Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma 2016

Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma 2016 Valmistelija: Johtava palotarkastaja Jörgen Lang Hyväksynyt: Pelastusjohtaja Tero Mäki Pelastusjohtajan päätös 169/2015, 29.12.2015

Johdanto 2 Pelastuslain voimaantulo 1.7.2011 muutti merkittävästi pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyn järjestelyitä. Onnettomuuksien ehkäisyssä on siirrytty palotarkastuksiin perustuvasta toiminnasta riskien arviointiin perustuvaan valvontaan. Valvontatoimenpiteet ja niiden kohdentaminen suunnitellaan tässä valvontasuunnitelmassa. Palotarkastusten ja muun valvonnan ohella mm. pelastustoimeen liittyvä ohjaus ja neuvonta, turvallisuusviestintä ja koulutus sekä viranomais- ja muu yhteistyö edistävät turvallisuutta. Tässä suunnitelmassa huomioidaan myös pelastustoimelle kuuluvaa ohjausta ja neuvontaa sekä viranomais- ja muuta yhteistyötä, siltä osin kun toimenpiteet kuuluvat onnettomuuksien ehkäisyyn. Pelastuslaitosten verkoston turvallisuuspalvelualue on laatinut ja päivittänyt valvontasuunnitteluohjeen tarkoituksella luoda yhteiset suuntaviivat ja tavoitteet valvontatoiminnan toteuttamiselle. Pohjanmaan pelastuslaitos noudattaa tässä valvontasuunnitelmassa pääosin yhteisesti sovittua ohjetta, suunnitelmaa on kuitenkin täydennetty huomioimalla paikalliset riskit ja olosuhteet. Suunnitelma on laadittu ja päivitetty virkamiestyönä ja siitä ovat vastanneet johtava palotarkastaja Jörgen Lang:n johdolla onnettomuuksien ehkäisyn työryhmästä palotarkastusinsinööri Thomas Nyqvist sekä palotarkastajat Marita Koski, Per-Ole Häggman ja Mikko Ahola sekä kemikaalitarkastaja Helmer Södergård. Vuonna 2012 laaditun ensimmäisen valvontasuunnitelman tavoitteena oli valvonnan käynnistäminen ja erityisesti yritys- ja laitosvalvonnan kehittäminen. Vuoden 2013 suunnitelman mukaisesti koulutettiin yritys- ja laitoskohteiden tarkastajia omatoimisen varautumisen auditointi valvontamallin käyttöönottamiseksi ja se myös pilotoitiin. Vuoden 2014 valvontasuunnitelmassa omatoimisen varautumisen auditointmalli jalkautettiin ns. tuotantokäyttöön jonka lisäksi omavalvontamalli otettiin käyttöön pientalojen valvonnassa. Vuoden 2015 suunnitelmaan lisättiin valvontasuunnittelutyöryhmän, Gaia Group Oy:n ehdotuksen pohjalta, valmistelemaa ehdotusta seurantamallista ja muuttujista. Vuonna 2016 seurantamallia jalkautetaan, kuitenkin huomioiden käytössä olevat resurssit ja asian kehittämistoimen turvallisuuspalvelualueella. Viranomaisyhteistyössä huomioidaan erityisesti rakennusvalvontayhteistyö, tavoitteena resurssien kohdentaminen pelastustoimen valvontavelvoitteeseen. Valvontasuunnitelmaa käytetään myös työkaluna valvontatoimiin liittyvien prosessien kehittämiseen ja tehostamiseen sekä resurssitarpeen hallintaan.

3 Sisällysluettelo JOHDANTO... 2 1. VALVONTASUUNNITELMAN PERUSTEET JA TARKOITUS... 4 1.1 VALVONTAVELVOITTEEN SISÄLTÖ... 5 1.2 VALVONNAN MAKSULLISUUS... 6 1.3 VALVONTASUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN JA JULKISUUS... 6 1.4 VOIMASSA OLEVAN PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN HUOMIOIMINEN... 6 2. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN... 7 2.1 SÄÄNNÖLLISET VALVONTATOIMENPITEET... 8 2.1.1 Yritys- ja laitoskohteiden määräaikaiset palotarkastukset... 8 2.1.2 Asuin- ja vapaa-ajan rakennusten ja niihin verrattavien kohteiden määräaikaiset... 11 palotarkastukset... 11 2.2 ENNAKOIMATON VALVONTA... 13 2.2.1 Pelastuslain perusteella epäsäännöllisesti suoritettavat tarkastukset ja katselmukset... 13 2.2.2 Kemikaaliturvallisuuslain perusteella suoritettava valvonta... 15 2.2.3 Pelastuslain perusteella suoritettava asiakirjavalvonta... 17 2.3 VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA... 20 2.4 YHTEENVETO KALENTERIVUODEN AIKANA SUORITETTAVASTA VALVONNASTA JA YRITYS- JA LAITOSKOHTEIDEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET 2015-2025... 29 3. VALVONNAN SEURANTA JA ARVIOINTI... 30 4. VALVONNAN TOTEUTUMISEN KIRJAAMINEN PRONTOON... 32 5. VALVONNAN RESURSSIT... 34 LIITE A. VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSVÄLIN MÄÄRITTÄMINEN... 36 A1. YRITYS- JA LAITOSKOHTEIDEN PERIAATTEELLISET TARKASTUSVÄLIT... 36 A2. TARKASTUSVÄLIN MUUTTAMINEN TAPAUSKOHTAISESTI... 43 LIITE B. ASUINALUEIDEN PALORISKIN ARVIOIMINEN... 44 LIITE C. KÄYTETYT TERMIT... 46 LIITE D: OHJE PELASTUSRIKKOMUKSESTA... 49 LIITE E: PELASTUSLAITOSTEN VALVONNAN SEURANTAMALLI JA -MUUTTUJAT... 51

1. Valvontasuunnitelman perusteet ja tarkoitus 4 Pelastuslain 27 mukaan pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimen valvontatehtävästä. Lain 78 :n mukaan pelastuslaitoksella on yleinen velvoite valvoa alueellaan pelastuslain 2 luvun mukaisten jokaiselle asetettujen velvollisuuksien, sekä 3 luvun mukaisten toiminnanharjoittajalle ja rakennuksen omistajalle ja haltijalle asetettujen velvoitteiden, noudattamista. Valvontatoiminnan tavoitteet ja niiden edellyttämä suorituskyky määritellään riskienarvioinnin perusteella palvelutasopäätöksessä. Määrittelyssä otetaan huomioon pelastustoimen alueen erityispiirteet eli paikalliset olosuhteet ja alueella esiintyvät riskit. Pelastuslaitos suunnittelee valvontasuunnitelmassaan (pelastuslaki 79 ) valvontavelvoitteen toteuttamisen pelastusalueellaan. Valvontasuunnitelman tavoitteena on täyttää pelastuslain edellytykset suunnitelmalliselle ja riskiperusteiselle valvonnalle. Valvonnan tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimia. Valvontasuunnitelmassa kuvataan myös se, miten pelastuslaitos itse arvioi valvontasuunnitelmansa toteutumista ja vaikuttavuutta. Suunnitelmaan kerätään myös tiedot toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista. Pelastusjohtaja hyväksyy pelastussuunnitelman ja se toimitetaan tiedoksi aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto valvoo valvontasuunnitelman toteutumista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain. Valvontatoimenpiteet ovat osa pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyyn ja niiden vahinkojen rajoittamiseen kohdistuvasta työstä (kuva 1). Kuva 1. Toteutuneita riskejä analysoimalla voidaan suunnata onnettomuuksia ennaltaehkäisevää työtä. Tapahtuneiden onnettomuuksien lisäksi pyritään tunnistamaan myös muita turvallisuusriskejä valvontakohteiden määrittelyssä.

1.1 Valvontavelvoitteen sisältö 5 Pelastusviranomaisen tehtävänä on valvoa pelastuslain noudattamista. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus eli valvontakäynti. Palotarkastuksen tavoitteena on tukea toimijan omatoimista varautumista sekä korostaa kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Muotomääräisissä palotarkastuksissa valvotaan ensisijaisesti omatoimisen varautumisvelvoitteen toteutumista (14 ) ja rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta (9-10 ) sekä laitteiden kunnossapito (12 ), nuohouksen ja ilmanvaihdon puhdistuksen toteuttamista (13 ), pelastussuunnitelmien laatimista (15 ), palovaroittimien hankintaa ja kunnossapitoa (17 ) sekä hoitolaitosten poistumisturvallisuutta (18 ). Pelastuslain 78 :n muilla valvontatehtävän edellyttämillä toimenpiteillä tarkoitetaan erityisesti asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaiselle säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien, tilapäismajoituksen, turvetuotantoalueiden ja kaivosten pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, pientalojen omavalvontalomakkeita, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää muita valvontatoimenpiteitä. Palotarkastusten ja asiakirjoihin perustuvan valvonnan lisäksi pelastuslaitoksen tulee osana valvontatehtäväänsä seurata ja valvoa yleisesti pelastuslain 2 ja 3 luvuissa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista pelastustoimen alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa huolellisuusvaatimuksen (4 ), varovaisen tulenkäsittelyn (5 ), avotulenteon (6 ), ja kulotuksen (7 ) valvontaa sekä kiinteistöjen pelastusteiden esteettömyyden valvontaa (11 ) sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien toteutumisen valvontaa (16 ). Valvontaa suoritetaan palautteeseen reagoimalla sekä pelastuslaitoksen pelastusviranomaiset, esimerkiksi samalla kun muutoinkin liikkuvat pelastustoimen alueella. Pelastuslaitos voi myös suorittaa muuta valvontatoimintaa esimerkiksi erityisten valvontaprojektien muodossa yhdessä muiden valvontaviranomaisten kanssa. Pelastuslaitoksen suorittamaan valvontaan liittyy pelastuslain 27 :ssä tarkoitettua ohjausta, valistusta ja neuvontaa, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista esim. pelastussuunnitelmien laatimisen ohjaami-

6 nen, poistumisturvallisuusselvitysten laatimisen ohjaus ja viranomaisen suorittama arviointimenettely sekä pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen kunnossapidosta ohjaaminen. Valvonnan sisältöön kuuluu oleellisena osana annettujen korjausmääräysten noudattamisen valvonta. Jälkivalvonnan keinoja ovat mm. jälkitarkastusten tekeminen, hallintopakkokeinojen käyttäminen sekä rikosilmoitusten tekeminen. Jälkivalvonnan toteuttamisen arvioidaan parantavan valvonnan vaikuttavuutta. Liitteessä D on kuvattu pelastusrikkomuksen tunnusmerkistö sekä esimerkein yleisimmät pelastusrikkomusten tunnusmerkistön täyttävät tapahtumat. Kemikaaliturvallisuuslain perusteella suoritettavat valvontatoimenpiteet on kirjattu kohtaan 2.2.2 1.2 Valvonnan maksullisuus Pelastuslaitos perii osasta valvontasuunnitelmassa määritetyistä valvontatoimista Pelastuslain 96 mukaisesti maksun vuoden 2013 alusta. Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta on päättänyt maksusta 14.11.2012. Hinnasto löytyy Pohjanmaan pelastuslaitoksen internet sivuilta. Pelastuslaitos perii johtokunnan päättämän taksan mukaisesti, suorittamastaan kemikaalivalvonnasta maksun tapauksissa, jotka perustuvat kemikaaliturvallisuuslakiin tai sitä edeltäneeseen lakiin nojautuviin säädöksiin. Hinnasto löytyy Pohjanmaan pelastuslaitoksen internet sivuilta. 1.3 Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen ja julkisuus Valvontasuunnitelma on julkinen asiakirja ja on nähtävissä pelastuslaitoksen internet-sivuilla. Valvontasuunnitelma toimitetaan tiedoksi Pohjanmaan pelastuslaitoksen kuntiin, aluehallintovirastolle sekä tärkeimmille yhteistyöviranomaisille. Valvontakohteita informoidaan valvontakäytännöistä valvontatoimenpiteiden yhteydessä. 1.4 Voimassa olevan palvelutasopäätöksen huomioiminen Pohjanmaan pelastustoimen johtokunta on päättänyt riskikartoitukseen perustuvassa palvelutasopäätöksessä vuosille 2014 2017 pelastuslaitoksen toiminnan tavoitteista ja palveluiden ta-

7 sosta. Palvelutasopäätöksessä asetetaan mm. tavoitteeksi, että valvonnan tulee olla laadukasta, tehokasta, säännöllistä ja tuloksellista niin, että turvallisuuskulttuuri valvottavissa kohteissa kehittyy ja sitä kautta onnettomuuksien määrä ja niiden vaikutukset pienenevät. Palvelutasopäätöksessä on lisäksi päätetty valvonnan perusteista ja valvontatehtävään käytettävistä voimavaroista sekä linjataan kehittämistä. Valvonnan keskeisempänä kehittämiskohteena on valvontatyössä käytettävien toteutustapojen ja prosessien kehittäminen siten, että ne ovat kohde huomioiden tehokkaita ja tuloksellisia. Esimerkkinä kehittämiskohteista mainitaan omatoimisen varautumisen auditointimallin jalkauttaminen yritys- ja laitoskohteiden valvonnassa sekä omavalvonnan kehittäminen pientalojen valvonnassa. Muiden asuinrakennusten kuin pientalojen valvontaan on kehitetty omavalvontamalli joka on käyttöönotettavissa resurssien puitteessa. Palvelutasopäätöksen edellyttämä palvelutaso valvonnassa jalkautetaan tällä valvontasuunnitelmalla. Palvelutasopäätöksen huomioiminen onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvässä yhteistyössä on tarkemmin selostettu kohdassa 2.3. 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen Pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Valvontatoimenpiteet pyritään jatkossa kohdentamaan näiden riskien perusteella. Osaa riskeistä voidaan arvioida määrällisesti, osassa joudutaan käyttämään asiantuntija-arvioita. Pohjanmaan pelastuslaitoksen suorittamassa valvonnassa toimenpiteet jakaantuu säännöllisiin ja epäsäännöllisiin valvontatoimenpiteisiin. Säännöllisiä valvontatoimenpiteitä ovat määräaikaiset palotarkastukset ja omavalvonta. Epäsäännöllisiä valvontatoimenpiteitä ovat epäsäännöllisesti suoritettavat palotarkastukset, asiakirjavalvonta, valvontayhteistyö muiden viranomaisten kanssa sekä kemikaaleihin liittyvät valvontatoimenpiteet. Valvontasuunnitelmassa valvontakohteet jaetaan kahteen pääluokkaan yritys- ja laitoskohteisiin asuin- ja vapa-ajan asuinrakennuskohteisiin Tämä jaottelu poikkeaa pelastuslaitosten verkoston ohjeen pääluokkajaottelusta siten, että tässä suunnitelmassa käytetään valvontakohteet luokan sijaan paremman kuvan antava yritys- ja laitoskohteet. Liitteestä C löytyy termit ja määritelmät.

8 Vuonna 2015 suunnitellut valvontatoimenpiteet ja perustelut niiden käytölle on selostettu tässä alla kohdissa 2.1-2.3. Kohdassa 2.4 on esitetty koontitaulukko, johon tiivistetään kaikki seuraavan kalenterivuoden aikana suunniteltavaksi tehtävät palotarkastukset ja muu valvonta. Toimenpiteiden toteutuminen raportoidaan seuraavan vuoden valvontasuunnitelmassa sekä PRONTOon. 2.1 Säännölliset valvontatoimenpiteet 2.1.1 Yritys- ja laitoskohteiden määräaikaiset palotarkastukset Yritys- ja laitoskohteiden tarkastusvälin määrittelyssä on hyödynnetty pelastuslaitosten verkoston valvontasuunnitteluohjetta. Valvontasuunnitelmaohjeessa on määritetty edellä mainittujen valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit (taulukkoliitteet A1-A6). Näiden keskimääräisten tarkastusvälien määrittämisessä on hyödynnetty tutkittua tietoa erityyppisten kohteiden tulipalon aiheuttamista omaisuusvahinkoriskeistä. Omaisuusvahinkoriskien lisäksi on arvioitu suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyritty huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Taulukoiden harmaa palkki osoittaa suositellut minimi- ja maksimitarkastusvälit. Harmaan palkin numeroarvo kertoo suositellun keskimääräisen tarkastusvälin. Kohde voi kuulua useaan ryhmään, esim. varastorakennuksiin taulukossa A4 ja Seveso-kohteisiin taulukossa A6. Tällöin lähtökohtana käytetään pienemmän tarkastusvälin antavaa taulukkoa. Kohteen tarkastusväliksi ei tule käytännössä muodostumaan läheskään joka kohteessa esim. tasan 24 kk. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää valvontakäynnin ajankohdan pysymistä ± 3 kk sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenterivuodelle. Mikäli valvontaa ei ehditä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, tulee se huomioida seuraavan vuoden suunnitelmassa. Kohdekohtaista riskinarviointia tehtäessä otetaan huomioon aiempien palotarkastusten havainnot. Kohdekohtainen valvontaväli riippuu kohteen tosiasiallisista riskeistä. Esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai vastaava muu kohteessa tehtävä sisäinen valvonta ja hyvä turvallisuuskulttuuri sekä turvallisuusjohtaminen ovat omiaan pienentämään riskiä ja tätä kautta suunnitelmallisten tarkastusten tiheyttä. Toisaalta toimijan laiminlyönnit ja kohteessa tapahtuneet onnettomuudet voivat olla peruste nostaa tarkastustiheyttä. Tarkastusvälin muuttamisen perusteista on enemmän liitteessä A2. Valvontatyötä tekevän henkilöstön resurssien määrä ei ole peruste valvontavälien muuttamiseksi.

9 Yritys- ja laitoskohteiden määräaikaisten palotarkastusten osalta Pohjanmaan pelastuslaitos täsmentää kohdekohtaista harkintamahdollisuutta seuraavien kohdetyyppien osalta (huomioitu myös taulukoissa A1 A6): Liitetaulukkoon A5 (Maatalousrakennukset) lisätään kasvihuoneet. Rakennusluokka 892. Yli 5 000 m 2 mutta alle 10 000 m 2 valvontaväli 60 kk ja yli 10 000 m 2 valvontaväli 36 kk Liitetaulukkoon A5 (Maatalousrakennukset) lisätään turkistarhat. Rakennusluokka 893 turkistarhat valvontaväli 60 kk Liitetaulukkoon A5 (Maatalousrakennukset) lisätään huomautus viljankuivaamorakennusten osalta: yksittäisen viljelijän käytössä olevan pienen viljankuivaamon tarkastusvälin lähtökohta on 120 kk jolloin tarkastus suoritetaan asuinrakennuksen yhteydessä, käyttöaste tiuhentaa tai harventaa tarkastusväliä Liitetaulukkoon A4 (Teollisuus- ja varastorakennukset) lisätään kohtaan Energiarakennukset tuulivoimalat > 5 kpl a. 2 MW valvontaväli 36 kk. Liitetaulukon A1 (Ympärivuorokautisessa käytössä olevat rakennukset) lisätään muut sosiaalitoimen rakennukset (päiväkäyttö). Rakennusluokitus 239, Merlot palotarkastus kohdetyyppi A126, periaatteellinen valvontaväli 36 kk. Tähän ryhmään kuuluvat suojatyörakennukset, vammaisten ja vanhusten palvelukeskukset, päihdehuollon rakennukset yms. päiväkäyttöiset tilat. Alla olevaan taulukkoon on merkitty kohderyhmittäin valvottavien yritys- ja laitoskohteiden lukumäärä ja tarkastusväli sekä vuonna 2016 tarkastettavien kohteiden lukumäärä. Kohteiden lukumäärä voivat tarkentua kun vuoden 2015 valvontatiedot valmistuvat.

Pvm: 28.12.2015 Vuosi: 2016 10 Toimialue: Pohjanmaan pelastuslaitos KOHDERYHMÄ TARKASTUSVÄLI KOHTEET YHT. TARKASTETTAVAT Kohde ymp.vuorokaut. käytössä 12 44 42 Kohde ymp.vuorokaut. käytössä 24 105 52 Kohde ymp.vuorokaut. käytössä 36 25 5 Kohde ymp.vuorokaut. käytössä 48 27 5 Kohde ymp.vuorokaut. käytössä 60 2 1 Kohde ymp.vuorokaut. käytössä 96 1 0 Kohde ymp.vuorokaut. käytössä 120 1 0 Opetusrak. ja päiväkodit 12 63 63 Opetusrak. ja päiväkodit 24 73 28 Opetusrak. ja päiväkodit 36 56 15 Opetusrak. ja päiväkodit 48 11 1 Opetusrak. ja päiväkodit 60 56 11 Kokoontumis- ja liiketilat 12 14 14 Kokoontumis- ja liiketilat 24 59 19 Kokoontumis- ja liiketilat 36 55 12 Kokoontumis- ja liiketilat 48 238 51 Kokoontumis- ja liiketilat 60 230 66 Kokoontumis- ja liiketilat 96 2 0 Kokoontumis- ja liiketilat 120 88 9 Teoll. ja varastorakennukset 12 55 55 Teoll. ja varastorakennukset 24 155 60 Teoll. ja varastorakennukset 36 5 1 Teoll. ja varastorakennukset 48 49 8 Teoll. ja varastorakennukset 60 226 47 Teoll. ja varastorakennukset 120 113 16 Teoll. ja varastorakennukset 999 1 0 M aatalousrakennukset 12 26 25 M aatalousrakennukset 24 4 1 M aatalousrakennukset 36 26 12 M aatalousrakennukset 60 741 163 M aatalousrakennukset 120 1 0 M aatalousrakennukset 999 1 0 M uut kohteet 6 1 0 M uut kohteet 12 8 6 M uut kohteet 24 38 13 M uut kohteet 36 60 11 M uut kohteet 60 32 8 M uut kohteet 120 139 12 YHTEENSÄ 2 831 832 Taulukko1. Yritys- ja laitoskohteiden lukumäärät sekä vuonna 2016 tarkastettavien lukumäärät kohderyhmittäin.

11 2.1.2 Asuin- ja vapaa-ajan rakennusten ja niihin verrattavien kohteiden määräaikaiset palotarkastukset Asuinrakennuskohteet Palvelutasopäätöksessä 2014-2017 asuinrakennusten perusvalvontavälinä pidetään 10 vuotta. Valvontaväliä voidaan valvontasuunnitelmassa suunnitella lyhyemmäksi tai pidemmäksi kuin asuinrakennuksiin liittyvä riskinhallintatietous lisääntyy. Palvelutasopäätöksessä päätetään myös, että omavalvonta otetaan pientalojen valvontamuodoksi sekä, että pientalojen valvonta tulee suunnitella toteutuvaksi 100 % mutta valvonnan tulee käytännössä toteutua 70 % koska kaikkia asuinrakennuksia ei kohtuullisella työpanoksella voida käytännössä saavuttaa. Muiden kun pientalojen valvonta hoidetaan vielä perinteisellä palotarkastuksella mutta selvitetään omavalvonnan käyttömahdollisuuksia ja muissa pelastuslaitoksissa saatuja kokemuksia. Omavalvonta Pohjanmaan pelastuslaitos on ottanut asuinrakennusten omavalvontamallin perinteisten palotarkastusten rinnalle yhdeksi valvonnan keinoksi omakotitalojen ja niihin rinnastettavien kohteiden valvonnassa. Asuinrakennusten omavalvonnalla pyritään tavoittamaan asuinkiinteistöt aiempaa kattavammin. Asuinrakennusten omavalvonnan tavoitteena on kiinteistönomistajan turvallisuustiedon ja -asenteiden parantaminen niin, että omavalvonta opettaa asukkaan havainnoimaan kodin tai kesämökin paloturvallisuuspuutteet ja korjaamaan ne välittömästi. Omavalvonta käynnistyy, kun pelastuslaitos lähettää kiinteistöön paloturvallisuuden omavalvontaan liittyvän kirjeen. Postitettava kirje sisältää omavalvontaa varten dokumentit eli tarkastuslistan kysymyksineen turvallisuusviestintämateriaalin kanssa. Materiaalin pohjalta asukas tekee omatoimisen kartoituksen kotinsa paloturvallisuuden perusasioista, jotka ovat pitkälti samat kuin viranomaisen palotarkastuksessa. Tarkastuslista palautetaan pelastuslaitokselle jossa turvallisuustaso arvioidaan ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin. Omavalvonnan käyttö ei siirrä valvonnan vastuuta asukkaille vaan vastuu valvonnan toteuttamisesta on pelastuslaitoksella. Palotarkastuksia tehdään yhä erityisesti sellaisiin asuinkiinteistöihin, jotka eivät ole palauttaneet omavalvontalomaketta. Myös asukas voi pyytää kiinteistöönsä perinteisen pelastuslaitoksen suorittaman palotarkastuksen. Taulukkoon 2. on kuntakohtaisesti merkitty valvottavien asuinrakennuskohteiden lukumäärä sekä vuonna suunniteltujen tarkastusten tai omavalvontatoimenpiteiden määrä. Mikäli valvontaa ei ehditä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, tulee se huomioida seuraavan vuoden suunnitelmassa.

12 Vapaa-ajan asuntokohteet Asuinrakennuksiin rinnastettaville vapaa-ajan asunnoille ei palvelutasopäätöksessä määritetä valvontaväliä. Kohteiden paloturvallisuuden valvontaa toteutetaan tarvittaessa valvontasuunnitelman vuosittaisen tarkistuksen yhteydessä määrätyllä omavalvonnalla, teematarkastuksilla, ylimääräisillä palotarkastuksilla tai ainakin omatoimiseen varautumiseen perehdyttävällä turvallisuusviestinnällä (sesonkitiedottaminen) joka huomioidaan turvallisuusviestintäsuunnitelmassa. Vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnan suunnittelussa huomioidaan mm. seuraavia seikkoja: Vapaa-ajan asuinrakennusten mahdolliset valvontakäynnit ovat luonteeltaan erilaisia kuin tavalliset asuinrakennusten palotarkastukset. Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat yleensä kaukana paloasemilta, joten vakituisen päivystävän henkilöstön käyttö edellyttää yleensä valmiussiirtoja tai muita järjestelyjä. Palokuoleman riski asuinrakennuksessa on suurempi kuin vapaa-ajan rakennuksessa. 2007 2008 vapaa-ajan asunnoissa tai vuokramökeissä menehtyi tulipaloissa 12 ihmistä. Suomessa on arviolta 550 000 mökkiä tai vastaavaa. 1,1 kuollutta per 100 000 mökkiä vuodessa. Asunnoissa vastaava luku on 2,8 per 100 000 asuntoa [Kokki ja Jäntti 2009, liitteen B2 lähdeluettelo]. Tätä taustaa vasten mökit eivät ole palotarkastusten ensisijaisia kohteita. Lomamökkialueilla kannattaa huomioida ajoittain kasvava ihmismäärä ja lomakäyttäytyminen kasvavat riskit. Nämä ovat valvontakohteita, joiden tarkastusväli on syytä käsitellä liitetaulukon A1 mukaisesti. PRONTO tilasto osoittaa Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella, että rakennuspalot ja - vaarat eivät vuosina 2012 2015 ole ainakaan lisääntynyt. Vuonna 2012 10 kpl rakennuspaloa tai vaaraa vapaa-ajanrakennuksissa, vuonna 2013 8 kpl, vuonna 2014 8 kpl ja 11/2015 5 kpl. Vapaa-ajan asuinrakennusten valvontaan ei vuonna 2016 suunnitella määräaikaisia tarkastus tai omavalvontatoimenpiteitä vaan valvontavelvoite hoidetaan seuraamalla onnettomuustilastoja ja tarvittaessa teematarkastuksilla, ylimääräisillä palotarkastuksilla ja ainakin omatoimiseen varautumiseen perehdyttävällä turvallisuusviestinnällä (sesonkitiedottaminen). Alue Asuinrakennusten Asuinrakennusten pa- Vaaditut omavalvonta- määrä [lkm] lotarkastukset 2016 asiakirjat 2016 [lkm] [lkm] Isokyrö 1469 30 134 Kaskinen 445 2 48

13 Korsnäs 862 4 69 Kristiinankaupunki 2804 2 201 Laihia 2208 15 209 Maalahti 2033 3 196 Mustasaari 6015 21 510 Närpiö 3552 6 269 Pedersöre 3057 8 491 Uusikaarlepyy 2331 0 136 Vaasa 10664 88 1081 Vöyri 2136 0 188 Yhteensä 37 576 179 3 532 Taulukko2. Valvottavvien asuinrakennsten määrä sekä vuonna 2016 suunniteltujen tarkastusten tai omavalvontatoimenpiteiden määrä. 2.2 Ennakoimaton valvonta Pelastuslaitos suorittaa määräaikaisten palotarkastusten lisäksi epäsäännöllistä valvontaa sekä pelastuslain että kemikaalisäädösten perusteella. Pelastuslaitokselle tulee valvontavelvoitteeseen liittyen ilmoituksia joihin pelastuslaitos ei yksin omilla toimillaan voi vaikuttaa. Valvontasuunnitelmaan kirjataan suunnitellut muut valvontatoimenpiteet ja perustelut niiden käyttämiseen. 2.2.1 Pelastuslain perusteella epäsäännöllisesti suoritettavat tarkastukset ja katselmukset Erityisiä palotarkastuksia, esimerkiksi seuraavan kaltaisiin kohteisiin Erityinen palotarkastus on valvontakäynti, joka tehdään yleensä samaan aikaan tai juuri ennen rakennusvalvontaviranomaisen uuden rakennuksen osittaista loppukatselmusta (osittainen käyttöönottotarkastus). Uusia valvontakohteita tulee säännöllisesti ja toisaalta vanhoja kohteita vastaavasti poistuu. Valvontakohteiden määrän kasvua ennakoidaan tiedossa olevien hankkeiden perusteella (mm. lausunnot rakennuslupahakemuksista). yli kolmekerroksiset rakennukset (pelastustie) kohteet joissa on väestönsuoja kohteet joissa on hätäkeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto tai automaattinen paloilmoitin

14 hotellit, lomakodit, asuntolat, lomakylät, leirintäalueet ja muut vastaavat majoitustilat, joissa on yli 10 majoituspaikkaa sairaalat, vanhainkodit ja muut ympäri vuorokauden käytössä olevat hoitolaitokset sekä suljetut rangaistuslaitokset joissa on yli 5 hoitopaikkaa kokoontumis- ja liiketilat, kuten myymälät, koulut, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat sekä ravintolat ja päiväkotihuoneistot suurehkot tuotanto- ja varasto- ja maataloustuotantotilat palo- ja räjähdysvaaralliset tilat rakennuksen sijainti, suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteet erityisesti vaarantavat henkilö- ja paloturvallisuuden rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta perustettavat turvetuotantoalueet Jälkitarkastuksia Jälkipalotarkastuksilla valvotaan tarvittaessa, että palotarkastuksissa määrätyt korjaustoimenpiteet tulevat suoritetuiksi. Ylimääräisiä palotarkastuksia Ylimääräinen palotarkastus suoritetaan pelastusviranomaisen päätöksestä jos epäillään, että kohteessa tulipalon tai onnettomuuden riski on lisääntynyt ja aiheuttaa vaaraa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. Perusteena voi olla esimerkiksi: pelastuslain 42.2 kohdassa mainittu salassapitosäännöstön estämättä tehtävä ilmoitus pelastuslain 61 mukainen nuohoojalta saatu vikailmoitus tarkastuslaitoksen ilmoitus tai pöytäkirja palo- tai henkilöturvallisuuteen liittyvästä vakavasta puutteesta rakennuksen tai muun kohteen henkilömäärän tai käyttötavan tilapäinen muuttuminen, joka vaikuttaa oleellisesti käyttäjien turvallisuuteen; yleisötilaisuus (ohjeistettu) merkittävää palovaaraa aiheuttava rakennus- tai muu työmaa tapahtunut tulipalo tai muu onnettomuus ajankohtaan tai olosuhteisiin liittyvä riskitason nousu tarkastuskohteissa (esim. kausitarkastukset ravintoloissa ja suurmyymälöissä) yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa suoritettava teemavalvonta kohteesta tullut tarkastuspyyntö ja tarkastus perusteltavissa pelastusviranomaisen harkitsema muu perusteltu syy Muuta valvontaa ja tarkastuksia Pelastustoimen laitteisiin liittyen, annetaan rakennusvalvontaviranomaiselle tarvittavia lausuntoja laitteiden suunnitelmista sekä tarvittaessa tehdään käyttöönottotarkastuksia. Tarkastuksilla varmistetaan, että laitteistot täyttävät niille asetetut vaatimukset. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. poistumisvalaistukseen ja savunpoistolaitteistoihin, liittyvien suunnitelmien lausunnot ja tarvittaessa käyttöönottotarkastukset. Paloilmoittimiin liittyvät toteutuspöytäkirjat ja sammutuslaitteistojen suunnitteluperusteet käsitellään yhdessä rakennuttajan / suunnittelijan kanssa ja annetaan tiedoksi rakennusvalvontaviranomaiselle.

15 Väestönsuojien suunnitelmista annetaan rakennuslupaviranomaiselle lausunto ja suoritetaan käyttöönottotarkastus. Pelastusviranomainen tekee lisäksi tarvittaessa rakennusten käyttöönottoon liittyen paloteknisen toteutuksen ennakkokatselmuksia ja pelastusteiden tarkastuksia. 2.2.2 Kemikaaliturvallisuuslain perusteella suoritettava valvonta Laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2009), kemikaaliturvallisuuslaissa, ja annetuissa alemmissa säädöksissä on säädetty alueen pelastusviranomaiselle valvontatehtäviä ja erilaisten ilmoitusten käsittelyä. Pelastusviranomaisen valvontavastuu kattaa vähäistä kemikaalien käsittelyä ja varastointia, nestekaasun käyttöä ja varastointia, maakaasun käyttöä, öljylämmityslaitteistojen asennusta, maanalaisten öljysäiliöiden tarkastustoimintaa ja osin räjähteiden varastointi sekä pyroteknisten tuotteiden varastointi kaupan yhteydessä tai luovutus yksityiseen kulutukseen koskevat tehtävät. Pelastusviranomainen toimii kemikaaliturvallisuuslain 115 :n mukaisena valvontaviranomaisena. Pelastusviranomaisella on myös oikeus osallistua 28 :n mukaiseen turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) käyttöönottotarkastukseen sekä 29 :n tarkastusohjelman mukaisiin tarkastuksiin. Alle kemikaalien ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden jatkuva valvonta suoritetaan määräaikaisen palotarkastuksen, ylimääräisen palotarkastuksen tai erityisen palotarkastuksen yhteydessä. Vaarallisen kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi Kemikaaliturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen säädösten valvontaa suoritetaan kohteiden tekemien ilmoitusten perusteella. Vaarallisten aineiden vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia koskevan ilmoituksen (855/2012, 5 ) johdosta pelastusviranomainen tekee päätöksen (35 ) ja suorittaa 36 mukaisen käyttöönottotarkastuksen. Kohteiden jatkuva valvonta suoritetaan liitteen A1 taulukon A6 mukaisesti. Nestekaasun vähäinen käsittely ja varastointi Nestekaasusta annettujen säädösten valvontaa suoritetaan kohteiden tekemien ilmoitusten perusteella. Nestekaasukohteiden käyttöönottotarkastukset suoritetaan Valtioneuvoston asetuksen 855/2012, 36 ja 37 mukaisesti. Kohteiden jatkuva valvonta suoritetaan liitteen A1 taulukon A6 mukaisesti.

16 Öljylämmityslaitteistot Kun uusi tai oleellisesti muuttunut öljylämmityslaitteisto otetaan käyttöön pelastusviranomainen suorittaa asetuksen 855/2012 38 mukaisen tarkastuksen 3 kk:n kuluessa käyttöönotosta. Kohteiden jatkuva valvonta suoritetaan liitteen A1 taulukon A6 mukaisesti. Öljysäiliöiden valvonta KTMn päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) edellyttää, että tärkeillä pohjavesialueilla olevat maanalaiset öljysäiliöt tarkastetaan määrävälein hyväksytyn tarkastusliikkeen toimesta. Tärkeillä pohjavesialueilla olevien maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastusvelvoitteen valvonnan kehittämiseen on Pohjanmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä kiinnitetty huomiota. Valvonnan tueksi on kehitetty karttasovellus palotarkastusohjelmaan joka mahdollistaa järjestelmään syötettyjen öljysäiliöiden tunnistamisen palotarkastusalueilla. Pelastuslaitos valvoo tarkastusvelvoitteen toteutumisen yleisen palotarkastuksen yhteydessä sekä kirjaamalla tiedot tarkastusliikkeiltä saatavista säiliötarkastuspöytäkirjoista palotarkastusohjelmaan, huomioimalla pöytäkirjoista mm säiliön kuntoluokka ja tarvittaessa olemalla yhteydessä kohteeseen tai tekemällä ylimääräisen palotarkastuksen. Pyrotekniset välineet Pelastusviranomainen toimii lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 115 :n mukaisena valvontaviranomaisena pyroteknisten tuotteiden varastoinnissa kaupan yhteydessä ja luovutuksessa yksityiseen kulutukseen. Pelastusviranomainen voi kieltää ilotulitteiden myynnin 111 :n perusteella. Turvallisuus- kemikaalivirasto ohjaa ja yhtenäistää 116 :n perusteella pelastusviranomaisten ja poliisin toimintaa tämän lain säännösten noudattamisen valvonnassa. Yksityiseen kulutukseen hyväksyttyjen ilotulitteiden ja vähäistä vaaraa aiheuttavien muiden pyroteknisten tuotteiden varastoinnista kaupan yhteydessä on tehtävä ilmoitus pelastusviranomaiselle ennen varastoinnin aloittamista (Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 290/2005). Pelastusviranomainen käsittelee ilmoituksen, tekee päätöksen, sekä tarkastaa pyroteknisten tuotteiden varastoinnin ja myyntipisteen pääasiallisena myyntikautena. Uusi myyntipiste tarkastetaan heti ilmoitetun myyntiajankohdan alkaessa. Koska Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella on useimmista muista laitoksista poiketen kaksi ilotulitteiden myyntisesonkia, eli uusi vuosi ja huvilakauden päättäjäiset, pelastuslaitos suorit-

17 taa myyntipisteiden lakisääteisen tarkastuksen kerran vuodessa sekä vielä tarvittaessa ylimääräisen myyntipisteiden valvontakäynnin kerran vuodessa. Erikoistehosteet Räjähteitä tai palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja saa käyttää erikoistehosteena kokoontumislaissa (530/1999) tarkoitetuissa yleisissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa, jos siitä on tehty ilmoitus pelastusviranomaiselle viimeistään 14 vuorokautta ennen tilaisuuden järjestämistä (Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta 390/2005, 81 ). Pelastusviranomainen käsittelee saapuneet ilmoitukset (81 ), sekä määrää tarvittaessa tehosteiden turvallisen käsittelyn kannalta tarpeellisia rajoituksia ja ehtoja tai kieltää käytön, jos siitä katsotaan aiheutuvan ilmeistä henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahingon vaaraa. Pelastuslaitos suorittaa tarvittaessa ylimääräisen palotarkastuksen kohteeseen (ohjeistettu). 2.2.3 Pelastuslain perusteella suoritettava asiakirjavalvonta Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa (PL 379/2011, 18 ) Pelastuslain 18 mukaisissa rakennuksissa on toiminnanharjoittajan laadittava selvitys siitä, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä (poistumisturvallisuusselvitys). Rakennusluvan yhteydessä kohteeseen laadittu turvallisuusselvitys vastaa pääpiirteiltään poistumisturvallisuusselvitystä. Poistumisturvallisuusselvitys oli laadittava ja toimitettava pelastusviranomaiselle 1.7.2012 mennessä tai päivitettävä 1.7.2014 mennessä. Pelastuslaitos on määritellyt selvityksiä käsittelevät pelastusviranomaiset ja käsittelyprosessin. Nimetty pelastusviranomaisen arvioi poistumisturvallisuusselvityksen perusteella, täyttääkö poistumisturvallisuus pelastuslain 18 :ssä säädetyt vaatimukset. Jos poistumisturvallisuus ei täytä 18 :ssä säädettyjä vaatimuksia, toiminnanharjoittajan tulee laatia alueen pelastusviranomaisen asettamassa määräajassa suunnitelma poistumisturvallisuuden saattamiseksi laissa säädettyjen vaatimusten mukaiseksi. Jos toiminnanharjoittajan toimenpiteillä ei saateta kohteen poistumisturvallisuus vaatimusten mukaiseksi, alueen pelastusviranomaisen on annettava pelastuslain 81 :n mukainen korjausmääräys, jonka yhteydessä voidaan myös määrätä pelastuslain 82 :n mukaisia erityisiä turvallisuusvaatimuksia. Poistumisturvallisuusselvitysten asianmukaisuutta ja velvoitteiden täyttymistä valvotaan edellä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi

18 rakennuslupakäsittelyssä ja määräaikaisissa palotarkastuksissa. Laadituista poistumisturvallisuusselvityksistä pidetään palotarkastusohjelmassa rekisteriä. Pelastussuunnittelu Asuinrakennusten sekä yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmat Pelastussuunnitteluvelvolliset määritellään pelastuslain nojalla annetussa Valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta 407/2011 1 :n, perustelut määrittelylle on esitetty asetuksen kohdassa 1.2. Pelastussuunnitelma on laadittava 1.7.2012 mennessä (uudet suunnitteluvelvolliset) tai päivitettävä 1.7.2013 mennessä. Pelastussuunnitelmien laadintaa ja niiden asianmukaisuutta valvotaan palotarkastuksien yhteydessä. Pelastuslaki ei velvoita asuinkiinteistöjä toimittamaan pelastussuunnitelmaa tai sen yhteenvetoa pelastusviranomaiselle. Laadituista pelastussuunnitelmista pidetään palotarkastusohjelmassa rekisteriä. Pelastussuunnittelun kehitystyössä seurataan mm. turvallisuuspalvelut palvelualueella tapahtuvaa kehitystyötä. Yleisötilaisuuksien turvallisuuden valvonta Pelastussuunnitteluvelvolliset määritellään pelastuslain nojalla annetussa Valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta 407/2011, 1. Pelastuslaitos on määritellyt suunnitelmia käsittelevät pelastusviranomaiset ja käsittelyprosessin. Pelastusviranomainen arvioi pelastuslain 16 mukaisesti yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman. Jos selvitys ja arvio tilaisuuden vaaroista ja riskeistä tai niiden perusteella määritellyt turvajärjestelyt ja ohjeet ovat alueen pelastusviranomaisen arvion mukaan puutteelliset, alueen pelastusviranomainen voi palauttaa suunnitelman täydennettäväksi. Pelastusviranomainen valvoo myös tarvittaessa turvallisuusjärjestelyjen toteutumista pelastuslain 16.3 edellyttämällä tavalla ylimääräisellä palotarkastuksella. Tarkastus suoritetaan varsinkin isojen yleisötapahtumien osalta mikäli mahdollista yhdessä rakennusvalvonta-, ympäristöterveydenhuolto- ja poliisiviranomaisten kanssa. Pelastuslaitokselle toimitetusta yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmasta ilmoitetaan tarvittaessa poliisille ja terveysviranomaiselle. Arvioiduista suunnitelmista pidetään palotarkastusohjelmassa rekisteriä. Räjähteiden tai palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteina tulee ilmoittaa etukäteen alueen pelastusviranomaisille siten kun asiasta säädetään ns. kemikaaliturvallisuuslain 390/2005 81 :ssä (kohta 2.2.2). Tilapäismajoituksen turvallisuuden valvonta Tilapäismajoitukseksi katsotaan yöpyminen rakennuksessa tai sen tilassa, jota ei ole alun perin suunniteltu majoituskäyttöön. Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 määrää,

19 että tiloihin joita käytetään vähintään 20 henkilön joukkomajoitukseen, on laadittava pelastuslain (479/2011) 15 mukainen pelastussuunnitelma. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalvelualue on laatinut ohjeen tilapäismajoituksen turvallisuudesta. Ohje otetaan käyttöön 1.1.2016 ja korvaa Pohjanmaan pelastuslaitoksen vuonna 2012 käyttöönotettua ohjetta. Ohjeisiin sisällytettiin toiminnanharjoittajaa, rakennuksen omistajaa tai haltijaa koskeva ilmoittamiskäytäntö tilapäismajoituksesta sekä pelastusviranomaisen toimenpiteet ilmoituksen johdosta. Nuohouksen valvonta Nuohouksen järjestäminen Nuohousjärjestelmän toimivuutta, nuohouspalveluiden saatavuutta ja toteutumista valvotaan nuohoojilta saatavien ilmoitusten, asiakaspalautteen ja palotarkastuksissa tai muuten valvonnassa saadun palautteen avulla. Nuohoojien vikailmoitukset Nuohoojien tulee pelastuslain 61 :n mukaisesti kirjallisesti ilmoittaa kiinteistön omistajalle ja pelastusviranomaiselle tulisijoissa ja savuhormeissa havaitsemansa viat ja puutteet sekä jos hän toteaa tikkaiden, kattokulkutien osien tai katon turvavarusteiden olevan sellaisessa kunnossa ettei nuohoustyötä voida suorittaa. Pelastusviranomainen on näissä tapauksissa yhteydessä kiinteistön omistajaan ja tekee tarvittaessa ylimääräisen palotarkastuksen (kohta 2.2.1). Nuohousluettelo Pelastuslain 62 :n mukaan nuohoustoiminnan harjoittajan tulee pitää luetteloa nuohoamistaan kohteista ja antaa luettelosta pyydettäessä maksutta tietoja pelastuslaitokselle. Tietoja tulee säilyttää kymmenen vuoden ajan toimenpiteen suorittamisesta. Pelastuslaitos pyytää tarvittaessa piirinuohoojalta yhteenveto nuohousluettelosta nähtäväksi. Huolto-, kunnossapito ja muut asiakirjat Pelastusviranomaiselle toimitettaviin asiakirjoihin liittyvää valvontaa on mm. sähkötarkastuspöytäkirjojen, räjähdyssuojausasiakirjojen, ilmanvaihdon puhdistuspöytäkirjojen, öljysäiliöiden tarkastuspöytäkirjojen, väestönsuojan määräaikaistarkastusten dokumenttien sekä savunpoistolaitteistojen huolto-/tarkastusdokumenttien valvonta. Em. asiakirjoja toimitetaan

20 pelastuslaitokselle suoraan huolto- ja tarkastusliikkeiltä sekä valvontakohteista, jos asiakirja ei ole ollut nähtävissä tarkastuksella. Kohteen palotarkastaja kirjaa toimenpiteen tiedot palotarkastusohjelmaan ja huomioi, että pöytäkirjoissa mahdollisesti mainitut puutteet saattaa edellyttää pelastusviranomaisen toimenpiteitä. Tarvittaessa suoritetaan ylimääräinen palotarkastus (kohta 2.2.1). 2.3 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Yhteistyön tarkoitus ja tavoitteet Pelastuslain 42.1 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. Yhteistyöllä pyritään ensisijaisesti turvallisuuden tuottamiseen mm. vaihtamalla riskitietoa ja toteuttamalla tarvittavia toimenpiteitä, kuten yhteisiä valvontakäyntejä. Yhteistyötä voidaan pitää tehokkaana silloin, kun se on luonteeltaan säännöllistä ja suunnitelmallista ja sen lähtökohdaksi on tunnistettu kaikki olennaiset toimijat. Velvoite koskee myös pelastuslaitosten välistä yhteistyötä. Lähitulevaisuuden haasteita pelastuslaitosten yhteistyössä valvontatoiminnan kehittämisessä ovat esimerkiksi yhtenäiset turvallisuuden arvioinnit kansallisissa yhtiöissä ja kiertävissä yleisötilaisuuksissa kuten sirkuksissa, asuntomessuissa ja hengellisissä tilaisuuksissa. Lisäksi asuinrakennusten omavalvonnan ulottaminen samalla kertaa koskemaan myös toisen pelastuslaitoksen alueella olevaa vapaa-ajan rakennusta, vaatii yhteistyön kehittämistä. Palvelutasopäätöksessä 2014 2017 asetetaan yhteistyön tavoitteeksi, että onnettomuuksien määrä ja seuraukset suhteessa asukaslukuun vähenevät Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella. Yhteistyössä huomioidaan erityisesti tuloksellisuus ja tehokkuus. Päätöksessä mainitaan mm tarkoituksenmukaisiin kokonaisturvallisuutta edistävien työryhmiin osallistuminen, turvallisuussuunnittelu, maankäyttöön ja rakentamisen valvontaan liittyvä yhteistyö ja, että yhteistyökäytännöt ja painotukset suunnitellaan tässä vuosittain päivitettävässä valvontasuunnitelmassa. Erityisesti on kehitettävä yhteistyömuotoja sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa kotona asuvien alentuneen toimintakyvyn omaavien paloturvallisuuden varmentamiseksi. Pelastuslaitoksen toimintasuunnitelmassa vuodelle 2016 on johtokuntaan nähden sitovana tavoitteena mainittu yhteistyön kehittäminen rakennusvalvontojen kanssa paremmiksi tavoit-

21 teena saada vapautettua mm. rakentamisen lupaprosessista aikaa pelastuslain tarkoittamaan valvontatyöhön. Yhteistoimintakäytännöistä muiden viranomaisten ja tahojen kanssa on tavoitteena tunnistaa seuraavia ominaisuuksia, jotka on tarkoituksenmukaista huomioida toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa: Toiminta on suunnitelmallista, riskiperusteista ja tehokasta Toiminnan tavoitteet ja painopisteet on määritetty Yhteistoiminnan periaatteista ja menettelyistä on sovittu Toiminnan tuloksia arvioidaan säännöllisesti ja toiminnan sisältöä kehitetään Pelastuslain 42.2 mukainen yhteistyö Pelastuslain 42 :n 2 momentin mukaisesti jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 :n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä. Säädöksen tavoitteena on mahdollistaa eri viranomaisten järjestelmiin kertyvän tiedon sekä havaintojen välittäminen asiasta vastaavalle viranomaiselle siten, että tieto tallentuu ja velvoittaa toimivaltaisen viranomaisen reagoimaan tarvittavalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilmeisen paloriskin sekä ilmeisen muun onnettomuusriskin torjunta on kyettävä käynnistämään välittömästi tiedon tulessa pelastusviranomaiselle. Tavoitteena on myös saavuttaa pysyviä tuloksia sopimalla käytänteistä, joilla vastaavien tilanteiden toistuminen on ennakoitavissa ja estettävissä. Pelastuslain 42 :n toisen pykälän tehokas soveltaminen edellyttää koulutusta ja tiedotusta alueellisille ja paikallisille yhteistoimintaviranomaisille ja tahoille. Vuonna 2016 käsitellään tulevat ilmoitukset sekä määritellään ja kuvataan sisäisesti ilmoitusten käsittelyprosessi. Viranomaisen välinen tietojen vaihto Yksi viranomaisten yhteistyön suurimmista hyödyistä on tiedonvaihto. Yhteistyön osallistuvien tahojen välinen tehokas ja keskeytyksetön tiedonvaihto helpottaa ja tehostaa työtehtävien hoitamista. Tehokas tietojen vaihto on myös edellytys sille, että pelastuslaitos pystyy arvioimaan toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia omaan alueensa riskiarvioon ja osaa hyödyntää esim. TUKESin tarkastuspöytäkirjoja päivittäessään ulkoisia pelastussuunnitelmia.

22 Viranomaisten välisestä tiedonvaihdosta olisi hyvä olla olemassa suunnitellut toimintatavat, koska viranomaisten valvontavelvoitteet menevät osittain päällekkäin ja useat viranomaiset valvovat samoja asioita ja tekevät samanlaisia ja toisiaan tukevia huomioita. Pelastusviranomaisille on säädetty nimenomaisesti jotain oikeuksia ja velvoitteita liittyen viranomaisten väliseen tietojen vaihtoon. Toiset näistä liittyvät pelastusviranomaisen valvontatehtävään suoraan kuin toiset, jotka ovat luonteeltaan enemmän kaikkia koskevia yleisperiaatteita kuten lastensuojelulaki, eläintensuojelulaki ja rikoslaki jne. Seuraavaan kappaleeseen on koottu viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon liittyviä säädöksiä, jotka tulisi huomioida valvontatehtävän toteutusta suunniteltaessa. Tässä lueteltujen tahojen lisäksi on olemassa myös lukuisia paikallisia hyviä käytäntöjä tietojen vaihdosta muiden kuin viranomaisten esim. kolmannen sektorin kanssa. Pelastuslain 81 :n mukaan pelastusviranomaisen suorittaessa pelastuslain mukaista valvontatehtävää havaitsee puutteita muussa laissa säädettyjen velvoitteiden toteuttamisessa ja arvio puutteiden aiheuttavan vakavaa varaa henkilöturvallisuudelle ja puutteita ei voida heti korjata, asiasta tulee ilmoittaa asianomaiselle valvontaviranomaiselle. Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) velvoittaa pelastusviranomaisen ilmoittamaan palotarkastuksessa tai muussa toiminnassaan havaitsemistaan pelastustoimen laitteita taikka asennusliikkeiden tai tarkastuslaitosten toimintaa koskevista vakavista puutteista Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Vanhuspalvelulain (980/2012) 25 :n mukaan alueen pelastustoimen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) velvoittaa pelastusviranomaisen toimittamaan tekemänsä päätökset ja tarkastuspöytäkirjat vähäisestä kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista tiedoksi aluehallintovirastolle sekä kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle, ympäristönsuojeluviranomaiselle ja rakennusvalvontaviranomaiselle. Sama velvoite koskee myös päätöksiä kemikaalien tilapäisestä vähäisestä toiminnasta. Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) velvoittaa tarkastustoiminnassaan havaitsemista vakavista puutteista, jotka koskevat palonilmaisulaitteistoa tai automaattista sammutuslaitteistoa, tarkastuslaitoksen tulee ilmoittaa alueen pelastusviranomaiselle. Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) velvoittaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimittamaan tiedon laajamittaisen kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin lupapäätöksestä myös pelastusviranomaiselle. Ennen turvallisuusselvityskohteen lupapäätöksen johtopäätösten ilmoittamista TUKESin on varattava pelastusviranomaiselle mahdollisuus esittää mielipiteensä turvallisuusselvityksestä. TUKESin on myös toimitettava turvallisuusselvitystä koskevat johtopäätökset tiedoksi pelastusviranomaiselle samoin kuin tehtävistä käyttöönottotarkastuksista ja tarkastusohjelman mukaisista tarkastuksista. Tarkastuksista ilmoittamisvelvoite koskee myös hyväksyttyjä tarkastuslaitoksia. Samaisessa asetuksessa on myös

23 säädetty toiminnanharjoittajan velvoitteesta ilmoittaa pelastusviranomaiselle öljylämmityslaitteiston käyttöönotosta, joka on pelastusviranomaisen tarkastettava kolmen kuukauden sisällä. Terveydensuojelulain (763/1994) 15 :n mukaan toiminnanharjoittajan majoitushuoneistoa koskevasta ilmoituksesta sekä mahdollisesta tarkastuskäynnistä tällaiseen huoneistoon on ilmoitettava sen kihlakunnan poliisilaitokselle, jonka toimialueella huoneisto sijaitsee, ja alueen pelastusviranomaiselle. Poliisi- ja pelastusviranomaisilla on oikeus olla läsnä tarkastuksen suorittamisessa. (28.4.2006/309). Valtioneuvoston asetuksen kaivannaisjätteistä (190/2013) mukaan ympäristölupaviranomaisen on pyydettävä kohteen sisäisestä pelastussuunnitelmasta pelastusviranomaisen lausunto. Valvontaviranomaisen on lisäksi toimitettava sisäiseen pelastussuunnitelmaan tehdyt tarkistukset pelastusviranomaiselle. Lisäksi lupaviranomaisen on toimitettava lupapäätös ja hakemukseen liittyvät pelastussuunnitelmaa koskevat muut asiakirjat pelastusviranomaiselle huomioon otettavaksi niiden toimialalla tehtäviä suunnitelmia varten (esim. ulkoinen pelastussuunnitelma). Valtioneuvoston asetuksen kaivosturvallisuudesta (1571/2011) mukaan kaivosviranomaisen on ilmoitettava kaivoksen tarkastuksesta sekä toimitettava tarkastuskertomus asianomaiselle pelastusviranomaiselle. Valtioneuvoston asetuksen maakaasun käsittelyn turvallisuudesta (551/2009) mukaisesti TUKESin on toimitettava jäljennös maakaasun siirto- ja jakeluputkistoa sekä erillistä suurta käyttökohdetta ja tiettyä aluetta koskevasta lupapäätöksestä asemapiirustuksineen pelastusviranomaiselle. Patoturvallisuuslain (494/2009) mukaisesti patoviranomaisen on varattava pelastusviranomaiselle tilaisuus tulla kuulluksi ennen padon luokittelupäätöksen tekemistä ja asiakirjojen hyväksymistä. Päätös ja myös päivitetty vahingonvaaraselvitys on annettava tiedoksi pelastusviranomaiselle. Ampuma-aseasetuksen (145/1998) mukaan asealan elinkeinoluvan mukaan lupaviranomaisen on hankittava hakemuksesta pelastusviranomaisen lausunto. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun STMn (1053/2011) asetuksen mukaan lupahakemukseen ja toiminnan aloittamista koskevaan ilmoitukseen on liitettävä pelastusviranomaisen lausunto. Seuraavassa kuvataan lyhyesti yhteistoimintakäytännöt muiden viranomaisten ja tahojen kanssa sekä mahdolliset seuraavaan kalenterivuoden aikana toteutettavat yhteistarkastukset. Tarkastusten lisäksi pyritään yhteistyöhön tiedonvaihdossa. Osa keskeisistä yhteistyötahoista on alueellisesti tunnistettavissa paikallisen turvallisuussuunnittelun kautta. Edellä mainitut tiedonvaihtoon liittyvät säädökset huomioidaan. Yleisenä viranomaisten yhteistoimintamuotona on yhteistarkastusten tekeminen tarkoituksenmukaisissa kohteissa. Yhteistarkastuksissa tulee kiinnittää huomiota viranomaisten välisiin toimivaltakysymyksiin. Pelastusviranomaisia ei ole säädetty esim. Maankäyttö- ja rakennuslaissa valvontaviranomaisiksi, jolloin valvontatoimenpiteitä ei voi perustella MRLn tai sen no-