Lastensuojelun kehittäjäryhmä Oulun kaupunki
Kehittäjäryhmään haettiin kutsukirjeellä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kautta halukkaita vanhempia Kehittäjäryhmässä aloitti 8 kehittäjäasiakasvanhempaa ja 7 sosiaalityöntekijää, keväällä 2015 mukana oli 5 kehittäjäasiakasvanhempaa ja 7 sosiaalityöntekijää Innostava, yhteiseen tutkimiseen heittäytyvä ryhmä, joka valmis kaikkeen!
Tule mukaan lastensuojelun kehittäjäryhmään! Onko sinulla vanhempana hyviä tai huonoja kokemuksia lastensuojelusta, joiden jakamisesta on apua lastensuojelun palveluiden ja työskentelyn kehittämisessä? Oletko kiinnostunut tulemaan mukaan lastensuojelun kehittämistyöhön? Mikäli vastasit kyllä, tule mukaan kehittäjäryhmätyöskentelyyn. Haemme kehittäjäryhmään vapaaehtoisia vanhempia kehittäjäasiakkaina tutkimaan yhdessä lastensuojelun työntekijöiden kanssa toimivia käytäntöjä. Mitä lastensuojelun kehittäjäryhmä tarkoittaa? Kehittäjäryhmässä tutkitaan yhdessä vaikuttavaa lastensuojelun työskentelyä ja kokemustiedolla on tärkeä merkitys. Ryhmässä kehitetään yhdessä suunnitelmallista työskentelyä, asiakaslähtöistä dokumentointia ja pohditaan, minkälaiset palvelut ovat auttavia ja vaikuttavia. Ryhmän jäsenet sitoutuvat yhdessä sovittaviin yhteisiin sääntöihin. Ryhmässä ei käsitellä yksittäisiä asiakasasioita. Toivomme Sinulta sitoutumista työskentelyyn. Työskentelystä tehdään raportointia palveluiden kehittämiseksi. Kehittäjäasiakkaana saat äänesi kuuluviin.
Ryhmässä kokemusta ja asiantuntijuutta lastensuojelusta yhteensä 122,5 vuotta.
Yhteiset sopimukset Luottamus Jokaisen äänen kuuleminen ja kuunteleminen Sitoutuneisuus Kunnioitus Vapaus kertoa Tasavertaisuus Positiivisuus, avoin mieli Hyvä draivi Purkamisen mahdollisuus Lupa vaikuttaa Yhteinen raportointi
Työstämisen ja kehittämisen teemoja Asenteet ja luottamus lastensuojelussa Vuorovaikutus, rehellisyys ja avoimuus Yhteinen kieli lasten, vanhempien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa Lasten kohtaaminen Arviointi Lastensuojelun dokumentointi Näkevätkö työntekijät kokonaisuuden?
Toiminta Kehittäjäryhmä kokoontui kerran kuukaudessa lokakuusta 2015 alkaen. Tavoitteena on osallisuuden vahvistaminen ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen lastensuojelun työskentelyssä. Olemme järjestäneet Työpajan Osallisuus ja kokemusasiantuntijuus lastensuojelun kehittämisessä yhteistyössä Oulun Vaikuttaja nuorten kanssa lastensuojelun ja oppilashuollon työntekijöille. Ryhmästä kokemusasiantuntija oli mukana Lastensuojelun dokumentaatiotyöpajoissa Ylivieskassa ja Oulussa, kohderyhmänä olivat lastensuojelun perhetyöntekijät ja sosiaalityöntekijät. Olemme kirjoittaneet artikkelin Kokemusasiantuntijuus lastensuojelun kehittämisessä Lapin yliopiston artikkelikokoelmaan. Artikkeli on arvioitavana julkaisua varten. yhdessä vanhemman näkemyksistä, mitä on toimiva lastensuojelu. Juttu jaettiin lastensuojelun työntekijöille ja yritettiin saada julkaistuksi sanomalehdessä. Puhuimme lastensuojelun teemailtapäivässä työntekijöille. Lisäsimme yhteistä ymmärrystä lastensuojelusta, suunnitelmallisesta työskentelystä ja muutoksen mahdollisuudesta.
Lähdin mukaan kehittäjäryhmään, koska ajattelin, että tämä on mahdollisuus vaikuttaa laajemmin muihinkin asioihin lastensuojelun toiminnassa. Lisäksi ajattelin, että olen käynyt läpi niin rajun elämänkoulun, että jos minun kokemusteni avulla joku muukin saisi voimaa selvitä kriisistä, voisin ehkä helpommin antaa itselleni anteeksi kaikki tekemäni virheet.
Kehittäjäryhmän ydinajatus on, että lastensuojelutyössä tarvitaan rinnakkain sekä varsinaiseen asiakastyöhön kiinnittyvää kehittämistä että prosesseja ja toimintatapoja tarkastelevaa kehittämistä. Lastensuojelussa välillä ongelmallisen kiinni olevat ilmiöt vallankäytöstä, puuttumisesta tai vastakkainasettelusta työntekijän ja asiakkaan välillä muuttuvat kehittämistyön prosessissa eri tavalla yhteisesti nähtäviksi, kun kyse ei ole varsinaisesti kenenkään omasta asiasta.
Lastensuojelun stereotypiat ja sudenkuopat - vanhemman näkökulma Joudun taistelemaan. En voi kertoa totuutta, salailen. Kukaan ei kerro, mitä tapahtuu. Minua epäillään. Lastensuojelu vie lapset. Minua vanhempana ja minun ratkaisujani arvostellaan.
Minua ei ehditä kuunnella. Asioita tulkitaan väärin. Jos en saa mitä tarvitsen tai haluan, otan lakimiehen. Työntekijä havainnoi kertomatta mitä havainnoi. Punainen lanka puuttuu, kierretään asiaa. Järjestelmä on sekava ja hajanainen.
Lastensuojelun stereotypiat ja sudenkuopat työntekijän näkökulma Toivoton tapaus. Tietoa puuttuu. Perehtyminen puuttuu. Asenteet ohjaa työskentelyä. Liian vähän aikaa per asiakas.
Asiat nähdään yksipuolisesti. Koneen ratas pyörii... Keinona toistuvat selvitykset, kun muuta ei ole. Raha ratkaisee. Joudun työntekijänä käyttämään vääriä keinoja...mielenterveyden pulmiin käytetään lastensuojelua, vaikka tarvittaisiin psykiatrista hoitoa ja -palveluita kotiin. Apu on lyhytkestoista.
Mitä on lapsen etu?
Oikeus perustarpeiden huomioimiseen LAPSELLA ON KOTI JA TÄRKEITÄ IHMISIÄ LAPSELLA ON OMA TILA LAPSELLA ON TURVALLINEN JA SÄÄNNÖLLINEN ARKI TALOUS ON TASAPAINOSSA LAPSI SAA TARPEEKSI RAVINTOA, LEPOA JA VIRIKKEITÄ TURVALLINEN ASUINPAIKKA (KOTI TAI SIJOITUSPAIKKA) FYYSINEN JA PSYYKKINEN TURVALLISUUS PUHTAAT VAATTEET SÄÄNNÖLLISET RUOKA-AJAT EI VÄKIVALTAA KOTONA TAI LASTA KOHTAAN MUUALLAKAAN TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN HUOLTAJA, AIKUINEN
LAPSELLA ON IÄNMUKAISESTI LEIKKIÄ JA VÄLINEITÄ LEIKKIÄ LAPSEN OMIA KIINNOSTUKSEN KOHTEITA TUETAAN LAPSELLE ON ANTAA AIKAA SELVÄT, PÄIHTEETTÖMÄT VANHEMMAT LAPSESTA JA HÄNEN ASIOISTA VÄLITETÄÄN TURVALLISUUDEN TUNNE, TURVALLINEN ARKI EI VAIN ANNETA SÄÄNTÖJÄ, MYÖS SELITETÄÄN SYYT JA SEURAUKSET YHTEISTÄ TEKEMISTÄ JA OLEMISTA VANHEMMALLA ON VOIMAVAROJA JA JAKSAMISTA LAPSI VOI LUOTTAA AIKUISEN TURVAAN LAPSELLA ON SÄÄNNÖT KOTONA, PIHALLA, KOULUSSA...VANHE MPI PUUTTUU TARVITTAESSA VANHEMPI ON JOHDONMUKAINEN
Oikeus tunne-elämän tukeen LAPSI ON HYVÄKSYTTY OMANA ITSENÄÄN LAPSI KOKEE OLEVANSA RAKASTETTU LAPSEN ETU ON HYVÄ ILMAPIIRI KOTONA OIKEUS TULLA RAKASTETUKSI, HYVÄKSYTYKSI LAPSEN ETU ON TASAPAINOINEN TUNNE-ELÄMÄ TASAVERTAINEN VUOROVAIKUTUS LAPSEN ETU ON SAADA AIKUISEN APUA RAKENTAA HYVÄA ITSETUNTOA KIINTYMYSSUHDE LASTA KUUNNELLAAN OIKEUS KUULUA JOHONKIN, JUURET TUKIVERKOSTO LAPSI KOKEE ILOA
EI TARVITSE KANTAA LIIKAA VASTUUTA VANHEMPIEN ASIOISTA OIKEUS OLLA LAPSI LAPSEN EI TARVITSE KANTAA JATKUVAA HUOLTA VANHEMMISTA LAPSEN ETU ON TASA-ARVOISUUS SUHTEESSA SISARUKSIIN LAPSEN ETU ON KUULLA ITSESTÄÄN HYVIÄ ASIOITA LAPSI TARVITSEE LÄHEISYYTTÄ LAPSEN KANSSA KESKUSTELLAAN REHELLISYYS - LUVATAAN VAIN SE, MIKÄ PITÄÄ JA PERUSTELLAAN ASIAT LAPSELLE YMMÄRRETTÄVÄSTI VÄLITTÄMINEN JA RAKKAUS SANOTAAN JA NÄYTETÄÄN LAPSELLE LAPSI SAA TUKEA ITSETUNTOONSA JA MINÄKUVAANSA; KEHUJA JA KANNUSTUSTA LAPSEN ETU ON OLLA HUOLEHTIMATTA AIKUISTEN HUOLISTA
Oikeus osallisuuteen LAPSI SAA SANOA OMAN NÄKEMYKSEN, MIELIPITEENSÄ AIKUISET OVAT KIINNOSTUNEITA LAPSEN ASIOISTA MAHDOLLISUUS ILMAISTA ITSEÄÄN LAPSEN PITÄÄ SAADA OLLA LAPSI LAPSELLA ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA MENNÄÄN LAPSEN EHDOILLA ASIOISSA ETEENPÄIN LAPSI TARVITSEE AIKAA SOPEUTUAKSEEN
Yhteistyö lapsen asioissa YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KESKEN TOIMII LAPSI TULEE KUULLUKSI AIKUISET ON KIINNOSTUNEITA LAPSEN ASIOISTA LAPSEN ETU ON SOPUISAT AIKUISET KAIKEN TOIMINNAN PITÄISI TÄHDÄTÄ LAPSEN ETUUN VANHEMMAN OIKEUS OLLA VANHEMPI EI PITÄISI MENNÄ LAPSEN EDUN EDELLE
Mitä on arviointi lastensuojelussa? vanhemman kysymyksiä
Mihin kiinnität erityistä huomiota arvioinnissasi, mitkä seikat vaikuttavat? Keskusteletko siitä erikseen asiakkaan kanssa? Millaisia keinoja tai menetelmiä lastensuojelulla on käytössä arvioimiseen? Kuuluuko asiakkaan aina olla selvillä, että häntä arvioidaan? ->Kerrotaanko hänelle mitä, keitä, miksi ja miten arvioidaan? ->Kerrotaanko mihin pyritään, mitä häneltä odotetaan? Kun ihmistä arvioidaan, mitä otetaan huomioon? ->ulkomuoto, vaatetus? ->puhetapa? ->koti, sisustus, puhtaus? ->otetaanko ihmisten arvot, uskonto jne. huomioon vai pyritäänkö ihmiset puristamaan yhteen muottiin? Jos työntekijä vaihtuu, alkaako arviointi aina alusta? Missä vaiheessa ja miten lasta kuunnellaan tai otetaan huomioon arvioitaessa tilannetta? Voiko asiakas itse pyytää arviointia? Mikä on arvioimisen tarkoitus? Ketä kaikkia huomioidaan arviointia tehdessä? Miten voidaan tehdä luotettava arviointi jos asiakasta nähdään harvakseltaan tai ollaan muuten vähän tekemisissä? Kuullaanko prosessissa muita verkostoja?
KIITOS HUOMIOSTASI, KYSY MEILTÄ LISÄÄ!