Vätskäri 3/2006 Vätskäri on Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistyksen (VSTKY) virallinen jäsenlehti, ja se tavoittaa 6 kertaa vuodessa n. 1500 Lounais-Suomen alueella IT-alalla työskentelevää ammattilaista. Päätoimittaja: Olle Willberg Taitto: Pekka Salmela Toimituskunta: Ari Parkkila, Tommi Ranta, Sanna Virtanen Kannen valokuva: Jyrki Pulliainen Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistys ry Puheenjohtaja Erkki Innola Aginit Oy Tykistökatu 6 B 20520 TURKU Puh. 040 506 4540 Sähköposti: erkki.innola@utu.fi Yhdistyksen pankkitili Nordea 205721-3213 Yhdistyksen www-sivut www.vstky.fi Tässä numerossa mm. - Yhdistys oman historiansa jäjillä - Yritysverkoston tietojärjestelmä kilpailukyvyn avaintekijänä - Vätskärin lukijakysely
ICT:n ja yhdistystoiminnan eloonjäämistaistelu? Teksti: Erkki Innola Ihminen on siitä merkillinen otus, että hän oppii koko lähes elämänsä ajan uusia asioita. Joskus oivallukset ovat suuria, joskus pieniä. Itse olen murehtinut pitkälti toistakymmentä vuotta sitä, miten saisin aktivoitua eri yhdistysten (nykyisin VSTKY) jäseniä mukaan ko. yhdistysten toimintaan. Suuri oivallukseni syntyi parin viime kuukauden aikana. Olen ihmetellyt miksi Tietotekniikan liiton ja samalla hieman lievemmin myös VSTKY:n jäsenmäärä laskee. No, asiaa seuranneet tietävät, että työnantajat ovat aiempaa nihkeämpiä sponsoroimaan työntekijöidensä jäsenmaksuja. Samoin ihmisillä on koko ajan kovempi kiire jne. Nämä ovat todellisia syitä, mutta varsinaiseen asiaan liittyen kuitenkin sivuseikka. Olennaisinta on se, että VSTKY:n täytyy kyetä järjestämään sellaista toimintaa, että ihmiset todella haluavat lähteä mukaan ja järjestävät itsellensä siihen tarvittavan ajan. Viimeisen runsaan vuoden ajan eri osallistujaennätykset ovat paukkuneet toistuvasti. Samaan aikaan joitain tilaisuuksia on jouduttu perumaan. Ihmiset äänestävät jaloillaan. Meidän, jotka näitä tilaisuuksia järjestämme, on osattava järjestää sellaisia tilaisuuksia, joihin ihmiset todella haluavat osallistua. VSTKY:n toimintaa järjestävät aktiivit ovat huippuporukka. Tilaisuudet ovat mielenkiintoisia ja monipuolisia. Joskus tuntuu siltä, että osallistujia olisi vielä enemmän jos esimerkiksi koulutustilaisuuksiin liitettäisiin puolimuikea hintalappu. Tähän emme kuitenkaan ole halunneet mennä. Myös Vätskäri on uudistunut. Tulos tulee olemaan ja on jo nyt erinomainen. Toimimme aktiivisesti Tietotekniikan liitossa, jonka kehitysnäkymät ovat tällä hetkellä lupaavat. Kasvua kalastamaan hanke on osoittanut elinvoimaiseksi ja hyödylliseksi. Yksi toivomus itselläni olisi: osallistukaa virtuaaliseminaariimme, niiden parin artikkelin lukemisen ohella, kirjoittakaa, kommentoikaa ja keskustelkaa. Oikein hyvää ja ansaittua kesälomaa kaikille! Erkki Innola pj. 2006 Väki vaihtuu Vätskärissä Kuva: Anne Mutanen Vätskärin toimituksessa tapahtuu tämän numeron myötä pieniä henkilöstövaihdoksia, kun lehden taitosta ja ulkoasusta pitkään vastannut Tommi Ranta jättää taittohommat tältä erää. Hänen paikalleen taittovastaavaksi astuu tiedotustoimikunnan juniorijäsen Pekka Salmela. Tommi puolestaan siirtyy kulissien taakse, mutta jatkaa edelleen työskentelyä toimituskunnassa. Jatkossa taitosta vastaava Pekka aloittaa syksyllä kuudennen vuotensa Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksella tietojenkäsittelytieteiden opintojen parissa. Rovaniemeltä Lahden kautta Turkuun samoillut Pekka on aiemmin kerännyt toimituskokemusta toimimalla kahden vuoden ajan paikallisen IT-laitoksen kahden ainejärjestön, Asteriskin ja Digitin yhteisen ainejärjestölehden päätoimittajana. Tänä vuonna hän toimii opintojensa ohessa myös Asteriskin sihteerinä. Pekka on myös kirjoitellut usean vuoden ajan artikkeleita myös Turun ylioppilaslehteen, ja tullee jatkossa vaikuttamaan ulkoasun lisäksi myös Vätskärin sisältöön.
Klapilla päähän Teksti: Pekka Pirhonen - Kuva: Jyrki Pulliainen Olet varmasti joskus tuijotellut tuleen. Saunan uunissa, takassa, nuotiolla Jonain mukavana hetkenä, kun mielesi on auki ja tyhjä. Mitä sinä näit? Tuli on mielenkiintoinen elementti. Se tuhoaa ja luo, muuttaa puun olomuodosta toiseen. Puuklapista tulee valoa, lämpöä, savua ja tuhkaa ja katsojalle rauhoittunut mieli. Mikä tekee tulen syttymisen helpoksi? Puiden on oltava kuivia, himokkaita syttymään. Tulisijalta vaaditaan oikeat olosuhteet, oikeanlainen ilman virtaus. Turvallisuusnäkökohdat on hyvä huomioida. Tulitikut tarvitaan, tai joku muu sytytyskeino. Miten sinä sytytät tulesi? Meillä jokaisella taitaa olla omat niksit. Systemaattisemmat luonteet latovat puuklapit aina samalla tavalla, joko rakentavat pienen talon neliön muotoon, sytykkeet siihen keskelle tai intiaaniteltan pystyyn, sytykkeet teltan sisälle toiset heittävät klapit sinne tänne ja luottavat sattuman voimaan. Varmaan on muitakin tapoja. Millainen klapien asettelutyyli, sellainen elämä? Jos asetat puut liian tiukkaan, liian suoraan, liian säännöllisesti, liian kurinalaisesti, liian No, jos et jätä tulelle tilaa syttyä, se ei syty. Ei syty, vaikka klapit ovat kuivia, sytykkeet samoin, hormissa on vetoa ja tulitikut toimivat. Näyttäisi siltä, että tarvitaan jokin määrä epäjärjestystä, jotta saataisiin tuli aikaiseksi. Yksinäinen puu ei syty. Liian tarkkaan järjestelty klapiryhmä ei pala. Eivät toisaalta ihan hujan hajan heitetyt klapitkaan. Yksinäinen ihminen ei jaksa. Liian tiukasti johdettu ihmisryhmä ei innostu eikä onnistu. Eikä heitteille jätetty ryhmä löydä tehtäväänsä. Yritys vai company? Suomeksi se kuulostaa rankemmalta. Yritys. Kyllä se kivi nousee, meinaan voimaa löytyy. Ei tartte tulla neuvomaan, kyllä minä pärjään! Meillä on yksin puurtamisen perinne ja ihanne. Itse on aina talven tuiskuissa selvitty, tai jos ei ole, niin yksin on hankeen tuuperruttu. Avun pyytämistä pidetään heikkouden merkkinä. Englanniksi se on company. Eikö kuulostakin helpommalta? Ensin täytyy löytää oikea porukka, luoda suhteet, varmistaa että kaikilla on hyvä olla ja luottamus virtaa kaikkiin suuntiin. Katsotaan sitten, mitä kivaa porukka keksii, tehdään jotain yhdessä, siitä tulee hyvä bisnes. Jaetaan kaikki, voitot ja tappiot. Erityisesti otetaan mukaan konkurssin tehneitä, heillä on katuuskottavuutta ja arvokasta kokemusta. He eivät enää pelkää epäonnistumista, he siis uskaltavat ja osaavat onnistua. NASAn astronauttien valintakriteereissä on yksi mielenkiintoinen kohta: kokelaan on täytynyt käydä läpi merkittävä epäonnistuminen elämässään. Avaruus ei ole oikea paikka joutua pulaan ensimmäisen kerran elämässään. Emme ole täällä yksin Onneksi me olemme kansainvälistymässä. Täälläkään ei enää tarvitse yrittää yksin. Vahvimmat tai älykkäimmät ihmiset eivät suinkaan selviydy parhaiten, vaan ne, jotka ovat herkimpiä
muutokselle, sanoi Charles Darwin. Hänelle naurettiin, jotkut yrittävät sitä vieläkin. Ihmisen kulttuurin ajatellaan alkaneen muotoutua n. 50 000 vuotta sitten, erityisesti maanviljelyksen ensi askeleet käynnistivät suuren muutoksen. Maanviljelys mahdollisti paikallaan asumisen, ylijäämäruoan, kaupankäynnin ja erikoistumisen. Tästä seurasi nopea väestönkasvu. Myös sota tuli houkuttelevammaksi, jollain oli ensimmäisen kerran varastoon kasattuna suuria määriä jotain varastettavaa. Paljon on keskusteltu siitä, onko evoluutio pysähtynyt, ainakin ihmisen osalta. Robert Moyzis Kalifornian yliopistosta on tutkinut ihmisen geenien muutoksia viimeisen 50 000 vuoden ajalta. Noin 7% ihmisen geeneistä (n. 1800 kpl) on muuttunut aivan äskettäin, siis noiden 50 000 vuoden aikana. Onko kulttuurin muutoksella vaikutuksensa geenimuutoksiin, vai päinvastoin? Vaikea sanoa. Ehkä nämä asiat ovat hienovaraisemmassa vuorovaikutussuhteessa kuin pelkkä yksisuuntainen syy-seuraussuhde? Oli miten oli, kulttuurimuutos ajoi ihmiset lähemmäs toisiaan, riippuvaisemmiksi toisistaan. Myös taudit levisivät helpommin ihmisestä toiseen. Ruokavalio muuttui, samoin tavat hankkia ruokaa. Ennen kaikkea fyysiset metsästäjän ominaisuudet, niin tärkeitä kuin ne edelleen olivatkin, saivat rinnalleen uuden menestystekijän: kyvyn tulla toimeen muiden ihmisten kanssa, kyvyn antaa ja ottaa vastaan apua. Supliikillakin alkoi pärjätä, ja päästä muhinoimaan vastakkaisen sukupuolen kanssa varsinkin sillä välin, kun ne isot metsästäjänrohjot olivat metsällä. Tai saada apua, jos oli sairaana eikä pystynyt itse metsästämään ruokaansa. Muutos- ja yhteistyökykyisimmät alkoivat pärjätä fyysisesti vahvemmille. Tiukemmin porukassa eläminen käynnisti monenlaisia kehityspolkuja. Evoluution laki ryhmäkuntaisuudesta sanoo, että mitä yhteistyöhalukkaampia ja sisäisesti tiukempia yhteisöt ovat, sitä väkivaltaisempia taisteluja ne käyvät keskenään. Mehengestä seuraa ne-henki. Mutta onko sen pakko olla niin? Onko tullut aika kasvattaa me-henki niin suureksi, ettei yhtään ihmistä eikä elävää olentoa jää ulkopuolelle, sinne ne-hengen puolelle? Stadilaiset vs. landepaukut, turkulaiset vs. tamperelaiset, suomalaiset vs. ruotsalaiset, vaaleat vs. tummat, punaiset vs. valkoiset, vanhat vs. nuoret, isot vs. pienet, herrat vs. työläiset, rikkaat vs. köyhät, ihmiset vs. muu luonto, minä vs. muut. Paljon on aitoja kaadettavana. Itseään ei voi auttaa ellei auta muita. Olemme kaikki sidoksissa toisiimme eikä kukaan voi yksin olla onnellinen. Jos olet egoismiin taipuvainen, ole viisas egoisti auttamalla muita! Näin sanoo Dalai Lama. Ehkä hänkin on kokeillut nuotion sytyttämistä. Yksinäinen klapi ei pala. Etsi oma klapikasasi, se nuotio jossa haluat syttyä. Se on tärkeää, sillä se joka ei pala sisältä, palaa ulkoa burn out. Tuo sisäinen tuli ja omakohtaisen merkityksen tunne energisoi meitä, se hohkaa lämpöä ja tekemisen riemua, se valaisee tiemme. Evoluutio ajaa meitä kohti toisiamme. Jos emme tottele sitä, se pyyhkäisee meidät unohduksiin, aivan kuin muutkin uppiniskaiset lajit. Yhdessä elämisen taidot ovat ajankohtaisemmat kuin koskaan, nyt kun kykymme riittävät kokonaisen planeetan ilmaston muuttamiseen. Ihmiskunnan on palattava yhteiselle leirinuotiolle. On uusien tarinoiden aika. Klapilla päähän, ja sydämeen. Kirjoittaja työskentelee Fujitsu Services Oy:ssä johdon konsulttina. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus ICT-alalta. Viime vuosina hän on keskittynyt tietohallinnon ja liiketoiminnan yhteispelin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.
Yritysverkoston tietojärjestelmä kilpailukyvyn avaintekijänä Teksti: Jussi Mankki, Solledel Oy & Risto Raunio, TietoEnator Corporation Oikea tieto oikeaan paikkaan oikeaan aikaan yritysverkoston kilpailukyvyn yksinkertainen salaisuus. Verkostoituneessa liiketoiminnassa päätöksenteko on hajaantunutta ja tieto kulkee verkoston toimijalta toiselle ketjussa. Tämä heikentää verkoston kilpailukykyä yhtenäisenä toimivaan yritysmalliin verrattuna. Verkoston kilpailukykyä voidaan parantaa antamalla osapuolien käyttöön yhteinen näkymä liiketoiminnan keskeisiin tavoiteja ohjaustietoihin. Verkostoitumisen haaste Yritysverkoston kilpailukyky rakennetaan verkostoitumisen tunnettujen etujen varaan: erikoistumalla kunkin osapuolen omaan ydinosaamiseen, kehittämällä verkoston jäsenten nopeaa ja joustavaa ohjausta ja luomalla verkostoon kykyä reagoida markkinoiden muutoksiin. Näistä rakenteisista eduista huolimatta verkoston kilpailukykyä heikentää se, että päätöksenteko on hajaantunut eri osapuolille. Eri toimijoilla on käytössään eri informaatio, he tulkitsevat sitä eri tavoilla ja heillä on erilaiset tavoitteet. Tavoitteiden erilaisuus johtaa väistämättä erilaisiin toimintalogiikoihin. Päätökset eivät palvele yhteistä liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kilpailuedun saavuttaminen vaatii toimintaympäristöä, jossa yksittäiset verkoston jäsenet haluavat ja voivat huomioida verkoston kokonaisuuden. Tehokas ja nopeasti reagoiva verkosto vaatii yritysrajat ylittävää ohjausta sekä tavoitteiden asettamisessa, toimintaperiaatteissa että käytännön toiminnassa. Verkostomallit Verkostoissa toimivien yritysten välinen yhteistyö toteutuu eri ohjausmalleilla riippuen yhteistyön luonteesta ja laajuudesta sekä yhteistyön kohteesta. Yhteistyötä voidaan tarkastella kahdella asteikolla: yhteistyön strateginen laajuus, merkitys ja tärkeys eri osapuolille (strateginen merkitys) ja yhteistyön monimutkaisuus, muutosherkkyys, tekninen vaikeus ja monimuotoisuus (monimuotoisuus). Jos yhteistyö ei ole merkityksellistä kummallakaan asteikolla, on yhteistyön ohjaus suhteellisen yksinkertaista. Jos molemmilla asteikoilla ollaan korkealla, mielletään yhteistyö kaikille elintärkeäksi ja sen ohjaamiseen on kiinnitettävä paljon huomiota. Valtaosa tutkimastamme strategisen yhteistyön verkostoista on syntynyt ulkoistusten kautta. Yhteistyökartan vasen alanurkka (kaupankäynti) voidaan helposti mieltää normaaliksi ostaa-myy-suhteeksi ilman suurempaa sitoutumista yhteistyöhön. Oikea ylänurkka (strateginen yhteistyö) mielletään symbioottiseksi yhteiseloksi, jota löytyy esimerkiksi vaativien elektroniikkatuotteiden päämies sopimusvalmistaja suhteiden alueelta. Yhteistyön ohjaamisen IT-keinot on valittava ohjaustilanteen mukaan. Esimerkiksi kuvan 1 vasemmassa ylälaidassa (materiaalivirtojen koordinointi) ohjataan tunnettujen Kuva 1: Toimitusketjun hallinnan strategiset vaihtoehdot (Lähde: Spekman, Kaumauff, Myhr, 1998. An empirical investigation into supply chain management a perspective of partnerships. International Journal of Physical Distribution & Logistics Management, 28(8), ss. 630-650.)
nimikkeiden toimitusmääriä ja hetkiä, oikeassa laidassa ohjataan tavaran lisäksi suunnitteluprosessia tai projektia (suunnitteluyhteistyö). Verkoston strateginen kilpailukyky Tutkimusten mukaan seuraavilla seikoilla on havaittu olevan positiivinen vaikutus toimitusketjun suorituskykyyn (Lähde: Shin, Collier & Wilson; 2000: Supply management orientation and supplier/byer performance. Journal of Operations Management, 18, ss. 317-333.): pitkäaikaiset toimittajasuhteet toimittajien ottaminen mukaan tuotekehitysprosessiin toimittajien määrän vähentäminen laatuun panostaminen Ollakseen aidosti kilpailukykyinen ja kehittyvä verkoston on siis yhdistettävä hyvin ohjatun yksittäisen yrityksen voimatekijät (yhtenäiset tavoitteet ja kulttuuri, yhtenäiset käsitteet ja tiedot, koordinaatio) verkoston voimatekijöihin (monitahoinen osaaminen, erikoistuminen, joustavuus). Yhtenäiset tavoitteet ovat ensimmäinen askel luottamuksellisen yhteistyön tiellä. Luottamusta rakentavat ja käytännön yhteistyötä edistävät päällekkäiset osaamiset, riskien jakaminen ja yhteistyöhön avoimesti suhtautuva asenne. Verkoston ja sen ohjauksen rakentamisessa tekniikka on toimintaa tukevaa infrastruktuuria, yhteistyön haasteet ovat yhtä paljon toimintatavoissa, pelisäännöissä ja kokonaisuuden ymmärtämisessä. Verkoston yhteisiä tavoitteita voidaan tukea luomalla verkostolle työkaluja, joilla oleellisia tietoja esitetään ja käsitellään yhtenäisesti, samanaikaisesti ja samanlaisilla tulkinnoilla koko verkostossa. Ohjaus ulottuu yli yritysrajojen, hallitusti ja sovittujen pelisääntöjen puitteissa. Verkoston ohjaus on suorassa yhteydessä yritysten omiin erp-järjestelmiin. Verkoston yhteinen ohjausympäristö mahdollistaa tiedon jakamisen nopeasti yli verkoston ja toimenpiteiden toteutumisen seurannan, Kuva 2: Yritysrajat ylittävän ohjauksen teknologiamallit niin perustoiminnassa kuin muutostilanteissakin. Hyvä ohjausympäristö esittää ja soveltuvin osin myös ymmärtää verkoston pelisääntöjä. Selkeät vastuut ja vastuurajapinnat auttavat verkoston toimintaa ja kilpailukykyä. Tällainen ohjausympäristö on paljon laajempi käsite kuin nykyisellään rutiininomaisesti toimiva sanomien lähettäminen tai tilausten ja tilausvahvistusten vaihtaminen yritysten välillä. Laajaan yhteistyöhön ja kehittämiseen tarvitaan huomattavasti yksittäisten, määrämuotoisten viestien lähettämistä ja vastaanottamista järeämpi laajakaista verkoston yhteinen järjestelmä. Verkoston ohjauksen IT-mallit Toimitusketjujen ja verkostojen yhteistä ohjausta hoidetaan käytännössä useilla eri ratkaisuilla, joista yksinkertaisimmat ovat puhelin, faksi ja sähköposti. Nämä edustavat kuvan 2 portaikon alinta tasoa. Kuva esittää erilaisia verkottumisen teknologioita siinä järjestyksessä, jossa ne ovat käyttöön tulleet. Porrasmallissa ylempi porras ei tee alempia portaita turhiksi tai tarpeettomiksi. Vaikka yrityksillä olisi suunnittelutasolla yhteisiä järjestelmiä ja keskustelufoorumeita, voidaan nopearytmisessä käytännön ohjauksessa käyttää yksinkertaista ja selkeää viestinvälitystä. Portaat tukevat toisiaan. Eri tasojen tärkeimpiä piirteitä on selostettu oheisessa taulukossa. Tiedon jakamisesta yhteiseen ohjaukseen Verkoston ohjaustyökalujen tulee tukea verkoston liiketoimintaa kokonaisuutena. Perinteisiin ohjauksen ja kommunikoinnin tapoihin verrattuna verkoston ohjaus tarjoaa tiedon hallittua läpinäkyvyyttä. Eri osapuolet näkevät oman roolinsa ja osuutensa kokonaisuudessa, mut-
ta eivät toistensa liikesalaisuuksia. Tämä on tietysti verkosto-ohjauksen herkkä kohta. Kuinka avointa yhteinen tieto voi olla? Yhteinen ohjausjärjestelmä tukee ohjausta yli yritysrajojen, mutta vain sovittujen pelisääntöjen puitteissa, ei avoimella valtakirjalla. Ratkaisu sisältää nopean ja kattavan muutosten hallinnan ja toimituskyvyn valvonnan. Rahan jakaminen on pitkälle viedyn verkostoyhteistyön selkeä Akilleen kantapää. Jokaisella yrityksellä on luonnollinen oikeus pyrkiä parhaaseen mahdolliseen tulokseen eikä kaikkia tekijöitä ole syytä paljastaa. Tämän nuorallatanssin innovatiiviset ja uutta luovat ratkaisut ovat vielä lähtökuopissaan. Riskien ja voittojen tasaaminen yli verkoston vaatii kuitenkin uuttaa ajattelua myös talouspuolelta. Yhteisen ohjaamisen rakentaminen Verkoston yhteinen ohjaus rakennetaan yritysten olemassa olevien järjestelmien varaan. Useimmissa verkostoissa on markkinoinnista ja asiakaskontakteista vastaava vetäjäyritys. Sama yritys hallitsee normaalitilanteessa myös tuotteen ja sen kehittämisen kokonaisuuden. Luonnollinen ensimmäinen askel on tämän yrityksen järjestelmien avaaminen verkostoyrityksille. Näissä ns. portaaliratkaisuissa etenemismalli on ollut seuraava: 1. Jokapäiväisen materiaalivirran ennusteet, tilaukset, vahvistukset ja toimitukset ovat toimittajakohtaisesti esillä. Toimittaja voi päivittää omat aikataulunsa suoraan vetäjäyrityksen tietokantaan. 2. Varastotilanne ja tuotantosuunnitelma näytetään, jotta toimittajat voivat itse suunnitella ja rytmittää toimituksensa näiden mukaan, esimerkiksi Vendor managed inventory periaatteella (VMI). 3. Tuotekehitysyhteistyötä aletaan tehdä yhteisessä tietokannassa. 4. Dokumenteille, muistioille, ideapankeille ja muille epäformaalia tietoa sisältäville tiedostoille luodaan verkoston yhteinen hakemisto, jossa kaikki verkoston tuotteisiin liittyvä aineisto ylläpidetään. 5. Verkoston toiminnalle ryhdytään kehittämään sellaisia työkaluja, jotka eivät enää olekaan yksittäisen yrityksen työvälineiden laajennuksia, vaan puhtaasti verkostokäyttöön tarkoitettuja, itsenäisiä menetelmiä ja välineitä. Verkoston yhteinen järjestelmä käsittää täydellisenä seuraavat osat. Verkoston tuotteiden hallinta sisältää tiedot verkoston yhteisistä tuotteista, projekteista tai palvelukohteista. Tietoa on sekä ihmisille tarkoitetussa muodossa (dokumenttien hallinta) että järjestelmien ymmärtämässä muodossa (PDM-järjestelmien tieto). Tietojen näkyvyys ja julkaiseminen tapahtuu eri osapuolille laadittujen sääntöjen pohjalta. Oleellista on varmistaa, että kaikilla osapuolilla on sama ja ajantasainen tieto teknisistä ominaisuuksista, versioista ja muista tuotteisiin tai palvelutarjontaan liittyvistä yksityiskohdista. Tuotteiden hallinta tukee myös tuotteiden tai niiden piirteiden elinkaaren hallintaa. Nopearytmisessä tuotannossa mukana on ramp-up- ja ramp-down vaiheita tukevia toimintoja. Verkoston markkina- ja asiakastiedon hallinta sisältää yhteisesti jaetun kuvan markkinoiden laajuudesta, tilasta ja kehityssuunnista. Markkinasta riippuu, onko tieto alue-, teknologia-, asiakas- tai muun jaottelun mukaista. Markkinatieto sisältää järjestelmien ymmärtämää volyymitietoa aikajaotuksella ja inhimillisen arvioinnin tueksi tarkoitettuja kuvauksia. Mukana on sekä historiatietoa markkinan aikaisemmasta käyttäytymisestä että arviota tulevasta kehityksestä. Verkosto varautuu yhtenäisellä tavalla tulevaisuuden haasteisiin, ilman energiaa kuluttavaa yrityskohtaista osittaisoptimointia. Verkoston ennuste- ja tavoiteasetannan työkalut ovat numeeriseen, järjestelmän ymmärtämään muotoon tehty kuvaus siitä yhteisestä liiketoiminnasta, joka yhteistyöllä asetetaan tavoitteeksi saavuttaa tai ennustetaan saavutettavaksi. Järjestelmä tuntee yhteistyön suunnittelussa mukana olevat osapuolet sekä liiketoiminnan rakenteen toimijoiden kesken. Järjestelmä laskee markkina- ja tavoitetiedon pohjalta tavoitteen (tai ennusteen) kunkin toimijan osalle. Tässä toiminnossa ei vielä huomioida käytännön rajoitteita. Tavoitteena on laskea liiketoiminnan potentiaali jokaisen toimijan osalta tarkemman suunnittelun lähtökohdaksi. Optimoinnin ja simuloinnin työkalut huomioivat toimintojen käytännön suorittamisen. Yksinkertaisimmillaan työkalut laskevat
verkoston ennusteen ja toiminnan rakenteen pohjalta tehokkaat parametrit esimerkiksi materiaalin ohjaukselle ja puskurivarastojen mitoitukselle. Kehittyneemmässä ympäristössä järjestelmä näkee eri toimijoiden nykytilanteen ja sen pohjalta ehdottaa operatiiviselle tasolle vaikuttavia ohjaustapapäätöksiä. Tämän osuuden käytännön toteutus on eniten riippuvainen siitä, millaista on verkoston toiminnan luonne (toistuva tuotanto / projektituotanto / palveluliiketoiminta). Verkoston mittaus ja seuranta kerää tietoa operatiivisen tason suunnitelmista ja toteutumasta ja vertaa näitä keskenään sekä verkostotason tavoitteisiin. Tavoitteena on saada käsitys verkoston toimintakyvystä soveltamalla sekä normaaleja monenkeskeisen liiketoiminnan mittareita (toimituskyky yritys- ja verkostotasoilla, toimitusaikapito, laatupoikkeamat, hintakehitys jne.) että seuraamalla tehtyjen pelisääntöjen ja suunnitelmien pitävyyttä (volyymiennusteen pitävyys, eri toimijoiden osuudet, reagointiajat jne.). Muutosten hallinnan välineet ovat monipuolinen joukko toimintoja, joiden tehtävänä on pitää kirjaa muutoskohteista, seurata kunkin muutoskohteen edistymistä, jakaa tietoa muutoksista kutakin tietoa tarvitsevalle taholle sekä varmistaa, että jaettu tieto on mennyt perille. Muutoshallinta on sisäänrakennettuna kaikissa muissa toiminnoissa. Vaativammassa ympäristössä, kuten viranomaismääräyksin ohjatuissa elintarvike- ja lääketeollisuuksissa, tarvitaan myös keskitettyä muu- Yritysrajat ylittävän ohjauksen teknologiamallit toshallintaa, jolla voidaan osoittaa koko yhteistyöverkoston muutoshallinnan toiminta. Verkoston dokumenttien hallinta ja kehittämisen työtila sisältää yksinkertaisimmillaan välineet verkoston yhteisten tavoitteiden ja pelisääntöjen julkistamiseen. Toiminto näyttää tietoa eri osapuolille sovittujen käyttöoikeuksien mukaisesti. Kehittyneemmässä ympäristössä toiminto sisältää keskustelupalstat ja yhteiset työtilat toimintaa kehittävälle työskentelylle sekä yhteisten dokumenttien hallinnan. Toiminto voi myös toimia käytyjen sähköpostikeskustelujen arkistopaikkana. TietoEnatorin Smart Business Network -malli TietoEnator on tutkinut verkostojen ja toimitusketjujen ohjausta sekä kehittänyt näihin liittyviä ratkaisuja jo useiden vuosien ajan. Toteutettuja ratkaisuja on mm järjestelmien väli- 1. Kahdenvälinen ihmisvälitteinen kommunikointi: puhelin, faksit, kirjeet, sähköposti. Kommunikaatio saattaa olla hidasta tai vaatii kahden ihmisen yhtäaikaisen osallistumisen. Valtaosa businestapahtumista välitetään yhä näillä menetelmillä. 2. Kahdenvälinen elektroninen kommunikointi: järjestelmien välinen kommunikointi esimerkiksi edisanomilla tai erikseen sovituilla sanomamuodoilla. Vaatii integraatiotyötä, joka lisääntyy kun osapuolia tulee lisää. 3. Viestinvälityskeskuksiin pohjautuva kommunikointi: standardeihin sanomarajapintoihin pohjautuva viestintäjärjestelmä, jossa riippumaton operaattori tarjoaa viestien välittämisen ja muuntamisen palveluna. Etuna on kommunikoinnin tekninen helpottuminen, mutta viestien sisällön merkitykset on täsmennettävä kuten edellisessäkin kommunikointitavassa. Rakennettu teollisuuteen vajaan kymmenen vuoden ajan. 4. Verkostolle avattu erp-järjestelmä: ratkaisu, jossa yksi verkoston osapuoli, tyypillisesti verkoston vetäjäyritys, avaa omaa järjestelmäänsä suppeassa laajuudessa yhteistyökumppaniensa käyttöön. Käyttäminen tapahtuu joko internetselaimella extranet-tyyppisesti. Ratkaisu voi tarjota verkoston jäsenille yhteistä työtilaa. Kynnys työskentelyn aloittamiseen kohtuullisen matalalla. Ratkaisut ovat vielä uusia eikä niitä ole paljon. 5. Verkoston yhteinen järjestelmä: ratkaisu, jossa verkostoyritykset voivat aidosti käyttää samaa järjestelmää ohjaamiseen siten, että järjestelmä ymmärtää yhteistoiminnan pelisääntöjä ja tietojen näkyvyys on toteutettu sovittujen sääntöjen puitteissa. Verkostoyritykset voivat joko linkittää omat toiminnanohjausjärjestelmänsä yhteiseen järjestelmään tai käyttää internet-selaimeen pohjautuvaa käyttöliittymää. Ratkaisumalli ei ole vielä yleisesti käytössä.
sen integraation ja yritysten sisäisen ja välisen viestinvälityksen alueilla. Extranet-tyyppisiä portaaliratkaisuja on tehty useiden eri erp-järjestelmien yhteyteen sekä myynti-, toimitusketju- että kumppaniyhteistyöhön. Smart Business Network -hankkeessa (SBN) TietoEnator kehittää verkostojen ohjauksen osaamista, konsultointikykyä ja ratkaisukonseptia asiakaskuntansa tulevaisuuden tarpeiden ohjaamana. Hanke sisältää sekä erp-järjestelmistä riippumatonta kehitystä että yksittäisten järjestelmätuotteiden verkostovalmiuksien kehittämistä. Tässä mainittakoon TietoEnatorin oma Lean System toiminnanohjausjärjestelmä. Etsimme myös pilot-asiakkaita verkostohankkeisiimme. DI Jussi Mankki toimii itsenäisenä konsulttina toiminnanohjauksen tietojärjestelmien alueella. Hän on johtanut tutkimus-, tuotekehitys- ja liiketoimintaa samalla toimialalla sekä yrityksissä että tiedemaailmassa. DI Risto Raunio toimii TietoEnatorin Manufacturing tulosyksikössä ja hänellä on pitkä tausta toiminnan- ja projektinohjausjärjestelmien parissa. Viime aikoina hän on erikoistunut verkostoituneen liiketoiminnan ja toimitusketjujen toimintaan ja IT-tukeen. VSTKY - 40 vuoden tiellä Teksti: Olle Willberg VSTKY täyttää vuonna 2007 kunnioitettavat 40 vuotta. Yhdistys on vauhdikkaassa keski-iässä ja sen katseet on suunnattu luottavaisesti tulevaisuuteen. Kuitenkin välillä on hyvä pysähtyä ja katsoa miten tähän päivään on tultu. Mitkä ovat olleet ne askeleet, jotka ovat johdattaneet yhdistystä sen tiellään, miksi yhdistys on sellainen kuin se on ja ketkä kaikki ovat kantaneet kortensa kekoon. Kun nykypäivän tempo kohdistuu yleensä vain tuleviin aktiviteetteihin, alkavat yhdistyksen lapsuus-, nuoruus- ja opiskeluvuosien muistot toisinaan himmetä, hämärtyä uusien asioiden alle. Meidän tehtävämme onkin välillä muistaa katsoa taaksepäin, ottaa oppia menneestä ja sen hyviksi havaituista ratkaisuista. Toiset kutsuvat sitä viisaudeksi! Siksipä: Auta meitä! Sinä joka muistat. Yhdistyksen tapahtumia, sattumuksia, retkiä ja tilanteita. Koskivatpa ne sitten tekniikkaa, järjestelmiä, jäseniä, vetäjiä, tilaisuuksia, kommervenkkejä tai mitä tahansa yhdistyksen toimintaan liittyvää. Meitä kiinnostaa kaikki. Sillä - Aiomme toistaa 20 vuotta sitten tehdyn urotyön. Silloiset aktiivit toimittivat VSTKY 20 v. julkaisun. Mekin aiomme kirjata ylös ja sitoa yksiin kansiin VSTKY: n vaiheita ATK-klubin alkuajoista aina 2000-luvulle saakka, erityisesti viimeisten 20 vuoden osalta. Rakennamme parhaamme mukaan VSTKY 40 v. -juhlakirjan. Siihen tarvitsemme apuasi. Jälkipolville on jätettävä tietoa. Siis - Muistitpa isoja tai pieniä asioita, hauskoja tai hullunkurisia, kirjaa ne ylös, siirrä yhdistyksen kotisivujen Palaute -lomakkeelle ja lähetä meille. Kuka teki mitä, koska ja miksi? Ja millä seurauksilla. Voit lähettää myös sähköpostia osoitteella olle.willberg@luukku.com. Lainaamme sinulta myös mielellämme kuvamateriaalia, jota on otettu yhdistyksen vuosien varrelta. Mutta aivan aluksi - Tutustu yhdistyksen kotisivuilla www.vstky. fi VSTKY -otsikon alla löytyvää Annale - Menneitä vuosia sivuun. Siellä on muistin virkistykseksi muutamia tapahtumia eri vuosilta. Mitä muistoja ne tuovat sinun mieleesi? - Otathan yhteyttä annan mielelläni lisätietoja ja vastaan kysymyksiisi. Kirjoittaja on Vätskärin päätoimittaja ja 40-vuotis-historiikkiprojektin vetäjä
Kerro mielipiteesi Vätskäristä! Hyvä vätskyläinen! Koska meidän tulee pysyä ajan hermolla ja vastata yhdistyksen jäsenkunnan tämän hetken tarpeisiin, kysymme nyt mielipidettäsi Vätskäri-jäsenlehdestä, sen painoasusta, sisällöistä ja ilmestymisestä. Haluamme myös tietää mitä tietoja toivot löytäväsi VSTKY:n www-sivuilta. Auta meitä saamaan tiedontarjonnan osalta paras mahdollinen hyöty jäsenmaksullesi. Arvomme kaikkien yhteystietonsa ilmoittaneiden kesken kolme mukavaa palkintoa 1.8.2006. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa Vätskärissä sekä lisäksi www-sivuillamme. Voittajiin otamme yhteyttä henkilökohtaisesti heti arvonnan jälkeen. Voit vastata kyselyyn joko netissä (linkki löytyy yhdistyksen sivuilta, eli osoitteesta www.vstky.fi), tai irrottamalla tai kopioimalla kyselyn sivut lehdestä ja postittamalla ne kuoressa osoitteeseen: Vätskäri, c/o Aginit Oy, Tykistökatu 6 B, 20540 Turku. Vastausaikaa sinulla on kesäkuun loppuun saakka. Kysymykset: 1. Ulkoasu Onko Vätskärin ulkoasu (koko, kaksiväripainos, materiaali) mielestäsi kokonaisuudessaan hyvä O huono O samantekevä O Onko lehden koko (A4) sinusta sopiva O liian iso O Mikä muu koko olisi mielestäsi varteenotettava: Mitä mieltä olet lehden: etusivusta takasivusta sisäsivuista tekstin koosta/luettavuudesta kuvien käytöstä 2. Sisältö Onko lehti sinusta yleisesti ottaen ajankohtainen? Ovatko lehden jutut sinusta yleensä hyviä? Minkälaisia juttuja toivoisit lisää lehteen (aiheita, aihealueita)? Mitä juttuja et nimenomaan halua lehteen, ja miksi et? Mitä mieltä olet puhtaasti teknisten ja viihdyttävien/kokemusperäisten juttujen osuuksista lehdessä? Pitäisikö jompiakumpia olla enemmän tai vähemmän? Miten paljon lehdessä saa tai pitää olla sinusta ilmoituksia? 3. Sivumäärä ja ilmestyminen Onko lehden nykyinen sivumäärä (8-12 sivua / numero) sinusta sopiva O liian vähän O liian paljon O Nykyisin lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa n. kahden kk:n välein. Onko tämä: liian harvoin O sopivasti O liian usein O Jos lehden sivumäärä olisi suurempi, esim. 16-20 s. / numero, mikä olisi mielestäsi sopiva ilmestymistiheys? sama kuusi numeroa / vuosi O neljä numeroa / vuosi O muu, mikä: kertaa vuodessa Mikä on sinulle tärkeää lehden ilmestymisessä?
4. Nettisivut ja sähköposti Seuraatko VSTKY:n nettisivuja ja miten usein? Mitä asioita (esimerkiksi) pitäisi mielestäsi julkaista tai tiedottaa nimenomaan verkossa? Mitä asioita (esimerkiksi) pitäisi mielestäsi julkaista tai tiedottaa nimenomaan jäsenlehdessä? Mitä asioita (esimerkiksi) pitäisi mielestäsi tiedottaa nimenomaan sähköpostitse? Kuinka usein soisit yhdistyksen lähestyvän sinua sähköpostitse lähetettävillä tiedotuksilla? 5. Vastaajan taustatiedot Sukupuoli: Mies O Nainen O Ikä: 16 25 O 26 35 O 36 45 O 46 55 O 56 65 O 66 O Koulutus: Peruskoulu Lukio Ylioppilas Ammattikoulu Opistotason tutkinto O O O O O Ammattikorkeakoulututkinto O Akateeminen tutkinto O Työkokemus (vuosina): < 5 O 6 10 O 11 15 O 16 20 O 21 25 O 26 > O Jos haluat osallistua arvontaan, ilmoita ystävällisesti myös Nimi: Puhelin: Kiitos arvokkaasta ajastasi ja yhteistyöstäsi! Terveisin Vätskärin toimituskunta VSTKY:n johtokunta vuonna 2006 Puheenjohtaja Erkki Innola erkki.innola@utu.fi GSM 0400 660 839 Sihteeri Kati Valkonen kati.valkonen@tieturi.fi GSM 040 503 5171 Talousasiat Esa Alhoniemi esa.alhoniemi@it.utu.fi GSM 041 517 7041 Jäsenasiat Sanna Virtanen virtasab@yahoo.com GSM 040 867 7899 Jäsentilaisuustoimikunnan pj Liisa Ruuhimäki liisa.ruuhimaki@auria.fi GSM 040 842 1123 Koulutustoimikunnan pj Satu Sippola satu.sippola@if.fi GSM 050 563 1726 Erillisprojektit Jussi Nissilä jussi.nissila@tukkk.fi GSM 041 544 6440 Tiedotustoimikunnan pj Olle Willberg olle.willberg@akeryards.com GSM 040 731 3545