Tarvitaanko finanssikriisien torjumiseen uusia työkaluja? Rahoitusjärjestelmän makrovakauspolitiikka Kimmo Virolainen Studia Monetaria 6.3.2012 1
Pankkikriisit ovat toistuva ilmiö Pankkikriisissä olevat maat, osuus maailman BKT:stä 1930-luvun suuri lama Globaali finanssikriisi Osuus maista, prosenttia Ensimmäinen maailmansota Pohjoismaiden pankkikriisi USA:n pankkikriisi (S&L) Aasian ja Etelä- Amerikan maiden pankkikriisi Lähde: Reinhart Rogoff (2008), Banking Crises: An Equal Opportunity Menace, NBER Working Paper 14587 2
Talouden ylikuumenemis-romahdussykli Riskit toteutuvat Ylivelkaantuminen, liiallinen riskinotto, varallisuushintakuplat Syöksy Noususuhdanne vahvistuu Pitkä tasainen kehitys Kuoppa Uusi, pitkä tasainen kehitys, kun kokemukset muistetaan Toipuminen YLIKUUMENEMINEN FINANSSIKRIISI Aika 3
Finanssikriiseistä toivutaan hitaasti BKT Tuotannon aallonpohjan ajankohta keskimäärin Taantumat pl. finanssikriisit Finanssikriiseihin liittyneet taantumat Vaaka-akselilla aika vuosineljänneksinä alkaen tuotantohuipusta. Pystyakselilla havaintojen mediaani, indeksi: lähtöpiste = 100. Lähde: IMF World Economic Outlook, huhtikuu 2009. 4
Muuttunut finanssisektori Pankit ja muut finanssilaitokset tulleet aiempaa vaikeammiksi valvoa Kiihtyvä finanssi-innovointi tehnyt tuotteet entistä monimutkaisemmiksi Pankkien rakenteet tulleet monimutkaisemmiksi ja läpinäkymättömämmiksi Sääntelyn kiertäminen vienyt toimintaa perinteisen pankkisektorin ulkopuolelle nk. varjopankkisektoriin Riskit lisääntyneet merkittävästi Finanssisektori globaalistunut ja integroitunut, mikä lisännyt keskinäisiä riippuvuuksia Palkitsemisjärjestelmät kannustaneet lyhytnäköiseen riskinottoon Taloussuhdanteita kärjistävät tekijät yhä voimakkaampia Pankkien velkavivun kasvu ja yhä suurempi riippuvuus markkinaehtoisesta varainhankinnasta Pankkien taseiden arvostaminen markkinahintaan (käyvän arvon kirjanpito) sekä luottoluokitusten aiempaa laajempi käyttö 5
Kriisin seurauksena finanssisektoriin kohdistuu muutospaineita Sääntelyuudistukset kriisien todennäköisyyden ja kustannusten pienentämiseksi Finanssikriisi 2007 Valvonnan tehostaminen rahoitussektorin kollektiivisten riskien kattamiseksi eli nk. makrovakauden valvonta Vakausmaksut ja pankkiverot kriisien kustannusten kattamiseksi ja veronmaksajien taakan pienentämiseksi 6
Mitä makrovakausvalvonnalla ja -politiikalla tavoitellaan? Ryhdytty kiinnittämään kasvavaa huomiota finanssisektorin kollektiivisten riskien nk. systeemiriskien sääntelyyn ja valvontaan Perinteinen näkemys: rahoitusjärjestelmän kriisien ennalta ehkäisy ja kriisinsietokyvyn parantaminen Uudempi tulkinta: edellisen lisäksi myös rahoitusjärjestelmän taloussuhdanteita voimistavien piirteiden eli nk. myötäsyklisyyden vähentäminen 7
MAKROVALVONTA Kohteena koko rahoitusjärjestelmän vakaus ja kollektiiviset riskit, jotka voivat a) voimistua rahoituslaitosten keskinäisistä vastuista (tartuntavaikutukset) tai altistumisesta samoille riskeille Pankki B Pankki A Pankki C HÄIRIÖ HÄIRIÖ Pankki D MIKROVALVONTA Kohteena yksittäisen rahoituslaitoksen vakavaraisuus ja riskit HÄIRIÖ HÄIRIÖ Pankki A HÄIRIÖ Pankki A Pankki D HÄIRIÖ b) voimistaa taloussuhdanteita Pankki B Pankki C HÄIRIÖ - arvopaperien pakkomyyntien tai -varallisuushintojen luotonantoa kiihdyttävien / jarruttavien piirteiden takia 8
Makrovakauspolitiikan työkalut Miksi makrovakauspolitiikkaan tarvitaan uusia työkaluja? Keskuspankkien perinteinen työkalu, korko, on usein liian järeä ase makrovakausuhkien torjumiseen Monilla muillakin talouspolitiikan osa-alueilla edistetään samoja tavoitteita, mutta tarve luoda uusia täsmäaseita Makrovakauspolitiikan työkaluja ei lainsäädännössä vielä ole tunnustettu eikä toimivaltuuksia niiden käyttöön Tavoitteena ulottaa mikrovalvojan työkalupakin käyttö myös makrovakauden turvaamiseen 9
Esimerkkejä työkaluista 1) Vastasyklinen pääomapuskurivaade 2) Pankkiluottojen suuruutta rajoittava enimmäisluototusaste 3) Erityisvaatimukset systeemisesti merkittäville pankeille 10
Uudet Basel III vakavaraisuusvaatimukset Rajoituksettomat ensisij. omat varat Ensisijaiset omat varat Kaikki omat varat Nykyinen Basel II 2,0 4,0 8,0 Basel III - Minimivaatimus (2015) 4,5 6,0 8,0 - Kiinteä pääomapuskuri (2019) 2,5 Minimi + kiinteä puskuri 7,0 8,5 10,5 - Vastasyklinen pääomapuskuri 0-2,5 Basel III yhteensä (2019) 7,0-9,5 8,5-11,0 10,5-13,0 Tiukemmat kriteerit rajoituksettomille ensisijaisille omille varoille asteittain v:sta 2013 alkaen, täysimääräisesti voimaan 2018. 11
Pankkien vakavaraisuusvaatimusten myötäsyklisyys Riskimittarit ovat syklisiä: kun taloudessa menee hyvin, mittarit osoittavat riskien pienentyneen Pankkien vakavaraisuusvaade ilmaistaan omien varojen suhteena pankin riskipainotettuihin saamisiin Riskimittareiden aleneminen johtaa pienempiin riskipainotettuihin saamisiin ja parantuneeseen vakavaraisuussuhdelukuun Vakavaraisuussuhdeluvun paraneminen mahdollistaa aiempaa suuremman luotonannon Laskusuhdanteessa tapahtuu päinvastoin: riskimittarit nousevat ja pankkien luotonanto kiristyy 12
Vastasyklinen pääomapuskurivaatimus Suuruus 0 2,5% Aktivoidaan kun luottokannan kasvu poikkeaa merkittävästi trendistään; pääsääntöisesti puskuri on 0% Vastasyklistä puskurivaatimusta kasvatetaan Vastasyklinen puskurivaatimus poistetaan Noususuhdanne Riskipainotetut pääomavaatimukset pienenevät Laskusuhdanne Riskipainotetut pääomavaatimukset kasvavat Vastasyklinen puskuri Yleinen pääomapuskuri Rajoituksettomien omien varojen vähimmäismäärä Lähde: Euroopan keskuspankki. 13
40 30 20 10 0-10 -20-30 Vastasyklisen pääomapuskurin toimivuus Suomessa: esimerkkilaskelma Velka / BKT-suhteen trendipoikkeama (vasen asteikko) Vastasyklinen puskuri (oikea asteikko) % % 2 1 4 3 2 1 0-1 -2-3 -40 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009-4 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 14
Pankkiluottojen suuruutta rajoittava enimmäisluototusaste Luototusasteella (loan-to-value ratio, LTV) tarkoitetaan lainan osuutta rahoitettavan hankinnan markkinahinnasta Rajoitetta on sovellettu erityisesti pankkien asuntolainoihin Fiva on suositellut Suomessa toimivia pankkeja suhtautumaan pidättyvästi yli 90 % luototusasteisiin Nykyisen lainsäädännön puitteissa Fivalla ei ole valtuuksia antaa pankeille enimmäisluototusastetta koskevia sitovia määräyksiä Kyse on sekä asiakkaansuojasta että makrovakausnäkökulmasta Jälkimmäisen tavoitteena on hillitä kotitalouksien liiallista velkaantumista ja vaimentaa velkaantumisen ja asuntojen hintojen nousun toisiaan vahvistavaa haitallista kierrettä 15
Ensiasunnon ostoon otetut lainat, keskikoko ja lukumäärän jakauma luototusasteen mukaan Otantatutkimus henkilöasiakkaiden asuntoluotoista 8.-12.11.2010. Lähde: Finanssivalvonta. 16
Erityisvaatimukset systeemisesti merkittäville rahoituslaitoksille Suurten rahoituslaitosten ongelmista huomattavia negatiivisia kerrannaisvaikutuksia talouteen Erityinen tarve vahvistaa riskinkantokykyä sekä kehittää kriisinratkaisumenetelmiä siten, että veronmaksajien kustannuksia säästyy Baselin pankkivalvontakomitea luonut arviointimenetelmän, jossa 5 kriteeriä: maantieteellinen toiminta-alue, koko, linkittyneisyys, korvattavuus, rakenteiden monimutkaisuus Globaalisti systeemisesti merkittävät pankit (G-SIFIs): 29 pankkia, pohjoismaisista pankeista listalla Nordea Erityisvaatimukset: Korotettu vakavaraisuusvaatimus (1,0 2,5 %-yksikköä) Etukäteistoimet toiminnan uudelleenjärjestelyn tai alasajon helpottamiseksi: maiden välinen yhteistyö, varhaisen väliintulon valtuudet, pelastus- ja uudelleenjärjestelysuunnitelma eli nk. living will 17
Pankkisektorin yhteenlaskettu tase per BKT Kotimainen pankkitoiminta Ulkomaisten kontrolloima pankkitoiminta 900 % 800 % 700 % 600 % 500 % 400 % 300 % 200 % 100 % 0 % CY MT IE UK NL SE AT DK EU ES FR BE DE PT FI GR EE IT SI LV HU CZ BG PL LT SK RO Luvut sisältävät kussakin maassa toimivat kotimaiset pankit sekä ulkomaisten luottolaitosten tytäryhtiöt ja sivukonttorit. Lähteet: EKP, FDIC, IMF 18
Euroopan finanssivalvojien järjestelmä Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) IMF Makrovakausvalvonta Keskuspankkien pääjohtajat Komission edustaja Äänivaltaiset jäsenet EKP:n pää- ja varapääjohtaja ATC:n puheenjohtaja Hallintoneuvosto EBA:n, EIOPA:n ja ESMA:n puheenjohtajat ASC:n puheenjohtaja ja 2 varapuheenjoht. Äänioikeudettomat jäsenet Kansallisien valvojien edustajat EFC:n 1) puheenjohtaja Ohjauskomitea ATC 2) ASC 3) FSB 4) Sihteeristö Mikrovakausvalvonta Euroopan pankkiviranomainen (EBA) 1) Talous- ja rahoituskomitea 2) Neuvoa-antava tekninen komitea 3) Neuvoa-antava tieteellinen komitea 4) Vakausneuvosto Euroopan valvontaviranomaiset (ESA) Yhteiskomitea Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) 19
Finanssimarkkinoiden makrotaloudellisten vaikutusten sääntely ja valvonta Suomessa VM:n asettama työryhmä, tehtävänä on: 1) arvioida keinoja, joilla finanssimarkkinoilla syntyviä kokonaistaloudellisia riskejä voidaan nykyistä paremmin valvoa ja tarvittaessa rajoittaa (makrovakausvälineet); 2) arvioida hallinnollisia vaihtoehtoja tarvittavien makrovakausvälineiden käytön järjestämiseksi; 3) tehdä tarpeelliset lainsäädäntöehdotukset riittävän kansallisen makrovakauden valvontajärjestelmän luomiseksi Työryhmän määräaika vuoden 2012 loppu 20
Kiitos 21