Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä -20 % yksipuolinen vähennys vuoden 1990 tasosta Suomelle ei-päästökauppasektori -16 % (verrattuna 2005) -30 % mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään vuoteen 2050 mennessä - kehittyneet maat 60-80 %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020: Suomelle 38 % - liikenteen biopolttoaineet 10 % vuonna 2020, kaikille sama
Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa ja tavoiteurassa vuosina 2007 2050, TWh 400 TWh 300 200 Tilasto 100 Perusura Tavoite 2020 0 Visio 2050 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Valtioneuvoston 6.11.2008 hyväksymä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia selontekona eduskunnalle Nykytoimet päästöjen vähentämiseen jne. eivät riitä tavoitteisiin, tarvitaan lisää voimakkaita toimia Energiatehokkuutta ja energiansäästöä lisättävä voimakkaasti Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä voimakkaasti 4 Lähde:TEM
Rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa 2003 Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 % Liikenne 16 % Muut 5 % Rakennusten energiankulutus 39 % Maatalous, teollisuusprosessit, jätteet ym. 15 % Kotimaan liikenne 16 % Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 % Rakennusten energiankulutus 30 % Muu teollisuus 35 % Energian käyttö 308 TWh. Muu teollisuus 35 % Kasvihuonekaasupäästöt 85,6 Mt CO 2 -ekvivalentteina 5 Pientalot kuluttavat enemmän lämmitykseen Pientalo Kerrostalo Talous- ja kiinteistösähkö 23 % Talous- ja kiinteistösähkö 25 % Veden lämmitysenergia 12 % Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergia 65 % Veden lämmitysenergia 27 % Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergia 48 % VTT /Jari Shemeikka, BAFF Kevätseminaari 24.5.2007 6
GWh/a 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Asuin- ja palvelurakennusten sähkönkäytön kehitys 1970-2003 0 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 Palvelurakennusten huoneisto- ja kiinteistösähkö (sisältää julkisen kulutuksen kuten katuvalaistus) Palvelurakennusten sähkölämmitys Loma-asunnot Asuinkerostalojen kiinteistösähkö Kotitaloudet (sisältää omakotitalojen kiinteistösähkön ja vähän lämmitystä) Asuinrakennusten sähkölämmitys Heljo, J., Nippala, E., Nuuttila, H., Rakennusten energiankulutus ja CO2 ekv päästöt Suomessa. Ympäristöklusterin tutkimusohjelma. Rakennuskannan ekotehokkaampi energiankäyttö (EKOREM) projektin loppuraportti. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakentamistalouden laitos. Raportti 2005:4. Tampere 7 2005. 8 Lähde:TEM
Ilmasto- ja energiastrategia: Keskeiset ohjauskeinot ja toimenpiteet / uudisrakentaminen Uudisrakentamisen rakentamismääräysten tiukentaminen energiatehokkuuden osalta Ensimmäisessä vaiheessa tiukennetaan noin 30% nykyiseen määräystasoon verrattuna vuonna 2010 Toisessa vaiheessa tavoitteena on rakenteen muuttaminen siten, että määräykset perustuvat kokonaisenergiankulutukseen ja että lämmitysmuoto otetaan huomioon sekä lisäksi yleisen vaatimustason tiukentaminen vähintään 20 % 10 18.11.2008
Uudisrakentamisen tiukennetut energiatehokkuusmääräykset 2010 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso määritellään ympäristöministeriön antamissa rakentamismääräyksissä Uusien määräysten tiukentava vaikutus noin 30 % nykyiseen määräystasoon Määräysten rakennetta ja määräystenmukaisuuden osoittamista ei muuteta Uudet 22.12.2008 annetut ja 1.1.2010 voimaantulevat määräykset C3 Rakennusten lämmöneristys D3 Rakennusten energiatehokkuus D2 Rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto 11 Mitä tulevaisuudessa 2012 ja 2020? Kansallisia tavoitteita: Määräysten kokonaisuudistus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2012 Tällöin siirryttäisiin kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn ja mahdollisesti energiamuodon huomioon ottamiseen Samassa yhteydessä kiristettäisiin yleistä vaatimustasoa edelleen 20 % EU lainsäädäntö Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Ecodesign-direktiivi Energiamerkintädirektiivi RES-direktiivi (uusiutuvien energialähteiden edistäminen) 12
EPBD- Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusiminen Ehdotuksen sisältöä: Rakentamista koskevat energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset: uudisrakentaminen ja laajat korjaukset Kustannusoptimaalisuuden vertailumenetelmällä (KOM laatii) arvioitava energiatehokkuusvaatimusten taso tukien ja vähimmäisvaatimusten sitominen jatkossa optimaaliseen tasoon Rakennuksiin asennettaville teknisille järjestelmille energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset Energiatodistusten painoarvon lisääminen Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastusten laajentaminen Kansalliset suunnitelmat matalaenergiarakennusten edistämiseksi Laadunvalvontamenettelyt energiatodistuksille ja tarkastuksille Rangaistussäännökset käyttöön Ecodesign/EUP direktiivi Direktiivin johdosta tuotteiden ekologiselle suunnittelulle vähimmäisvaatimuksia asettaa minimivaatimukset tuotteiden pääsemiseksi markkinoille energiaa käyttävät laitteet ja energian käyttöön liittyvät tuotteet (laajennus hyväksytty 24.9) toistaiseksi keskittynyt energiatehokkuuteen Vähimmäisvaatimuksia nyt yhdeksälle tuoteryhmälle (esim. hehkulamput, kiertovesipumput) Valmistelussa 25 tuoteryhmää, esim. vedenlämmittimet, lämmityskattilat 14
Energiamerkintä-direktiivi Energiamerkinnän tarkoitus on ohjata kuluttajia valitsemaan energiatehokkaita laitteita Nyt koskee kahdeksaa laiteryhmää, pääasiassa kodinkoneita (myös pienet ilmastointilaitteet) Valmistelu käynnissä laajentamiseksi kaikkiin energiaan liittyviin tuotteisiin kotitalouksien, kaupan ja teollisuuden tuotteet ja eräät sellaiset tuotteet, jotka eivät kuluta energiaa, mutta joiden käyttöönotto voi johtaa merkittävään energiansäästöön (esim. ikkunat) Sama soveltamisala kuin EcoDesign, jolloin energiamerkintää voidaan käyttää vähimmäisvaatimusten ohessa 15 Energiatehokkaassa rakennuksessa kaikkiin osaalueisiin pitää vaikuttaa Laadukas rakentaminen ja kokonaissuunnittelu Hyvä lämmöneristys Lämmön talteenotto ilmanvaihdosta Ulkovaipan ilmanpitävyys Hyvä sisäilmasto Energiatehokkaat laitteet Energian tehokas käyttö YM TEM YM Rakentamismääräykset Kuluttajat ja muut toimijat 16
Korjausrakentaminen 12 6 %, kiintein 2007 hinnoin % BKT 10 5 % 8 4 % 6 3 % 4 2 % 2 Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen osuus bruttokansantuotteesta 1 % 0 0 % 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus, VTT Pekka Pajakkala, Asuntoforum 2009, 23.3.2009 17 Asuinrakennusten energiataloutta parantavat korjaukset 1 800 1 500 1 200 milj. Muut korjaukset Energiataloutta parantavat 900 600 300 0 Asunto-osakeyhtiöt 11% Vuokratalot 7% Omakotitalot 14%
Valtioneuvoston periaatepäätös korjausrakentamisesta 18.9.2008 Linjaa korjausrakentamisen ja kiinteistöjen ylläpidon edistämistä koskevat periaatteet Perustuu kesällä 2007 valmistuneeseen korjausrakentamisen strategiaan Periaatepäätökseen sisältyy 16 toimenpidettä, jotka liittyvät neljään päätavoitteeseen Rakennuskannan palvelukyvyn ja laatutason säilyttäminen sekä parantaminen Rakennuskannan energiakulutuksen ja päästöjen vähentäminen Korjausrakentamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Korjausrakentamiseen liittyvän tiedon, osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen Syksyllä valmistuu yksityiskohtainen toimeenpanosuunnitelma toimenpiteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alan toimijoiden kanssa Valtion rooli painottuu kehitystyön käynnistämiseen, alan aktivoimiseen ja vuorovaikutuksen edistämiseen. Päävastuu toimenpiteiden toteuttamisessa on alan toimijoilla 19 Vuonna 2050 on yhtä paljon vuoden 2010 jälkeen rakennettua rakennuskantaa kuin ennen vuotta 2010 rakennettua rakennuskantaa Vuoden 2010 rakennuskanta vuonna 2050 290 milj. m2 Uudistuotanto 2010 2050 270 milj. m2 milj. m 2 80 70 60 50 40 30 20 10 Rakennuskannan kerrosala ikäluokittain v. 2050 Vapaa-ajan asuinrakennukset Tuotantorakennukset Julkiset palvelurakennukset Liike- ja toimistorakennukset* Asuinkerrostalot Rivitalot 0 Ennen 1950 1950 -luku 1960 -luku 1970 -luku 1980 -luku 1990 -luku 2000 -luku 2010 -luku 2020 -luku 2030 -luku 2040 -luku Omakotitalot 20 2010