Suomen ja ruotsinkielisten peruskoululaisten terveystottumukset

Samankaltaiset tiedostot
OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto

FYYSISET TYÖOLOT. Pohjois-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 28 %

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Helpoin tapa syödä hyvin

Liikuntapalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyt 2015 Espoo, Turku ja Vantaa FCG Finnish Consulting Group Oy

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla Jukka Murto

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Mitä jäbä duunaa? - Tervetuloa seminaariin

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

Miten jaksan omaisena?

Liikkuva koulu hanke. välituloksia

PÄIHDEHAASTATTELU osio 2 - Päihdekartoitus

Missä mennään? Helsinkiläisnuorten päihdekäyttäytymisen suuntia

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä

27% 6.luokkalaisista meni arkisin nukkumaan ennen klo 22. Viikonloppuisin 70% meni nukkumaan klo 23 jälkeen ja vain muutama oppilas ennen klo 22.

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Suomen ruotsinkielisten nuorten juoma tavat Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla vertailu suomenkielisiin

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

Taulukko 86b/2. Rahapelien pelaaminen viimeisen 12 kuukauden aikana opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (AMK)

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Ympäristökysely Taulukkoraportti N=644 Julkaistu:

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in year old children

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila

Ruotsinsuomalaisten ja syntyperäisten ruotsalaisten terveyserot Ruotsissa

Ikäjakauma 3 % 1 % alle > ikävuodet

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

FSD1231 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1995

Maahanmuuttajat ja erityisoppilaat - Miten Suomessa on onnistuttu ja mitä taloudellisia vaikutuksia tuloksilla voi olla

Palvelut nyt ja tulevaisuudessa

Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela. Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 2006

Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

HBSC-Study (WHO-Koululaistutkimus)

Kirjastojen käyttäjäkysely arvioinnin työvälineenä Turussa

Kainuun maakuntaohjelman laatimisen käynnistysseminaari klo Bio Rex Kajaani

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

ZA4887. Flash Eurobarometer 253 (Survey on tobacco) Country Specific Questionnaire Finland

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/31. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/31. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/31

Vastausten määrä: 209 Tulostettu :12:24

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

1 2 + I D E A A T E R V E E L L I S E E N S Y Ö M I S E E N E D U L L I S E S T I t o i m i v a a a r k i r u o k a a. f i

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskysely 2017

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

SEURANTAKYSELY ELÄMÄNTAPARYHMÄLÄISILLE

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Pk-yritys hyvä työnantaja 2009

Alueiden kilpailukyky Jussi Eerikäinen, Hämeen kauppakamari

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

Transkriptio:

Suomen ja ruotsinkielisten peruskoululaisten terveystottumukset Eva Roos, Teija Nuutinen, Sakari Suominen, Raili Välimaa, Kristiina Ojala, Jorma Tynjälä, Jari Villberg, Lasse Kannas

Johdanto Monessa tutkimuksissa todettu että suomenruotsalaisilla on parempi terveydentila kuin suomenkielisillä vähemmän tietoa elintapojen eroista Mitkä ovat erot nuorilla? Vain vähän tutkimuksia julkaistu aiheesta: Kannas & Viking (2000) Subjektiv hälsa. hälsovanor och skoltrivsel Jämförelse mellan svensk- och finskspråkiga elever 1994-1998 Tigerstedt m.fl. Finlands svenskspråkiga ungdomars dryckesvanor i Österbotten och huvudstadsregionen- En jämförelse med finskspråkiga ungdomar. NORDISK ALKOHOL- & NARKOTIKATIDSKRIFT VOL. 25. 2008 Helakorpi S m.fl. Suomen- ja ruotsinkielisten erot elintavoissa ja koetussa terveydessä. Suomen Lääkärilehti (2009); 64: 2891-2899. Saarela & Finnäs. The health of Swedish-speaking and Finnish-speaking schoolchildren in Finland. Scand J Publ Health 2004; 28: 179-87.

Tutkimuksen tavoite Tutkia erot terveystottumuksissa suomen ja ruotsinkielisten välillä Ruokatottumukset Liikunta Tupakka ja nuuska Alkoholi Kieliryhmien erot Etelä-Suomessa ja Keski- Suomessa Säilyykö erot jos vakioi sosiodemografisilla tekijöillä

WHO-koululaistutkimus 2006 (11,13 & 15- vuotiaat) Suomi (n=6692) 1= Etelä-Suomi (sis. Turku) suomenkieliset, N=3092 ruotsinkieliset, N=884 2-3, 6 = Keski-Suomi (+ Ahvenanmaa) suomenkieliset, N=1301 ruotsinkieliset, N=559 4, 5 = Pohjois-Suomi suomenkieliset, N =856

Taustatekijät Eteläsuomenk. Eteläruosink. Keskisuomenk. Keskiruotsink. Pohjoissuomenk. chi 2 11-vuotiaat, N 1149 277 356 236 339 15-vuotiaat, N 1013 316 472 161 250 Perheen varallisuustaso korkea (FAS)* 41 % 55 % 42 % 59 % 42 % *** Asuu maaseudeulla 31 % 38 % 51 % 56 % 53 % *** * FAS= kuinka monta autoa kotitaloudessa, onko oma makuuhuone, Lähteekö lomamatkalle, kuinka monta tietokonetta perheessä

Syö päivittäin aamiaista 15-vuotiaat 11-vuotiaat Keski, suomenkiel. Etelä, ruotsink. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Syö vihanneksia päivittäin Tytöt 15 v Pojat 15 v Keski, suomenkiel. Etelä, ruotsink. Tytöt 11 v Pojat 11 v 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Syö pikaruokaa* vähintään viikoittain Tytöt, 15-vuotiaat Pojat 15-vuotiaat Tytöt 11-vuotiaat Etelä ruotsink. Pojat, 11-vuotiaat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % *=Pizza, hampurilaiset, sipsi

Karkkia (makeisia tai suklaa) vähintään 5 kertaa/viikko Tytöt 15-vuotiaat Pojat 15-vuotiaat Tytöt 11-vuotiaat Keski, suomenkiel. Etelä, ruotsink. Pojat, 11-vuotiaat 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 %

Kuinka monta päivää viikossa on liikkunut vähintään 60 min päivässä Pojat 11 v 5 päivää 6 päivää 7 päivää Tytöt 11 v 5 päivää 6 päivää 7 päivää Etelä ruotsink. Etelä ruotsink. Etelä, suomenk Etelä, suomenk 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 %

Kuinka monta päivää viikossa on liikkunut vähintään 60 min päivässä Etelä, ruotsink. Pojat 15 v 5 päivää 6 päivää 7 päivää Etelä, ruotsink. Tytöt 15 v 5 päivää 6 päivää 7 päivää 0 % 25 %50 %75 %100 % 0 % 25 %50 %75 %100 %

Mitä mieltä olet fyysisestä kunnostasi? Pojat 11 v Pohjois, suome Etelä, ruotsink. 0 % 25 %50 %75 %100 % Tytöt 11 v Pohjois, suome Etelä ruotsink. 0 % 25 %50 %75 %100 % Erittäin hyvä Hyvä Erittäin hyvä Hyvä

Mitä mieltä olet fyysisestä kunnostasi? Pojat 15 v Tytöt 15 v Etelä, ruotsink. Etelä, ruotsink. 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Erittäin hyvä Hyvä Erittäin hyvä Hyvä

Tupakka & nuuska viikoittain tai useammin Tupakoi, tytöt 15 v 22 % 21 % 21 % 18 % 21 % Tupakoi, pojat 15 v Nuuska, tytöt 15 v 0 % 4 % 0 % 0 % 0 % 19 % 17 % 22 % 33 % 32 % Etelä, ruotsink. Nuuska, pojat 15 v 8 % 2 % 10 % 2 % 23 %

Juo alkoholipitoisia juomia vähintään kerran kuussa 35 % 44 % Tytöt 15 v 34 % 47 % 44 % 48 % Etelä, ruotsink. 45 % Pojat 15 v 34 % 62 % 41 %

On juonut alkoholijuomia niin paljon että on ollut todella humalassa neljä kertaa tai useammin Tytöt 15 v Pojat 15 v 25 % 26 % 26 % 28 % 27 % 26 % 30 % 29 % 39 % 44 % Keski, ruostink. Etelä ruotsink.

Joi alkoholia (enemmän kuin pienen määrän) 13 v tai nuorempana 31 % 27 % Tytöt 15 v 29 % 35 % 41 % 40 % Etelä, ruotsink. Pojat 15 v 32 % 26 % 48 % 32 %

Ensimmäinen kerta humalassa 13 v tai nuorempana Tytöt 15 v Pojat 15 v 14 % 23 % 19 % 20 % 23 % 19 % 19 % 23 % 33 % 32 % Etelä ruotsink.

Terveystottumukset logistiset regressiot Mallit erikseen 11-vuotiaille ja 15 vuotiaille Vakioitu perheen varallisuustasolla ja urbanisaatioasteella ja sukupuolella Mallit erikseen jos yhteydet erilaiset tytöillä ja pojilla

Vakioidut yhteydet (odds ratio) Ruokatottumukset & kieliryhmät Etelä suomenkieliset Etelä ruotsinkieliset Keski suomenkieliset Keski ruotsinkieliset Pohjois suomenkieliset Aamiainen päivittäin Vertailu ryhmä = 1 11V 1.5 15V 1.4 11V 2.1 15V 1.6 Vihanneksia päivittäin Vertailu ryhmä=1 11V 1.8 15V1.8 11V 1.7 11V 0.7 15V 0.4 Pikaruoka viikoittain Vertailu ryhmä=1 11V0.5 15V 1.5 Karkkia vähintään 5-6 kertaa viikossa Vertailu ryhmä=1 15 V 0.6 15V 1.8

Vakioidut yhteydet (odds ratio) Liikunta & kieliryhmät Etelä suomenkieliset Etelä ruotsinkieliset Keski suomenkieliset Keski ruotsinkieliset Pohjois suomenkieliset On liikkunut vähintään 60 min päivässä, viitenä päivänä viikossa Vertailu ryhmä=1 11V 0.4 11V 0.3 15V 0.6 Fyysinen kunto on hyvä tai erittäin hyvä omasta mielestään Vertailu ryhmä=1 11V 0.7 15V 0.7 11V 1.5 11V 0.6 15V 0.6

Vakioidut yhteydet (odds ratio) tupakka, nuuska & kieliryhmät 15-vuotiaat Käyttää nuuskaa viikoittain Tupakoi viikoittain Käyttää nuuskaa ja/tai tupakoi viikoittain Etelä suomenkieliset Etelä ruotsinkieliset Keski suomenkieliset Keski ruotsinkieliset Pohjois suomenkieliset Vertailu ryhmä = 1 15 V 4.1 15V 12.9 15 V 3.6 Vertailu ryhmä=1 15 V 1.7 15 V 1.8 Vertailu ryhmä=1 15 V 1.9 15 V 1.8

Vakioidut yhteydet (odds ratio) alkoholi & kieliryhmät, 15-vuotiaat Juo alkoholipitoisia juomia vähintään kerran kuussa On juonut alkoholijuomia niin paljon että on ollut todella humalassa neljä kertaa tai useammin Joi alkoholia (enemmän kuin pienen määrän) 13 v tai nuorempana Ensimmäinen kerta humalassa 13 v tai nuorempana Etelä suomenkieliset Vertailu ryhmä = 1 Vertailu ryhmä=1 Vertailu ryhmä=1 Vertailu ryhmä=1 Etelä ruotsinkieliset Keski suomenkieliset 15 V 2.0 15 V 0.7 Keski ruotsinkieliset Pohjois suomenkieliset 15 V 2.0 15 V 1.5 15 V 2.0 15 V 1.7 15 V 1.6

Yhteenveto Terveystottumuksissa on eroja kieliryhmien välillä Suomenruotsalaisten koululaisten ruokatottumukset, jotka liittyvät perheeseen, ovat jonkin verran terveellisemmät, mutta jonkun verran epäterveellisemmät kuin liittyvät vapaaaikaan. Suomenruotsalaiset koululaiset liikkuvat vähemmän kuin suomenkieliset. 15-vuotiaat ruotsinkieliset pojat Etelä-Suomesta ja suomenkieliset pojat Pohjois-Suomesta tupakoi ja juovat enemmän alkoholia kuin muut pojat. 15-vuotiailla tytöillä ei esiintynyt eroja kieli ja alueellisten ryhmien välillä.

Yhteenveto & pohdinta Useammin esiintyy eroja kieliryhmien välillä kuin alueellisten ryhmien välillä. Voiko kulttuuriset erot kieliryhmien välillä selittää erot? Onko kysymysten käännökset vaikuttanut tulokseen? Kieliryhmien erot terveystottumuksissa eivät tue sitä että suomenruotsalaisten terveydentila tulevaisuudessa olisi parempi kuin suomenkielisten. Löytyykö eroja muissa terveyteen liittyvissä tekijöissä? Uutta dataa tarvitaan!