Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3. 09.00 Seminaarin avaus Marika Leed, viestintäpäällikkö, RAY 09.05 RAY:n avustusstrategiakauden 2012 2015 tavoitteet: terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY 09.40 Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen: parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä. Päivi Sillanaukee, ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö 10.00 Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Länsi-Suomen Kasteen alueella Sanna-Tuulia Lehtomäki, sosiaali- ja terveysjohtaja, Raisio 10.30 Tapausesimerkki järjestön ja kunnan yhteistyöstä: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen (Remontti-hanke) Päivi Penkkala-Arikka, projektipäällikkö, Remontti-hanke Elina Heikkilä, toiminnanjohtaja, Kota ry 11.00 LOUNAS 12.00 Mihin järjestöjen kannattaa strategiakaudella 2012 2015 suunnata voimavaroja? Keskustelua ja työskentelyä RAY:n strategialinjojen mukaisissa työpajoissa Työpaja 1: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen (Kokoustila 1-4) Työpaja 2: Terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisy (Luentosali) Työpaja 3: Ongelmia kohdanneiden tukeminen ja auttaminen (Auditorio) 13.15 Iltapäiväkahvi 13.45 Työpajojen yhteenveto (Auditorio) 14.30 Seminaari päättyy Avustustoiminta, 2011 1
RAY:n avustusstrategiakauden 2012 2015 tavoitteet: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.2011 Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Avustustoiminta, 2011
RAY:n toiminnan lähtökohdat Rahapelilupa vuosille 2007 2011 Uudistettu arpajaislaki voimaan 1.1.2012 lakiin kirjattu yksinoikeus Asetus Raha-automaattiyhdistyksestä uudistetaan 1.1.2012 mennessä Laki raha-automaattiavustuksista Rahapelitoiminnan valvonta sisäasiainministeriöllä Rahapelihaittojen valvonta ja tutkimus sosiaali- ja terveysministeriöllä Avustustoiminnan ohjaus sosiaali- ja terveysministeriöllä RAY:n hallituksessa sekä yhdistyksen kokouksen valitsemia että valtioneuvoston nimittämiä jäseniä Avustustoiminta, 2011 3
Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty arpajaislaissa ja laissa raha-automaattiavustuksista. Tarkoitus, johon avustusta haetaan, on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttävä Avustuksen myöntämisen on oltava perusteltua sen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta Avustuksen myöntämisen on oltava tarpeellista hakijan omat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot ja muu julkinen tuki huomioon ottaen Avustuksen myöntämisellä saa olla vain vähäinen kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristävä vaikutus. Laki raha-automaattiavustuksista (2001/1056), 4 Avustustoiminta, 2011
Tavoitetila 2015 1 Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. 2 Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. 3 Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu. Terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Avustustoiminta, 2011
Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin haasteisiin. Ikärakennemuutos Maahanmuutto Yksinäisyys Syrjäytyminen Eri vammaryhmiin kuuluvien osallisuus Päihteet Mielen hyvinvointi Ylipaino Muistisairaudet Avustustoiminta, 2011
Strategiset päälinjat 2012-2015 Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Avustustoiminta, 2011
Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen (1) Edistetään ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä. Ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen Itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä Avustustoiminta, 2011
Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen (2) Ehkäistään ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin Sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen Riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa Ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen Avustustoiminta, 2011
Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (3) Edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä. Järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille Käyttäjä- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa Syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin Avustustoiminta, 2011
Menestystekijät varmistavat onnistumisen Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi. Tavoitteellisuus Ajassa mukana Yhteistyöhakuisuus Varojen taloudellinen käyttö Ihminen keskiössä Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija! Avustustoiminta, 2011
Hyvinvointi rakentuu yhteistyöllä GLOBALISAATIO Sairaanhoitopiirit Tutkimuslaitokset Sosiaali Kela Terveys Eduskunta, lainsäädäntö Koulu Työ Liikunta Maakunnat Nuoriso ELY:t & AVI:t Oppilaitokset Ad hoc www Kylä, kaupunginosa Harrastus Naapurit Kulttuuri Osaamiskeskukset ym. alueelliset organisaatiot Ystävät Perhe, suku Ympäristö Seurakunta EU Media Yritykset Avustustoiminta, 2011
Vuodelle 2012 jaettavissa olevat avustukset Avustussumman arvioidaan olevan 291 miljoonaa euroa (2011: 268,2 m ) Sisältää terveyden edistämisen määrärahan ns. järjestöjen osuuden Varaukset noin 218 miljoonaa euroa (2011: 221 m ) eli noin 75 % jaettavasta määrästä Uusiin toimintoihin ja hankkeisiin käytettävissä noin 73 miljoonaa euroa (2011: 58 m ) Valtiokonttorille 93 miljoonaa euroa (2011: 99,3 m ) Avustustoiminta, 2011
Pelituotoista avustuksiin Pelitoiminnan tuotto Tuloutus valtiokonttorille sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen Arpajaisvero Sosiaali- ja terveysministeriö esittelee jakoehdotuksen valtioneuvostolle Valtioneuvosto päättää avustuksista Toiminnan kulut RAY:n hallitus Avustukset RAY Peliautomaattien sijoituspaikkamaksut Jaettavat avustukset RAY:n johtokunta maksaa avustukset valvoo avustusten käyttöä Hakemukset Hakemuskäsittely ja avustusvalmistelu Avustusosaston valmisteleva työryhmä seuraa ja arvioi avustetun toiminnan tuloksellisuutta Avustustoiminta, 2011 14
Yhteisiä haasteita vuodesta 2012 lähtien Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Yhteistyön lisääminen Järjestöjen keskinäinen Järjestöjen ja kuntien välinen (vrt. Kaste-ohjelma) Järjestöjen vahvistavan ja ehkäisevän työn roolin kehittäminen Tavoitteiden asettamisen ja seurantakäytäntöjen selkiyttäminen Toimivien käytäntöjen hyödyntämisen laajentaminen Kehittämistyön tulosten juurruttaminen Avustustoiminta, 2011
Avustusohjelmat Lapsen turvallinen elämä Ikääntyneen hyvä arki Kaste-ohjelma Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelma Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Avustustoiminta, 2011
Kolme avustuslajia Toiminta-avustukset (A) Yleisavustukset (Ay) järjestön sääntöjen mukaisesta yleishyödyllisestä toiminnasta syntyviin kuluihin Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) jonkin järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon erillismenoihin Investointiavustukset (B) hankintoihin ja rakentamiseen Projektiavustukset (Ci, Ck) määräaikaiseen kehittämiseen ja kokeiluun Avustustoiminta, 2011
Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen - parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä Ylijohtaja Päivi Sillanaukee SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveyspalveluosasto RAY:n seminaari 16.3.2011,Turku
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveysministeriön strateginen tavoite Kestävä kehitys muodostuu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukee terveyttä ja toimintakykyä antaa turvaa ja palveluja 16.3.2011
Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset valinnat 1. Hyvinvoinnille vahva perusta - Luodaan työllä ja osallisuudella - Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa - Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla - Elämän eri osa-alueet tasapainoon - Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi 2. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin - Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja - Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi - Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat - Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus 3. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta - Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta - Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa 16.3.2011
Uusi terveydenhuoltolaki tukee osaltaan strategian toimeenpanoa Uusi terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Laissa säädetään terveydenhuollon toiminnoista ja tehtävistä sekä terveyspalvelujen sisällöistä Lain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kustannusten kasvun hillitseminen 16.3.2011
Uusi terveydenhuoltolaki 1 (2) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet. Kunnan on määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. 16.3.2011
Uusi terveydenhuoltolaki 2 (2) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. 16.3.2011
STM:n järjestöpoliittiset linjaukset 1 (3) Linjausten tavoite on tukea yhteistyötä ja kumppanuutta eri toimijoiden kesken. Hyvinvointiyhteiskunta perustuu usean toimijan vastuisiin. Suomalainen malli, jossa RAY:n kautta tuetaan ja rahoitetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, on osoittautunut toimivaksi. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli heikoimmassa asemassa olevien ryhmien ja väliinputoajaryhmien tukijoina sekä heidän etujensa ajajina. 16.3.2011
STM:n järjestöpoliittiset linjaukset 2 (3) Kansalaisaktiivisuus synnyttää yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia. Aktiivisen kansalaisyhteiskunnan toiminta tuottaa konkreettisia taloudellisia hyötyjä ehkäistessään ja vähentäessään sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä niihin kohdistuvaa palvelutarvetta. 16.3.2011
STM:n järjestöpoliittiset linjaukset 3 (3) Periaatteita: Kaikki mukaan toimimaan omaksi ja yhteiseksi hyväksi. Kumppaneina rooleja kunnioittaen ja toisiaan täydentäen. Osaaminen ja asiantuntemus laajasti käyttöön toiminnallisia ja hallinnollisia esteitä karsien. Selvät pelisäännöt auttamistyöhön, elinkeinotoimintaan ja edunvalvontaan. STM ja Raha-automaattiyhdistys linjaavat yhdessä avustuspolitiikan painopisteet. (RAY:n avustusstrategia sekä STM:n ja RAY:n väliset tulostavoitesopimukset) 16.3.2011
Kansalaisjärjestöjä kutsutaan yhteistyöhön: ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön uusien toimintamallien kehittämiseen kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen yhteisöllisyyden lujittamiseen henkisen ja aineellisen hädän tunnistamiseen sosiaalisen työllistämiseen sähköisen verkkoympäristön hyödyntämiseen kansalaisten osallisuuden edistämisessä sekä erityisesti niiden tukemiseen, jotka eivät kykene toimimaan ilman apua julkisessa palvelujärjestelmässä tai hoivapalvelumarkkinoilla On kuitenkin huomattava, että nämä painotukset eivät vähennä kansalaisjärjestöjen perinteisen edunvalvontatyön ja auttamistyön suurta merkitystä. 16.3.2011
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste-ohjelma) tukee osaltaan strategian toimeenpanoa Kaste-ohjelma on yksi STM:n strategian toimeenpanon väline ja hallitusohjelman täsmentäjä. Katsotaan Kaste-ohjelman esittelyfilmi (4 min.) 16.3.2011
Vuosina 2008-2010 myönnetyt Kastevaltionavustukset teemoittain Avustuksia on myönnetty 23 usean kunnan yhteiselle kehittämishankkeelle ja 10 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen toimintaan, yhteensä noin 82 miljoonaa euroa (suluissa hankkeiden lkm) Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen (5 kpl) 28 milj. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen (4 kpl) 14 Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen (3 kpl) 11 Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3 kpl) 8 Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi (2 kpl) 5 Vanhusten palvelujen kehittäminen (3 kpl) 5 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (2 kpl) 5 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen (10 kpl) 5 Vammaispalvelujen kehittäminen (1 kpl) 2 12 16.3.2011
Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 1 (2) Ihminen nähdään psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelut lasta ja nuorta ei viedä erityispalveluihin korjattavaksi, vaan apu tuodaan kotiin, päivähoitoon ja kouluun erityispalvelut tukevat peruspalveluja lapsen, nuoren ja perheen tueksi ammattilaisia ja vapaaehtoisia (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot) 16.3.2011
Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 2 (2) Vanhusten palvelut kotona asumisen tukeminen kodinomainen palveluasuminen palveluohjaus (avun löytyminen turvattava) mielekäs elämä, yksinäisyyden vähentäminen (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot) Mielenterveys- ja päihdepalvelut kokonaisvastuun ottaminen, lopetettava ihmisten pompotteleminen ammattilaiselta toiselle matalan kynnyksen palvelut ihmisen huomioiminen kokonaisuutena: keho, mieli ja ihmissuhteet 16.3.2011
Kaste II -ohjelmasta 2012-2015 pääohjelma 1(3) Kaste-ohjelman ensimmäinen ohjelmakausi on päättymässä ja seuraavan ohjelmakauden (2012-2015) valmistelu on alkanut. Kaste-ohjelman rooli korostuu STM:n ohjelmajohtamisen ja informaatio-ohjauksen välineenä. 16.3.2011
Kaste II -ohjelmasta pääohjelma 2 (3) Kaste II -ohjelmasta tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen pääohjelma, johon muut strategisesti tärkeät ohjelmat tulevat osaohjelmiksi. Osana lakisääteistä Kaste-ohjelmaa osaohjelmat saavat: 1) valtioneuvoston vahvistuksen, 2) valtionavustukset kehittämistoimintaan, 3) Kaste-organisaation tuen (neuvottelukunta, aluejohtoryhmät) 4) keskushallinnon asiantuntijatuen ja ohjauksen 16.3.2011
Kaste II -ohjelmasta pääohjelma 3 (3) Kaste II on osin jatkumo Kaste I:stä. Kaste II -ohjelmassa korostuu hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen (yhteistyössä Innokyläohjelman kanssa) Uuden hallitusohjelman valmistuttua saadaan poliittiset linjaukset. Valtioneuvoston vahvistus marraskuussa 2011. Tiedottaminen tammi-maaliskuu 2012 yhteistyössä eri toimijoiden ja rahoittajien kanssa. 16.3.2011
Sosiaalista ja terveellistä elämää! 16.3.2011
Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Raha automaattiyhdistyksen avustusstrategian lanseerauskierros Turku 16.3.2011 Alueellisen Kasteen edustajan puheenvuoro/ Sanna Tuulia Lehtomäki
Lasten, nuorten ja perheiden (palvelumallin) REMONTTI Toimintakykyisenä ikääntyminen Ennaltaehkäisevä päihde ja mielenterveystyö Nuoret aikuiset > nivelvaiheet ja moniongelmaisuuden sekä syrjäytymisen ehkäisy Monikulttuurisuus LÄNSI SUOMEN KASTE
Kuntien ja järjestöjen haasteet Kuntakumppanilta perustellut lausunnot Lausunto vai sopimus? Kuinka pitkäjänteistä yhteistyön tulisi olla? Kuntien keskinäisen yhteistyön lisääntymisen/ palvelurakenteen eheytymisen vaikutus järjestöjen arkeen ja toimintaedellytyksiin? Osaamisen optimoinnin taito kuntalaisten hyväksi Räätälöidyt ratkaisut, dynaamiset toimijat järjestöjen valttina ja kuntien haasteena
Nuorten ryhmätoiminnan kehittämishanke esimerkki järjestön ja kuntien yhteistyöstä Elina Heikkilä toiminnanjohtaja 16.3.2011
KOTA ry Perustehtävänä on kehittää ja soveltaa seikkailukasvatusta edistämään tuen tarpeessa olevien lasten, nuorten ja perheiden arjen hallintaa KOTA ry toteuttaa seikkailukasvatukseen ja arjen hallinnan taitojen tukemiseen pohjautuvia kehittämishankkeita sekä kurssi ja ohjaustoimintaa ja asiantuntijapalveluita Toimintaa toteutetaan yhteistyössä kuntien sekä kasvatus ja sosiaalialojen järjestöjen ja toimijoiden kanssa Toiminnan kohderyhminä ovat tuen tarpeessa olevat lapset, nuoret ja perheet sekä sosiaali, kasvatus ja kuntoutusalojen opiskelijat ja ammattilaiset Kolme kokoaikaista työntekijää + ohjaajia kurssitöissä Vuosibudjetti noin 210 000 euroa, RAY:n rahoitus noin 75 % www.kota.fi
Nuorten ryhmätoiminnan kehittäminen Ammatillisesti ohjatun vertaisryhmätoiminnan kehittäminen erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille RAY:n rahoitus vuosille 2009 2011 yhteensä 270 000 euroa Kaksi projektityöntekijää Yhteistyökuntina Raisio, Kaarina ja Loimaa Yhteistyössä lastensuojelu ja perhepalvelut, nuorisotoimi, oppilashuolto Päämääränä: erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen Tavoitteina: kehittää ammatillisesti ohjattu ryhmätoiminnan malli lastensuojelun avohuollon asiakkaana tai muuten erityisen tuen tarpeessa oleville noin 12 15 v. nuorille kehittää ja lisätä työtapoja ja menetelmiä tuen tarpeessa olevien nuorten kasvun ja kehityksen tueksi Toteutus: säännöllinen ja pitkäkestoinen ammattilaisten ohjaama ryhmäprosessi, jossa sovelletaan arjen hallinnan viitekehystä ja seikkailukasvatusta
Yhteistyön edellytyksiä laaja alainen valmistelu ja tarpeiden kartoitus kuntien sitoutuminen yhteistyöhön halu kehittää uusia työtapoja moniammatillisuus ja osaamisen hyödyntäminen tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus eri hallintokuntien välinen yhteistyö toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi riittävästi aikaa ja resursseja
Yhteistyön haasteita hallintokuntien erilaiset käytännöt ammattikuntien erilaiset työaika ja sopimuskäytännöt kuntien erilaiset resurssit (mm. työntekijä ja taloudelliset) riittäväresurssointi kehittämistyölle nuorten lukuvuosi < > hallinnon ja rahoituksen kalenterivuosi kehittämishankkeen lyhyys, kunnan rakenteet muuttuvat hitaasti työntekijöiden vaihtuvuus tiedon kokoaminen kehittämistyön johtaminen
Yhteistyön tuloksia Kunnat: tiedon, kokemuksien ja osaamisen jakaminen kunnan sisällä toimivia työtapoja ja yhteistyökäytäntöjä kokemuksia pienryhmätoiminnasta, ryhmätoiminnan mallinnuksia kuntakohtaisesti Kuntien työntekijät: luottamuksellisen suhteen luominen nuoreen, tuen antaminen ja vastaanottaminen on helpompaa osaamisen lisääntyminen tiedon lisääntyminen Nuoret: tukea, ohjausta, läsnäoloa, kohtaamista, kokemuksia, oppimista kokemus kuulumisesta turvalliseen pienryhmään, myönteisen palautteen saaminen turvallinen ja ammatillinen aikuiskontakti nuorelle viikoittain
Mitä vielä pitäisi tehdä pysyvien rakenteiden luominen kuntien sisälle > vaatii lisää aikaa vastuista ja työnjaosta sopiminen kunnan sisällä ryhmätoiminnan rahoituksen vakiinnuttaminen > kuka / mistä rahoista maksetaan ryhmän toimintakulut tiedon kokoamisen ja kirjaamisen käytäntöjen vakiinnuttaminen > yhteiset sopimukset ja toimintatavat kehitetyn arviointimallin testaaminen ja kokemusten kokoaminen >yksi lukuvuosi vielä toimintamallin levittäminen muihin kuntiin
Remontti II - lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Länsi-Suomen Kaste-alueella 2010 2012 Lapsen kanssa, lapsen asioista
Osallistujina kaikki Satakunnan ja Varsinais-Suomen kunnat Remontti-hankkeen valtionavustus vuosille 2010-2012 1,85 M 75 % STM:n avustus ja 25 % kuntarahoitus 2 16.3.2011
Remontti-hanke Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät peruspalvelut ja erityispalveluiden jalkauttaminen. Palvelurakenteen kehittäminen.
Merikarvia Siikainen Luvia Rauma Pyhäranta Pori Eurajoki Pomarkku Honkajoki Nakkila Harjavalta Eura Karvia Kankaanpää Jämijärvi Ulvila Köyliö Lavia Säkylä Kiikoinen Kokemäki Huittinen Kunta-Remontti sekä pilottitoimintaa Kunta-Remontti tarjoaa työkaluja kunnan työkäytäntöjen kehittämiseen ja lasten ja nuorten palveluiden suunnitelmalliseen kehittämiseen (Työskentelyä 23 kunnassa.) Pilotit toimivat maantieteellisesti tai temaattisesti rajatummalla alueella Loimaa Laitila Oripää Uusikaupunki Mynäm äki Pöytyä Vehmaa Nousiainen Koski Tl Aura Marttila Taivassalo Rusko Tarvasjoki Kustavi Mas ku Lieto RaisioTurku Paimio Naantali Kaarina Länsi-Turunmaa Sauvo Salo Somero Lisäksi tarjotaan koulutusta lasten ja nuorten parissa kanssa toimiville. Hyvinvointisuunnitelmat (11) Avoimesti yhdessä / Remonttirukkanen (10) Kemiönsaari 4 16.3.2011
Suurin, kallein ja tuhoisin ongelma yhteiskunnassamme on nuoren jääminen ilman mahdollisuutta osallistua ja merkitä. - jokainen syrjään jäävä tulee maksamaan yhteiskunnalle arviolta miljoona euroa kuluina - inhimillinen hinta mittaamaton 14/10/2010 Jukka Mäkelä http://www.lskl.fi/files/426/jukka_makela.pdf
Minkä on muututtava? Syrjäytyminen on seuraus toistuvista kokemuksista siitä, ettei saa tukea ja apua oma mahdollisuus merkitä jää kokematta syrjäytyminen siirtyy sukupolvesta toiseen Kierre täytyy katkaista koska se voidaan katkaista. Sallimalla syrjäytymisen yhteiskuntamme näivettyy sosiaaliseen ja taloudelliseen verenvuotoon. 14/10/2010 Jukka Mäkelä
Nykytieteen malli lapsen kehityksestä ja sen häiriintymisestä Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa monitahoisen ja -tasoisen ympäristön kanssa Arjen kanssakäymisistä läheisten kanssa syntyy sisäisiä rakenteita ja kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, netin ääressä Lapsen ja nuoren kehitys sen tukeminen ja ohjaaminen sen häiriintyminen ja paraneminen tapahtuvat suhteessa ympäristöön ja siinä oleviin ihmisien kanssa 14/10/2010 Jukka Mäkelä
Visio hyvästä lasten ja nuorten kehitystä tukevasta työstä - Kehitysympäristöjen voimavarat ja tarpeet jääneet vähälle huomiolle Tarvitaan uusia työmenetelmiä ja malleja sekä uudistuvaa ajattelua häiriökeskeisyydestä kehityskeskeisyyteen dialogiset verkostotyön menetelmät synnyttävät uusia voimavaroja aktiivisen vuorovaikutuksen menetelmät lisäävät läsnä olevan aikuisen tukea intensiiviset moniammatilliset avohoidon menetelmät hoitavat vaikeassakin kriisissä Lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen ja avun niissä ympäristöissä, joissa he luonnostaan ovat. Ongelmien ja häiriöiden ilmaantuessa tuetaan ensisijaisesti kehitysympäristöjä, jolloin lapsia ja nuoria ei hoidettaisi erillään heille luonnollisesti kuuluvista ihmissuhteista ja arkisista toimista. 14/10/2010 Jukka Mäkelä
Remontti-hanke yhteystiedot Päivi Penkkala-Arikka projektipäällikkö 040 766 1099 projektisihteeri 040 186 7274 Virpi Lyyra menetelmäkoordinaattori 040 196 0297 Tiina Ylä-Herranen rakennekoordinaattori 040 196 0270 Laura Käsmä tietokoordinaattori 050 524 0122 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@remontti-hanke.fi Hankkeen www-sivut: www.turku.fi/remontti