Ideaopas matalan. kynnyksen liikuntakerhotoimintaan

Nuoren Suomen, Suomen Liikunnan ja Urheilun ja Kuntoliikuntaliiton toiminnat siirtyivät 1.1.2013 Valoon. Lisätietoa valo.fi Ideaopas matalan kynnyksen liikuntakerhotoimintaan

SISÄLLYS JOHDANTO...3 LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA...4 Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille...5 Liikkumisen merkitys...6 Lisää liikettä päivään!...7 MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTA...8 Kenelle?...8 Tunnuspiirteet...8 Toimintamuodot...9 Matalan kynnyksen kerhoesimerkit...9 MATALAN KYNNYKSEN LIIKUNTAKERHOJEN TOIMINTAMALLI...12 Lapsilähtöisyys...13 Ilmapiiri...13 Turvallinen ilmapiiri...13 Onnistumisen kokemukset...13 Käytännön toiminnan tueksi...14 Erilaiset toimintatavat...14 Jäsentäminen...14 OSAT-ajattelu arkea helpottamaan...15 Suunnittelun avaimet... 16 Kohderyhmän määrittely... 16 Toiminnan markkinointi... 16 Esteettömyys ja kaikille avoin toimintaympäristö...17 Erilaiset ohjaajat... 18 Vuosi-, kausi- ja tuntisuunnitelmat...19 Toiminnan rahoitus...19 TUKEA MATALAN KYNNYKSEN TOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN...21 LÄHTEITÄ... 22 ISBN 978-952-297-000-8

JOHDANTO Opetushallitus koordinoi ja kehittää aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä koulun kerhotoimintaa valtakunnallisesti. Tämän lisäksi moni taho tuottaa sisältöjä ja toteuttaa kerhotoimintaa paikallistasolla. Kaikki liikunnallisen kerhotoiminnan toteuttajat tekevät arvokasta työtä ja ovat mahdollistamassa sitä, että yhä useammalla lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus vähintään yhteen liikunnalliseen harrastukseen. Tulevaisuuden haasteena on liikunnallisen kerhotoiminnan monimuotoisuuden lisääminen niin, että erilaiset liikkujat löytävät itselleen mieleisen harrastuksen. Kaiken lähtökohtana tulee olla lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen ja liikkumiseen kannustaminen. Aikuisten tehtävä on luoda innostavia liikkumisen paikkoja. Tämä ideaopas on koottu sinulle, joka suunnittelet matalan kynnyksen liikuntakerhon käynnistämistä tai haluat kehittää ja tukea jo olemassa olevaa toimintaa. Matalan kynnyksen toiminnan tavoitteena on tarjota liikkumisen mahdollisuuksia kaikille lapsille ja nuorille. Erityisesti tarkoituksena on tavoittaa sellaiset lapset ja nuoret, jotka eivät ole mukana seuratoiminnassa tai joiden liikuntamäärä jää liian vähäiseksi. Ideaoppaan avulla voit suunnitella ja kehittää kerhotoimintaa lapsilähtöisestä näkökulmasta. Oppaan alussa käsitellään lyhyesti lasten ja nuorten liikunnan nykytilaa sekä liikkumisen lisäämisen mahdollisuuksia. Tämän jälkeen esitellään matalan kynnyksen tunnuspiirteet ja toimintamuodot käytännön esimerkkien kautta. Matalan kynnyksen liikuntakerhojen toimintamallin kautta saat työkaluja käytännön toimintaan. Ideaoppaan loppuun on koottu tahoja, joiden kautta toimintaan voi saada sekä rahallista että sisällöllistä tukea. Hauskoja liikuntakerhohetkiä!

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA Valtaosa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin. Liikkumisen määrän vähentymisen ja istumisen lisääntymisen vuoksi hyvinvointi on kuitenkin uhattuna. Lapset ja nuoret kärsivät yhä enemmän liikkumattomuuden mukanaan tuomista ongelmista. Liikkumisen määrän vähenemiseen on vaikuttanut moni asia, esimerkiksi päivittäinen pihalla leikkiminen ja pelaaminen ovat muuttuneet ohjatussa toiminnassa liikkumiseksi. Ohjattu harrastaminen ei kuitenkaan riitä korvaamaan arjen fyysisen aktiivisuuden vähenemistä, vaan yhä useampi ohjatussa toiminnassa mukana oleva lapsi liikkuu päivittäin liian vähän. Urheiluseuroilla on vahva osuus lasten ja nuorten liikuttamisessa, mutta liikuntaa harrastetaan myös omatoimisesti eri tilanteissa. Taulukossa 1 näkyy lasten ja nuorten vapaaajan liikunnan harrastamisen paikat. Yksittäisellä lapsella voi olla useita eri liikkumisen paikkoja. Vaikka suurin osa lapsista ja nuorista ilmoittaakin harrastavansa liikuntaa tai urheilua, niin vain noin joka kolmas liik- kuu terveytensä kannalta riittävästi. Mitä nuorempia lapset ovat, sitä suurempi osa on fyysisesti aktiivisia. Liikkuva koulu -hankkeen yhteydessä tehdyn tutkimuksen mukaan 1. 3. -luokkalaisista lapsista 59 %, 4. 6. -luokkalaisista lapsista 39 % ja yläkouluikäisistä lapsista 15 % liikkuu päivittäin vähintään yhden tunnin. Kansainvälisten suositusten mukaan yksi tunti liikuntaa päivässä on riittävä määrä, mutta suomalaisten liikuntasuositusten mukaan liikettä tulisi olla vähintään 1 2 tuntia päivässä, riippuen lapsen iästä. Lukemat ovat hälyttäviä jo vertailtaessa lasten ja nuorten liikkumisen määrää kansainvälisiin suosituksiin, mutta vielä hälyttävämpiä vertailtaessa niitä suomalaisiin suosituksiin. Vähäinen liikunnan määrä ja lisääntynyt istuminen on johtanut erilaisten terveysongelmien lisääntymiseen. Lasten ja nuorten fyysinen kunto on heikentynyt, tuki- ja liikuntaelinoireilu on lisääntynyt ja ylipainoisten osuus on kaksinkertaistunut kaikissa ikäryhmissä parissa vuosikymmenessä. Ylipainoisia lapsia on päiväkoti-ikäisistä noin 2 5 %, alakouluikäisistä noin 10 15 % ja yläkouluikäisistä noin 15 20 %. 60 % 50 % 40 % 48 % 43 % 30 % 37 % 20 % 10 % 0 % 18 % 13 % Omatoimisesti kavereiden kanssa Urheiluseurassa Omatoimisesti yksin Jossain muualla (seurakunta, partio, päiväkoti) Koulun urheilukerhossa Taulukko 1. Lasten ja nuorten ohjatun ja omatoimisen vapaa-ajan liikunnan harrastaminen (Kansallinen liikuntatutkimus 2009 2010) 4

15 20 % 10 15 % 2 5 % Päiväkoti-ikäiset Alakouluikäiset Yläkouluikäiset Kuva 1. Ylipainoisten lasten osuus eri ikäluokissa Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille on yleissuositus, joka on laadittu soveltumaan kaikille 7 18-vuotiaille lapsille ja nuorille niin urheileville kuin erityisen tuen tarpeessa oleville. Suositus sisältää vähimmäismäärän päivittäiselle fyysiselle aktiivisuudelle sekä ajankäytön ohjeet istumisen vähentämiseksi (ohjeet mm. viihdemedian parissa käytettävään aikaan). Lasten ja nuorten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden vähimmäismäärä on 1 2 tuntia päivässä. Mitä nuorempi lapsi, sen suurempi on liikunnan määrän suositus. Päivittäiseen liikuntamäärään tulee sisältyä useita vähintään 10 minuuttia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja, jonka aikana sydämen syke sekä hengitys kiihtyvät. Kouluikäisten tulee välttää pitkiä yhtämittaisia istumisjaksoja, sillä istumisella on negatiivisia vaikutuksia terveyteen. Liiallisella istumisella on havaittu olevan itsenäisiä liikunnan harrastamisesta riippumattomia haitallisia vaikutuksia mm. lihavuuden ja tuki- ja liikuntaelinoireiden lisääntymiseen. Kuva 2. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suositus. (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 2008) 5

Viihdemedian ääressä käytetty aika on kasvanut viime vuosikymmeninä räjähdysmäisesti. Suositusten mukaisen kahden tunnin ruutuaika ylittyy noin 5 %:lla ensimmäisen luokan oppilaista, 30 40 %:lla viidesluokkalaisista ja yli 50 %:lla yläkoululaisista. > 2 > Kuva 3. Liikkumista yli kaksi tuntia päivässä, ruutuaikaa alle kaksi tuntia päivässä Liikkumisen merkitys Riittävä liikunta tukee lapsen ja nuoren normaalia kasvua ja kehitystä monin tavoin. Sen avulla ehkäistään ylipainoa ja lihavuutta sekä riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Fyysisten vaikutusten lisäksi liikunta voi vaikuttaa myös psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Aktiivinen liikunnan harrastaminen lapsena ja nuorena lisää todennäköisyyttä liikunnan harrastamiseen aikuisena. Lapsuuden liikunnan yhtenä tavoitteena onkin sytyttää liikuntakipinä ja kasvattaa lapsi ja nuori liikunnalliseen elämäntapaan. Liikunta on yksi lapsen ja nuoren hyvinvoinnin peruspilareista. Yhdessä terveellisen ravinnon ja riittävän levon kanssa liikunta muodostaa lapsen ja nuoren hyvinvoinnin perustan. Onnistumisen kokemukset Liikkumisen ilo Itsetunnon vahvistuminen Kasvun ja kehityksen tukeminen Oppimisen tukeminen Sosiaalisten taitojen tukeminen Kunnon kohentuminen Motoristen taitojen oppiminen Päänsäryn ja selkäkipujen ennaltaehkäisy Ylipainon ja lihavuuden ennaltaehkäisy Kuva 4. Liikunnan vaikutukset 6

Innostavat ja kannustavat aikuiset Innostavat ja kannustavat aikuiset Innostavat ja kannustavat aikuiset Ohjattu liikunta on tärkeä osa lapsen ja nuoren liikkumista. Ohjatussa liikunnassa ohjaaja voi vaikuttaa liikkumisen tehokkuuteen, monipuolisuuteen ja taitojen oppimiseen. Lapsi saa myös uusia virikkeitä ja kavereita. Parhaimmillaan ohjatussa liikunnassa kannustetaan omaehtoiseen liikkumiseen ja sitä kautta lisätään lapsen ja nuoren päivittäistä liikkumista. Ohjattu liikunta kattaa yleensä melko pienen osan riittävän liikkumisen määrästä. Sen vuoksi lapsen ja nuoren on liikuttava päivittäin omaehtoisesti. Omaehtoista liikuntaa voi lisätä tekemällä liikkumispaikat houkutteleviksi, lisäämällä liikuntavälineiden käyttömahdollisuuksia ja antamalla virikkeitä omaehtoisen liikunnan toteuttamiseksi. Kuva 5. Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin osatekijät Lisää liikettä päivään! Lapsen ja nuoren liikkeen lisäämisen paikat löytyvät koulupäivän sisältä ja vapaa-ajalta. Liikkeen lisääminen riippuu aikuisten aktiivisuudesta ja aikuisten luoman ympäristön mahdollisuuksista. Lapsen ja nuoren päivittäisen liikkumisen lisääminen on helppoa, jos poimii liikkumisen mahdollisuuksia sekä ohjatusta että omaehtoisesta liikunnasta ja toteuttaa niitä pienissä osissa pitkin päivää. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi vaikutus aikuisen toiminnalla on lapsen liikkeen määrään. Liikkuminen paikasta toiseen, koulumatkaliikunta Innostava koulupiha Koulupäivän jaksotus, liikuntavälitunnit Arkiliikunta Spontaania useita kertoja päivässä Lähiliikuntapaikat Teemapäivät, tapahtumat, retket Koulun liikuntatunnit RIITTÄVÄSTI LIIKKUVA LAPSI OMAEHTOINEN LIIKUNTA OHJATTU OHJATTU LIIK UNTA LIIK UNTA Suunniteltua viikoittain Toiminnalliset oppitunnit Liikuntakerhot Aamu- ja iltapäivätoiminta Urheiluseuran harjoitukset Pihapelit ja -leikit liikuntavälineet Kuvio 2. Liikkeen lisäämisen paikat 7

MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTA Matalan kynnyksen toiminta mahdollistaa ohjattuun liikuntaan osallistumisen riippumatta lapsen tai nuoren taustasta ja kyvyistä. Toiminta palvelee kaikkia osallistujia, mutta erityisesti vähän liikkuvia lapsia. Matalan kynnyksen toiminta kohdistuu pääosin terveytensä kannalta liian vähän liikkuviin lapsiin ja heihin, jotka ovat jääneet liikuntakerhotoiminnan ja muun liikunnallisen harrastustoiminnan ulkopuolelle. Painotus on ei-kilpailullisessa toiminnassa ja toiminta on usein monipuolista liikuntaa, sisältäen mm. pelejä, leikkejä, perustaitojen harjoittelua ja lajikokeiluja. Kenelle? Matalan kynnyksen toimintaa voi järjestää mikä tahansa kerhotoimintaa järjestävä taho: urheiluseura, yhdistys, vanhempaintoimikunta, kunnan liikunta-, koulu- tai nuorisotoimi sekä yksittäinen koulu. Matalan kynnyksen toiminta sopii kaikille lapsille ja nuorille. On kuitenkin tiettyjä ryhmiä, jotka erityisesti hyötyvät matalan kynnyksen toiminnasta: Lisää liikuntaa erityisesti tytöille. Kouluikäisistä lapsista ja nuorista pojat liikkuvat enemmän kuin tytöt. Jokaisessa ikäluokassa pojista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi noin kymmenen prosenttia enemmän kuin tytöistä. Vähemmän istumista ja ruutuaikaa, erityisesti nuorille pojille. Lasten ja nuorten ruutuaika ja istuminen on lisääntynyt vuosittain. Eniten viihdemedian ääressä käyttävät aikaa nuoret pojat. Lisää liikunnan mahdollisuuksia vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden osallistuminen liikuntaan on vähäisempää kuin muiden lasten ja nuorten. Usein esteenä ovat ympäristön asenteet, sopivien liikuntatoimintojen puute tai yksilölliset osallistumisen esteet (esim. lapsen ja nuoren asenne liikuntaa kohtaan tai perheen ajankäytön resurssit). Lisää liikunnan mahdollisuuksia maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien osallistuminen liikuntaan ja muihin vapaa-ajantoimintoihin on vähäisempää kuin kantaväestön. Myös liikunnallisesti passiivisten osuus on suurempi kuin kantaväestössä. Lisää tukea perheille, joilla on heikompi sosioekonominen asema. Perheen taloudellisella tilanteella on suora yhteys lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Aktiivisesti liikuntaa harrastavia lapsia ja nuoria on korkean tuloluokan perheissä enemmän kuin alemman tuloluokan perheissä. Myös osallistuminen urheiluseuran toimintaan on yleisempää varakkaampien perheiden nuorilla. Tunnuspiirteet Matalan kynnyksen toiminnalla on tiettyjä tunnuspiirteitä, joista vähintään yhden tulee täyttyä, jotta toiminta voidaan luokitella matalan kynnyksen toiminnaksi. Näitä tunnuspiirteitä ovat toiminnan edullisuus, toiminnan järjestäminen lähellä lapsen tai nuoren arkiympäristöä, toiminnan monipuoliset sisällöt, liikunnan perustietojen ja -taitojen lisääminen sekä liikunnan järjestäminen erikseen ja yhdessä, tarpeen mukaan eriyttäen tai yhdistäen. Mitä useampi kriteereistä täyttyy, sitä helpommin toiminta on kaikkien lasten saavutettavissa. MATALAN KYNNYKSEN TOIMINNAN TUNNUSPIIRTEET Toiminta on edullista tai maksutonta Liikunta järjestetään lähellä arkiympäristöä Liikunta on monipuolista, hauskaa ja vapaamuotoista Liikunnan avulla lisätään liikunnan perustietoja ja -taitoja Liikuntaa järjestetään yhdessä ja erikseen 8

Toimintamuodot Matalan kynnyksen liikuntakerhojen toiminta voi olla sisällöllisesti hyvin erilaista. Toiminta voidaan järjestää yhden lajin liikuntakerhona, jolloin monipuolista toimintaa höystetään yhden lajin painotetulla harjoittelulla tai sitä voidaan järjestää monipuolisena liikuntakerhona, jossa liikunnan ja lajien perustaitoja harjoitellaan ilman lajipainotuksia. Liikuntakerho voi olla kaikille avoin kerho, jolloin osallistujaksi voi tulla kuka tahansa tai se voi olla suljettu kutsukerho, jolloin osallistujat kutsutaan mukaan toimintaan. Kerho voi olla myös erityislapsille suunnattu kerho, jossa lasten erityistarpeet on huomioitu kerhon suunnittelussa ja toteutuksessa. Liikuntakerho voi myös olla ohjaajajärjestelyiltään hyvin eri tavoin järjestetty. Kerhon ohjaajina ja suunnittelijoina voivat toimia esimerkiksi nuoret itse (vertaisryhmätoiminta). Koulun aamu- ja iltapäivätoiminta sekä välkkäkerhot tuovat liikuntakerhotoiminnan lähelle lapsen arkiympäristöä, mikä tekee osallistumiskynnyksen matalaksi. ESIMERKKEJÄ LIIKUNTAKERHOJEN TOIMINTAMUODOISTA Yhden lajin liikuntakerho Monipuolinen liikuntakerho Monikulttuurinen liikuntakerho Matalan kynnyksen liikuntakerho Kaikille avoin liikuntakerho Kohdennettu kutsukerho Erityistä tukea tarvitsevien lasten kerho Nuorten ryhmät Nuorten itse järjestämä toiminta Koulun aamu- ja iltapäivätoiminta Välkkäkerho Matalan kynnyksen kerhoesimerkit Tässä kappaleessa esitellään käytännön kerhoesimerkkien kautta hyviä oivalluksia matalan kynnyksen kerhotoiminnan järjestämiseksi. Liikuntakerhot esitellään matalan kynnyksen tunnuspiirteiden mukaan siten, että niissä tuodaan esille juuri kyseinen tunnuspiirre ja kuinka se on toteutettu käytännössä. Kerhoesittelyn yhteydessä olevasta laatikosta näkyy, minkä toimintamuodon alle liikuntakerho kuuluu. Lisää kerhoesimerkkejä löydät internetsivuilta osoitteesta www.nuorisuomi.fi/liikuntakerhot Toiminta on edullista tai maksutonta Ilves, Tampere YHDEN LAJIN LIIKUNTAKERHO Edullisuus taataan sillä, että nuorille tai lasten vanhemmille annetaan mahdollisuus osallistua seuratyöhön ja tätä kautta maksaa omaa tai lapsensa harrastusta. Seuran nuoret urheilijat toimivat apuohjaajina taito- ja jalkapallokouluissa ja maksavat ohjauspalkkiollaan omia jäsenmaksujaan. Pienten lasten vanhemmat voivat osallistua valmennus-, ohjaus- tai muuhun seuratyöhön, joista saatavilla palkkioilla he maksavat lastensa jalkapalloharrastusta. Edullisen tai maksuttoman toiminnan järjestäminen ei ole aina helppoa. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevien perheiden osallistumista toimintaan voidaan madaltaa tarjoamalla mahdollisuus tienata seuratyön parissa ja tätä kautta tukea perheiden harrastusmaksujen suorittamista. 9

MONIKULTTUURINEN LIIKUNTAKERHO Liikuntatoiminta järjestetään lähellä arkiympäristöä Sudet, Kouvola Maksutonta koulujen kerhotoimintaa järjestetään kodin läheisyydessä. Toimintaa on tarjolla kaikille 3. 6.-luokkalaisille heti koulupäivän jälkeen. Toimintaa on kohdistettu erityisesti vähän liikkuville lapsille ja vähävaraisille perheille. Sudet on kouvolalainen jalkapallo- ja salibandyseura, joka järjestää monipuolisesti harrastustoimintaa sekä seuran omana että koulujen kerhotoimintana. Koulujen kerhot järjestetään heti koulupäivän jälkeen ja niissä käyvät pääsääntöisesti oman koulun oppilaat. Seuran ja koulun yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Liikunta on monipuolista, hauskaa ja vapaamuotoista Action Power -toiminta, Vaasa MONIPUOLINEN LIIKUNTAKERHO Action Power -toiminnan parissa järjestetään 1. 6.-luokkalaisille liikuntakerhoja, joissa tutustutaan leikinomaisesti liikuntaan ja monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin. Liikuntaa toteutetaan eri ympäristöissä: ulkona, metsässä, koulun pihalla ja salissa. ActionPower -toiminnalla on tavoitettu vähän liikkuvia lapsia, sillä monipuolinen, ei kilpailullinen toiminta kiinnostaa lapsia ja nuoria. Liikuntakerhoihin voi tulla mukaan milloin vain, ilmoittautuminen on avoinna ympäri vuoden. Liikuntakerhojen kautta lapsia pyritään ohjaamaan lajikouluihin ja sitä kautta tutustumaan urheiluseuratoimintaan, jotta liikunnasta tulisi pysyvä harrastus. Kivointa ohjaajissa: Ne huomioi toiveet eikä suutu. Et jos me halutaan olla norsupalloo, niin voidaan olla. Jesse 11v. 10

KAIKILLE AVOIN LIIKUNTAKERHO Liikunnan avulla lisätään liikunnan perustietoja ja taitoja Nokian Pyry, Nokia Toiminnan avulla tuetaan liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan syntymistä. Vuoden aikana tutustutaan kahdeksaan eri lajiin. Toiminnassa keskitytään lapsilähtöisyyteen, annetaan lasten oivaltaa itse. Vanhempien ja lasten yhteistunneilla näytetään vanhemmille esimerkkiä lasten kannustamisesta ja tukemisesta. Nokian Pyry järjestää monipuolista kerhotoimintaa lapsille neljässä ikäryhmässä. Nuorimmat osallistujat ovat 4-vuotiaita, vanhimmat 12-vuotiaita. Jokaisella kerhokerralla paikalla on neljä ohjaajaa: kaksi kerho-ohjaajaa ja kaksi lajiohjaajaa. Toiminnan tavoitteena on tutustuttaa lapset eri lajeihin, tuottaa onnistumisen elämyksiä ja liikunnan iloa sekä tukea omaehtoista liikkumista ja arkiaktiivisuutta. Kivointa kerhossa: Joukkueessa on hauskoja kavereita ja parhaat pelaajat. Parasta ohjaajissa: Se laittaa aina, ettei samaa juttua, vaan vaihdellaan. On kiva kokeilla eri juttuja. Elias 7v. Liikuntatoimintaa järjestetään yhdessä ja erikseen Musan Salama, Pori PalloSalamat on erityistä tukea tarvitsevien pelaajien jalkapallojoukkue, joka toimii jalkapalloseuran sisällä. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN KERHO Harjoitukset pidetään kerran viikossa ja pelit pelataan cp-jalkapallon sovelletuilla säännöillä. Toiminta on tarkasti strukturoitua ja noudattaa aina samaa kaavaa. PalloSalamat joukkue on toiminut jo vuodesta 2001 ja on tuttu muidenkin seuran joukkueiden pelaajille. Joukkueessa on eri-ikäisiä tyttöjä ja poikia. Perusasioiden opetteluun käytetään paljon aikaa, sillä se palvelee jalkapallotaitojen kehittymistä jatkossa. Huumoria käytetään paljon, mikä tuo ryhmään rennon ja mukavan ilmapiirin. 11

MATALAN KYNNYKSEN LIIKUNTAKERHOJEN TOIMINTAMALLI Matalan kynnyksen liikuntakerhojen toimintamalli on rakennettu tukemaan käytännön kerhotoimintaa. Toimintamallissa kuvataan matalan kynnyksen toiminnassa huomioonotettavat osa-alueet. Liikuntakerhotoiminnan toimintamalli on kuvattu keskeltä ulospäin siten, että mitä lähempänä keskustaa osa-alue on, sitä suurempi merkitys sillä on liikkuvan lapsen ja nuoren kannalta. Tässä toimintamallissa kaiken lähtökohtana ja keskiössä on lapsi tai nuori, jonka liikunnan riemu taataan kehän seuraavan kerroksen osa-alueilla eli turvallisen ilmapiirin luomisella ja onnistumisen kokemusten mahdollistamisella. Seuraavalla kehällä on käytännön toimintaa monipuolistavat ja osallistumisen kynnystä madaltavat osa-alueet. Uloimmalta kehältä löytyy suunnitteluun liittyvät osaalueet. Lapsilähtöisyys kulkee läpileikkaavana koko toimintamallin läpi ja se tulee huomioida ympyrän jokaisella kehällä. jokainen liikkuu jokainen onnistuu Jokainen osallistuu jokainen liikkuu jokainen onnistuu Jokainen osallistuu S Y Y S Kaikille avoin toimintaympäristö Y S OSAT-ajattelu H T Ö I Ä H T Ö I SY S I L Ä S IL SUUNNITTELUN AVAIMET KÄYTÄNNÖN TOIMINNAN TUEKSI L A P Toiminnan rahoitus Kohderyhmä Onnistumisen kokemukset L AP ILMAPIIRI LAPSI/ NUORI L A P L Jäsentäminen Erilaiset ohjaajat Markkinointi Vuosi-,kausi- ja tuntisuunnitelmat S IL Turvallinen ilmapiiri A P S Ä H TÖ Erilaiset toimintatavat I L Ä I SY H T Ö Y S I S jokainen liikkuu jokainen onnistuu Jokainen osallistuu Y Y S jokainen liikkuu jokainen onnistuu Jokainen osallistuu Kuvio 3. Matalan kynnyksen liikuntakerhojen toimintamalli 12

LAPSILÄHTÖISYYS Lapsilähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että toiminnan lähtökohtana on aina lapsi ja nuori. Lapsilähtöisessä toiminnassa tuetaan lasta ja nuorta yksilöllisesti ja huomioidaan heidän toiveensa ja tarpeensa. Tämä tehdään havainnoimalla, mutta myös keskustelemalla lapsen ja nuoren kanssa. Lapsilähtöinen toiminta ei jää vain havainnoinnin tai kuuntelun tasolle, vaan toiveet ja tarpeet näkyvät myös käytännön toiminnassa. Liikkumaan innostamisessa lasten ja nuorten aito osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen on tärkeää. Tämä paitsi kasvattaa liikuntainnostusta, myös sitouttaa lapsia ja nuoria yhteiseen toimintaan. Yhdessä tekeminen lähtee pienistä asioista ja oivalluksista. Oleellisinta on aikuisen aito halu toimia lasten ja nuorten kanssa yhdessä. Todellinen kuuleminen sekä lasten ja nuorten kysymysten ja aloitteiden huomioiminen on tärkeää toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Lapsilähtöisyys tulisi näkyä kaikessa toiminnassa. ILMAPIIRI Turvallinen ilmapiiri Lähtökohtana liikuntatuokioissa on turvallisen ilmapiirin luominen. Erityisen tärkeää tämä on matalan kynnyksen toiminnassa, jossa osallistujat saattavat kokea epävarmuutta omista kyvyistään ja taidoistaan. Turvallinen ilmapiiri takaa jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden nauttia liikunnan riemusta ja kokea onnistumisen elämyksiä. Turvallisen ilmapiirin tunnusmerkit: Ohjaaja on ystävällinen, avoin ja turvallinen. Ryhmässä on sovittu yhteiset pelisäännöt, joita noudatetaan. Toiminnassa kysytään lasten ja nuorten mielipiteitä ja ideoidaan yhdessä. Jokaista osallistujaa kannustetaan ja hänen vahvuutensa tunnistetaan. Lapset saavat aitoa, rakentavaa ja myönteistä palautetta toiminnastaan. Jokainen lapsi huomioidaan yksilönä. Toiminnassa huomioidaan erilaiset oppimistyylit. Ohjauksessa käytetään lapsilähtöisiä ohjaustapoja. Tehtävissä edetään lapsen oman tason mukaan. Taidon oppimisessa edetään helposta vaikeaan. Onnistumisen kokemukset Jokainen tarvitsee onnistumisen kokemuksia innostuakseen liikkumisesta. Turvallinen ilmapiiri luo osaltaan puitteet tälle. Ohjaajan on kuitenkin hyvä tiedostaa, että toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon jokaisen lapsen mahdollisuus onnistumisen kokemuksiin jokaisella tunnilla. Keinoja onnistumisen kokemusten mahdollistamiseen: Jokaisen lapsen vahvuudet huomioidaan ja niitä tuodaan esiin. Toiminnan keskiössä on tekeminen, ei kilpaileminen. Toiminta on lapsen taitotason mukaista. Taidon oppiminen etenee pienin askelin. Välineiden avulla helpotetaan toimintaa (esim. hitaammin liikkuvat pallot ja itse tehdyt liikuntavälineet). Toiminnan sisällöt ovat monipuolisia. Turhia ärsykkeitä vähennetään, ja ohjaus sekä ympäristö tehdään selkeiksi. Kivointa kerhossa: Ku tääl voi feilailla: (epäonnistua) Kivointa ohjaajassa: Se on niin sellanen lempeä. Iina 8v. Kivointa kerhokavereissa: Ne ei niinku pelleile ihan kauheesti, et menee pieleen kaikki. Antti 10v. 13

KÄYTÄNNÖN TOIMINNAN TUEKSI Liikunnan ohjaaminen on kaikille kohderyhmille samanlaista, riippumatta siitä, onko kyseessä matalan kynnyksen ryhmä tai perinteinen liikuntaryhmä. Toiminnan järjestelyissä ja ohjauksen suunnittelussa on hyvä kiinnittää huomiota erilaisten toimintatapojen ja jäsentämisen hyödyntämiseen ohjauksen tukena. Myös OSAT-ajattelu antaa työkaluja toiminnan kynnyksen madaltamiseen. Erilaiset toimintatavat Mitä monipuolisemmin eri toimintatapoja hyödyntäen liikuntaa toteutetaan, sen todennäköisemmin jokainen lapsi ja nuori kokee liikunnan riemua. Erilaisia toimintatapoja on hyvä käyttää vaihtelevasti ja tilanteen mukaan. Erilaisten toimintatapojen kirjo on nähtävissä oheisessa inkluusiopiirakassa. Kaikkia toimintatapoja tarvitaan, ohjaajan tehtävänä on päättää, mikä toimintatapa on sopivin eri tilanteissa. KÄÄNTEINEN INTEGRAATIO: Käänteisessä integraatiossa vammaisurheilun lajeja opetetaan kaikille osallistujille. ERILLINEN TOIMINTA: Erillisessä toiminnassa eritasoista tai erilaista harjoittelua kaipaavat liikkujat on jaettu omiin ryhmiinsä esimerkiksi erillisiin tiloihin. Erillistä toimintaa on myös erityisliikkujien omat harjoitteluryhmät, joissa he liikkuvat vertaistensa kanssa. Lue käytännön esimerkkejä yhteisen toiminnan erilaisista keinoista Ota minut mukaan -oppaasta www.vammaisurheilu.fi Jäsentäminen Jäsentäminen tarkoittaa selkeäksi suunniteltua ohjausta. Jäsentäminen tarjoaa sekä lapselle että ohjaajalle mahdollisuuden ennakoida tilanteita ja tutut toimintamallit luovat turvallisuuden tunnetta. Tavoitteena on tasavertaisten liikkumis- ja oppimismahdollisuuksien luominen kaikille lapsille ja nuorille. AJAN JÄSENTÄMINEN: Lapsen kannalta on olennaista tietää, mitä häneltä seuraavaksi odotetaan, mitä sen jälkeen tapahtuu ja kuinka kauan odotettavissa oleva tapahtuma kestää. Yksi keino helpottaa lasten tietämättömyyttä ja uteliaisuuden tunnetta on piirtää liikuntatuokioihin aikaympyrä tai aikajana. Ympyrä tai jana kertoo, milloin toiminta alkaa ja milloin se päättyy sekä mitä eri vaiheita liikuntatuokio sisältää. Liikuntatuokioissa aikaa voidaan jäsentää myös käyttämällä kelloa, musiikkia tai rytmittämällä toistojen, lorujen ja riimitysten määrää. Kuva 6. Inkluusiopiirakka (Ota minut mukaan -opas 2004) Toimintatapojen kirjo: AVOIN TOIMINTA: Avoin toiminta on suunniteltu siten, että se ei sulje ketään pois. Avoimet harjoitteet sopivat jokaiselle, koska välineet ja ympäristö ovat kaikille samat. SOVELTAVA TOIMINTA: Soveltavan toiminnan avulla muokataan sääntöjä, välineitä tai aluetta jokaisen liikkujan tarpeisiin sopivaksi. Tavoitteet ovat yhteiset, keinot yksilölliset. RINNAKKAINEN TOIMINTA: Rinnakkaisessa toiminnassa kaikki tekevät samaa tehtävää samassa tilassa, mutta kukin harjoittelee omalla tasollaan. Osallistujat harjoittelevat samaa taitoa, mutta yksilöllisesti sopivalla tavalla. Kuva 7. Ajan jäsentäminen 14

TILAN JÄSENTÄMINEN: Tilaa jäsentämällä voidaan poistaa ylimääräiset keskittymistä ja oppimista häiritsevät tekijät. Tietyllä toiminnalla ja välineillä on oma pysyvä paikkansa ja tilan käyttö sekä visuaalinen ilme ovat selkeitä. Sisätiloissa liikuntapaikat voidaan jäsentää merkitsemällä suorituspaikat väreillä, merkkikartioilla, nuolilla, lattiamerkeillä tai jalan- ja kädenkuvilla. Ulkona tilan jäsentämisessä on hyvä hyödyntää jo valmiina olevaa ympäristöä, kuten nurmi- tai hiekkakenttää sekä teitä ja polkuja. Tilan jäsentämisessä käytettävät erilaiset kuvat ja välineet voivat toimia apuopettajina ja näin vähentää apuohjaajien tarvetta. Toimintaympäristön ollessa liikkujalle uusi, on liikuntatuokio hyvä aloittaa tutustumalla tilaan ja sen rajoihin. TOIMINNAN JÄSENTÄMINEN: Toiminnan jäsentämisen tavoitteena on auttaa lasta hahmottamaan ja keskittymään oleelliseen. Liikuntatilanteessa toiminta on hyvä aloittaa ja lopettaa aina samalla tavalla. Toiminnan aikana käytettävät kuvat auttavat lasta muistamaan tehtävän ja selkeät ohjeet auttavat lasta huomaamaan suorituksen tai tehtävän ydinkohdat (kuva 9). Lapsen kutsuminen nimeltä auttaa lasta ymmärtämään, että palautteesi tai ohjeesi on tarkoitettu juuri hänelle. OSAT-ajattelu arkea helpottamaan Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa ohjaaja voi yksinkertaisten kysymysten kautta miettiä, onko kaikki oleellinen huomioitu ajatellen jokaisen lapsen mahdollisuutta mukavaan liikuntatuokioon. OSAT-ajattelu ohjaa pohtimaan toiminnan eri osa-alueita ja niiden sisältöjä. OSATajattelumallin taustalla on australialainen TREE-malli, jonka tarkoituksena on helpottaa inkluusion toteutumista ohjatussa liikunnassa. Kuva 8. Tilan jäsentäminen O S A T Opetus: Millä opetustyylillä opetan? Millaisia oppimistyylejä lapsilla ja nuorilla on? Kuinka organisoin, opetan ja kommunikoin siten, että se tukee oppimista? Säännöt ja ohjeet: Kuinka muutan sääntöjä ja toimintojen sisältöjä siten, että mahdollistan jokaisen osallistumisen omien kykyjensä mukaan? Asianmukaiset välineet: Voinko edistää lasten ja nuorten onnistumisen kokemuksia ja oppimista muuttamalla välineen kokoa, painoa, väriä jne.? Tila ja ympäristö: Pystynkö muokkaamaan tilaa ja ympäristöä sopivammaksi? Pienennänkö tai suurennanko aluetta? Kuinka merkitsen alueen selkeästi? Kuva 9. Toiminnan jäsentäminen, esimerkkinä pallohippa 15

SUUNNITTELUN AVAIMET Hyvä suunnittelu tarkoittaa sitä, että ennen toiminnan käynnistämistä otetaan huomioon ne tekijät, jotka voivat edesauttaa ja toisaalta vaikeuttaa matalan kynnyksen toiminnan toteutumista. Suunnittelussa on hyvä määritellä kohderyhmä (kenelle toimintaa halutaan järjestää), miettiä toiminnan markkinointi (kuinka haluttu kohderyhmä tavoitetaan), käydä läpi ympäristön esteettömyys, päättää kuka toimintaa ohjaa, suunnitella toiminnan sisältö huomioiden lapsilähtöisyys sekä pohtia kuinka toiminta rahoitetaan. Seuraavassa esitellään suunnittelun avainkohdat käytännön esimerkkien kautta. Kohderyhmän määrittely Kohderyhmän määrittely on tärkeää, jotta toiminnan tavoitteet ja sisältö pystytään suunnittelemaan kohderyhmälle sopivaksi. Tämä madaltaa kynnystä osallistua toimintaan ja ryhmään saadaan helpommin toivotun kohderyhmän lapsia tai nuoria. KUTSUKERHO Ruosniemen koulu, Pori Osallistujat valitaan Motoriikka paremmaksi -kerhoon luokan- tai liikunnanopettajan havaintojen perusteella, yhteistyössä vanhempien kanssa. Mukana olevat lapset ovat motorisesti kömpelöitä ja/tai vähän liikkuvia. Kerhotoimintaa järjestetään keskellä koulupäivää puoli tuntia kestävän välitunnin aikana. Motoriikka paremmaksi -kerhossa harjoitellaan nimensä mukaisesti erilaisia motorisia taitoja, kuten tasapaino-, liikkumis- ja käsittelytaitoja. Kerho on avoin kaikille koulun oppilaille, mutta painopiste on 1. 3. -luokkalaisissa. Pieni ryhmäkoko mahdollistaa yksilöllisen ohjaamisen ja palautteen annon. Kerhon on havaittu rohkaisevan arkaa liikkujaa harjoittelemaan ja sitä kautta onnistumaan, mikä puolestaan on lisännyt lapsen osallistumista ja rohkeutta liikkua oman luokan liikuntatunnilla. Toiminnan markkinointi Markkinointi on oleellista, varsinkin kun aloitetaan uutta toimintaa tai kehitetään vanhaa toimintaa matalan kynnyksen toiminnaksi. Ennen markkinointia kannattaa tehdä selkeä kohderyhmän määrittely, jotta markkinointi osataan suunnata oikein. Mitä paremmin kohderyhmä on määritelty ja markkinointi suunniteltu ja toteutettu, sitä todennäköisemmin toiminta käynnistyy halutulla tavalla ja tavoitelluilla osallistujilla. Toiminnan markkinoinnissa kannattaa käyttää kaikkia niitä kanavia, joiden kautta mahdolliset osallistujat löytyisivät. Tällaisia kanavia voivat olla mm. koulujen ilmoitustaulut ja kirjeet kotiin sekä yhteistyö terveydenhoitajien ja opettajien, fysio- ja toimintaterapeuttien sekä kunnan liikunnanja erityisliikunnanohjaajien kanssa. Lisäksi eri järjestöt voivat välittää informaatiota omia kanaviaan pitkin. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN KERHO Sporttiskerho, Kuopio Sporttiskerho on tarkoitettu kaikille Pohjois- Savon alueen 7 13-vuotiaille erityistä tukea tarvitseville lapsille. Kerhossa tutustutaan eri lajeihin seuraohjaajien ohjaamina. Markkinoinnissa on hyödynnetty paikallisten tahojen verkostoja. Toiminnassa on mukana 27 lasta. Sporttiskerhon käynnistämisessä on ollut mukana neljä tahoa: Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, Kuopion kaupunki, Mäntykankaan koulu ja Tapaturmaisesti vammautuneiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukiyhdistys TATU ry. Markkinoinnissa on ollut tärkeää usean tahon verkostoituminen ja aktiivinen markkinointi eri kanavia pitkin. Markkinointi on tapahtunut VAU ry:n omissa verkostoissa, Mäntykankaan koulun kautta lähialueen erityiskoulujen ja -luokkien oppilaille sekä kaupungin erityisliikunnanohjaajan kautta Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. TATU ry on viestinyt kerhosta Pohjois-Savon alueen fysio-, toiminta- ja puheterapeuteille, Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenosastoille ja kuntoutusohjaajille, eri järjestöille sekä Kuopion kaupungin erityisneuvolaan. Kivointa kerhossa: No, ne köydet on kivoja. 16

Esteettömyys ja kaikille avoin toimintaympäristö Matalan kynnyksen toiminnan järjestämisessä on otettava huomioon kaikille avoin toimintaympäristö ja esteettömyys. Kaikille avoimeen toimintaympäristöön pääsee helposti ja siellä on turvallista liikkua. Toimintaympäristön tulisi olla lähellä lapsen arkiympäristöä, jolloin lapsen on helpompi liikkua harrastukseen ilman vanhempien apua. Toimintatilan tulisi olla esteetön. Ennakkoon on hyvä esittää lapsen kannalta katsottuna oleellisia kysymyksiä: Pääsenkö? Mahdunko? Ymmärränkö? Näenkö? ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN KERHO Espoon Tapiot, Espoo Espoon Tapiot järjestää yleisurheilukoulua erityistä tukea tarvitseville lapsille. Harjoittelupaikka on esteetön, sillä osa lapsista käyttää pyörätuolia. Talvella ryhmä harjoittelee erillään muista ryhmistä, sillä muut ryhmät harjoittelevat tilassa, johon ei pystytä tekemään avointa ja esteetöntä toimintaympäristöä. Kesäisin ryhmä harjoittelee yleisurheilukentällä samaan aikaan muiden urheilukoululaisten kanssa. Urheilukoulussa harjoitellaan erilaisia yleisurheilulajeja ja liikutaan monipuolisesti. Ryhmää ohjaa kolme ohjaajaa, joista kaksi on erityisliikkujia. Yksi ohjaajista on pyörätuolin käyttäjänä varmistanut tilan soveltuvuuden ryhmälle. Paikallinen pankki on tarjonnut omat parkkipaikkansa lasten perheiden käyttöön, jotta kulku harjoituspaikalle onnistuisi mahdollisimman esteettömästi. 17

Erilaiset ohjaajat Matalan kynnyksen toiminta on usein edullista tai maksutonta. Tämä aiheuttaa omat haasteensa toiminnan järjestämiseen ja ohjaajien rekrytoimiseen. Ohjaajana matalan kynnyksen kerhossa voi toimia ammattilainen tai harrastelija, vanha tai nuori. Ohjaajan ei tarvitse olla liikunta- tai kasvatusalan ammattilainen, riittää että hänellä on avoin mieli ja halu oppia uutta. Ohjaajana voivat toimia esimerkiksi opettajat, urheiluseurojen, eri järjestöjen tai seurakuntien ohjaajat, koulun vanhemmat oppilaat tai lasten vanhemmat ja isovanhemmat. Vastuuohjaajan tulisi olla 18 vuotta täyttänyt, mutta apuohjaajina voivat toimia alaikäisetkin. YHDEN LAJIN LIIKUNTAKERHO PuMa Volley, Helsinki Toimintaa järjestetään iltapäivisin lähikouluilla. Ohjaajana Tapanilan ala-asteella toimii 63-vuotias Raija ja hänen 11-vuotias lapsenlapsensa Lina. Raija-mummo on houkuteltu mukaan kentän laidalta, kun hän on ollut seuraamassa lapsenlapsensa lentopalloharjoituksia. Raija pyysi Linan kanssaan kerho-ohjaajaksi ja he toimivat tasavertaisina ohjaajina. PuMa Volleyn ohjaajaratkaisu on hyvä esimerkki siitä, kuinka ohjaajina voivat toimia hyvin erilaiset ja eri-ikäiset ohjaajat. Tässä esimerkissä kerhon lapset saavat ohjausta kokeneelta lajin konkarilta ja kolme vuotta lajia harrastaneelta pelaajalta. Raija pääsee jakamaan kokemustaan ja toisaalta kouluttaa Linasta tulevaisuuden ohjaajaa. Linan mielestä on mukavaa ohjata, kun saa opettaa muita ja ohjaaminen on mukava tapa viettää iltapäivää. Haastavinta Linasta on se, kun kerholaiset eivät aina tottele. Kivointa ohjaajissa: Valkut on taitavii ja hyvii pelaamaan! Parasta ohjaajassa: Se sanoo asiat hyvin aina. Sillain, että ne ymmärtää. Janne 6v. 18

Vuosi-, kausi- ja tuntisuunnitelmat Toiminnalle kannattaa rakentaa vuosisuunnitelma, kausisuunnitelma ja erilliset tuntisuunnitelmat jokaiselle kerralle. Suunnitteluvaiheessa vuosisuunnitelmassa varmistetaan, että kaikki halutut sisällöt saadaan mukaan ja toiminta on tarpeeksi monipuolista. Kausisuunnitelman avulla taataan, että osataan hyödyntää eri vuodenaikoja ja toimintaympäristöjä parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvin tehdyllä tuntisuunnitelmalla varmistetaan toiminnan tavoitteellisuus sekä monipuolisuus ja se vapauttaa tunnilla aikaa soveltamiseen. Suunnittelussa on tärkeää huomioida lasten ja nuorten omat toiveet. Lapset ja nuoret voivat osallistua niin vuosi-, kausi- kuin tuntisisältöjenkin suunnitteluun. Lasten ja nuorten ideoiden kuuntelu madaltaa kynnystä osallistua toimintaan ja tekee toiminnasta lapsilähtöisempää. KUTSUKERHO Tyttöjen hyvinvoinnin kerho, Savitaipale Kutsukerho järjestetään yläkoulun vähän liikkuville tytöille, kutsujina yhteistyössä liikunnanopettaja, terveydenhoitaja ja fysioterapeutti. Kauden alussa nuoret ideoivat ryhmässä mitä kerhossa tullaan kauden aikana tekemään. Jokaisella kerralla laji/toiminta vaihtuu, jotta mahdollisimman moni toive toteutetaan. Savitaipaleen Europaeuksen koulun kerhossa ohjaaja suunnittelee kauden ohjelman nuorten toiveiden mukaan. Kun nuori osallistuu itse toiminnan suunnitteluun, on hän motivoituneempi myös sen toteutukseen. Tällöin nuori pääsee harrastamaan niitä asioita, joista hän tykkää. Tällä on positiivinen vaikutus liikuntakipinän synnyttämiseen ja oman harrastuksen löytämiseen. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitukseen ja ohjaajien palkkaukseen on mahdollista hakea tukea eri tahoilta. Matalilla osallistujamaksuilla voidaan kattaa pieni osa toiminnan kustannuksista ja ohjaajien palkkioista, mutta tämän lisäksi tarvitaan usein muutakin tukea. Tukea voi hakea omalta kunnalta sekä valtakunnallisista hankeavustuksista. Tukea voi hakea sekä pienimuotoiselle toiminnalle että laajalle hanketoiminnalle. Mahdollisia toiminnan rahoituskanavia: Opetushallitus Valtionavustus: Opetushallitus jakaa valtionavustuksia vuosittain erilaisille järjestöille. Hakukelpoisia ovat myös järjestöt, jotka tukevat koulun vapaata harrastustoimintaa. Valtionavustusta voi hakea vuosittain. www.oph.fi/rahoitus Valtionosuus: Opetushallitus jakaa valtionosuuksia kunnille tukemaan alakoululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan vastuullisena järjestäjänä toimii kunta, joka voi ostaa järjestöiltä toiminnan sisällön. Aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta kannattaa olla yhteydessä kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaavaan koordinaattoriin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ELY-keskukset ovat alueellisia keskuksia, jotka myöntävät kehittämisavustuksia paikallisiin hankkeisiin. www.ely-keskus.fi Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus*: Määrärahalla tuetaan lasten ja nuorten liikunnan paikallisia kehittämishankkeita, joiden avulla pyritään löytämään erilaisia toimintamalleja, erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi suositusten mukaiseksi. Hankeavustusta myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan. www.minedu.fi Avustus lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan*: Määrärahalla tuetaan 7 18-vuotiaiden paikallista harrastustoimintaa. Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan avustamisen tavoitteena on lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen, lasten ja nuorten yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen sekä uusien monipuolisten elämysten saaminen yhdessä ikäistensä kanssa. Hankeavustusta myönnetään vuodeksi kerrallaan, alkaen kesäkuun alusta. www.minedu.fi * Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus: www.minedu.fi Liikunta > Liikuntapolitiikka > Avustukset > Lasten ja nuorten liikunnan paikallinen kehittäminen ja Liikkuva koulu -ohjelma * Avustus lasten ja nuorten paikalliseen kerhotoimintaan: www.minedu.fi Nuoriso > Nuorisotyön avustukset > Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta 19

Valo Valo (Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry) on mukana OKM:n liikuntayksikön myöntämässä seuratoiminnan kehittämistuessa. Rahat ovat kokonaisuudessaan Veikkauksen tuottoa. www.seuratuki.fi Seuratoiminnan kehittämistuki: Seuratoiminnan kehittämistuen avulla pyritään vahvistamaan seuratoiminnan laatua sekä lisäämään harrastamisen mahdollisuuksia eriikäisille. Seuratoiminnan kehittämistuen tavoitteena on urheiluseuratoiminnan elinvoimaisuuden ja kehittymisen varmistaminen. Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry tukee Sporttiskerhoja välinetuen avulla. Sporttiskerhot ovat paikallisia liikuntakerhoja lapsille ja nuorille, joilla on jokin vamma tai muu erityisen tuen tarve. Kerhot voivat toimia monella nimellä. Osa kerhoista voi olla tarkoitettu vain tiettyyn vammaryhmään kuuluville, kuten esimerkiksi kehitysvammaisille lapsille. Toiset puolestaan pyrkivät tarjoamaan monipuolista leikkiliikuntaa kaikille sellaisille, jotka tarvitsevat tehostettua motoristen taitojen harjoittelua. www.vammaisurheilu.fi Välinetuki: Kaikki Sporttiskerhot voivat hakea välinetukea VAU:sta. Välinetukea haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, josta käy ilmi mitä välineitä halutaan hankkia ja mikä niiden kustannusarvio on. Noin 200 300 euron suuruista välinetukea myönnetään hakemusten perusteella vuosittain tammi-helmikuussa ja elo-syyskuussa yhteensä noin 4 6 kerholle. Raha-automaattiyhdistys (RAY) Raha-automaattiyhdistys RAY tukee suomalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä erilaisten hankkeiden kautta. Emma ja Elias -avustusohjelma: Emma & Elias -avustusohjelman (2012 2017) päämääränä on edistää lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Ohjelman avulla löydetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia toimintatapoja lasten ja heidän perheidensä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelmassa keskitytään yläkouluikäisten (15 vuotta) ja sitä nuorempien lasten kasvuolosuhteiden parantamiseen. www.emmaelias.fi Kuntayhteistyö Kunnalliset avustukset ovat kunta- ja tapauskohtaisia. Paikallisissa hankkeissa kannattaa olla yhteydessä kunnan liikunta-, nuoriso-, opetus- ja sosiaalitoimiin. Tuki voi olla rahallista tukea tai välineisiin ja liikuntapaikkoihin liittyvää tukea. Muut tahot Yhteistyötä kannattaa tehdä myös paikallisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Hyvän asian eteen ollaan valmiita puhaltamaan yhteen hiileen! Lue lisää taloudellisen tuen mahdollisuuksista ja esimerkeistä Nuoren Suomen tuottamasta materiaalista: Liikunnan harrastamisen yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen Ratkaisuja liikunnan harrastamisen taloudellisten esteiden vähentämiseksi 20