PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA VUOSILLE

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2015 Dnro PRH/374/20/2010. 20.9.2010

1 TTS 2012 15 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Toimintaympäristön muutos 2 3. Toimintalinjaukset ja strategia 5 Vaikuttavuus 6 Toiminnallinen tuloksellisuus 7 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 7 4. Numeeriset tulostavoitteet ja kehyssuunnitelmat 8 Henkilöstösuunnitelma 9 Kehyslaskelma 9 LIITTEET LIITE 1: Henkilötyövuodet TTS 2012 2015 LIITE 2: Tietojärjestelmähankelomakkeet (Novus, YTJSA, Tavaramerkit) ja tuottavuushankeehdotukset (Novus, YTJSA, Tavaramerkit )

2 1. Johdanto PRH:n toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) vuosille 2012 2015 noudattaa rakenteeltaan työ- ja elinkeinoministeriön tulossuunnitteluohjetta. Esitystapaa on edelleen pyritty tiivistämään verrattuna edellisiin suunnitelmakierroksiin. PRH:n taloudellisen toimintaympäristön kehitys näyttää suotuisammalta kuin laadittaessa TTSa vuosi sitten. Hakemusten ja ilmoitusten määrät ovat lisääntyneet eräiltä osin. Talouden lama, joka on johtunut ensisijaisesti finanssimarkkinoiden toimintahäiriöistä, ei poista innovaatioiden tarvetta pitkällä tähtäyksellä. Henkisen omaisuuden merkitys yritystoiminnassa lisääntyy. Nämä tekijät ylläpitävät PRH:n palveluiden kysyntää tulevina vuosina. Suunnitelmakaudella 2012 2015 PRH ottaa toiminnassaan huomioon vaikuttavuutta tukevina strategioina TEM:n konsernistrategian, kansallisen innovaatiostrategian ja IPR-strategian, kansainväliseen ulottuvuuteen liittyen etenkin WIPOn, EU:n ja OHIMin sekä EPOn strategiset hankkeet ja toimintaprosesseihin ja palveluiden kehittämiseen liittyen muassa aluehallinnon uudistukset, valtion it-strategian ja valtionhallinnon tuottavuusohjelman. PRH:n evaluoinnin jatkotoimet ovat kesken. Riippumatta siitä, mihin ratkaisuihin asiassa päädytään, viraston visiota ja toiminta-ajatusta tarvitsee uudistaa suunnitelmakauden alkuun mennessä. PRH on sopeuttanut voimakkaasti toimintaansa vähentyneisiin tuloihin vuosina 2009 ja 2010. Viraston talous on mahdollista saada tasapainoon suunnitelmakauden alkuun mennessä. Rahoituksen varmistaminen edellyttää kuitenkin kustannusvastaavuuden tarkkaa seurantaa maksupolitiikassa ja kustannustietoisuutta tietojärjestelmähankkeiden suunnittelussa. TEM:n tuottavuusohjelmassa määräämän kehyksen mukaan PRH:n tulee vähentää henkilöstöä 108 htv:lla vuoden 2015 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Kun asiamäärien ennakoidaan kasvavan TTS-kaudella, kehyksen toteuttaminen johtaisi väistämättä käsittelyn ruuhkautumiseen. Tässä TTS:ssa henkilöstösuunnitelma on mitoitettu siten, että työn tuottavuus nousee keskimäärin 2 % vuodessa. 2. Toimintaympäristön muutos TEM:in konsernistrategiassa toimintaympäristöön vaikuttavina suurina trendeinä on nostettu esille ilmastonmuutos ja energia, taloudellinen globalisaatio ja väestön ikääntyminen.

3 Valtioneuvoston IPR-strategian (IPR, Intellectual Property Rights) mukaan aineettomien oikeuksien (mm patentti, tavaramerkki, tekijänoikeus, mallisuoja, hyödyllisyysmalli, toiminimi) kasvavaan merkitykseen tulevaisuudessa vaikuttavat globalisaatio, digitalisoituminen ja konvergenssi, aineettomien oikeuksien politisoituminen ja niiden määrän kasvu. Yhä useammat suomalaiset yritykset, ja PRH:n asiakkaat, toimivat arkipäivässä kansainvälisin pelisäännöin. Aineettomia oikeuksia hyödynnetään lähtökohtaisesti globaalissa toimintaympäristössä. Patenttihakemusten määrä on maailmassa kasvanut räjähdysmäisesti, ja niitä on vireillä kaikkiaan noin 3 miljoonaa. Yritysvarallisuudesta nykyään noin 75 % koostuu aineettomista omaisuuseristä, kun osuus 20 vuotta sitten oli 20 30%. Patenttihakemusten määrä väheni EPOn tilastojen ja saatavilla olevien kansallisia hakemuksia koskevien tilastojen mukaan vuonna 2009, mutta on kääntynyt kasvuun kuluvan vuoden alkupuolella. Tekesin Megatrendiarvion mukaan innovaatioita tarvitaan tulevaisuudessa jatkuvasti. TEM:n konsernistrategian tavoitelinjauksiin kuuluu vahvistaa innovaatioiden kysyntää ja luodaan huippuluokan innovaatiokeskittymiä. Bioteknologia ja nanoteknologia ovat uudet valtateknologiat innovaatioissa. Osaamisesta tulee taloudellisen toiminnan ydin. Uudenlaisia toimialoja syntyy samalla kuin vanhoja häviää. Palveluiden käyttö materiaalisen kulutuksen sijasta kasvaa. Se luo pohjaa uudenlaiselle yritystoiminnalle. PRH:n yritys- ja yhteisölinjan kaupparekisteri ja säätiörekisteri sekä yritysten tilinpäätöstiedot ja yrityskiinnitysrekisteri ovat osa maamme perusrekisterijärjestelmää. Ne tarjoavat ajantasaiset ja kattavat tiedot Suomessa toimivista yrityksistä ja säätiöistä elinkeinoelämän käyttöön. Merkittävimpiä muutostekijöitä linjan toimialalla on kasvava yhteistyö muiden viranomaisten, etenkin verohallinnon kanssa. Sade-hankkeen puitteissa yhteistyötä tehdään sähköisessä asioinnissa ja yritysten sähköisessä tunnistamisessa sekä valvontatoimenpiteissä. Novustietojärjestelmä valmistuu suunnitelmakaudella, ja samalla toteutetaan siihen kytkeytyvät tuottavuustavoitteet. Kaupparekisterilakia tarkistetaan henkilöä koskevien tietojen osalta, ja se otetaan huomioon tietojärjestelmissä. Säätiölakia uudistetaan, ja tavoitteena on saada säätiörekisteri täysin kustannusvastaavaksi. Kansainvälisesti merkittäviä toimintaympäristön muutostekijöitä ovat yhtiöoikeudelliset direktiivit, joilla EU harmonisoi yhtiöoikeuden säädöksiä unionin piirissä, edistää ylikansallista yritystoimintaa ja helpottaa mikroyritysten hallinnollista taakkaa. Komission vihreä kirja linjaa toimenpiteistä eurooppalaisten kaupparekisteritietojen käytettävyyden parantamiseksi. Yhteistyö yrityksiä koskevien kansainvälisten tietopalve-

4 lujen alueella lisääntyy alan viranomaisten yhteistyön lisääntyminen esimerkkinä European Business Register (EBR). Yhdistysasiain yksikkö pitää yllä yhdistysrekisteriä, joka käsittää myös kauppakamarit sekä uutena yhteisötyyppinä Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymä (EAYY). Yksikkö pitää yllä myös rekisteriä uskonnollisista yhdyskunnista. Yhdistyslain muutos, joka tuli voimaan syyskuun 1 päivänä 2010 mahdollistaa sähköisen osallistumisen, ns. etäosallistumisen. Tämä luo uusia mahdollisuuksia yhdistysten kansainvälistyvään toimintaan esimerkkinä puolueiden jäsenosastot ulkomailla. Yhdistysasiain yksikön keskeisenä tavoitteena on saada yhdistysrekisterin uusi tietojärjestelmä täysimittaiseen käyttöön lähiaikoina. Se tehostaa merkittävästi toimintaa, asiakaspalvelua ja alan tietopalveluja, jotka kuuluvat niin ikään yksikön tehtäviin. Patentti- ja innovaatiolinja vastaa keksintöjen suojaamisesta maassamme sekä siitä, että kansallinen ja kansainvälinen patentti-informaatio on asiakaskunnan käytettävissä. Linja tutkii ja käsittelee kansalliset patenttihakemukset, saattaa patentit voimaan Suomessa ja rekisteröi ne, saattaa voimaan ja hallinnoi Euroopan patenttiorganisaation (EPO) kautta Suomeen myönnettyjä patentteja ja tekee kansainvälisiä patentoitavuus- ja uutuustutkimuksia WIPOn ylläpitämässä Patent Cooperation Treaty järjestelmässä (PCT). Linjan toimintaympäristössä merkittävimpiä muutostekijöitä on EU:n jäsenvaltiot kattava yhteisöpatentti. Järjestelmän toteuttamisesta vallitsee yksimielisyys yhteisön piirissä. Avoinna on enää kielikysymys. Yhteisöpatentti toteutunee TTS kauden aikana. Patentti- ja innovaatiolinja on uudistamassa oman strategiansa ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset ja kansallisen IPR strategian linjaukset. Tavoitteena on muun muassa vahvistaa PRH:n asemaa kansainvälisenä tutkivana patenttiviranomaisena. PCT-tutkimusten tarve maailmalla on suurempi kuin PCT-viranomaisten resurssit. Hyödyllisyysmalli toisin kuin patentti on pysynyt kansallisena suojamuotona. Se on vakiinnuttanut asemansa, joskin sen käyttö on vähäisempää kuin järjestelmää perustettaessa odotettiin. Tavaramerkki- ja mallilinjan tehtävänä on yritysten tunnusmerkkien ja tuotteiden ulkomuodon teollisoikeudellinen suojaaminen sekä alan tietopalvelut ja neuvonta. Linja käsittelee kansalliset tavaramerkit ja mallioikeudet ja pitää niistä rekisteriä,

5 ottaa vastaan ns. Madridin pöytäkirjaan perustuvat kansainväliset tavaramerkkihakemukset ja käsittelee Suomeen kohdistetut kansainväliset rekisteröinnit (Järjestelmästä vastaa WIPO), suorittaa yhteisötavaramerkkien estetutkimuksia ja käsittelee laajalti tunnettuja tavaramerkkejä koskevia hakemuksia ja pitää niistä luetteloa 3. Toimintalinjaukset ja strategia Globaalisti tavaramerkkien rekisteröintien painopiste on siirtymässä ylikansallisiin suojausmahdollisuuksiin. Kansalliset tavaramerkit ovat jäämässä yhteismarkkinoita suppeammilla markkinoilla toimivien yritysten kuten pk-yritysten käyttöön. Kansallisten tavaramerkkien rooli linjan tehtäväkuvassa korostuu. Linja pyrkii osallistumaan mahdollisimman laajasti OHIM:n yhteistyörahaston projekteihin, erityisesti it-järjestelmien kehittämisprojekteihin. OHIM:n hallinnoiman yhteisömallijärjestelmän käynnistyttyä vuonna 2003 kansallisten mallioikeuksien hakeminen PRH:lta on vähentynyt puoleen. Mahdollisuus hakea mallioikeus Suomeen myös WIPO:n kansainvälisen järjestelmän kautta on tulossa, mutta sen vaikutukset tulevat olemaan vähäisemmät.. Valtioneuvoston IPR-strategian taustalla on valtioneuvoston innovaatiostrategiaa koskeva selonteko (VNS 5/2008), jonka mukaan muun muassa edistetään erityisesti pk-yritysten valmiuksia osaamisen ja aineettoman pääoman suojaamiseen ja hyödyntämiseen avointa, yhteisöllistä ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa tukevalla tavalla. Pkyritykset ovat PRH:n keskeinen asiakasryhmä. Näin siksi, että yritystoiminta ryhmässä on kaikkein dynaamisinta mutta aineettomiin oikeuksiin liittyvä osaaminen - toisin kuin suurissa yrityksissä - heikkoa. IPR-strategiaan kuuluu muun muassa PRH:n aseman varmistaminen kansainvälisenä tutkivana patenttiviranomaisena ja yhteistyön lisääminen muiden patenttiviranomaisten kanssa. Patenttien laatu pyritään pitämään Suomessa korkealla ja vaikuttamaan laatuun yleisemminkin Euroopassa. Strategian tavoitteista PRH:ta koskevat myös koulutuksen lisääminen patentti-informaation hyödyntämisestä, julkisten tietovarantojen tehokas hyödyntäminen kilpailupolitiikan näkökulmasta, korkeatasoiset IPR -foorumit sekä, keksintö- ja innovaatioasiamiestoiminnan kehittämien nykyistä laajemmaksi aineettomien oikeuksien alueella. PRH:n strategia perustuu BSC-strategiamalliin (Balanced Score Card). jonka keskeiset elementit ovat visio, toiminta-ajatus, tuloskortit ( näkökulmat ) ja niiden mukaan jaotellut kriittiset menestystekijät mittareineen. PRH:n vision ja toiminta-ajatuksen muotoilut ovat pysyneet samoina vuodesta 2000, jolloin BSC malli otettiin käyttöön. Niiden

6 uudelleenarviointiin on varauduttava ennen suunnitelmakauden alkua. Menestystekijöitä ja niiden mittausta on arvioitu ja kehitetty jatkuvasti. PRH analysoi säännönmukaisesti toimintaansa ja suunnitelmiinsa liittyviä riskejä. Riskien päivittäminen tukee strategian menestystekijöiden päivittämistä kuin toimenpiteitä. Suunnitelmakaudella PRH:n on otettava vakavana riskinä huomioon se, että toimintaympäristöön liittyvien odottamattomien taloudellisten ja järjestelmämuutosten riski kasvaa. On myös olemassa riski, että PRH ei saa asiakkaikseen kaikkia niitä yrityksiä ja henkilöitä, jotka viraston palveluja käyttämällä saisivat aikaan nykyistä enemmän lisäarvoa liiketoiminnassaan. Kolmas vakava riski liittyy tietojärjestelmäuudistusten (erityisesti Novus -hanke) onnistumiseen. Neljänneksi riskiksi on nousemassa palvelutason heikkeneminen tuottavuusohjelman yhteydessä. Jos henkilöstöä vähennetään liian nopeasti palveluprosesseista, hakemusten ja ilmoitusten käsittely ruuhkautuu. Seuraavassa PRH:n vuosien 2012 2015 menestystekijöitä tarkastellaan valtionhallinnon tulosprisman jaotuksella. (PRH:n BSC strategiamallissa tuloskortteja on neljä; vaikuttavuus, resurssien hallinta, prosessien hallinta ja henkisten voimavarojen hallinta. Tulosprisman näkökulma toiminnan tuloksellisuus kattaa niistä kaksi keskimmäistä) Vaikuttavuus PRH:n vaikuttavuuden menestystekijöitä ovat: oman alan asiantuntemus ja erityisesti suomalaisen asiakkaan tarpeiden hyvä tuntemus globalisoituvassa toimintaympäristössä, aktiivinen tiedottaminen kansallisten ja ylikansallisten teollisoikeudellisten suojamuotojen ja palvelujen merkityksestä ja keskinäisistä eduista suomalaisille, aktiivinen osallistuminen uudistusten valmisteluun ja päätösprosesseihin WIPOn, EU:n, EPOn ja OHIMin piirissä, PCT-tutkimuksen edelleen kehittäminen kiinteässä yhteistyössä muiden tutkivien PCT-viranomaisten kanssa, bilateraalisten Patent Prosecution Highway sopimusten (PPH) jatkaminen ja sopimusten solmiminen uusien virastojen kanssa, aktiivinen vaikuttaminen yhtiölainsäädännön uudistusten valmisteluun maamme hallinnossa ja sidosryhmien piirissä sekä yritysten aloittamiskynnyksen madaltaminen asiakaspalvelua ja sähköistä asiointia parantavilla hankkeilla. PRH osallistuu aktiivisesti IPR-strategian toteuttamiseen tukeakseen alan toimijoiden välistä koordinaatiota ja verkottumista. PRH uudistaa viraston viestintästrategian ja suunnitelmat. PRH selvittää asiakas- ja sidosryhmätarpeita säännöllisesti kyselyjen ja erilaisten yhteistoimintamuotojen avulla.

7 Toiminnallinen tuloksellisuus PRH:n toiminnallisen tuloksellisuuden menestystekijöitä ovat: tarkat ja luotettavat kysyntäennusteet ja muutostilanteiden ennakointi, palvelujen ja päätösten laadun varmistaminen tuottavuusohjelman yhteydessä, alueellisten palvelutoimintojen kehittäminen, prosessiorganisaation mukaisten käytäntöjen omaksuminen, tieto- ja tietoliikenneteknologian hyödyntäminen ja kustannustietoisuus. PRH ottaa entistä tarkemmin huomioon taloudellisen toimintaympäristön ja alan kansainvälisten toimintajärjestelmien kehityksen vaikutukset asiakkaiden käyttäytymiseen ja palveluiden kysyntään PRH varmistaa palvelujen ja päätösten laadun laatujärjestelmillä (ISOsertifikaatit) ja laatuarvioineilla käyttäen Euroopan laatupalkintomallin (EFQM) kriteerejä. Laatu on myös vaikuttavuuden menestystekijä. PRH kehittää alueellista palveluverkostoa yhteistyössä elinkeino- ja ympäristökeskusten (ELY) ja aluehallintovirastojen (AVI) kanssa. PRH edistää prosessiorganisaation mukaisten käytäntöjen omaksumista esimiesten prosessijohtamiskoulutuksella. Toimintaprosesseja virtaviivaistetaan erityisesti tietojärjestelmähankkeiden toteutuksen yhteydessä. Lähtökohtina ovat PRH:n ICT-strategiat. PRH ottaa käyttöön yhtenäisen tietohallinnon ohjausmallin suunnitelmakauden alkuun mennessä. PRH nostaa kustannustietoisuuden entistä keskeisemmäksi periaatteeksi kaikissa hankkeissa ja toiminnoissa. Kustannustietoisuus on keskeinen menestystekijä myös viraston yhteisen ICTn strategiassa. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen PRH:n henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen menestystekijöitä ovat: vuorovaikutuksen ja viestinnän edistäminen, osaamisen kehittäminen, muutoksen johtaminen, työhyvinvoinnin varmistaminen ja tuloksellinen työn tekeminen. Menestystekijät on määritelty uudelleen PRH:n vuonna 2010 valmistuneessa henkilöstöstrategiassa HESTRAssa. PRH jatkaa henkilöstöstrategian toteutusta menestystekijöihin liittyvien toimenpiteiden vastuuttamisella ja mittarien käyttöönotolla.

8 4. Numeeriset tulostavoitteet ja kehyssuunnitelmat Taulukossa alla esitetään keskeisimmät PRH-tason tulosmittarit ja numeeriset tavoitteet tulosprisman jaotuksella. Yksityiskohtaisia tulosyksikkökohtaisia laskelmia vaihtoehtoisine tarkasteluineen ovat saatavilla virastosta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Mittarit/kriteerit 2009 2010 toteuma tulossop 2011 TAE 2012 tavoite 2015 tavoite PRH:n asiakkaiden toimintaedellytykset kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä Asiakasarvio (1-5) - 4,0 4,0 4,0 4,1 Innovatiivisuuden ja yrittäjyyden edistäminen ja tukeminen Asiakasarvio (1-5) - 4,0 4,0 4,0 4,1 Toiminnallinen tuloksellisuus Vaikuttavuus : Asiakastyytyväisyys Asiakasarvio (1-5) - 4,0 4,0 4,1 4,2 Hinta/laatusuhde Asiakasarvio (1-5) - - - 3,7 4,0 Prosessit Työn tuottavuus Tuottavuuden muutos + 1,5 % + 2,0 % + 2,2 % + 2,0 % + 2,0 % Laatu EFQM-laatuarviointi (pisteet) - - - 400-450 500-550 Resurssit Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet 473 462 455 446 410 Taloudellisuus Yksikkökustannusten muutos + 2,2 % + 5,7 % + 4,0 % ± 0,0 ± 0,0 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen - Työtyytyväisyys Henkilöstökysely (1-5) 3,5 3,8 3,8 3,8 3,9 - Koulutusaktiivisuus Pv/htv 4,1 5,5 5,5 8,0 9,0 Taulukko 1. PRH:n keskeisimmät tulosmittarit ja tavoitteet. Suunnitelmakaudella PRH:n palveluiden kysynnän arvioidaan kasvavan. Henkilöstösuunnitelma on mitoitettu niin, että tulosyksiköiden työn tuottavuus nousee keskimäärin 2 %. TEM:n tuottavuusohjelmassa määräämän kehyksen mukaan PRH:n tulee kuitenkin vähentää henkilöstöä 108 htv:lla vuoden 2015 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. PRH:n työn tuottavuuden tulisi tällöin nousta keskimäärin 5% vuodessa suunnitelmakaudella, jotta asioiden käsittely ei ruuhkautuisi. Käsittelyaikojen muutoksille ei taulukossa esitetä vuoteen 2015 ulottuvia tavoitearvoja. Sähköisen asiointi luo kuitenkin mahdollisuuksia lyhentää käsittelyaikoja olennaisesti, mutta asiaan vaikuttaa merkittävästi myös se, miten tuottavuusohjelmaa toteutetaan. Yksityiskohtaisista numeerisista tavoitteista sovitaan vuosittain talousarvioesityksissä ja TEM:n kanssa solmittavissa tulossopimuksissa. Mittaristot seurantaa ja raportointia varten ovat intranetissa (Innonet) BSCnetsovelluksessa.

9 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelma on laadittu ottaen huomion viraston luonnollinen poistuma, valtion tuottavuusohjelma, PCT viranomaisena toimimiseen liittyvät kansainväliset sopimukset ja niissä asetetut toimintaedellytykset sekä yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmähankkeen (NOVUS) eteneminen. Vuodesta 2009 alkaen suunnitelmakauden 2012-2015 loppuun luonnollinen poistuma on 70 htv. Suunnitelman mukaisilla henkilöresursseilla työn tuottavuutta kesimäärin 2% vuodessa nostaen - viraston palvelutaso ja käsittelyajat säilyvät entisellään vaikka kysynnän arvioidaan kasvavan. Kansainväliset patenttialan sopimukset edellyttävät, että PCT-tutkimuksiin taataan riittävät henkilöresurssit, jotta hakemukset voidaan käsitellä annetuissa määräajoissa. Tutkijainsinöörien rekrytoinnit perustuvat PCTtutkimusten kysynnän kasvuun. PCT-toiminnasta ei aiheudu lisäkustannuksia valtiontaloudelle. Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmäuudistuksen viivästyminen aiheuttaa sen, että linjan henkilöstön väheneminen myöhentyy edellisvuosina tehtyihin TTS-laskelmiin verrattuna. Alla olevan taulukon ensimmäisellä rivillä on PRH:n henkilötyövuosien kokonaismäärä. Alemmat rivit valottavat suunnitelman eri tekijöiden vaikutuksia verrattuna vuoteen 2005. Liitteenä 1 on viraston yksikkökohtainen suunnitelma 2005 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilötyövuodet (kaikki) 473 473 462 455 446 436 429 410 Htv-kehitys (kumulatiivinen) 0-11 -18-27 -37-44 -63 PCT-viranomaisuus 1 25 21 19 17 17 17 17 YYL:n tietojärjestelmä -10-9 -10-11 -19-22 -35 Muu kehitys -15-23 -27-33 -35-39 -45 Htv-kehitys yhteensä 0-11 -18-27 -37-44 -63 Htv-kehitys ilman PCTviranomaisuuden vaikutusta -25-32 -37-44 -54-61 -80 Taulukko 2. Henkilötyövuosien arvioitu kehitys 2005 2015. Kehyslaskelma PRH:n suoritteiden maksullisuutta koskevan maksuperustelain mukaan ei yhdistysasioista perittävien maksujen tule olla kustannusvastaavia. Vuonna 2010 voimaan tulleilla maksujenkorotuksilla tavoiteltiin 40 %:n kustannusvastaavuutta. Loput 60 %:a katetaan budjettivaroin. 1 Kun PCT toiminta alkoi vuonna 2005, kansallisten patenttihakemusten lisäksi tuli käsiteltäväksi 800 PCT-hakemusta. Vuonna 2010 hakemuksia on noin 1 000. Suunnitelmakauden loppuun mennessä PCT-hakemusten määrän arvioidaan olevan 1 250 ja kansallisten hakemusten määrän nousevan nykyisestä 2 000 hakemuksesta 2 150.

10 Ennen suunnitelmakauden alkua tulisi ratkaista, millä varoilla katetaan säätiövalvonnan kustannukset. Vuosivalvonnan maksullisuudesta on jo tehty periaatepäätös ja säätiöiden vuosiselvitysten käsittelymaksuilla tullaan kattamaan vuosivalvonnan kustannukset. Muun säätiövalvonnan kustannusten kattaminen on vielä ratkaisematta. Oikeusministeriössä on viriämässä ongelmaa käsittelevä lainkehittämishanke. Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmähanke NOVUS ja verohallinnon kanssa yhteinen yritystietojärjestelmän YTJ sähköisen asioinnin toteutushanke ovat käynnissä ja kehyskauden alussa vielä toteutusvaiheessa. NOVUS-hanke on suunnitelmien mukaan valmiina vuonna 2012. Hankkeille on haettu tuottavuusrahaa hallinnonalalle osoitetuista tuottavuusrahoista. Kehyskauden loppupuolella hankkeiden päätyttyä yritys- ja yhteisölinjan talous kääntyy positiiviseksi, mikä parantaa koko viraston rahoitustilannetta. Tavaramerkkijärjestelmän uusiminen on aloitettu ja käytännön toimet ajoittuvat vuosiin 2011 2014. Tavoitteena on ensisijaisesti liittyä tietojärjestelmän valmistamishankkeeseen, jonka OHIM näillä näkymin aloittaa. Osallistumalla alusta alkaen järjestelmähankkeeseen varmistetaan, että järjestelmä voidaan vähin räätälöinnein saada Suomeen soveltuvaksi. Uusintahankkeen kustannusarvio on alustavasti 2 000 000 euroa, summa tarkentuu hankkeen edetessä. Tavaramerkit ja mallit toimivat kilpailluilla markkinoilla ja niiden maksutulot ovat rajalliset hankkeen rahoittamiseen, minkä vuoksi ulkopuolinen rahoitus on tarpeen. 1.10.2010 tilaisuuteen. Valituslautakunta on PRH:n varsinaisesta palvelutoiminnasta riippumaton tuomioistuin. Oikeusministeriö valmistelee valitusjärjestelmän uudistamista ja valitusten ainakin osittaista keskittämistä markkinaoikeuteen. 32.40.03 Patentti- ja rekisterihallitus (smr 3v): 2012 2013 2014 2015 Yhdistysrekisteri 1 366 000 1 321 000 1 276 000 1 231 000 YYL:n NOVUS ja YTJ 2 2 775 000 900 000 Tavaramerkkijärjestelmän uudistaminen 2 500 000 500 000 1 000 000 Yhteensä 4 641 000 2 721 000 2 276 000 1 231 000 PHR:n ehdotus 4 641 000 2 721 000 2 276 000 1 231 000 Taulukko 3. PRH:n kehyslaskelma 2012-2015 2 Hankkeita on ehdotettu TEM:in hallinnonalan tuottavuushankkeiksi ja niille on haettu tuottavuusrahoitusta vuodelle 2012

Liite 1 Henkilötyövuodet TTS 2012-2015 Htv Tot Tot. Arvio 2005 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 PAI yhteensä 160,9 181,0 173,0 170 168 167 167 166 Patentti 132,4 157,3 153 151 149 149 149 149 Kirjasto ja neuvonta 25,3 20,7 18 17 17 16 16 15 Hyödyllisyysmalli 3,2 3,0 2 2 2 2 2 2 TML yhteensä 50,2 41,5 40,0 43 43 43 43 43 Tavaramerkki 46,9 38,6 37 40,5 41 41 41 41 Malli 3,3 2,9 3 3 3 3 3 3 YYL yhteensä 150,8 141,0 142,0 141 140 132 129 116 Kaupparekisteri 139,3 129,7 128 127 127 119 116 103 Säätiö 4,7 5,6 8 8 7 7 7 7 Yrityskiinnitys 6,8 5,7 6 6 6 6 6 6 Yhdistysrekisteri 30,3 29,6 27,9 27 26 26 25 25 Tukipalvelut yhteensä 80,7 79,8 79,0 74 69 68 65 60 Hallinto 53,8 44,0 43 41 38 38 35 33 Viestintä 5,2 6,6 7 6 5 5 5 5 LTY 3,3 4,0 4 4 4 4 4 4 PatRek 12,9 10,4 10 10 9 9 9 9 Valituslautakunta 5,6 5,0 5 5 4 3 3 2 PIT 9,8 10 9 9 9 9 9 Yhteensä 472,9 472,9 461,9 455,0 446,0 436,0 429,0 410,0 Kumulatiivinen patentti 24,9 20,6 18,6 16,6 16,6 16,6 16,6 Kumulatiivinen YYL -9,8-8,8-9,8-10,8-18,8-21,8-34,8 Kumulatiivinen muut -15,1-22,8-26,7-32,7-34,7-38,7-44,7 Virasto yhteensä 0,0-11,0-17,9-26,9-36,9-43,9-62,9 (Vertailu vuoteen 2005)

Valtiovarainministeriö, kesäkuu 2010 TTS 2012-2015: Tietojärjestelmä-, perustietotekniikka- ja tietotekniset infrastruktuurihankkeet VMn TTS määräyksen (TM 0802) päivitetty liite II-3 v 6.0 Täyta lomake uusista tietojärjestelmähankkeista ja palauta viraston toiminta- ja taloussuunnitelman mukana hallinnonalan ministeriöön OSA A 1 Hankkeen nimi 2 Hankeen nimilyhenne ja hanketunnus OBS! På grund av orsaker som gäller den tekniska kompatibiliteten finns blanketten endast på finska. 3 Hankkeen luokka (hankkeen pääasiallinen kehittämiskohde) 4 Virasto tai laitos 5 Hankkeen ohjauksesta vastaava henkilö 6 Yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköposti 7 Hankkeen verkko-osoite (jos on) 8 Hanketta koskevat virastoa ohjaavien organisaatioiden päätökset yksilöintitietoineen (ministeriön käynnistys- tai rahoituspäätös, tulossopimus etc.) 9 Hankkeen taustalla olevat hallituksen lakiesitykset tai EUsäädöshankkeet (esityksen nimi ja nro) 10 Hankkeen yleiskuvaus (mistä kysymys) ja toiminnalliset tavoitteet 11 Hankkeen status/etenemisen vaihe joulukuussa 2010 12 Tarvittaessa lyhyt tilannekuvaus 13 Hankkeen tuloksena syntyvän tietojärjestelmän tai palvelun keskeiset hyödyt virastolle ja mahdollisille muille tahoille 14 Hankkeen (konkreettinen) lopputulos tai tulokset NOVUS - Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmien uudistaminen NOVUS 3.1 Ydintoiminnan tietojärj. 32. TEM: PRH (Patentti- ja rekisterihallitus) Ulla-Maija Sarkkinen Päiväys: 30.7.2010 Ulla-Maija Sarkkinen 09-6939 5406 ulla-maija.sarkkinen@prh.fi Patentti- ja rekisterihallituksen yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmien, kaupparekisterin, säätiörekisterin, yrityskiinnistysrekisterin ja tilinpäätösten kuva-arkiston, uudistaminen. Tavoitteena on uudistaa tietojärjestelmät siten, että ne tukevat yritys- ja yhteisölinjan toiminnallisia prosesseja. Tuloksena henkilöresurssien säästö, parantunut tietoturva sekä nopeutunut ja ajantasainen asiakaspalvelu. Toteutus Hankkeessa on käynnissä kaupparekisterin käsittelyjärjestelmän ensimmäisen osan toteutus. Käsittelyjärjestelmän jäljellä olevat osat on Uudistus määritelty mahdollistaa ja niiden toteutus sähköisen aloitetaan asioinnin keväällä ja käsittelyaikojen 2011. Uusi tietopalvelujärjestelmä lyhentymisen kaupparekisterin otettiin viraston asiakkaille. sisäiseen Tietopalvelujen käyttöön keväällä saatavuus 2010 ja paranee ja asiointiaika lisääntyy. On myös odotettavissa, että rekisteritietojen oikeellisuus paranee. Nämä konkretisoituvat selvinä taloudellisina Uusi kaupparekisterijärjestelmä, hyötyinä asiakkaille. yrityskiinnitysjärjestelmä, Myös PRH:lle asetetut tuottavuustavoitteet säätiörekisterijärjestelmä voidaan sekä saavuttaa tietopalvelujärjestelmä paremmin. Yhteistyöviranomaisten ja sähköinen arkisto 15 Hankkeen mahdollinen liityntä muun viranomaisen hankkeeseen ja/tai valtioneuvoston/ministeriön toiminta- tai kehittämisohjelmiin Hanke mahdollistaa osaltaan PRH:lle asetettujen tuottavuustavoitteiden saavuttamisen. Hankkeeseen on vahvasti sidoksissa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) sähköisen asioinnin hanke, joka toteutetaan yhteistyössä verohallinnon kanssa. sekä päätöksiin. 16 Hankkeen aikataulu Aloitusvuosi: 2006 Suunn. käyttöönottovuosi: 2012 OSA B 17 Hankkeen investointimenot (1000 /v) <2008 TP TA TAE TTS TTS TTS TTS 2016> 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä a Ostettavan työn arvo (1000 /v) 11064 6 991 4 549 4 080 4 983 20 603 b Muut investointimenot: laitteet, ohjelmistot, lisenssit yms. (1000 /v) 411 0 30 0 0 30 c Hankintamenot yhteensä (1000 /v) 11475 6 991 4 579 4 080 4 983 0 0 0 0 20 633 d Viranomaisen/ -ten oman työn määrä, nykyinen henkilöstö (htv/v) 37 18 15 16 16 65 e Viranomaisen/ -ten oman työn arvo, nykyinen henkilöstö (1000 /v) 1990 893 775 838 855 3 361 f Mahdollisen oman lisähenkilöstön tarve (htv/v) 0 0 0 g Mahdollisen oman lisähenkilöstön vuotuiset menot (1000 /v) 0 0 0 18 Arvioidut vuotuiset käyttömenot Käyttöön otettavan IT-järjestelmän tai palvelun käyttömenot (1000 /v) <-2008 TP 2009 TA 2010 TAE 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 2016-> Invest. arv. pitoaika, vuotta a Käyttöpalvelut ja muut vuotuiset käyttömenot (1000 /v) 214 606 1419 1972 2028 2550 2550 2550 10 b Järjestelmän/palvelun käytön oman hlöstön vuotuiset menot (1000 /v) 5 21 170 285 350 470 490 530 c Käyttömenot yhteensä (1000 /v) 219 627 1 589 2 257 2 378 3 020 3 040 3 080 0 19 Lisätietoja tai huomautuksia

Valtiovarainministeriö, kesäkuu 2010 VMn TTS määräyksen (TM 0802) päivitetty liite II-3 OSA C Päiväys: 30.7.2010 Hankkeen nimi NOVUS - Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmien uudistaminen 20 Hankkeen rahoitustarve (täytetään vain, jos haetaan erillistä rahoitusta esim. tuottavuuden edistämiseen TTS TTS TTS TTS 2016-> tarkoitetuista varoista) 2012 2013 2014 2015 Yhteensä a Ostettavan työn arvo (1000 /v) 1300 0 1300 b Muut investointimenot: laitteet, ohjelmistot, lisenssit yms. (1000 /v) 0 c Hankkeen investointeihin haettava rahoitus yhteensä (1000 /v) 1 300 0 0 0 1 300 d Rahoitustarpeen perustelut ja investoinnin kohteet e Hankkeesta laadittu hanke- tms. suunnitelma KYLLÄ Mikäli hankesuunnitelman yhteydessä on laadittu myös investointilaskelma, kustannushyötyanalyysi tai vastaava, niin se pyydetään toimittamaan valtiovarainministeriöön. f Hankeen rahoitusta koskevat (erilliset) päätökset OSA D 21 Hankkeelle tehty elinkaaren mittainen kustannu/hyöty/vaikuttavuus -analyysi? a Onko hankkeelle tehty elinkaaren mittainen kustannus / hyöty / KYLLÄ vaikuttavuus -analyysi? 22 Arkkitehtuurinmukaisuus a Onko hallinnonalalla määritelty arkkitehtuuri? KYLLÄ b Onko hanke hallinnonalan arkkitehtuurin mukainen? KYLLÄ c Onko virastolla määritelty arkkitehtuuri? EI d Onko hanke viraston arkkitehtuurin mukainen? <valitse> 23 Luettele hankkeessa käytettävät useamman viraston/hallinnonalan/valtionhallinnon yhteiset ratkaisut a Vetuma KYLLÄ b Asiointitili <valitse> c Muu(t), mi(t)kä: YTJ:n sähköinen asiointi 24 Luettele hankkeessa käytettävät yhteiset tietovarannot a YTJ KYLLÄ b VTJ KYLLÄ c KTJ <valitse> d Muu(t), mi(t)kä: Oikeusrekisterikeskuksen konkurssirekisteri ja liiketoimintakieltorekisteri..

Valtiovarainministeriö, kesäkuu 2010 TTS 2012-2015: Tietojärjestelmä-, perustietotekniikka- ja tietotekniset infrastruktuurihankkeet VMn TTS määräyksen (TM 0802) päivitetty liite II-3 v 6.0 Täyta lomake uusista tietojärjestelmähankkeista ja palauta viraston toiminta- ja taloussuunnitelman mukana hallinnonalan ministeriöön OSA A OBS! På grund av orsaker som gäller den tekniska kompatibiliteten finns blanketten endast på finska. 1 Hankkeen nimi YTJ:n sähköinen asiointi 2 Hankeen nimilyhenne ja hanketunnus YTJ SA 3 Hankkeen luokka (hankkeen pääasiallinen kehittämiskohde) 3.2 Sähköiset palvelut 4 Virasto tai laitos 5 Hankkeen ohjauksesta vastaava henkilö 6 Yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköposti 7 Hankkeen verkko-osoite (jos on) 8 Hanketta koskevat virastoa ohjaavien organisaatioiden päätökset yksilöintitietoineen (ministeriön käynnistys- tai rahoituspäätös, tulossopimus etc.) 9 Hankkeen taustalla olevat hallituksen lakiesitykset tai EUsäädöshankkeet (esityksen nimi ja nro) 10 Hankkeen yleiskuvaus (mistä kysymys) ja toiminnalliset tavoitteet 11 Hankkeen status/etenemisen vaihe joulukuussa 2010 12 Tarvittaessa lyhyt tilannekuvaus 13 Hankkeen tuloksena syntyvän tietojärjestelmän tai palvelun keskeiset hyödyt virastolle ja mahdollisille muille tahoille 14 Hankkeen (konkreettinen) lopputulos tai tulokset 32. TEM: PRH (Patentti- ja rekisterihallitus) Esa Kosonen (Patentti- ja rekisterihallituksen osalta) Esa Kosonen 09-6939 5365 esa.kosonen@prh.fi Yritys- ja yhteisötietolaki Päiväys: 30.7.2010 YTJ:n sähköisen asioinnin hankkeessa on tarkoitus rakentaa sähköinen ilmoituskanava, jonka kautta asiakkaat voivat ilmoittaa nykyisin paperilomakkeilla ilmoitettavat tiedot kaupparekisteriin, säätiörekisteriin ja verohallinnon rekistereihin. Hanke on verohallinnon asettama ja ohjaama. Toteutus Hankkeen ensimmäinen palvelukokonaisuus (sähköinen asiointialusta, tunnistamisratkaisut ja osoite- ja yhteystietojen sähköinen Uudistus ilmoittaminen) mahdollistaa on valmistunut sähköisen ja se asioinnin otettiin käyttöön ja kaupparekisterin lokakuussa käsittelyaikojen 2009. Käynnissä lyhentymisen. on yrityksen Nämä sähköisen konkretisoituvat perustamisen selvinä osakokonaisuuden taloudellisina hyötyinä asiakkaille. Sähköisen Rekisteröintiprosessin asioinnin mahdollistava osittainen automatisointi tietojärjestelmä, vähentää joka edellyttää siihen tarvittavia myös Patentti- henkilöresursseja, rekisterihallituksen mikä mahdollistaa yritys- ja osaltaan yhteisölinjan Patentti- ja ydintoiminnan tietojärjestelmän, kaupparekisterijärjestelmän, uudistamista (NOVUS-hanke). 15 Hankkeen mahdollinen liityntä muun viranomaisen hankkeeseen ja/tai valtioneuvoston/ministeriön toiminta- tai kehittämisohjelmiin Hanke mahdollistaa osaltaan PRH:lle asetettujen tuottavuustavoitteiden saavuttamisen. Hanke on hyvin vahvasti sidoksissa NOVUS-hankkeeseen. sekä päätöksiin. 16 Hankkeen aikataulu Aloitusvuosi: 2006 Suunn. käyttöönottovuosi: 2014 OSA B 17 Hankkeen investointimenot (1000 /v) <2008 TP TA TAE TTS TTS TTS TTS 2016> 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä a Ostettavan työn arvo (1000 /v) 2301 759 862 1 600 1 355 1 660 1 500 0 0 7 736 b Muut investointimenot: laitteet, ohjelmistot, lisenssit yms. (1000 /v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 c Hankintamenot yhteensä (1000 /v) 2301 759 862 1 600 1 355 1 660 1 500 0 0 7 736 d Viranomaisen/ -ten oman työn määrä, nykyinen henkilöstö (htv/v) 2 1 1 2 2 2 1 9 e Viranomaisen/ -ten oman työn arvo, nykyinen henkilöstö (1000 /v) 122 46 50 120 120 120 80 536 f Mahdollisen oman lisähenkilöstön tarve (htv/v) 0 0 0 0 0 0 0 g Mahdollisen oman lisähenkilöstön vuotuiset menot (1000 /v) 0 0 0 0 0 0 0 18 Arvioidut vuotuiset käyttömenot Käyttöön otettavan IT-järjestelmän tai palvelun käyttömenot (1000 /v) <-2008 TP 2009 TA 2010 TAE 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 2016-> Invest. arv. pitoaika, vuotta a Käyttöpalvelut ja muut vuotuiset käyttömenot (1000 /v) 8 43 85 85 120 150 235 250 250 10 b Järjestelmän/palvelun käytön oman hlöstön vuotuiset menot (1000 /v) 5 30 40 60 60 80 90 90 c Käyttömenot yhteensä (1000 /v) 8 48 115 125 180 210 315 340 340 19 Lisätietoja tai huomautuksia Patentti- ja rekisterihallituksen osuus investointimenoista on 50 %.

Valtiovarainministeriö, kesäkuu 2010 VMn TTS määräyksen (TM 0802) päivitetty liite II-3 OSA C Päiväys: 30.7.2010 Hankkeen nimi YTJ:n sähköinen asiointi 20 Hankkeen rahoitustarve (täytetään vain, jos haetaan erillistä rahoitusta esim. tuottavuuden edistämiseen TTS TTS TTS TTS 2016-> tarkoitetuista varoista) 2012 2013 2014 2015 Yhteensä a Ostettavan työn arvo (1000 /v) 1475 900 2375 b Muut investointimenot: laitteet, ohjelmistot, lisenssit yms. (1000 /v) 0 c Hankkeen investointeihin haettava rahoitus yhteensä (1000 /v) 1 475 900 0 0 2 375 d Rahoitustarpeen perustelut ja investoinnin kohteet Ostopalvelut Fujitsulta ja Tietokarhulta. e Hankkeesta laadittu hanke- tms. suunnitelma KYLLÄ Mikäli hankesuunnitelman yhteydessä on laadittu myös investointilaskelma, kustannushyötyanalyysi tai vastaava, niin se pyydetään toimittamaan valtiovarainministeriöön. f Hankeen rahoitusta koskevat (erilliset) päätökset OSA D 21 Hankkeelle tehty elinkaaren mittainen kustannu/hyöty/vaikuttavuus -analyysi? a Onko hankkeelle tehty elinkaaren mittainen kustannus / hyöty / KYLLÄ vaikuttavuus -analyysi? 22 Arkkitehtuurinmukaisuus a Onko hallinnonalalla määritelty arkkitehtuuri? EI b Onko hanke hallinnonalan arkkitehtuurin mukainen? <valitse> c Onko virastolla määritelty arkkitehtuuri? KYLLÄ d Onko hanke viraston arkkitehtuurin mukainen? KYLLÄ 23 Luettele hankkeessa käytettävät useamman viraston/hallinnonalan/valtionhallinnon yhteiset ratkaisut a Vetuma KYLLÄ b Asiointitili EI c Muu(t), mi(t)kä: Tunnistus.fi -palvelu, PRH:n roolitietopalvelu 24 Luettele hankkeessa käytettävät yhteiset tietovarannot a YTJ KYLLÄ b VTJ KYLLÄ c KTJ EI d Muu(t), mi(t)kä: Kaupparekisteri..

Valtiovarainministeriö, kesäkuu 2010 TTS 2012-2015: Tietojärjestelmä-, perustietotekniikka- ja tietotekniset infrastruktuurihankkeet VMn TTS määräyksen (TM 0802) päivitetty liite II-3 v 6.0 Täyta lomake uusista tietojärjestelmähankkeista ja palauta viraston toiminta- ja taloussuunnitelman mukana hallinnonalan ministeriöön OSA A 1 Hankkeen nimi 2 Hankeen nimilyhenne ja hanketunnus 3 Hankkeen luokka (hankkeen pääasiallinen kehittämiskohde) 4 Virasto tai laitos 5 Hankkeen ohjauksesta vastaava henkilö 6 Yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköposti 7 Hankkeen verkko-osoite (jos on) 8 Hanketta koskevat virastoa ohjaavien organisaatioiden päätökset yksilöintitietoineen (ministeriön käynnistys- tai rahoituspäätös, tulossopimus etc.) 9 Hankkeen taustalla olevat hallituksen lakiesitykset tai EUsäädöshankkeet (esityksen nimi ja nro) 10 Hankkeen yleiskuvaus (mistä kysymys) ja toiminnalliset tavoitteet OBS! På grund av orsaker som gäller den tekniska kompatibiliteten finns blanketten endast på finska. PRH:n tavaramerkki- ja mallilinjan tietojärjestelmien uudistaminen Päiväys: 3.1 Ydintoiminnan tietojärj. 32. TEM: PRH (Patentti- ja rekisterihallitus) Päivi Raatikainen Päivi Raatikainen 09-6939 5845 paivi.raatikainen@prh.fi PRH:n tavaramerkki- ja mallilinjan tietojärjestelmien (tavaramerkkirekisteri ja mallioikeusrekisteri) uudistaminen; ensisijainen toteutustapa osana OHIMin yhteistyörahaston projekteja sisältää myös sähköisiä palveluita asiakkaille 11 Hankkeen status/etenemisen vaihe joulukuussa 2010 12 Tarvittaessa lyhyt tilannekuvaus 13 Hankkeen tuloksena syntyvän tietojärjestelmän tai palvelun keskeiset k hyödyt virastolle ja mahdollisille ill muille tahoille 14 Hankkeen (konkreettinen) lopputulos tai tulokset Esiselvitys Ensisijainen toteutustapa osallistua Euroopan yhteisön tavaramerkki- ja mallioikeusvirastoon(ohim) perustetun yhteistyörahaston Tietojärjestelmien j kt ihi (t t ttoimivuuden t j ktit varmistaminen j iid l jatkossa; j t k sähköisen t t 2011 tiedonsiirron ik ) lisääminen PRH:n ja WIPOn ja OHIMin välillä; sähköisen asioinnin mahdollistaminen. Uusi tavaramerkkijärjestelmä, uusi mallioikeusjärjestelmä, asiakkaille sähköisen asioinnin palveluita. 15 Hankkeen mahdollinen liityntä muun viranomaisen hankkeeseen ja/tai valtioneuvoston/ministeriön toiminta- tai kehittämisohjelmiin sekä päätöksiin. 16 Hankkeen aikataulu Aloitusvuosi: 2011 Suunn. käyttöönottovuosi: 2014 OSA B 17 Hankkeen investointimenot (1000 /v) <2008 TP TA TAE TTS TTS TTS TTS 2016> 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä a Ostettavan työn arvo (1000 /v) 0 b Muut investointimenot: laitteet, ohjelmistot, lisenssit yms. (1000 /v) 500 500 1 000 2 000 c Hankintamenot yhteensä (1000 /v) 0 0 0 0 500 500 1 000 0 0 2 000 d Viranomaisen/ -ten oman työn määrä, nykyinen henkilöstö (htv/v) 0 e Viranomaisen/ -ten oman työn arvo, nykyinen henkilöstö (1000 /v) 100 100 f Mahdollisen oman lisähenkilöstön tarve (htv/v) 2 2 2 6 g Mahdollisen oman lisähenkilöstön vuotuiset menot (1000 /v) 120 120 120 360 18 Arvioidut vuotuiset käyttömenot Käyttöön otettavan IT-järjestelmän tai palvelun käyttömenot (1000 /v) a Käyttöpalvelut ja muut vuotuiset käyttömenot (1000 /v) b Järjestelmän/palvelun käytön oman hlöstön vuotuiset menot (1000 /v) <-2008 TP 2009 c Käyttömenot yhteensä (1000 /v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 19 Lisätietoja tai huomautuksia Hankkeen kustannukset tarkentuvat v. 2011. TA 2010 TAE 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 2016-> Invest. arv. pitoaika, vuotta

Valtiovarainministeriö, kesäkuu 2010 VMn TTS määräyksen (TM 0802) päivitetty liite II-3 OSA C Päiväys: Hankkeen nimi PRH:n tavaramerkki- ja mallilinjan tietojärjestelmien uudistaminen 20 Hankkeen rahoitustarve (täytetään vain, jos haetaan erillistä rahoitusta esim. tuottavuuden edistämiseen TTS TTS TTS TTS 2016-> tarkoitetuista varoista) 2012 2013 2014 2015 Yhteensä a Ostettavan työn arvo (1000 /v) 0 b Muut investointimenot: laitteet, ohjelmistot, lisenssit yms. (1000 /v) 500 500 1000 2000 c Hankkeen investointeihin haettava rahoitus yhteensä (1000 /v) 500 500 1 000 0 2 000 d Rahoitustarpeen perustelut ja investoinnin kohteet Hankesuunnitelma on valmis v. 2011 lopussa. Tavaramerkki- ja mallilinja toimivat kilpailluilla markkinoilla, asiakkaille tarjottava kilpailukykyiset hinnat. e Hankkeesta laadittu hanke- tms. suunnitelma EI Mikäli hankesuunnitelman yhteydessä on laadittu myös investointilaskelma, kustannushyötyanalyysi tai vastaava, niin se pyydetään toimittamaan valtiovarainministeriöön. f Hankeen rahoitusta koskevat (erilliset) päätökset OSA D 21 Hankkeelle tehty elinkaaren mittainen kustannu/hyöty/vaikuttavuus -analyysi? a Onko hankkeelle tehty elinkaaren mittainen kustannus / hyöty / EI vaikuttavuus -analyysi? 22 Arkkitehtuurinmukaisuus a Onko hallinnonalalla määritelty arkkitehtuuri? <valitse> b Onko hanke hallinnonalan arkkitehtuurin mukainen? <valitse> c Onko virastolla määritelty arkkitehtuuri? KYLLÄ d Onko hanke viraston arkkitehtuurin mukainen? <valitse> 23 Luettele hankkeessa käytettävät useamman viraston/hallinnonalan/valtionhallinnon yhteiset ratkaisut a Vetuma <valitse> b Asiointitili <valitse> c Muu(t), mi(t)kä: 24 Luettele hankkeessa käytettävät ttä ät yhteiset t tietovarannot t t a YTJ <valitse> b VTJ <valitse> c KTJ <valitse> d Muu(t), mi(t)kä:..

Liite Tulossuunnitteluohjeeseen vuodelle 2011 Tuottavuushanke-ehdotus (täytetään soveltuvin osin) Hankkeen nimi: NOVUS - Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmien uudistaminen Hanke-ehdotuksen tekijäorganisaatio/yksikkö/osasto: Patentti- ja rekisterihallitus / Yritys- ja yhteisölinja Hankepäällikkö (e-mail, puh. nro): Ulla-Maija Sarkkinen, ulla-maija.sarkkinen@prh.fi, puh. 09-6939 5406 Päivämäärä: 6.9.2010 HANKE-EHDOTUKSEN KUVAUS Hankkeen toteutuksen kuvaus, vaiheistus ja aikataulu NOVUS-hankkeessa uudistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmät, kaupparekisteri, säätiörekisteri, yrityskiinnistysrekisteri ja tilinpäätösten kuva-arkisto. Hanke mahdollistaa yrittäjän YTJ-järjestelmän kautta ilmoittamien tietojen sähköisen ja osin automaattisen käsittelyn sekä sähköisen tietopalvelun rekisteritiedoista. Hanke on konkreettinen osa Yritys.fi-portaalia. Hanke alkoi v. 2006 ja se valmistuu vaiheittain. Kukin vaihe on otettavissa erikseen käyttöön heti sen valmistuttua. Hankkeessa toteutettiin ensimmäisenä säätiörekisterijärjestelmä, joka valmistui vuoden 2007 lopussa. Sähköinen arkisto otettiin käyttöön syksyllä 2009. Hankkeen ensimmäinen suurempi osakokonaisuus, tietopalvelujärjestelmä Virre, otettiin viraston sisäiseen käyttöön keväällä 2010 ja asiakkaiden käyttöön järjestelmä on tulossa syksyn 2010 aikana. Vuoden 2010 aikana toteutetaan myös ensimmäinen osa kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyjärjestelmästä (OO1). Tämän arvioidaan valmistuvan keväällä 2011, jonka jälkeen aloitetaan käsittelyjärjestelmän jäljellä olevien osajärjestelmien, OO2 ja OO3, toteutus. Koko hankkeen arvioidaan päättyvän vuoden 2012 loppuun mennessä. Hankkeella tavoiteltava kehitys Lyhyt aikaväli (vuoteen 2014): Hanke mahdollistaa osaltaan YTJ:n sähköisen asioinnin kanssa Patentti- ja rekisterihallitukselle asetetut tuottavuustavoitteet. Hanke nopeuttaa ilmoitusten käsittelyä ja käsittelyajat lyhenevät. Keskeisenä tavoitteena hankkeessa on kehittää viraston sisäisiä prosesseja toiminnan tehostamiseksi ja rationalisoimiseksi. Hanke on myös yhteiskunnallisesti merkittävä. Esim. sähköisen tietopalvelun avulla estetään harmaata taloutta, kun tiedot ovat helposti jokaisen saatavilla verkossa. Pitkä aikaväli: Hankkeen toteutuksen tunnistetut riippuvuudet muista hankkeista / tukipalveluista NOVUS-hanke on vahvasti sidoksissa verohallinnon kanssa yhteistyössä toteutettavaan YTJ-

2 (5) järjestelmän sähköisen asioinnin kehittämiseen. YTJ toimii yhteisenä aloitusporttina yrittäjän asioidessa PRH:n ja verottajan suuntaan. YTJ:n kehittämisen viivästyttyä viivästyy myös NOVUShanke ja NOVUS-hankkeen viivästyminen aiheuttaa lisäkustannuksia väliaikaisratkaisuista johtuen. Myöskään tuottavuushyödyt eivät toteudu, mikäli toinen järjestelmistä viivästyy. Hankkeessa mahdollisesti syntyvät palvelut / toiminnallisuudet Palvelu/toiminnallisuus Asiakas Tarkempi kuvaus Uusi tietopalvelujärjestelmä asiakkaiden käyttöön ja sähköinen arkisto Uusi kaupparekisteri-, yrityskiinnitys- ja säätiörekisterijärjestelmä Kaikki Suomen yrittäjät, yritykset ja niistä kiinnostuneet henkilöt PRH (+maistraatit ja ely-keskukset) Tietopalvelut ovat saatavilla verkossa ajasta riippumatta. Asiakas voi itse hakea tuotteen ja maksaa sen verkossa. Asiakkaille tarjottavien tietopalvelutuotteiden määrä myös kasvaa. Vanhat ilmoitusten käsittelyjärjestelmät korvataan uudempaa teknologiaa hyödyntävillä tietojärjestelmillä, jotka mahdollistavat sähköisen asioinnin. KUSTANNUKSET JA HYÖDYT Kustannukset (1000 ) 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 omarahoitus osuus 7297 5698 3552 5711 0 0 0 haettava/myönnetty tuottavuusraha Kokonaiskustannukset yhteensä Arvio tuottavuusrahalla palkattavaksi hankehlöstöksi (x,x htv) 300 0 2500 1300 7597 5998 6052 7011 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tarkempi kustannuserittely (täytetään jos tietojärjestelmä osana hanketta) 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 investointi 6991 4579 4080 4983 0 0 0 käyttöönotto ylläpito 606 1419 1972 2028 2550 2550 2550 Yhteensä 7597 5998 6052 7011 2550 2550 2550

3 (5) -josta ostopalvelu 7597 5968 6052 7011 2550 2550 2550 -josta muut kustannukset 0 30 0 0 0 0 0 Kustannussäästöt Hyödyn kuvaus Hyödyn saaja Arviointiperuste Säästö Kustannussäästöt ilmoitusten käsittelyssä (edellyttää, että YTJ:n sähköinen asiointi on käytössä) Asiakkaan säästö tilinpäätöksen toimittamisesta vain yhdelle viranomaiselle (verohallinto) /vuosi PRH 15 htv á 41 000 615 000 Asiakkaat 115 000 tilinpäätöstä, 6 /tilinpäätös 690 000 Mahdolliset tulot Hyödyn kuvaus Hyödyn saaja Arviointiperuste tulo Tietopalvelutulojen kasvu Ilmoitusmäärän kasvu + 2 % (kts. YTJ sähköinen asiointi) Laadulliset hyödyt PRH PRH /vuosi 450 000 400 000 asiakashyödyt (täytetään, jos hankkeessa asiakkaisiin vaikuttavaa toimintaa ) Tietopalvelujen saatavuus paranee ja asiointiaika lisääntyy. Tietopalvelutuotteet ovat saatavilla verkossa ajasta riippumatta ja asiakkaille tarjottavien tuotteiden määrä kasvaa uuden järjestelmän myötä. Ilmoituksen tekeminen ja maksaminen voidaan hoitaa uudistuksen jälkeen sähköisesti. Osa sähköisistä ilmoituksista rekisteröidään täysin automaattisesti. Verohallinnolle toimitetulla tilinpäätöksellä voi täyttää toimittamisvelvollisuuden myös kaupparekisteriin. organisaation hyödyt NOVUS-hanke uudistaa yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmät. Järjestelmien tietoturva paranee ja pitkällä tähtäimellä myös järjestelmien ylläpitokustannukset pienenevät. Järjestelmäuudistus on teknisesti välttämätöntä, koska nykyiset tietojärjestelmät on rakennettu vanhentuneella teknologialla. Hanke mahdollistaa yrittäjän YTJ-järjestelmän kautta ilmoittamien tietojen sähköisen ja osin automaattisen käsittelyn sekä verohallinnolta kaupparekisteriin siirrettävien tilinpäätösten automaattisen rekisteröinnin. Tämä lyhentää käsittelyaikoja sekä vähentää henkilöresurssien tarvetta ilmoitusten käsittelyprosessissa, mikä mahdollistaa osaltaan tuottavuushyötyjen saavuttamisen. Myös tietopalvelun henkilöresurssien tarve vähenee sähköisen tietopalvelun lisääntyessä.

4 (5) On odotettavissa, että YYL:n ylläpitämien rekisterien tietosisällön ajantasaisuus ja oikeellisuus paranee, koska tiedot ovat helposti kaikkien saatavilla. Kustannus hyöty laskelma 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kustannukset 7597 5998 4080 4983 2550 2550 2550 Säästöt / hyödyt 300 300 750 850 1140 1540 2155 Kannattavuusarvio (säästökustannus) 7297 5698 3330 4133 1410 1010 395 RISKIT JA RISKIEN TUNNISTAMINEN Riskin ja siitä aiheutuvan haitan kuvaus Miten riskiin varaudutaan vaikuttavuus 1-3 Hankkeelle varattu rahoitus ei riitä, seurauksena hankkeen aikataulun viivästyminen ja kustannusten kasvu, koska uusia ja vanhoja tietojärjestelmiä joudutaan ylläpitämään yhtä aikaa ja hankesuunnitelmaan on tehtävä muutoksia. Siirtymäratkaisua ei saada kehitetyksi siten, että vaiheittainen tuotantoonotto olisi mahdollinen, mikä aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä aikatauluun ja kasvattaa kustannuksia. Hankkeen aikataulu on liian tiukka kokonaisuuden määrittelylle ja vaiheittaiselle käyttöönotolle, seurauksena kokonaisaikataulun venyminen PRH/YYL:n resurssien riittämättömyys hankkeessa estää hankkeen aikatauluja sisältötavoitteiden toteutumisen. Aikataulujen ja toiminnallisuuksien uudelleenarviointi ja priorisointi, hinnankorotukset, hankemallin rationalisointi ja kustannusten hallinta, lisärahoituksen hakeminen (lisätae, tuottavuusmääräraha), aktiivinen kustannusseuranta, tulokertymän skenaariot Siirtymän suunnittelu riittävän aikaisessa vaiheessa, nykyjärjestelmän osaamisen riittävyyden ja jatkuvuuden varmistaminen, kiinteähintaiset sopimukset siirtymäprojekteissa Tiukka hankeseuranta ja resurssien hallinta, viivästyssakkojen ja maksupostien kiinnittäminen valmistumisajankohtiin, ongelmien ennakoiva kommunikointi Uudet rekrytoinnit, avainresurssien varahenkilösuunnitelmat, resursointi projektitarpeiden ja hankkeen priorisointimenettelyjen mukaisesti todennäköisyys 1-3 3 3 2 3 2 3 2 2

HANKE-EHDOTUKSEN ARVIOINTI Tuottavuusohjelman kriteerit A. Strategianmukaisuus (Hallitusohjelma, konsernistrategia, substanssistrategiat) B. Organisaation henkilötyövuosipanoksen väheneminen Muu mahdollinen huomio Tarkempi kuvaus Toteuttaa yritysten sähköisen asioinnin parantamista koskevia linjauksia. Vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Yhdessä YTJ:n sähköisen asioinnin hankkeen kanssa vähennyspotentiaali on vähintään 34 htv. Merkittävyys Arviointikohde: Tarkempi kuvaus Hanke on asiakkaan ja/tai hallinnon kehittämisen kannalta tai yhteiskunnallisesti riittävän merkittäviä (esim. käyttäjiä/käyttökertoja on paljon) Hankkeen tuotos levitettävissä valtakunnalliseen käyttöön Palvelun/toimen asiakas- /käyttäjämäärä Palvelu-käyttötapahtumien lukumäärä Palvelun järjestäjien/tuottajien lukumäärä Palvelun monistettavuus / Kansallinen palvelun hallinnoija Yritysten rekisteröinti on lailla säädettyä toimintaa. Kaikki yrittäjät (satoja tuhansia). Tietopalvelussa 30-40 jatkojalostajayritystä, joilla on tuhansia asiakkaita, omia suoria sopimusasiakkaita n. 1000 ja satunnaisia kyselijöitä n. 50 000. Vuodessa rekisteröidään n. 130 000 ilmoitusta ja tietopalvelussa on kymmeniä miljoonia kyselyjä. hankkeessa mukana n. 5 toimittajaa, vaihtelee ajankohdittain Järjestelmät ovat käytössä koko maassa.

Liite Tulossuunnitteluohjeeseen vuodelle 2011 Tuottavuushanke-ehdotus (täytetään soveltuvin osin) Hankkeen nimi: YTJ:n sähköinen asiointi Hanke-ehdotuksen tekijäorganisaatio/yksikkö/osasto: Patentti- ja rekisterihallitus/yritys- ja yhteisölinja Hankepäällikkö (e-mail, puh. nro): Esa Kosonen, esa.kosonen@prh.fi, 09-6939 5365 (PRH:n osalta) Päivämäärä: 6.9.2010 HANKE-EHDOTUKSEN KUVAUS Hankkeen toteutuksen kuvaus, vaiheistus ja aikataulu Hankkeessa kehitetään Verohallinnon ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteisesti kehittämää ja ylläpitämää Yritys- ja yhteisötietojärjestelmää (YTJ) siten, että se toimisi yhteisenä sähköisenä asiointiporttina yrittäjän toimiessa molempien viranomaisten suuntaan. Sitä kautta yritykset ja yrittäjät voivat antaa tietoja verottajalle, perustaa yrityksen sähköisesti, muuttaa rekisteritietoja sekä hankkia sähköisesti tietoja yrityksistä. Hanke on konkreettinen osa Yritys.fiportaalia. Hanke valmistuu vaiheittain ja kukin vaihe on otettavissa käyttöön erikseen heti sen valmistuttua. Rahoitusvaikeuksien vuoksi hanketta on jouduttu hidastamaan alkuperäisestä aikataulusta. Hankkeen ensimmäinen palvelukokonaisuus (sähköinen asiointialusta, tunnistamisratkaisut ja osoite- ja yhteystietojen sähköinen ilmoittaminen) otettiin käyttöön lokakuussa 2009. Syksyllä 2010 määritellään yrityksen sähköisen perustamisen osakokonaisuus, jonka toteutus aloitetaan vuoden 2011 alussa. Sähköisen perustamisen palvelukokonaisuus pyritään ottamaan käyttöön vuoden 2012 loppuun mennessä. Vuosina 2013 2014 toteutetaan edustamistietojen ja yksityisen elinkeinonharjoittajan muutosten sähköinen ilmoittaminen. Hankkeella tavoiteltava kehitys Lyhyt aikaväli (vuoteen 2014): Yritysten jo olemassa olevien viranomaisyhteyksien sähköistäminen siten että luotavat sähköiset palvelut ohjaavat ja opastavat, yksinkertaistavat, nopeuttavat ja helpottavat asiointia viranomaisen suuntaan. Palvelut ovat vuorovaikutteisia, jolloin käyttäjä asioidessaan mm. näkee rekisterissä olevat tiedot. Hanke mahdollistaa sekä verottajalla ja kaupparekisterissä tuottavuushyötyjä. Pitkä aikaväli: