinta Hankinta- ja osto-osaaminen, jolla palvelukeskus hankkii markkinoilta toteuttajia uusille järjestelmille, integraatiotyölle sekä portaaleille ja palvelukanaville 10/1/09 17
Esimerkki palvelutuotannon järjestämisydinprosessin sovellusten pirstoutuneisuudesta Elinvoimaisuuden turvaaminen Kuntalaisten hyvinvoinnin lisääminen Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen Kunnan eri palveluiden toteuttamisessa käytetään lukuisia tietojärjestelmiä Tiedon siirto järjestelmästä toiseen tapahtuu tavallisesti manuaalisesti tai eräajona Samaa tietoa haetaan ja päivitetään moneen paikkaan Prosessin mukainen järjestelmäintegraatio puuttuu Päätöksenteko ja johtaminen Palvelutuotannon järjestäminen Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Hallinto Perusterveydenhuolto Effica, Pegasos Päivähoito ProConsona Kaavoitus ja maanmittaus XCity, Fakta, Mapinfo Johtaminen ja raportointi BI-rakaisut Sosiaalihuolto ProConsona Lastensuojelu, perhetuki ProConsona Vanhustenhuolto ProConsona, Effica, Pegasos Perusopetus Primus, Aura, Hellewi Toisen asteen opetus Primus Kirjasto Origo Kunnossapito XCity, XStreet, Wintimmi Rakennusluvat XCity, Mapinfo Vesi- ja energiahuolto Aqua, Ellarex Taloushallinto Raindance, Basware, Rondo, Analyste, SAP Henkilöstöhallinto Feenix, SAP, Pegasos Asiakirjanhallinta Dynasty Kiinteistöhuolto Wintimmi, kiinteistörekisteri Arkistointi DW-ratkaisut 10/1/09 18
Palvelutuotannon tavoitteet (1/2) Alueellinen keskittäminen ICT-hankintojen kanavoiminen ja koordinointi Selkeä ja nopea päätöksenteon malli Neuvotteluvoiman parantuminen Keskittämisen kokemukset Konsolidointi ja standardointi Perustietotekniikan, järjestelmien ja työtehtävien konsolidointi, mm. kaikille kunnille yhteisen tietoverkon, yhteisen terveydenhuoltojärjestelmän (tai muun toimialana yhteisen järjestelmän) ja yhteisen hallinnon järjestelmän (esim. ERP) toteutukset Työasemien standardointi ja sovellusten etäkäyttö Lisenssien hallinta ohjelmistolisenssien harmonisointi yhdeksi kokonaisuudeksi 10/1/09 19
Palvelutuotannon tavoitteet (2/2) Uusien teknologioiden ja arkkitehtuuri- ja palvelumallien hyödyntäminen Monoliittisista järjestelmistä osakomponentteihin, joiden räätälöitävyys, uudelleenkäytettävyys ja kehitysmahdollisuudet ovat parempia Palvelukeskus ottaa vastuun osakomponenteista koostuva kokonaisratkaisun toimivuudesta. Tämä vaatii osaamista sovelluskehitysprojekteista ja osakomponenttien integroinnista. Lähtökohtina ovat avoimet rajapinnat, avoin lähdekoodi, SOA, mobiiilisuusratkaisut, SaaS ja ITIL Sähköisten palvelukanavien kehitys; itsepalvelut ja tunnistaminen Valtakunnallinen, kuntarajat ylittävä yhteistyö KuntaIT, KanTa hanke, SADe-ohjelma, earkisto, ekatselu, jne. Kuntarajat ylittävä yhteistyö esim. uusien ratkaisujen kehittämisessä Valtion IT palvelukeskuksen (VIP) toteutuksesta saadut kokemukset ja sinne luodut toteutusmallit 10/1/09 20
Uusi palveluarkkitehtuuri Kunta Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt Palvelukanava kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille Asiakkaat (internet) Kumppanit (extranet) Palvelukanavat asiakkaille (virastot, palvelupisteet, internet, mobiili jne.) Jakelukanavat asiakkaille, kumppaneille, luottamushenkilöille ja työntekijöille Lapsiperheiden ja nuorten palvelut Terveydenhuolto Asuminen ja rakentaminen Muut palvelut Senioripalvelut Hallintopalvelut Uudet palvelut ja käyttöliittymät Yhteiset palvelut KPK ICT Oy Asiakashallinta Verkkopalvelualusta Tunnistamisen alusta Uudet työkalut ja alustat Tietovarasto Integrointialusta Kunta, kaupallinen palveluntarjoaja tai poikkeustapauksessa KPK ICT Oy Nykyjärjestelmiä Nykyjärjestelmiä Uudet järjestelmät Yhteydet VRK, Kela, Vero Vanhat ja kehitettävät sovellukset sekä yhteydet muihin palveluihin 10/1/09 21
1. vaiheessa palveluvalikoimaan valitut sovellukset Kunta KPK ICT Oy Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt Palvelukanava kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille Lapsiperheiden ja nuorten palvelut Dynasty Effica Fakta Terveyden- MD Titania huolto Pegasos Raindance Rondo/Basware ProConsona Asuminen ja rakentaminen Yhteiset palvelut Asiakkaat (internet) Kumppanit (extranet) Palvelukanavat asiakkaille (virastot, palvelupisteet, internet, mobiili, jne.) Muut palvelut Senioripalvelut Hallintopalvelut Verkkopalvelualusta Asiakashallinta Jokainen käytössä oleva järjestelmä integroidaan KPK ICT Oy:n integraatioalustaan. Integraatiokustannukset Tunnistamisen vaihtelevat alusta järjestelmittäin. Sovellusten valinta perustuu SIRU-projektiin osallistuneiden kuntien IT-johtajien Tietovarasto haastatteluihin ja ICT-työryhmässä Integrointialusta tehtyihin arviointeihin. Valitut esimerkkisovellukset kattavat merkittävimmän osan kuntien toimintaa tukevista tietotekniikkaratkaisuista ja tietovirroista. Tavoitteena on, että nämä sekä muut vastaavat myöhemmin mukaan otettavat sovellukset kattavat kunnan perustietotekniikan ulkopuolisista ICTkustannuksista noin 80%. Nykyjärjestelmiä Nykyjärjestelmiä Uudet järjestelmät Yhteydet VRK, Kela, Vero 10/1/09 22
Ensimmäisen vaiheen tuotekehityshankkeita Palvelu / Hanke Integrointiympäristö - Integrointialusta - Tunnistaminen - Verkkopalvelualusta Alkaa 2010 Sähköinen palvelusetelialusta 2010 Asiakashallintajärjestelmä 2010 Tietovarasto 2010 Taloushallinnonjärjestelmä - Kirjanpito / ulkoinen laskenta - Laskutus ja verkkolaskutuksen toteutus - Sisäisen laskennan palvelut Terveydenhuollon itsepalvelut - Ajanvaraus - Hoito- ja tutkimustiedon välitys 2010 2010-2011 Valittujen järjestelmien integrointi 2010-2011 Tuotekehitysaihioita Palvelu Yhteisölliset työkalut.. Tunnistaminen/varmennepalvelu.. Arkistointi.. Dokumenttienhallinta.. Uudet terveydenhoidon palvelut Esim. kotihoidon mobiiliseuranta, terveystaltio Kaupunkikortti.. Back office järjestelmät Esim. palkkahallinto Seuraavan sukupolven toiminnanohjaus/ potilastieto/ sairaalajärjestelmä Alkaa...... 10/1/09 23
Immateriaalioikeudet (IPR) KPK ICT Oy huolehtii tarvittavista IPR-oikeuksista palveluiden tarjoamiseksi kuntasektorille Perustietotekniikkapalveluiden ohjelmistojen tarjoamiseen yhtiö tarvitsee palvelukeskuslisenssit Uusien palveluiden osalta palvelukeskus hankkii käyttöoikeuslisenssit tarvitsemiinsa sovelluksiin Palvelukeskus sopii alihankkijoidensa kanssa, että tekijänoikeus ja muut immateriaalioikeudet työn tuloksiin kuuluvat palvelukeskukselle Palvelukeskus hyödyntää ensisijaisesti avoimen lähdekoodin valmiita ratkaisuita rakentaessaan uutta palveluarkkitehtuuriaan Palvelukeskukselle syntyy IPR-oikeuksia myös oman kehitystyönsä tuloksiin. Tuloksia julkaistaan takaisin kehitystyön pohjana käytetyille avoimen lähdekoodin projekteille siinä määrin, kun niiden lisenssit edellyttävät. Muutoin IPR-oikeudet jäävät yhtiöön Arkkitehtuurikuvauksissa, vaatimusmäärittelyissä ja kaikessa muussa dokumentaatiossa pyritään noudattamaan avoimuuden periaatteita. Etenkin palvelukeskuksen rooli kuntakentän ICT-kehityksen vetäjänä vaatii, että sisäisen kehitystyön tuloksia kuten kuntien ICT-tarvekuvauksia julkaistaan avoimesti. Selkeästi vain yhtiön omaa palvelutuotantoa tukevaa dokumentaatiota pidetään kuitenkin liikesalaisuutena Palvelukeskus huolehtii myös kaiken muun kehitystoiminnassaan syntyvän aineettoman oikeuden rekisteröimisestä (esim. tavaramerkit ja patentit) 10/1/09 24
Hallintorakenne OYL:n, yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen mukainen valinta sekä valvontatehtävät Yhtiökokous Hallitus Osakkaiden raati Nimitysvaliokunta Osakassopimuksen mukainen valinta; kokoonpano esim. kuntien asukasluvun mukaisesti OYL:n, yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen mukainen valinta sekä valvontatehtävät Hallituksen työjärjestyksessä määritellyt tehtävät Toimitusjohtaja Johtoryhmä Ohjausryhmä Ohjausryhmä Ohjausryhmä Osakassopimuksessa määritetyt tehtävät: yhdistää kuntien, kuntayhtymien ja muiden asiakkaiden vaatimukset ja tulevaisuuden tarpeet. Valmistelee ehdotukset toimitusjohtajalle Asiakas Asiakas Asiakas Asiakas 10/1/09 25
Palvelukeskuksen organisoituminen per 31.12.2010 Yhtiökokous, hallitus Toimitusjohtaja Toimitusprosessi Uudet tuotteet Asiakkuuden hallinta Liiketoiminnan tukiprosessit Projektipäälliköt 2 Integrointi 9 Asiakkuuspäälliköt 7 Talous 1 Käyttöpalvelu 2 Tunnistus 5 Assistentit 2 Assistentit 1 Työasemapalvelu 2 Sähköinen asiointi 2 Hankinta 1 Tietoliikenne 1 CRM 8 Henkilöstö 1 Contact Center 4 Tietovarastot 3 Luvut kuvaavat työntekijöiden määriä 10/1/09 26
SISÄLTÖ 1. Tilanne ja haasteet 2. Visio ja hyödyt 3. Markkinat, palvelut ja organisaatio 4. Omistus, asiakasyhteistyö ja talous 5. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 10/1/09 27
Yhtiön rakenne ja omistus Palvelukeskuksen yhtiörakenne toteutetaan osakeyhtiömuotoisena Yhtiön perustaminen tapahtuu vaiheittain: Yhtiön omistavat sen asiakkaat, eli kuntasektori Alkuvaiheessa Sitra ja muut markkinaehtoiset rahoittajat myöntävät pääomaehtoisen lainan yhtiölle perustamista ja palvelukehitystä varten Kuntien on voitava hankkia KPK ICT Oy:n palvelut suorahankintana kilpailuttamatta Sitra pystyy toimimaan toiminnan aloituksen ja kehityksen markkinaehtoisena rahoittajana, mutta ei lainsäädännön takia voi olla yhtiön omistajana Sitra Muut tahot Pääomalainat Kuntasektori 100% omistus KPK ICT Oy perustettava yhtiö 10/1/09 28
Asiakasomistajayhteistyö Toiminnassaan yhtiön tulee palvella kuntasektorin asiakasomistajiaan Asiakkaitten pääasiallinen vaikuttamiskanava on organisoitu ohjausryhmämuotoon Ohjausryhmät ovat KPK ICT Oy:n sisäisiä organisaatioita, joiden tarkoitus on yhdistää kuntien, kuntayhtymien ja muiden asiakkaiden vaatimukset ja tulevaisuuden tarpeet Ohjausryhmät osallistuvat tärkeimpien asiakastarpeiden prosessikuvauksiin ja kehityspolun suunnitteluun. Palvelukeskus voi tuottaa myös yllä mainitusta prosessikuvauksesta poikkeavia palveluita niille, jotka ovat halukkaita kattamaan lisäkustannukset 10/1/09 29
Palvelukeskuksen asiakas- ja toimittajasuhteet Asiakkaat ICTpalveluiden ostajina Asiakkaat Asiakkaat toiminnallisten vaatimusten antajina 1. 3. KPK ICT Oy Palvelut: Omistaa palvelut ja prosessikuvaukset sekä integrointialustan käyttöoikeudet ICT-järjestelmien toteutuksen ja ylläpidon järjestäminen itse tai markkinoilta ICT-järjestelmien integrointi Yhtenäisen arkkitehtuurin toteutus ja ylläpito Ohjausryhmät Ohjausryhmät ovat KPK ICT Oy:n sisäisiä organisaatioita, joissa on asiakkaiden edustus. Niiden tarkoitus on yhdistää asiakkaiden vaatimukset ja tulevaisuuden tarpeet yhteen, ja sitä kautta ohjata kunkin osaamisalueen kehitystoimintaa 2. Toimittajat Tietoisuus asiakkaiden nykytilasta Uudet innovaatiot ja kehitysmahdollisuudet 1. KPK ICT:llä on palvelusopimukset kuntien kanssa 2. Ostaa pääsääntöisesti strategiansa mukaisia järjestelmiä ja integrointipalveluita kaupallisilta toimijoilta 3. Asiakkaiden vaatimukset ohjausryhmien kautta 10/1/09 30
Palvelukeskuksen rooli ICT-palveluiden arvoketjussa Asiakkaat KPK ICT Oy Toimittajat Asiantuntijapalvelut Konsultointi Palvelun hallinta Ostaminen Konsultit ICT-sovelluspalvelut Kehitystoiminnan ohjaus Palveluiden toimittaminen Arkkitehtuuri Sovellukset Ostaminen Ostaminen Sovellukset Integrointipalvelut Perustietotekniikka Palvelun hallinta Ostaminen Perustietotekniikka Fokus 10/1/09 31
Hinnoittelu Palvelukeskus kehittää, integroi ja ylläpitää järjestelmiä kattaen kustannuksensa (marginaaleineen) kehitys- ja/tai käyttömaksuilla Kehitysmaksumalli, esim.: Sovelluskohtaiset ylläpitobudjetit ja niiden rahoitus käyttömaksuilla Uusien merkittävien sovellusten budjetointi ja rahoitus sovitaan erikseen Käyttömaksuun perustuva malli, esim.: Kiinteä kuukausilaskutus Laskutus tapahtumien määrän mukaan Laskutus palvelun käyttäjien mukaan Eri yhdistelmiä yllämainituista, riippuen palvelun rakenteesta ja asiakkuuden luonteesta Mallia sovelletaan sekä ICT-sovelluksiin että perustietotekniikkaan ja asiantuntijapalveluihin tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin mitä tarvitaan vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi 10/1/09 32
Talouslaskelmien oletukset Tuloslaskelma Markkinaosuus alussa 10 % peruskunnista, vuonna 2015 40 % Perustietotekniikan ja sovellusten kulut jakautuvat nykyisin 50 % - 50 % kuntien toimittamaan aineistoon ja tutkimuksiin perustuen ja tätä jakaumaa on käytetty olettamana mallinnuksessa Kehitystyö on arvioitu tuotteittain ja se sitoo toteutuksen ajaksi 27 henkilöä; kokonaispanostus 2010 2015 noin 70 milj. Hallinto-organisaatiossa on aluksi 29 henkilöä, henkilömäärä kasvaa liikevaihdon kasvaessa Mukana olevat kunnat saavat palvelut, joihin sisältyy merkittävä järjestelmäkehityspanos alenevin kokonaiskustannuksin perustuen konsolidointi- ja integrointihyötyihin Tase ja kassavirta Alkupääomitus tapahtuu kuntien sijoituksella 1 / kuntalainen ja 40,2 milj. pääomalainoin. Tämän lisäksi kunnilta odotetaan takausta tai sitoumusta ostaa pääomalainasaatava rahoittajilta jos yhtiö ei pysty sitä määräajassa maksamaan takaisin (n. 10-40 / kuntalainen) Katetaso on asetettu siten, että omassa pääomassa ja kassassa on vuoden 2015 lopussa tarpeeksi varoja pääomalainan takaisinmaksuun. Pääomalainan korot maksetaan vuosittain Tuotekehitysmenoista aktivoidaan 5 vuodeksi 100 % varsinaisesta kehitystyöstä ja lisenssimaksuista sekä 50 % omista henkilöstökuluista. Kunnilta veloitettavia jatkokehitystöitä ja lisenssien vuosimaksuja ei aktivoida Investoinnit vähäisiä (toteutetaan pääosin leasing-sopimuksilla, mukana hallinnon kuluissa) 10/1/09 33
Tuloslaskelma Markkinaosuus 40 % vuonna 2015 10/1/09 34
Tase Pääomalainat 40,2 milj., korko 10 % Sijoitus omaan pääomaan 1 / kuntalainen Kassa ja oma pääoma v. 2015 riittävät pääomalainojen takaisinmaksuun 10/1/09 35
Kassavirta Pääomalainat 40,2 milj. Omaa pääomaa yhteensä 2,1 milj. 10/1/09 36
SISÄLTÖ 1. Tilanne ja haasteet 2. Visio ja hyödyt 3. Markkinat, palvelut ja organisaatio 4. Omistus, asiakasyhteistyö ja talous 5. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 10/1/09 37
Seuraavat toimenpiteet - yhteenveto Vaiheet Heinäkuu 2009 Lokakuu 2009 Joulukuu 2009 Tammikuu 2010 Alkaen 201x 1. Liiketoimintasuunnitelmaluonnos v0.91 valmis 2. Kuntakohtaisen materiaalin valmistelu ja neuvottelut 3. Lopullisen liiketoimintasuunnitelman v1.0 esittely kunnille 4. Ensimmäisten kuntien päätökset mukaantulosta 5. KPK ICT Oy perustettu 6. Mukana olevien kuntien migraatio 7. Seuraavissa vaiheissa mukaan tulevat kunnat 10/1/09 38