Suomen Kendoseurojen Keskusliiton eettisten periaatteiden tarkoitus



Samankaltaiset tiedostot
TPS JUNIORIJALKAPALLON EETTISET PELISÄÄNNÖT

SUOMEN ITF TAEKWON-DO RY:N ANTIDOPINGOHELMA ALKAEN

Ndoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto. Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi?

Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin. Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry. OHJAAJATUTKINNON TASOT I - III

DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

Pekka Iivonen. Uskonto perusopetuksessa

Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL Helsinki Marjatta Kalliala

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Mitä on kestävä kehitys

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

KUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Verkkokurssien ulkopuolinen arviointi. Tie Vie - asiantuntijakoulutus Turku, Aino-Maija Hiltunen HY, HILMA-verkosto

Yrittäjyyskoulutuksen tila yliopistoissa. TEKin Yrittäjyys RoadShow Oulussa DI Pirre Hyötynen, asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka

Luottamus ja yrittäjän etiikka

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

FYSIOTERAPEUTTIEN EETTISET OHJEET

SML:N ANTIDOPINGOHJELMA

KiVa Koulu -ohjelma. Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopistossa Opetusministeriön rahoituksella

Hyvällä mielellä vai pahalla päällä!

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Info B2: Global Mindedness -kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijoiden asenteita ja voiko muutosta mitata? Irma Garam, CIMO

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

TOIMINTALINJA RATSUTEAM

KLUBIN ARVOSANAT Oleellinen arviointityökalu klubeille

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

Kuntien erityisliikunta lainsäädännön näkökulmasta Saku Rikala, LTS. Erityisliikunnan Symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville 29.5.

Drop out-ilmiö SPL:n Turun piirin juniorijalkapallossa

Mietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä. Vanhusneuvosto Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila

Hyvinvoinnin edistäminen

VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry. Koulutusstrategia 2009

Agility iloinen, vauhdikas ja hyvinvointia edistävä urheilulaji

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja

Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?

Kahden vakaumuksen parisuhde ja vanhemmuus. Sosionomi-opiskelija ja vertaisohjaaja Minna Taipale Familia ry

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

lähteitä, mitä kirjoittaja on käyttänyt. Ja meille on helpompi nähdä ne, kun me jatkossa tutkimme evankeliumeja.

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Koordinaattorin puheenvuoro

LASTEN JA NUORTEN URHEILUN LAATUTEKIJÄT. Kaisu Mononen Erikoistutkija Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus KIHU

Terveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille

Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi


Kokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi

OUSHINKAN RY TOIMINTALINJA

Ikääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa

Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

LUKU 2 ARVOT JA OPPIMISKÄSITYS. Porin Kristillisen koulun opetussuunnitelma koulukohtainen osuus

II- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n. Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2016 ja kevät 2017

94 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

Esipuhe OSA I Miksi työelämän monikulttuuri suudesta on puhuttava juuri nyt?

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa

Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Ja a k. 5 : 1 6

N UORTEN ÄÄN ELLÄ 2020

Juniorityö petankkiseuroissa

Ampumahiihdon sinettiseurakriteerit

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys

P A R T. Professional Assault Response Training Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

Diakonian tutkimuspäivä 2014

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu /

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?

Väli- ja loppuraportointi

Puhtaasti paras. Reilusta pelistä ja terveistä elämäntavoista antidopingtyöhön

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Vanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue

Lions tietoa uusille jäsenille. Klubi ja klubin virat

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

Vahvistettu KIHUn hallituksessa KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016

KIILAT HOCKEY STRATEGIA

Näkökulmia oppilaan ja opiskelijan kohtaamiseen

Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry. Toimintasuunnitelma 2016

1. Seuran nuorisotoiminta. 2. Seuratoiminnan visio

Kirkas äly. Kultaiset kädet. Kuuma sydän

Tilaajavastuulain muutokset

Yhteistyökumppanimme. Partnerit ja projektitukijat. vauhti

TUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN

Suomen ITF Taekwon-Do ry:n antidopingohjelma

Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset Vastuullinen lahjoittaminen ry

Koulutusasiainvaliokunta

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

Transkriptio:

Kendo - miekan tie Kendon harjoittelun päämäärä on henkinen ja fyysinen kasvu. Kendon harjoittelu perustuu toisen ihmisen kunnioittamiseen ja arvostamiseen. Kendo on läpi elämän jatkuvaa oppimista. Kendo on osa Suomalaista yhteiskuntaa ja kaikella siihen liittyvällä toiminnalla pyritään edistämään avoimuutta, rehellisyyttä, suvaitsevuutta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Suomen Kendoseurojen Keskusliiton eettisten periaatteiden tarkoitus Suomen Kendoseurojen Keskusliiton eettisten periaatteiden tarkoituksena on selkeyttää kendotoiminnan pelisääntöjä sen jäsenseuroille ja kaikille kendoharrastajille. Vakaa eettinen arvopohja kytkee kendon yhä tiiviimmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Suomen Kendoseurojen Keskusliiton eettisten periaatteiden toteutumisesta vastaavat ensisijaisesti jäsenseurat. Jäsenseurojen velvollisuutena on pyrkiä järjestämän asiantuntevaa kendo-opetusta. Seuravetäjältä edellytetään hyvää kendotaitoa, perehtymistä kendon opettamiseen ja Suomen Kendoseurojen Keskusliiton toimintaperiaatteiden tuntemista. 1

Seurojen hallitukset vastaavat henkilöjäsenilleen suunnatusta opetuksesta. Seurojen tehtävää järjestää hyvää ja asianmukaista opetusta sekä edesauttaa jäseniensä mahdollisuutta osallistua valtakunnallisille harjoitusleireille, ohjaajakoulutuksiin ja kilpailuihin. Suomen Kendoseurojen Keskusliiton tehtävänä on tukea, tiedottaa ja valvoa seurojen toimintaa. Liiton velvollisuutena on järjestää vetäjille koulutusta, jolla tähdätään opetuksen tason kokonaisvaltaiseen nousuun. Yhtä tärkeitä tehtäviä liitolle ovat tuottaa vierailevia opettajia ja ohjaajia, joiden avulla kendotoiminnan laatua valvotaan. Kansalliset tapahtumat ovat keskeisessä osassa edistettäessä yhteisiä arvoja ja päämääriä. 1. Toisen ihmisen ja elämän kunnioitus Kendo-harjoittelun tarkoitus on edistää ihmisen kasvua, avoimuutta, rehellisyyttä, suvaitsevaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Tämä on mahdollista vain silloin kuin kaikki toimintamme heijastaa aitoa toisen ihmisen kunnioitusta. Tärkein ja aidoin tilanne, jossa on osoitettava vilpitöntä toisen ihmisen kunnioitusta ovat harjoitukset. Kendossa kohtaamme toisen ihmisen silmästä silmään, miekka kädessä. Se vaatii ehdotonta vilpittömyyttä. Samaa avointa ja rohkeaa pyyteetöntä henkeä on viljeltävä myös kendon opettamisessa. Toisen ihmisen ja elämän kunnioitus on hyvä ohjenuora kaikkea kendoon liittyvää toimintaan ajatellen, alkaen harjoituksista päätyen hallintoon. 2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kendo harjoittelu edistää lähtökohtaisesti terveyttä ja hyvinvointia. Läpi elämän jatkuvan kendoharjoittelun tueksi tarvitaan kuitenkin tietoa ihmisen eri kehitysvaiheista, fysiologiasta ja henkisestä kasvusta. Suomen Kendoseurojen Keskusliitto on ottanut huomioon koulutustarjonnassaan terveyttä ja hyvinvointia koskevan tiedon levittämisen. Terve kendoka koulutuskokonaisuus pyrkii antamaan ohjaajille perustietoa antidoping työstä, ravinnon ja levon merkityksestä, lihashuollosta ja tasapaino ja liikkuvuusharjoittelusta. 2

3. Vastuu kasvatuksesta Kendo perustuu vuorovaikutukseen ja vastuuseen itsestä ja kanssa ihmisistä. Vastuu kasvatuksesta kohdistuu eteenkin nuoriin, mutta mikäli lajin parissa toimivat aikuiset eivät toimi samojen sääntöjen ja ihanteiden mukaisesti, niin nuorille suunnattu valistus on turhaa. Kendon ydinajatus on, tee asiat täydellä sydämellä ja pyyteettömästi. Kamppailu-urheilussa pidätteleminen ja varautuneisuus ovat herkästi aistittavissa. Kendoharjoitukset pyrkivät luomaan avoimen ja oikeudenmukaisen ilmapiirin, jossa jokainen voi kehittyä omista lähtökohdistaan fyysisesti ja henkisesti eheämmäksi ihmiseksi. Tätä perusajatusta pyrimme vaalimaan kaikessa toiminnassamme. Suurin vastuu kasvatuksesta lankeaa ohjaajille. Kendon kasvatuksellinen vastuu ulottuu myös harjoitussalin ulkopuolelle. Kaiken kendotoiminnan tulee edistää kasvua tasapainoiseksi, terveeksi ihmiseksi, joka tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa. 4. Avoimuus, demokraattisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus Avoimuus, demokraattisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus ovat universaaleihin perusarvoihin perustuvia toiminnan malleja, joita jokaisen kansalaisen tulee kunnioittaa. Liikunnassa ja urheilussa toiminnan läpinäkyvyys takaa parhaiten näiden asioiden toteutumisen. Kendossa olemme pyrkineet koko organisaation jatkuvaan kehittymiseen, alkaen hallinnosta, toimintatavoista päätyen yksittäiseen harrastajaan, jolla on oikeus olla oma itsensä, saada hyvää opetusta ja toimia yhteisön täysivaltaisena jäsenenä. Yhteisön jatkuva dynaaminen kehitys edellyttää välttämättä yhteistoimintaa, joka vaatii toteutuakseen avoimuutta ja rehellisyyttä. Demokraattisuus perustuu tänä päivänä paljolti hyvään tiedotuskulttuuriin ja tasavertaiseen oikeuteen osallistua yhteisön toimintoihin. 5. Kaikkien tasavertainen oikeus liikuntaan Suomessa ei ole kovin montaa liikuntamuoto, jossa saman katon alla harjoittelevat lajin edustusjoukkue, tavalliset harrastajat mukaan lukien naiset lapset ja vanhukset. Kendo harjoituksiin voivat osallistua myös liikuntarajoitteiset ihmiset. Tasavertainen oikeus 3

liikuntaan on yksi niitä asioita, mitä kendo voi parhaiten tarjota. Olemme ylpeitä siitä, että kendossa on mahdollista harjoitella omista lähtökohdistansa kaikkien kanssa. 6. Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus Kansainvälinen kendo on syntynyt siten, että eri maiden organisaatiot auttavat toinen toisiaan. Jo pelkkä lähtökohtamme on kulttuuriulotteinen: kendolla on väistämättä tiivis suhde japanilaiseen kulttuuriin. Tämä ei tarkoita sitä, että kendon harrastaminen olisi japanilaistumisprosessi vaan sitä, että oppiakseen kendoa on myös opittava ymmärtämään erilaisia lähestymistapoja liikuntaan ja ihmisyyteen laajemmasta näkökulmasta. Kendo Suomessa on ollut aina monikulttuurista ja suvaitsevaista. Useissa tapahtumissa opetuskielemme on englanti, koska toiminnassamme on mukana useita maahanmuuttajia ja vierailijoita. Kontaktimme muihin maihin ovat aktiivisia ja joka tasolla toimivia. Olemme sisällyttäneet II-tason koulutusvaatimuksiimme kansainvälisyyskasvatuksen 7. Dopingin vastaisuus, lääkkeiden ja päihteiden väärinkäyttö Kendoliiton antidopingohjelma velvoittaa Suomen Kendoseurojen Keskusliiton toimimaan aktiivisesti SLU:n, Olympiakomitean ja ADT:n viitoittamalla tiellä aktiivisesti dopingvapaan liikunnan puolesta. Suomen Kendoseurojen Keskusliitto jäsenseuroineen suhtautuu kielteisesti myös päihde- ja lääkeaineiden väärinkäyttöön. 8. Väkivallattomuus Kamppailulajille kuten kendo on välttämätöntä olla ehdottoman väkivallatonta. Mitään ei voi oppia väkivallan sävyttämässä ilmapiirissä, eikä väkivallalla voi luoda perustaa ihmisen kokonaisvaltaiselle kasvulle. Tässä yhteydessä ei tarkoiteta pelkästään fyysistä väkivaltaa, vaan myös paljon yleisempää vallankäyttöön liittyvää alistamista ja ohjaamista, joka on valitettavan tavallista työyhteisöissä ja urheiluseuroissa. 4

Vaikka kendossa otetaan mittaa toisistaan toden teolla, kamppailuun ei sisälly väkivaltaa vaan pikemminkin ymmärtämistä ja yhteensovittamista. Päivittäinen harjoittelu täyskontaktilajissa edellyttää väkivaltaisten taipumusten päättäväistä poissulkemista. 9. Sukupuolisen häirinnän ehkäiseminen Suomen Kendoseurojen Keskusliitto jäsenseuroineen sitoutuu ehkäisemään sukupuolista häirintää. Sukupuolisesta häirinnän ehkäisystä ja ongelmatilanteissa toimimisesta on laadittu ohjeet, joita jaetaan seuroihin. 10. Vastuullinen taloudenpito Vastuullinen taloudenpito on aina ollut eräs toimintamme keskeisimpiä osa-alueita. Niin seurojen kuin liiton taloudenpitoa tulee tarkkailla ja valvoa mahdollisimman tarkasti. Jatkuva avoimuus ja tarkka suunnittelu ovat hyvä talouden hoidon edellytyksiä. Yhteisön taloudenpito on julkisivu sidosryhmiemme suuntaan... 5