4 minen tarkoittaa tietojen antamista jostakin. Lisäksi se on tiedoksi saattamista, ilmoittamista, selvittämistä, informoimista ja raportoimista. (Suomen kielen perussanakirja 1994). Kansallisessa hoitotyön kirjaamisen hankkeessa (HoiDok) on kehitetty hoitotyön kirjaamismalli. Kirjaamisen malli perustuu Maailman terveysjärjestön WHO:n hoitotyön prosessin ja hoitotyön päätöksenteon vaiheisiin sekä hoitotyön ydintietoihin. Hoitotyön ydintietoja ovat hoidon terve, hoitotyön toiminnot, hoidon tulokset, hoitoisuus ja hoitotyön yhteenveto. Kuvio 1. Hoidon dokumentoinnin rakenteet ja suomalainen hoitotyön luokitus Hoitotyön ydintietoja kuvataan FinCC -luokituskokonaisuuden avulla. Kirjaamismallissa hyvän hoitotyön suunnitelman, toimintojen ja arvioinnin kirjaaminen tuottaa tietoa hoidon suunnittelusta, potilaan voinnista, toteutuneista hoitotyön toiminnoista ja hoitotyön auttamismenetelmistä ja niiden vaikutuksesta sekä arvion potilaan voinnissa tapahtuneista muutoksista ja hoidon etenemisestä. (Tanttu 2008). FinCC -luokituskokonaisuus sisältää suomalaisen hoidon tarve- (SHTaL 2.0.1), suomalaisen hoitotyön toiminto- (SHToL 2.0.1) ja suomalaisen hoidon tulosluokituksen (SHTuL 1.0). Hoidon tarve- ja hoitotyön toimintoluokitus koostuvat 19 eri komponentista ja niiden pää- ja alaluokista. (Kuviot 1. ja 2.) (Tanttu 2008).

5 Kuvio 2. Suomalaisen hoidon tarve- ja hoitotyön toimintoluokituksen komponentit Eri ammateissa ammatillinenkieli palvelee alan sisäistä, alan asiantuntijoiden välistä viestintää. Ammattikieli on sisäisen viestinnän väline, jonka avulla alan käsitemaailmaa jäsennetään, kuvataan ja muokataan. Hoitotyön ammatillinen kieli tukee tiedon hyödyntämistä potilaan päivittäisessä hoitamisessa ja ase tuo hoitotyön näkyvyyttä potilaan hoidossa. Olennaista on tunnistaa ja nimetä ne asiat joilla on vaikutusta hoitotyössä ja ottaa huomioon potilaan yksiköllisyys. (Wilskman 2000). Moniammatillisuus potilaan hoidossa tarkoittaa eri ammattihenkilöiden pyrkimystä hyvään hoitoon ja yhteistä vastuuta sen toteutumisesta yhteistyössä potilaan ja hänen omaistensa kanssa. Moniammatillisessa yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaiset työskentelevät yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi osallistuessaan potilaan hoitoon hoitoketjun eri vaiheissa. Sähköisen kirjaamisen myötä moniammatilliset hoitotiedot muodostavat sähköisen kertomusjärjestelmän, joka tukee moniammatillista yhteistyötä, potilaslähtöistä hoitoa, turvaa hoidon jatkuvuutta ja hoitotiedot ovat viiveettä käytettävissä kaikkien hoitoon osallistuvien kesken. (Tanttu 2007). Hoitotyön dokumentointi on kirjallinen näyttö toteutuneesta hoitotyöstä. Sen avulla luodaan edellytykset potilaan hoidon joustavalle etenemiselle ja jatkuvuudelle sekä turvataan hoitoa koskeva tiedon saanti ja varmistetaan hoidon

20 5 HOITOTYÖN PÄIVITTÄISEN RAPORTOINNIN TULOKSET 5.1 Vastaajien taustatiedot Vastaajien taustatiedoista kyselyssä kartoitettiin organisaatio jossa työskenteli, ja mahdollinen tulosalue, vastaajien peruskoulutus, ammattinimike ja työkokemuksen pituus terveydenhuollossa. 5.1.1 Organisaatio Vastaajista suurin osa oli KYSin hoitohenkilökuntaa (74 %). Iisalmen sairaalasta vastauksia saatiin 11 %, joista kolme oli tarkentanut olevansa Koljonvirran sairaalan henkilökuntaa. Iisalmen terveyskeskuksesta saatiin vastauksia 8 %, Leppävirran terveyskeskuksesta saatiin yksi vastaus, Varkauden sairaalasta 6 % ja terveyskeskuksesta 1 %. (Kuvio 3) Kuvio 3. Organisaatio jakauma jossa vastaajat työskentelivät KYSin vastaukset jakautuivat tulosalueittain siten, että yli puolet (52.5 %) saatiin konservatiiviselta, noin kolmasosa (33.5 %) operatiiviselta ja noin 1/6 vastauksista (14.1 %) psykiatriselta tulosalueelta. (Kuvio 4)

21 Kuvio 4. KYSin vastaajien tulosalue jakauma 5.1.2 Vastaajien peruskoulutus Sekä KYSissa (65.4 %) että alueellisesti (54 %) suurin osa vastaajista oli saanut lukiotasoisen peruskoulutuksen. Keskikoulutason peruskoulutuksen oli saanut KYSissa 11.4 % vastaajista ja alueellisesti 10 %. Peruskoulu/kansakoulutasoisia vastaajia oli KYSissa yli 1/5 osalla (23.2 %) ja vastaavasti alueellisesti tarkasteltuna heitä oli 1/3 vastaajista (36 %). 5.1.3 Vastaajien ammattinimikkeet Ammatilliselta koulutukseltaan KYSin vastaajista yli puolet oli sairaanhoitajia/kätilöitä (58 %) ja lähi- tai perushoitajia oli noin 1/5 (21 %). Esimiestehtävissä toimi 21 % vastaajista; osastonhoitajien osuus oli 14 % ja apulaisostonhoitajien 7 %. (Kuvio 5)

22 Kuvio 5. Vastaajien ammattinimikkeet KYSissa Alueellisesti vastaajista oli sairaanhoitajia 51 %, perus- tai lähihoitajia 39 % ja apulaisosastonhoitajia sekä osastonhoitajia 5 %. (Kuvio 6) Kuvio 6. Vastaajien ammattinimikkeet alueellisesti

23 5.1.4 Työkokemus terveydenhuollossa Vastaajien työkokemus terveydenhuollon yksiköissä oli huomattavan pitkä. KY- Sissa yli puolella heistä (52.5 %) kuten myös alueellisesti lähes puolella (49 %) oli yli 15 vuoden työkokemus. Vastaajien työkokemus oli alle viisi vuotta KYSissa 16 %:lla ja alueellisesti 18 %:lla (Kuvio 7.) Kuvio 7. Vastaajien työkokemus KYSissa ja alueellisesti 5.2 Hoitotyön päivittäinen raportointi Hoitotyön päivittäiseen raportointiin liittyvät kysymykset kohdistuivat raportointimuotoon(suullinen/kirjallinen), päivittäisiin raportointikäytänteisiin (raporttitilanteiden määrä/päivä, osallistujat, ajankäyttö), sähköisen potilastietojärjestelmän ja hoitotyön suunnitelman hyödyntämiseen raportoinnin jälkeen. Lisäksi yksi kysymys liittyi raportoinnin häiriötekijöihin, joissa valmiiden vaihtoehtojen lisäksi oli mahdollista vastata avoimella kysymyksellä millaiset tekijät keskeyttivät tai pitkittivät hoitotyön päivittäistä suullista raportointia.

24 5.2.1 Raportoinnin muoto Kyselyssä kartoitettiin hoitotyön tiedonvälityksessä käytettäviä erilaisia raportointimuotoja. KYSissa (n=265) hoitotyön päivittäisen raportoinnin muotona käytettiin vastaajien mielestä eniten suullista raportointia useille hoitajille yhtä aikaa (78.8 %). Vajaa kolmannes (31.8 %) oli sitä mieltä, että suullinen raportointi annettiin yksittäiselle hoitajalle ja 15.9 % arvioi yksiköissään käytettävän raportointimuotona hiljaista raportointia. (Kuvio 8) Kuvio 8. Raportointimuodot Vastaavasti alueellisessa (n=100) tarkastelussa käytettiin myös eniten suullista raportointia useille hoitajille (79.2 %). Hoitajista 1/4 (24.8 %) arvioi, että raportointimuotona käytetään suullista raportointia yksittäiselle hoitajalle ja 40.6 % arvioi yksiköissään käytettävän raportointimuotona hiljaista raportointia. (Kuvio 8) 5.2.2 Hoitotyön suullinen raportointi Suullisia raportointikertoja kartoitettaessa KYSissa vastaajien mukaan niitä pidettiin keskimäärin kolme kertaa/vrk (80 %). Alueellisesti lähes puolet (46 %)

25 vastaajista oli myös tätä mieltä. KYSin vastaajista lähes 1/6 osa ja alueellisesti 1/3 osa oli sitä mieltä, että suullista raportointia pidetään neljä kertaa/vrk. KYSin vastaajista vain viiden prosentin mielestä raporttia pidettiin kaksi kertaa/vrk, kun taas alueellisesti tätä mieltä oli 25 %. Hoitotyön suullista raporttia pidettiin vastaajien mielestä vain kerran vuorokaudessa 1 % KYSissa ja alueellisesti 2 %. (Kuvio 9) Kuvio 9. Hoitotyön suullisen raportoinnit kerrat vuorokaudessa 5.2.3 Hoitotyön päivittäiselle raportille osallistuvan hoitohenkilöstön määrä Kysymyksellä seitsemän kysyttiin arviota kuinka monta henkilöä osallistuu päivittäin hoitotyön raportille keksimäärin. Hoitotyön päivittäisiin raportointitilanteisiin osallistuvien määrässä tuli esille hajontaa. KYSin vastaajista yli 1/3 osa oli sitä mieltä, että raportille osallistuu 4 henkilöä (36 %,). 17 % mielestä raportille osallistuvien määrä oli 3 henkilöä ja 18 %, mielestä määrä oli 2 henkilöä. Vastaajista 8 % oli sitä mieltä, että raportille osallistuu keksimäärin 6 henkilöä ja 5 % mielestä yli kuusi henkilöä. (Kuvio 10)

26 Alueellisessa tarkastelussa vajaan kolmanneksen (31 %) mielestä raportille osallistuu 4 henkilöä, mutta samanaikaisesti yhtä moni oli sitä mieltä, että raportille osallistuu 5 henkilöä (30 %). Vastaajista 22 % oli sitä mieltä, että raportille osallistuu 3 henkilöä ja vain 5 %:n mielestä 2 henkilöä. Raportille osallistuu 6 henkilöä 8 %:ssa vastauksista ja yli kuusi henkilöä 4 %:ssa. (Kuvio 10) Kuvio 10. Raporteille osallistuvien henkilöiden lukumäärä keskimäärin 5.2.4 Hoitotyön suulliseen raportointiin käytettävä aika keskimäärin päivittäin Kysymyksessä kahdeksan vastaajia pyydettiin arvioimaan hoitotyön suulliseen raportointiin käytettävää keskimääräistä aikaa työvuorojen vaihtuessa, yövuoron hoitajien raportti aamuhoitajille, aamuvuorossa olevien hoitajien raportti, hoitajien päiväraportti ja iltahoitajien raportti yöhoitajille. KYSin vastaajista 62 % oli mieltä että, yöhoitajien raportti aamuhoitajille kestää alle 15 minuuttia. Vastaajista 73 %:n mukaan aamuvuorossa olevien hoitajien raportti kestää alle 30 minuuttia. 58 %:n mielestä hoitajien päiväraportti kestää 30 60 minuuttia, kun taas iltahoitajien raportti yöhoitajille kestää (63 %) 15 30 minuuttia. Vähiten raportointiin käytettiin aikaa yöhoitajien raportoidessa

27 aamuhoitajille. Vastaajista 1/5 (19 %) ilmoitti, että aamuvuorossa olevat hoitajat eivät pidä erillistä suullista raporttia aamuhoitajien kesken saatuaan raportin yöhoitajilta. (Kuvio 11) KYSin kokonaisuutta tarkasteltaessa vastaajista 43 % ilmaisi raportointiin käytettävän aikaa keskimäärin 15 30 minuuttia/raportointikerta. 10 % vastaajista ilmaisi suulliseen raportointiin käytettävän aikaa 45 60 minuuttia/raportti. Raportointiin käytettiin yli 60 minuuttia/raporttikerta aikaa 0.5 % vastauksista. Vastaustuloksista ilmenee, että suullista raporttia ei pidetä 5.4 % raportointikerroista. Vastaajista 29 % ilmoitti, että raportti kestää alle 15 minuuttia, yli puolet näistä vastauksista liittyi yöhoitajien antamaan raporttiin aamuhoitajille. Suulliseen raportointiin käytettiin vähiten aikaa aamuvuorossa olevien hoitajien kesken (19 %). Kuvio 11. Hoitotyön raportointiin käytettävä aika päivittäisessä raportoinnissa KYSissa (n= 264) Alueellisesti tarkasteltuna yöhoitajien raportti aamuhoitajille kestää alle 15 minuuttia (92 %). Vastaajista 76 %:n mukaan aamuvuorossa olevien hoitajien raportti kestää alle 30 minuuttia. Hoitajien päiväraportti kestää 30 60 minuuttia 50 % mielestä. Puolet (50 %) vastaajista oli sitä mieltä, että iltahoitajien raportti

28 yöhoitajille kestää alle 15 minuuttia ja noin 1/3 osa vastaajista (32 %) arvioi iltahoitajien raportin yöhoitajille kestävän 15 30 minuuttia. Vähiten, alle 15 minuuttia suulliseen raportointiin käytetään aikaa yöhoitajien raportilla aamuhoitajille. Vastaajista 1/5 osa (18 %) ilmoitti, että aamuvuorossa olevat hoitajat eivät pidä yhdessä erillistä suullista raporttia saatuaan yöhoitajilta raportin. Samoin 16 % arvioi, ettei sitä pidetä lainkaan hoitajien päiväraportin yhteydessä. (Kuvio 12) Kuvio 12. Hoitotyön raportointiin käytettävä aika päivittäisessä raportoinnissa alueellisesti Alueellisesti tarkasteltaessa voidaan todeta, että 50 % vastaajista oli sitä mieltä, että raportointiin käytetty aika oli keskimäärin alle 15 minuuttia/raportointikerta. Lisäksi voidaan todeta, että 8.2 % vastaajista ilmoitti raportointiin käytettävän aikaa 45-60 minuuttia/raportointikerta. Vain 1.2 % ilmoitti raportointiin käytettäväksi ajaksi yli 60 minuuttia/raportointikerta. 5.2.5 Raportoinnin apuvälineet Kysymyksellä 10 haluttiin selvittää millaisia apuvälineitä suullisessa hoitotyön raportoinnissa on käytössä. (Kuvio 13.) Vastauksista voidaan todeta, että suullisen raportoinnin yhteydessä käytetään paljon erilaisia apuvälineitä. Tietokone

29 on useimmin käytössä oleva suullisen raportoinnin apuväline niin KYSissa, kuten myös alueellisesti. KYSissa nettimemon käyttö suullisen raportoinnin apuvälineenä korostuu. Lisäksi paperiset potilaskertomukset ja perinteiset kynä ja paperi ovat käytössä suullisen raportoinnin apuvälineenä KYSissa. Tietokoneen ja videotykin yhdistelmää käytettiin varsin vähän suullisen raportoinnin apuvälineenä. Muina apuvälineinä mainittiin Clinisoft -tehohoidon tietojärjestelmä, lääkekansiot sekä erilaiset potilaslistat. Alueellisessa tarkastelussa valtaosassa suullisia raportointitilanteita on käytössä tietokone. Toiseksi eniten käytetään kynää ja paperia. Varsin vähäisessä määrässä suullisia raportointitilanteita apuvälineinä ovat käytössä paperiset potilaskertomukset, nettimemo tai tietokoneen ja videotykin yhdistelmä. Muina apuvälineinä kerrottiin käytettävän Pegasos potilastietojärjestelmä, päivämuistiota, laboratoriokirja, potilasluettelot/listat ja erilaisia raporttilomakkeita. Kuvio 13. Hoitotyön suullisen raportoinnin apuvälineet

30 5.2.6 Merkitykselliset tiedot hoitotyön päivittäisessä raportoinnissa Kysymyksessä 11 vastaajat arvioivat kuinka merkityksellisiä tietoja potilaan päivittäisessä raportoinnissa ovat päivittäiset hoitotyön merkinnät, lääketieteellinen tieto, moniammatillinen (erityistyöntekijät) potilaan hoitoa koskeva tieto, lääkehoito, riskitiedot, esitiedot sekä potilaan jatkohoitoa koskevat tiedot. Vastaukset asetettiin likert -asteikolle, jossa arvot välillä 1-5, jolloin 1 = erittäin vähän merkitystä ja 5 = erittäin paljon merkitystä. Analyysissä yhdistettiin arvot 1 ja 2, joista muodostettiin luokka vähän merkitystä. Lisäksi yhdistettiin arvot 4 ja 5, joista muodostettiin luokka paljon merkitystä. Tieto, jolla vastaajien mielestä ei ollut merkitystä sai arvon 3. KYSissa päivittäisillä hoitotyön merkinnöillä (94 %) ja lääketieteellisellä tiedolla oli paljon merkitystä (94 %) hoitotyön päivittäisessä raportoinnissa. Moniammatillinen (erityistyöntekijät) potilaan hoitoa koskevalla tiedolla koettiin olevan paljon merkitystä (90 %). Vastaajista 97 % ilmaisi lääkehoitoon liittyvällä tiedolla olevan paljon merkitystä päivittäisessä raportoinnissa. Riskitiedot (89 %), esitiedot (78 %) ja jatkohoitoa koskevat (88 %) tiedot koettiin paljon merkitystä olevaksi tiedoksi hoitotyön päivittäisessä raportoinnissa. (Kuvio 14) Kuvio 14. Merkitykselliset tiedot hoitotyön päivittäisessä raportoinnissa KYSissa

31 Myös alueellisesti päivittäisillä hoitotyön merkinnöillä (94 %) ja lääketieteellisellä tiedolla (95 %) oli paljon merkitystä hoitotyön päivittäisessä raportoinnissa. Moniammatillinen (erityistyöntekijät) potilaan hoitoa koskeva tieto koettiin olevan paljon merkitystä (93 %). Vastaajista 96 % ilmaisi lääkehoitoon liittyvällä tiedolla olevan paljon merkitystä päivittäisessä raportoinnissa. Riskitiedoilla (93 %) ja esitiedoilla (83 %) kuten myös jatkohoitoa koskevalla tiedolla oli paljon merkitystä hoitotyön päivittäisessä raportoinnissa 94 %:n mielestä. ( Kuvio 15) Kuvio 15. Merkitykselliset tiedot hoitotyön päivittäisessä raportoinnissa alueellisesti 5.2.7 Lisätiedon hakeminen potilastietojärjestelmästä hoitotyön suullisen raportoinnin tueksi Kysymyksellä 12 haluttiin selvittää hakevatko hoitajat lisätietoja potilastietojärjestelmästä hoitotyön suullisen raportoinnin tueksi. KYSin vastaajista 82 % ilmoitti hakevansa lisätietoa sähköisestä potilastietojärjestelmästä suullisen raportin saatuaan. Vastaava luku oli alueellisesti 71 %.

33 Kuvio 16. Raportoinnin häiriötekijät Muita hoitotyön päivittäistä suullista raporttia häiritseviä tekijöitä (KYS 17 %) ja alueellinen (12 %) oli mahdollista ilmaista vapaalla tekstillä. Ilmaisut (n=45) luokiteltiin ja luokkia muodostui neljä, jotka nimettiin seuraavasti: asiakkaat/potilaat/vanhemmat (13/45 ilmaisua), levoton, rauhaton ympäristö ja raportointi tila (12/45 ilmaisua), raporttiin osallistuvien toiminta (14/45) ja muut häiritsevät tekijät (6/45). Seuraavassa esimerkkejä asiakkaisiin /potilaisiin /omaisiin liittyvistä ilmaisuista sekä levottomaan, rauhattomaan ympäristöön ja raportointitilaan liittyvistä vapaista ilmaisuista: potilaskellosoitot potilaan avuksi meneminen uuden potilaan tulo hoitokeskustelut omaiset voinnin kyselyt ja avun tarve vessakäynneille ei ole työrauhaa raportilla levoton ympäristö, vaikuttaa raportin alkuun ja pitkittää raporttia

36 Taulukko 4. Hoitotyön päivittäisen raportoinnin aikaseurannan tulos / Seuranta-aika 2 viikkoa / Kuopion yliopistollinen sairaala Koko aikaseuranta yhteensä Operatiivinen tulosalue Konservatiivinen tulosalue Psykiatrian tulosalue Raportointikertoja (=n) 914 335 369 210 Raportointiin käytetty aika yhteensä 305 tuntia 86 tuntia 142 tuntia 77 tuntia Keskimääräinen aika/raporttikerta 20 min 14.6 min 23 min 22 min Keskimääräinen osaston hoitohenkilöstön vahvuus raporttihetkellä 5,8 henkilöä 5 henkilöä 6,4 henkilöä 5,8 henkilöä aamuraportti 5.6 5.2 6 4.9 päiväraportti 6.7 5.4 7.8 7.2 ilta-yöhoitajien raportti 4.3 4 4.4 4.7 yö-aamuhoitajien raportti 6.4 5.5 7.2 62 Käytetyt raportointimuodot seurannoissa Kansliaraportti (K) 865 (n=914) 316 (n=335) 364 (n=369) 185 (n=210) Hiljainen raportti (H) 29 (n=914) 8 (n=335) 21 (n=369) Muu (M) 26 (n=914) 26 (n=210) Käytetyt raportointivälineet seurannoissa Paperinen sairauskertomus (P) 272 (n=914) 190 (n=335) 69 (n=369) 13 (n=210) Sähköinen sairauskertomus (S) 604 (n=914) 118 (n=335) 290 (n=369) 196 (n=210) Videotykki (T) 34 (n=914) 34 (n=210) Nettimemo (N) 475 (n=914) 166 (n=335) 309 (n=369) Keskimäärin raportille osallistuneet henkilöt 3.5 henkilöä 3.5 henkilöä 3.2 henkilöä 4.2 henkilöä

41 Taulukko 5. Hoitotyön päivittäisen raportoinnin aikaseuranta / Seuranta-aika 2 viikkoa / Keskeytykset Kuopion yliopistollinen sairaala Koko aikaseuranta keskeytykset yhteensä Operatiivinen tulosalue Konservatiivinen tulosalue Psykiatrian tulosalue 438, joka toinen raporttikerta keskeytyy vähintään Keskeytyksiä yhteensä kerran 137, joka kolmas raporttikerta keskeytyy vähintään kerran 245, joka toinen raporttikerta keskeytyy vähintään kerran 56, joka neljäs raporttikerta keskeytyy vähintään kerran Aikaseurattuja keskeytyksiä 393 102 235 47 690.5 min 214 min 415 min 61.5 min Keskeytyksiin kulunut aika yhteensä eli noin 11 t 30 min eli noin 3 tuntia 30 min eli noin 7 tuntia eli noin 1 tunti Keskeytyksen kesto keskimäärin 1 min 45 sek 2 min 1 min 45 sek 1 min 20 sek Max Keskeytyksiä / raportti 15 10 15 4 Max keskeytyksien kesto yhteensä yhdellä raporttikerralla 45 min, jolloin kokonaisraportin kesto yht. 90 min (ilta-yöhoitajien raportti) 15 min 45 min, jolloin kokonaisraportin kesto yht. 90 min (ilta-yöhoitajien raportti) 5 min

43 hoitajat antoivat raporttia yövuoron hoitajille. Kaikilla raporteilla keskeytyksiä ei tapahtunut. (Taulukko 5) Psykiatrian tulosalueen keskeytyksien seurannassa kahden viikon aikana (n=210 raporttia) raportti keskeytyi 56 kertaa. Tällöin vain joka neljäs raportti keskeytyi vähintään kerran. Aikaseurantaa oli tehty 47 kerrassa keskeytyksistä. Yhteensä aikaa keskeytyksiin oli kirjattu näissä 61.5 minuuttia eli noin yksi tunti, jolloin keskimäärin yhden keskeytyksen kesto oli minuutti 20 sekuntia. Yhtä raporttia kohden keskeytyksiä oli kirjattu enimmillään 4. Enimmillään keskeytyksiin kulunut aika yhtä raporttia kohden oli viisi minuuttia. (Taulukko 5) Taulukko 6. Hoitotyön raportoinnin keskeytyksien yleisimmät aiheuttajat / Kuopion yliopistollinen sairaala 1. Puhelu 2. Raportista ulkopuolinen keskeyttää raportin; lääkäri, toinen hoitaja, osastonhoitaja, osastonsihteeri, laitoshuoltaja 3. Potilaalla asiaa (soittokello, potilas kanslian ovella) 4. Hoitotilanne/Lääkehoito 5. Potilas liikenne (kuljetus, vastaanotto, hakeminen) Hoitotyön päivittäistä raporttia keskeyttivät yleisimmin KYSissa puhelut. Seuraavaksi eniten keskeytyksiä aiheutui, kun raportista ulkopuolinen henkilö keskeytti raportin. Raportista ulkopuoliset henkilöt olivat suoraan potilashoitoon osallistuvia henkilöitä (lääkäri, toinen hoitaja) tai muita osaston henkilökuntaan kuuluvia henkilöitä (osastonhoitaja, osastonsihteeri, laitoshuoltaja). Lisäksi raporttia keskeyttävät potilaan asiat (soittokellot, potilas tulee raportointitilaan), potilaan hoitoon liittyvät asiat, kuten erilaiset hoitotilanteet ja lääkehoidon toteuttaminen sekä potilasliikenteen hoitaminen (kuljetus, vastaanottaminen, hakeminen). (Taulukko 6)

45 Taulukko 7. Hoitotyön päivittäisen raportoinnin aikaseurannan tulos / Seuranta-aika 2 viikkoa / Alueellinen seuranta Koko aikaseuranta yhteensä Iisalmen TK Iisalmen sairaala Leppävirran TK Varkauden TK Varkauden sairaala Raportointikertoja (=n) 895 237 322 112 112 112 Raportointiin käytetty aika yhteensä 245 tuntia 39 tuntia 112 tuntia 35 tuntia 28 tuntia 15 min 30 tuntia Keskimääräinen aika/raporttikerta 16 min 30 sek 10 min 21 min 19 min 15 min 16 min Keskimääräinen osaston hoitohenkilöstön vahvuus raporttihetkellä 5,3 henkilöä 5.7 henkilöä 4.8 henkilöä 5 henkilöä 6.2 henkilöä 5.5 henkilöä aamuraportti 5.5 6.6 3.9 6 6.7 6.5 päiväraportti 6.8 7.7 6 6.3 8 7 ilta-yöhoitajien raportti 3.3 2.8 4.1 2.5 2.6 3.8 yö-aamuhoitajien raportti 5.8 6.3 5 ei raportteja 7.6 4.9 Käytetyt raportointimuodot seurannoissa Kansliaraportti (K) 851 (n=895) 205 (n=237) 317 (n=322) 112 (n=112) 106 (n=112) 111 (n=112) Potilaan vierusraportti (V) 1 (n=895) 1 (n=237) Hiljainenraportti (H) 63 (n=895) 39 (n=237) 17 (n =322) 6 (n=112) 1 (n=112) Muu (M) 1 (n=895) 1 (n =322) Käytetyt raportointivälineet seurannoissa Paperinen sairauskertomus (P) 42 (n=895) 42 (n =322) Sähköinen sairauskertomus (S) 860 (n=895) 223 (n=237) 301 (n =322) 112 (n=112) 112 (n=112) 112 (n=112) Jokin muu 5 (n=895) 5 (n =322) Nettimemo (N) = sähköinen raporttilappu 57 (n=895) 56 (n=237) jokin muu 1 (n =322) Keskimäärin raportille osallistuneet henkilöt 3.6 henkilöä 3 henkilöä 3,8 henkilöä 4 henkilöä 5.2 henkilöä 2.8 henkilöä

53 Taulukko 8. Hoitotyön päivittäisen raportoinnin aikaseuranta / Seuranta-aika 2 viikkoa / Keskeytykset Alueellinen seuranta Keskeytyksiä yhteensä Koko alueellinen aikaseuranta keskeytykset yhteensä 310, joka kolmas raporttikerta keskeytyy vähintään kerran Iisalmen TK 49, joka viides raporttikerta keskeytyy vähintään kerran Iisalmen sairaala 170, joka toinen raporttikerta keskeytyy vähintään kerran Leppävirran TK 54, joka toinen raporttikerta keskeytyy vähintään kerran Varkauden TK 13, joka yhdeksäs raporttikerta keskeytyy vähintään kerran Varkauden sairaala 24, joka viides raporttikerta keskeytyy vähintään kerran Aikaseurattuja keskeytyksiä 240 40 120 49 7 24 353.5 min 75 min 154.5 min 78 min 22.5 min 23.5 min Keskeytyksiin kulunut aika yhteensä eli noin 6 tuntia eli 1 tunti 15 min eli noin 2 tuntia 30 min eli 1 tunti 18 min Keskeytyksen kesto keskimäärin 1 min 45 sek 1 min 45 sek 1 min 20 sek 1 min 35 sek 3 min 10 sek 1 min Max Keskeytyksiä / raportti 10 5 11 8 3 3 Max keskeytyksien kesto yhteensä yhdellä raporttikerralla 15 min, jolloin kokonaisraportin kesto yht. 95 min (päiväiltahoitajien raportti) 15 min, jolloin kokonaisraportin kesto yht. 30 min (päiväiltahoitajien raportti) 15 min, jolloin kokonaisraportin kesto yht. 95 min (päiväiltahoitajien raportti) 7 min 5 min 4 min

54 Alueellisessa seurannassa hoitotyön päivittäinen raportti keskeytyi yleisimmin kun raportista ulkopuolinen henkilö keskeytti raportin. Yleisimmin tämä henkilö oli toinen hoitaja. Muita raportista ulkopuolisia henkilöitä, jotka aiheuttivat raportin keskeytymisen, olivat lääkäri, osastonhoitaja, osastonsihteeri ja laitoshuoltaja. Seuraavaksi eniten keskeytyksiä aiheuttivat puhelut. Lisäksi hoitotyön päivittäinen raportti keskeytyi potilaan asian vuoksi (soittokellot, potilas tulee raportointitilaan) ja potilashoitoon kuten erilaiset hoitotilanteiden ja lääkehoidon toteuttamiseen liittyvien asioiden vuoksi sekä potilasliikenteen hoitamiseksi (kuljetus, vastaanottaminen, hakeminen). (Taulukko 9) Taulukko 9. Hoitotyön raportoinnin keskeytyksien yleisimmät aiheuttajat alueellisesti 1. Raportista ulkopuolinen keskeyttää raportin; toinen hoitaja, lääkäri, osastonhoitaja, osastonsihteeri, laitoshuoltaja 2. Puhelu 3. Potilaalla asiaa (soittokello, potilas kanslian ovella) 4. Hoitotilanne/Lääkehoito 5. Potilas liikenne (kuljetus, vastaanotto, hakeminen) 6.5 Yhteenveto selvityksen keskeisistä tuloksista Tulosten mukaan voidaan todeta, että päivittäiseen hoitotyön raportointiin käytetään edelleen runsaasti aikaa, esimerkiksi päiväraportti kestää 30 60 minuuttia sekä KYSissa että alueellisesti, eikä tähän ole tullut muutosta vuosikymmeniin. Päivittäisille raporteille osallistuu keskimäärin 3.5-3.6 henkilöä, keskimääräisen henkilövahvuuden ollessa raportointi hetkellä 5.3 5.8 henkilöä. Aikaseurannassa raportointikertoja oli kahden viikon aikana 1809 kertaa ja raporttiin käytettiin yhteensä aikaa 550 tuntia, keskimääräinen raportointiaika oli

LIITE 4 78