Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko



Samankaltaiset tiedostot
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

Alan rahoitus, trendit ja volyymit

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät

Kommentit parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivalle työryhmälle perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista

XL Siltatekniikan päivät

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja. Parlamentaarisen työryhmän ehdotus

Liikennehallinnon ajankohtaiset näkymät ja parlamentaarisen työryhmän väliraportti. Maarakennuspäivä Ylijohtaja Mikael Nyberg

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus

Liikenne kohti tulevaa

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta

KAAKKOIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta

Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista

Tiestön korjausvelka ja elinkeinoelämän tukeminen

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

Liikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Lausunto parlamentaarisen työryhmän ehdotukseen Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja uusien rahoitusmallien käyttö, Lvm 35/2014

Liikenneverkon korjausvelkaohjelma: lähtötilanne, nykytilanne ja kehitysnäkymät

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Väylähallinnon ajankohtaiset kuulumiset ja näkymät

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä

Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia

Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista TRE:6606/ /2017

Rautateiden kunnossapito nyt ja tulevaisuudessa. RATA Toimialajohtaja Mirja Noukka

Liikennepolitiikan linjaukset ja Lounais-Suomen liikennejärjestelmän kehittämiskohteet

Avaus Maanteiden hoidon urakoitsijaseminaari

Missä menet, Suomi-infra? Uusien avausten vuosi 2015

Liikenne kohti tulevaa. Liikenneviraston asiantuntijanäkemys

Valtion talousarvioesitys 2016 liikenteen näkymät ylijohtaja Rami Metsäpelto

Tienpidon ja liikenteen ajankohtaisia Pohjois-Savon MYR

Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista. Johtaja Sabina Lindström

Asia: Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista Viite: Sidosryhmäkuulemispyyntönne LVM 11.9.

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta

Helsingin kaupunki Esityslista 26/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.

Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän loppuraportti

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Liikenteen uusi rahoitusmalli mahdollistaa jätti-investoinnit

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä pääjohtaja Juhani Tervala

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen

Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta Talousjohtaja Kristiina Tikkala

VÄYLÄT, VASTUULLISUUS JA VEROTUS

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK

VAHVA SUOMALAINEN. Suomi Finland 100. Urakoitsijaseminaari Jari Pietilä

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

MITÄ ON PERUSVÄYLÄNPITO?

Liikenteen näkymät ylijohtaja Rami Metsäpelto

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Ajankohtaista liikenteestä seminaari Liikenneviraston puheenvuoro. Pääjohtaja Kari Wihlman

Helsingin kaupunki Esityslista 30/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Liikkumisen kansalliset ja kansainväliset tavoitteet sekä sääntely

Perusväylänpito ja liikenneväylien korjausvelka

Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen? Pasi Holm

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 1 (6) 81 Lausunto perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö

Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa. Kuma 2011 Silja Siltala

Kohti kestävää ja elinvoimaa lisäävää liikennejärjestelmää. Timo Kievari Hankesuunnittelupäivä

Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen

Hankesuunnittelupäivä 2016

Oma Häme. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo. Tienpito. Nykytilan kartoitus.

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

VÄYLÄVERKON KEHITTÄMISTARPEET JA VT 5 JT,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula ,

SATAKUNTALIITTO Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI

Ministeriökohtaisen toimintaohjelman jatkotyö kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi LVM:n hallinnonalalla

Muuttuva kunnossapito

Talousarvioesitys 2017

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Valtion MAL-työ raideliikenteen edistäjänä

METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMIA MAAKUNTAUUDISTUKSEEN JA TIENPITOON

Ajankohtaista POS-ELYstä

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Asiakirjayhdistelmä 2017

Uuden hallituksen liikennepoliittiset linjaukset - hallitusohjelman tavoitteita

Suomi vs Ruotsi vertailu

Parlamentaarisen liikennetyöryhmän sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista

LIIKENNEVIRASTO Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010

Talousarvioesitys 2018

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Suomi vs Ruotsi vertailu

Ajankohtaista LVM:stä sekä maakuntauudistus ja liikenne. Maakuntajohtajien tapaaminen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista

Transkriptio:

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014

Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen työryhmän kartoittamaan ratkaisuvaihtoehtoja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi. Työryhmässä kaksi jäsentä kaikista eduskunnassa olevista puoleista eduskuntaryhmien nimeäminä Tavoitteeksi asetettiin saada yhteinen tilannekuva liikenneverkkojen tilasta sekä ehdotuksen tuottaminen Suomen kilpailukyvyn kannalta tarkoituksenmukaisesta liikenneverkkojen kunnosta ja laatutasosta sekä sen vaatimasta perusväylänpidon ja liikenneverkon kehittämisen rahoitustasosta pitkällä aikavälillä ottaen huomioon erilaiset mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen. Korjausvelan vähentäminen vaihtoehdot pitkällä aikavälillä tuli kartoittaa. lvm.fi 2

Korjausvelka Korjausvelan määrä on tällä hetkellä noin 2,4 miljardia euroa ja se kasvaa nykyrahoituksella noin 100 M /v. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi liikenteen nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto on sellainen teknis-taloudellinen taso, jolla väylän rakenteellinen kunto ja palvelutaso ovat väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävät ja sen ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi. lvm.fi 3

Korjausvelan synty Korjausvelka on syntynyt pitkän aikavälin kuluessa, eikä sen vähentäminen tapahdu nopeasti. Korjausvelan syntymisen syy on ollut perusväyläpidon määrärahojen liian alhainen taso. Perusväylänpito on harkinnanvarainen meno valtion talousarviossa, jonka takia sen suuruutta ei ole voitu sitoa mihinkään kustannusindeksiin. Perusväylänpidon vuosittainen rahoitustaso on ollut noin 1000 M vuodesta 2001 lähtien. Aluksi rahoitusta riitti huonokuntoisten rakenteiden korjaamiseen ja myös liikenneolosuhteiden parantamiseen Ostovoiman laskun takia perusväylänpidon rahoituksesta menee suurin osa päivittäiseen kunnossapitoon ja liikenteen palveluihin. Huonokuntoisten rakenteiden korjaamisen rahoitus alittaa tarpeen ja liikenneolosuhteiden parantamisen rahoitus on hyvin pieni Nykyrahoituksella korjausvelka jatkaa kasvamistaan lvm.fi 4

120 Perusväylänpidon määrärahan ostovoiman kehitys, 2001=100 100 80 60 40 20 0 lvm.fi 5

Korjausvelka näkyy liikenneverkolla kunnon heikentymisenä; tilanne kääntymässä hälyttäväksi Esimerkkinä päällystetty tieverkko lvm.fi 6

Korjausvelka näkyy asiakkaille Esimerkki: Tienkäyttäjien tyytyväisyys heikkenee lvm.fi 7

Liikenneverkko pidettävä kunnossa, korjausvelkaa vähennettävä Liikenneverkko ja liikenneyhteydet elinkeinoelämän kilpailukyvyn, elinvoiman ja ihmisten hyvinvoinnin moottori ja mahdollistaja Suomelle liikenne on keskeinen kilpailukykytekijä, koska keskeiset markkinat ovat kaukana, maa on laaja ja kuljetusetäisyydet pitkiä. Logistiikkaketjujen tulee toimia saumattomasti Liikenneverkon tarvetta heikompi kunto tuottaa lisäkustannuksia kuljetuksille ja matkoille, vaarantaa elinkeinoelämän ja arjen matkojen toimivuuden ja turvallisuuden lvm.fi 8

Kun korjausvelkaa vähennetään Päällystetyn maantieverkon kunto paranee Liikenteen häiriöt vähenevät ja matkojen ennustettavuus ja täsmällisyys paranevat Paino- ja nopeusrajoitukset vähenevät Väylien kunnossapito on jatkossa taloudellisempaa lvm.fi 9

Korjausvelan kehittyminen eri rahoitustasoilla 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus +100M/vuosi +150M/vuosi +200 +250 +300 lvm.fi 10

Rahoitusmallit Työryhmä tarkasteli työssään myös uusia tapoja rahoittaa liikenneinvestointeja Talousarviorahoitus tulee jatkossakin olemaan keskeinen tapa rahoittaa kehittämisinvestointeja Talousarviorahoitusta on kuitenkin täydennettävä muilla rahoitus- ja hankintamalleilla. Uusia rahoitusmalleja on selvitettävä ja kokeiltava ennakkoluulottomasti lvm.fi 11

Rahoitusmalleja Elinkaarimalli Valtion sisäinen lainamalli Valtion talousarvion ulkopuolinen liikennerahasto Hankkeista hyötyvien tahojen osallistuminen hankkeiden rahoitukseen nykyistä enemmän Pääomabudjetoinnin kehittäminen (käyttö- ja pääomatalouden erottaminen toisistaan valtion budjetoinnissa) lvm.fi 12

Työryhmän ehdotus Työryhmä pitää yksimielisesti Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta välttämättömänä perusväylänpidon rahoitustason nostamista, jotta 2,4 miljardiin euroon kasvanutta korjausvelkaa voidaan vähentää ja jotta perusväylänpidon määrärahojen ostovoima voidaan turvata. Liikenneväylät on pidettävä turvallisesti liikennöitävässä kunnossa. Kyse on välttämättömästä rakenneuudistuksesta kestävyysvajeen korjaamiseksi. Asiasta tulee päättää hallitusneuvotteluissa. lvm.fi 13

Perusväylänpitoon 200 miljoonan euron lisärahoitus Jatkossa tulee sitoutua siihen, ettei väyläverkon korjausvelka kasva ja sitä saadaan vähennettyä. Tämä tarkoittaa perusväylänpidon priorisointia väyläverkon rahoituksessa, perusväylänpidon määrärahan tasokorotusta sekä ostovoiman turvaamista. Liikenneverkon korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii perusväylänpitoon lisärahoitusta 100 milj. euroa vuodessa nykytasoon verrattuna. Ryhmän toimeksiannon mukainen korjausvelan vähentäminen vaatii edellisen lisäksi lisärahoitusta vähintään 50 milj. euroa vuodessa, jolloin esim. 12 vuoden kuluttua korjausvelkaa olisi jäljellä 1,9 mrd euroa. Tämä yhteensä 150 milj. euron lisärahoitustaso on välttämätön minimi korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja vähentämiseksi. Lisäksi ostovoiman turvaaminen edellyttää vuositasolla arviolta 50 milj. euron lisäystä perusväylänpitoon. Ostovoimakorjaus kohdentuu kaikkiin perusväylänpidon toimenpiteisiin ml. päivittäinen kunnossapito, ylläpito, liikenteen palvelut ja parantaminen. lvm.fi 14