Valtakunnalliset näkymät lapsen hyvään kuntoutukseen

Valtakunnalliset näkymät lapsen hyvään kuntoutukseen Helena Launiainen 23.2.2011 6/3/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1

Mira on aivan samanlainen kuin kaikki kahdeksantoistavuotiaat tytöt. Vain kahdessa asiassa hän on erilainen. Hänellä on punainen tukka. --- Ja laskeminen on Miralle vaikeaa vaikeampaa kuin useille muille. Ja lukeminen myös. Märtä Tikkanen 1987. Toiveiden puu. Sivu 6 6/3/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu 2

Lasten kuntoutus liikkuu omassa ajassaan 1980 Lapsi kohteena Sairauskeskeisyys (vaikuttaminen sairauksien seurauksiin) Mekanistinen paradigma Asiantuntijuus perustuu professioon 6/3/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu 3

LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUS TÄNÄÄN VLK:n koulutus 9.10.2008 YMPÄRISTÖ LYHYTJÄNTEISTÄ, JATKUVAA TUKIEN ANOMISTA, JOSSA KELAn ROOLI SUURI. ASIANTUNTIJAT KESKIÖSSÄ. LUOKITTELUA, STIGMATISOINTIA. KÄYTÄNNNÖT ALUEELLISESTI VAIHTELEVIA AMMATTILAISET ERIARVIOISTA HAJANAISTA ASIANTUNTIJAT YHDESSÄ AMMATTILAISET KEHITYSMYÖNTEISIÄ JA AIDOSTI MUKANA - RESURSSIT? TOIMINNALLISTA, TEMPPUKESKEISTÄ + MONIPUOLISUUS, - SIRPALEISUUS YKSILÖ PERHEKESKEISYYS ASIANTUNTIJALÄHTÖISYYS SUUNTANA NYT PERHELÄHTÖISYYS KADOKSISSA, VANHEMPIEN TARPEIDEN KUULEMINEN EPÄVARMAA, VAIKKA OSAAVAT VAATIA PALVELUA 12122008 HL

Lasten kuntoutus liikkuu omassa ajassaan 2011 Asiakaslähtöisyys Perhelähtöisyys Osallistuminen Ympäristöt Valtaistuminen Asiantuntijuus Kumppanuus 6/3/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu 5

Yleisiä kuntoutukseen heijastuvia haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen osittainen hajanaisuus, kuntoutuspalvelujen pirstaleisuus. Terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa koskevien lakien uudistukset. Taloudellinen lama. Kuntoutuspalvelujen saatavuuden erot. Toimialojen rajoja ylittävä yhteistyö ei ole vakiintunutta. Kuntoutukseen liittyvän osaamisen vahvistaminen. 6/3/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu 6

Lapsi ja perhe - ASIAKAS LAKI ja OHJELMAT: Terveydenhuoltolain tarkoituksena on vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä. KASTE hankkeissa nousee asiakaslähtöisyys. TUTKIMUKSET: Kuntoutuksen lähtökohtana tulisi olla lapsen ja perheen tarpeiden ja tavoitteiden ymmärtäminen. Kuntoutuksen tavoitteista tulee sopia yhdessä. Kuntoutus osana lapsen tavanomaista elämää sekä siihen luontaisesti kuuluvia ympäristöjä ja toimintoja. Kuntoutus toteutuu yhteistyössä perheen ja lähiverkoston kanssa. 6/3/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu 7

Lapsi ja perhe - ASIAKAS Järvikosken ym. (2009) mukaan vanhemmat pitävät tärkeänä, että heidän mielipidettään kuunnellaan kuntoutuksen suunnittelussa; osa kokee ettei näin ole ollut. Lapsen mielipiteen ottamisessa huomioon näyttäisi olevan paljon puuttuvia tietoja edellyttää aikaa + erityistä taitoa. Kuopiossa on tavoitteena ollut perheiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen lapsensa kuntoutukseen liittyvässä suunnittelussa. Näkyy kaikessa alueellisessa kehittämisessä. 6/3/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu 8

Mira on yhtä iloinen kuin kaikki muutkin ja yhtä kiukkuinen. Joskus hän on totta puhuen sekä iloisempi että kiukkuisempi kuin useimmat muut. --- Hän haaveilee päivin ja öin. Mira pitää haaveilemisesta. Hän haaveilee pojista. Märtä Tikkanen 1987. Toiveiden puu. Sivut 6-7. 6/3/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu 9

Eri toimijoiden välinen yhteistyö Näyttäisi olevan pirstaleista: mm. erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön pulmat näkyvät hoitoketjujen katkeamisina. Kuntoutussuunnittelussa, arvioinnissa, toteutuksessa kuin myös tiedonvälityksessä olisi selkeitä kehittämistarpeita. Tiedottaminen näyttää olevan kauttaaltaan heikkoa, osajärjestelmien työnjako epäselvää ja yhteistyö vähäistä. (Järvikoski ym. 2009) Toimijat ymmärtävät erinomaisesti yhteistyön merkityksen ja arvon. Toiveita ja halukkuutta eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön on paljon. 6/3/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu 10

Haasteena yhteistoiminnallisesti järjestetty kuntouttava arki.

Kuntoutussuunnitelmista Näyttää ettei kuntoutussuunnitelmia aina tehdä ja niiden tasossa olisi kehittämisen varaa. Kuntoutussuunnitelmien laadun valvontaa ei ole ja toteutumisen seurantakin on pikemmin sattumanvaraista kuin säännöllistä. (Lääkinnällinen kuntoutus 2009) Merkittävin panos kuntoutussuunnitelman tekemisessä on toisaalta lääkärillä ja toisaalta vanhemmilla; myös omalla terapeutilla. Laatimistavat vaihtelevat suuresti. 84% vanhemmista melko tai erittäin tyytyväisiä 34% vanhemmista erittäin tyytyväisiä. (Järvikoski ym. 2009) 6/3/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu 12

Kuntoutussuunnitelmien kehittämisehdotuksia Pirjo Nikkanen 2010 Riittävästi aikaa kuntoutujan näkemysten kuulemiseen. Kuntoutujan kokemusten hyödyntäminen kuntoutustoimenpiteiden toimivuudesta. Kuntoutussuunnitelmassa otetaan huomioon laajaalaisesti kuntoutujan tarpeet & toiveet yksilöllisesti sopivat palvelut. Saatavilla olevan tiedon systemaattinen hyödyntäminen kuntoutujan elämäntilanne, aikaisemmat kokemukset kuntoutuksesta ja tuloksista, kokemukset kuntoutuksen keinoista ja mahdollisuuksista. Metropolia Ammattikorkeakoulu 13 3/6/2011

Kuntoutussuunnitelma laaditaan moniammatillisessa työryhmässä. Kaikkien kuntoutukseen erikoistuneiden työntekijöiden osaamisen hyödyntämiseen. Lisätään moniammatillisen tietotaidon hyödyntämistä ja kuntoutuksen toimijoiden välistä yhteistyötä. Palveluntuottajat tiiviimmin mukaan yhteistyöhön. Kuntoutujan tilanteen kuvaus laajennetaan fyysisen toimintakyvyn arvioinnista kuntoutujan kokonaistilanteen kuvaukseen mukaan lukien hänen arjen toimintaympäristönsä. Lisätään kuntoutuksen mahdollisuuksista ja keinoista saatavilla olevan tiedon levittämistä kuntoutussuunnitelmia laativille työntekijöille. Metropolia Ammattikorkeakoulu 14 3/6/2011

Lasten kuntoutuksessa pitäisi olla yhteisen matkan suunta selvillä ja matkasuunnitelma tehtynä sinne pääsemiseksi. 6/3/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu 15

Isoveli tuijottaa käyttöohjetta pitkän aikaa. Tämän mukaanko sinä olet rakentanut? Hän lopulta kysyy. Kyllä kyllä, sanoo Mira, ja se on sujunut oikein hyvin koko ajan. Siitä tulee Renault 5 Turbo Alpine. Silloin isoveli purskahtaa hillittömään nauruun. Tämä käyttöohje on japaniksi, hän sanoo. Miten sinä olet pystynyt rakentamaan auton melkein valmiiksi japanilaisen käyttöohjeen mukaan??? Mutta Mira ei ole huomannut että kirjoitusmerkit ovat japanilaisia. Hän on niin tottunut katsomaan kuvia. Märtä Tikkanen 1987. Toiveiden puu. Sivut 38-39. 6/3/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu 16

Lasten kuntoutus liikkuu omassa ajassaan 2020? Toimijuus Toiminta arjessa Yhteistoiminta Toiminnalliset verkostot Moniasiantuntijuus Suunnitelmallisuus Tavoitteellisuus 6/3/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu 17

Tulevaisuus haastaa ammattilaisia Emme pysty ennakoimaan kaikkia lasten kuntoutuksen tulevaisuuden muutoksia ja haasteista. Kykymme hallita näitä muutoksia on jo haaste sinällään. Meidän tuleekin jatkossa tehdä asioita eritavoin monenlaisin tavoin. tehdä eri asioita kuin tänä päivänä. Ammattilaisten tulisi keskittyä siihen, mitä tulevaisuutta ajatellen tarvitsee tehdä sen sijaan, että ajattelemme vain mitä teemme nyt. Ammattilaisilla on kyky innovatiivisuuteen ei kannata odottaa lupaa siihen. lasten kuntoutusväellä on kyky ratkoa ongelmia! 6/3/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu 18

Mitä avuksi? Avoimuus olemassa oleville mahdollisuuksille. Oman ajattelun lukkiutumisen välttäminen. Henkilökohtainen vastuun ottaminen oman osaamisen ja oppimisen jatkuvasta kehittämisestä. Aktiivisuus hyvien käytänteiden jakamiseksi. Verkostoituminen (uudet ratkaisuja, positiivinen kannustaminen, mentorointi ym.). 6/3/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu 19

Lapsen ja perheen kannalta olennaista on kuntoutuksen ja kasvatuksen muodostama kokonaisuus. Tällöin hyvä kuntoutus tarkoittaa tämän kokonaisuuden sujuvaa ja joustavaa toteutumista.

Lähteet A.Järvikoski, L.Hokkanen, K.Härkäpää, (toim.) 2009. Asiakkaan äänellä, odotuksia ja arvioita vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Lääkinnällinen kuntoutus. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 193/2009 P. Nikkanen P. Vaikeavammaisen henkilön kuntoutussuunnitelman rakentumisen käytännöt. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 71, 2010. J.Paltamaa, M.Karhula, T.Suomela-Markkanen, I.Autti-Rämö, toim. 2010. Hyvän kuntoutuskäytännön perusta, käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. S. Sipari 2008. Kuntouttava arki lapsen tueksi. Kasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistoiminnan rakentuminen asiantuntijoiden keskusteluissa, Jyväskylän yliopisto. Märtä Tikkanen 1987. Toiveiden puu. Helsinki, Tammi. 6/3/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu 21

Onnittelut 50 -vuotiaalle asiantuntijatoimikunnalle! 6/3/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu 22

www.metropolia.fi helena.launiainen@metropolia.fi