Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2018 Liikenteen turvallisuusvirasto Helsinki 4.11.2013
Sisällysluettelo 1 Liikennepoliittisiin vaikuttavuustavoitteisiin vastaaminen... 1 1.1 Turvalliset matka- ja kuljetusketjut... 1 1.2 Liikennejärjestelmän toimintavarmuus... 1 1.3 Liikenteen toimialan tulevaisuus- ja strategiatyö... 2 1.4 Liikennetoimialan toiminnan tehokkuuden parantaminen... 3 2 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin strategiset päämäärät... 3 2.1 Liikennejärjestelmässä vallitsee vastuullinen kulttuuri... 3 2.2 Trafilla on asiakaslähtöiset palvelut... 4 2.3 Trafi on vaikuttava kansallisilla, EU- ja kansainvälisillä foorumeilla... 4 2.4 Trafilla on motivoitunut ja osaava henkilöstö... 5 2.5 Trafilla on kattava kuva liikennejärjestelmän tilasta... 5 3 Toimintojen kehittäminen... 5 3.1 Valvonta... 6 3.2 Vaikuttaminen... 6 3.3 Turvallisuuden ja ympäristövaikutusten hallinta... 6 3.4 Tiedonhallinta ja palvelut... 6 3.5 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (TEAS)... 7 3.6 Asiakkuus... 7 3.7 Viestintä... 7 3.8 Toimintaan kohdistuvat riskit... 7 4 Resurssit... 8 4.1 Henkilöstö... 8 4.2 Alueellistaminen... 8 4.3 Rahoitus... 9 4.3.1 Maksustrategia... 9 4.3.2 Tuloskehitys... 9
1 Liikennepoliittisiin vaikuttavuustavoitteisiin vastaaminen Liikennepoliittinen selonteko valmistui keväällä 2012. Trafi vastaa liikennepoliittisiin vaikuttavuustavoitteisiin kohdistamalla resursseja ja toimenpiteitä muun muassa seuraaviin osa-alueisiin: Turvallisuus ja ympäristö Liikennejärjestelmän tilakuva Vastuulliset toimintatavat Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Vaihtoehtoiset polttoaineet ja niiden infrastruktuuri Tieliikenteen turvallisuuspilotti Palvelut Talous ja osaaminen Älyliikenne Alan osaamisen vahvistaminen Tutkimustoiminta Tietovarantojen kehittäminen Liikenteen hinnoittelu Kehittämishankkeet: ecall, Trafisafe Ympäristö-, meriliikenne- ja lentoliikennestrategioiden toimeenpano 1.1 Turvalliset matka- ja kuljetusketjut Liikennepolitiikan ohjaamisen tehostamiseksi tarvitaan kattava ja ajantasainen kuva koko liikennejärjestelmän tilasta. Tilakuva kertoo, saavutetaanko turvallisuus- ja ympäristötavoitteet eri liikennemuodoissa. Tilakuvan perusteella voidaan ennakoida toimintaympäristön muutoksia ja kohdistaa tarvittavia toimenpiteitä täsmällisesti. Tilakuva helpottaa myös liikennejärjestelmän suunnittelua, sääntelyä, resursointia ja toimenpiteiden vaikutusten arvioimista. Tilakuvan tuottamisesta vastaa Trafin liikenteen analyysit -osasto strategia-toiminnon ohjauksessa. 1.2 Liikennejärjestelmän toimintavarmuus Liikennejärjestelmän turvallisuudesta, ympäristöystävällisyydestä ja toimintavarmuudesta vastaaminen ja niiden kehittäminen on tärkeä osa Trafin roolia liikennejärjestelmäviran-omaisena. Trafi vastaa näiden tavoitteiden toteutumisesta mahdollisimman pitkälti myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. 1
Trafi kehittää toimintaedellytyksiään liikennejärjestelmän häiriötilanteiden varalta. Tavoitteena on mahdollisimman nopea ja tehokas palautuminen häiriötilanteista. Kehityskohteita ovat muun muassa: Tilannetietoisuuden parantaminen Trafin häiriötilannetoiminnan prosessin kehittäminen Trafin roolin ja tehtävän selkeyttäminen liikennejärjestelmän häiriötilanteissa. Vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen osalta Trafi kehittää, selkeyttää ja vahvistaa rooliaan liikennejärjestelmäviranomaisena mm seuraavissa osakokonaisuuksissa: Liikennejärjestelmän toimijoiden varautumisen ohjaus Trafin poikkeusolojen operatiivisten tehtävien kehittäminen, ohjeistaminen ja harjoittelu sekä Trafin tietojärjestelmien hyödyntäminen vakavien häiriöiden ja poikkeusolojen tilanteissa. 1.3 Liikenteen toimialan tulevaisuus- ja strategiatyö Trafi osallistuu aktiivisesti liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämien strategisten selvitysten sekä liikenteen toimialan strategioiden valmisteluun. Liikenteen hinnoittelua ja tieliikenteen turvallisuustoiminnan työnjakoa koskevat selvitykset voivat johtaa käytännön toimiin, joilla on merkittävä vaikutus Trafin toimintaan suunnittelukaudella. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt tulevaisuustyön, jossa tavoitteena on valmistella ministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaus kevään 2015 hallitusneuvotteluihin. Katsaukseen kootaan asiantuntijoiden näkemys liikenteen turvallisuuden ja ympäristötilan kehittämisestä. Katsaus valmistuu syksyllä 2014, ja sen laatimiseen osallistuu myös Trafin asiantuntijoita. Ministeriön johdolla valmisteltavat strategiat linjaavat merkittävällä tavalla myös Trafin toimintaa. Trafi osallistuu laaja-alaiseen, kaikki hallinnonalat kattavan meriliikennestrategian valmisteluun ja toimeenpanoon. Strategian päämääränä on merenkulun edellytysten turvaaminen. Tehtävänä on tunnistaa lyhyen ja pidemmän aikavälin toimenpiteitä, jotka ohjaavat tasapainoiseen ratkaisuun uusien ympäristönormien ja elinkeinon kilpailukyvyn välillä. Trafi osallistuu liikenne- ja viestintäministeriössä käynnissä olevaan lentoliikennestrategian valmisteluun ja toimeenpanoon. Tavoitteena on laatia kokonaisvaltainen Suomen kansantaloutta, elinkeinoelämää, työllisyyspolitiikkaa ja ympäristönsuojelua palveleva lentoliikennestrategia, jossa analysoidaan menneinä vuosia tapahtuneita muutoksia ja edessä olevia haasteita sekä valmistellaan tulevaisuuden toimintalinjat. Huhtikuussa 2013 julkaistu liikenne- ja viestintäministeriön toisen sukupolven älystrategia liikenteelle tukee uuden liikennepolitiikan toteutusta. Trafin vastuulla on yksi toisen sukupolven liikenteen älystrategian kärkihankkeista: Reagoivat ja ennakoivat turvajärjestelmät. Kärkihankkeen kokeilut valmistuvat 2
pääosin ennen TTS-kautta. TTS-kaudella tavoitteena on saattaa nämä kokeilut toteutukseen. Tällaisia palveluita ovat: TrafiSafe, jolla pyritään kehittämään uusien kuljettajien ajotapoja palautteen avulla turvallisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi; EkoTrafi, jonka tavoitteena on auttaa auton ostajaa valitsemaan kokonaiskustannuksiltaan edullinen sekä turvallinen ja vähäpäästöinen henkilöauto sekä; Trafikaatti, tieliikenteen kuljetusyrityksille tarkoitettu johtamis- ja menettelytapamallia, jolla pyritään edistämään ammattiliikenteen turvallisuuskulttuuria ja ympäristön kannalta vastuullista toimintatapaa. Trafi osallistuu myös älyliikenteen strategioiden ja toimenpiteiden kytkemiseen uuden liikennepolitiikan tavoitteisiin ja edesauttaa älyliikenteen keinojen hyödyntämistä uutta liikennepolitiikkaa toteutettaessa. Meriliikenne- ja lentoliikennestrategioiden ympäristöosioiden valmistelu ja toimeenpano ohjaavat yhdessä keväällä 2013 päivitetyn kansallisen energia- ja ilmastostrategian ja syksyn 2013 aikana valmistuvan liikenteen ympäristöstrategian kanssa hallinnonalan ympäristötyötä vuosina 2014 2020. Liikennealan ympäristöstrategia kattaa laajasti liikennejärjestelmän ympäristökysymykset ja kytkeytyy tiiviisti liikennepoliittisen selonteon ja liikenne- ja viestintäministeriön ilmastopoliittisen ohjelman 2009 2020 (ILPO) ympäristötyölle antamiin suuntaviivoihin. Liikenteen ympäristöstrategia ja ILPO-ohjelma ovat Trafin oman ympäristöohjelman lähtökohdat. 1.4 Liikennetoimialan toiminnan tehokkuuden parantaminen Trafi jatkaa suunnittelukaudella valtionhallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) toteuttamista edistämällä seuraavien tavoitteiden toteutumista: Kehitetään prosesseja ja järjestelmiä: ajokorttiprosessi, autoveroprosessi, vesikulkuneuvorekisteri sekä ajoneuvojen katsastuksen uudelleen järjestely Kuudesta koulutus- ja tutkintotehtävästä luopuminen Neljäntoista lupatehtävän lakkauttaminen (siirto alalle, osin mm. infran pitäjälle) 2 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin strategiset päämäärät Trafin visiona on, että Suomen liikennejärjestelmän turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat kansainvälistä huipputasoa. Vision saavuttaminen edellyttää Trafilta aktiivista roolia muutoksen edistäjänä ja tietointensiivisten palveluiden kehittäjänä. Trafin strategian kautta toteutetaan hallitusohjelman linjauksia ja liikennepolitiikkaa, jotka on tiivistetty viideksi strategiseksi päämääräksi. 2.1 Liikennejärjestelmässä vallitsee vastuullinen kulttuuri Liikenne on ihmiselle ja ympäristölle turvallinen 3
Vastuullisuus on aito, tinkimätön arvo liikenteen toimijoille Luomme hyvät edellytykset vastuullisille valinnoille Aikaansaamme merkittävän muutoksen liikennejärjestelmässä ja liikkumistottumuksissa Saavutamme sovitut turvallisuus- ja päästötavoitteet Trafi on johtava turvallisuus- ja ympäristöviranomainen liikennejärjestelmässä Liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena Saavutamme tavoitteet yhteistyöllä Roolimme on selkeä ja arvostettu 2.2 Trafilla on asiakaslähtöiset palvelut Trafin palvelut ovat kustannustehokkaita, edistyksellisiä ja asiakaslähtöisiä Asiakasryhmien tarpeet tunnistetaan, ymmärretään ja huomioidaan Viestimme asiakkaille avoimesti, selkeästi ja ajantasaisesti Helpotamme asiointia automatisoimalla palveluja Trafi on haluttu yhteistyö- ja sopimuskumppani Kaikki osapuolet hyötyvät yhteistyöstä Palveluidemme laatu täyttää yhteistyö- ja sopimuskumppanien odotukset 2.3 Trafi on vaikuttava kansallisilla, EU- ja kansainvälisillä foorumeilla Trafi on vahva vaikuttaja Sääntelytyön profiili on korkea Olemme luotettu ja asiantuntevaksi tunnustettu toimija Trafi on aktiivinen toimija hallinnonalalla ja liikennepolitiikassa Tilakuvaa ylläpidetään liikennejärjestelmän turvallisuus-, ympäristö- ja yhteiskunnallisista näkökulmista Vaikutamme liikennepoliittiseen keskusteluun ja linjauksiin Suunnittelemme toimenpiteet yhteistyössä ja ennakoivasti Suomen erityispiirteet ja yhteiskunnan tarpeet huomioidaan vaikuttamisessa Valmistelutyössä otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat Ymmärrämme liikennejärjestelmän toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset 4
Priorisoimme vaikuttamisen kohteet 2.4 Trafilla on motivoitunut ja osaava henkilöstö Työyhteisössä arvostetaan osaamista, yhteistyötä ja tuloksia Osaamista johdetaan selkeällä toimintamallilla Ennakoimme tulevia osaamistarpeita Luomme yksilöllisiä kehittymismahdollisuuksia ja tuemme henkilöstön liikkuvuutta Kehitämme ja otamme käyttöön uusia, joustavia työtapoja Palkitsemisjärjestelmämme on kilpailukykyinen Johtaminen on ammattimaista ja hyvinvointia tukevaa Johtaminen on työtehtävä ja siinä onnistumista arvioidaan Johtamiskulttuurimme, -työvälineemme ja -menettelymme ovat yhtenäisiä. Kehitämme johtamis- ja yhteistyötaitoja yhteistyössä ja aktiivisesti 2.5 Trafilla on kattava kuva liikennejärjestelmän tilasta Tilakuva perustuu korkeatasoiseen tietoon Tieto on laadukasta ja se on käytettävissä Keräämme tietoa määriteltyyn tarpeeseen Muodostamme realistisen tilakuvan edustavien tilastojen ja indikaattorien perusteella Tilakuva perustuu laadukkaaseen tiedon analyysiin Analyysitoiminta kattaa turvallisuus-, ympäristö- ja yhteiskunnalliset näkökulmat Hyödynnämme analyysitoiminnassa vertailutietoa ja indikaattoreita Tilakuvan perusteella valitaan vaikuttavat toimenpiteet Tilakuva mahdollistaa ennakoivan toiminnan Suunnittelemme toimenpiteet riskiperusteisesti Seuraamme toimenpiteiden vaikuttavuutta 3 Toimintojen kehittäminen Trafin toimintojen kehittäminen toteutetaan eri osa-alueiden kautta, jotka tukevat liikennepoliittisten ja strategisten päämäärien toteuttamista. 5
3.1 Valvonta Valvonnalla edistetään liikenteen turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä sekä vastuullista liikennekulttuuria varmistumalla liikennejärjestelmässä tapahtuvan toiminnan ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä suorituskykyvaatimusten täyttymisestä. Valvonnan painopistettä siirretään yksityiskohtaisista tarkastuksista auditointeihin ja arviointeihin mahdollisimman laajalti omavalvontaa käyttäen. Valvonnan painopisteen siirtyminen tulee heijastumaan lupakäytäntöihin. Tällä muutoksella haetaan valvonnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. 3.2 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on Trafin sekä sen kansallisten ja kansainvälisten sidos-, yhteistyö- ja asiakasryhmien välistä aktiivista ja tavoitteellista, vuorovaikutukseen perustuvaa toimintaa Trafin päämääriä tukevien ratkaisujen saavuttamiseksi. Vaikuttamisen päämäärä on, että Trafi saavuttaa asetetut tavoitteet liikennejärjestelmän turvallisuuden, ympäristöystävällisyyden ja palvelujen suhteen. Suomen tavoitteet ja erityispiirteet tulevat huomioon otetuksi päätöksenteossa ja Trafi on uskottava ja arvostettu toimija. 3.3 Turvallisuuden ja ympäristövaikutusten hallinta Turvallisuuden ja ympäristövaikutusten hallinta on jatkuvaa, kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista toimintaa määriteltyjen liikennejärjestelmän turvallisuus- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Se pitää sisällään menettelytavat ja toiminnat, jolla tunnistetut tavoitteet saavutetaan. Turvallisuuden ja ympäristövaikutusten hallinta perustuu Trafin tuottaman tilakuvan käyttämiseen suunnittelun, päätöksenteon ja vaikuttamisen perustana, eli liikennepolitiikan tiedonlähteenä. Trafi selvittää myös älyliikenteen palveluiden turvallisuus- ja ympäristövaikutuksia. 3.4 Tiedonhallinta ja palvelut Tiedonhallinta käsittää liikennejärjestelmään liittyvän tiedon keruun, käsittelyn ja hyödyntämisen sekä niihin liittyvät palvelut. Lisäksi järjestelmien ja toimintamallien ylläpito ja jatkuva kehittäminen ovat osa tiedonhallintaa. Tiedonhallinnalla luodaan pohja vastuulliselle liikennekulttuurille. Trafin tiedonhallinnan päämäärä on olla eurooppalainen edelläkävijä laadukkaiden liikenteen viranomaispalveluiden tarjoajana. Liikennejärjestelmän informaatiovirrat ja palvelut muodostavat eheän ja kattavan toiminnallisen kokonaisuuden, jossa tiedonhallinnan tavoitteena on edistää tietojen hyödynnettävyyttä yhteiskunnassa. Kumppanimallia hyödyntämällä tarjotaan asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita palveluita. Trafi on raportoinut suurista tietojärjestelmähankkeistaan saatujen TTSlaatimisohjeiden mukaisesti valtiovarainministeriön ylläpitämään hankeportaaliin. 6
3.5 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (TEAS) Trafin tutkimus- ja kehittämistoiminnan (tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja seurantatoiminta eli TEAS) tavoitteena on tukea Trafin asiantuntijoita viraston tavoitteiden saavuttamisessa, strategian toimeenpanossa sekä liikenteen turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamisessa. Tärkeää on lisätä liikenteessä toimijoiden vastuullisuutta sekä kehittää yritysten turvallisuuskulttuuria. Palvelujen laatua ja tuottavuutta parannetaan erityisesti tietoteknisillä ratkaisuilla. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla huolehditaan myös suomalaisesta liikenneturvallisuus- ja liikennejärjestelmäosaamisesta. Trafin tutkimus- ja kehittämistoiminta sisältää tieteellisten tutkimusten lisäksi erilaisia viraston toimintaa ja tavoitteita tukevia selvityksiä ja kehittämishankkeita. Tutkimustoiminta auttaa Trafin kantojen muodostamisessa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta: palvelee Trafin tehtäviä ja tavoitteita noudattelee hallinnonalan ja Trafin pitkän tähtäimen tavoitteita ja kehityssuuntia ylläpitää kansallista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä esimerkiksi tutkimusohjelmien avulla tukee alan tutkimusosaamisen säilymistä ja kehittymistä. 3.6 Asiakkuus Asiakkuudenhallinnalla johdetaan Trafin vuorovaikutustoimintaa siten, että toiminnan sujuvuus, vaikuttavuus sekä asiakkaiden palvelutaso varmistetaan. Asiakkuus kattaa Trafin sisäisen ja ulkoisen vuorovaikutuskentän sekä siinä tapahtuvan yhteistyön hallinnan. Asiakkuudet jaetaan asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Asiakkaita ovat yksityishenkilöt, liikennealan ammattilaiset ja organisaatiot, joilla on suora asiakassuhde Trafiin sekä välillisesti kaikki liikenteessä liikkujat ja matkustajat. Trafin sidosryhmiä ovat viranomaiset, kansainväliset liikennealan toimijat, Trafin sopimuskumppanit, infrastruktuurin haltijat, liikennealan kaupalliset toimijat, edunvalvonta-/ammattijärjestöt ja muut sidosryhmät. 3.7 Viestintä Viestinnän painopisteenä on Trafin strategisten päämäärien tukeminen ja viranomaisroolin vahvistaminen. Viestinnällä pyritään siihen, että Trafi tunnetaan johtavana liikenteen turvallisuus- ja ympäristöviranomaisena ja liikenteen viranomaispalvelujen tuottajana. Trafi haluaa myös olla vahva liikenteen turvallisuus- ja ympäristötiedottamisen osaaja. Viestinnän avulla vaikutetaan vastuullisen liikennekulttuurin edistämiseen. 3.8 Toimintaan kohdistuvat riskit Trafin riskienhallinta on järjestelmällistä ja se kattaa koko Trafin toiminnan. Trafi on tunnistanut suunnittelukaudella toimintaan kohdistuvat riskit sekä arvioinut nii- 7
den todennäköisyyksiä ja vaikutuksia. Merkittävimmiksi riskialueiksi Trafi on tunnistanut seuraavat neljä riskialuetta, joille määritetään hallintakeinot ja seurantavastuut: kansainvälinen vaikuttaminen resurssit tiedon laatu yliregulaatio 4 Resurssit 4.1 Henkilöstö Asiantuntijavirastossa korostuu henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Muutoksen ollessa jatkuva prosessi, on niin viraston kuin sen henkilöstönkin tehtäväkentän kehittyessä pystyttävä huolehtimaan siitä, että virastolla on käytössään tarvittavat henkiset resurssit näistä haasteista selviämiseksi. Virasto kehittää osaamisen johtamisen mallia siten, että virasto pystyy vastaamaan muuttuviin osaamistarpeisiin ja henkilöstön asiantuntemus säilyy ja kehittyy muuttuvan yhteiskunnan mukana. Trafi on strategiassaan asettanut päämääriä joilla huolehditaan henkilöstön osaamisesta, hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Trafissa pidetään esimiestyön laatua yhtenä tärkeimmistä henkilöstöön vaikuttavista tekijöistä. Trafi kouluttaa jatkuvasti esimiehiä, mittaa esimiestyössä onnistumisia ja kehittää toimintaansa henkilöstökyselyjen perusteella. Trafin henkilöstöstrategian päämääränä on vaikuttaa positiivisesti työnantajakilpailukykyyn ja työyhteisön energian ja ilon lisäämiseen. Henkilöstöstrategia perustuu neljään pääteemaan: osaaminen, motivaatio, johtaminen, palkitseminen. Strategian tavoitetila on, että Trafissa on tehtävistään innostunut ja työstään ylpeä yhteisö ja hyvä työnantajamaineemme on levinnyt omien joukkojemme kautta. 4.2 Alueellistaminen Liikenne- ja viestintäministeriö päätti 2. kesäkuuta 2009, että Liikenteen turvallisuusvirastosta sijoitetaan Rovaniemelle 40 henkilötyövuotta vuoden 2013 loppuun mennessä ja lisäksi 55 henkilötyövuotta vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi sijoitetaan Lappeenrantaan 20 henkilötyövuotta vuoden 2015 loppuun mennessä. Tehtävien siirtäminen Rovaniemelle käynnistettiin vuoden 2010 alussa, jolloin tehtävien mukana siirtyvät aloittivat Rovaniemen toimipisteessä. Ensimmäiset uudet trafilaiset aloittivat Rovaniemellä 15.2.2010. Tehtävien alueellistaminen on edennyt suunniteltua ripeämmin. Lokakuun alussa 2013 Rovaniemellä oli 70 vakituista ja 9 määräaikaista ja Lappeenrannassa 10 vakituista trafilaista. Suunnittelukauden ensimmäiselle vuodelle eli vuodelle 2015 asetettu yhteensä 95 henkilötyövuoden alueellistamistavoite Rovaniemelle ja 20 henkilötyövuoden tavoite Lappeenrantaan tullaan saavuttamaan. 8
4.3 Rahoitus 4.3.1 Maksustrategia Trafin menoista katetaan yli 60 prosenttia maksullisen toiminnan tuotoilla. Maksujen määrittämisestä säädetään Valtion maksuperustelaissa (21.2.1992/150) ja Valtion maksuperusteasetuksessa (6.3.1992/211). Maksujen määrittäminen oikealle tasolle on osa Trafin vuotuista taloussuunnittelua ja tavoitteiden asettamista. Julkisoikeudellisten suoritteiden maksut säädetään liikenne- ja viestintäministeriön antamalla maksuasetuksella. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden maksut virasto määrittää itse hinnastossaan. Julkisoikeudellisten suoritteiden maksu määritetään vastaamaan suoritteen tuottamisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (maksu vastaa tällöin omakustannusarvoa). Suoritteiden hinnoittelussa ei tehdä ristiinsubventointia vaan jokainen maksu kohdistuu ainoastaan ko. suoritteen tuottamisesta aiheutuviin suoriin ja välillisiin kustannuksiin. Kustannusvastaavuuksien keskiarvon tulee olla 4-5 vuoden aikajaksolla 100 %. Erityisestä syystä julkisoikeudellisen suoritteen maksu voi poiketa omakustannusarvosta (maksuperustelain 6 3 mom.). Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden maksu voidaan määrittää enintään 25 % omakustannusarvon ylittäväksi. Maksuasetuksessa määritetään myös ne suoritteet, jotka luovutetaan maksuttomasti. Tietojen luovutus toiselle valtion virastolle on maksutonta. Trafin tavoitteena on suoritelajien lukumäärän vähentäminen yhdistämällä nykyisiä suoritteita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. 4.3.2 Tuloskehitys Trafin toiminnasta on osa nettobudjetoitua (julkisoikeudellisten ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden maksuilla katettavaa maksullista toimintaa), osa budjettirahoitteista. Osa budjettirahoitteista toimintaa katetaan puolestaan veroluonteisilla maksuilla (lentoliikenteen valvontamaksu ja katsastustoiminnan maksu). Lentoliikenteen valvontamaksua esitetään pidettäväksi 1,20 eurossa/lentomatkustaja koko tarkasteluaikana. Samoin katsastustoiminnan maksun arvioidaan pysyvän ennallaan 2,90 eurossa/aloitettu katsastus. Oheisessa laskelmassa on esitetty Trafin kokonaistulojen ja -menojen kehitys vuosina 2013 2018 (luvut tuhansina euroina). Hintakehitystä laskettaessa on käytetty muuttujina seuraavia kustannustekijöitä. Suoritevolyymien muutos on vaikeasti arvioitavissa. Taloudellinen taantuma kohdistunee usean vuoden ajalle TTS-kaudella, mutta suoritevolyymien muutoksen ennakoiminen on tässä vaiheessa parhaimmillaankin spekulatiivista. Laskennan perusteeksi onkin otettu vuodelle 2014 budjetoidut volyymit. Jos ennustetut volyymit jäävät selvästi odotetusta, on maksujen korotus paikoitellen välttämätöntä. Alueellistamisen (Rovaniemen ja Lappeenrannan toimipisteet) vaikutukset kokonaismenoihin eivät enää juurikaan kohdistu TTS-kaudelle, koska vuonna 2015 Rovaniemellä ovat tavoitteen mukaiset 95 henkilötyövuotta ja Lappeenrannassa 20 9
henkilötyövuotta. Alueellistamiseen ei osoitettu erillistä budjettirahaa, mutta toimintamenomomentille osoitettu määräraha näyttää riittävän alueellistamisen loppuun vientiin. Kaudella 2010-2015 alueellistamiseen käytettäisiin noin 4,0 miljoonaa euroa. Henkilöstökustannukset kasvavat suunnitelmakaudella yhteensä noin 2 % vuodessa. Henkilöstökustannusten nousuun vaikuttavat virkaehtosopimuksen mukaiset korotukset ja viraston henkilöstöstrategian mukaisen rakennemuutoksen läpivieminen. Henkilötyövuosien määrä on TTS-kaudella 528 (ts. säilyy vuoden 2014 tasolla). Ajoneuvojen rekisteröinnin palvelukorvausten keskimääräinen kappalehinta laskee suunnitelmakaudella noin 6 prosenttia, mikä johtuu pääasiassa vaiheittaisesta siirtymisestä sähköiseen rekisteröintiin. Julkisen tiedon maksuttomuus Tiedonluovutuksesta on oletettu seuraavaa: Valtion viranomaisille luovutettavat tiedot muuttuvat maksuttomiksi vuodesta 2014 alkaen ja ovat vuositasolla 662 000 euroa (volyymien pysyminen nykyisellä tasolla on kuitenkin epävarmaa). Trafi tulee hyödyntämään edelleen palveluntuottajia tiedonluovuttamisessa kaupalliseen tarkoitukseen (mikäli tästä toimintamallista luovuttaisiin, se edellyttäisi 7 htv:n lisäystä tiedonluovutukseen). Trafi tulee avaamaan osia tietovarannoistaan ja tämän myötä tuotot vähenevät vuositasolla 0,4 M euroa. Trafi tulee avaamaan vuoden 2014 aikana ajoneuvoliikennerekisterin tietoja. Muiden liikennemuotojen osalta (esim. vesikulkuneuvorekisteri) tietoaineistoja on tarkoitus avata vuosien 2015-2016 aikana. Tietojen avaamiseen liittyvät muutosten järjestelmäkustannukset sisältyvät voimassa oleviin ICT-raameihin. IT-projekti- ja ylläpitosalkku on vuonna 2015 vielä 12 M euroa, mutta summan arvioidaan pienenevän tarkastelukauden loppuun mennessä 11 M euroon/vuosi. KIEKU-järjestelmään (talous- ja henkilöstöhallinto) siirtyminen tapahtuu tämän hetken tiedon mukaan 1.1.2016. Muutoksen kustannukset on otettu huomioon toimintamenoissa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida uuden järjestelmän tuottavan TTS-kaudella säästöjä missään muodossa. Liikenne- ja viestintäministeriön toimittamissa alustavissa kehyksissä esitettiin julkisen hallinnon atk-säästöjä Trafin vuosittaisiin toimintamenoihin TTSkaudelle 2 080 000 euroa. Kokonaissäästöt (vuosittain 3 390 000 euroa) kyettäneen toteuttamaan, mutta kohdistus määrärahakehyksiin on rahoituksen suhteen virheellinen, koska yli 60 % Trafin rahoituksesta tulee maksullisen toiminnan kautta. Budjettirahoitteiseen toimintaan voisi siten kohdistaa vain 1 356 000 euroa, joten kehyksiä on kasvatettava 724 000 eurolla/vuosi (ts. palautetaan liikaa tehtyä säästökohdistusta budjettirahoitukseen). Säästöt ovat toteutettavissa seuraavilla toimenpiteillä. Kehitystyössä tuntihinnat ovat jo laskeneet 20 30 % vanhojen toimittajien osalta. Uusien toimittajien hintataso on jo lähtökohtaisesti ollut kilpailukykyinen. Lisäksi tuottavuus näyttää kehittyneen erittäin nopeasti uuden toimintamallin vuoksi. Lisäksi Hansel on tehnyt edullisen käyttöpalvelusopimuksen (siirtyy Torille), joka laskee käyttöpalveluiden kustannuksia. Myös vanhan LTJympäristön alasajo poisti kustannuksia, jotka olivat päällekkäistä ATJ-ympäristön käyttöpalvelukustannusten kanssa. Vuotuiset tutkimusmenot on arvioitu koko TTS-kaudelle 2,0 M euroksi. 10
Muiden kulujen ennustetaan kasvavan TTS-kaudella keskimäärin 2 % vuodessa. Sähköisen asioinnin kasvu puolestaan vähentää painatus-, pankki- ja postikulujen kasvupaineita. Matkakulut on arvioitu vuosittain 2,0 miljoonaksi euroksi koko TTS-kaudella. Erityisesti kansainväliset velvoitteet ja aluetoimipisteiden toiminnat edellyttävät matkustamista, jota ei voi ainakaan merkittäviltä osiltaan korvata videoneuvotteluilla. Alv-tuottoja ei virastolla enää ole johtuen Uudenmaan veroviraston päätöksestä 21.5.2007 (päätös annettu AKElle). Alv-menot on arvioitu siten, että tuottojen ja kulujen rakenne säilyy ennallaan. Johtuen atk-säästöjen kohdentamisesta sekä tietovarantojen avaamisesta tarvittavat kehykset kasvata kaudella 2015-2018 vuosittain yhteensä 1 124 000 eurolla. TULOT JA MENOT VV. 2014-2018 (luvut 1 000 euroa) 2014 2015 2016 2017 2018 Tulot 88 359 85 538 86 215 86 819 86 451 Menot 135 930 137 742 138 319 138 923 138 555 Alijäämä -47 571-52 204-52 104-52 104-52 104 Määrärahakehys -47 571-51 080-50 980-50 980-50 980 Alv-tuotot 0 0 0 0 0 Alv-kulut 23 108 23 416 23 514 23 617 23 554 Suunnitelmakaudella tullaan arvioimaan, millä tavalla sähköisten palvelujen käyttöönotto vaikuttaa viraston tuottavuuteen. Joka tapauksessa viraston asema sähköisten palveluiden edelläkävijänä on ensi vaiheessa kuluja lisäävä tekijä, vaikka pitkällä tähtäimellä syntyy säästöjä ja toiminnan tehokkuutta. Kustannusten kehitystä tullaan vuosittain tarkentamaan tältä pohjalta. Tase-ennuste Trafin taseen arvioidaan pienenevän vuosina 2014 2018, koska tietojärjestelmiä rakennetaan vähemmän kuin on poistoja. Tase-ennuste on seuraava: TASE-ENNUSTE 2014 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 13 000 3 000 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 16 000 Vieras pääoma YHTEENSÄ 19 000 19 000 YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2015 11
(luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 11 000 3 000 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 14 000 Vieras pääoma YHTEENSÄ 17 000 17 000 YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2016 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 9 000 3 000 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 12 000 Vieras pääoma YHTEENSÄ 15 000 15 000 YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2017 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 7 000 3 000 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 10 000 Vieras pääoma YHTEENSÄ 13 000 13 000 YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2018 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 5 000 1 000 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 10 000 Vieras pääoma YHTEENSÄ 11 000 11 000 YHTEENSÄ 12