YRITYSVASTUURAPORTTI 2015 Boreal Kasvinjalostus Oy
Sisällys 1. Boreal ja yritysvastuu... 2 1.2. Toimintaympäristö... 2 1.3. Vastuullista johtamista... 3 2. Sidosryhmät ja sidosryhmäyhteistyö... 3 2.2. Borealin jäsenyydet eri yhteistyöelimissä... 4 3. Yritysvastuun osa-alueet... 5 3.1. Taloudellinen vastuu... 5 3.1.1. Talouden tunnuslukuja... 5 3.2. Yhteiskuntavastuu... 6 3.3. Henkilöstövastuu... 7 3.3.1. Henkilöstön tunnusluvut... 7 3.4. Ympäristövastuu... 7 1
1. Boreal ja yritysvastuu Vastuullisuus on keskeinen osa nykyaikaista ruoantuotantoa. Kasvinjalostuksella puolestaan on erittäin tärkeä rooli ruoantuotannossa niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin sen avulla parannetaan viljelyn edellytyksiä kestävällä tavalla. Toimintamme on kansainvälistä, mutta työllämme on erityisen merkittävä rooli kotimaisessa elintarvikeketjussa. Työmme lähtökohtana on asiakkaidemme; viljelijöiden ja sadon käyttäjien tarpeet. Tehtävänämme ainoana kotimaisena kasvinjalostusyrityksenä on huolehtia oloihimme soveltuvien lajikkeiden kehittämisestä. Tuotteemme, pohjoisiin oloihin soveltuvat lajikkeet, ovat kotimaisen kasvintuotannon edellytys. Edistämme toiminnallamme ja lajikkeillamme luonnonvarojen kestävää käyttöä. Toiminnassamme huomioimme ympäröivän yhteiskunnan ja ympäristön. Henkilöstöllemme tarjoamme turvallisen, terveellisen, tasa-arvoisen ja kannustavan työympäristön, jota olemme sitoutuneet kehittämään. Borealin vastuullinen liiketoiminta rakentuu asiakaslähtöisyydestä, hyvinvoivasta ja osaavasta henkilöstöstä ja työstä suomalaisen elintarviketuotannon hyödyksi liiketoiminnan talous- ja ympäristövastuu huomioiden. Boreal Kasvinjalostus Oy on ollut osa kotimaista elintarvikeketjua jo yli 20 vuoden ajan. Jalostamme ja markkinoimme peltokasvilajikkeita pohjoisissa oloissa toimiville ammattiviljelijöille. Jalostusohjelmissamme ovat mukana tärkeimmät Suomessa viljeltävät peltokasvilajit; viljat, öljy- ja nurmikasvit sekä herne ja härkäpapu. Olemme oman alamme markkinajohtaja Suomessa. Borealin noin 70:llä markkinoilla olevalla lajikkeella viljellään kaksi kolmasosaa Suomen pelloista. Kotimaan markkinoilla toimimisen lisäksi Borealin tavoitteena on vientiliiketoiminnan kehittäminen erityisesti Suomen lähialueilla. 1.2. Toimintaympäristö Maataloussektorilla tapahtuu jatkuvia muutoksia niin kansallisella kuin globaalilla tasolla. Väestönkasvu ja elintason nousu lisäävät voimakkaasti ruoan kulutusta. Globaalille ruoantuotannolle asettaa kuitenkin haasteita ilmastonmuutos ja sen aiheuttama kuivuus, jonka vuoksi laajoja viljelyalueita poistuu käytöstä. Suomessa ilmasto lämpenee ja kasvukausi pitenee, mikä mahdollistaa hieman myöhäisempien lajikkeiden viljelyn. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta myös sään ääriolosuhteet, samoin kuin kasvitaudit ja tuholaiset yleistyvät. Talvehtimisolojen ennustetaan muuttuvan nykyistä haastavammiksi lähivuosikymmenien ajaksi, ennen kuin leudontuminen etenee. Kansallisella tasolla kasvintuotannon perusrakenne on säilynyt pitkälti muuttumattomana 2010-luvun aikana, eikä kokonaisviljelyalaan odoteta lyhyellä aikavälillä merkittäviä muutoksia. Tilojen rakennemuutos kuitenkin etenee tilojen määrä vähenee, mutta tilakoko jatkaa kasvuaan. Rakennemuutosta tapahtuu myös maatalouskaupassa, mikä lisää kilpailua lajikemarkkinoilla. Kansainvälisellä tasolla kasvinjalostuksen keskittyminen jatkuu ja erilaisia liittoutumia ja yhteistyömalleja syntyy. Suomen kaltaisissa viljelyn äärioloissa paikallisen kasvinjalostuksen ja aktiivisen yhteistyön merkitys suomalaisten viljelijöiden ja teollisuusyhteistyökumppaneiden kanssa korostuu. Toimintaympäristöä ravisuttelee etenkin lyhyen aikavälin tarkastelussa markkinat, jotka voivat heilahdella voimakkaasti esimerkiksi hankalista sääolosuhteista tai äkillisistä poliittisista tekijöistä johtuvien muutosten seurauksena. Etenkin viljamarkkinoilla on tapahtunut voimakkaita muutoksia viime vuosien aikana; yleisen talouskasvun heikkous on voimistanut hintasuhteiden muutosten merkitystä. Vaikka vaikutukset tasoittunevat skenaarioiden mukaan tulevan vuosikymmenen aikana, kamppailee kotimainen maataloustuotanto parhaillaan merkittävien kannattavuushaasteiden kanssa. Haasteet heijastuvat suoraan lajike- ja siemenmarkkinoihin ja sen myötä Borealin liiketoimintaan. 2
1.3. Vastuullista johtamista Yritysvastuuta johdetaan Borealin yleisten hallintoperiaatteiden mukaisesti hyviä hallintotapoja noudattaen. Liiketoiminnan johtamisessa huomioidaan markkinoilla, sidosryhmissä ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Yritysvastuutyömme on osa päivittäistä työtä ja johtamista, jonka perusta on johdettu yrityksen strategiasta. Arvomme kumppanuus, kehittyminen ja menestyminen - ohjaavat johtamista ja jokapäiväistä toimintaa niin sisäisesti kuin suhteessa asiakkaisiimme ja muihin sidosryhmiimme. Kehitämme jatkuvasti liiketoimintaamme vastataksemme yhä täsmällisemmin asiakkaittemme tarpeisiin, samalla kehittäen prosessejamme. Tässä kehitystyössä riskienhallinta ja johtaminen ovat keskeisessä roolissa. Liiketoimintaan liittyviä mahdollisia riskejä arvioidaan säännöllisesti. Tunnistettuihin riskeihin tartutaan toteuttamalla toimenpiteitä, joilla voidaan kehittää koko yrityksen toimintaa sekä parannetaan turvallisuuden ja riskienhallinnan tasoa. Boreal Kasvinjalostus Oy on osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lakeja ja yhtiön yhtiöjärjestystä. Vastuu yhtiön hallinnosta ja toiminnasta ovat hallintoelimillä, joita ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Borealin hallitus on vahvistanut toimintaperiaatteet (Code of Conduct), joiden mukaan noudatamme voimassa olevia lakeja ja määräyksiä, harjoitamme liiketoimintaamme rehellisesti ja eettisesti, suoritamme hankinnat taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti vapaassa kilpailutilanteessa. 2. Sidosryhmät ja sidosryhmäyhteistyö Eri sidosryhmien odotusten huomioiminen on vastuullisen toimintamme ydin ja liiketoimintamme perusta. Pyrimme yhteistyössä avoimeen ja tavoitteelliseen kehittämiseen. Sidosryhmiämme ovat kaikki ne tahot, joiden kanssa olemme vuorovaikutuksessa ja joiden toimintaan yhteistyömme vaikuttaa. Borealin tärkeimmät ulkoiset sidosryhmät ovat siemenkaupan yritykset, viljelijät, satoa käyttävä teollisuus, yhtiön omistajat, alaan liittyvät tutkimuslaitokset, oppilaitokset, viranomaiset sekä Huoltovarmuuskeskus ja media. Käymme sidosryhmiemme kanssa aktiivista vuoropuhelua eri osa-alueilla yhä kilpailukykyisempien lajikkeiden ja myös toimintamme kehittämiseksi. Borealin asiakkaiden eli siemenkaupan yritysten, viljelijöiden sekä satoa käyttävän teollisuuden kanssa keskustelu on erityisen tärkeää asiakastarpeiden tunnistamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Yhteistyö yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa on erittäin tiivistä; alan tutkimuslaitosten kanssa tehdään hyvin monimuotoista yhteistyötä alkaen pienemmistä projekteista mittaviin kehityshankkeisiin. Oppilaitosyhteistyötä on kehitetty entisestään. Yhteistyö alan keskeisten hallintoviranomaisten kanssa on tiivistä. Borealin viestintä on ennakoivaa, rehellistä ja avointa. Tärkeimpiä tiedotuskanavia ovat verkkosivut, oma tiedotuslehti sekä alan lehdistö. 3
2.1. Vuorovaikutus ja välineet sidosryhmien kanssa vuonna 2015. Sidosryhmä Vuorovaikutus ja välineet 2015 Asiakkaat - teollisuus - siemenkaupan yritykset - viljelijät suorat asiakaskontaktit, yhteiset kehitysprojektit, sidosryhmäviestintä, verkkosivut, tapahtumat, tiedotuslehti, viljelijätilaisuudet, viljelijätapaamiset, myynnin tukitoimet, esim. koulutustilaisuudet ja myynnin tukimateriaalit, mediaviestintä Yhteistyökumppanit toimialalla, tutkimuksessa ja alihankinnassa (ks. Borealin jäsenyydet yhteistyöelimissä) Omistajat, poliittiset päättäjät ja viranomaiset Oppilaitosyhteistyö Media Henkilöstö Suorat kontaktit, kehitysprojektit, tapaamiset Tapaamiset, yhtiökokous, hallitustyöskentely, verkkosivut, vuosikertomus ja yritysvastuuraportti, suorat kontaktit Opiskelijavierailut, asiantuntijaluennot, opintomateriaalit Verkkosivut, mediatiedotteet, asiantuntijahaastattelut ja artikkelit, suorat kontaktit Aktiivinen vuoropuhelu, henkilöstöinfot, kehityskeskustelut, intranet, yhteistyöryhmä, henkilöstökyselyt, työhyvinvointikysely 2.2. Borealin jäsenyydet eri yhteistyöelimissä Edistääksemme kasvinjalostusta ja siemenmarkkinoiden toimivuutta vaikutamme seuraavissa kansallisesti sekä Euroopan tasolla alan yhteistyöelimissä: Siemenkauppiaitten Yhdistys ry (SKY)* Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry EUCARPIA European Association for Research on Plant breeding Kasvinsuojeluseura ry Suomen Viljateknikkojen Seura ry Pro Ruis ry Suomen Maataloustieteellinen Seura ry Suomen Nurmiyhdistys ry Maataloustoimittajat ry Suomalaisen Työn Liitto Veronmaksajien Keskusliitto ry Palvelualojen Työnantajat PALTA ry Elinkeinoelämän Keskusliitto Suomen kaurayhdistys ry * SKY:n jäsenyyden kautta Boreal välillisesti jäsenenä seuraavissa organisaatioissa: European Seed Association (ESA) ja International Seed Federation (ISF). ESAssa jalostusjohtaja Merja Veteläisellä aktiivinen työryhmäjäsenyys. 4
3. Yritysvastuun osa-alueet Yritysvastuun jaamme neljään osa-alueeseen: taloudellinen vastuu, yhteiskunnallinen vastuu, henkilöstövastuu ja ympäristövastuu. Kunkin yritysvastuun osa-alue koostuu eri tekijöistä, joiden merkitystä tullaan jatkossa arvioimaan niin sisäisesti kuin sidosryhmien näkökulmasta. Arvioista muodostetaan olennaisuusmatriisi, jonka kehitystä tullaan yritysvastuutyön osana seuraamaan. Jatkossa päivitettävä olennaisuusmatriisi ja analyysi toimivat pohjana, jonka perusteella määrittelemme ne keskeiset toimenpiteet, joihin yritysvastuutyössä panostamme. 3.1. Taloudellinen vastuu Borealin tavoitteena on toimia ja kasvaa kannattavasti. Päättyneellä tilikaudella liikevaihto kasvoi yli 6 % ollen 10,6 milj.. Yhtiön osakkeen omistajille syntyy taloudellista tuottoa osinkoina sekä yhtiön arvon nousun kautta. Suurempi lisäarvo omistajille ja koko yhteiskunnalle syntyy kuitenkin kehitettyjen lajikkeiden tuottaman arvon kautta. Talouden ja liiketoiminnan riskejä sekä kehittämismahdollisuuksia tunnistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Arvioiden perusteella päivitetään riskienhallintasuunnitelmaa myös talouden näkökulmasta, joka varmistaa toiminnan häiriöttömyyden ja keskeytymättömyyden sekä tukee johdon strategiatyötä ja jatkuvuuden hallintaa. 3.1.1. Talouden tunnuslukuja 3.1.1.1. Rahavirrat Asiakkaat Liikevaihto 10 375 984 Liiketoiminnan muut tuotot 288 394 Yhteensä 10 664 378 Tavaroiden ja Materiaali- ja palveluostot 4 770 980 palveluiden toimittajat Liiketoiminnan muut kulut 1 243 262 Yhteensä 6 014 242 Henkilöstö Henkilöstökulut 3 655 699 Julkinen sektori Verot 48 152 Osakkeenomistajat Omistajille maksetut osingot 230 681 Yhtiön oman toiminnan kehittämiseen jääneet varat 715 604 Investoinnit 1 696 146 5
3.1.1.2. Verojalanjälki Verojalanjälki antaa kuvan toiminnan kokonaisverokuormasta eli kuinka paljon yrityksen toiminnasta kertyy yhteiskunnalle verotuloja. Boreal maksaa kaikki verot Suomeen. Borealin verojalanjälki oli vuonna 2015 2 750 t (2014: 2 852 t ). Boreal verojalanjälki 2015 t Tuloverot 48 Työnantajamaksu t 604 Ennakonpidätyks et 783 Kiinteistö, vakuutus, auto ja ajoneuvoverot 34 Arvonlisäverot 1282 3.2. Yhteiskuntavastuu Kasvinjalostuksella on sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti keskeinen merkitys ruoantuotannossa. Globaaleja haasteita ovat väestönkasvu ja ruokaturva, ihmisjoukkojen siirtyminen alueilta toiselle, niiden keskittyminen sekä ilmastonmuutos. Suomen kaltaisten pohjoisten alueiden rooli tulee ruoantuottajina kasvamaan. Paikallisella kasvinjalostuksella on kiistaton vaikutuksensa siihen, että viljelyä voidaan ylipäätään harjoittaa pohjoisissa oloissamme tarvitaan näihin olosuhteisiin soveltuvia, viljelyvarmoja lajikkeita. Borealin tavoitteena on parantaa viljelyn edellytyksiä ja koko suomalaisen elintarvikeketjun kannattavuutta uusien, lisäarvoa tuottavia lajikkeiden kautta. Jalostusohjelmissamme on kattavasti mukana elintarviketuotannollemme tärkeät kasvilajit, jotta laadukkaan, kotimaisen raaka-aineen saatavuus olisi turvattu. Laadukkaalla raaka-aineella ja sen tasaisella saatavuudella on ratkaiseva merkitys elintarviketeollisuuden prosesseissa, niiden tehokkuudessa ja saannoissa sekä lopputuotteiden laadussa. Tulevaisuuden lajiketarpeiden ennakointi on haastavaa ja erilaisia tarpeita varten on ylläpidettävä mahdollisimman monipuolista geeniainesta. Boreal on mukana säilyttämässä geenivarojen saatavuutta tuleville sukupolville niin viljelijöiden, jalostuksen kuin tutkimuksenkin tarpeisiin; geenipankkitoiminnassa olemme tunnistamassa ja säilyttämässä geenivaroja. Borealin yhtenä tehtävänä on turvata suomalaisen elintarvikehuollon kilpailukykyä varmistamalla jalostusaineistojen omistus ja pohjoisten olojen lajikejalostus eli kansallisen huoltovarmuuden kannalta merkittävien lajien lajikejalostuksen säilyminen Suomessa. 6
3.3. Henkilöstövastuu Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö on menestyksemme avain. Boreal kannustaa työntekijöitä osaamisensa kehittämiseen tarjoamalla mahdollisuuksia koulutuksiin niin ryhmä- kuin yksilötasolla. Sähköistä koulutustarjontaa on hyödynnetty aiempaa enemmän sähköisten välineiden ja kanavien kehittyessä. Kehityskeskustelut käydään vuosittain jokaisen työntekijän kanssa ja sen yhteydessä määritellään myös koulutustarpeet. Viime vuonna palkallisesta työajasta koulutukseen käytettiin keskimäärin 2,4 työpv/htv (2014: 3,5 työpv/htv) Henkilöstön työnhyvinvointia kartoitetaan säännöllisesti joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä. Sen tavoitteena on selvittää työyhteisön vahvuudet ja toisaalta selkeimmät työhyvinvoinnin kehittämiskohteet. Kyselyssä kehittämiskohteiksi nousseita asioita ja asiakokonaisuuksia käsitellään esimiesten ja koko henkilöstön kanssa. Kehittämiskohteiden osalta määritellään tavoitteet ja toimenpiteet. Työhyvinvointikysely toteutettiin syksyllä 2015 yhteistyössä Keskinäinen työeläkeyhtiö Elon kanssa. Hyvinvoiva henkilöstö ja vakaat työsuhteet ovat erittäin tärkeitä Borealin liiketoiminnalle ja siksi yrityksessä panostetaan erityisesti ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon, johon sisältyy työhöntulotarkastus ja kolmen vuoden välein tehtävä terveystarkastus. Lisäksi henkilökunnan työkykyä ylläpitävää toimintaa on lisätty tukemalla muun muassa seteleillä henkilökunnan liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Hyvä ja vastuullinen esimiestyö on keskeisessä roolissa tasa-arvoisen, motivoituneen ja kannustavan työilmapiirin luonnissa. Esimiehiä koulutetaan tehtäviinsä säännöllisesti ja toiminta on arvojen pohjalta laadittujen pelisääntöjen mukaista. Säännöllisesti päivitettävä tasa-arvosuunnitelma ja kannustava palkkausjärjestelmä varmistavat, ettei Borealilla tapahdu sukupuoleen liittyvää syrjintää. 3.3.1. Henkilöstön tunnusluvut Tilikaudella 2015 henkilövuosien määrä Borealilla oli 72,2 (2014:71,3). Henkilöstön lukumäärä oli 72, joista 68 oli vakituisia. Henkilöstöstä pääosa tekee työtä tuotekehityksessä 77 %, markkinoinnissa ja tuotannossa 13 % ja hallinnossa 10 %. Ruuhkahuippujen tasoittamiseksi ja runsaiden ylitöiden välttämiseksi käytetään vuokratyövoimaa tilikaudella 2015 0,7 htv (2014: 1,1). 3.4. Ympäristövastuu Kasvinjalostustyön tuloksena saadaan aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia, kuten tuotannon tehostuminen pinta-alaa kohden (satoisampien lajikkeiden satokiloa kohden laskettu ilmastovaikutus on alhaisempi) sekä vähäisempi lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön tarve uusilla lajikkeilla. Lisäksi uusien lajikkeiden ravinteiden- ja vedenkäyttö on tutkitusti parantunut, mikä osaltaan pienentää maatalouden haitallisia ympäristövaikutuksia. Suurin osa Borealissa käytetystä energiasta kuluu lämmittämiseen, kasvihuoneiden valaistukseen, koneelliseen jäähdytykseen ja viljan kuivaamiseen. Lämmitykseen hyödynnetään tällä hetkellä osittain maalämpöä, joka otettiin käyttöön vuoden 2015 aikana uuden kasvihuoneen käyttöönoton yhteydessä, mutta maalämmön käyttöä useammissa kasvihuoneissa ollaan laajentamassa. Lisäksi lämmitykseen käytetään kaukolämpöä, joka on pääsääntöisesti tuotettu jyrsinpolttoturpeella ja metsähakkeella. Borealissa käytetty sähkö on tuotettu pääasiassa vesienergialla. Borealin varsinaisesta toiminnasta ei synny merkittävästi suoria kasvihuonekaasupäästöjä. Epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä syntyy lähinnä työmatkoista ja rahdeista. Borealin toiminnasta aiheutuvat päästöt vesiin ovat pieniä ja syntyvät lannoituksesta sekä kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Kaiken jätteeksi päätyvän materiaalin määrää pyritään Borealin prosesseissa vähentämään. Materiaaleja kierrätetään ja käytetään mahdollisimman paljon uudelleen. Kaikki syntyvät jätteet lajitellaan ja kaikki kierrätyskelpoiset materiaalit kierrätetään. Biojäte kerätään ja kuljetetaan Luonnonvarakeskuksen kompostiin. Käyttökelpoinen ylimääräinen vilja viedään riistapelloille. Siementen käsittelyssä syntyvä esipuhdistusjäte viedään poltettavaksi Vapo Oy:lle. 7
Ekokem Oy hoitaa Borealin ongelmajätteet, joita syntyy lähinnä laboratoriotyössä. Laboratorioiden ongelmajätteen määrä on pienentynyt huomattavasti, kun töissä on siirrytty käyttämään uusia vaarattomia aineita. Muissa yksiköissä syntyviä ongelmajätteitä ovat kasvinsuojeluaineet, peittausaineet, peitattu jätevilja sekä öljyt. Boreal noudattaa toiminnassaan ympäristölainsäädäntöä, toimintaa koskevia lupaehtoja sekä muita määräyksiä. Kasvinjalostustoiminnan harjoittaminen ei edellytä ympäristönsuojelulaissa mainittuja ympäristölupia. Peltoviljelyssä noudatamme samoja ympäristötukiehtoja kuin viljelijät. Omien peltojen käytön lisäksi Boreal vuokraa jalostustoiminnassaan tarvittavia peltomaita maanomistajilta. Käytössä olevista peltolohkoista maataloustuet saa aina pellon omistaja, joka valvoo tukiehtojen täyttymistä. Maataloudesta aiheutuvia ympäristökuormituksia vähennetään ympäristötukiehtojen lannoitus -ja kasvinsuojeluohjeita noudattamalla. Borealin ympäristöpolitiikka on esitetty vuonna 2012 tehdyssä ympäristöselvityksessä, jolloin on kartoitettu yrityksen ympäristövaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä esitetty ympäristötavoitteet. Tärkein ympäristötavoite on energian tehokas hyödyntäminen. Lisäksi jätteen vähentäminen ja kierrätyksen tehostaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Borealin operatiivisessa toiminnassa energiankulutus ja -lähteet ovat ympäristövastuun kannalta tärkeä kokonaisuus. Seurattavia mittareita, kuten liittyen uusien lajikkeiden tuomiin positiivisiin ympäristövaikutuksiin, ollaan kehittämässä tavoitteena vastuullisen liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen näkökulmasta oleelliset tunnusluvut. 8