Yhdistymissopimuksessa on huomioitu yhdistyvien kuntien talouden tila

Lausunto Punkaharjun sosialidemokraattisen valtuustoryhmän huomautuksesta Yhdistymisen hyödyt saavutetaan erityisesti yhteisesti sopimalla ja Yhdistymissopimuksessa on huomioitu yhdistyvien kuntien talouden tila Talouden tasapainon vaatimus on perusteltu ja se otetaan huomioon strategiaa ja taloussuunnitelmaa valmisteltaessa. työskentelemällä seuraavien asioiden eteen: 3. Hillitään menojen kasvua kuntina pysymiseen. Puretaan päällekkäistä hallintoa ja palveluja. ja tasataan suurten kustannusvaihtelujen vaikutuksia verrattuna erillisinä ja tulevaisuuden näkymät. Sopimukseen kirj atun arvion perusteella: hyväksyy. Yhdistymissopimuksen mukaisesti toimielinten myös aluej ohtokuntien toimivalta ratkaistaan tarkemmin hallintosäännössä, jonka uusi valtuusto strategiassa. Elinkeinotoimen osalta avain on asiakaslähtöinen operatiivisen toiminnan delegointi. Elinkeinotoimessa olennaisen tärkeää on sen kehittämistä edistävästi. Eliukeinotoiminnan järjestämisestä säädetään käytännön toteutus asiakaslähtöisesti, elinkeinoelämän ja kaupungin tarkemmin kuntaliitospäätöksen jälkeen valmisteltavassa yhdistyneen Savonlinnan uudessa hallintosäännössä. Elinkeinotoimen keskeiset tavoitteet ja järjestämistavat määrittää uusi valtuusto kaupungin Lautakuntien lisääminen ei ole perusteltua, kun haetaan tehokkuutta ja varaudutaan tulevaisuuteen. Mikäli yhdistymissopimukseen neuvotellaan lisättäväksi lautakuntia, niin tämä yhdistymissopimuksen avaaminen saattaa johtaa moniin muihinkin sopimuksen muutosvaatimuksiin. Mikäli sopimus joudutaan uudelleen kuuluttamaan, vaarantuu yhdistymisesityksen jättäminen valtion kuntaliitos avustusten hakemiselle asettamassa määräajassa 4.5.20 12. Pöytäkirjaliite A 23

- 3 L<s. //c/ PUNKAHARJUN KUNTA Kunnanhallitus J{LJOMAUTIJS SAVONLINNAN KAUPUNGIN, KERIMÄEN JA PUNKAHARJTJN KUNTIEN YHDISTYMIS-SOPIMUKSESTA LAUTAKUNNAT Yhdistymis-sopimuksen mukaan Sivistyslautakunnan päätösvaltaan kuuluu opetus-ja varhaiskasvatuksen lisäksi myös kulttuuri-ja vapaa-aikatoimi. Se on ehdottomasti asiamäärältään liian laaja kokonaisuus uudessa kaupungissa suhteessa asukasmäärään ja alueelliseen laajuuteen. Kulttuuri-ja vapaa-aikatoimen päätöksenteko on erotettava eri lautakuntaan, koska muutoin sivistyslautakunnan työmäärä muodostuu liian suureksi sekä virkamiesten, että luottamushenkilöiden kannalta. Seurauksena on se jokin/jotkut toimintaalueet jäävät liian vähälle huomiolle. Asiamäärä vielä lisääntyy, mikäli toisen asteen ammatillinen koulutus siirtyy kaupungin järjestämisvastuulle. Seudullinen elinkeinotoimi on nykyisin hoidettu Savonlinnan seudun kuntayhtymän toimesta. Mikäli kuntaliitosten seurauksena kuntayhtymän toiminta supistuu tai lakkaa, on sen työn jatkamiseksi perustettava Elinkeinolautakunta. Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta ei voi olla kunnallinen päätöksentekoelin. ORGANISAATIOUUDISTUS Yhdistymis-sopimuksella ei saa määrätä uuden kunnan päätösvaltaa toiminnan tai hallinnon järjestämisessä. Sivulta 4 alkava kappale: uusi valtuusto käynnistää laajan organisaatiouudistuksen... Koko kappale on kirjoitettu sellaiseen muotoon, että sen tarkoitus jää tulkinnanvaraiseksi. IVIm. tavoite asiakaslähtöisestä prosessiorganisaatiosta on sellainen määritelmä, että sen tulkinta kunnallisessa hallinnossa ei ole ollenkaan yksiselitteinen. Yhdistymis-sopimusta on täydennettävä siten, että ko. kohta on selkeässäja ymmärrettävässä muodossa. Aluejohtokuntien, tai muiden vastaavien toimijoiden taloudellinen tukeminen on ensimmäisiä uuden kunnan kehittämiskohteita. Kuntaliitos-sopimuksella voidaan sopia vain ylimenokaudenjärjestelyistä. Jatkossa on aluejohtokuntia tai muita vastaavia toimielimiäja niiden toimintapiiriä tarkasteltava muilla perusteilla, kuin vanhojen kuntarajojen mukaisesti. Vanhentuvat, entisten kuntien asukaslukuun perustuvat toimintarahatja -rajat eivät voi olla pysyvästi sidottuja jonkun vuoden tilastoihin. Hallintosäännössä on määriteltävä aluejohtokuntien tehtävät ja päätösvalta siten, että kunnan eri osissa kuntalaisia ei aseteta eriarvoiseen asemaan. Kuntaliitoksien seurauksena Savonlinnan nykyinen taloudellinen asema heikkenee lähivuosina. Uuden kunnan toimintaa onjohdettava siten, että talous saatetaan vakaalle pohjalle seuraavalla talous-suunnitelmakaudella.

Sihteeri Puheenjohtja Raimo Muhonen Katf Silvennojuen 4 Punkaharjiin SosiaIidemokffin vaituustoryhjj 05.03.2012

Kaija Ovaska, JHL, Kyösti Mustonen, JUKO, Anneli Kosonen, JYTY Läsnä: Aune Kupiainen, pj, Raimo Muhonen, j, Raimo Laamanen, j, Paikka: Punkaharjun kunnanvirasto, kokoushuone nro 202 Aika: Ke 15.2.2012, klo 8.00 9.00 Alle kirjoitukset: Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 9:03 5. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN kuntarakennetilaisuuteen. Todettiin, että henkilöstön tulee nimetä edustaja 14.3.2012 Mikkelin 4. MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT Muuta huomautettavaa yt-toimikunna lie ei ollut. kuntaliitossopimusta täytäntöön pantaessa. Yt-toimikunta päätti todeta lausuntonaan, että palkkauksen harmonisointia on kiirehdittävä 3. YT-TOIMIKUNNAN LAUSUNTO KUNTALIITOSSOPIMUKSESTA Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 2. KOKOKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 8. 1. KOKOUKSEN AVAUS Poissa: Eila Solonen, JYTY (saapui klo 8.36), Sami Sulkko, kj ja Arja Petriläinen, hj (saapui klo 8.10) YT TOIMIKUNTA MUISTIO

ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISEKSI KERIMÄEN JA PUNKAHARJUN KUNTA JA SAVONLINNAN KAUPUNKI Kerimäen ja Punkaharjun kuntien ja Savonlinnan kaupungin yhdistäminen toteutetaan siten, että Kerimäen ja Punkaharjun kunnat lakkaavat ja liittyvät osaksi Savonlinnan kaupunkia 1.1.2013. Yhdistyneen kunnan nimi on Savonlinnan kaupunki. Kaupungin vaakunaksi tulee Savonlinnan kaupungin nykyinen vaakuna. Uuden kunnan nimi ja vaakuna Kuntajaon muutoksen toteuttainistapa ja ajankohta KUNTAJAON MUUTOKSEN TOTEUTTAMISTAPA JA AJANKOHTA sekä matkailu-, maaseutu- ja yrittäjyyselinkeinojen kehittäminen kaikkien kuntien alueella. Kuntajaon muutoksen lähtökohtana on kaikkien kuntien lähipalvelujen turvaaminen vähintään nykytasoisina neljän vuoden ajan, sekä vahvan saaristokaupungin muodostaminen Saimaan alueelle KUNTAJAON MUUTOSTA KOSKEVAT TAVOITTEET jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista. Yhdistymissopimusta voidaan kuntajakolain 9 :n nojalla muuttaa kuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon saakka, jos olosuhteet ovat muuttuneet niin, että siihen saakka, kun kuntien yhdistymisen voimaantulosta on kulunut kolme (3) vuotta, jollei jonkin valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Sopimusta on noudatettava kuntajakolain 9 :n mukaisesti Tämä sopimus tulee voimaan ja sitoo sopimusosapuolia siitä alkaen, kun kaikkien kuntien sopimusmääräyksen noudattaminen osoittaudu mahdottomaksi sopimuksen voimassaoloaikana. jonka osapuolina ovat Kerimäenja Punkaharjun kunnat ja Savonlinnan kaupunki. Tämä sopimus liitteineen on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus, SOPIMUKSEN TARKOITUS, SITOVUUS JA VOIMAANTULO YHDISTYMISSOPIMUS KERIMÄEN, PUNKAHARJUN KUNTA JA SAVONLINNAN KAUPUNKI,

järjestämisen valmistelusta uuden kaupungin valtuuston päätettäväksi. Yhdistyvien kuntien valtuustot valitsevat yhdistymishallituksen vastaamaan yhdistymissopimuksen toimeenpanosta. Yhdistymishallitus huolehtii uuden kunnan toiminnan, hallinnon ja organisaation Kuntajaon muutoksen valmistelu ja yhdistymishallitus UUDEN KUNNAN ORGANISAATIO JA TOIMINTA Kuntajaon muuttamisen seurauksena syntyy laajentunut Savonlinnan kaupunki, joka turvaa asukkailleen laadukkaat palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti sekä kehittää elinkeinoelämääja asuinympäristöä. Sopijakuntien yhdistymisen päätavoitteena on, että kaupungista kehittyy vahva ja elinvoimainen kunta, joka itsenäisiä päätöksiä tehden voi käyttää hyväkseen vahvistumisen mukanaan tuomat edut Yhdistymisen hyödyt saavutetaan erityisesti yhteisesti sopimalla ja työskentelemällä seuraavien asioiden eteen: paikallisesti. ja liikkumavaran sekä vastata parantuneilla toimintaedellytyksillä toimintaympäristön muutoksiin. Palvelujärjestel mien yhteensovittamisen periaatteet Siihen saakka, kunnes uusi kunta aloittaa toimintansa, eli vuoden 2012 loppuun, toimivat lisäksi jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Yhdistymishallituksen jäsenmäärässä on otettu huomioon Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa kuntajakolain 10 :n mukaisesti, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat kuntien yhdistymisesitystä koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun uuden kunnan kaupunginhallitus on valittu. Uuden kunnan yhdistymishallituksen jäsenten lukumäärä on 14 jäsentä. Yhdistymishallitus koostuu kuntien valtuustojen valitsemista henkilöistä siten, että Savonlinnasta (7), Punkaharjulta (3), Kerimäeltä (4) jäsentä, ottaen huomioon yhdistyvien kuntien poliittiset voimasuhteet. Kullakin yhdistyvien kuntien asukasmäärien keskinäiset suhteet. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka on Savonlinnan kaupunginhallituksen jäsen ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtaj ja. Yhdistymishallituksen esittelijänä toimii Savonlinnan kaupunginjohtaja ja 1 varaesittelijänä toimii vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. vaikutuksia uuden kunnan toimintaan ja talouteen, tulee saattaa myös yhdistymishallituksen Kerimäen kunnanjohtaja sekä II varaesittelijänä Punkaharjun kunnanjohtaja. Yhdistymishallitus Savonlinnan kaupunginhallitus sekä Kerimäen ja Punkaharjun kunnanhallitukset käyttäen sitä päätösvaltaa, joka kunnanhallituksille kuntalain mukaan kuuluu. Asiat, joilla voidaan nähdä olevan käsiteltäviksi. Kyseisillä asioilla tarkoitetaan muun muassa yhdistyvien kuntien mahdollisia Uuden kunnan ensimmäiset kunnallisvaalit ovat syksyllä 2012. talousarviomuutoksia koskien yhdistymistä edeltävää vuotta 2012. 2 1. Turvataan perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden saatavuus ja laatu

3 2. Vahvistetaan erityisesti matkailualan elinkeinoa, yritys- ja liiketoimintaa, työllisyyttä sekä osaamista parantamalla toimintaedellytyksiä, vähentämällä kuntien voimavaroja kuluttavaa keskinäistä kilpailua ja luomalla uudenlaisia verkostoja. 3. Hillitään menojen kasvua ja tasataan suurten kustannusvaihtelujen vaikutuksia verrattuna erillisinä kuntina pysymiseen. Puretaan päällekkäistä hallintoa ja palveluja. 4. Kehitetään kunnan henkilöstöhallintoa niin, että eläkkeelle siirtyvän henkilöstön tilalle rekrytoidaan oikea-aikaisesti uutta ja osaavaa henkilöstöä. Samanaikaisesti kunta vähentää henkilöstön kokonaismäärää palvelukysynnän supistumisen ja yhdistymisen tuoman liikkumavaran mukaan. Yhdistymisellä varmistetaan alueellisten toimipisteiden koulutetun henkilöstön saatavuus. Kuntien yhdistymisen keskeisimmäksi tavoitteeksi on asetettu toimivien peruspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen uuden kunnan alueella. Palvelujärjestelmien yhteensovittamista ohjaavat seuraavat keskeiset periaatteet: 1. Lakisääteiset peruspalvelut turvataan lähipalveluina kuntalaisille kuntakeskuksissa millä vahvistetaan kunnan eri alueiden elinvoimaisuuttaja asumisviihtyvyyttä. 2. Kerimäen ja Punkaharjun kuntakeskuksi ssa järjestetään liitteenä 2 olevan palvelujen järjestämissuunnitelman mukaiset lähipalvelut vähintään nykytasoisina vuosina 2013-2016. 3. Kerimäen ja Punkaharjun kuntakeskukseen perustetaan yhteispalvelupiste, jossa tarjotaan uuden kunnan kunnalliset palvelut, neuvonta- ja tietopalvelut. Lisäksi yhteispalvelupisteessä tarjotaan valtion palveluista (esim. KELAn, työvoima- ja verotoimistopalvelut sekä poliisin lupapalvelut). Sopimuksen liitteenä olevia palvelusuunnitelmia voidaan muuttaa aluejohtokunnan suostumuksella. Yhdistyneen Savonlinnan toimintamalleihin sisällytetään asiakaslähtöinen toimintapa siten, että 1. kaupungin omat säännöt ja määräykset eivät ole laki- ja asetusmääräyksiä tiukempia, 2. palvelun lähtökohtana on asiakkaanlkuntalaisen palvelutarpeeseen vastaaminen (käytettävissä olevin resurssein), ja laki- ym. säädökset muodostavat reunaehdot, joiden sisällä palvelu toteutetaan 3. palveluja koskevat päätökset organisaatiossa tehdään lähellä asiakasta Tavoitteena on, että sosiaalihuollon palvelut siirretään vuoden 2014 alusta Itä-Savon sairaanhoitopi iriltä kaupungin omaksi to iminnaksi. Perusterveydenhuollon palvelujen osalta valmistellaan yhdessä Rantasalmen, Sulkavan ja Enonkosken kanssa palvelujärjestelmän muutos, jonka tavoitteena on siirtää perusterveydenhuollon palvelut vuoden 2014 alusta Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä kaupungin omaksi toiminnaksi siten, että näille muille kunnille tarjotaan mahdollisuus palvelujen hankintaan Savonlinnan kaupungilta ns. vastuukuntamallilla, joka perustuu yhteiseen palvelutuotantolautakuntaan tai vastaavaan toimintamalliin. Siirtoa valmisteltaessa otetaan huomioon terveydenhuollon toiminnallinen kokonaisuus ja yhteistyö tulevan erikoissairaanhoidon järjestelyn kanssa. Kuitenkin viimeistään vuoden 2015 alusta kaikki perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut järjestetään kaupungin omana toimintana. Hallinnon järjestäminen Kuntien yhdistyminen tulee voimaan 1.1.2013 uuden kunnallisvaalikauden alkaessa.

4 Ensimmäisen valtuustokauden ajan kaupunginhallituksessa ja kaikissa lautakunnissaja toimikunnissa on vähintään yksi edustaja nykyisten Kerimäenja Punkaharjun kuntien alueelta. Kuntaliitoksessa perustetaan Kerimäen ja Punkaharjun kuntien nykyisille alueille valtuustokauden ajaksi omat aluejohtokunnatja edellisten rinnalla Savonrannan kunnan alueelle perustettu aluejohtokunta jatkaa toimintaansa. Aluejohtokunnilla turvataan asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet lähipalveluihin ja asuinympäristöön sekä tuetaan heidän toimintaansa oman alueensa kehittämisessä ja asukkaiden aktivoimisessa. Aluejohtokunta voi tarvittaessa tehdä esityksiä julkisten palvelujen toimivuuden, saatavuudenja laadun kehittämiseksi ja turvaamiseksi. Aluejohtokunnan tehtävänä on myös asukkaiden yhdyselimenä tukea ja koordinoida kylätoimikuntien ja muun asukastoiminnan edellytyksiä sekä yhteisen palvelupisteen toimintaa. Aluejohtokunnissa on 7 jäsentä, joiden tulee olla nykyisen Kerimäen ja Punkaharjun kuntien sekä entisen Savonrannan kunnan alueella asuvia henkilöitä. Esitykset aluejohtokuntien jäsenistä tekee Kerimäen ja Punkaharjun kuntien valtuustot ja sen asettaa kuntaliitoksen jälkeinen uusi kaupunginvaltuusto. Aluejohtokunnista määrätään tarkemmin johtosäännöllä. Uudessa kunnassa toimivat seuraavat toimielimet: 51 jäsentä kaupunginvaltuusto lijäsentä kaupunginhallitus tarkastuslautakunta perusturvalautakunta tekninen lautakunta sivistys lautakunta rakennus- ja ympäristölautakunta 7 jäsentä aluejohtokunnat 3 kpl 5 jäsentä keskusvaalilautakunta 5 jäsentä vaalilautakunnat 3 jäsentä vaalitoimikunnat 5 jäsentä saaristotoimikunta jäsenmäärää ei määrätty yhteistyötoimikunta elinkeinopoliittinen neuvottelukunta, jossa on myös maatalousalan yrittäjien edustus j ätelautakunta seniori-, vammais- ja veteraanitoimikunnat Uusi valtuusto käynnistää laajan organisaatiouudistuksen vuoden 2013 alusta. Uudistuksen toimeenpannaan kuntaliitossopimuksen voimassaoloaikana kuitenkin siten, että luottamushenkilöorganisaation osalta organisaatiouudistus astuu voimaan seuraavan vaalikauden

5 alusta lukien. Uudistuksen perustana on asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio. Tavoitteena on uudistaa konserni- ja palveluorganisaatio ydinprosesseja ja jatkuvaa kehittämistä tukevaksi. Organisaation toiminnan ja ohjauksen perustana ovat vastuutetut ydinprosessit, jotka määritellään asiakasryhmien ja kehittämisalueiden kokonaistarpeiden mukaisiksi. Henkilöstön asema Kuntajaon muutoksen myötä Kerimäenja Punkaharjun kuntien henkilöstö siirtyy Savonlinnan kaupungin palvelukseen kuntajakolain 29 :n säätämällä tavalla siten, että vakinaiset viranhaltijatja toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevat työntekijät siirretään Savonlinnan kaupungin virka- tai työsopimussuhteisiin heille soveltuviin tehtäviin sen mukaan kuin kuntien kesken sovitaan. Määräaikainen henkilöstö siirtyy Savonlinnan kaupungin palvelukseen tehtyä virkamääräystä tai määräaikaista työsopimusta vastaavaksi ajaksi. Kaikki palvelussuhteet jatkuvat katkeamatta. Koko uuden kunnan henkilöstöllä on kuntajakolain 29 :n mukainen irtisanomissuoja viiden (5) vuoden ajan liitosajankohdasta lukien. Henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa täsmennetään liitteenä 3 olevalla henkilöstön asemaa turvaavalla siirtosopimuksella, jonka mukaan työnantaja ei kuntajaon muutoksen vuoksi lomauta eikä osa-aikaista henkilöstöään viiden vuoden aikana. Niin ikään viiden vuoden irtisanomissuoja turvataan myös sellaisessa tapauksessa, jos kunnan työntekijöitä siirretään uuden kunnan liikelaitoksen tai kunnan enemmistöomisteisen yhtiön tai jonkin kuntayhtymän palvelukseen. Henkilöstön sijoittamisessa on pääsääntöisenä lähtökohtana työntekijän jatkaminen samankaltaisessa tehtävässä, mikäli työn sisällöstä tai muusta perustellusta syystä ei aiheudu erityistä tarvetta muutoksiin. Samoin pääsääntöisenä lähtökohtana on, että henkilöstön työntekopaikka mahdollisuuksien mukaan järjestämään nykyisen kunnan alueella. Laajentuvan kunnan henkilöstöorganisaation rakentamisen eri työvaiheissa kuullaan aktiivisesti henkilöstön mielipiteitä. Ne palvelussuhteen ehdot, jotka siirtyvillä Kerimäen ja Punkaharjun kuntien henkilöstöllä on ollut voimassa palvelussuhteissaan lakkaavaan työnantajaan nähden, velvoittavat Savonlinnan kaupunkia sitovina siten, kuin kuntajakolaissa on määrätty. Henkilöstön tehtävien vaativuustasot määritellään olemassa olevien valtakunnallisten sopimusten ja Savonlinnan kaupungissa käytössä olevan käytännön mukaisesti. Siirtyvän henkilöstön eläketurva määräytyy kuntien eläkelainja valtion eläkelain mukaan. Henkilöiden eläketurva ei siirron yhteydessä heikkene eikä sovellettava eläkelaki muutu. Edellä todetun estämättä sopijakunnat voivat kuitenkin yhdessä neuvotella ja sopia nykyisten viranhaltijoidensa ja työntekijöidensä kanssa poikkeavista eläke- ym. ratkaisuista. Kunnanjohtajien asema Kunnanjohtajien siirtämisestä uuteen kuntaan on säädetty erikseen kuntajakolain 30 :ssä. Savonlinnan kaupungin nykyinen kaupunginjohtaja toimii uuden Savonlinnan kaupunginjohtajana 01.01.20 13 alusta lukien. Punkaharjun kunnanjohtaja siirretään viestintä-ja yhteiskuntasuhteidenj ohtajan virkaan 01.01.2013 alusta lukien, Kerimäen kunnanjohtaja talous- ja strategiajohtajan virkaan 01.01.2013 alusta lukien. Viranhaltijaorganisaatio Uuden kunnan hallinto-organisaatio on keskushallinto ja kolme toimialaa: sivistys, tekninen ja perusturvan toimiala. Liitteenä 4 on organisaatiokaavio uudesta kaupungin viranhaltij aorganisaatiosta

6 Kuntaliitokseen liittyvän henkilöstöorganisaation suunnittelusta vastaa yhdistymishallitus ja sen alaisuudessa toimiva viranhaltijoista koottava ja Savonlinnan kaupunginj ohtajan johtama yhdistymisenjohtoryhmä, jonka kokoonpano on esitetty liitteessä 5. Toimielinten valinnan jälkeen yhdistymisen kokonaisvalmistelusta ja henkilöstöorganisaation suunnittelusta vastaa Savonlinnan kaupunginhallitus ja sen alaisuudessa toimiva yhdistymisen johtoryhmä. Toimitilat Uuden kunnan ensisijaisina hallinnon ja virastopalvelujen tuoma käytetään Savonlinnan kaupungin sekä Kerimäen ja Punkaharjun kuntien nykyisiä toimitiloja. Toimialajohto ja pääosa keskushallinnon henkilöstöstä sijoitetaan Savonlinnan kaupungintalolle. Kerimäen ja Punkaharjun kunnantaloille sijoittuu edellä mainittu nykyaikaisesti varusteltu yhteispalvelupiste ja työtiloja etätyöskentelyä varten. TALOUS JA YHDISTYMISAVUSTUSTEN KOHDENTAMINEN Talouden hoitaminen Kerimäen ja Punkaharjun kunnat ja Savonlinnan kaupunki hoitavat omaa talouttaan vastuullisesti, huolellisesti ja hyvän taloudenhoidon periaatteiden mukaisesti ennen kuntajaon muutoksen voimaantuloa. Kunnat pitäytyvät vain sovituissaja nykyisten suunnitelmien mukaisissa toimenpiteissä henkilöstön ja investointien osalta. Tästä periaatteesta voidaan poiketa ainoastaan yhteisesti sopien. Kunnanjohtajat päättävät yhdessä avointen virkojen ja toimien täyttämisestä. Kuntajaon muutoksen voimaantulon jälkeen hoitaa uusi kunta talouttaan yllä kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Aluejohtokunnan määräraha Jokaiselle aluejohtokunnille määritetään oma määräraha, jonka suuruus on koko ensimmäisen valtuustokauden ajan 50 000 + 25 / asukas per. vuosi (kunnan alueella asuvat 31.12.2012). Tämä koskee myös Savonrannan aluejohtokuntaa. Kuniiallisveroprosentti Kunnallisveroprosentin määritteleminen etukäteen sitovalla tavalla on mahdotonta sen muodostumiseen vaikuttavien lukuisten tekijöiden vuoksi. Tavoitteena on, että uusi kunta täyttää terveen talouden kriteerit lähivuosina. Kunnalliset säännöt, maksut ja taksat Kunnalliset säännöt laaditaan kuntajaon muutosta vastaaviksi vuoden 2012 aikana. Hallintosäännön laadinnan pohjana käytetään Savonlinnan kaupungin hallintosääntöä. Kunnallisissa säännöissä ei noudateta kansallista lainsäädäntöä tiukempaa tulkintaa. Kunnalliset maksut ja taksat harmonisoidaan siten, että ne ovat yhtenevät koko uuden kunnan alueella 1.1.2013. Avustuskäytännöt yhtenäistetään siten, että ne ovat yhtenevät koko uuden kunnan alueella 1.1.2013 lähtien. Kuntien maksamien avustusten taso turvataan 2010-2011 tasolle harmonisoinnista huolimatta Yhdistyneen kunnan investoinnit Savonlinnan kaupunki sitoutuu toteuttamaan liitteen 6 mukaiset investoinnit liitteessä mainituilla ehdoilla. Kuntaliitosavustusta käytetään em. investointien kustannusten katteena.

7 YHDISTYMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUT JÄRJESTELYT Yhteistoimintasopiinukset Kuntien keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset ja järjestelyt sekä muut keskinäiset sopimukset raukeavat tai ne puretaan kuntien yhdistyessä. Yhdistyvät kunnat huolehtivat sopimusten irtisanomisesta 3 1.12.2011 mennessä tai sopimuksen irtisanomisehdon mukaisesti siten, että sopimukset päättyvät 31.12.2012. Valtioneuvoston yhdistymispäätöksen jälkeen aloitetaan neuvottelut niistä kunnallista yhteistoimintaa tai muita asioita koskevista sopimuksista tai järjestelyistä, joista Savonlinna, Punkaharju ja Kerimäki ovat yksin tai yhdessä sopineet muiden kuntien kanssa. Omaisuus ja velat Kuntaj aon muutoksen tullessa voimaan 1.1.2013 siirtyvät Kerimäen ja Punkaharjun kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet kuntajakolain 36 :n mukaisesti Savonlinnan kaupungin nimiin. Kaupunkikonsernin kehittäminen Kun kuntaliitokset on tehty, suunnitellaan kuntaliitossopimuksen voimassaoloaikana uusittu palvelujärjestelmä, joka perustuu asiakaslähtöisyyteen, resurssien tehokkaaseen ja oikeaan kohdentamiseen sekä ohjautuvuutta edistäviin yhdenmukaisiin toimintamalleihin ja palautejärjestelmiin. Lähtökohtana on asiakaslähtöinen toimintamalli organisaatiossa. Tämä koskee myös kuntakonsernia. LIITTEET 1. peruste lumuistio 2. palvelujen järjestämissuunnitelma 3. henkilöstön siirtosopimus 4. organisaatiokaavio uudesta kaupungin viranhaltijaorganisaatiosta 5. yhdistymisen johtoryhmä 6. investoinnit

Savonlinnan kaupunki Kerimäen ja Punkaharjun kuntien liittyminen Savonlinnan kaupun kiin Punkaharjun kunnanvaltuusto päätti 6.9.2011 käynnistää kuntaliitokseen lut Savonlinnan kaupungin Kerimäen kunnanvaltuusto päätti käynnistää kuntaliitok neuvottelut 3.10.2011 seen tähtäävät kanssa. tähtäävät neuvotte 1. Kuntajaon muuttamisen oikeudelliset edellytykset Kuntajaon kehittämisen tavoitteeksi on lain 2 alueellisesti ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu tai muusta toiminnallisesta ta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset kunnan asukkaiden palvelujen ja rahoituksesta. sekä eheä työssäkäyntialueesta järjestämisestä :ssä määritelty elinvoimainen kuntarakenne vastata kokonaisuudes Hallituksen esityksen 125/2009 vp. mukaan uuden kuntajakolain 2 :n on ohjata kuntia niiden valmistellessa kuntajaon muutoksia. Lisäksi toimii kriteerinä valtioneuvostolle sen kuntajaon muutoksista. Kuntajaon kehittämisen tavoitteita täsmennettiin ja osin täydennettiin lainuudistuksessa. Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on ensinnäkin elinvoimainen kuntarakenne. Kuntajaon kehittämisen tavoitteena mainitaan myös olevaa ku ntajakolakia asiallisesti alueellisesti ja yhdysku ntaraken toimiva kuntarakenne. sena voimassa teeltaan päättäessä Ku ntajakolain tavoitteet ovat lain (1 69/2007) tavoitteiden elinvoimainen ja toimintakykyinen yhteneväiset kanssa. vastaavasti eheä säännöksen tarkoituk kunta- ja palvelu rakenneu ud istusta koskevan Puitelain 1 :n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on kuntarakenne. sekä eheä se puite Yksittäisen kunnan ei kuitenkaan edellytetä kattavan koko työssäkäyntialuetta, jos kunta muu toin on riittävän vahva toiminnallinen kokonaisuus. Hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena on sitä, että muodostettavat kunnat olisivat mahdollisimman hyvin 1 edistää säännöksen työs

Savonlinnan kaupunki säkäyntialueiden yhteensopivia. Kuntajaon muutoksella ei esimerkiksi tulisi rikkoa työssäkäyntialueita. Yksittäisen kunnan ei kuitenkaan edehytetä kattavan koko aluetta, jos kunta muutoin muodostuisi riittävän vahvaksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Toiminnallinen kokonaisuus ilmenee esimerkiksi yhdistyvien kuntien keskinäisen ti- ja asioimisliikenteen määrissä ja kaupunkiseuduilla toimivissa joukkoliikenteen yhteyksissä. Toiminnallisen kokonaisuuden huomioon ottaminen helpottaa myös julkisten palvelujen vutettavuutta muodostuvan kunnan alueella. kanssa työssäkäynti työssäkäyn Hallituksen esityksen mukaan elinvoimaisen kuntarakenteen kunnissa kiinnitetään huomiota aivan erityisesti elinkeinoihin ja työllisyyteen, talouteen ja henkilöstöön, yhdyskuntaan ja päristöön, palveluihin ja asiakkaisiin demokratiaan ja kunnan johtamiseen. Yhdyskunta rakenteell iset kysymykset korostuvat erityisesti kaupunkiseudui Ila. Niiden ongelmat liittyvät usein maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamiseen. Toiminnallisen kokonaisuuden huomioon ottaminen helpottaa myös julkisten palvelujen saavutettavuutta muodostuvan kunnan alueella. Kaupunkiseuduilla toiminnallista kaupunkiseutua paremmin kuntarakenteen avulla voitaisiin ehkäistä kuntien välisen kilpailun kielteisiä tuksia yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. vastaavan sekä Kuntajakolain 4 neljästä edellytyksestä, joista ainakin yhden tulee täyttyä kaikissa kuntajaon mu utostilanteissa. :ssä säädetään saa ym vaiku Kuntajaon tulee turvata kaikkialla kohtuullisen yhdenvertaiset edellytykset asukkaiden linnolle, palvelujen järjestämiselle yleiselle hallinnolle. sekä itsehal Lain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä muuten kunnan toimintakykyä; edistää 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. vastata palvelujen järjestämisestä tai Kunnan on muodostuttava joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen osalta 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvi tyksen toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi perusteella yhdestä alueesta. yhdestä alueesta, eheyden 2

Kuntajakoa muutettaessa on huolehdittava suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. dostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä Edellä 1 momentissa alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muo 3 nollisista kustannuksista. Liitoskunnissa henkilöstöä eläköityy vuosina 2012 2017 kaikkiaan 248. Kuntaliitosvalmistelussa on arvioitu, että henkilöstövähennys vuosina 2012 2019 on kaikkiaan n. 180 henkilötyövuotta. Tätä kautta saavutettavat säästöt käyttötaloudessa ovat veluiden järjestämisestä. Tälläkin hetkellä kunnat tekevät paljon yhteistyötä palveluiden järjes ten ja kuntayhtymien määrää. Merkittäviä säästöjä kuntaliitoksessa on saavutettavissa hallin tämisessä. Kuntaliitos selkeyttää palveluiden järjestämistä vähentämällä erilaisten sopimus Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun kuntaliitos parantaa kunnan edellytyksiä vastata pal jen järjestämisestä Uuden kunnan toiminnallisetja taloudelliset edellytykset vastata palvelu samaa työssäkäyntialuetta. kuntajakolain kriteerit. Kerimäki, Punkaharju ja Savonlinna ovat yhdyskuntarakenteellisesti dyn selvityksen pohjalta voidaan todeta, että Punkaharjun ja Kerimäen osalta täyttyvät kaikki vuonna 2007. Savonranta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alusta lukien. Vuonna 2007 teh Savonlinnan, Punkaharjun ja Kerimäen sekä Savonrannan kuntaliitoksesta tehtiin selvitys ja Punkaharjun kuntien liittyessä Savonlinnan kaupunkiin 2. Kuntajakolain mukaisten edellytysten täyttyminen Kerimäen sesti muutoksen kohteena olevat kunnat ja kunnan osaa koskevissa muutoksissa myös yksit täiset kunnan jäsenet. yleensä jouduttaisiin arvioimaan kokonaisuutena. Edellytysten täyttymistä arvioivat ensisijai on muutoksen toteuttamiseksi. Edellytykset ovat osittain päällekkäisiä ja käytännössä niitä Edellytykset ovat edelleen luonteeltaan vaihtoehtoisia, joten jo yksikin voi olla riittävä kuntaja kulttuuria koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. räiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kuntajakoa muutettaes sa tulee ottaa huomioon saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkupe Savonlinnan kaupunki

Savonlinnan kaupunki yhteensä n. 6,3 miljoonaa euroa. Liitteenä 1 2013-2019. on uuden kunnan taloussuunnitelma vuosille Yhdistyvien kuntien edellytykset vastata erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista paranevat yhdistymisen kautta merkittävästi. Ikärakenne kunnissa on jo tällä hetkellä kunnis sa melko vahvasti vanhuspainotteinen ja jatkossa vanhusten suhteellinen osuus kasvaa enti sestään (Kuva 1). 40000 30000 Ikäjakaumat KerirnäkiPunkaharju-SavonIinna 1 1 1 2010-20000 1 OO-6 D764 10000 0 2010 2020 2030 2040 1058 1592 2123 3240 O75-84 3115 3594 5068 4758 D65-74 4489 6028 5390 4253 1:17-64 26166 22063 19855 19316 O0-6 2231 2056 1939 1895 D65-74 O75-84 85- m85- Kuva 1: Väestön ikärakenne 2010 2040 Kuvassa 2 on esitetty yhteen liittyvien kuntien omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantu neisuus. Kuten kuvasta selviää, olisi kunnilla itsenäisinä merkittäviä haasteita selvitä vastuis taan. Yhteen liittyneen kunnan tunnusluvut ovat tältä osin elinkelpoisetja ne mahdollistavat ikärakenteen tuomista haasteista selviytyminen selvästi paremmin kuin itsenäisinä kuntina. 4

Savonlinnan kaupunki Kunnan on mahdollista Ouerutua velan maksusta jos omavaralsuusaste on yli 60 % Ja suhteellinen velkaantunelsuu. alle 60 % 80.00 0/ 70.00 % - 60.00 % 50.00 % 40.00 % - 30.00 % 20.00 % 10.00% ei fo Saionhinna Kerlm ki Punkaharju Yhtee ns Omava ra suusaste Suhteellinen veikaantunelsuus Rajaa rvo Kuva 2: Omavaraisuusaste ja suhteellinen veikaantuneisuus Alueen asukkaiden palveluidenja elinolosuhteiden parantaminen Alueen asukkaiden palveluiden kannalta kuntaliitos lisää mahdollisuuksia hyödyntää nykyisin toisen kunnan puolella olevia palveluita. Esimerkiksi päivähoidossa ja koulutoimessa on saa vutettavissa nykytilanteeseen verrattuna toim ivampia ratkaisuja yksittäisten kuntalaisten kan nalta. Laajemmassa kuntakokonaisuudessa pystytään paremmin turvaamaan sosiaali- ja tervey denhuollon palveluiden saatavuus jatkossa. Kuntien yhdistyminen vahvistaa sosiaalihuollon palvelujen asiantuntijuutta. Etenkin lastensuojeluun ja lastenvalvontaan saadaan vahvistuvaa erityisosaamista näille aloille erikoistuneiden työntekijöiden toimesta, jota pienessä kunnassa ei ole saatavilla. Myös kehitysvammahuollon ja kuntouttavaa työtoimintaa tarvitsevat asiak kaat sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät saavat ammattitaitoisempaa, tarkoituk 5

Savonlinnan kaupunki senmukaisempaa ja monipuolisempaa palvelua. Vanhustyön palvelutarjonta laajenee ja van hushuollon sosiaalityö saa tukea laajemman kaupungin järjestäessä nämä palvelut. Monissa erityisosaamista vaativissa tehtävissä, erityisesti teknisellä toimialalla, hyötyvät liitty vien kuntien asukkaat erityisasiantuntemuksen paremmasta tarjonnasta. Myös muuten tekni sen toimialan resurssit ovat kaupunkikokonaisuudessa laajemmat. Alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantaminen Liittymässä olevat kunnat ovat tehneet yhteistyötä elinkeinojen kehittämisessä jo useita vuo sia. Yhteistyö on ollut melko pitkälle menevää, mutta kuitenkin kukin kunta on tehnyt myös omaa elinkeinojen kehittämistyötä. Yhdistyneessä kunnassa elinkeinojen kehittämisessä voi daan entistä paremmin toteuttaa koko talousaluetta hyödyttäviä laajempia toimenpiteitä. Vaikka kuntien alue- ja elinkeinopalvelut järjestetään jo nyt seutupohjaisesti, uuden kau pungin perustamisella voidaan saada aikaan huomattavia hyötyjä elinkeinotoiminnassa ja työllisyydessä sekä aluekehityksen eri osa-alueilla. Perustettavan kaupungin menestystekijöitä ovat: O aiempaa monipuolisempi ja vähemmän vaihteluille altis elinkeino- ja tuotantorakenne, O kansainvälisestikin kilpailukykyinen yritystoiminta joillakin toimialoilla, O työvoiman kysyntää vastaava koulutetun työvoiman tarjonta, jossa seudulla si jaitsevalla ammatillisella koulutuksella on iso merkitys myös jatkossa, O toimivien kehitysympäristöjen aikaansaaminen, sekä O parantuneet kuntamaine- ja vetovoimaisuustekijät. Kaupungin perustaminen antaa myös nykyistä paremmat toimintaedellytykset kaupungin joh dolle keskittyä kaupungin omasta näkökulmasta elinkeinotoiminnan edistämiseen ja yhteis toimintaan yritysten kanssa. Kehittämistyössä voidaan hyödyntää perustettavan kaupungin yritysverkostoja. Nykyisin kuntien johtavat viranhaltijat ja myös johtavat luottamushenkilöt väistämättä joutu vat käyttämään paljon aikaa hajanaisen kokonaisuuden koordinointiin ja ohjaukseen. Mitä monitahoisempi kokonaisuus on, sitä enemmän tarvitaan monella tapaa vaativaa konser niohjausta. Arvo Koski (2004, 20) käyttää käsitteitä kuntien sisäkehä- ja ulkokehäyh teistyö. Sisäkehäyhteistyö tarkoittaa nykyisten selvityskuntien keskinäistä yhteistyötä. UI 6

Savonlinnan kaupunki kokehäyhteistyö tarkoittaa kaikkea muuta yhteistyötä, esimerkiksi elinkeinojen muiden kuntien, oppilaitosten, valtion aluehallinnon ja mui den sisäkehäyhteistyö vie jon aikaa ja vaatii jatkuvaa neuvottelua ja valmistelua. Kuntien ja perustettavan kaupungin sisällä ja ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin. Uusien yritysten ja muiden kumppanien tuksiin voidaan nopeasti ja tarvittavat järjestelyt. taas tämistä yhteistyössä seudun seutujen kanssa. Nykyisessä kuntarakenteessa pelkästään yhdistyminen ja uuden kunnan perustaminen puolestaan vapauttaa johtavien luottamushenkilöiden ranhaltijoiden työpanosta uusien avausten tekemiseen suhteessa vastata tehdä kehit Tärkein kuntien yhdistämisen etu on elinkeino- ja tuotantorakenteen yritystoiminnan mo nipuolistuminen pieni kunta voi olla haavoittuvainen yritystoiminnan lyhyen ajan ja ten Jo yhden yrityksen muutto voi horjuttaa kunnan työllisyyttä ja kuntataloutta. Vaihteluilla on vaikutuksia niin verotulojen kehitykseen kuin esimerkiksi meentuloturvan kustannuksiin ja päivähoitopalvelujen kysyntään. kohtaamisessa. sekä laajemmassa kuntakokonaisuudessa. Asukasmäärältään heilahteluissa kunnasta pal vi odo arvaamattomien muutos Kunnissa on merkittävää yritystoimintaa, jonka laajuus vaihtelee kysyntätilanteen mukaan. jalostuselinkeinojen liiketoiminnan volyymin vaihtelut voivat olla ja tällä on yhteys Yhdistynyt kaupunki on kuntakooltaan ja sellainen, että yritystoiminnan vaihtelut tasoittuvatja pungilla on nykyisiä kuntia voimavaroja muuttuviin tilanteisiin. Alueen muutoskestokyky Suhdanteiden vaihtuessa suuria kannattavuuteen palveluelinkeinoissa. asukasmäärältään paranee. enemmän vastata Yhdistymisvaihtoehdon merkittävä etu on siinä, jokainen uusi työpaikka dyttää kokonaistaloutta. Mikäli kunnat jatkavat kuntina, erillisten verotulojen vuoksi kuntien intressit voivat olla ristiriidassa. Erillään kunnat kilpailevat asukkaista, jotka tuovat verotuloja. keskenään täysimääräisesti alueen että itsenäisinä toi kau alueella hyö Kaupungin perustaminen viestii ulkopuolelle muutoskykyä ja dynaamisuutta. Pelkästään jo eri kanavien käytössä. 38 000 kaupungin perustaminen paremmat mahdollisuudet lisätä työpaikkoja, vahvistaa kaupungin mainetta yritysten ja mattilaisten houkuttamiseksi, kaupungin ja lisää paino-arvoa ylikunnallisessa ja kuntayhtymien takoon suu reneminen vaikuttaa kunnan painoarvoon päätöksenteossa ja päätöksenteossa asukkaan parantaa edunvalvontaa ohjauksessa. kun rahoitus antaa aiempaa osaavien am 7

Savonlinnan kaupunki Alueen yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantaminen Alueen yhdyskuntarakenteen suunnittelussa pystytään jatkossa ottamaan paremmin huomi oon työssäkäyntialueen asukkaiden tarpeet. Savonlinna, Kerimäki ja Punkaharju kuuluvat vahvasti samaan työssäkäynti- ja asiointialueeseen, kuten kuvasta 3 ilmenee. Yhdyskuntarakenteellisesti perustettava kaupunki ei ole aivan tiivis, mutta moniin muihin aluei siin ja jopa yksittäisiin kuntiin verrattuna kuntakeskukset ovat hyvin saavutettavissa. Savonlin nan, Kerimäen ja Punkaharjun kuntakeskusten etäisyydet toisistaan ovat monille kaupunki seuduille tavanomaisia. 8

Savonlinnan kaupunki 3. Savonlinnan seudun kuntavisio Savonlinnan seudun kuntarakennevisio tulevaisuudessa on muodostaa vahva Saimaan saa ristokaupunki, joka kokoaa saaristomaisen aluekokonaisuuden osin kaupunkiin ja osin kau pungin kanssa tiivistä yhteistyötä tekevään itsenäisten kuntien alueeseen. Tällöin alue muo dostaa palveluiden järjestämisen sekä matkailu- ja muiden elinkeinojen kehittämisen osalta vahvan strategisen kokonaisuuden, jossa on n. 62 000 asukasta. Lisäksi tämän kokonaisuu den sisään tulisi myös oma rajanylityspaikka Parikkala-Syväoron kautta. Saaristokaupungin muodostaisivat Savonlinna, Kerimäki ja Punkaharju sekä niiden ympärillä olevan yhteistyö alueen Enonkoski, Sulkava, Rantasalmi, Puumala, Heinävesi, ja Parikkala. Alueen kokonaiskuntavisio on muistion liitteenä 2. 10