HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO Renasys Go -laitteen käyttöohje henkilökunnalle

Jaana Meriläinen HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO Renasys Go -laitteen käyttöohje henkilökunnalle Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2012

KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 23.5.2012 Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyö Sairaanhoitaja AMK Jaana Meriläinen Nimeke HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO Renasys Go- laitteen käyttöohje henkilökunnalle Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa terveyskeskuksen henkilökunnan käyttöön kuvallinen käyttöohje haavan alipaineimuhoidon toteuttamisesta Renasys Go- laitteella. Työn tavoitteena on helpottaa hoitajan työskentelyä selkeän ohjeen avulla. Hoitotyössä tarvitaan selkeitä ohjeita uusien hoitomenetelmien- ja laitteiden käyttöönottamiseksi. Sairaanhoitajan ammatti edellyttää myös omien osaamistarpeiden jatkuvaa kehittämistä. Alipaineimuhoito on vielä suhteellisen uusi hoitomuoto, joka ei ole vielä kaikille tuttu. Käytössä ollut laitevalmistajan ohje alipaineimuhoitoon on koettu hankalana ja toiveena on ollut saada käyttöohje, jonka avulla alipaineimuhoidon toteuttaminen potilaalle onnistuisi entistä sujuvammin. Työ on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tuotoksena on konkreettinen tuote. Käyttöohjeen laatimista on ohjannut tuotekehitysprosessi. Tuotekehitysprosessin avulla kuvataan ohjeen suunnittelu ja toteutus sen eri vaiheissa. Opinnäytetyön lopputuotteena valmistuneessa käyttöohjeessa on kuvia sekä selostavaa tekstiä. Kuvat käyttöohjeeseen on otettu autenttisesta hoitotapahtumasta. Ohje on tuotettu sähköiseen muotoon, josta se myös on helposti saatavilla myös tulostuskappaleeksi. Käyttöohje on tehty tilanneen organisaation omaan käyttöön. Jatkotutkimuksena voisi selvittää kuvallisen käyttöohjeen merkitystä haavahoidon toteuttamisessa ja siitä miten sähköistä käyttöohjetta hyödynnetään perehdyttäessä uusiin hoitomenetelmiin ja niiden käyttöön. Asiasanat (avainsanat) haava, haavanhoito, haavan alipaineimuhoito Sivumäärä Kieli URN 17s. + liite 13s. Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Nurmeksen terveyskeskus Sirpa Luukkainen

DESCRIPTION Date of the bachelor s thesis 23.5.2012 Author(s) Degree programme and option Jaana Meriläinen Name of the bachelor s thesis Negative pressure wound therapy (NPWT) Instruction of Renasys Go device for health care personnel Degree Programme in Nursing, Nurse Abstract The purpose of this study is to produce illustrated instructions about negative pressure wound therapy (NPWT) with Renasys Go device for health center nursing personnel. The aim of the study is to ease nurses work with clear instructions. Simple instructions when using new treatment methods and devices are needed in health care. Nursing requires constant learning. Negative pressure wound therapy is a relative new treatment method and it is not very familiar to everyone. Existing instructions from the device manufacturer are slightly difficult. New simplier instructions would make wound therapy easier. This study is a functional study the goal of which is to create a real product. Product development process has directed the preparation of the instructions. The product development process is used to describe planning and implementation of the instructions in their various stages. The final product of this thesis will include pictures and descriptive text. The pictures for the instructions have been taken in authentic treatment situations. The instructions are also provided in en electronic format, which also makes it easier to create printed versions. The instructions are created for personal use for the organization which ordered it. Further research could be done about the effect of illustrated instructions on wound treatment and about how electronic instructions are used when familiarizing with new treatment methods and their use in practice. Subject headings, (keywords) wound, wound therapy, negative pressure wound therapy (NPWT) Pages Language URN 17 pages + app. 13p. Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Health center of Nurmes Sirpa Luukkainen

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO... 2 2.1 Alipaineimuhoidon vaikuttavuus... 2 2.2 Haavan hoito... 4 2.3 Haavakivun hoito ja arviointi... 5 3 RENASYS GO -ALIPAINEIMUHOITO... 5 4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE... 7 5 TUOTEKEHITYSPROSESSI... 8 5.1 Ongelmien ja kehitystarpeen tunnistaminen... 8 5.2 Ideavaihe... 9 5.3 Luonnosteluvaihe... 9 5.4 Tuotteen kehitys... 10 5.5 Tuotteen viimeistely... 12 6 EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS... 13 7 POHDINTA... 14 LÄHTEET... 16 LIITE 1 Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

1 JOHDANTO 1 Haavan alipaineimuhoito on uusi hoitomuoto, jota ensimmäisen kerran Suomessa on käytetty Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2004. (Jokinen ym. 2009, 2187). Tämän hoitomuodon tarkoituksena on nopeuttaa haavan paranemista erillisen sille tarkoitetun ohjausyksikön ja letkuston avulla. Haavan alipaineimuhoidosta tehdyt tutkimukset osoittavat, että alipaineimuhoidon avulla toteutettu hoito on yhtenä hoitomuotona vaikuttavuudeltaan vähintään yhtä hyvä ja toisinaan jopa parempi verrattuna muihin haavanhoitomenetelmiin. (Juutilainen ym. 2007, 3174.) Nurmeksen terveyskeskuksessa alipaineimuhoitoa on toteutettu vuodesta 2011 alkaen Smith & Nephewn Renasys Go -laitteella. Vielä toistaiseksi laitteen käyttö on ollut vähäistä, johtuen osin siitä, että hoitomuoto ei vielä ole niin tunnettu eikä hoitoa osata suositella riittävästi. On huomioitava, ettei alipaineimuhoito sovi kaikille potilaille. Myös alipaineimuhoidon toteuttaminen on ollut vierasta, ja selkeän ohjeen puuttuminen on hidastanut ja vaikeuttanut haavan hoitoa. Hoitomuotojen muuttuminen edellyttää myös sairaanhoitajalta oman osaamistarpeen jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä. Työni tarkoituksena onkin ollut tuoda lisää tietoa alipaineimuhoidosta ja myös helpottaa ja nopeuttaa hoitohenkilöstön työtä haavanhoidon toteuttamisessa alipaineimulaitteella. Tämän johdosta henkilökunnan toiveet huomioon ottaen olen laatinut kuvallisen ohjeen haavan alipaineimuhoidon toteuttamisesta Renasys Go -laitteella. Opinnäytetyö sisältää sekä teoriatietoa alipaineimuhoidosta, että kuvallisen ohjemateriaalin PowerPoint-esityksen muodossa. Ohjeen laatimiseksi olen kuvannut alipaineimuhoidon toteuttamisen aidossa tilanteessa. Kuvien ja kuvatekstien avulla selkeytetään hoidon eteneminen vaihe vaiheelta eteenpäin. Työ on toiminnallinen opinnäytetyö, jossa tuotekehitysprosessin eri vaiheiden avulla olen laatinut käyttöohjeen hyödyntämään ja palvelemaan terveyskeskuksen henkilöstöä alipaineimuhoidon tunnettavuuden lisäämiseksi ja haavanhoidon parhaan mahdollisimman lopputuloksen saavuttamiseksi.

2 HAAVAN ALIPAINEIMUHOITO 2 Haavan alipaineimuhoito soveltuu akuuttien ja kroonisten haavojen hoitoon. Alipaineimua on käytetty tosin dreenien muodossa jo 1940-luvulta lähtien. Tällä hetkellä laitevalmistajia on kaksi; Smith & Nephew sekä Kinetic Concepts, Inc. (KCI), joka myös on patentoinut menetelmän nimellä Vacuum Assisted Closure (VAC). Englantilainen yleisnimitys haavan alipaineimuhoidolle on Negative Pressure Wound Therapy (NPWT). Tässä hoitomenetelmässä haavapinnalle luodaan tasainen alipaine erityisen sille tarkoitetun haavasienen, ilmatiiviin kalvon ja imuletkuston sekä siihen kiinnitettävän erillisen ohjausyksikön avulla. (Juutilainen ym. 2007, 3169.) Haavasieni kytketään imuletkuston välityksellä ohjausyksikköön, jolla säädetään haavan pinnalla vallitsevaa alipainetta. Tavallisimmin käytetään 125 mmhg:n alipainetta, joko jatkuvana tai syklisenä. (Juutilainen & Niemi 2007, 984.) Alipaine vähentää haava-alueen kudosturvotusta sekä lisää verenvirtausta paikallisesti. Menetelmän avulla haavanpohja puhdistuu, mikä edistää haavan paranemista stimuloiden verisuonien uusiutumista sekä granulaatiokudoksen muodostumista. (Juutilainen ym. 2007, 3169.) Vasta viime vuosina on alettu ymmärtää, että haavan liiallinen kosteus ei ole hyväksi. Kroonisten haavojen eritteen on todettu sisältävän aineita, jotka hidastavat paranemista. Runsas haavaeritys voi lisätä myös ihon ärtymistä ja maseroitumista. (Juutilainen & Niemi 2007, 983.) 2.1 Alipaineimuhoidon vaikuttavuus Kirjallisuutta ja suomalaisia tutkimuksia alipaineimuhoidosta ei vielä ole käytettävissä johtuen siitä, että Suomessa alipaineimuhoito on vielä suhteellisen uusi hoitomuoto. Ensimmäisen kerran alipaineimuhoito on otettu käyttöön Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2004. (Jokinen ym. 2009, 2187). Myös ulkomaista tutkimustietoa aiheesta on vielä vähän. On kuitenkin todettu, että vaikuttavuus on ainakin yhtä hyvä, ellei jopa parempi, kuin muissa nykyaikaisissa haavahoidoissa. Tähän tulee kuitenkin vielä suhtautua pienellä varauksella vähäiseen tutkimustietoon perustuen. (Juutilainen ym. 2007, 3174.) Vuonna 2005 käynnistettiin HALO-eli hallittu ohjelma, joka julkaisee säännöllisesti uusia katsauksia ja suosituksia. Tämä ohjelma on tarkoitettu erikoissairaanhoidon eri

3 alueille toimimaan puolueettomasti ja arvioiden uusien menetelmien käyttöönottoa. HALO-ohjelma tarkoittaa terveydenhuollon menetelmien hallittua käyttöönottoa, jonka ohjelmien julkaisuista kerrotaan säännöllisesti Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen menetelmien arviointiyksikön Finohtan sivuilla sekä lääkärilehdissä. (Terveydenja hyvinvoinnin laitos 2009.) Ohjelmassa on annettu myös haavan alipaineimuhoidosta 3.2.2009 suositus, jonka mukaan alipaineimuhoito oikein toteutettuna ja osana muuta hoitoa on turvallista, kun taas vaikuttavuuden puolesta näyttö on vielä niukka. Hoidon aloitus ja seuranta on jätettävä haavan alipainehoitoon perehtyneelle yksikölle. (Finohta 2006.) Suomalaisessa näytönastekatsauksessa on tutkittu haavan alipaineimuhoitoa diabeetikon jalkahaavan hoidossa. Järjestelmällisessä katsauksessa löytyi 13 tutkimusta, joista neljässä oli käsitelty diabeetikon jalkahaavoja. Yhdysvaltalaisessa diabeetikon transmetatarsaaliamputaatiohaavaa (jalkateräamputaatio) käsitelleessä tutkimuksessa oli verrattu alipaineimuhoitoa nykyaikaiseen kosteaan haavan hoitoon ja todettiin, että alipaineimuhoitoryhmässä haavan paraneminen nopeutui, granulaatiokudoksen kasvu nopeutui ja myös täydellinen haavan paraneminen oli nopeampaa alipaineimuhoidolla toteutettuna. Tutkimuksessa oli mukana 162 potilasta. Toisessa yhdysvaltalaisessa 10 potilaan tutkimuksessa puolestaan eroa kostean haavahoidon ja alipaineimuhoidon välillä ei ollut. Turkkilaisessa 24 potilaan tutkimuksessa on todettu, että granulaatiokudoksen muodostuminen oli nopeampaa alipaineimuhoitoryhmässä. Katsauksen mukaan diabeetikon jalkahaavoissa alipaineimuhoito on vähintään yhtä tehokas ja jopa tehokkaampi verrattuna kosteaan haavanhoitoon. (Vaalasti 2007.) Haavan alipaineimuhoitoa suositellaan lähes kaikenlaisten akuuttien ja kroonisten haavojen paranemisen edistämiseen, kuten painehaavoille, diabeetikon jalkahaavoille, säärihaavoille, leikkaushaavoille sekä palovammoille. Hyviä kokemuksia on myös avomurtumien, laparotomiahaavojen (vatsaontelon avoimet haavat) sekä sternotomiahaavojen (rintalastan haavat) hoidossa. Hoidolla ei korvata kirurgista haavan revisiota, verenkiertoa parantavia toimenpiteitä eikä asianmukaista infektion hoitoa. (Juutilainen ym. 2007, 3170.)

2.2 Haavan hoito 4 Alipaineimuhoitoa toteutettaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, millainen ja missä paranemisen vaiheessa haava on. Paranemista arvioidaan tarkkailemalla haavan kudostyyppiä, mittaamalla haavan pituus, leveys, syvyys ja se mihin kudokseen haava ulottuu. Haavalta on tarkistettava mahdolliset siinä olevat onkalot ja taskut. Lisäksi tunnustellaan haavan lämpöä ja sitä onko haava terve vai punoittava. Kiinnitetään huomio haavalta tulevan eritteen määrään ja haavaeritteen väriin sekä siihen onko hajua ja millaista haju on. Haavasidoksissa huomioidaan niiden imukykyisyys, sopivuus sekä miellyttävyys. Kiinnitetään huomio myös haavaa ympäröivään ihon kuntoon. Kirjataan ja raportoidaan haavan senhetkinen tilanne. (Vakkuri 2012.) Kun potilas tulee sairaalaan, on tiedettävä ainakin haavan sijainti, koko ja kunto sekä miten haavaa on hoidettu ja kuka sitä on hoitanut. Oikean ja mahdollisimman tehokkaan hoidon löytymiseksi haavan etiologian selvittäminen on erityisen tärkeää. (Kinnunen 2007, 30) Onnistunut haavan hoito edellyttää hoitajalta aina tarkkoja tietoja haavasta, haavan sijainnista sekä erityisesti siitä, missä paranemisen vaiheessa haava on. Haavanhoidossa jokaisen hoitajan osuus on merkittävä, ja myös oikeanlainen kirjaaminen on osa onnistunutta haavanhoitoa. Haavaa tulee arvioida joka kerta sitä hoidettaessa. Kirjaamisessa tulee kertoa kaikki oleellinen haavan senhetkisestä tilanteesta, pelkkä haavasidosten vaihto ei kerro vielä haavasta mitään. Myös hoitotarvikkeiden valinta tehdään haavan erityksen ja paranemisen edistymisen mukaan, ja hoitoa voidaan muuttaa haavan eri paranemisvaiheissa. Haavaa ei voi hoitaa oikein, mikäli tiedot haavasta ovat puutteelliset. (Pehkonen 2012.) Haavojen hoito on suuri haaste terveydenhuoltohenkilökunnalle, mikä edellyttää moniammatillista yhteistyötä muiden tekijöiden ja sairauksien selvittämiseksi sekä niiden hoitamiseksi. Diabeteksen yleistyminen, väestön ikääntyminen sekä leikkaustoiminnan lisääntyminen vanhemman ja sairaamman väestön keskuudessa lisäävät myös haavahoitoja. (Juutilainen & Niemi 2007, 979.)

2.3 Haavakivun hoito ja arviointi 5 Paranemisvaiheessa olevalla haavalla kipu on osa normaalia paranemista, mutta kipu voi olla myös merkki infektiosta, mikäli se voimistuu tai muuttuu sykkiväksi. Liian tiukat sidokset tai kiristävät ompeleet aiheuttavat myös kipua. Haavan hoito voi aiheuttaa käsittelykipua mekaanisen puhdistuksen yhteydessä. (Hietanen ym. 2002, 96.) Potilaan kokemus kivusta on arvioinnin lähtökohta. Kipua voi kuvata sijainnin, voimakkuuden, laadun, ajankohdan sekä niiden tekijöiden mukaan, jotka lisäävät tai vähentävät kipua. Kivun sijainnin potilas voi näyttää tai kertoa sanallisesti. Potilasta voidaan pyytää kertomaan, missä tilanteissa ja milloin hän kokee kipua. Voimakkuuden määrittelyyn voidaan käyttää apuna kipumittaria. (Hietanen ym. 2002, 96-98.) Kivun hoito tapahtuu yhteistyössä potilaan, läheisten ja hoitohenkilökunnan kanssa. Kivunhoidon tarkoituksena lievityksen lisäksi on vähentää potilaan pelkoa ja ahdistusta sekä vähentää fysiologisia seuraamuksia kuten verenpaineen ja pulssin nousua. Nopealla ja tehokkaalla akuutin kivun hoidolla estetään kivun kroonistuminen. Potilaan tuntemuksia kuunnellaan ja keskustellaan kivun syistä sekä hoitomahdollisuuksista. Haavapotilaan kivunhoidolla vaikutetaan potilaan omaan tilanteeseen, jolloin tilanteenhallinnan tunne kasvaa ja koettu stressi vähenee. Hoidon onnistumiseen vaikuttaa niin potilaan, omaisten, mutta myös hoitohenkilökunnan asenteet ja ymmärrys kivun syistä ja merkityksestä. (Hietanen ym. 2002, 98 101.) 3 RENASYS GO -ALIPAINEIMUHOITO Renasys Go -alipaineimuhoito sopii kroonisille, akuuteille sekä traumaattisille haavoille (haavaumat, subakuutit ja auenneet haavat, ihokielekkeet ja ihosiirteet). Vastaaiheita hoidolle ovat mm. nekroottinen kudos ja panssarimainen kate, anastomoosikohdat (yhdysaukko suolen, suolenosien tai verisuonten välillä), haavan maligniteetti, tutkimattomat fistelit sekä paljaana olevat valtimot, verisuonet, elimet tai hermot (Smith & Nephew 2009, 12). Eduiksi laitteenvalmistaja katsookin alipaineimuhoidon soveltuvuuden monenlaisille haavoille, hoidon hellävaraisuuden ja helppokäyttöisyyden. Laitteen muistitoiminnon avulla voidaan seurata hoidon sujumista. (Smith & Nephew 2009, 12.)

6 Haavasidokset vaihdetaan 48 tunnin välein. Mikäli haavassa ei ole vuotoa tai saostumia, eikä potilas koe epämukavuutta, sidosten vaihtoväli voi olla 2 3 vuorokautta. Haavasidoksia vaihdettaessa on varmistettava, ettei haavapohjaan jää sideharson palasia. (Smith & Nephew 2009,12.) Hoidossa on noudatettava varovaisuutta potilailla, joilla on suurentunut verenvuotoriski. Mikäli haavassa havaitaan yhtäkkinen tai lisääntynyt verenvuoto tai haavassa on kipua, on hoito keskeytettävä. Haavaa on myös tarkkailtava säännöllisesti ja infektoituneen haavan sidokset voi joutua vaihtamaan useammin. Ennen hoidon aloitusta on peitettävä haava-alueen terävät reunat tai luunosat, sillä ne voivat vahingoittaa sisäelimiä tai verisuonia alipaineen vaikutuksesta. (Smith & Nephew 2009, 12.) Defibrilloitava potilas on irrotettava alipaineimuhoitolaitteesta ja tarvittaessa myös haavasidoksista, mikäli se olisi este defibrilloinnille. Laite ei ole myös yhteensopiva magneetti (MRI)- eikä tomografiakuvauksen (CT) aikana. Laitetta ei saa käyttää alueilla, joissa on räjähdysvaara (ylipainehappikammio) tai tiloissa joissa säilytetään helposti syttyviä anesteettisia seoksia. Alipaineimuhoidon tulisi olla Jatkuva- asetuksella koko hoidon ajan. Mikäli potilas joudutaan irrottamaan laitteista, letkut on suljettava sulkimella ja letkun päät on suojattava. Alipaineimuhoitolaite on irrotettava kylvyn tai suihkun ajaksi. Hoidossa suositellaan käytettäväksi pienintä mahdollista säiliökokoa. Suositeltu alipaineimu Renasys- hoitolaitteille on 40 80 mmhg. (Smith & Nephew 2009, 12.) Ennen hoidon aloitusta lääkäri arvioi potilaan ja haavan varmistuakseen alipaineimuhoidon sopivuudesta. Lääkäri arvioi myös, mikä on paras tapa käyttää järjestelmää haavan hoitamiseksi. Määräyksessä tulee näkyä haavan sijainti, koko ja tyyppi, haavansulkusetin tyyppi, alipaineimuasetukset, sidosten vaihtoväli ja mitä lisäsidoksia käytetään. (Smith & Nephew 2009, 12.)

7 4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE Idean tähän opinnäytetyöhön sain työskennellessäni Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän (thky) palveluksessa. Olen työskennellyt Nurmeksen terveyskeskuksen vuodeosastoilla (osastot 1 ja 2) sekä kotisairaanhoidossa. Vuodeosasto 1 on 24-paikkainen akuutti-, tarkkailu- sekä terminaalivaiheen hoitoa tarjoava yksikkö, jossa on kolme paikkaa sydänvalvontapotilaille ja kaksi paikkaa hemodialyysipotilaille. Vuodeosasto 2 on kuntouttavan/pitkäaikaissairaanhoidon 20-paikkainen osasto. (Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä 2012.) Terveyskeskuksen käytettävissä oleva alipaineimuhoitolaite on Smith & Nephewn valmistama Renasys Go, jonka käyttö on toistaiseksi vielä ollut vähäistä. Tämä voi johtua siitä, että alipaineimuhoito ei sovi kaikille haavoille. Haavan hoitokeinoa valittaessa myös suhteellisen vähäinen tieto alipaineimuhoidosta on mitä ilmeisimmin muodostunut esteeksi; hoitomuotoa ei uskalleta hyödyntää täysipainoisesti. Käytössä olevalle laitteelle ei myöskään ollut selkeää käyttöohjetta, vaan ohjeina käytettiin laitevalmistajien esitteistä koottua kansiota, jossa oli tietoa alipaineimuhoidon toteuttamisesta. Myös saatavilla oleva hoito-ohje oli monisivuinen, usealla kielellä painettu pienitekstinen painos, jota oli vaikea lukea. Vuodeosaston hoitohenkilökunta on toivonut alipaineimuhoitoon ohjetta, joka olisi helposti saatavilla ja olisi mahdollisimman selkeä. Työni tarkoituksena on tuottaa hoitohenkilökunnan käyttöön työtä helpottava ohjemateriaali Renasys Go - alipaineimuhoidosta, jota voi käyttää apuna haavan alipaineimuhoitoa toteutettaessa. Opinnäytetyön tavoitteena on samalla lisätä varmuutta alipaineimuhoidon toteuttamiseksi ohjeen avulla sekä nopeuttaa ja helpottaa hoitohenkilökunnan työtä haavanhoitoa toteutettaessa. Toiminnallisen opinnäytetyön lopullisena tuotoksena on aina konkreettinen tuote. Se voi olla kirja, ohjeistus, opastus, jonkin tapahtuman tai tilaisuuden suunnittelu tai toteutus tai molempia. Mietittäessä toteutustapaa on myös ajateltava, mikä tulee olemaan työn muoto, onko se sähköinen vai painotuote. (Airaksinen & Vilkka 2003,51-52.) Raportoinnin toiminnallisessa työssä on täytettävä tutkimustyön vaatimukset ja tekstissä on selvitettävä mitä tehdään, miten tehdään ja miksi tehdään. (Airaksinen &

Vilkka 2003,65). Toteuttamistapana työssäni on toiminnallinen opinnäytetyö, joka etenee tuotekehitysprosessin vaiheiden mukaan. 8 5 TUOTEKEHITYSPROSESSI Tuotteiden suunnittelu ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla jäsentyy tuotekehityksen perusvaiheiden mukaan. Lähtökohdasta riippuen määräytyy, mikä on prosessin pääpaino. Mikäli kyseessä on jo olemassa oleva päätös tuotteesta ja ominaisuuksista, pääpaino on valmistuksessa. Toimintaan liittyvissä ongelmissa tai tilanteissa, jotka vaativat kehittämistä, suunnittelu ja kehittäminen käynnistyvät vasta huolellisten selvitysten, analyysien ja innovaatioprosessin jälkeen. Tuotekehitysprosessi sisältää viisi eri vaihetta: ongelmien ja kehitystarpeen tunnistamisen, ideavaiheen, luonnosteluvaiheen, tuotteen kehittelyn sekä tuotteen viimeistelyn. (Jämsä & Manninen 2000,28.) 5.1 Ongelmien ja kehitystarpeen tunnistaminen Kun sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua halutaan kehittää, tietoa kerätään nykyisistä palveluista esimerkiksi asiakas- ja potilaskyselyin. Analysoimalla näitä tietoja osoitetaan palvelun kehittämistarpeet. Mikäli palvelu tai laatu ei vastaa tarkoitusta, tavoitteena ongelmalähtöisessä lähestymistavassa on palvelumuodon parantaminen. Tavoitteena voi myös olla uuden tuotteen, palvelutuotteen tai niiden yhdistelmän kehittäminen vastaamaan asiakaskunnan tarpeita. (Jämsä & Manninen 2000, 29 30.) Hoitohenkilökunnan työssä myös laitteiden käytön hallinta on potilaan hyvän hoidon onnistumiseksi merkittävässä asemassa. Kehittämistarpeeksi osastolla ilmeni selkeän käyttöohjeen puuttuminen alipaineimuhoitoa toteutettaessa, mikä vaikeutti potilaan hoitoa. Heidi Hirvonen (2008) on tutkinut haavanhoitotuotteiden dokumentaation käyttöä hoitotyössä. Tutkimus on tehty kolmen eri sairaalan hoitohenkilökunnalle ja yhden yliopistosairaalan neljälle osastonhoitajalle. Tutkimuksessa ilmeni, että sähköisen tuotedokumentaation käyttö ei ole kovin suosittua missään ikäryhmässä. Lähes kolmannekselle vastaajista oli yhdentekevää, kehitetäänkö sähköisiä resursseja vai ei, sillä he

9 joka tapauksessa olivat sitä mieltä, että he eivät käytä tämänlaatuiseen tiedonhakemiseen Internetiä. Hoitohenkilökunta haluaa tiedon nopeasti ja helposti joko kirjallisena käyttöohjeena tai suullisesti kollegalta. Käyttöohjeilta on toivottu selkeyttä, hyvää informaatiosisältöä, ohjeiden tiedon jäsentelyä ja kieliasun huomioimista. Eniten kannatusta ovat saaneet laminoidut pikaohjeet sekä julisteet. (Hirvonen 2008, 91.) 5.2 Ideavaihe Ideavaiheessa pyritään löytämään erilaisia ratkaisuja niihin ongelmiin, joita kehittämistarpeissa on noussut esiin. Mikäli kyseessä on tuotteen uudistaminen käyttötarkoituksia vastaavaksi, vaihe voi olla lyhyt. Kehittämistarpeet, joissa tätä vaihtoehtoa ei ole, voidaan menetelminä käyttää erilaisia lähestymis- ja työtapoja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisille soveltuva menetelmä on esimerkiksi aivoriihi. (Jämsä & Manninen 2000, 35.) Keskustellessani henkilökunnan kanssa toiveet kirjallisen ohjeen osalta olivat hyvin samantyylisiä kuin Hirvosen (2008) tutkimuksessa. Haluttiin helposti saatavilla olevaa, yksinkertaista ohjetta, joka olisi hoitotilanteessa myös nopea ottaa esille. Toivottiin, että dokumentaatio ohjeessa on mahdollisimman selkeä eikä vaadi asian etsimistä. Tällä hetkellä saatavilla oleva ohje on monisivuinen, pienitekstinen ohjekirja, jota on hankala lukea. Sähköisessä muodossa oleva ohje mahdollistaa tiedon saamisen ja välittymisen helposti. Tarvittaessa ohjemateriaalia voi myös muokata tai tulostaa kansioon. Mikäli katsotaan tarpeelliseksi saada sähköisen ohjeen lisäksi erillinen laminoitu ohje, se voidaan kuvankäsittelyohjelman avulla muokata sähköisessä muodossa olevasta ohjeesta. 5.3 Luonnosteluvaihe Sen jälkeen, kun on tehty päätös siitä, millainen tuote suunnitellaan ja valmistetaan, käynnistyy tuotteen luonnosteluvaihe. Tässä vaiheessa otetaan huomioon eri osaalueita, joiden avulla turvataan tuotteen laatu. Selvittämällä asiakasprofiili täsmennetään tuotteen hyödynsaajat. Myös tuottajien tarpeet ja näkemykset otetaan huomioon, jolloin tuotteen asiasisältö ja itse tuote vastaa tarkoitustaan. Toimintaympäristöön tutustuminen, haastattelut ja asiakastilanteiden havainnointi selkeyttävät toimintojen jäsentämisessä. Lääketieteellisten tutkimustulosten ja hoitokäytäntöjen tunteminen

sosiaali- ja terveysalan tuotteiden suunnittelussa ovat myös ratkaisevia. (Jämsä & Manninen 2000, 43-47.) 10 Jotta kehittämistarpeisiin osattaisiin vastata oikealla tavalla, tarvitaan teoriatietoa aiheesta. Käytin hakusanoja haava, haavanhoito, haavan alipaineimuhoito, ohjaus ja ohjaaminen joiden avulla hain tietoa opinnäytetyön sisältöön. Hyödynsin työssäni tutkimustietoa alipaineimuhoidosta, alan ammattijulkaisuja sekä laitevalmistajien esitteitä, jotta tiedot olisivat mahdollisimman ajantasaisia ja paikkansapitäviä. Lisäksi kuuntelin ja pyrin parhaani mukaan huomioimaan työni edetessä myös hoitohenkilökunnan toiveita ja ehdotuksia, jotta työni sisältö vastaisi mahdollisimman hyvin niitä odotuksia, joita sillä on ohjemateriaalia kohtaan. 5.4 Tuotteen kehitys Luonnosteluvaiheen ratkaisuvaihtoehtojen valinnan jälkeen tuotteen kehitys etenee tuotekohtaisia työmenetelmiä ja työvaiheita käyttäen. Informaation välittämisessä sisältö muodostuu tosiasioista, jotka kerrotaan täsmällisesti, ymmärrettävästi ja vastaanottajan tiedon tarve huomioiden. Tuotteille, jotka toimivat tiedon välittämisessä, yhteisenä ongelmana on asiasisällön valinta ja määrä. Myös tietojen vanhentuminen ja muuttumisen mahdollisuus on huomioitava. (Jämsä & Manninen 2000, 54.) Pohtiessani sitä, kuinka saan parhaan mahdollisen lopputuloksen työni kannalta, päädyin siihen, että kuvaamalla alipaineimuhoidon toteutuksen saisin parhaiten esitettyä ymmärrettävästi sen, miten hoito käytännössä tapahtuu alipaineimuhoitolaitteella. Työssä ei tule ilmi asiakkaan tunnistetietoja ja kuvia käytetään vain sähköisen ohjeen laatimiseen. Kuvasarjassa jokainen työvaihe kuvataan erikseen selityksineen. Nykyaikaisella tekniikalla myös kuvien ottaminen on vaivatonta ja nopeaa. Lisäksi kuvia voi ottaa yhdellä kerralla niin paljon, että niistä on helppo valita laadultaan parhaimmat, jotka olisivat sopivia kuvaamaan tehtyä hoitoa. Saatuani potilaalta kirjallisen luvan, sovin ajankohdan kuvaamiselle. Otin kuvia eri vaiheista yhteensä 74 kappaletta ja tarkistuksen tein aina kuvan oton jälkeen, että otetut kuvat olisivat mahdollisimman selkeitä. Valitsin kuvista 25 kappaletta, jotka eniten vastasivat ohjeen sisältöä. Viestin vastaanottaminen kuvan avulla ei vaadi yhtä paljon aktiivisuutta kuin sanallinen viesti ja sen sanoma voi aueta jo yhdellä silmäyksellä.

Kuvan aiheen on liityttävä juttuun, eikä se saa olla vain sivun täyte. (Juholin & Loiri 1998, 54.) 11 Valikoin työhöni kuvat, jotka parhaiten kuvasivat alipaineimuhoidon toteuttamista eri työvaiheissa. Poistin epäselvät kuvat ja myös kuvat, joilla ei ollut merkitystä itse aiheen kannalta. Ympäristön yksityiskohdat tai kuvat, joissa ei ole jotain viestiä tai lisäarvoa aiheelle, on harkittava rajaamista tai poistettava kokonaan (Juholin & Loiri 1998, 57). Kuvan tarkoitus on asioiden selvittäminen ja selittäminen asioilla, joita tekstissä käsitellään. Kuvan tehtävänä on myös jäsentää jutun kokonaisilme ja kuvan avulla juttu jaetaan osiin, millä helpotetaan kokonaisuuden hahmottamista. Kuva voi olla luonteeltaan aihetta täydentävä tai korostava, yksityiskohta tai pääasia. Viestin perille saaminen onnistuu parhaiten kuvan ja tekstin yhteisvaikutuksesta. (Juholin & Loiri 1998, 52-53.) Käyttöohjeeseen tuli kuvallinen ohje alipaineimuhoidon toteuttamisesta. Kuvaaminen tapahtui hoitotilanteessa, jossa käytiin läpi vaihe vaiheelta haavan alipaineimuhoito, ja kuviin on liitetty kuvatekstit haavan hoitamisesta sen eri vaiheissa. Tekstiosuudet on liitetty helpottamaan ymmärtämistä ja yhdistämään eri työvaiheet. Mielenkiinto aiheeseen herätetään otsikolla. Väliotsikoilla jaetaan teksti lukupaloihin ja kerrotaan asioista olennainen. Tällä tavoin lukijaa ohjataan eteenpäin tekstin loppuun saakka. Kuvia käytetään apuna tekstin tukemiseen ja täydentämiseen. Kuvituksen avulla lisätään ohjeen luettavuutta, kiinnostavuutta ja ymmärtämistä. (Heikkinen ym. 2002, 39 40.) Ohjeen tekstit on laitettu alipaineimuhoidon etenemisen mukaisessa järjestyksessä. Kirjoitin kuviin liittyvät ohjetekstit ja/ tai yläotsikot kuvaamaan alipaineimuhoidon vaiheita. Ohjetekstien suunnittelussa olen hyödyntänyt laitevalmistaja Smith & Nephewn haavansulkusetin käyttöohjetta. Otsikon tulee olla lyhyt ja ytimekäs, että sen voi lukea ja ymmärtää nopeasti. Alaotsikoiden avulla annetaan lukijalle vihje rakenteesta (Parker 1998). Otsikointina käytän kannessa Renasys Go -haavan alipaineimuhoito, kuvallinen ohje ja hoidon eri vaiheissa otsikko on alipaineimuhoito. Kuvis-

sa, joissa esitetään yksityiskohtia hoitoon liittyen, on otsikoina haavasidossetti, harsosidos ja haavadreeni. 12 Ohjeen sisältöä palvelee hyvä ulkoasu. Hyvän ohjeen lähtökohtana pidetään taittoa eli tekstin ja kuvien asettelua paperille. On muistettava, ettei kaikkea tarvitse sanoa yhdellä ohjeella, vaan ilmavalla taitolla lisätään ja parannetaan ymmärrettävyyttä sekä houkutellaan lukemaan. Ohjeen toimivuutta lisätään jakamalla se useaksi ohjeeksi. (Heikkinen ym. 2002, 53-55.) Ohjeessa kuvataan haavan alipaineimuhoidon toteutus eri vaiheineen Renasys Go - laitteella. Kuvien avulla osoitetaan työn eri vaiheet ja kuvien viereen liitetään kuvaan liittyvä ohjeteksti hoidon eri vaiheissa. Tekstissä asioiden esiintymisjärjestys kerrotaan tapahtumajärjestyksessä, jolloin asia etenee tiettyjen vaiheiden mukaan eteenpäin. Tapahtumajärjestyksen lisäksi myös selkeällä kappalejaolla lisätään ymmärrettävyyttä. (Heikkinen ym. 2002, 42-43.) Esiintymisjärjestys työssä tulee haavan alipaineimuhoidon toteuttamisesta vaihe vaiheelta. Näin työ etenee tapahtumajärjestyksen mukaisesti ja jonka avulla myös hoitohenkilökunta voi seurata hoitotoimenpiteitä sen eri vaiheissa ja suorittaa hoitoa sen mukaisesti. 5.5 Tuotteen viimeistely Kun tuote valmistuu, tuotteen viimeistelyvaiheessa hiotaan yksityiskohtia, laaditaan käyttö- tai toteutusohjeita sekä huoltotoimenpiteitä ja suunnitellaan päivittämistä. Tähän vaiheeseen sisältyy myös tuotteen jakelun suunnittelu ja markkinointi. (Jämsä & Manninen 2000, 81.) Esitin käyttöohjeen terveyskeskuksessa työskenteleville kolmelle sairaanhoitajalle, joiden avulla sain vielä hiottua ohjetta lopulliseen muotoonsa. Kuvissa haavadreenin asettaminen haavalle oli kohta, johon toivottiin selkeyttä enemmän. Pyysin myös arviointia ja suullista palautetta sisällöstä ja käyttöohjeen ymmärrettävyydestä hoitajien lisäksi kahdelta tuttavaltani, joille alipaineimuhoito ei ollut ennestään tuttua. Näiden

13 palautteiden perusteella käyttöohje katsottiin sekä sisällöltään, että ymmärrettävyydeltään käyttökelpoiseksi ohjeeksi. Hoitajilta saadun palautteen avulla muokkasin vielä kuvamateriaalia. Koska aiemmin ottamani kuvamateriaali ei ollut juuri siihen sopivaa, sovin vielä uuden kuvausajan potilaan kanssa, johon hän suostui. Otin kuvia lisää 28 kappaletta ja valikoin niistä sopivimmat ohjeen sisältöön. Näistä kuvista valitsin 4, jotka vaihdoin jo ottamieni haavadreenin asettamisesta kertovaan kohtaan. Tämän jälkeen muokkasin diojen tekstit kuviin sopivaksi ja muutin ohjeistuksen ajantasaiseksi. Osastonlääkäri tarkastaa tuotoksen asiasisällön ja oikeellisuuden sen valmistuttua. Käyttöohjeen valmistuttua ohje tulee Nurmeksen terveyskeskuksen käyttöön liitettäväksi terveyskeskuksen sisäiseen tietokantaan ja julkaistavaksi opinnäytetyön liitteenä. Valmis työ toimitetaan tilaajalle opinnäytetyön valmistuttua. Materiaalia voivat hyödyntää hoitohenkilökunnan lisäksi hoitoalan opiskelijat. 6 EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS Eettisten periaatteiden mukaan tutkimuksen kohdistuessa ihmisiin, on selvitettävä suostumuksen hankintatapa, millaista tietoa annetaan ja millaiset riskit osallistumisesta on. Aineistoa kerättäessä on otettava huomioon humaanin ja kunnioittavan kohtelun edellyttämät näkökohdat, anonyymius, korvauskysymykset, luottamuksellisuus ja aineiston asianmukainen talletus. (Hirsjärvi ym. 1997, 26-27.) Työhöni olen saanut kuvamateriaalia hoitotilanteesta alipaineimuhoidolla. Kuvaukseen valikoitui potilas, jolle alipaineimuhoitoa on toteutettu. Kysyin lupaa alipaineimuhoidon kuvaukseen potilaalta. Luvat saatuani hoidon toteuttaminen kuvattiin vaihe vaiheelta. Työn missään vaiheessa ei julkaista tai talleteta itselle potilaan tunnistetietoja eikä kuvia, joita työssä ei käytetä vaan työn valmistumisen jälkeen ne poistetaan. Potilaan luvalla ja suostumuksella kuvamateriaalia saa käyttää sekä opinnäytetyön tekemiseen että kuvamateriaalin tuottamiseen sähköiseen muotoon. Lupa on kirjallinen, ja siitä yksi osa jäi potilaalle ja yksi potilaan papereihin liitettäväksi terveyskeskuksen asiakasarkistoon. Luotettavuutta arvioitaessa on ohjeen suunnitteluun ja toteutukseen hyödynnetty laitevalmistajan esitteitä, teoriatietoa haavan alipaineimuhoidosta ja kuunneltu hoitajien

14 näkemyksiä. Valmisteluvaiheessa on opinnäytetyötä ja ohjetta lukeneet hoitajat, joiden mielipiteet huomioon ottaen on ohjeen sisältö muokattu tarkoitukseen sopivaksi, haavanhoidon toteuttamiseen alipaineimuhoitolaitteella. Kuvaaminen tapahtui autenttisesta hoitotapahtumasta, jolloin katson, että ohje noudattaa luotettavuudeltaan aitoa, todellista hoitotilannetta eikä sitä ole vääristelty. Sairaanhoitajan eettisten ohjeitten mukaan yhtenä sairaanhoitajan velvollisuutena on myös oman ammattitaidon kehittäminen. Sairaanhoitaja on oman alansa asiantuntija, joka syventää omaa ammatillista osaamistaan koulutusta kehittämällä. (Sairaanhoitajan eettiset ohjeet 1996.) Oma mielenkiintoni haavan alipaineimuhoitoa kohtaan sekä opinnäytetyön tekeminen aiheesta auttaa näin samalla myös minua itseäni kehittymään tulevassa ammatissani sairaanhoitajana 7 POHDINTA Kiinnostus aiheeseen sai alkunsa työssä ollessani. Keskustellessani osastolla ja miettiessäni aihetta tämän ohjeen laatiminen tuli esille. Työn tekeminen aiheesta on samalla myös perehdyttänyt itseäni laitteen käyttöön ja katsonkin tämän olevan hyödyksi valmistuessani sairaanhoitajaksi. Alipaineimuhoito on tulevaisuutta ja käytön lisääntyessä tätä opiskelun avulla tuomaa tietoa tarvitaan myös työelämään palatessa. Teoriatietoa hankkiessani aineiston hankkiminen oli vaikeaa, koska tutkimustietoa ei ole vielä paljoa saatavilla. Ammattijulkaisut ja laitevalmistajien esitteet olivat siis tärkeinä tiedonantajina työn valmiiksi saattamisessa. Terveydenhuollon toimintamallien muuttuessa teknologisten ratkaisujen ja niiden sovelluksien kehittäminen voi käynnistää tuotekehitysprosessin (Jämsä & Manninen 2000, 31). Uusien hoitomenetelmien tullessa osaksi työtä, on niihin osattava myös varautua. Hoitaminen ja hoidon sujuvuus uusilla laitteilla edellyttää myös työntekijöiden kouluttautumista ja tietojen päivittämistä ajantasaiseksi, että hoitaminen olisi potilasta tyydyttävää ja onnistunutta. Kartoittaessani opinnäytetyötäni varten työelämän käytännön kokemuksia ja mahdollisia osaamistarpeita haavanhoidossa olen saanut kokemukseen pohjautuvaa tietoa Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän palveluksessa toimivilta sairaanhoitajilta, jotka työskentelevät kotisairaanhoidossa ja vuodeosastolla. Sairaanhoitajat joutuvat työssään hoitamaan monia erityyppisiä haavoja, näin ollen olen otta-

15 nut huomioon erityisesti heidän esittämiään näkemyksiä ja toiveita opinnäytetyötäni valmistellessani. Olen myös keskustellut sairaanhoitajien kanssa opinnäytetyön etenemisestä ja vaiheista sekä ottanut palautetta vastaan työn edetessä, jonka avulla olen pystynyt suunnittelemaan ohjeistusmateriaalia alipaineimuhoidosta. Käytännönläheisyyttä työhön toi aidon hoitotapahtuman kuvaus, jonka avulla hoidon eri vaiheista tulee helpommin ymmärrettäviä. Opinnäytetyön suurin vaikeus on ollut itsenäinen työskentely. Mikäli opinnäytetyötä tekemässä olisi ollut useampia henkilöitä tai edes yksi lisäkseni uskoisin työstämisen olleen helpompaa. Motivaatio tekemiseen ei aina ollut kovin hyvä ja kun eteneminen oli hidasta, tai oli hetkiä jolloin et saanut mitään aikaan, parin avulla nämä vaiheet olisivat saattaneet onnistua paremmin. Yksin tekeminen vaatii itseltä kurinalaisuutta. Työssäni parhaat kannustajat minulle ovat olleet luokkakaverit ja ystävät, jotka ovat tukeneet, ohjanneet ja auttaneet eteenpäin. Myös ohjauksen merkitys on ollut tärkeä työn eteenpäin saattamiseksi. Toivon, että valmistettu ohjeistus on hyödyksi henkilökunnalle hoidon toteuttamisessa ja mahdollistaisi hoidon sujuvuuden entistä vaivattomammin. Alkuperäinen suunnitelma työn tekemiseksi oli yhteisen koulutustilanteen järjestäminen haavan alipaineimuhoidosta ja sen toteutuksesta. Työn tekemiseen aikaa oli kuitenkin niin vähän, että se ajanpuutteen vuoksi osoittautui mahdottomaksi. Olen kuitenkin tyytyväinen tuottamaani ohjeeseen, eikä mikään estä koulutustilaisuuden järjestämistä myöhemmin, jolloin ohjetta voi käyttää oppimisen tukimateriaalina. Yhtenä jatkotutkimuksena ehdottaisin selvittää kuvallisen käyttöohjeen merkitystä haavahoidon toteuttamisessa ja sitä miten sähköistä käyttöohjetta hyödynnetään perehdyttäessä uusiin hoitomenetelmiin ja niiden käyttöön.

16 LÄHTEET Airaksinen, Tiina & Vilkka, Hanna 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Finohta, 2006. WWW-dokumentti. http://finohta.stakes.fi/fi/halo/index.htm Luettu 29.2.12. Julkaistu 16.1.2008. Päivitetty 3.1.2012. Heikkinen, Helena, Tiainen, Sirkka & Torkkola, Sinikka 2002. Potilasohjeet ymmärrettäviksi. Opas potilasohjeiden tekijöille. Helsinki: Tammi. Hietanen, Helvi, Iivanainen, Ansa, Juutilainen, Vesa & Seppänen, Salla 2002. Haava. Porvoo: WSOY. Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Sirkka & Sajavaara, Paula, 1997. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Hirvonen, Heidi, 2008.Tuotedokumentaation rooli hoitotyössä ja sen kehittämismahdollisuudet: erityistarkastelussa haavanhoitotuotteet. Kieli- ja käännöstieteiden laitos. Käännöstiede (englanti). Tampereen yliopisto. Pro gradu -tutkielma. Jokinen, Janne J, Lohi, Jouni, Salo, Heikki, & Sipponen, Arto 2009. Haavanhoidon uusia ja vanhoja tuulia. Suomen Lääkärilehti 64(24), 2187 2193. Juholin, Elisa & Loiri, Pekka 1998. Huom! Visuaalisen viestinnän käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino OY. Juutilainen Vesa & Niemi, Tarja 2007. Uusia ajatuksia ja välineitä haavan hoitoon. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim123(8), 981-987. http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_wa R Juutilainen, Vesa, Kuukasjärvi, Pekka, Malmivaara, Antti & Vikatmaa, Pirkka 2007. Haavan alipaineimuhoidon vaikuttavuus ja turvallisuus. Suomen Lääkärilehti 62(36), 3169-3175 Jämsä, Kaisa & Manninen, Elsa 2000. Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: TAMMI. Kinnunen, Ulla-Mari, 2007. Rakenteinen tieto haavanhoidon kirjaamisessa. Sosiaalija terveydenhuollon tietohallinto. Terveyshallinnon ja talouden laitos. Kuopion Yliopisto. Pro gradu -tutkielma. Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä, Kotisivut. http://www. nurmes.fi/resource.phx/sivut/sivut-nurmes-valtimo-thky/index.htx. Luettu 20.2.2012. Parker, Roger C., 1998. Hyvältä näyttää, peruskäsikirja julkaisujen suunnittelemiseen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Pehkonen, Riitta, 2012. Keskustelu 4.3.2012. Hoitaja. Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä. Rauste-Von Wright, Maija-Liisa, Soini Tiina, & Von Wright, Johan, 2003. Oppiminen ja koulutus. Juva: WS Bookwell OY. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet 1996. http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajan_tyo_ja_hoitotyon/sairaanhoitajan_ty o/sairaanhoitajan_eettiset_ohjeet/ Luettu 20.2.12. Smith & Nephew, 2009. Negative Pressure Wound Therapy. Renasys EZ. Renasys GO. Haavansulkusetti, ohje. 17 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009. HALO- Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto. Finohta. Stakes.fi. Julkaistu 25.8.2006. Päivitetty 11.4.2012. Vaalasti, Annikki 2007. Alipaineimuhoito (vakuumiterapia) kroonisen haavan hoidossa. Näytönastekatsaus 28.2.2007. Käypä hoito. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/.../nak05926. Luettu12.01.2012. Ei Päivitystietoja Vakkuri, Eila, 2012. Perustietoa haavan paranemisesta ja haavanhoitotuotteista. Videovälitteinen koulutus. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipiiri 15.2.2012. Nurmeksen terveyskeskus.

LIITE 1(1). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

LIITE 1(2). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

LIITE 1(3). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

LIITE 1(4). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

LIITE 1(5). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

LIITE 1(6). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

LIITE 1(7). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

LIITE 1(8). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

LIITE 1(9). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

LIITE 1(10). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

LIITE 1(11). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

LIITE 1(12). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje

LIITE 1(13). Renasys Go -Haavan alipainemuhoidon kuvallinen ohje