Elinvoimalautakunta Elinvoimalautakunnan perustehtävät Elinvoimalautakunta vastaa elinvoimapalveluista. Sen tehtävänä on elinkeino- ja työllisyyspalveluiden, kaavoitus- ja yhdyskuntatekniikkapalveluiden sekä paikkatieto- ja tonttipalveluiden järjestäminen. Se edustaa kuntaa ja käyttää kaupungin puhevaltaa toimialaansa kuuluvissa asioissa sekä ratkaisee kaupungille mm. maankäyttö- ja rakennuslain, kiinteistönmuodostamislain sekä kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaan kuuluvat asiat, jollei lautakunta ole päättänyt ratkaisuvaltansa edelleen siirtämisestä. Elinvoimalautakunta vastaa: 1. maankäytön suunnittelu- ja kaupunkisuunnittelupalveluista; 2. yhdyskunta- ja kunnallisteknisistä palveluista; 3. paikkatieto- ja tonttipalveluista; 4. elinkeino- ja yrityspalveluista; 5. kansainvälisistä palveluista; 6. maaseudun ja kylien kehittämispalveluista; 7. työllisyyspalveluista; 8. toimialaansa liittyvistä hankkeista. Kaupunkistrategiasta johdetut mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2021 Tavoitteen kuvaus Toteuma 31.12. Kaupunkistrategiasta johdetut toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset talousarviovuonna 2021 l ELINKEINO- JA TYÖLLISYYSPALVELUT Elinkeinojen kehittäminen: Elinvoimaisuuden ja yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen, kasvuohjelman mukaisesti. Kasvuohjelman kilpailukykytekijät ovat: 1. Maankäyttö ja toimintaympäristö 2. Osaaminen (TKI) ja yhteistyö 3. Työllisyys ja osaavan työvoiman saatavuus 4. Kasvu ja kansainvälistyminen 5. Markkinointi Kasvuohjelma uusitaan vuonna 2021, sisältäen työllistämisohjelman. Elinkeinopalveluiden painopisteinä ovat koronapandemiasta selviäminen ja jälleenrakennus kaupunginhallituksen hyväksymän jälleenrakennussuunnitelman mukaisesti. Yritysten ja kaupungin välisen yhteistyön vahvistaminen ja yritysmyönteisyyden kasvattaminen sekä alueellisen innovaatiotoiminnan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulukonsernin kanssa. Talousarviovuoden 2021 aikana elinkeinojen ja elinvoiman kehittämiselle asetetaan nykyistä selkeämmät strategiset ja toiminnalliset tavoitteet ja johdetaan sitä yhtenä kokonaisuutena, mikä tarkoittaa entistä tiiviimpää tavoitteiden ja toimintojen yhteensovittamista eri toimijoiden ja hallintokuntien välillä. Tämä koskee erityisesti elinkeinojen kehittämistyötä, maankäyttöä ja teknistä toimea, työllisyyspalveluita ja viestintää. Vuosi 2021 oli edelleen pandemian varjostama. Pandemia on kasvattanut nettikaupan osuutta ja se on todennäköisesti vaikuttanut ns. kivijalkakauppojen asemaan. Rakentaminen on jatkunut Rovaniemellä vilkkaana. Matkailu alkoi elpymään kesällä ja joulumatkailussa ylitettiin rekisteröityjen yöpymisten osalta vuoden 2018 taso. Koko vuoden vientiluvut eivät ole vielä käytettävissä, mutta vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vienti supistui 5,8 prosenttia. Kasvuohjelman uusiminen on siirtynyt vuodelle 2022. Kasvuohjelman toimenpiteet tukeutuvat kaupunkistrategiaan, joka valmistuu keväällä 2022. Rovaniemellä rekisteröitiin vuoden 2021 aikana 450 uutta yritystä, mikä on 14 yritystä enemmän kuin edellisenä vuonna. Business Rovaniemen yrityspalveluissa toteutui raportointikaudella 1304 yritysneuvontatapahtumaa. Koronapandemiaan liittyvä yritystukien haku muuttui Valtiokonttorin kautta haettavien kustannustukien myötä. Tämä vähensi koronatukiin liittyviä yhteydenottoja vuoteen 2020 verrattuna, jolloin mm. yksinyrittäjätukien ensimmäinen hakukierros organisoitiin kuntien toimesta. Kaupungin yritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistämään sekä omistajanvaihdostilanteiden tueksi edellisvuonna käyttöönotetulle kaupungin yrityspalvelusetelille järjestettiin vuonna 2021 kaksi hakukierrosta, joihin saatiin yhteensä 82 hakemusta, joiden perusteella seteli voitiin myöntää 28 yritykselle kaupungin ko. tarkoitukseen myöntämän 150 000 euron määrärahan puitteissa. Setelin arvo on joko 2 500 tai 5 000 euroa (alv 0 %) ja sen arvolla yritys voi ostaa kaupungin hyväksymiltä palveluntuottajilta asiantuntijapalveluita
Alueelliset palvelut: Kylien Rovaniemi -hankkeessa toteutetaan konkreettisesti maaseutustrategian toimenpiteitä yhteistyössä alueen asukkaiden, kyläyhdistysten, yritysten ja kylien kehittämisjaoston jäsenten kanssa. - Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen - Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen - Kylien tonttitarjonnan markkinointi Työllisyyspalvelut: Työllisyyden kuntakokeilu käynnistynee tammikuussa 2021. Edellyttää muutoksia palvelutuotannon rakenteissa ja laajan verkoston mukaan liittämistä kokonaisuuteen. Kuntakokeilun vaikutuksia ovat mm.: - kaupungin vastuulle siirtyy noin 3600 työnhakija-asiakasta sekä resursseja ja käyttöoikeutta valtion työllisyysmäärärahoihin. - Rovaniemen kaupungilla on koordinointivastuu Lapin kokeilusta (Rovaniemi, Tornio, Sodankylä, Kemijärvi) - asiakas- ja verkostotyön alustoina toimii Ohjaamo ja Osaamo (alustapohjainen palvelurakenne) ja toiminta nojaa yhä vahvemmin verkostomaiseen toimintaan - tehokkuutta resurssien ja palvelujen yhteensovittamiseen ja kaupungin ostopalvelujen vähentämiseen. kehityshankkeidensa tueksi 20 % omavastuuosuudella. Yrityspalvelusetelin käyttöä on päätetty jatkaa myös vuonna 2022. Rovaniemeläisille yrityksille on myönnetty vuoden 2021 aikana koronapandemiasta selviämisen tueksi Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämiä yritystukia yhteensä noin 19 milj. euroa (noin 21 milj.euroa vuonna 2020). Business Rovaniemi on tiedottanut ja avustanut yrityksiä tukien saamiseksi. Kansainvälinen yhteistyö on muuttanut muotoaan pandemian aikana. Kansainväliset kokoukset ja tapahtumat peruttiin tai siirrettiin verkkoympäristöön. Vuodelta 2020 siirretty WWCAM kansainvälinen konferenssi toteutettiin Rovaniemen kaupungin isännöimänä verkkoyhteydellä. Rovaniemi Arctic Spirit - konferenssi toteutettiin hybridinä. Kansainväliseen hanketoimintaan liittyvät kokoukset hoidettiin pääsääntöisesti etäyhteydellä. Business Rovaniemi käynnisti keväällä 2021 kaupunkistrategiaan liittyvän Arctic Design Capital teeman, EAKR-rahoitteisen Kansainvälisen arktisen muotoilupääkaupungin palvelumallin luominen -hankkeen. Sen myötä on käynnistetty uusien TKI-yrityspalveluiden muotoiluprosessi sekä kansainvälisyyttä edistävien sisältöjä. Hankkeen puitteissa on kehitetty uusia tuotekonsepteja ja tuotettu useita yrittäjille suunnattuja työpajoja ja pienempiä tapahtumia. Innovaatioita vahvistava ekosysteemisopimus allekirjoitettiin työ- ja elinkeinoministeriön kanssa helmikuussa 2021. Samaan aikaan solmittiin koulutuskumppanuus sopimus alueen oppilaitosten kanssa. Maaliskuussa järjestettiin Arctic Design Capitaliin liittyvä päätapahtuma, Arctic Design Week jo 13. kerran uudistetulla sisällöllä osana World Design Weeks-verkostoa. Kumppanuussopimuksien avulla tapahtumabudjetti on lähes kolminkertaistettu. Vaikka pandemia rajoitti merkittävällä tavalla live-tapahtumien tuottamista, onnistuttiin merkittävä osa monipuolisesta sisällöistä tuottamaan virtuaalisena on-line. Osallistujamäärä on aviolta noin 12000, joista 5300 osallistui eri webinaareihin. Rovaniemen kaupunkikeskustan kehittämishankkeen puitteissa on järjestetty yhdeksät kehittämisaamukahvit. Lisäksi hankkeen puitteissa järjestettiin n. kymmenen eri tapahtumaa, kilpailua, haastetapahtumaa ja työpajaa. Yhteistyö ja molemminpuolinen tiedottaminen yritysten ja muiden yritystoimijoiden kanssa tiivistyi ja monipuolistui jo edellisvuonna etenkin koronavaikutusten ja siihen liittyvien tukimuotojen neuvonnan vuoksi, mutta myös yrityspalvelusetelin lanseerauksen ja Businessrovaniemi.fisivuston uudistusprosessin ansiosta, ja tämä on jatkunut vuonna 2021. Myös yrittäjäjärjestöjen ja mm. Lapin seudullisten yritystoimijoiden kanssa tiedonvaihto ja yhteistyö ovat jatkuneet säännöllisenä.
Kylien Rovaniemi -hankkeen toteutus on ollut tavoitteiden mukaista ja yhteistyö eri hankkeiden ja tahojen välillä on toiminut hyvin. Kylien tonttitarjonnan markkinoinnin selvitystyö on käynnistetty. Hankkeen tuloksia ja malleja hyödynnetään 2022 alkavassa Rovaniemi kylässä -hankkeessa. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilu käynnistyi 1.3.2021 ja Rovaniemen kaupungin vastuulle siirtyi laissa määritelty asiakaskohderyhmä. Keväällä painottui toiminnan organisointi ja käyntiin saaminen, syksyn ja loppuvuoden aikana asiakkaiden palvelutarpeiden arviointi. Koronarajoitukset ovat jonkin verran vaikeuttaneet asiakkaiden kasvokkaista tapaamista sekä erilaisten toimintojen ja tapahtumien järjestämistä. Työnhakijoille suunnattuja palveluita on kehitetty yhdessä valtionhallinnon kanssa ja erityisenä painopisteenä on palvelujen kehittäminen pitkään työttömänä olleiden ja vahvempaa tukea tarvitseville työnhakijoille. Palveluja on kehitetty myös mm alkaville yrittäjille sekä nuorille. II TEKNISET PALVELUT Yhdyskuntatekniikka: Yleisten alueiden ylläpidon kustannustehokas järjestäminen. Kattavan katuverkoston kuntoarvion luominen ja siihen perustuva peruskorjausten kohdentaminen. Joukkoliikenteen mobiilipalveluiden kehittäminen. Kaavoitus: Täydennyskaavoituksen jatkaminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Mahdollistetaan yleishyödylliselle vuokra- asumisen tuottajille uudisrakentaminen myös kaupungin keskustassa. Mahdollistavan kaavoituksen ja vaihekaavan käyttöönotto Paikkatieto- ja tonttipalvelut: Tehostetut toimenpiteet ja uudet tavat käyttöön: myyntikohteiden uudelleentarkastelu, vyöhykehinnoittelu AR/AK, tonttien tarjouskilpailutus, markkinoinnin tehostaminen, vuokrasopimusten seuranta ja purkamisen joustavoittaminen, yhteistyö kiinteistöjen hallinnassa. Yhdyskuntatekniikka teetätti keväällä opinnäytetyön, jossa selvitettiin markkinatarjontaa kunnonhallinnan palveluita tarjoavista yrityksistä ja heidän palvelusisällöistään. Yhdyskuntatekniikka toteutti pää- ja kokoojakaduista uramittaukset kesällä 2021. Syksyn aikana valmisteltiin omistajaohjauksen resurssia ja elinkaarikorjausten investointimäärärahaa vuodelle 2022. Paikallisliikenteessä otettiin maaliskuun alussa käyttöön Waltti Mobiili -sovellus, josta voi hankkia kerta- ja vuorokausilippuja. Sovelluksessa on myös reittiopas. Kaavoituksessa hyväksyttiin yhteensä 17 kaavahanketta, joista valmiin infran piirissä tiivistämässä ja tehostamassa kaupunkirakennetta oli 12 täydennyskaavoituskohdetta. Vaiheasemakaavalla muutettiin Mustikkaharjun asemakaavaa ja laitettiin vireille Vennivaaran laajennusalueen muutos. Vyöhykehinnoittelun pohjaksi teetetty ulkopuolinen arvio vyöhykehinnoittelun valmistelun ja luonnoksen pohjaksi. Pientalotonttien tarjouskilpailu järjestetty 4. 31.1.2021. Lisäksi järjestetty tarjouskilpailu viiden lomarakennuspaikan osalta sekä käynnistetty luovutuskilpailu Golfkentäntien RMtonteista. Talotoimen kanssa järjestetty kaupungin käytöstä poistuneiden kiinteistöjen myyntejä. Osallisuus ja vaikuttaminen talousarviovuonna 2021 Kuntalaisten osallisuuden lisääminen maankäyttöön, kaavoitukseen ja infran rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä. Kaavoituksessa on tavanomaisen kaavoitusprosessin osallistumisen lisäksi parannettu osallisuutta ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia yhdessä viestinnän kanssa toteutetuissa keskustelutilaisuuksissa. Tilaisuudet on toteutettu koronan vuoksi Meet-kokouksina, esim. Sairaalanniemi ja Sierilä. Kaavoituskatsaus 2021-2022 toteutettiin yhdessä viestinnän kanssa. Kaavoituskatsaus jaettiin kaikkiin kotitalouksiin ja toteutettiin verkkoversioina.
Kuntalaki ja erityislainsäädäntö määrittelevät kulloinkin asian asianosaiset sekä asianosaisten kuulemisen, minkä lisäksi merkittävissä kuntalaisia koskevissa asioissa tiedottaminen tapahtuu tietoverkossa, mahdollistaen palautteen antamisen. Näiden lisäksi järjestetään yleisötilaisuuksia. Kasvuohjelman mukaisesti yrityksiä osallistetaan toimintaan järjestämällä vuosittain kaksi elinkeinoseminaaria, kaupunginjohtajan yrittäjätapaamisia, eri verkostotilaisuuksia sekä kysynnän ja tarpeen mukaan järjestämällä toimialafoorumeita. Rovaniemen tulvasuojelun yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä pidettiin yleisötilaisuus 14.10.2021 klo 18-20 Saaren koululla. Lisäksi tulvasuojelun yleissuunnitelmassa toteutettiin verkkopohjainen karttapohjakysely mielipiteiden antamiseksi syksyn 2021 aikana. Toinen yleisötilaisuus järjestetään keväällä 2022. Elinkeinojen kehittämisen osalta perinteiset tapahtumat kuten elinkeinoseminaarit ja PoroVip sekä Leidit laiturissa peruttiin pandemian vuoksi. Kaupunginjohtajan ja yritysten tapaamiset sekä muut tapahtumat järjestettiin pääsääntöisesti verkon välityksellä. Koronapandemian aikana opittiin hyödyntämään verkkoalustoja, joiden avulla voitiin toteuttaa yrittäjille suunnattuja tapahtumia, infotilaisuuksia ja webinaareja. Lisäksi hankkeiden kautta on toteutettu pääosin yrityksille suunnattuja kymmeniä tapahtumia, eri tilaisuuksia ja työpajoja. Alueellisten palvelujen päätöksenteon pohjaksi kartoitetaan kylien asukkaiden ja yritysten näkemykset. Kylien kehittämisjaosto panostaa toiminnassaan avoimen ja tuloksellisen yhteistyön lisäämiseen Rovaniemen kaupungin eri hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Asukastupatoimintaa kehitetään asukkaiden, kaupungin työntekijöiden ja päättäjien matalan kynnyksen kohtaamispaikkana vuosikello -periaatteella yhteistyössä Neuvokas-verkoston kanssa. Työllistämisohjelman laatiminen ja Kuusamon mallin käyttöönoton toimenpiteet siirretään vuoden 2020 suunnitelmasta vuodelle 2021 koronapandemian vaikutusten vuoksi. Elinvoimapalveluista osallistutaan mm. Rovaniemen Yrittäjien hallitustyöskentelyyn, sekä elinvoimapalveluiden sidosryhmien verkostoihin. Työnhakijoiden osallisuutta edistetään työllisyyspalveluissa ottamalla asiakkaita mukaan palveluiden kehittämiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kylien asukkaiden ja yritysten näkemyksiä on kartoitettu muun muassa järjestämällä Kuntaliiton mallin mukaisia kumppanuuspöytiä, joihin on kutsuttu kulloiseenkin teemaan liittyviä sidosryhmiä, viranhaltijoita ja muita asiaan liittyviä. Teemoina ovat olleet yrittäjyys Rovaniemen kylissä, asuminen Rovaniemen kyläalueilla, turvallisuus - puhelimen kuuluvuus ja tietoliikenneyhteydet sekä ikäihmisten hyvä elämä kylissä. Kylien kehittämisjaoston jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana toteuttamassa ja kehittämässä kumppanuuspöytämallia. Yhteistyötä Neuvokas-verkoston kanssa on toteutettu laaditun vuosikellon pohjalta. Työllistämisohjelma tullaan laatimaan osaksi kasvuohjelmaa vuoden 2022 aikana, kun uusi kaupunkistrategia valmistuu. Kuusamon mallilla tarkoitetaan työnantajalle suunnattua taloudellista tukea vaikeasti työllistyvän työllistämisen kustannuksiin. Rovaniemen kaupungilla vastaava malli on käytössä kolmannen sektorin työllistäjille mutta ei vielä yrityksille. Mallin laajentaminen yrityksille ei ole nykyisillä resursseilla mahdollista. Asiaa tulee tarkastella osana TE2024 uudistusta mikäli kunnille siirtyy vastuu ja välineet sekä työllisyysmäärärahat. Toiminnan riskit talousarviovuonna 2021 Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Kaupungin elinvoiman ja elinkeinotoiminnan kehittyminen ovat vahvasti sidoksissa sekä kansallisen talouden kehitykseen sekä kansainvälisen toimintaympäristön muutoksiin. Asiakkaiden kulutuskäyttäytymisen muuttuminen vaikuttaa eri toimialojen liiketoimintaan eri tavalla. Jakamistalouden periaatteet sekä verkkokauppa muuttavat toimialojen rakenteita etenkin tuotannollisten yritysten, matkailun, vähittäiskaupan ja logistiikan osalta. Koronapandemian vaikutukset ovat osuneet voimakkaimmin matkailun toimialaan ja sitä kautta koko palvelusektoriin. Matkailun elpyminen vuoden 2019 tasolle tulee kestämään vuosia. Pandemian vaikutusten odotetaan näkyvän myöhemmin vientialoilla yleisemmin. Pelättyä konkurssiaaltoa ei syntynyt sen jälkeen kun konkurssiin hakemista rajoittava lakimuutos päättyi. Vireille pantujen konkurssien määrä oli lähes sama kuin vuonna 2019.
Kaupungin talouden haasteet ja säästöpaineet vaikuttavat elinvoimapalveluiden mahdollisuuksiin ja suorituskykyyn käynnistää itse, tai osallistua sidosryhmien esittämiin uusiin avauksiin elinvoiman vahvistamisessa. Koronapandemian negatiiviset vaikutukset työllisyyskehitykseen voivat näkyä vuoden 2021 aikana merkittävästi. Alueellisten palvelujen osalta toiminnan riskit ovat kylien Rovaniemen palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, uusien vapaaehtoisten toimijoiden mukaan saaminen hankkeiden toteuttamiseen, eri organisaatioiden yhteistyöt ja rahoitus. Työllisyyskokeilun onnistumisen riskinä on eri toimialojen resurssien riittävyys suhteessa asiakkaiden tarpeisiin ja se, jos ei onnistuta uudistamaan palvelutuotannon rakenteita ja moninaisuutta. Työttömyyden pitkittymisen ennaltaehkäisyyn panostamatta jättäminen voi näkyä kalliiden, korjaavien palveluiden tarpeen lisääntymisenä. Tekniset palvelut Ostopalvelukustannusten hallinta ja korjausvelan kasvu. Ylläpitoon varattu resurssi ei riitä vastaamaan infran ikääntymiseen ja teknisen kunnon rapistumiseen. Mahdollinen rakentamisen suhdanteen laskeminen vaikuttaa palvelualueen tuottoihin ja yleisesti toiminnan hiipumiseen alalla. Kehittämishankkeisiin ja uusin elinvoimaa vahvistamiseen liittyviin avauksiin onnistuttiin osallistumaan suunnitellun mukaisesti. Riskit ovat edelleen olemassa. Yhteistyötä on kuitenkin pystytty lisäämään eri kylien sekä hankkeiden ja tahojen välillä, mikä on koettu myönteiseksi edistykseksi. Haasteena on ollut erityisesti terveyspalveluiden saatavuus. Kuntakokeilun asiakaskohderyhmässä erityisesti aikuisten osalta korostuu tarve monialaisiin palveluihin. Yhteistyökäytäntöjä työllisyys-, terveys- ja sosiaalipalveluiden välillä tulee edelleen kehittää ja valmistautua sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtymiseen hyvinvointialueelle. Työnhaun vahvaan alkuun päästään paremmin panostamaan vuoden 2022 aikana valtiolta saatujen lisäresurssien avulla. Vilkkaan loppuvuoden ansiosta pysäköinninvalvonnan tulokertymä on toteutunut talousarviota parempana. Vireän syksyn ja korkean valtionavustuksen ansiosta joukkoliikenteen tulokertymä on toteutunut talousarviota parempana. Katujen ylläpidon MaKu indeksi on jatkanut nousuaan ja muutosta joulukuun osalta vuoden takaiseen on 4,9 % ja urakan alkutasoon verraten yli 6 %. Kustannusindeksin nousu selittyy suurimmaksi osaksi bitumi-indeksin sekä polttoainekustannusten nousulla. Kesäkuun 21. päivän poikkeuksellinen rankkasade aiheutti monin paikoin vaurioita katuverkolle. Suurimmat vauriot tulivat Ounaskosken rautatiesillan päätypenkereellä, jossa vesimassa huuhtoi luiskamateriaalit kerrostalotyömaan alueelle. Rummun yli tulvinut vesimassa huuhtoi myös Tarvantien kevyenliikenteenväylältä kantavat kerrokset päällysteen alta noin 50 metrin matkalta. Vesimassat veivät mennessään myös lukuisia taloliittymiä ympäri kaupunkia, joita korjattiin kesäkuun aikana. Sade aiheutti myös kaupungin kahdella suosituimmalla uimarannalla, Ounaskoskella ja Ounaspaviljongilla, merkittäviä vahinkoja. Sateen johdosta huuhtoutui ranta-alueelta isoja hiekkamassoja veteen. Korjaaminen edellytti konetyötä ja uuden hiekkamassan tuontia. Elinvoimalautakunnan talouden toteuma oli vuonna 2021 yhteensä -20 803 322 euroa. Ero alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli -103 322 euroa ja muutettuun talousarvioon verrattuna 405 678 euroa.
TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Nettokustannukset ovat kasvaneet vuosien 2020 ja 2021 välillä yhteensä 1 094 023 euroa. Tekniset palvelut Nettokustannukset ovat laskeneet vuosien 2020 ja 2021 välillä yhteensä 706 118 euroa. Määrälliset tavoitteet 1. Valmiin kunnallistekniikan piirissä olevat vapaat tontit/tonttivaranto - Luovutetut tontit 100 kpl (myynti kpl / vuokraus kpl) - Tonttivaranto/vapaat tontit 100 kpl 2. Paikallisliikenteen käyttäjämäärien ja lipputulojen kasvattaminen - Matkat (nousut) kpl, vertailu edeltävään vuoteen 3. Rovaniemeläisten yritysten investointien määrä tutkimus- ja kehitystoimintaan kasvavat 4. Yritystoimipaikkojen määrän kasvu 5. Työllisyyden kuntakokeilun mittarien 1. aktivointiaste ja palvelujen aloittaminen 2. työttömyyden päättyminen työllistymiseen tai koulutukseen seuranta 1. Valmiin kunnallistekniikan piirissä olevat vapaat tontit/tonttivaranto - Luovutetut tontit, rakennuspaikat, 25 myynti / 176 vuokraus / 18 vuokratontin lunastus - Tonttivaranto/ vapaat tontit 77 kpl. (asuintontteja 40, liike- ja toimitilatontteja 20, teollisuustontteja 10 ja 7 rakennuspaikkaa julkisesti haettavana) 2. Paikallisliikenteen käyttäjämäärien ja lipputulojen kasvattaminen - Matkat (nousut) 2019: 1 112 374 kpl, 2020: 735 109 kpl, 2021: 806 828 kpl, muutos 2020-2021: 71 719 kpl, 9,75% 3. Rovaniemen yritysten investointien määrä tutkimus- ja kehittämistoimintaan olivat Suomen tilastokeskuksen viimeisten tiedon mukaan 8,1 milj. euroa vuonna 2019. Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,5 prosenttia. 4. Rovaniemen nettoyrityskanta oli vuoden 2021 toisella kvartaalilla 4 380. Nettoyrityskanta vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2020 oli 4 196. Kasvua 4,4 prosenttia. 5. Aktivointiaste (=työllistymistä edistävissä palveluissa olevien määrä suhteessa työttömien määrään) on ollut kuntakokeilun aikana keskimäärin 26 %. Parhaiten aktivointiasteen nostossa
6. Kansainvälisten yöpymisvuorokausien määrän kasvu 7. Yritysten viennin arvo kehittyy positiivisesti 8. Laadittujen suunnitelmien pohjalta 15 maisema- ja vesistöjenhoitohankkeiden toteutus 9. Kaksi uutta hanketta kylien elinvoimaisuuden lisäämiseksi on onnistuttu alle 30-vuotiaiden osalta. Päättyneitä työnhakuja on kuntakokeilun aikana ollut 2116 kpl. Työllistymisen vuoksi työnhaun päättymisiä on ollut 763 kpl, koulutuksen vuoksi työnhaun päättymisiä on ollut 112. Lisäksi tilastoissa näkyy noin 1000 työnhakua jota ei ole uusittu. Tässä voi myös olla koulutuksen ja työn aloittamisia tai asiakkaan unohdus uusia työnhaku määräajassa. Kaikki työllistyneet/koulutuksen aloittaneet eivät ole päättäneet työnhakuaan vaan ovat edelleen työnhakija-asiakkaita: koulutuksessa olevia työnhakija-asiakkaita oli joulukuussa 514 ja työssä olevia työnhakija-asiakkaita 599. 6. Kansainvälisiä rekisteröityjä yöpymisiä oli vuonna 2021 yht. 170 180. Yöpymiset vähenivät 15 prosentilla verrattuna vuoteen 2020. 7. Rovaniemeläisten yritysten viennin arvo oli vuonna 2020 yht. 352,6 milj. euroa ja verrattuna vuoteen 2019 viennin arvo väheni 14 prosenttia. Vuoden 2021 ensimmäisellä vuosipuoliskolla viennin arvo väheni 5,8 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. 8. Maisemahoitohankkeita on toteutettu 14 kylällä, lisäksi vesistöjen hoitoavustuksia on myönnetty 14 yhdistykselle. 9. Aloitettiin 3-vuotinen hankekumppanuus maisemanhoitotyöhön liittyen Lapin AMK:n kanssa sekä jätettiin hankehakemus uuteen Leader-hankkeeseen Rovaniemi kylässä. Laadulliset tavoitteet 1. Kaupunki toimenpiteillään edistää viihtyisän, esteettömän ja turvallisen elinympäristön toteutumisen. 2. Yritysilmapiiri parantuu (yrittäjäbarometri) 3. Rovaniemen vetovoimaisuus parantuu kansallisesti 4. Rovaniemen kansainvälinen medianäkyvyys lisääntyy 5. Elinvoimapalveluiden asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen 6. Lähipalveluiden kehittäminen tarpeiden pohjalta yhteistyössä asukkaiden ja yritysten kanssa 7. Sähköisten palveluiden käytön ja käyttäjien lisääminen 8. Kansalaistoiminnan kehittäminen yhteistyössä Neuvokasverkoston kanssa 1. Kaupunkirakenteen tiivistyessä panostetaan julkisen tilan, kuten katujen ja puistojen, osalta rakennetun ympäristön laadun parantamiseen. Tämä näkyy toimenpiteinä, jotka parantavat asukkaiden päivittäistä arjessa selviämistä ja viihtymistä lähiympäristössä. Ympäristön laatu edistää liikkumisen ja asioinnin esteettömyyttä sekä palveluiden helppo saavutettavuutta. Laadukkaasti toteutettu julkinen tila edistää myös turvallisuuden tunnetta. Hoidetut puistot mahdollistavat viihtymisen ja ulkoilun ympärivuotisesti. 2. Suomen yrittäjät ry tekemä kuntabarometri tehdään joka toinen vuosi. Edellinen tehtiin vuonna 2020 ja seuraava ilmestyy huhtikuussa 2022. Vuoden 2020 tulos Rovaniemen osalta oli keskiarvo 2,47 asteikolla 1-5. 3. Elinvoimapalvelut ja viestintäyksikkö on käynnistänyt mainetutkimuksen, jonka tulokset saadaan helmikuussa 2022. 4. Kansainvälisen mediaseurannan mukaan Rovaniemi esiintyi 14 000 artikkelissa toimituksellisessa mediassa vuonna 2020. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna oli 35 prosenttia, mikä johtui rallin MM-kisojen aikaan saamasta julkisuudesta.
Taloudelliset tavoitteet 1. Rakennetaan ensisijaisesti kestävän kehityksen mukaisesti olemassa olevan kunnallistekniikan alueella. 2. Alueellinen bkt kasvaa 3. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen maksu-osuus pienenee 4. Julkisen rahoituksen hyödyntäminen (EU, valtio) 1. Vuoden 2021 aikana hyväksyttiin yhteensä 17 kaavahanketta, joista 12 tehostaa maankäyttöä valmiin infran piirissä. Kaavoista oli 2 yleiskaavaa, 2 ensimmäisen asemakaavan mukaista aluetta, 12 asemakaavamuutosta ja 1 vaiheasemakaava. Uutta asemakaava-aluetta muodostui noin 28 hehtaaria. 2. Rovaniemen BKT/asukas oli vuonna 2019 yht. 36 726 euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on 1 prosentti. 3. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen menot olivat 5,8M. Työttömien osalta summa oli noin 5,2M ja yrittäjien osalta (väliaikainen lakimuutos) noin 600 000. Työttömien osalta kunnan osarahoittama työmarkkinatuki oli samansuuruinen kuin viime vuonna. Rovaniemellä työmarkkinatukimenojen kasvu (+7 %) on ollut koko maan keskiarvoa (+12 %) pienempää. Yli puolet kunnan työmarkkinatuen menoista aiheutuu yli tuhat päivää työmarkkinatukea saaneista henkilöistä. 4. Elinvoimapalveluissa on käynnissä tai käynnistymässä olevia hankkeita 21 kpl (elinkeinot & yrityspalvelut 13 kpl, työllisyys 7 kpl, alueelliset palvelut 1 kpl). Hankkeiden kokonaisvolyymi n. 11 milj. euroa, joihin on sidottua omarahoitusta n. 700 000 euroa. Hankkeet jakautuvat pääosin kolmelle kalenterivuodelle.