Maahanmuuttajien kanssa tehtävä työ Pasi Laukka, yhteisötoiminnan päällikkö, Oulun kaupunki
Laki kotoutumisen edistämisestä Kotoutumislain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan (1 ).Maahanmuuttajalle tulee tarjota kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluita, kuten suomen tai ruotsin kielen opetusta sekä tietoa yhteiskunnasta, sen kulttuurista sekä työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksista erityisesti maassaolon alkuvaiheessa..
Kunnan velvollisuudet kotouttamislain edessä vastata ja sovittaa yhteen paikallista kotouttamisen kehittämistä, suunnittelua ja seurantaa Kototyöryhmä huolehtia siitä, että kunnassa on tarpeisiin nähden riittävästi kotoutumislain mukaisia toimenpiteitä ja palveluja huolehtia siitä, että kunnassa on tarpeisiin nähden riittävästi kotoutumislain mukaisia toimenpiteitä ja palveluja Maahanmuuttajille työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus, koulutusten ulkopuolelle jäävät maahanmuuttajat esim. kotiäidit, vammaiset, vanhukset, opiskelijat, työperäiset. Kotoutumista edistävät palvelut (ohjaus ja neuvonta) koskevat lähinnä pakolaistaustaiset maahanmuuttajat, palvelut tarjottu hyvinvointipalveluiden kautta. huolehtia henkilöstön kotouttamisosaamisesta. Villa Victorissa koordinoidaan kotouttamistyötä Oulun kaupungin organisaatioissa
Perhedynamiikan muutokset uuteen maahan tultaessa Tietyssä kulttuurissa kasvaminen tarkoittaa kielen, arvojen, normien ja roolien omaksumista, sekä yhteiskunnan rakenteen ja toiminnan hahmottamista (sosialisaatio). Kieli ja vuorovaikutus ovat linkki sosiaaliseen ympäristöön sekä yhteiskuntaan. Usein päävastuu kulttuuristen arvojen välittämisestä on perheellä, vaikka yhteiskunta siihen vaikuttaisikin erilaisten instituutioiden, kuten koulujen ja päivähoidon, kautta. Tarkoituksena on varmistaa, että ihminen sisäistää yhteiskunnan perustana olevat arvot, normit ja käyttäytymisen tavat.
Vanhemmuuden vahvistaminen keskiöön Maahanmuuttaja voi joutua kyseenalaistamaan aiemmin oppimansa sekä joutuu hahmottamaan uuden yhteiskunnan toimintaperiaatteet. Oma vanhemmuus ja kasvatusperiaatteet ovat uusien haasteiden edessä. Lapsia kasvatetaan tilanteessa, jossa aiemmin opitut roolit ja normit eivät välttämättä toimi. Kasvatusmenetelmät ja vanhemmuuden toteutuminen vaikuttavat siihen, kasvaako lapsesta yhteiskunnan hyväksymä ja arvostama jäsen. Lisäksi on muistettava, että jokaisessa maassa ja kulttuurissa on omat asiansa joita arvostetaan ja pidetään hyväksyttyinä. Maahanmuuttajataustainen perhe ei välttämättä kohtaa vastaanottavan yhteiskunnan rooliodotuksia, ennen kuin lapsi siirtyy suomalaiseen päivähoitoon tai kouluun. Vasta sitten, kun perhe saa riittävän kosketuksen suomalaiseen kasvatuskulttuuriin, alkavat yhteiskunnan rooliodotukset vaikuttaa.
Työntekijä ja perhe yhteistyössä Työntekijän tulee antaa maahanmuuttajaperheelle aikaa ja tilaa muutokselle. Maahanmuuttajavanhemman kulttuuria ja mielipiteitään lasten kasvatuksesta tulisi arvostaa. Mikäli vanhemman ei tarvitse pelätä lapsensa menettävän jotain tärkeää omasta taustastaan, ei hänen myöskään tarvitse kasvattajana ylikorostaa omaa kulttuuriaan. Vuorovaikutustilanteissa työntekijä vaikuttaa omalla käyttäytymisellään perheen roolien muotoutumiseen. Pakolaisperheissä perhe on tuenlähteenä ensiarvoisen tärkeä.
Yhteisökeskeiset kulttuurit ja ammattiapu Lastensuojelun lapsikeskeinen lähestymistapa ja lapsen kuuleminen voivat vanhemmista tuntua siltä, että lapselle annetaan liikaa vastuuta tai että lapsi käännytetään vanhempiaan vastaan. Vanhemmat saattavat toivoa tiukempia kurinpitotoimenpiteitä yhteiskunnan taholta. Oma kulttuuri ja arvomaailma voivat olla ristiriidassa uuden maan kulttuurin ja arvomaailman kanssa, mikä luo jännitteitä ja aiheuttaa sopeutumisongelmia. Kriisiytyminen nopeaa, reagoitava heti!
Toimintatapojen kautta onnistumisia 1. Asiakkaan äänen esille tuominen - Pitää olla väylä, jonka kautta on ollut mahdollista saada asioita eteenpäin niin yksityisellä kuin yleisellä tasolla 2. Moniammatillinen yhteistyö - On ymmärrettävä, että jotkut tarvitsevat enemmän ohjausta ja yksityiskohtaisempaa ja perusteellisempaa asioiden käsittelyä. Empaattisuus ja inhimillisyys jäävät monesti ennakkoluulojen ja asenteiden varjoon ja helposti piiloudutaan pykälien taakse eikä kohdata asiakasta aidosti. - On myös opittava sietämään, että asiakkaat tulevat näkyvimmiksi ja toiminnan on vastattava myös heidän tarpeisiinsa yhteisesti löydettyjen kompromissien kautta. Koulutuksen avulla olisi saatava lisää tietoa ja keinoja kohdata asiakkaita arkipäivän tilanteissa. - Kaikkien tulisi hallita maahanmuuttajatyön perusteet yhteiskunnan muuttuessa monikulttuurisemmaksi. Intensiivinen maahanmuuttajatyö ei kuitenkaan sovi kaikille, omat puutteet ja vahvuudet on tunnistettava. Loppujen lopuksi kyse on persoonasta ja tavasta tehdä työtä.
Lisää toimintatapoja 3. Retki- ja leirityö 4. Vertaisryhmät - perheiden varhaisen tuen tarpeiden havaitsemisen; välineinä voi olla teemalliset keskustelut ryhmissä. Kotoutumista edistetään suomenkielen taitoa kehittämällä. - Osa asiakkaista ohjataan kielikursseille, ryhmissä pyritään vierailijoiden läsnä ollessa puhumaan suomea ja muutenkin. Esim. jostain teemasta: perheterapeutti alustaa kaikissa ryhmissä lasten kasvatuksesta ja vanhempien roolista Suomessa. 5. Jalkautunut työote - työntekijöiden tehtävänä olisi ensisijaisesti: a) antaa palveluohjausta b) kartoittaa perheen tilannetta, jonka jälkeen perheelle kerrotaan palvelutarjonnasta (heille sopivista vaihtoehdoista) c) jatkaa tarvittaessa työskentelyä perheen kanssa varhaisen tuen perhetyönä
Pysyvät ratkaisut luovat perustan Tosiasiat on tunnistettava ja tunnustettava, nykyisellään perustyön puitteissa maahanmuuttajien tarpeisiin ei pystyvä vastaamaan riittävän hyvin. Solmitaan suhteita monikulttuurisiin alle kouluikäisten lasten perheisiin olemassa olevia verkostoja hyödyntäen. Kartoitetaan perheiden tarpeita ja toiveita, joiden pohjalta suunnitellaan vertaisryhmätoimintaa ja yksittäisissä tapauksissa perhekohtaisesti räätälöityä ja kohdennettua lyhytkestoista työtä.
Kahdensuuntainen kotoutuminen on tärkeää Toimitaan kulttuuritulkkeina ja linkkeinä perheiden ja viranomaisten välillä Autetaan perheitä oppimaan asioimaan virastoissa ja laitoksissa - pyritään löytämään yhteisiä näkemyksiä lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta esimerkiksi järjestämällä vanhemmille lapsen kasvatukseen liittyviä keskusteluiltoja. - järjestetään vanhemmille toimintaa ja alueella toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. - rakennetaan ja syvennetään yhteistyötä päivähoidon, asukaspuistojen, neuvolan, kotipalvelun, sosiaalityön ja lastensuojelun sekä muiden alueella toimivien viranomaisten ja kolmannen sektorin tahojen kanssa maahanmuuttajien kysymyksissä varhaisen tuen puitteissa. - edistetään maahanmuuttajien ja suomalaisten lapsiperheiden tutustumista ja kanssakäymistä.
Summa summarum Kotoutumislaki ja kunnan tehtävät Perhe on tärkein yhteistyökumppani Tunnista eri kulttuuritaustat ja erityispiirteet Uskalla kokeilla eri toimintatapoja, luo uus, luovu kaavoista ASENNE, ASENNE, ASENNE! KIITOS!