Kuntatieto-ohjelma Tavoitetilan määrittely Tavoitetilan tarkentaminen Valtiovarainministeriö PKK Versio 1.0 25.6.2014
Sisällysluettelo 1 Ohjelman rajaus ja fokus 4 1.1 Ohjelmassa käsiteltävät tiedot 4 1.2 Ohjelmassa käsiteltävät toiminta-alue [tietojen tuottamis- jalostusjakeluorganisaatiot, hyväksikäyttöorganisaatiot ja heidän näihin liittyvä toiminta-alue] 4 1.3 Työn suuntaaminen 5 2 Talous- ja toimintatietoihin liittyvät yleiset vaatimukset 6 2.1 Hyväksikäyttöön tuotetun tiedon tarvevastaavuus 6 2.2 Tiedon luottavuus / käytettävyysnäkökulma 6 2.3 Tiedon tuottamisprosessin tehokkuusnäkökulma 7 3 Ohjelman tavoitetilan tarkentaminen 8 3.1 Ratkaisuehdotukseksen määrityksen peruskriteerit 8 3.2 Ohjelman perustamisen yhteydessä määritetyt yleiset ja yhteiset tavoitteet 9 3.3 Ohjelman käynnistyksen yhteydessä määritetyt tavoitteet 10 3.4 Ohjelmassa huomioitava toimintaympäristön muutos 11 3.4.1 Nyt tiedossa olevat muutokset, sisältö ja toteutusaika tiedossa 13 3.4.2 Suunnitteilla / valmisteilla olevat muutokset, päämäärät tiedossa, toteutusaikataulu 1-3 v kuluttua 14 3.4.3 Suunnitteilla / valmisteilla olevat muutokset, päämäärät tiedossa, toteutusaikataulu 3-5 v kuluttua 16 3.4.4 Vahvat signaalit toimintaympäristön muutokselle 3-10 vuoden aikaperspektiivillä 17 3.4.5 Uudet toimintamallit vaikutus kuntien talous- ja toimintatilastoon 18 3.4.6 Kuntien vertailun haasteet 18 3.4.7 Toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvat kehittämistarpeet 19 3.4.8 Esimerkkejä tarpeiden kehittymisestä 20 PKK / 25.6.2014 Sivu 2 / 32
4 Ohjelman sidosryhmäanalyysi 22 4.1 Lähtötiedon tuotanto kunnissa (operatiivinen palvelutoiminta) 23 4.2 Lähtötiedon jalostaminen sisäiseen käyttöön kunnissa (päätöksenteko, johtaminen) 23 4.3 Kuntien alueelliset tietopalvelut 24 4.4 Valtakunnantason primäärit rekisterit / tietovarannot 24 4.5 Valtakunnantason tietopalvelut (toimiala, sektori) 24 4.6 Koosteiset tietovarannot ja tietopalvelut 24 4.7 Analyysin ja tutkimuksen kautta tiedon jalostaminen 24 4.8 Tiedon hyväksikäyttö / loppukäyttö 25 4.9 Kunnan ekosysteemi 26 4.10 Kunnan ulkoisen tietohuollon ekosysteemi 28 4.11 Päätoimijat 29 5 Ohjelman sidoksien ja riippuvuuksien kuvaus 31 5.1 Kuntatieto-ohjelman tavoitetilatyössä huomioitavat merkittävimmät riippuvuudet 31 5.2 Kuntatieto-ohjelman tavoitetilatyössä huomioitavat merkittävimmät rajoitteet 31 PKK / 25.6.2014 Sivu 3 / 32
1 Ohjelman rajaus ja fokus 1.1 Ohjelmassa käsiteltävät tiedot Ohjelmassa käsitellään, 1. Kuntien talous- ja toimintatietoja a. Kuntien omassa toiminnassa syntyvät talous- ja toimintatiedot. b. Pysyvä ja jatkuvaluonteinen tietotarve -> ennakoimattomat, tilanteenmukaiset adhoc-tietotarpeet eivät mukana 1.2 Ohjelmassa käsiteltävät toiminta-alue [tietojen tuottamisjalostus-jakeluorganisaatiot, hyväksikäyttöorganisaatiot ja heidän näihin liittyvä toiminta-alue] Rajaus on riippuvainen siitä mikä toiminta otetaan mukaan Ohjelmassa huomiodaan vihreän alueen tarpeet. Ohjelmassa yhteen sovitetaan keltaisen alueen tarpeet. Ohjelmassa ei huomioida harmaan alueen tarpeita. PKK / 25.6.2014 Sivu 4 / 32
1.3 Työn suuntaaminen Työ suunnataan, 1. Toiminnan volyymin mukaan 20 suurinta kuntaa 2. Toiminnan volyymin mukaan [tehtävien / palvelujen menojen -määrä] 3. Talousnäkökulmassa taloustietojen osalta merkittävimmille menolajeille [henkilöstöstä aiheutuvat menot, ostot ja tiloista aiheutuvat menot] Näin kohdennetun konsultointityön tehokkuus on vähintään 560 kertainen siihen nähden, että yritettäisiin selvittää koko toimintakenttää. Koko kunnan operatiivisessa toiminnassa syntyvästä tiedosta tarvitaan vain murto-osa tiedolla johtamisen lähtötiedoiksi, ja tästä vain osa tarvitaan edelleen ulkoisten kuntien toimintaa ohjaavien tahojen tarpeisiin. PKK / 25.6.2014 Sivu 5 / 32
2 Talous- ja toimintatietoihin liittyvät yleiset vaatimukset 2.1 Hyväksikäyttöön tuotetun tiedon tarvevastaavuus Tarvevastaavuus syntyy tekijöistä, tietosisältö [fakta] tarpeen mukainen tiedon kohdentaminen kaikille tarpeen mukaisille ulottuvuuksille ja hierarkiatasoille tiedon luotettavuustaso vastaa tarvetta tiedon hyväksikäyttöön liittyvät palvelut vastaavat tarvetta 2.2 Tiedon luottavuus / käytettävyysnäkökulma Talous- ja toimintatietoja käytetään jalostetussa muodossa. Tiedon tuottamisprosesissa lähtötiedot summataan, yhdistellään, kohdennetaan/jaetaan uusiin ulottuvuuksiin, uusille kohteille ja luokitteluille. Jotta päätöksenteossa hyväksikäytettävä tieto olisi prosessin jälkeen riittävän luotettavaa [laadukasta, tarkkaa ], on onnistuttava monessa kohtaa prosessia; Tieto tulee olla riittävän luotettavaa niin yksittäisen laskentakohteen osalta [kun tietoa käytetään laskentyksikkökohtaisesti] kuin laskentakohteiden välillä = vertailukelpoisuus [kun tietoa käytetään koko laskentakohdepopulaation tasolla ja verrataan laskentakohteita toisiinsa] [ajallinen ja kohteiden välinen vertailtavuus ] Luotettavuus syntyy eri tekijöistä; lähtötiedon Ajantasaisuus Viive Yhdistettävyys Tarkkuus/laatu Kattavuus Luotettavuus syntyy syntyy myös siitä, kuinka hyvin lähtötieto on syntynyt palveluprosessissa [tiedon tallennus oikein] kuinka hyvin on lähtötietojen mallinnus lähdejärjestelmissä tehty kuinka hyvin mallinnukseen liittyviä luokitteluja on käytetty lähtötiedon luontiprosesseissa Lisäksi kun tiedon tuotamisprosessissa tietoa kohdennetaan uusille kohteille [lähtötietoa ei ole kohdennettu lähdejärjestelmissä näille kohteille], merkittäväksi tulee lähtötiedon, Kohdennettavuus [kohdennustekijät ja niiden tietosisältö jakohdennustiedon laatu] Vertailukelpoisuuteen ja luotettavuuteen vaikuttaa olennaisesti myös miten PKK / 25.6.2014 Sivu 6 / 32
kattavasti ja hyvin standardit ja luokittelut on implementoitu niin lähdejärjestelmiin kuin koko tiedon jalostusprosessia tukeviin tietojärjestelmiin 2.3 Tiedon tuottamisprosessin tehokkuusnäkökulma Hyödynnettävän tiedon tuottamisprosessin tehokkuuteen vaikuttavat merkittävimmin, Tiedon jalostusprosessin looginen toimivuus sekä toteutuksen toimivuus Tiedon jalostusprosessin työvälineet Em kohdassa 3.1 mainitut asiat PKK / 25.6.2014 Sivu 7 / 32
3 Ohjelman tavoitetilan tarkentaminen Tavoitetilan määrittelytyön työstämispprosessi. 3.1 Ratkaisuehdotukseksen määrityksen peruskriteerit Ratkaisuehdotuksen määrittämisen peruskriteerit, 1. Lisäarvon maksimointi [kokonaisoptimointi huomioon kaikkien merkittävien osapuolten hyödyt ja panokset] a. käytettävissä olevilla resursseilla b. käytettävissä olevassa ajassa c. -> hyöty-kustannussuhteen maksimointi 2. Rajoitteiden huomioiminen a. lainsäädäntö yms b. hitaustekijät (osaaminen, käyttöönotto ) 3. Lisäarvon maksimointi tapahtuu ratkaisuehdotuksissa rajahyötyperiaatteen kautta Ratkaisuehdotuksen toteutettavuuden arvioinnin [feasibility study] kriteeristöstä, 1. Joustavuus toimintaympäristön ja tarpeiden aiheuttamalle jatkuvalle kehittämiselle ja muutokselle PKK / 25.6.2014 Sivu 8 / 32
3.2 Ohjelman perustamisen yhteydessä määritetyt yleiset ja yhteiset tavoitteet Eri rooleja / vaiheita Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman (Kuntatietoohjelma) tavoitteena on 1. kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastotiedon tuottamisen nopeuttaminen (kuuteen kuukauteen) 5 kk 2 vko, 2. neljännesvuosittaisen taloustilastoinnin laajentaminen 3. sekä tietojen laadun ja tietojen vertailukelpoisuuden kohentaminen ja varmistaminen. Toiminta- ja taloustietojen standardoinnilla edistetään kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämistä sekä yhteisen tietopohjan luomista laadun ja vaikuttavuuden edistämiseksi palveluita arvioitaessa. Välttämätön edellytys ja keino tietotuotannon nopeuttamiselle ja vertailukelpoisten tietojen tuottamiselle on tiedon tuotantoprosessien, käsitteiden ja kerättävien tietojen standardointi. Standardointi vähentää päällekkäistä ja manuaalista työtä erityisesti kunnissa ja kuntayhtymissä. Se myös mahdollistaa automatisoidun tiedonkeruun, jonka myötä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Tietotuotannossa on huomioitava taloutta ja toimintaa kuvaavien tietojen yhdistettävyys. Kuntien talous- ja toimintatietojen ja tietohuollon kehittämisohjelman keskeiset lopputulokset ovat: standardoidut tietomääritykset: kuntien tililuettelo, kuntien tehtäväluokitus, kuntien palveluluokitus sekä toimipaikkatieto uusi kuntien talous- ja toimintatilastopalvelu: tehtävittäisten käyttötaloustietojen nopeutus kuuteen kuukauteen, kuntien talouden neljännesvuositilastoinnin laajennus, tehokkaampi ja nopeampi kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastointi kuntien keskeisen tilastotiedon tietopankki (kuntatilastotietopankki) uusi toimipaikkarekisteri ja -tietopalvelu yhteisesti sovitut, suosituksilla ja tarvittavilla normeilla tuetut, käytännöt kuntien talous- ja toimintatiedot kansallisen tietotuotannon ja tietojen jakelun osalta yhteisesti toteutetut kuntien tiedon hallinnan ja tietohuollon kehittämistä tukevat prosessija tietomääritykset sekä toteutusohjeet ja hallintamalliesimerkit tietohuollon kehittämisen käynnistämiseksi kunnissa Aloitustilaisuus kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastotiedon tuottamisen nopeuttaminen kuuteen kuukauteen, ¼-vuosittaisen taloustilastoinnin laajentaminen sekä tietojen laadun ja tietojen vertailukelpoisuuden kohentaminen ja varmistaminen yksinkertaistaa ja helpottaa kuntien tiedonantotaakkaa koordinoimalla nykyistä tehokkaammin valtion kuntiin kohdistamaa tiedonkeruuta sekä tarjoamalla kuntien käyttöön moderni tiedonkeruujärjestelmä PKK / 25.6.2014 Sivu 9 / 32
keskeisen kuntatilastotiedon tietopankin perustaminen kehittää kuntien tiedon hallinnan prosesseja ja niitä tukevia välineitä kunnan johtamisessa tarvittavan tiedon tuotannon parantamiseksi kuntien taloutta ja toimintaa kuvaavien tietojen standardointi 3.3 Ohjelman käynnistyksen yhteydessä määritetyt tavoitteet Kehittämisohjelman toteuttamisella tavoitellaan kuntien taloutta ja toimintaa kuvaavien tietojen tuotannon, jalostuksen, jakelun tietojen käytön tuottavuuden parantumista niihin käytetyn työajan säästymistä. Tavoitteen toteuttamiseksi ohjelmassa pyritään yksinkertaistamaan ja helpottamaan kuntien tiedonantotaakkaa koordinoimalla nykyistä tehokkaammin valtion kuntiin kohdistamaa tiedonkeruuta sekä tarjoamalla kuntien käyttöön moderni tiedonkeruujärjestelmä sekä keskeisen kuntatilastotiedon tietopankki. Tavoitteen toteutumisen edellytyksenä on, että ohjelmassa kehitetään yhteistyössä kuntien tiedon hallinnan prosesseja ja niitä tukevia välineitä kunnan johtamisessa tarvittavan tiedon tuotannon parantamiseksi sekä standardoidaan keskeisten kuntien talous- ja toimintatiedoissa käytettävät luokitukset ja tietomääritykset. Projektissa luodaan edellytyksiä kuntien ja kuntayhtymien talous ja toimintatietojen tietojen käytettävyyden, laadun ja vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Projektin toteuttaminen luo mahdollisuuden kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatiedon tuottamisen nopeuttamisen kuuteen kuukauteen. Kehitysohjelman keskeiset lopputulokset ovat: 1. standardoidut tietomääritykset: kuntien tililuettelo, kuntien tehtäväluokitus, kuntien palveluluokitus sekä toimipaikkatieto 2. uusi kuntien talous- ja toimintatilastopalvelu: 3. kuntien keskeisen tilastotiedon tietopankki 4. uusi toimipaikkarekisteri ja -tietopalvelu 5. yhteisesti sovitut, suosituksilla ja tarvittavilla normeilla tuetut, käytännöt kuntien talous- ja toimintatietojen kansallisen tietotuotannon ja tietojen jakelun osalta 6. yhteisesti toteutetut, kuntien tiedon hallinnan ja tietohuollon kehittämiä tukevat prosessi- ja tietomääritykset sekä toteutusohjeet ja hallinta-malliesimerkit tietohuollon kehittämisen käynnistämiseksi kunnissa PKK / 25.6.2014 Sivu 10 / 32
3.4 Ohjelmassa huomioitava toimintaympäristön muutos Toimintaympäristön muutokset on luokittelu, 1. Jo nyt tiedossa olevat muutokset, muutosten sisältö ja toteutusaikataulu tiedossa 2. Suunnitteilla / valmisteilla olevat muutokset, päämäärät tiedossa, toteutusaikataulu 1-3 v kuluttua 3. Suunnitteilla / valmisteilla olevat muutokset, päämäärät tiedossa, toteutusaikataulu 3-5 v kuluttua 4. Vahvat signaalit toimintaympäristön muutokselle 3-10 vuoden aikaperspektiivillä Yleisiä kehitystrendejä - esimerkkejä Asiakasohjautuvuus - Asiakkaan valinnat ohjaavat kunnan toimintaa Uusi terveydenhuoltolaki korostaa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä. Asiakkaan on mahdollista valita esimerkiksi hoitopaikka, hoitava henkilöstö ja sopiva hoitoajankohta omien tarpeidensa mukaan. Yksityissektorilla kansalaiset nähdään aktiivisina toimijoina, ei vain passiivisina palvelujen vastaanottajina. Ihmisiä lähestytään omatoimisina ja voimavaraisina yksilöinä sekä palvelujen kehittäjinä ja valintoja tekevinä kuluttajina. Terveyspalvelu ajatellaan hyödykkeeksi. Palveluprosessi koostuu ennen kaikkea ihmisten välisistä vuorovaikutustilanteista. Asiakkaiden näkemyksiä huomioidaan siinä määrin, kuin se on lääketieteellisesti perusteltua ja lainsäädännön sekä terveydenhuoltojärjestelmän vaatimusten puitteissa mahdollista asiakkaan elämäntilannetta unohtamatta. Yksityisillä palveluntuottajilla ei ole varaa jättää ihmisten asiantuntijuutta käyttämättä. Vaikka oppilaalle yhä osoitetaan lähikoulu, on hän voinut 1990-luvulta lähtien päästä myös muuhun kouluun, mikäli siellä on tilaa. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan viidessä Suomen suurimmassa kaupungissa 83 97 prosenttia koulutulokkaista aloittaa koulunsa yhä oman asuinalueensa koulussa. Yläkouluun eli seitsemännelle luokalle lähikouluun menee enää 64 86 prosenttia ikäluokasta. Suurista kaupungeista Turussa ja Helsingissä jopa noin kolmannes oppilaista aloittaa yläkoulun muussa kuin lähikoulussa. Sen sijaan Vantaalla vastaava osuus on vain 14 prosenttia. Espoossa ja Tampereella muun kuin oman yläkoulun valitsee noin viidennes. Peruspalvelujen tila raportti 2012, Kunnat 12/2012,Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunta Raportti on laadittu ajankohtana, jolloin kuntahallintoon suunnitellaan suuria rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Palvelutuotantoon tulee uusia toimijoita mm. kuntien yhteistoiminnan lisääntymisen sekä erilaisten tilaaja tuottajaratkaisujen ja palvelusetelikäytäntöjen yleistymisen myötä. PKK / 25.6.2014 Sivu 11 / 32
Asiakkaiden ja palvelujen järjestäjien mahdollisuus vertailla palvelutuottajia tulee olemaan keskeistä. Asiakkaiden oikeus valita palvelujen tarjoaja on myös laajentumassa, mikä tulee merkitsemään muutoksia palvelujen toimivuutta kuvaavaan tietoon. Asiakkaiden valinnan pohjaksi tulee pystyä tuottamaan sisällöltään sellaista tietoa, mikä on asiakkaalle olennaista hänen etsiessään sopivinta palveluntarjoajaa. Lisäksi tiedon tulee olla toimipaikkakohtaista, jotta vertailua ja valintaa voi aidosti tehdä. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuudesta ja laadusta tuotetaan pääasiassa vain sairaanhoitopiiri- tai kuntatasoista tietoa. Palvelutuottajia koskevan tiedon pitää olla myös helposti löydettävissä ja käytettävissä. Maaliskuussa 2011 avattu Palveluvaaka.fi on ensimmäinen kansallisesti ylläpidetty (THL) verkkopalvelu, joka on suunniteltu vastaamaan näihin asiakkaan tietotarpeiseen. Tavoitteena on kehittää sivustosta kattava tietolähde, joka tuottaa asiakkaalle tilasto- ja laatutietoa vertailun tueksi sekä tarjoaa mahdollisuuden antaa palautetta käyttämistään sosiaali- ja terveyspalveluista. Tuloksellisuus syntyy yhä enemmän rahoitusta ohjaamalla tuloksellisimpiin yksiköihin Rahoitusmallit muuttuvat, yhä enemmän rahoitusperuste on toiminnan tuloksellisuus [esim yksikkökustnnukset, toiminnan tulokset, asiakastyytyväisyys, vaikuttavuus ]. Itseohjautuvat mallit Toiminnan tehokkuus paranee ottamalla käyttöön itseohjautuvia malleja, mm palkitsemisjärjestelmien kautta. PKK / 25.6.2014 Sivu 12 / 32
3.4.1 Nyt tiedossa olevat muutokset, sisältö ja toteutusaika tiedossa 3.4.1.1 Ympäristöterveydenhuollon palvelurakenteen muutos 3.4.1.2 Muiden (opetus, tekninen ) tehtäväalueiden palvelurakenteen muutos 3.4.1.3 Liikelaitosten yhtiöittäminen 3.4.1.4 SoTe kantahanke 3.4.1.5 TK: ESA-uudistus Muutos Nyt tiedossa olevat muutokset, sisältö ja toteutusaika tiedossa Vaikutus Huomioiminen Kuntatietoohjelmassa 3.3.1.1 Ympäristöterveydenhuollon palvelurakenteen muutos Suurempia yksiköitä-> yhteistoimintaalueita muodostetaan Osittain valtakunnantason tietojärjestelmiä. 3.3.1.2 3.3.1.3 Muiden (opetus, tekninen ) tehtäväalueiden palvelurakenteen muutos Liikelaitosten yhtiöittäminen 3.3.1.4 SoTe - kantahanke 1.1.1.6 Kuntayhtymäkentän muutokset Teknisen-, opetus., pelastus-, ja talouspalkkahallinnon ylikunnallinen yhteistyö [määristä ei nyt tietoa] kasvaa tulevaisuudessa, eri toteutusmuotoja Liikelaitosten ja yhtiöiden määrän kasvu, monimuotoisuuden lisäys, yhteistoiminta kuntien välillä lisääntyy, -> Kuntien tilanteen kokonaishahottaminen hämärtyy / vaikeutuu. KANTA- potilasarkistossa valtakunnatason tieto. KANSA toteutusaikataulu? Sen vaikutus toimintatietojen keruuprosessiin?. Kustannustietojen yhdistäminen ei ole ajakohtaista, koska kunnat eivät ole määriteleet? Yksityisten palvelutuottajien toiminnasta ei saada tarvittavan tasoista tietoa. Kuntayhtymien määrien kasvu tulevaisuudessa? Yksiköissä vastataan useista tehtäväluokista. Tehtäväluokkakohtainen raportointi liikelaitoksille jatkossa?. Yhtiöittämisen myötä raportointi siirtyy pois kuntatilastoinnin piiristä. Kunnallaisten yhtiöiden raportointivelvolliuus jatkossa? Kanta-arkiston hyödyntäminen terveydenhuollon toimintatietojen hyödyntämisestä valtakunnantasolla tietosuojavaatimusten puitteissa. PKK / 25.6.2014 Sivu 13 / 32
3.4.2 Suunnitteilla / valmisteilla olevat muutokset, päämäärät tiedossa, toteutusaikataulu 1-3 v kuluttua 3.4.2.1 Toisen asteen koulutuksen ja ammatikorkeakoulutuksen palvelurakenteen muutos 3.4.2.2 Kuntayhtymäkentän muutos 3.4.2.3 Vaihtoehtoiset palvelujen järjestämistavat 3.4.2.4 Kuntien tehtävien karsiminen 3.4.2.5 SoTe-tietojen valtakunnantason kerääminen 3.4.2.6 SoTe- palvelujen kehittäminen 3.4.2.7 SoTe tilastointia ja rekeistereitä koskeva lainsäädännön uusinta 3.4.2.8 SoTe: Työryhmätyö: STM, THL ja TK tilastoyhteistyötä ja työnjakoa koskeva kehittäminen 3.4.2.9 OK: Tietovarastohanke 3.4.2.10 OK: Rationalisointihanke 3.4.2.11 OK: Työryhmät lukio-optuksen kehittäminen, vapaa sivistystyö, ammatillinen koulutus, korkeakoulujen tiedonkeruu 3.4.2.12 OK: Ammattikorkeakoulujen rahoitus-, ohjaus- ja hallintomallin uudistaminen 3.4.2.13 OK: Hallitusohjelman linjaukset 3.4.2.14 Y: SADE-ohjelman tarpeet 3.4.2.15 KHALLINTO: Sähköisten palvelujen kehittäminen 3.4.2.16 KHALLINTO: Tiedolla johtamisen kehittäminen 3.4.2.17 KHALLINTO: Työryhmät : Kuntalain kokonaisuudistus; Normitalkoot, Resurssiohjaus, Tuottavuuden kehittäminen 3.4.2.18 KHALLINTO: 20 kaupungin tuottavuusohjelma 3.4.2.19 TK: EDP-asetus 3.4.2.20 TK: EU Economic Covernance PKK / 25.6.2014 Sivu 14 / 32
Suunnitteilla / valmisteilla olevat muutokset, päämäärät tiedossa, toteutusaikataulu 1-3 v kuluttua Huomioiminen Kuntatietoohjelmassa Muutos Vaikutus Toisen asteen koulutuksen ja ammatikorkeakoulutuksen 3.3.2.1 palvelurakenteen muutos 3.3.2.2 Kuntayhtymäkentän muutos Vaihtoehtoiset palvelujen SoTe-palvelujen ostoina lisääntyminen. 3.3.2.3 järjestämistavat Palvelusetelin käytön lisääntyminen. 3.3.2.4 Kuntien tehtävien karsiminen Ks liite 3.3.2.5 SoTe-Kansa hanke SoTe-tietojen valtakunnantason kerääminen Toimintatietojen keruu tulevaisuudessa Kansa:n kautta??kustannustietojen yhdistäminen ei ole ajakohtaista, koska kunnat eivät ole määritelleet hintoja eri toiminnoile?? Painopiste muutokset, 3.3.2.6 SoTe- Hallitusohjelmatason linjaukset perusterveydenhuolto, valinnavapaus, terveyden edistämistoiminta. SoTe tilastointia ja rekeistereitä 3.3.2.7 koskeva lainsäädännön uusinta Ei tiedossa vielä? SoTe: Työryhmätyö: STM, THL ja TK tilastoyhteistyötä ja 3.3.2.8 työnjakoa koskeva kehitäminen Valmisteluryhmän muistion 2011 status? 3.3.2.9 OK: Tietovarastohanke Päällekkäisyyksien poistaminen, tiedonkeruun yhdistäminen. Työryhmän 3.3.2.10 OK: Rationalisointihanke tulokset / Status nyt? Monituottajamallista aiheutuva haaste kunnan vastuulla olevan toiminnan tarkastelussa. Palvelutuottajan vapaampi valinta tuo haasteen hallita nykyistä laajemmin palveluiden käyttö yli kuntayksikkörajojen ja kunnan toiminnan tarkastelu siiloin. Uusia merkittäviä palvelukokonaisuukisa. 3.3.2.11 3.3.2.12 Liittyy / vaikuttaa valtionosuusjärjestelmään. Vapaan OK: Työryhmät - lukio-optuksen kehittäminen, vapaa sivistystyö, sivistystyön tilasto- ja tietopohjan ammatillinen koulutus, kehittämishanke- status? AMK tiedonkeruu korkeakoulujen tiedonkeruu osana korkeakoulujen tiedonkeruuta. OK: Ammattikorkeakoulujen rahoitus-, ohjaus- ja hallintomallin uudistaminen 3.3.2.13 OK: Hallitusohjelman linjaukset OK Lasten ja nuorten palvelujen kehittäminen 3.3.2.14 Y: SADE-ohjelman tarpeet Oppilashuollon tarkastelutarve kokonaisuukisne kannalta = oppilashuollon kustannukset selville kokonaisuutena. Palvelut yli sektorirajan meneviä palvelukokonaisuuksia. Kaavatietojen välitystä tukevat rajapinnat ja palvelut. Rakennus- ja asuntotietojen kehittäminen (tietojen laatu ja yhdistettävyys). Ympäristöön liittyvän Kansalaiskokemustiedon paikkatietopohjainen keruujärjestelmä. KuntaGML, KRYSP, ympäristöluvat. Palvelukokonaisuuksien / asiakkaan palveluketju-näkökulma. Palvelukokonaisuuksien / asiakkaan palveluketju-näkökulma. Tulee mahdolliseksi saada joltain osin myös valtakunnatason asiakaskokemustieto toiminnan tarkasteluun. Paikkatietopohjaisuusvaatimus lisääntyy. 3.3.2.15 3.3.2.16 3.3.2.17 3.3.2.18 KHALLINTO: Sähköisten palvelujen kehittäminen Tietohallintolaki, JulkICT strategia. MDMyms viitearkkitehtuurit. KHALLINTO: Tiedolla johtamisen ilari-hankkeen tilanne ja status? PATIOhanke. kehittäminen Meta-tietohanke. KHALLINTO: Työryhmät : Kuntalain kokonaisuudistu; Normitalkoot, Resurssiohjaus, Tuottavuuden kehittäminen Väljemmät normit, Open data Open Data KHALLINTO: 20 kaupungin tuottavuusohjelma Tuottavuustavoitteet, tuottavuuden kehittämistavat, tuottavuuden kehittämistavoite. Viitearkkitehtuurit tulee huomioida tietojen määrityksissä ja luokituksissa. Kuntien tiedolla johtamisessa tarvittavien tietojen tuotantoympäristö tulee integroida ja tukea myös ulkoista tietohuoltoa. Tarvitaan valtakunnatasolla tietoa kuntien palveluiden tuottavuudesta ja tuottavuuden kehityksestä. 3.3.2.19 TK: EDP-asetus 3.3.2.20 TK: EU Economic Covernance Lainsäädännön muutokset : TK: ESA-uudistus Kuntien työsuhdetieto ja toimipaikkatiedot (taloudellisten) vaikutusten arviointi. Järjestämisen ja rahoitustapojen muutokset Taloudellisten vaikutusten arviointi saattavat aiheuttaa muutostarvetta miten edellyttää riittävää tietopohjaa. = tietoa kerätään, kohdennetaan ja Palvelujen mallinnusta ja palveluiden tarpeeseen käyttää tietoa. kustannusmallia. KEVA järjetslemässä tieto rapautunut ja palvelussuhderekisterin alasajo, Arek Oy ansaintarekisterissä ei ole toimintayksikkötieto pakollinen. Rakenneuudistukset aiheuttavat toimipaikkarakenteen muutoksia ja nämä teidot eivät päivity (tai työläs) tietojärjestelmiin. Rakennusnumero, osoite, kiinteistötunnus. PKK / 25.6.2014 Sivu 15 / 32
3.4.3 Suunnitteilla / valmisteilla olevat muutokset, päämäärät tiedossa, toteutusaikataulu 3-5 v kuluttua 3.4.3.1 Kuntarakenteen muutos 3.4.3.2 Palvelurakenteen muutos 3.4.3.3 TK: Kansainvälisten luokitusstandardien käyttöönotto 3.4.3.4 Kuntien työsuhdetieto 3.4.3.5 Toimipaikkatason tieto 3.4.3.6 KLIITTO: Kunta2017 ohjelma 3.4.3.7 SITRA: Kuntaohjelma Suunnitteilla / valmisteilla olevat muutokset, päämäärät tiedossa, toteutusaikataulu 3-5 v kuluttua Muutos Vaikutus Huomioiminen Kuntatietoohjelmassa 3.3.3.1 Kuntarakenteen muutos Vrt 3.3.4.4 Vrt 3.3.4.4 3.3.3.2 Palvelurakenteen muutos Vrt 3.3.4.4 Vrt 3.3.4.4 3.3.3.3 TK: Kansainvälisten luokitusstandardien käyttö laajenee Ko standardien käyttöönotto / tuki Vraudutaan muuttuviin luokituksiin 3.3.3.4 Kuntien työsuhdetieto 3.3.3.5 Toimipaikkatason tieto Toimipaikkatason tiedon tuottamistarve ja mahdollisuus käyttöön Toimipaikkatason tiedon tuottamistarve ja mahdollisuus käyttöön 3.3.3.6 KLIITTO: Kunta2017 ohjelma Seurattava tuloksia 3.3.3.7 SITRA: Kuntaohjelma Seurattava tuloksia PKK / 25.6.2014 Sivu 16 / 32
3.4.4 Vahvat signaalit toimintaympäristön muutokselle 3-10 vuoden aikaperspektiivillä 1. Talouden rajoitteet pysyvät vähintään nykyisellä tasolla 2. Rahoitusmallien muutospaine kasvaa 3. Asiakaslähtöisyys ohjaus tulee yhdeksi merkittäväksi toimintaa itseohjaavaksi työvälineeksi 4. Rakenteiden kehittäminen tulee olemaan merkittävää (hallinto-, organisaatio-, palvelu- ja toimipaikkarakenne) 5. Muutokset palveluvastuissa ovat edelleen mahdollisia [valtio,kunta, yksityinen, asiakas] 6. Eri tasoisessa ohjauksessa ja päätöksenteossa siirrytään reaktiivisesta toimintatavasta proaktiivisuuteen 7. Tiedolla johtamisessa käytetään jatkossa laajemmin toimintaa ja toimintaympäristöä kuvaavaa tietoa. Tieto on nykyistä monimuotoisempaa ja reaaliaikaisempaa (=Big Data) 3.3.4.1 3.3.4.2 3.3.4.3 3.3.4.4 3.3.4.5 3.3.4.6 3.3.4.7 1.1.1 Vahvat signaalit toimintaympäristön muutokselle 3-10 vuoden aikaperspektiivillä Huomioiminen Kuntatietoohjelmassa Muutos Talouden rajoitteet pysyvät vähintään nykyisellä tasolla Rahoitusmallien muutospaine kasvaa Asiakaslähtöisyys ohjaus tulee yhdeksi merkittäväksi toimintaa itseohjaavaksi työvälineeksi Rakenteiden kehittäminen tulee olemaan merkittävää (hallinto-, organisaatio-, palvelu- ja toimipaikkarakenne) Muutokset palveluvastuissa ovat edelleen mahdollisia [valtio,kunta, yksityinen, asiakas] Eri tasoisessa ohjauksessa ja päätöksenteossa siirrytään reaktiivisesta toimintatavasta Vaikutus Kehittämistarve kasvaa, keskittämisen resurssit niukat, kohdentamistarve kasvaa Kuntien palveluiden rahoitusmallit muuttuvat Palveluiden käyttövolyymit muuttuvat organisaatioiden, palveluiden ja toimipaikkojen välillä Rakenteet muuttuvat voimakkaasti Muutos missä lähtötietovarannot sijaitsevat Hyöty/kustannus analyysi tarpeellinen Tietotarpeet muuttuvat Muutosta seuraava ja ohjaava tietotarve kasvaa Rakenteiden optimointiin tarvitaan tietoa ja välineitä Muutos lähdejärjestelmiin ja tietovirtoihin proaktiivisuuteen Päätöksenteko ja ohjaus muuttuvat Tietotarve muuttuu Tiedolla johtamisessa käytetään jatkossa laajemmin toimintaa ja toimintaympäristöä kuvaavaa tietoa. Tieto on nykyistä monimuotoisempaa ja Lähtötietojen keruulle, hallnnalle ja reaaliaikaisempaa (=Big Data) Tietotarve kasvaa jalostukselle uusia haasteita PKK / 25.6.2014 Sivu 17 / 32
3.4.5 Uudet toimintamallit vaikutus kuntien talous- ja toimintatilastoon Uudet toimintamallit hankaloittavat, Liikelaitostuminen ja yhtiöittäminen Yhteistoimintamuotojen lisääntyminen Tilaaja-tuottajamallin yleistyminen tai järjestäjä/tuottajamallin laajentuminen Kuntasektorin moniulotteisuus -> tilinpäätötietojen sulautustarve Ostojen kirjaus ja tilastointi Päällekkäinen tiedonkeruu Välittömät kehittämistarpeet Standardit ja luokitukset Kuntasektorin sulautus Ostojen kirjaus ja tilastointi Tehtäväluokittaiset tiedot ajoissa ja myös kunnallisista liikelaitoksista Tilastoinnin valmistumisen nopeuttaminen Valtionosuujärjestelmän tietotarpeet Tarve sote yksityiskohtaisempaan kustannustietoon Neljännesvuoistilaston kehittäminen Sosiaalitoimen toimintatiedot (sukupuoli) Pidemmän aikavälin muutostarpeet Toimintatiedot (Kanta,Kansa) Toimipaikkainen tieto Peruspalveluiden arvioinnin ja tuottavuuden tietotarpeet Paikkatiedon tarve peruspalveluiden arvioinnissa Tiedonkeruun päällekkäisyydet 3.4.6 Kuntien vertailun haasteet Vertailtavuuden luotettavuutta heikentävät mm, kuntien vyörytyskäytäntöjen erot sisäisten vuokrien määräytymisperusteiden poikkeavuus asiakaspalveluiden ostojen kirjauskäytännöt (netto / butto), peruste maksaako tilajalle vai tuotajalle palvelujen hankinta kunnilta tai kuntayhtymiltä, määräytymisperusteet poikkeavat eri kunnissa, PKK / 25.6.2014 Sivu 18 / 32
3.4.7 Toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvat kehittämistarpeet Kehittämistarpeet Monituottajamalli tulee hallita tiedon keruussa ja kohdentamisessa Yhteistoimintamuotojen lisääntyminen tulee hallita tiedon keruussa, kohdentamisessa ja jalostamisessa Palvelutuottajan vapaampi valinta tuo haasteen hallita nykyistä laajemmin palveluiden käyttö yli kuntayksikkörajojen ja kunnan toiminnan tarkastelu tässä tilanteessa Tilaaja-tuottajamallin yleistymisestä johtuen tulee pystyä riittävällä tasolla seuraamaan palvelutoimintaa niin järjestäjän näkökulmasta kokonaisuutena sekä tuottajatasolla tuottajakohtiaesti Toimintaa tarkastellaan yhä enemmän palvelukokonaisuuksien / asiakkaan palveluketjunäkökulmasta, joiden tarkastelun tietotarpeita tulee tukea Kuntasektorin moniuloteisuudesta johtuen tilinpäätöstiedot tulee sulauttaa Tulee mahdolliseksi saada joltain osin myös valtakunnantason asiakaskokemustieto toiminnan tarkasteluun. Paikkatietopohjaisuusvaatimus lisääntyy. Tieto tulee olla käytettävissä Open Data periaatteiden mukaisesti Taloudellisten vaikutusten arviointi edellyttää riittävää tietopohjaa. = Palvelujen mallinnusta ja palveluiden kustannusmallia. Tulee pystyä tuottamaan kunnallisista palveluista rittävä kustannusmalli. Ostojen (palvelujen ja asiakaspalvelujen) kirjausmenettelyn tulee tukea päätöksenteon ja ja tilastoinnin tarpeita Valtakunnantason tietojärjestelmien yleistyminen mahdollistaa tehokkaamman ulkoisen tietohuollon Kanta-arkiston hyödyntäminen terveydenhuollon toimintatietojen hyödyntämisestä valtakunnantasolla tietosuojavaatimusten puitteissa. Valtionosuujärjestelmän tietotarpeiden muutosten tulee vaikuttaa tietosisältövaatimuksiin Paikkatiedon tarve peruspalveluiden arvioinnissa tulee huomioida tietojen kohdistamisessa Peruspalveluiden arvioinnin tietotarpeet tulee huomioida Tuottavuuden kehittämisen ja sen ohjaamisen tietotarpeet tulee huomioida Päällekäinen tiedonkeruu tulee poistaa PKK / 25.6.2014 Sivu 19 / 32
3.4.8 Esimerkkejä tarpeiden kehittymisestä 3.4.8.1 Reaktiisista toimintamallista tulevaisuuden proaktiiviseen toimintamalliin PKK / 25.6.2014 Sivu 20 / 32
3.4.8.2 Hallinto- ja palvelurakenteen muutoksen ja jatkuvan kehittämisen johtaminen PKK / 25.6.2014 Sivu 21 / 32
4 Ohjelman sidosryhmäanalyysi Ohjelman merkittävimmät sidosryhmät liittyvät viitekehyksen tasoille. Eri sidosryhmillä on erilaisia rooleja, joita ei ole tässä tarkemmin avattu. Seuraavassa on lueteltu eri tasoilla työn fokuksessa olevia toimijoita sekä osittain myös palveluja ja tietovarantoja. PKK / 25.6.2014 Sivu 22 / 32
4.1 Lähtötiedon tuotanto kunnissa (operatiivinen palvelutoiminta) Kunnalliset organisaatiot (hallinnollinen jako) Peruskunnat Yhteistoiminta-alueet Roolit (roolin mukainen jako) Palvelun järjestäjä Palvelun tuottaja Toimialat (toimialan mukainen jako) SoTe Opetus- ja kulttuuri Tekninen Hallinto Taloushallinto Henkilöstöhallinto Resurssien hallinta 4.2 Lähtötiedon jalostaminen sisäiseen käyttöön kunnissa (päätöksenteko, johtaminen) Kunnalliset organisaatiot (hallinnollinen jako) Peruskunnat Yhteistoiminta-alueet Roolit (roolin mukainen jako) Palvelun järjestäjä Palvelun tuottaja Toimialat (toimialan mukainen jako) SoTe Opetus- ja kulttuuri Tekninen Hallinto PKK / 25.6.2014 Sivu 23 / 32
Taloushallinto Henkilöstöhallinto Resurssien hallinta 4.3 Kuntien alueelliset tietopalvelut Seutukuntien tai kuntien erikseen sopimien kuntajoukkojen alueellinen yhteistoiminta tiedon keruussa, jalostuksessa ja tietopalveluissa. Tässä työssä otettiin tarkastelukohteiksi, 1. Pääkaupunkiseutu esimerkkinä seudullisesta yhteistoiminnasta 2. Kuusikko-kunnat esimerkkinä toimiala-/kuntasegmenttitason yhteistyöstä 3. Maakuntaliitot 4.4 Valtakunnantason primäärit rekisterit / tietovarannot Valtakunnantasolla otettiin merkittävimmiksi tarkasteltaviksi organisaatioiden rekistereiksi ja tietovarannoiksi, 1. THL:n rekisterit (mm HILMOt) 2. Tilastokeskuksen rekisterit 3. Eviran rekisterit 4. Maanmittauslaitoksen rekisterit 5. Kansaneläkelaitoksen rekisterit 6. Eläkevakuutusyhtiöiden rekisterit 7. Yhdistysten laitosrekisterit 8. OPH VIRTA tietorekisteri 4.5 Valtakunnantason tietopalvelut (toimiala, sektori) Valtakunnantasolla otettiin merkittävimmiksi tarkasteltaviksi toimiala j asektoritason tietopalveluiksi, 1. Vipunen 2. THL tietopalvelut 3. Maanmittauslaitoksen tietopalvelut 4. VRK tietopalvelut 5. TEM tietopalvelut 4.6 Koosteiset tietovarannot ja tietopalvelut Tarkasteltaviksi koosteiksiki tietopalveluiksi ja niiden taustalla oleviksi tietovarannoiksi otetiin, 1. Kuntaliiton tietopalvelut 2. AVI Patio-tietopalvelu 3. Tilastokeskuksen tilastotietopalvelut 4.7 Analyysin ja tutkimuksen kautta tiedon jalostaminen Merkittävimmiksi kuntatietoja käyttäviksi analyysejä ja tutkimuksia tekeviksi organisaatioiksi otettiin, 1. VATT 2. THL 3. Kuntaliitto 4. Kuntamaisema PKK / 25.6.2014 Sivu 24 / 32
5. EK 6. Tilastokeskus 7. Yliopistot 4.8 Tiedon hyväksikäyttö / loppukäyttö Kuntatieto-ohjelman kannalta merkittävimmät ministeriöt ja virastot 1. Valtiovarainministeriö a. Valtiokonttori b. Verohallinto c. AVI 2. Sosiaaali- ja terveysministeriö a. THL 3. Opetus- ja kulttuuriministeriö a. OPH 4. Työ- ja elinkeinoministeriö a. ELY-keskukset b. PRH 5. Ympäristöministeriö a. SYKE 6. Sisäministeriö 7. Liikenne- ja viestintäministeriö a. Livi 8. Maa- ja metsätalousministeriö a. MML b. Mavi c. Evira Kuntatieto-ohjelman kannalta muut merkittävät tiedon hyväksikäyttöorganisaatiot 1. Yksityiset yritykset 2. Erilaiset yhteisöt 3. Kunnalliset organisaatiot 4. (Kansalaiset) 5. EU PKK / 25.6.2014 Sivu 25 / 32
4.9 Kunnan ekosysteemi Työssä sidosryhmiä on käsitelty ekosysteemimäisesti. Eksysteemimäinen lähestymistapa on jalostuneempi muoto verkostomaisesta toimintamallista. Ekosysteemissä on jäseniä ja kullakin jäsenellä on yksi tai useampia rooleja ekosysteemissä. PKK / 25.6.2014 Sivu 26 / 32
PKK / 25.6.2014 Sivu 27 / 32
4.10 Kunnan ulkoisen tietohuollon ekosysteemi Ulkoisen tietohuollon näkökulmasta muodostuu ekosysteemi, jossa eri tasoilla on toimijoita, jotka osallistuvat eri tavoin tiedon keruu-, hallinta-, jalostus- jakelu- ja käyttöprosesseihin. Allaoleva kuva esittää perusjäsennystä, kuvassa ei ole nimetty kattavasti toimijoita, palveluja ja tietovarantoja. PKK / 25.6.2014 Sivu 28 / 32
4.11 Päätoimijat Ekosysteemissä toimijat jakautuvat, 1. Julkishallintoon kuuluviin toimijoihin 2. Yksityisen sektorin toimijoihin 3. Muihin toimijoihin Kuntatieto-ohjelman tavoitetilatyössä merkittävin toimijajoukko kuuluu julkishallintoon, ja ne kuuluvat alla olevan kuvan punaisen viivan rajaamalle alueelle. Valtion virastot ja laitokset Valtion keskushallintoon kuuluvia virastoja ja laitoksia toimii jokaisen ministeriön toimialalla. Näitä organisaatioita on yhteensä noin sata, ja niiden tehtävät ja koko vaihtelevat. Yhteensä ne työllistävät yli 20 000 työntekijää. Monet virastot ja laitokset, kuten tullihallitus ja verohallitus, hoitavat hallintotehtäviä. Näihin voi liittyä myös laajoja tietohallinto- ja rekisteritehtäviä, kuten patentti- ja rekisterihallituksella ja väestörekisterikeskuksella. Useiden virastojen ja laitosten tehtävänä on tietyn toimialan kehittäminen ja alan tuottaman tiedon välittäminen koko yhteiskunnan käyttöön. Esimerkiksi Opetushallitus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toimivat tältä pohjalta. Merkittävän valtion laitosten ryhmän muodostavat valtion tutkimuslaitokset, joista suurimpia ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Metsäntutkimuslaitos Metla. Valtionhallinnossa on myös lukuisia muita pienempiä tutkimuslaitoksia. PKK / 25.6.2014 Sivu 29 / 32
Suomen Pankki ja Kansaneläkelaitos Kela toimivat eduskunnan välittömässä alaisuudessa. Suomen hallitusmuodon mukaan Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa. Pankin toimintaa valvoo eduskunnan asettama yhdeksänjäseninen pankkivaltuusto. Finanssivalvonta toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä, mutta on päätöksenteossaan itsenäinen. Kela puolestaan on eduskunnan valvonnassa oleva itsenäinen sosiaaliturvalaitos, jolla on oma hallinto ja talous. Eduskunnan valvontaa hoitavat sen nimeämät valtuutetut. PKK / 25.6.2014 Sivu 30 / 32
5 Ohjelman sidoksien ja riippuvuuksien kuvaus Kuvaus ohjelman sidoksista ja riippuvuuksista 5.1 Kuntatieto-ohjelman tavoitetilatyössä huomioitavat merkittävimmät riippuvuudet 1. Hallitusohjelma ja sen toimeenpano-ohjelmat 2. Lakisääteisten ja muiden hallinnonalojen kehittämisohjelmien tavoitteet ja työn tulokset 3. JulkICT-strategia 4. ICT2015-ohjelma 5. Tietohallintolain pohjalta tehtävät julkishallinnon meneillään olevat kokonaisarkkitehtuurityöt (viite- ja kohdearkkitehtuurit) 6. Merkittävimpien sidosorganisaatioiden suunnitelmat sidostietojärjestelmiensa uudistamiseksi 7. Kunta- ja SoTe-organisaatioiden hallintorakenneuudistukset ja niiden tulokset 8. Muut julkishallinnon rakenneuudistukset 9. Julkishallinnon ohjausjärjestelmien uusinta ja niiden tulokset 10. Tilastokeskuksen Kuntien talous- ja toimintatilaston uusintaprojekti 5.2 Kuntatieto-ohjelman tavoitetilatyössä huomioitavat merkittävimmät rajoitteet 1. Sopimukseen pohjautuva budjetti 2. Tiedossa olevat muutoksen hitaustekijät 3. Lainsäädännön rajoitteet (huomioiden säädösperustan muutostarpeet ja niiden realistinen muutosmahdollisuus) koskien lähinnä tiedonanto-, tuottamisvelvoitteita sekä tietosuojaa. 4. Osaamisen rajoitteet 5. Teknologiset rajoitteet PKK / 25.6.2014 Sivu 31 / 32
Logica on nyt CGI. CGI tarjoaa palveluja IT:n ja liiketoimintaprosessien kehittämisen tueksi. Konsultoimme asiakkaitamme liiketoiminnan kehittämisessä, integroimme tietojärjestelmiä ja olemme asiakkaidemme ulkoistuskumppani. Meitä on 72 000 asiantuntijaa yli 40 maassa. Asiakaskeskeinen toimintamallimme takaa sen, että asiakkaidemme käytössä on pysyvä, omistautunut ja joustava tiimi, joka vastaa toiminnasta paikallisesti, lähellä asiakasta. Lisätietoa www.fi.. CGI Suomi Oy PL 38 (Karvaamokuja 2) 00381 HELSINKI Vaihde 010 302 010 Fax 010 302 011 www. y-tunnus 0357502-9 Sivu 32 / 32