Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Samankaltaiset tiedostot
Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Eriävä mielipide metsätuholakityöryhmän ehdotukseen hallituksen esitykseksi metsätuholaista

WWF Suomen lausunto metsätuhojen torjuntaa koskevan lain luonnoksesta

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Laki metsätuhojen torjunnasta 1087/2013

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Monimuotoisuuden suojelu

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

HE 62/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Puheenjohtaja Liisa Saarenmaa avasi kokouksen klo Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja sellaisenaan.

NATURA VERKOSTO

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Hallituksen esitys eduskunnalle metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta

Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

METSO-ohjelma :

Mitä puukaupassa sovitaan

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONI- MUOTOISUUDEN TOIMINTAOHJELMASTA

Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsänterveysseminaari Vantaa

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

HE 261/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Uudet metsänhoidon suositukset

HE 259/2010 vp. omalla kustannuksellaan toteuttamaan ministeriön hyväksymät biologisen kasvinsuojeluaineen

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Metsähygienia, metsätuhoriski ja monimuotoisuus uuden metsätuholakiesityksen vaikutukset

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki,

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

PÖYTÄKIRJA (8) MMM003:00/2011 METSÄTUHOLAKITYÖRYHMÄN 9. KOKOUS. Aika klo MMM, Kalasatama, kokoushuone Savotta

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Metsäohjelman seuranta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

MYRSKYTUHON SATTUESSA

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Kokemuksia uudistetusta laista metsätuhojen torjunnasta Lapin metsätalouspäivät

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

WWF Suomen lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä

Valtioneuvosto on tänään , asian oltua valmistavasti talouspoliittisen ministerivaliokunnan

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

Metsäohjelman seuranta

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Transkriptio:

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011

Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään.

METSO-ohjelman periaatepäätös Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) mukaan vahingoittuneet havupuut tulee poistaa metsästä silloin kun niitä on niin paljon, että ne voivat johtaa metsätuhoja aiheut- tavien hyönteisten leviämiseen. [...] Lahoava puuaines on kuitenkin tärkeä rakennepiirre metsäluonnon monimuotoisuudelle ja erityisesti metsälain erityisen tärkeissä elinympäristöissä kuolleet puut tulee säästää.

METSO-ohjelman periaatepäätös Valtioneuvosto edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö tarkistaa tutkimustiedon perusteella metsän hyönteis- ja sienituhojen torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä vioittuneiden havupuiden poistamisen kynnysarvojen osalta. maa- ja metsätalousministeriö selkeyttää metsän hyönteis- ja sienituhojen torjuntaa koskevan lain ja metsälain välistä suhdetta metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi pitäen kuitenkin lähtökohta- na sitä, että lahopuun lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei metsien terveyttä vaaranneta.

Metsätuhotyöryhmä 2003 Työryhmä esittää, että vahingoittuneiden puiden poistamisen kynnysarvoja (hehtaarikohtainen runkoluku, puuryhmien koko) tutkitaan ja tarvittaessa muutetaan Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusten pohjalta. Siihen asti, kunnes saadaan uutta tietoa, sovelletaan nykyisiä maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä säädettyjä kynnysarvoja. Vahingoittuneiden puiden poistovelvoite ja siihen liittyvät raja-arvot tulee rajata koskemaan ainoastaan järeitä kuusia. Lisäksi tuhoutuneen puuston määrän laskentatapa tulee ilmaista nykyistä selkeämmin.

Metsätuhotyöryhmä 2003 Työryhmä esittää, että metsätuholain 5 :n soveltamisala rajataan metsälain 10 :n tarkoittamien erityisen tärkeiden elinympäristöjen, kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 19 ja 20 tarkoittaminen ympäristötukikohteiden ja metsäluonnon hoitohankkeiden sekä metsälain nojalla toteutettavien NATURA 2000-ohjelman alueiden ulkopuolelle.

Metsätuhotyöryhmä 2003 Työryhmä esittää, että metsätuholakiin lisätään menettely, jonka nojalla maanomistajan on mahdollista jättää metsään säädösten kynnysarvot ylittäviä määriä vahingoittaneita puita kohteille, joiden tarkoituksena on edistää metsien monimuotoisuutta esim. alue-ekologiseen suunnitelmaan tai monimuotoisuusohjelman kokeiluhankkeisiin perustuen. Menettely ei saa aiheuttaa kohtuutonta rasitetta metsänomistajille, luonnonhoitohankkeita toteuttaville organisaatioille eikä säädösten valvonnasta vastuussa oleville viranomaisille.

Metsätuhotyöryhmä 2003 Työryhmä katsoo lisäksi, että Metsälain 10 :n erityisen tärkeistä elinympäristöistä, kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 19 :n ympäristötukikohteista ja 20 :n metsäluonnon hoitohankkeiden kohteilta sekä metsälain nojalla toteutettavien NATURA-2000 -ohjelman alueilta mahdollisesti leviävien hyönteis- ja sienituhojen aiheuttamat vahingot tulee korvata valtion varoista. Korvausvastuista on sovittava ennakolta, jos metsätuholain 5 :n vahingoittuneiden puiden poistovelvoitteesta poiketaan työryhmän ehdottaman uuden menettelyn nojalla. Korvausvastuu kolmannen osapuolen metsille aiheutuvista vahingoista kuuluu valtiolle tapauksissa, joissa maanomistaja on tehnyt monimuotoisuuden suojelusta sopimuksen valtion kanssa (esim. luonnonarvokauppa).

Lahopuun väheneminen uhkaa lajeja Metsissä ensisijaisesti elävien lajien uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät Ml = lahopuun väheneminen: lahoavan puuaineksen, kuolleiden tai kuolevien puiden sekä oksien, laho- ja kolopuiden väheneminen

Lahopuumäärien kasvu hidasta

Hyönteiset pieni tuhonaiheuttaja

Yhteenveto Lahopuun puutteen haitoista selvää näyttöä ja tietoa toisin kuin lahopuun maltillisen lisäämisen aiheuttamista riskeistä Paljonko ollaan valmiita maksamaan tuhojen rajoittamisesta minimiin? Hyönteistuhojen torjunnassa keskeisintä puun ja energiapuun varastointi sekä toiminta suurtuhojen yhteydessä Hyvän metsänhoidon edellyttämät monimuotoisuuskohteet vapautettava vahingoittuneiden puiden poistovelvoitteesta Mahdollisuus maanomistajan omalla päätöksellä perustettujen luontokohteiden vapauttamiseen puiden poistovelvoitteesta Maanomistajalle oikeus myös monimuotoisuuden suojeluun!