Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys

Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen 26.11.2014

1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3 1 KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO JA SELVITYSMENETTELY... 5 1.1 VIREILLEPANO, TOIMEKSIANTO JA TAVOITE... 5 1.2 YHDISTYMISESITYKSEN VALMISTELU KUNNISSA... 5 1.3 KUNTAJAKOSELVITYKSEN ORGANISOINTI, TOTEUTTAMINEN JA AIKATAULU... 6 1.4 SELVITYSKOKONAISUUDEN JÄSENTYMINEN SELVITYKSEN AIKANA... 6 1.5 KUNTARAKENTEEN AIEMMAT MUUTOKSET SELVITYSALUEELLA... 12 2 KUNTARAKENTEEN UUDISTAMISEN PERUSTEET...12 2.1 KUNTARAKENNELAKI JA SEN MUUTOKSET... 12 2.2 KUNTAUUDISTUKSEN MUUT UUDISTUSHANKKEET... 14 2.3 ETENEMISTAVAT KUNTAUUDISTUKSESSA JA KUNTIEN YHTEISTOIMINNASSA... 18 3 SELVITYSALUEEN ALUEKEHITYS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET...21 3.1 VÄESTÖMUUTOKSET... 21 3.2 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS... 28 4 ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA ELINKEINOT...36 4.1 KILPAILUKYKY JA ALUEKEHITYS... 36 4.2 ELINKEINOPOLITIIKKA JA ELINKEINOTOIMINTA... 40 4.3 YHDISTYMISARVIO ELINVOIMASTA JA KILPAILUKYVYSTÄ YHDISTETYSSÄ KUNNASSA... 43 5 MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN JA LIIKENNE...43 5.1 ALUENÄKÖKULMA... 43 5.2 ARVIO NAANTALIN JA MASKUN NYKYTILANTEESTA MAANKÄYTÖSSÄ, ASUMISESSA JA LIIKENTEESSÄ... 49 5.3 ARVIO TAIVASSALON JA KUSTAVIN NYKYTILANTEESTA... 53 5.4 YHDISTYMISARVIO YHDISTYMISEN VAIKUTUKSESTA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN... 54 6 PALVELUT...56 6.1 TEKNISET, KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖTOIMEN PALVELUT... 56 6.2 SIVISTYSPALVELUT... 62 6.3 YHDISTYMISARVIO... 73 6.4 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 77 6.5 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS... 96 6.6 PERUSPALVELUJEN SEKÄ HALLINTO JA TUKIPALVELUJEN HENKILÖSTÖVOIMAVARAT JA ELÄKEPOISTUMA... 105 6.7 HALLINTO JA TUKIPALVELUT... 106 7 KUNTATALOUS... 110 7.1 KUNTIEN NYKYINEN TULO- JA MENORAKENNE... 110 7.2 SELVITYSKUNTIEN TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS JA TALOUDEN TASAPAINO... 115 7.3 TOIMINNAN JA INVESTOINNIT RAHOITUS... 122 7.4 YHDISTETYN KUNNAN TALOUS 2017-2021... 130 7.5 YHDISTYMISARVIO KUNTATALOUDEN JA TOIMINNAN VOIMAVAROJEN NÄKÖKULMASTA... 136 7.6 KUNTIEN YHDISTYMISEN TALOUDELLINEN TUKI... 137 8 DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN... 138 8.1 POLIITTINEN JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO... 138 8.2 PALVELU- JA VIRANHALTIJAORGANISAATION JOHTAMINEN... 146 8.3 YHDISTETYN KAUPUNGIN PALVELUORGANISAATIO JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄ... 146

2 9 LÄHIDEMOKRATIAN TOTEUTUMINEN SEKÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET.. 147 9.1 ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS SELVITYSKUNNISSA... 147 9.2 KUNTALAISTEN OSALLISUUDEN JA VAIKUTTAMISEN EDISTÄMINEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ... 147 9.3 KUNTALAISTEN JA ASUKKAIDEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN YHDISTETYSSÄ KUNNASSA... 149 9.4 YHDISTYMISARVIO OSALLISUUDEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIEN NÄKÖKULMASTA... 149 9.5 YHDISTYMISEN VAIKUTUS KUNTIEN KIELELLISEEN ASEMAAN... 150 10 HENKILÖSTÖ... 150 10.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SELVITYSKUNNISSA JA SELVITYSALUEELLA... 150 10.2 HENKILÖSTÖTARVE JA ELÄKEPOISTUMA SELVITYSKUNNISSA... 151 10.3 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET JA NIIDEN KEHITYS SELVITYSALUEELLA... 154 10.4 HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS OTTAEN HUOMIOON PALVELUTARPEEN JA TUOTTAVUUDEN MUUTOKSET... 155 10.5 HENKILÖSTÖN SIIRTYMINEN JA TEHTÄVIEN UUDELLEEN MÄÄRITTELY... 156 10.6 YHDISTYMISARVIO HENKILÖSTÖN OSALTA... 158 LIITTEET 1. SELVITYS- JA VALMISTELURYHMIEN JÄSENET 2. NAANTALIN JA MASKUN YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS

3 ESIPUHE Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen asetti 9.12.2013 kuntarakennelain perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Turun 17 kunnan selvitysalueella. Selvitysalueen kunnat ovat Aura, Kaarina, Kustavi, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku ja Vehmaa. Kuntajakoselvittäjiksi asetettiin Risto Kortelainen ja Oiva Myllyntaus sekä myöhemmin Antero Ritvanen. Selvittäjät tekivät selvityksen ajalla 1.1. - 30.11.2014. Valtiovarainministeriö pidensi selvityksen määräaikaa kahdella kuukaudella syyskuun alussa 2014. Selvitystehtävänä oli tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Kun valtioneuvosto luopui lakiluonnoksen valmistelusta koskien sen laajennettua toimivaltaa kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa, kävi selväksi, että selvitystä tuli jatkaa useampien kuntakokonaisuuksien muodostamiseksi. Kuntajakoselvittäjät päätyivät hakemaan sellaisia ratkaisuja, joissa täyttyisivät kuntajaon kehittämisen tavoitteet elinvoimaisesta, yhdyskuntarakenteeltaan toimivasta ja taloudellisesti riittävän vahvasta peruskunnasta. Naantalin kaupunki ja Maskun kunta ilmaisivat jo keväällä 2014 valmiutensa tehdä kuntien välistä yhdistymisselvitystä Turun selvitysalueen yhtenä selvityskokonaisuutena. Taivassalon kunta on koko selvityksen ajan aktiivisesti ilmaissut valmiutensa selvittää yhdistymistä yhdessä Naantalin, Maskun ja Kustavin kanssa. Yhtenä lähtökohtana selvitystoimeksiannossa oli kaikkien kuntien osallistuminen selvitykseen. Näin luonteva valinta oli ottaa mainitut kunnat yhdeksi selvityskokonaisuudeksi mukaan lukien myös Kustavi, jolla yhteisenä nimittäjänä Naantalin ja Taivassalon kannassa on merellisyys ja vahva saaristokunnan mainekuva. Selvitystyöhön ovat osallistuneet kuntien luottamushenkilöjohto ja viranhaltijajohto, joiden asiantuntemus ja paikallistietämys ovat ensiarvoisia. Lisäksi kuntien asiantuntijoista kootut valmisteluryhmät ovat tuottaneet tärkeää aineistoja ja esittäneet päätelmiään selvitykseen otettavista asioista ja painotuksista. Myös henkilöstöjärjestöt ovat edustajiensa kautta osallistuneet aktiivisesti selvitykseen ja välittäneet työpaikkojen tuntoja mahdollisen yhdistymisen vaikutuksista työoloissa. Selvityksessä valmisteltiin rinnan Naantalin ja Maskun sekä Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntaryhmien yhdistymisselvityksiä. Valmistelun kuluessa kävi ilmi, että erot vaihtoehtojen välillä eivät olleet merkittäviä. Näin erityisesti kuntataloudessa, vaikka selvityskunnat olivat erilaisia sekä kooltaan, tulopohjaltaan, että asukkaiden ikä- ja tulorakenteelta. Molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa vahvuuksina todettiin muun muassa elinkeinorakenteen monipuolistuminen, työllisyys- ja verovaikutukset sekä kaupallisten palvelujen kehittyminen 8-tien varressa. Naantalin ja Masku yhdistymisessä vahvuutena on lisäksi Maskun nuoreen väestörakenteeseen liittyvä kasvupotentiaali ja riskinä suuret erot kuntien taloudessa. Neljän kunnan yhdistymisessä erityisenä vahvuutena on mahdollisen saaristokunta-aseman mukanaan tuomat merkittävät taloudelliset edut ja vahva matkailuosaaminen. Riskinä taas suuret etäisyydet kuntakeskusten välillä ja niistä seuraavat verkosto - ja asioimiskustannukset sekä mahdollinen demokratiavaje. Elinvoiman kehittämisen, kuntatalouden ja palvelujen näkökulmasta kuntajakoselvittäjät näkevät molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa kuitenkin enemmän etuja ja mahdollisuuksia kuin uhkakuvia riskeistä huolimatta. Molemmat yhdistymisvaihtoehdot ovat kuntajakoselvittäjien käsityksen mukaan toteuttamiskelpoisia. Muutokset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä, tuottamisessa ja rahoituksessa sekä suhdannetaantuman työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa heikentävä vaikutus ja sen seurauksena verotulojen hidas kasvu sekä leikkaukset valtionosuuksissa ovat keskeisiä kuntien elinvoimaa ja voimavaroja hei-

4 kentäviä uhkatekijöitä, jotka myös Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien kohdalla tuottavat kasvavaa huolta lähivuosina. Yleinen talouden taantuma merkitsee, että kuntatalouden sopeutumisvara ja -keinot vähenevät. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten kuntien veropohjien kasvu arvioidaan vaimeaksi. Useat kunnat nostivat tänä vuonna kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen lähivuosina on olemassa. Valtionavut vähenevät vuodesta 2015 alkaen valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta. Vähennysten vaikutus on otettu huomioon kuntien taloussuunnitelmissa vv. 2015-2017. Myönteinen kokemus on kuntajakoselvittäjille ollut varsin tiivis kuukausien työrupeama kuntien kanssa, joilla useat asiat on paremmin kohdallaan kuin maan kunnissa keskimäärin ja joissa tulevaisuuden mahdollisuuksia rohjetaan avoimesti selvittää ja asiaperustein arvioida. Kuntajakoselvittäjien kiitos selvitysryhmien ja valmisteluryhmien jäsenille ja yhdistymisselvitykseen osallistuneille kuntien ja henkilöstöjärjestöjen edustajille. Erityinen kiitos kuuluu kuntien valtuutetuille, kuntalaisille ja kuntien henkilöstölle yhteisistä tilaisuuksista. Naantalissa 26.11.2014 Kuntajakoselvittäjät Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen

5 1 KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO JA SELVITYSMENETTELY 1.1 Vireillepano, toimeksianto ja tavoite Valtiovarainministeriö asetti 9.12.2013 kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Turun 17 kunnan selvitysalueella. Selvitysalueen kunnat ovat Aura, Kaarina, Kustavi, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku ja Vehmaa. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää selvityskunnat tai osa kunnista useammaksi kunnaksi. Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin kaupunkien sekä Liedon, Maskun, Rusko ja Nousiaisten kuntien osalta on lisäksi selvitettävä yhdistymistä kuntarakennelain 4 d :n 3 momentin työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteiden mukaan. Tarvasjoen kunnan osalta kuntajakoselvittäjät tekivät toimeksiannon edellyttämän kuntarakennelain 16 a :n mukaisen yhdistymisselvityksen kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi ja esittivät selvityksen Tarvasjoen kunnan yhdistymistä Liedon kuntaan. Valtioneuvosto päätti 12.6.2014 Tarvasjoen kunnan yhdistymisestä Lietoon 1.1.2015 alkaen. Valtion erityinen kuntajakoselvitys on poikkeusmenettely, jonka ministeriö voi määrätä kuntarakennelain 15.n mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä toimitettavaksi. Turun kaupunkiseudun erityisessä kuntajakoselvityksessä kaikkien kuntien osalta tuli selvittää kuntarakennelain 4 :n kuntajaon muuttamisen edellytykset kuntien yhdistymistä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Ehdotettavien kuntajaon muutosten rinnalla tuli selvittää uudessa kuntarakenteessa kuntien väliset yhteistyömallit, joiden katsotaan tehostavan kuntien yhteistoimintaa ja lisäävän seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Selvitystehtäväksi asetettiin tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Tehtäväksiannon mukaan selvityksessä tulee erityisesti tarkastella seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Selvityksen toimikaudeksi ministeriö asetti 1.1.- 30.9.2014 jatkaen sitä 9.9.2014 kahdella kuukaudella 30.11.2014 saakka. Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi valtiotieteiden maisteri Risto Kortelaisen ja valtiotieteiden maisteri, julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja Oiva Myllyntauksen. Kolmanneksi kuntajakoselvittäjäksi ministeriö asetti 4.2.2014 yhteiskuntatieteiden maisteri, emba, kauppatieteiden lisensiaatti Antero Ritvasen. 1.2 Yhdistymisesityksen valmistelu kunnissa Yhdistymisesityksen valmistelussa kuntien on huolehdittava kuntajakolain 7 :n 1 momentin mukaisesti kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä varata vaikuttamismahdollisuuden henkilöille, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin kuntien yhdistymisellä voi olla huomattava vaikutus (HallintoL 41 ).

6 Kuntajakoselvittäjien esityksestä tai siihen liitetyistä asiakirjoista on ilmettävä, millä tavoin kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, on varattu 7 :n mukaisesti mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi esityksen valmistelussa. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on tässä kuntajakoselvityksessä huolehdittu järjestämällä kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia kuntalaisille ja henkilöstölle Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnissa. Yhdistymisesityksen valmistelu on toteutettu yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa siten kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) säädetään. Yhteistoimintaryhmä, johon ovat kuuluneet henkilöstöjärjestöjen ja kuntatyönantajien edustajat sekä kuntajakoselvittäjät, ovat käsitelleet yhdistymishanketta kokouksissaan. Yhdistymisselvityksen tuloksia on esitelty kuntien henkilöstölle 26.11.2014 pidetyissä tiedotustilaisuuksissa. Yhdistymisesitys- ja -sopimusluonnoksia on käsitelty selvityskuntien valtuustoille järjestetyissä tilaisuuksissa ennen niiden antamista kunnille. 1.3 Kuntajakoselvityksen organisointi, toteuttaminen ja aikataulu Selvitystyöhön ovat osallistuneet kuntien luottamushenkilöjohto ja viranhaltijajohto, joiden asiantuntemus ja paikallistietämys ovat olleet ensiarvoisia. Naantalin ja Maskun sekä Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selitysalueilla on ollut luottamushenkilöistä muodostetut selvitysryhmät. Lisäksi kuntien viranhaltijoista kootut valmisteluryhmät ovat tuottaneet aineistoja ja esittäneet päätelmiään. Valmisteluryhmät on muodostettu seuraaville asiakokonaisuuksille : Elinvoima ja kilpailukyky, Sosiaali- ja terveyspalvelut, Sivistyspalvelut, Maankäyttö, asuminen, liikenne ja tekniset palvelut, Päätöksenteko, johtaminen ja henkilöstö ja Kuntatalous, hallinto- ja tukipalvelut. Selvitys- ja valmisteluryhmien kokoustyöskentely käynnistyi mainituissa kuntaryhmissä 26.6.2014 ja päättyi valmisteluryhmien osalta marraskuun aikana ja selvitysryhmien osalta yhdistymisasiakirjojen luovutustilaisuuteen 26.11.2014. Selvitys- ja valmisteluryhmien kokoonpanot on esitetty yhdistymisselvityksen liitteessä 1. Kuntajakoselvittäjät ovat vastuuttaneet selvityskokonaisuudet keskenään siten, että päävastuullisena Turun ydinkuntien selvityskokonaisuudessa on ollut, Risto Kortelainen, Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selvityskokonaisuudessa Oiva Myllyntaus ja Auran ja Pöytyän sekä Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan selvityskokonaisuuksissa Antero Ritvanen. Jokainen kuntajakoselvittäjä on sen lisäksi valmistelut osaamisaluetta vastaavat asiakokonaisuudet kaikissa selvityskokoonpanoissa. 1.4 Selvityskokonaisuuden jäsentyminen selvityksen aikana 1.4.1 17 kunnan selvityskokonaisuuden jäsentyminen Selvitystyön alkuvaiheessa kävi selväksi, ettei 17 kunnan vapaaehtoinen yhdistyminen yhdeksi kunnaksi ollut toteutettavissa. Kun valtioneuvosto luopui lakiluonnoksen valmistelusta koskien sen laajennettua toimivaltaa kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa, selvitystä ei ollut perusteltua jatkaa yhden kuntakokonaisuuden muodostamiseksi, koska suurin osa kunnista ei olisi ollut valmis hyväksymään sen sisältöistä kuntajakoselvittäjien esitystä yhdistymissopimuksen laatimisen lähtökohdaksi. Tässä tilanteessa kuntajakoselvittäjät katsoivat perustelluksi selvittää sellaiset mahdolliset kuntarakennekokonaisuudet, joissa täyttyisivät kuntajaon kehittämisen tavoitteet elinvoimaisesta, yhdyskuntarakenteeltaan toimivasta ja taloudellisesti riittävän vahvasta peruskunnasta. Useiden neuvottelukierrosten tuloksena kuntajakoselvittävät päätyivät ratkaisuun, jossa yhdistymisselvitykset laaditaan

7 viiden kuntaryhmän pohjalta. Lähtökohtana selvityskokonaisuuksien muodostamisessa oli, että jokainen toimeksiantoon kuuluva kunta on mukana selvityksessä. Selvittäjät esittivät 24.4.2014 selvitysryhmässä, että yhdistymisselvitykset valmistellaan viidessä kuntaryhmässä. Kuntaryhmät olivat: 1. Turun kaupunkiseudun ydinkunnat Turku, Kaarina, Raisio ja Rusko 2. Naantali ja Masku 3. Kustavi, Mynämäki, Nousiainen, Taivassalo ja Vehmaa 4. Aura ja Pöytyä 5. Paimio ja Sauvo Liedon/Tarvasjoen sijoittuminen joko Turun kaupunkiseudun ydinkuntien kuntaryhmään tai Auran ja Pöytyän kuntapariin oli määrä ratkaista kunnalta pyydetyn kannanoton perusteella. Kuntajakoselvittäjä kysyivät kuntien kantaa yhdistymisselvityksen tekemisestä mainitun viiden kuntaryhmän perusteella toukokuussa 2014. Kuntien kannanottojen perusteella kuntajakoselvittäjät esittelivät uuden valmistelulinjauksen yhdistymisen selvitysryhmälle 17.6.2014. Valmistelulinjauksen kuntaryhmät olivat seuraavat: 1. Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Paimio ja Sauvo 2. Naantali ja Masku / Naantali, Masku, Kustavi ja Taivassalo 3. Raisio, Rusko, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa 4. Aura ja Pöytyä Tämä neljään selvityskokonaisuuteen jaettu selvitysmenettely esiteltiin ministeriön kuntaosastolle. Marraskuun 2014 lopulla kuntajakoselvittäjät päätyivät valmisteltujen yhdistymisselvitysten perusteella esittämään kolmea kuntajaon muutosta ja kuntien yhdistymistä Turun selvitysalueen 17 kunnan selvitysalueella. Nämä kuntaryhmät olivat seuraavat: 1. Turku, Kaarina, Raisio, Lieto ja Rusko 2. Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi 3. Aura ja Pöytyä Paimion kaupunki ja Mynämäen, Nousiaisten, Sauvon ja Vehmaan kuntien kuntajakoselvittäjät totesivat täyttävät kuntarakennelain 4 :n mukaisen selvitysvelvollisuuden, mutta eivät esittäneet näille kunnille kuntien yhdistymistä tehdyn selvityksen perusteella. 1.4.2 Kuntajakoselvittäjien perustelut yhdistymisselvitysten laatimiselle esitetyillä kuntaryhmillä Kuntajakoselvittäjien toukokuussa 2014 tekemässä kannanottopyynnössä Naantalilta ja Maskulta kysyttiin yhdistymisselvityksen tekemistä mainitun kahden kunnan kesken. Taivassalon ja Kustavin osalta kysyttiin yhdistymisselvityksen laatimisesta Mynämäen, Nousiaisten, Taivassalon ja Vehmaan muodostamasta selvityskokonaisuudesta. Esittämiään selvityskokonaisuuksia kuntajakoselvittäjät perustelivat tuolloin seuraavasti : Naantalin ja Maskun yhdistymisselvityksen laatimisen perustelut Kuntajakoselvittäjät totesivat, että kuntarakennelain perusteella Naantali ja Masku ovat selvitysvelvollisia palvelujen edellyttämän väestöpohjan, työpaikkaomavaraisuuden ja työssäkäyntiperusteen

8 perusteella. Työpaikkaomavaraisuus vuoden 2013 tiedoin olisi 66 %, mikä jäisi alle kuntarakennelain 80 %:n tavoitearvon. Työssäkäyntiperuste olisi 39 %, mikä ylittäisi tavoitearvon ylärajan (< 35%). Yhdistyneen Naantalin osalta täyttyi myös kuntarakennelain tarkoittama yhdysrakenneperuste Turun kaupunkiseudun kanssa, mutta Naantalin ja Maskun keskustaajamat eivät ulotu yli kuntarajan. Selvittäjät totesivat, että erityisessä kuntajakoselvityksessä selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta voidaan poiketa, jos selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta ja jos selvitysperusteista poikkeava alue on kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi selvittäjien perusteluissa todettiin, että Naantalin ja Maskun yhdistymisessä väestöpohjan tavoitearvo ylittäisi 20000 asukkaan rajan. Samoin täyttyisi perusopetusperusteen tavoitearvo yli yksivuotiaiden määrän osalta. Selvittäjät katsoivat lisäksi, että yhdistyneen Naantalin ja Maskun tulorahoitus olisi riittävä lakisääteisten palvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Rahoitusasema olisi myös kohtuullisen vahva Maskun velkaantuneisuudesta huolimatta. Selvittäjä katsoivat, että Naantalin ja Maskun yhdistymisessä muodostuisi toiminnallisesti elinvoimainen ja taloudellisesti vahva peruskunta. Yhdistyminen turvaisi kasvavalle alueelle riittävän väestöpohjan ja taloudellisen kantokyvyn omalle palvelutuotannolle. 1.4.2.1 Selvittäjien perustelut Taivassalon ja Kustavin yhdistymisen selvittämiselle Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kanssa Selvittäjät totesivat, että kuntarakennelain perusteella Kustavin ja Taivassalon kunnat ovat selvitysvelvollisia palvelujen edellyttämän väestöpohjan perusteella. Taivassalon kunnan todettiin olevan selvitysvelvollinen myös työpaikkaomavaraisuuden perusteella. Selvittäjät totesivat, ettei mainittujen viiden kunnan yhdistyminen täyttäisi kuntarakennelain mukaista 20 000 asukkaan palvelu- ja väestökriteeriä. Yhdistymisessä täyttyisi kuitenkin perusopetuksen perusteena olevaa yli 50 lapsen tavoitearvo alle 1-vuotiaiden ikäluokassa. 0-1 vuotiaiden osuuden todettiin olevan merkittävästi alle tavoitearvon Kustavissa ja Taivassalossa. Yhdistyneessä kunnassa en olisi 142 alle 1-vuotiasta lasta. Taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen arvioitiin paranevan keskimäärin kuntien yhdistymisessä. Erityisesti Taivassalossa ja Kustavissa huoltosuhteen todettiin olevan tuntuvasti keskimäärää heikommat. Vanhustenhuollon vertailukelpoisten kustannusten todettiin olevan Kustavissa olennaisesti korkeammat kuin Turun seudun selvitysalueella keskimäärin. Selvittäjät arvioivat, että yhdistymisen seurauksena keskimääräinen kustannustaso alenisi merkittävästi verrattuna Kustavin kunnan nykyiseen kustannustasoon. Kustavin ja Taivassalon todettiin nykyisellään kuitenkin suuntautuvan yhteistoiminnassaan Uudenkaupungin suuntaan. Työpaikkaomavaraisuudessa yhdistyneessäkin kunnassa todettiin jäätävän alle 80 %:n tavoitearvon ja että työssäkäyntiperuste olisi yhdistyneessä kunnassa selvästi tavoitearvoa (< 35 %) alempi. Kaikkien viiden kunnan ulkoisen työssäkäynnin ja asioinnin suunnan todettiin olevan Turun seutu. Kuntatalouden osalta selvittäjät totesivat, että Kustavin tulorahoitus on riittävä ja rahoitusasema hyvä korkeasta terveyden- ja vanhusten huollon kustannustasosta huolimatta. Taivassalon tulorahoituksen katsottiin olevan kohtuullisen hyvä, mutta olevan kuitenkin riittämätön kohtuulliseen omarahoitusosuuteen investoinneissa. Kunnan velkaantuneisuus arvioitiin korkeaksi kaikilla mittareilla.

9 Erityisen kysymyksen Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhdistymisessä muodostaa, että Kustavilla on yhteinen maaraja vain Taivassalon kanssa ja Taivassalolla on yhteinen, vain 210 metrin pituinen, maaraja Naantalin kanssa Raumharjun saaressa. Maarajan koordinaattipiste (GK 22 6710205 22482447) on merkitty puneella kuvion 1.4.2-1 karttaan, jossa Taivassalon kunnan alue on pisteen pohjoispuolella ja Naantalin alue eteläpuolella. Maskulla on yhteinen maaraja Naantalin kanssa, mutta ei Taivassalon ja Kustavin kanssa. Kuvio 1.4.2-1. Naantalin ja Taivassalon yhteinen raja Raumharjun saaressa. Kuntarakennelain 4.2 :n mukaan kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta lain 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Lain perustelujen mukaan kunnan muodostumisella yhdestä alueesta tarkoitettaisiin, että yhdistyvillä kunnilla on yhteinen maaraja. Alueellisen eheyden vaatimuksesta voitaisiin lain perustelujen mukaan poiketa ainoastaan erityisessä kuntajakoselvityksessä kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta, jos muodostuva kokonaisuus muutoin olisi toiminnallisesti riittävän perusteltu. Tällaisena perusteena voisi esimerkiksi olla, että esitetyllä muutoksella edistetään voimakkaasti sellaisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostumista, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kuntalaisten palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntajakoselvittäjien käsityksen mukaan yhdistyminen olisi erityisesti tarpeen Taivassalon talouden vakauttamiseksi. Pitemmällä aikavälillä yhdistymisen katsottiin turvaavan myös Taivassalon ja Kustavin palvelutuotannon rahoituksen itsenäisenä kuntana pysymistä paremmin johtuen kuntien vähäisestä väestöpohjasta, verorahoituksen merkittävän suuresta osuudesta kunnan tuloissa ja erityisesti kuntien heikkenevästä huoltosuhteesta ja peruspalvelujen kustannustason korkeudesta. Yhdistyminen Vehmaan, Mynämäen, Nousiaisten, Raision ja Ruskon kanssa ei olisi ollut kuntatalouden näkökulmasta yhtä hyvin perusteltavissa. Myös kuntajakoselvittäjien selvityksen viime vaiheessa tekemä ratkaisu esittää Raision ja Ruskon yhdistämistä Turun, Kaarinan ja Liedon kanssa vei taloudelliset ja toiminnalliset perusteet Taivassalon ja Kustavin yhdistämisestä Vehmaan, Mynämäen ja Nousiaisten kanssa. Saaristokuntina Kustavin ja Taivassalon yhdistymissuunta osittain saaristoiseen Naantaliin olisi luontevampi kuin mainittuihin enemmän mantereen puoleisiin kuntiin. Kustavin ja Taivassalon yhdistymisen selvittäminen Uudenkaupungin suuntaan ei taas kuulunut erityisen kuntajakosel-

10 vityksen toimeksiannon piiriin. Taivassalo on ilmaisut selvityksen eri vaiheissa tavoitteena olevan yhdistymisen Naantalin, Kustavin ja Maskun kanssa. Kustavi on ilmoittanut toistaiseksi haluavansa säilyä itsenäisenä kuntana. 1.4.3 Kuntien kannanotot yhdistymisselvityksen laatimiseen Naantalin kannanotto Naantalin kannanotossa kaupungin todettiin olevan valmis yhdistymisselvityksen tekemiseen Maskun kunnan kanssa ja että yhdistymisselvityksessä tulee palveluiden lisäksi selvittää taloudellisia asioita. Kannanoton perusteluissa todettiin, että Naantalin kaupunginvaltuuston päättäneen osallistua erityisen kuntajakoselvityksen laatimiseen kuntakokouksessa 27.8.2013 hyväksytyn esityksen mukaisesti. Mainitussa esityksessä on todettu muun muassa, että selvitys tulee tehdä koko kaupunkiseudulla ja että selvityksen perusteella alueelle voi syntyä useamman kuin yhden kunnan kokonaisratkaisu, mikäli sen katsotaan tukevan kuntauudistuksen tavoitteita. Lisäksi selvityksen tulee kytkeytyä tarpeellisin osin sote -uudistuksen valmisteluprosessiin ja toteuttamiseen ja että siinä selvitetään muitakin kuntien välisiä yhteistyömalleja, joiden katsotaan tehostavan kuntien yhteistoimintaa ja lisäävän seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Ensisijaisena lähtökohdan tulee kannanoton mukaan olla kuntien itsehallintoperiaatteen mukainen siten, että alueen kunnat esittävät mahdollisia kuntien yhdistymistä yhteisin päätöksin ja että kuntajaon muutokset perustuvat kuntien valtuustojen päätöksiin. Kunnan kannanotossa korostettiin, että kuntajakoselvittäjät katsovat Naantalin ja Maskun mahdollisesti yhdistyessä syntyvän kunnan, joka poikkeaa kuntarakennelain ensisijaisesta työssäkäyntiperusteesta, mutta on kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi todettiin, että kuntajakoselvittäjien esityksessä hyvänä puolena on selvitysalueen lähes 30 000 asukkaan väestöpohja; 20 000 asukkaan rajan selkeä ylittäminen voi osoittautua tärkeäksi tulevaisuudessa arvioitaessa kuntien mahdollisuuksia tuottaa sote-palveluja. Kannanotossa katsottiin lisäksi, että alueiden yhdistyessä monipuolistuisi Naantalin satamaan painottuva tuotannollinen toiminta ja että kaupallisten palvelujen tarjonnan laajentumismahdollisuudet lisääntyisivät. Aivan erityisesti tulisi kannanoton perustelujen mukaan kiinnittää huomiota matkailun kehittämiseen, sillä jo nyt toimivaa yhteistyötä voidaan parantaa laajan luonnon ja kulttuuriympäristön vetovoiman monipuolisella hyödyntämisellä. Kannanotossa tuotiin esiin kuntien talouteen kohdistuvat talouden taantuman ja valtion toimien uhat sekä Maskun talouden nykyiset ongelmat. Kuntajakoselvittäjien ehdottamia, Naantalin ja Maskun yhdistymistä laajempia Naantalin ja läntisten kuntien yhdistymisvaihtoehtoja pidettiin rakenteellisesti toimimattomina ja taloudellisesti ylivoimaisen raskaina. Naantalin ja Maskun liitosta laajempi useampien kuntien väkinäinen yhdistäminen ei kannanoton mukaan tukisi kyseisten kuntien alueellista kehittymistä. Maskun kunnan kannanotto Maskun kunnanvaltuusto ilmoitti kannanotossaan kuntajakoselvittäjille, että kunta on valmis esitetyistä kuntarakennevaihtoehdoista etenemään yhdistymisselvityksen tekemiseen yhdessä Naantalin kaupungin kanssa. Kannanoton perusteluissa viitattiin Turun kaupunkiseudun kuntakokouksen 27.8.2014 tekemään päätökseen, jossa puollettiin ehdotuksen tekemistä valtiovarainministeriölle erityisen kuntarakenneselvityksen käynnistämiseksi Turun kaupunkiseudulla. Taivassalon kunnan kannanotto

11 Taivassalon kunnan kannanotossa todettiin, että ensisijainen kuntarakennevaihtoehto muodostuu Kustavista, Maskusta, Naantalista ja Taivassalosta ja toissijainen kuntarakennevaihtoehto muodostuu Kustavista, Maskusta, Mynämäestä, Naantalista, Nousiaisista, Taivassalosta ja Vehmaasta. Molempia vaihtoehtoja voidaan kannanoton mukaan täydentää osakuntaliitoksella, jolla Paraisten kuntaan kuuluva entisen Iniön kunnan alue liitettäisiin muodostettavaan kuntaan. Kustavin kunnan kannanotto Kustavin kannanotossa todettiin, että tavoitteena on kehittää kuntaa edelleen itsenäisenä ja jatkaa vapaaehtoista kuntien välistä yhteistyötä. Kunta ei pitänyt yhdistymisselvityksen tekemistä kuntarakennemuutosehdotuksineen esimerkiksi Mynämäen, Nousiaisten, Vehmaan, Taivassalon ja Kustavin kesken tarkoituksenmukaisena, koska se heikentäisi kunnan talouslukuja. 1.4.4 Jatkovalmistelu ja johtopäätökset Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi kuntaryhmän osalta Kuntajakoselvittäjät esittivät 17.6.2014 17 kunnan selvitysryhmälle, että Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntaryhmän selvitetään rinnakkain Naantalin ja Maskun sekä Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymistä. Kustavi Taivassalo Masku Naantali Kuvio 1.4.4-1. Kuntajakoselvittäjien esittämät selvityskokonaisuudet 17.6.2014 Yhdistymisselvityksen valmistelun kuluessa kävi ilmi, että erot Naantalin ja Maskun sekä Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selvitysvaihtoehtojen välillä eivät olleet merkittäviä. Näin erityisesti kuntataloudessa, vaikka selvityskunnat olivat erilaisia sekä kooltaan, tulopohjaltaan että asukkaiden ikä- ja tulorakenteelta. Suuria eroja kuitenkin oli pienten kuntien ja Maskun ja Naantalin välillä väestön huoltosuhteessa ja peruspalvelujen yksikkökustannuksissa. Molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa vahvuuksina todettiin muun muassa elinkeinorakenteen monipuolistuminen sekä suurteollisuuden työllisyys- ja verovaikutukset sekä kaupallisten palvelujen kehittyminen 8-tien varressa. Naantalin ja Masku yhdistymisessä vahvuutena on lisäksi Maskun nuoreen väestörakenteeseen liittyvä kasvupotentiaali ja riskinä suuret erot kuntien taloudessa. Neljän

12 kunnan yhdistymisessä erityisenä vahvuutena on mahdollisen saaristokunta-aseman mukanaan tuomat merkittävät taloudelliset edut ja vahva matkailuosaaminen. Riskinä taas suuret etäisyydet kuntakeskusten välillä ja niistä seuraavat verkosto - ja asioimiskustannukset. Elinvoiman kehittämisen, kuntatalouden ja palvelujen näkökulmasta kuntajakoselvittäjät näkevät molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa kuitenkin enemmän etuja ja mahdollisuuksia kuin uhkakuvia riskeistä huolimatta. Molemmat yhdistymisvaihtoehdot ovat kuntajakoselvittäjien käsityksen mukaan toteuttamiskelpoisia. Päätösmenettelyyn perustuvista seikoista johtuen kuntajakoselvittäjä ovat päätyneet tekemään yhdistymisesityksen, jossa mukana ovat kaikki neljä kuntaa. Valintaa puoltaa, että kaikki selvityksessä mukana olevat kunnat voivat osallistua yhdistymisestä päättämiseen. Toiseksi vältytään tilanteelta, jossa kumpikaan yhdistymisvaihtoehdoista ei tulisi hyväksytyksi, vaikka kolme kuntaa hyväksyisi jomman kumman ehdotuksista. Silta varalta, ettei neljän kunnan yhdistyminen tulisi hyväksytyksi kuntajakoselvittäjät ovat laatineet yhdistymisselvityksen liitteeksi yhdistymissopimusluonnoksen myös Naantalin ja Maskun kuntien yhdistymisestä, joka on käytettävissä, jos kunnat päättävät käsitellä tämän yhdistymisvaihtoehdon. Yhdistymisselvitys on laadittu molempia vaihtoehtoja silmällä pitäen, joten se on sellaisenaan käytettävissä toisella päätöskierroksella ellei erityistä tarvetta erillisselvitykseen ole. 1.5 Kuntarakenteen aiemmat muutokset selvitysalueella Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen (PARAS) yhteydessä vuonna 2005 laadittiin ns. Saaristokaupunkiselvitys, jossa Naantalin lisäksi mukana Askaisten, Lemun, Maskun, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kunnat. Selvityksen päämääränä oli tutkia, olisiko mainittujen kuntien muodostama alue sellainen PARAS-hankkeen puitelaissa tarkoitettu toiminnallinen kokonaisuus, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Vuonna 2007 päättyneen Saaristokaupunki-selvityksen jälkeen Rymättylän kunnan aloitteesta Naantalin kaupunki sekä Merimaskun ja Velkuan kunnat päättivät ryhtyä laatimaan kuntaliitosselvitystä, jonka pohjalta päätettiin liitosesityksen tekemisestä siten, että kuntajaon muutos astui voimaan vuoden 2009 alusta. Masku sekä silloiset Askaisten ja Lemun kunnat päättivät olla osallistumatta selvitykseen. Sittemmin Maskuun liittyneen Askaisten Livonsaaren ja Lempisaaren alueet liitettiin osakuntaliitoksena Naantaliin asukkaiden tekemän aloitteen pohjalta. Vuoden 2009 alusta toteutettiin Maskun, Askaisten ja Lemun kuntien yhdistyminen. Yhdistymisen tavoitteena oli valmistautuminen tuleviin kunta- ja palvelurakenteen muutoksiin. 2 KUNTARAKENTEEN UUDISTAMISEN PERUSTEET 2.1 Kuntarakennelaki ja sen muutokset 2.1.1 Kuntien selvitysvelvollisuus Uusi kuntarakennelaki (478/2013) tuli voimaan heinäkuussa 2013. Kuntarakennelain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.

13 Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Lainkohdan mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto päätä alueellisen eheyden osalta toisin erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntarakennelaissa säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Laissa on perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c ), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d ) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f ). Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä kuntarakennelain 4 c 4 f pykälissä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Tämän lisäksi kuntien tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin 20 000 asukasta; sekä perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 henkilöä. Kunnalla on selvitysvelvollisuus työpaikkaomavaraisuusperusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lisäksi peruste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Yhdyskuntarakennetarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Yhdyskuntarakenneperuste jää selvitysalueen kuntien osalta täyttymättä. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden kuntarakennelain 4 f :ssä säädetyn taloudellista tilannetta koskevista edellytyksistä. Valtiovarainministeriön 9.12.2013 tekemän kuntajakoselvityksen toimittamista koskevan asettamispäätöksen mukaan selvitysalueen kuntien ei edellytetty selvittävän yhdistymistä taloudellisen tilanteen perusteella.

14 Kuntarakennelain kriteerien toteutumista kunnissa tarkastellaan yhdistymisselvityksen palveluja, yhdyskuntarakennetta ja taloutta käsittelevissä luvuissa. 2.1.2 Kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuuden ja yhdistymispäätösten määräaika Kun kuntarakenneuudistus alkoi, eduskunta sääti kunnille velvoitteen selvittää kuntien yhdistymistä. Selvitysvelvollisuuden määräaika sidottiin sote-järjestämislain hyväksymiseen. Perustuslakivaliokunta edellytti, että kunnilla tulee olla sote- järjestämislain hyväksymisen jälkeen vähintään kuusi kuukautta aikaa selvitysten tekemiseen. Selvitysvelvollisuuden lopullinen määräaika on ollut avoinna, koska sote-järjestämislain valmisteluaikataulu on muuttunut. Hallitus antoi 4.12.2014 esityksen kuntarakennelain muuttamiseksi. Selvitysvelvollisuuden määräaika irrotetaan sote-järjestämislaista ja määräajasta säädetään kuntarakennelaissa. Näin kunnille voidaan myös turvata pidempi aika tehdä selvitykset ja mahdolliset yhdistymisesitykset. Selvitykset ja yhdistymisesitykset tulee hallituksen esityksen mukaan tehdä 29. huhtikuuta 2016 mennessä. Kuntarakennelaissa on turvattu kuntien yhdistymisille taloudelliset tuet vuonna 2017 tapahtuviin yhdistymisiin saakka. Tuet voidaan maksaa, jos selvitykset ja yhdistymisesitykset tehdään niille asetetussa määräajassa. Kuntarakennelain 5.3 :n mukaan ministeriö määrää ajankohdan, johon mennessä esitys seuraavan vuoden alusta voimaan aiotusta kuntien yhdistymisestä on toimitettava ministeriölle. Valtiovarainministeriö on määrännyt, että 1.1.2017 voimaan tuleviksi aiottuja kuntien yhdistymisiä koskevat esitykset tulee toimittaa valtionvarainministeriölle 29.4.2016 mennessä. Valtioneuvosto käsittelee vuoden 2017 alusta voimaan tuleviksi aiotut kuntajaon muutokset ja kuntien yhdistymiset kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Kuntajaon muutos on määrättävä tulemaan voimaan kalenterivuoden alusta. 2.1.3 Hallituksen esitysluonnos 17.1.2014 laiksi kuntarakennelain muuttamisesta Hallituksen syksyllä 2013 päättämän rakennepoliittisen ohjelman mukaan aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palveluiden tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Hallituksen esitys lähetettiin lausunnolle siten, että lausuntoaika päättyi 31.3.2014. Lain oli tarkoitus tulla voimaan 1.7.2014. Ehdotuksen mukaan valtioneuvostolle olisi annettu lisää toimivaltaa päättää kunta-rakenteen muutoksista kaupunkiseuduilla kriteerit täyttävien kuntien osalta. Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat 11.4.2014, että lakiehdotusta ei viedä eteenpäin. Kaikkien eduskuntapuolueiden kesken tehty sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen linjaus muuttaa kuntien asemaa perustavanlaatuisesti peruspalvelujen järjestäjinä ja tuottajina, mutta ei poista tarvetta vahvistaa kuntarakennetta. 2.2 Kuntauudistuksen muut uudistushankkeet 2.2.1 Kuntalain uudistus Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi kuntalaki, joka korvaisi vuoden 1995 kuntalain. Laissa säädettäisiin muun muassa kunnan toiminta-ajatuksesta, lain soveltamisalasta sekä yleisellä tasolla kunnan toimialasta ja tehtävistä. Uusia säännöksiä ehdotetaan kunnan järjestämisvastuusta ja palvelujen tuottamisesta.

15 Kuntalain tarkoituksena olisi edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Laissa otettaisiin käyttöön uusi kunnan toiminnan käsite, joka sisältäisi juridisen kuntakonsernin lisäksi kuntien yhteistoiminnan, kunnan omistukseen perustuvan toiminnan sekä ostopalvelut. Kuntalakia sovellettaisiin kunnan talouden ja hallinnon järjestämiseen ja kunnan toimintaan, jollei lailla toisin säädetä. Konserninäkökulma otetaan laissa erityisesti huomioon johtamista ja taloutta koskevassa sääntelyssä. Kunnallisten liikelaitosten talouteen ehdotetaan sovellettavaksi kunnan taloutta koskevia säännöksiä eräin poikkeuksin. Kunnan toiminnan taloudellista kestävyyttä pyrittäisiin turvaamaan vahvistamalla alijäämän kattamisvelvollisuuden sitovuutta ja ulottamalla alijäämän kattamisvelvollisuus myös kuntayhtymiin. Kunnan ja kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulisi kattaa enintään neljän vuoden määräajassa. Jos alijäämää ei katettaisi määräajassa, kunta tai kuntayhtymä voisi joutua arviointimenettelyyn. Nykyisen peruspalveluohjelman ja -budjetin korvaisi kuntatalousohjelma, joka kattaisi kuntatalouden kokonaisuudessaan ja sisältäisi myös julkisen talouden suunnitelman edellyttämät yksilöidyt toimenpiteet kuntatalouden tasapainottamiseksi. Kunta voisi päättää valtuuston koosta siten, että laissa säädettäisiin ainoastaan valtuutettujen vähimmäismäärästä asukasluvultaan erilaisissa kunnissa. Kuntavaalit esitetään siirrettäväksi huhtikuulle, jolloin valtuuston toimikausi alkaisi kesäkuun alusta. Muutos toteutetaan siten, että seuraavat kuntavaalit siirretään lokakuulta 2016 huhtikuulle 2017. Samalla nykyisten valtuustojen toimikautta ehdotetaan jatkettavaksi toukokuun 2017 loppuun. Valtuuston toimikauden muutos otettaisiin huomioon kuntarakennelaissa. Kunnan pakollisia toimielimiä valtuuston lisäksi olisivat kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta. Säännöksiä kunnan käytettävissä olevista keinoista asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksien edistämiseksi täydennettäisiin. Lakiin koottaisiin vaikuttamistoimielimiä koskeva sääntely. Kunta voisi asettaa alueellisia toimielimiä, joiden kokoonpanosta ja tehtävistä säädettäisiin laissa. Laissa säädettäisiin kuntastrategiasta, jolla valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista ja jonka mukaisesti kuntaa johdetaan. Kunnan toiminnan kokonaisohjauksen vahvistamiseksi lakiin ehdotetaan uusia säännöksiä omistajaohjauksesta sekä kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta ja konserniohjeista. Kuntien yhteistoiminnan muotoina säädettäisiin kuntayhtymästä, yhteisestä toimielimestä, yhteisestä virasta ja sopimuksesta viranomaistehtävän hoitamisesta. Kuntien luottamushenkilöiden asemaa yhteistoimintaa koskevassa päätöksenteossa pyrittäisiin vahvistamaan säätämällä nykyistä yksityiskohtaisemmin yhteistoimintaorganisaatioiden toimielimistä ja yhteistoimintasopimusten sisällöstä. Säännökset kunnallisten liikelaitosten johtamisesta ja toimielimistä vastaisivat voimassa olevaa lakia.. Kuntalakiin sisältyisivät myös säännökset kunnan toiminnasta markkinoilla. Kunnan yhtiöittämisvelvollisuudesta, poikkeuksista yhtiöittämisvelvollisuudesta ja hinnoittelusta markkinoilla toimittaessa säädettäisiin voimassa olevaa lakia vastaavasti. Kunnan takauksia, kiinteistön luovutusta ja julkisen palvelun velvoitetta koskevat menettelysäännökset olisivat uusia. Uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Säännöksiä kuntatalousohjelmasta ja alijäämän kattamisvelvollisuudesta sovellettaisiin vuodesta 2015 lähtien.

16 2.2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja järjestämislaki Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esitys perustuu hallitusohjelmaan sekä puolueiden puheenjohtajien maaliskuussa 2014 tekemään sopimukseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen pääperiaatteista. Järjestämislaissa palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Järjestämisvastuu esitetään siirrettäväksi viidelle sosiaali- ja terveysalueella (sote-alue). Sote-alue tekisi joka neljäs vuosi järjestämispäätöksen, jossa määriteltäisiin mm. tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät, niiden tehtävät, rahoitus, palvelurakenne sekä periaatteet palveluhankinnoille. Palvelujen tuottamisvastuu on kunnilla ja kuntayhtymillä, jotka täyttävät tuotantovastuun edellytykset. Tuotantovastuu edellyttää, että tuottamisvastuullisella taholla on kyky vastata yhtenäisenä kokonaisuutena ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sosiaali- ja terveyspalveluista. Sote-alue päättää, mitkä kunnat ovat tuottamisvastuussa. Ne voivat tuottaa palveluja itse tai hankkia niitä yrityksiltä, järjestöiltä tai käyttää palveluseteliä. Sote-alueella voi olla rajatusti tuotantovastuuta tukipalveluista ja poikkeustapauksissa muista palveluista. Kunnat rahoittaisivat sote-alueen toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa huomioidaan kunnan väestön ikärakenne ja sairastavuus. Sote-alueet maksavat tuotantovastuussa olevalle kunnalle ja kuntayhtymälle palvelujen tuottamisesta korvauksen. Rahoituksen periaatteista neuvoteltaisiin tuottamisvastuussa olevien kanssa ja rahoituksesta päätettäisiin järjestämispäätöksessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelun parlamentaarinen ohjausryhmä antaa 4.12.2014 hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Kunnat ovat antaneet lausuntonsa lakiesityksestä 14.10.2014 mennessä. Järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan ennen eduskuntavaaleja keväällä 2015. 2.2.3 Valtionosuusuudistus 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslainsäädäntö uudistuu vuoden 2015 alusta alkaen. Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujenvaltionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettiin 17.4.2014 (He 38/2014). Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu ja vähennetty sekä laskennallisuutta lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille muun muassa erikoissairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen. Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevaan uudistukseen ei sisälly toisen asteen koulutusta. Sen osalta on valmistelussa erillinen uudistus, johon perustuvat säännökset tulevat myös voimaan 1.1.2015 ja rahoitusperusteiden muutosten osalta todennäköisesti 1.1.2017. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet.

17 Peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys ja ikäryhmityksen lisäksi valtionosuusperusteita ovat sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Kunnan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 % lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla. Tasauslisänä lisätään kunnan valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Kuntien yhdistymisissä valtionosuuksien menetykset jäänevät nykyistä järjestelmää vähäisemmäksi Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmänuudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. 2.2.4 Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen Hallitus päätti osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa (29.8.2013), että kuntatalouden arvioidusta runsaan kahden miljardin euron rakenteellisesta alijäämästä puolet on määrä hoitaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä yhden miljardin euron edestä. Samaan aikaan on varmistettava, etteivät uudet kuntien tehtäviä ja velvoitteita koskevat päätökset heikennä kuntien rahoitusasemaa. Toistaiseksi on kyetty täsmentämään toimet, jotka vähentävät kuntien tehtäviä ja velvoitteita tavalla, joka mahdollistaa laskennallisesti arviolta reilun 350 milj. euron suuruiset säästöt kuntien menoihin. Toteutukseltaan avoimena olevia mittaluokaltaan merkittäviä kokonaisuuksia ovat laitoshoidon vähentäminen vanhustenhuollossa sekä kelpoisuusvaatimusten väljentäminen. Suunnitelmat päivystysjärjestelmän uudistamiseksi ovat edenneet esitykseksi, joka voi täysimääräisesti toteutuessaan vähentää kuntien menoja tavoitellusti. Paperimuotoisten potilasasiakirjojen arkistoinnista luopuminen voi säästää kuntien menoja merkittävästi. Hallitus edellyttää, että sosiaali ja terveysministeriön esittämät säädösmuutokset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi annetaan eduskunnalle niin, että eduskunta ehtii käsitellä ne syysistuntokaudella 2014. Myös muut kuin lainsäädäntöä edellyttävät toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi on toteutettava viipymättä. Hallitus katsoo, että rakennepoliittisessa ohjelmassa asetettu tavoite menojen kasvun hidastumiselle yhdellä miljardilla eurolla voidaan saavuttaa ottamalla käyttöön sosiaalija terveydenhuollon palvelujen kustannusten hallintajärjestelmä. Järjestelmän avulla voidaan varmistaa, että sovittujen tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta aiheutuvat säästöt myös hidastavat kuntien menojen kasvua hallituksen aiempien päätöksen mukaisesti ja että asetettu yhden miljardin euron tavoite kyetään saavuttamaan.

18 2.3 Etenemistavat kuntauudistuksessa ja kuntien yhteistoiminnassa Kainuun hallintokokeilun arvioinnin yhdessä Airaksinen & al. ovat luokitelleet kunnallishallinnon uudistamisen strategioita tekemällä nelinkentän strategioiden perusluonteen ja organisointiperiaatteen mukaan (Airaksinen & al. 2005) Strategisen ulottuvuudessa uudistusten voidaan jakaa asteittain eteneviin ja kokonaisvaltaisiin uudistuksiin: Asteittain etenevässä strategiassa ei pyritä muuttamaan koko järjestelmää tai uusimaan rakenteita täydellisesti, vaan osittain. Käytännössä strategia merkitsee yleensä uusien, korjaavien järjestelmien rakentamista olemassa olevien päälle ja/tai sisään. Kokonaisvaltaisen uudistamisen strategiassa katsotaan tarvittavan koko kohteena olevan järjestelmän muuttamista ja uudelleenrakentamista. Toisena ulottuvuutena mainitut tutkijat tunnistavat kunta- ja palvelurakenteen kehittämisessä organisointiperiaatteen. Strategiana voi olla aluepohjainen tai toimintoja painottava lähestymistavan. Aluepohjaisessa organisoinnissa lähtökohtana on alueellinen tai paikallinen kokonaisuus, kuten kunta. Erilaisten palvelujen järjestämisvastuu, rahoituksesta huolehtiminen ja päätöksenteko-oikeus kiinnitetään samaan alueeseen. Tällöin ajatellaan, että alueyhteisöissä toteutuu sen asukkaille paras mahdollinen palveluiden, verojen ja rahoituksen yhdistelmä. Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen ajatellaan olevan tehokasta, koska yhteys palveluista päättävien ja kansalaisten välillä on lyhyt ja selkeä. Aluemallin suurimpana heikkoutena on, että kaikki palvelut eivät ole optimaalisesti järjestettävissä saman alueen sisällä, mikä on johtanut erilaisten vaikeasti ohjattavien palveluja tuottavien organisaatioiden perustamiseen. Kunnallishallinnossa aluepohjaiseen strategiaan sisältyy tietty kuntakäsitys. Lähtökohtana on, että kunta on sinänsä tehokas tapa organisoida palveluja, koska autonominen ja itseohjautuva kunta pyrkii yleensä elinvoimansa lisäämiseen. Kunnan intressissä on palvella asukkaitaan hyvin, järjestää heille kunnon palveluja, tuottaa ne taloudellisesti ja ottaen huomioon paikalliset toiveet. Peruskunnan alueella niin palvelut, elinkeinotoiminta ja yhteisölliset kysymykset kuin verotuskin kytkeytyvät yhteen. Toimintopohjaisessa strategia korostaa palvelujen ja muiden toimintojen organisoimista niiden omista erityisistä lähtökohdista ja vaatimuksista käsin. Tällöin jokaiselle palvelulle on löydettävä väestöpohjaltaan tai muilta keskeisiltä edellytyksiltään optimaalinen alue, jonka mukaan palvelu tai toiminta sitten organisoidaan. Vaikka tässäkin puhutaan alueellisesta organisoinnista, alue sinänsä ei ole tässä ajattelussa merkittävässä asemassa toimintoihin nähden. Seuraavassa kuviossa näistä strategiaulottuvuuksista on muodostettu nelikenttä, jonka avulla on tyypitetty käytännössä toteutettuja kunta- ja palvelurakenneuudistuksia kuten kunta- ja seutuyhteistyö-

19 hankkeet, vahva peruskunta -hankkeet, yhteistoiminta-alue- hankkeet ja laaja aluekunta-hankkeet. Asteittain etenevä Kokonaisvaltainen Aluepohjainen I Kunta- ja seutuyhteistyö - Tehtävä- ja palvelukohtaisesti - Toimii hyvinä aikoina - Päätöksenteon ja johtamisen hajanaisuus ja vaikeus - Ei sovellu laajoihin peruspalveluihin - Vaikutukset menoihin vähäiset (esim. aluekeskusohjelmat, kasvusopimukset) II Vahva peruskunta - Kuntien yhdistymisen kautta syntyvä vahva peruskuntamalli perustuu aluepohjaisen uudistamisen kokonaisvaltaiseen strategiaan. - Peruskunnassa sovitetaan yhteen palvelujen paikallinen järjestäminen ja tuottaminen, demokraattinen ohjaus ja päätöksenteko, johtaminen, rahoituksen järjestäminen sekä talouden hoito ja voimavarojen hallinta. - kuntia yhdistettäessä nykyisiä rakenteita voidaan purkaa (ml. kyhtymät, yhtiöt yms.). Kuntauudistus 2011- Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys Toimintapohjainen III Yhteistoiminta-alueet eri muodoissaan - Sekamalli, jossa kunnilla aluepohjainen luonne, mutta niiden tehtävistä siirtyy toimintopohjaiseen rakenteeseen. - Keskeistä yhteistoiminta-alue en organisointi, ohjaus ja mitä jää peruskuntiin. (mm. Paras-vaihe 2005-2016, palvelujen vastuukunnat ja kuntayhtymät) IV Laaja aluekunta - Kokonaisvaltainen tapa perusteellisesti uudistaa alue- ja kunnallishallintoa. - Peruskunnat säilyvät lähikuntina, merkitsee kuitenkin palvelujen järjestämisen ja/tai verotusoikeuden siirtämistä aluekunnille - Turvataan palvelut niin, että vahvistetaan palveluista vastuussa olevien yksiköiden väestöpohjaa sekä niiden rahoituspohjaa. - Oletuksena suurempi taloudellinen tehokkuus ja resurssien käyttöön. (viisi sote -järjestämisaluetta, osin Kainuun hallintokokeilu, Ruotsin Ansvarskommittén ehdotukset (SOU 2007:10) (idea Airaksinen & Haveri ym. 2005, 97) 1 Kuvio 23-1. Kunta- ja palvelurakenneuudistamisen eri vaihtoehdot I. Syvenevä kunta- ja seutuyhteistyö on esimerkki aluepohjaisesta strategiasta, joka perustuu asteittaiseen etenemiseen. Siinä keskeistä on organisoida eri tehtäviä samalta aluepohjalta ja niin, että vastuu järjestämisestä ja rahoituksesta on määrätyn alueen sisällä samoilla peruskunnilla ja niiden perustamilla seudullisilla elimillä. Kehittäminen tapahtuu paljolti rakentamalla asteittain uusia organisointi- ja toimintatapoja olemassa olevien toimintojen päälle. Vakaissa oloissa ja hyvän taloudellisen tilanteen valitessa etenemisentapaa voidaan pitää luontevana yhteistoimintaa ja kehittämistä suosivana mallina. Vaikka mallilla saadaan aikaan eri osa-alueilla hyviä kehittämistuloksia, sen hajanaisuudesta johtuu, että se vastaa heikosti kuntatalouden haasteisiin. Se saattaa pikemminkin lisätä kustannuspaineita. Tämän etenemistavan puute on kuntatalouden tervehdyttämisen vaikeus. Kun eteneminen tapahtuu asteittain, myönteiset kustannusvaikutukset jäävät vähäisiksi ja mm. henkilöstön eläkkeelle siirtymistä on vaikea hyödyntää oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti, kun ei ole käytettävissä laajemman kuntakokonaisuuden liikkumavaraa. Turun kaupunkiseudulla on hyvin laajasti edetty sopimusperustaisesti toiminnoittain ja palveluittain syvenevän kunta- ja seutuyhteistyömallin mukaisesti vuoden 2005 paras -uudistuksen hengessä. Mallin tuloksellinen toteuttaminen on lisännyt kuntien välistä yhteistoimintaa. Mallin vaikeus on, ettei se sovellu hyvin laajojen peruspalvelujen järjestämiseen ja tukipalvelujen yhdistämiseen niihin. Erilliset kuntaorganisaatiot muodostavat hallinnon rajoja, joita on vaikea ylittää. Laajat sopimusperustaiset yhteistoiminnan muodot tuovat myös hallinnan monimutkaisuutta ja erilaisia transaktiokustannuksia. II. Kuntajaon muutoksen ja kuntien yhdistymisen kautta syntyvä vahva peruskuntamalli perustuu aluepohjaisen uudistamisen kokonaisvaltaiseen strategiaan. Kuntaperusteinen tapa orga-

20 nisoida palveluja on aluepohjaisen mallin ihannetyyppi. Lähtökohtana on, että peruskunnassa sovitetaan yhteen palvelujen paikallinen järjestäminen ja tuottaminen samoin kuin demokraattinen ohjaus sekä rahoituksen järjestäminen. Kuntamäärän voimakas pienentäminen puolestaan kertoo uudistuksen kokonaisvaltaisuudesta. Tavoitteena on, että kuntia yhdistettäessä nykyisiä rakenteita voidaan purkaa mukaan lukien nykyisiä kuntayhtymiä ja muita kuntien yhteistyöorganisaatioita. Paras hankkeen ja Kataisen hallituksen kuntauudistuksen lähtökohta on ollut riittävän vahvojen peruskuntien muodostaminen kuntajaon muutosten ja kuntien yhdistymisen kautta. Turun kaupunkiseudun kuntien kuntakokouksen elokuussa 2013 tekemä esitys kuntajaon muutosta koskevan erityisen selvityksen tekemisestä on nimenomaan kannanotto vahvan peruskuntamallin suuntaan, jossa aluepohjaisesti, vaikkakin laajemmassa kuntakokonaisuudessa, kunnat haluavat säilyttää itsellään suoran päätös- ja toimivallan useimmissa kunnan tehtävissä. Mallin kokonaisvaltaisuudesta ansiosta sillä voidaan vaikuttaa myös kuntatalouden kehittymiseen. III. Yhteistoiminta-alueen perustaminen tai palvelualue perustuu toimintapohjaiseen uudistamiseen. Se sisältää merkittäviä muutoksia nykyisiin rakenteisiin, mutta ei kuitenkaan johda kovin kokonaisvaltaiseen tämänhetkisen toiminnan uudistamiseen. Tässä mielessä se edustaa myös asteittaisen etenemisen vaihtoehtoa. Peruskysymys on lähinnä, mitä peruskunnista siirretään pois yhteistoiminta-alueen tehtäväksi, kuinka yhteistoiminta-alue organisoidaan, kuinka sitä kyetään ohjaamaan ja mitä tehtäviä jää peruskuntiin. Tämä on sekamalli. Peruskunnat säilyttävät aluepohjaisen luonteensa, mutta osa tehtävistä siirtyy toimintopohjaiseen rakenteeseen. Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin muodostaman selvitysalueen kunnista kolme kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon perustason yhteistoiminta-alueeseen, joista Uudenkaupungin yhteistoiminta-alue perustuu vastuukuntamalliin ja Akseli kuntayhtymiin. IV. Aluekunta on kokonaisvaltainen tapa uudistaa alue- ja kunnallishallintoa. Vaikka mallissa nykyiset peruskunnat voivat säilyä ns. kotikuntina tai lähikuntina, merkitsee verotusoikeuden ja palvelujen järjestämisen siirtäminen aluekunnille käytännössä nykyisen kaltaisen kunnallishallinnon perusteellista uudistamista; niin olennainen osa verotus ja palvelujen järjestäminen ovat kunnallista itsehallintoa. Aluekuntamallin lähtökohtana on turvata palveluja vahvistamalla palveluista vastuussa olevien yksiköiden väestöpohjaa sekä niiden rahoituspohjaa. Riittävällä väestöpohjalla uskotaan päästävän suurempaan taloudelliseen tehokkuuteen ja resurssien käyttöön, toisaalta rahoitusta vahvistamalla ajatellaan voitavan estää äkillisten kustannusheilahtelujen pienille yksiköille aiheuttamat ongelmat. Tämä aluekuntamallin piirre viittaa selkeästi toimintopohjaiseen uudistamiseen. Eduskunta käsittelyyn tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on lähellä aluekuntamallia oleva uudistus, jossa laajoja peruskuntien järjestämis- ja tuotantovastuulla olevia peruspalveluja ja niiden edellyttämiä tukipalveluja siirtyy alueellisesti laajojen kuntayhtymien tehtäviksi. On täysin mahdollista, että myöhemmin laajojen alueellisten kuntayhtymien päätöksentekijät valitaan suorilla vaaleilla ja rahoitus tulee suoraan kuntayhtymille mahdollisesti verotusoikeuden kautta.

21 3 SELVITYSALUEEN ALUEKEHITYS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1 Väestömuutokset 3.1.1 Asukasmäärän ja ikärakenteen kehitys Vuoden 2013 lopussa selvityskunnissa oli yhteensä 31 124 asukasta jakaantuen selvitysalueittain seuraavast: i. Naantali-Masku-Taivassalo-Kustavi Naantali-Masku Naantali 18 859 18 859 Masku 9 729 9 729 Taivassalo 1667 Kustavi 869 Yhteensä 31 124 28 588 Tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen väestötietoihin toteutuneesta kehityksestä vv. 1980-2013 sekä väestöennusteeseen vv. 2017-2029. Analyysissä tarkastellaan palvelutarvetta ennakoivia avainasiakasryhmiä sekä palvelujen rahoituksen kannalta tärkeän työikäisten määrän kehitystä. Maskun väestön kasvu näyttää ennusteen mukaan jatkuvan voimakkaana. Merkille pantavaa väestörakenteen kannalta vuoden 2013 toteutumassa on, että se jää alle 1 -vuotiaiden määrässä 16 lasta alle ennusteluvun 124. Kunnassa vuonna 2013 syntyi 62 lasta enemmän kuin kuntalaisia kuoli. Työikäisten osuus on kasvanut koko toteutumajakson ajan ja sen ennustetaan kasvavan myös koko ennustejakson. Toinen väestörakenteen ääripää eli 75 vuotta täyttäneiden ryhmä kasvoi ennustettua nopeammin: ennuste 556 ja toteutuma 570 eli +14. Ennustejaksolla väestön rakenne muuttuu voimakkaasti ja painottuu erityisesti vanhusväestön ryhmään, mutta vasta ennustejakson viimeisenä vuotena 75 -vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrä ylittäisi ikäryhmän 65-74 vuotiaiden määrän. Maskun asukasluku kasvoin vuodesta 2012 vuoteen 2013 yhteensä 58 henkilöllä eli 0,6 %. Vuoden 2013 ennuste oli 10 002 henkeä ja toteutuma 9729, joten erotus - 273 viittaa voimakkaimman kasvuvaiheen taittuneen. Asukkaiden keski-ikä 31.12.2013 oli 38,9 vuotta, joka on 3,0 vuotta alempi kuin keski-ikä koko maassa. Ikäryhmä 1980 1990 2000 2005 2010 2013 2017 2021 2025 2029 0 62 86 90 113 139 107 133 137 139 139 1-6 405 563 664 709 867 860 914 953 972 974 7-15 697 969 1043 1215 1291 1324 1417 1495 1549 1578 16-18 262 261 325 337 378 420 429 437 467 483 17-64 3323 4481 4991 5428 5796 5810 6376 6627 6874 7011 65-74 417 372 504 582 752 904 1068 1102 1131 1238 75-221 325 362 438 471 570 672 882 1095 1272 Väkiluku 5209 6887 7763 8606 9455 9729 10728 11367 11926 12377 Muutos% 32,2 12,7 10,9 9,9 2,9 10,3 6,0 4,9 3,8 Taulukko 3.1.1-1. Maskun kunnan toteutunut rakenteellinen väestökehitys 1980-2013 sekä väestöennuste 2017-2029.

22 Naantalissa toistuu ennusteen ja toteutuman osalta vuonna 2013 sama ilmiö kuin Maskussa, mutta voimakkaampana; työikäisten määrä taittuu toteutumajaksolla 2010-2013 ja lasku jatkuu ennustejaksolla. Vastaavasti vanhusväestön eli 75 -vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä alkaa kasvaa ennustejaksolla voimakkaasti. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 tapahtunut muutos kokonaisväkiluvussa oli 35 henkilöä eli kasvua oli 0,2 %. Naantalin kokonaisväkiluvun ennuste vuodelle 2013 oli 19108 henkilöä ja toteuma 18 859, jolloin erotus on - 249 henkilöä. Asukkaiden keski-ikä 31.12.2013 oli 43,6 vuotta, joka on 1,7 vuotta korkeampi kuin keski-ikä koko maassa. Naantalissa kuoli 41 henkilöä enemmän kuin syntyi vuonna 2013. Ikäryhmä 1980 1990 2000 2005 2010 2013 2017 2021 2025 2029 0 152 165 169 178 179 156 172 167 165 161 1-6 1014 1142 1336 1221 1228 1182 1160 1139 1116 1097 7-15 1449 2014 2000 2216 2100 1979 1966 1953 1906 1883 16-18 509 540 692 650 766 750 652 649 665 639 17-64 7270 9384 10748 11346 11759 11433 11264 10997 10898 10727 65-74 838 1081 1307 1408 1877 2355 2920 3177 3121 3129 75-443 642 961 1191 1394 1529 1874 2404 3103 3699 Väkiluku 11328 14622 16743 17788 18807 18859 19567 20059 20529 20913 Muutos% 29,1 14,5 6,2 5,7 0,3 3,8 2,5 2,3 1,9 Taulukko 3.1.1-2. Naantalin kaupungin toteutunut rakenteellinen väestökehitys 1980-2013 sekä väestöennuste 2017-2029 Naantalin ja Maskun yhteenlaskettu 0-15 -vuotiaiden lasten toteutunut vv. 2010-2013 lukumäärä ei juuri poikkea ennustevuosien lukumääristä. Työikäisen väestön määrä laski vuodesta 2010 vuoteen 2013 lievästi, mutta vakiintuu ennustejaksolla noin 17500 henkilöön. Vanhusväestön eli 75 -vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus ennustejaksolla kasvaa hyvin voimakkaasti, mutta vasta ennustejakson viimeisenä vuonna ikäryhmän koko ylittää 65-74 -vuotiaiden määrän. Ikäryhmä 1980 1990 2000 2005 2010 2013 2017 2021 2025 2029 0 214 251 259 291 318 263 305 304 304 300 1-6 1419 1705 2000 1930 2095 2042 2074 2092 2088 2071 7-15 2146 2983 3043 3431 3391 3303 3383 3448 3455 3461 16-18 771 801 1017 987 1144 1170 1081 1086 1132 1122 17-64 10593 13865 15739 16774 17555 17243 17640 17624 17772 17738 65-74 1255 1453 1811 1990 2629 3259 3988 4279 4252 4367 75-664 967 1323 1629 1865 2099 2546 3286 4198 4971 Väkiluku 16537 21509 24506 26394 28262 28588 30295 31426 32455 33290 Muutos% 30,1 13,9 7,7 7,1 1,2 6,0 3,7 3,3 2,6 Taulukko 3.1.1-3. Naantalin ja Maskun yhteenlaskettu rakenteellinen väestökehitys 1980-2013 sekä väestöennuste 2017-2029. Kustavin väkiluku on pienentynyt koko toteutumajakson ajan ja trendi näyttää ennustejakson alkupuolella jatkuvan kääntyen kuitenkin hienoiseen kasvuun vuosina 2025-2029. Kuntarakennelain edellyttämä alle yksivuotiaiden ikäluokan 50 lapsen vähimmäismäärä perusopetuksen laadukkaiden ja yhdenvertaisten palvelujen järjestämiseksi ei Kustavissa ole täyttynyt toteutumajaksolla eikä toteutuisi ennustejaksollakaan. Ikäryhmän koko näyttää vakiintuvan neljään alle yksivuotiaaseen per vuosi.

23 Lasten (1-15 -vuotiaat), nuorten (16-18 - vuotiaat) sekä työikäisen väestön määrä pienenee sekä toteutumajaksolla että ennustejaksolla kahta poikkeusta lukuun ottamatta: nuoret vuosina 2013 ja 2017 saavat korkeamman arvon kuin vuonna 2010 ja työikäiset pitävät tasonsa vuonna 2005. Sen sijaan 65 -vuotta täyttäneiden määrä kasvaa sekä toteutumajaksolla että ennustejaksolla kunnes vuonna 2029 vanhusväestön (75 -täyttäneet) määrä ylittää 65-74 - vuotiaiden määrän. Kunnassa syntyvyys alitti kuolleiden määrän kymmenellä henkilöllä vuonna 2013. Ikäryhmä 1980 1990 2000 2005 2010 2013 2017 2021 2025 2029 0 13 13 9 5 4 2 4 4 4 4 1-6 79 64 50 36 33 27 25 24 22 21 7-15 127 114 91 82 67 55 49 47 45 43 16-18 52 32 29 24 19 24 20 18 17 16 17-64 778 661 588 558 506 489 436 396 368 340 65-74 161 158 118 99 132 167 227 225 217 220 75-108 127 137 141 125 118 116 155 199 231 Väkiluku 1285 1150 1008 930 874 869 862 859 860 865 Muutos% -10,5-12,3-7,7-6,0-0,6-0,8-0,3 0,1 0,6 Taulukko 3.1.1-4. Kustavin kunnan toteutunut rakenteellinen väestökehitys 1980-2013 sekä väestöennuste 2017-2029 Taivassalon väkiluku on pienentynyt koko toteutumajakson ajan, mutta kääntyisi vähäiseen kasvuun ennustejakson vuosina 2017-2029. Kuntarakennelain edellyttämä alle yksivuotiaiden ikäluokan 50 lapsen vähimmäismäärä perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämiseksi ei ole täyttynyt kunnassa toteutumajaksolla eikä toteutuisi ennustejaksollakaan. Alle yksivuotiaiden määrä vakiintuisi ennustejaksolla 12 lapseen vuodessa. Työikäisten määrässä kunnassa oli lievä muutos ylöspäin jaksolla vv. 2005-2010, mutta sen jälkeen niin toteutumajaksolla kuin ennustejaksollakin ryhmän määrä pienenee. Yli 65 -vuotiaiden määrät ovat kasvussa. Vv. 2005 ja 2010 ikäryhmä 75 -vuotiaat ja sitä vanhemmat oli suurempi kuin 65-74 -vuotiaiden ikäryhmä. Vuonna 2013 määräsuhde kääntyi toisin päin. Vuonna 2029 vanhusten (75 - vuotiaat ja sitä vanhemmat) määrä nousisi taas 65-74 vuotiaiden määrää selvästi suuremmaksi. Taivassalossa vuonna 2013 syntyneiden enemmyys oli -10 henkilöä. Ikäryhmä 1980 1990 2000 2005 2010 2013 2017 2021 2025 2029 0 20 23 11 8 18 16 12 12 12 12 1-6 129 144 91 69 85 91 87 81 78 75 7-15 205 224 228 196 125 128 126 133 128 122 16-18 78 41 68 57 56 37 34 37 39 40 17-64 1204 1141 1047 1000 1015 925 876 838 816 795 65-74 263 221 217 215 214 254 325 347 336 325 75-172 207 205 233 230 245 236 273 329 387 Väkiluku 2012 1976 1821 1742 1700 1667 1677 1695 1714 1730 Muutos% -1,8-7,8-4,3-2,4-1,9 0,6 1,1 1,1 0,9 Taulukko 3.1.1-5. Taivassalon kunnan toteutunut rakenteellinen väestökehitys 1980-2013 sekä väestöennuste 2017-2029. Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhteenlasketuissa väestömäärissä Kustavi ja Taivassalo väestömäärältään pieninä kuntina tasaavat kokonaisuutta. Verrattuna Naantalin ja Maskun yhteismääriin suurempi selvityskokonaisuus saa pienempiä muutosprosentteja, eron laskiessa vuodesta 2000 vuoteen 2013 prosenttiyksiköissä 2,9:stä 0,3:een. Ennustejaksolla 2017-2029 vastaava ero on 1,5-0,2 prosenttiyksikköä. Yhteenlaskettu väestömäärä yhdistyneessä kunnassa ylittää vuonna 2013

24 jonkin verran 31 000 asukasta. Väestökehitys on positiivinen koko toteutumajakson ja väestöennuste osoittaa kasvua ennustejakson loppuun saakka. Ikäryhmä 1980 1990 2000 2005 2010 2013 2017 2021 2025 2029 0 247 287 279 304 340 281 321 320 320 316 1-6 1627 1913 2141 2035 2213 2160 2186 2197 2188 2167 7-15 2478 3321 3362 3709 3583 3486 3558 3628 3628 3626 16-18 901 874 1114 1068 1219 1231 1135 1141 1188 1178 17-64 12575 15667 17374 18332 19076 18657 18952 18858 18956 18873 65-74 1679 1832 2146 2304 2975 3680 4540 4851 4805 4912 75-944 1301 1665 2003 2220 2462 2898 3714 4726 5589 Väkiluku 19834 24635 27335 29066 30836 31124 32834 33980 35029 35885 Muutos% 24,2 11,0 6,3 6,1 0,9 5,5 3,5 3,1 2,4 Taulukko 3.1.1-6. Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhteenlaskettu toteutunut rakenteellinen väestökehitys 1980-2013 sekä väestöennuste 2017-2029. 3.1.2 Muuttoliike Tavoiteltavana väestönkasvun pidetään noin 0,5-1,0 prosentin vuosittaista kasvuvauhtia, koska se tekee mahdolliseksi palvelutarpeiden ja investointien tasapainoisen yhteen sovittamisen ilman suuria kasvupiikkejä. (Aro 2014). Asukaslukuun suhteutettuna väestö kasvoi vv. 2000-2013 nopeimmin eli keskimäärin yli 1,8 %:in vuosivauhtia Maskussa. Näin suuri kasvu ennakoi vaikeuksia palvelutarpeiden ja investointien yhteensovittamisessa. Naantalissa kasvu oli maltillisempi eli 8,2 %, mutta yli tasaisen kasvu-uran, joka tarkoittaa alle 0,5 prosentin väestönlisäystä vuodessa. Tärkein väestönkehityksen osatekijä molemmissa selvityskunnissa on kuntien välinen nettomuutto, joka on näissä kunnissa selkeästi voimakkaampaa luin koko Turun 17 kunnan selvitysalueella. Luonnollinen väestönlisäys vv. 2000-2013 on painottunut Maskuun, jossa se on ollut koko selvitysalueen arvon yläpuolella, kun taas Naantalin luonnollinen väestönlisäys (0,2 prosenttiyksikköä) jää alle koko selvitysalueen 1,6 %:n lisäyksen. Suhteellisesti nettosiirtolaisuus on kummassakin kunnassa miltei samalla tasolla, mutta absoluuttisesti Naantalissa se on lähes kolminkertainen Maskuun verrattuna. Taulukko 3.1.2-1. Maskun ja Naantalin absoluuttinen ja suhteellinen (promillea keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden per vuosi) väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2013 Kun Masku ja Naantali kirjaavat selkeää kuntien välistä muuttovoittoa, niin Kustavi ja Taivassalo kirjaavat muuttotappiota tarkastelujaksolla 2000-2013. Kustavin tappio on pieni (-4 henkilöä) ja kunta pystyy kuittaamaan menetyksen hieman suuremmalla(+10) nettosiirtolaisuudella, mutta tämäkään ei auta vaan väestö vähenee kun luonnollinen väestönlisäys on tappiollinen (-152).

25 Taivassalon kuntien välinen nettomuuttotappio (-67) on suhteellisestikin Kustavin tappiota suurempi, mutta niin on myös nettosiirtolaisuuden voitto (+37). Kun Taivassalon luonnollinen väestönlisäys on negatiivinen (-147), suhteellinen väestökehitys on miinusmerkkinen 7,4 promillea keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden. Molemmat kunnat ovat pienenevän väestön uralla, joka ennakoi vaikeuksia palvelurakenteen ajantasaisessa sopeuttamisessa pienenevään ja rakenteeltaan muuttuvaan palvelutarpeeseen. Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus YHTEENSÄ Kunta abs. suht. abs. suht. abs. suht. abs. suht. Keskiväkiluku Kustavi 152-11,8 4 0,3 10 0,8 146 11,3 922 Masku 718 5,8 1554 12,5 58 0,5 2330 18,8 8878 Naantali 343 1,4 1527 6,1 173 0,7 2043 8,2 18003 Taivassalo 147 6,1 67 2,8 37 1,5 177 7,4 1732 Turun selvitysalue 7148 1,6 12371 2,7 8427 1,9 27946 6,2 322481 Maskun ja Naantalin nettomuutto on muuttajien työmarkkina-aseman mukaan tarkasteltuna ollut positiivista ja huomattava on, että kuntiin muuttaneiden työllisten määrä on selkeästi positiivinen ja aivan eri mittakaavassa kuin lievä muuttovoitto työttömien ryhmässä. Koko selvitysalueen 17 kuntaan verrattuna tulos on työllisten osalta määrällisesti Maskun ja Naantalin osalta hyvä. Koko selvitysalue sai tarkastelujaksolla muuttovoittoa 143 henkeä kun vastaava luku selvityskunnissa oli peräti 666. Tilannetta selvittää valtaosin Turun kokema voimakas muuttotappio tässä ryhmässä, joka oli - 2092. Taulukko 3.1.2-2. Maskun ja Naantalin nettomuutto muuttajien työmarkkina-aseman mukaan vuosina 2007-2011. Lasten osalta Maskun muuttovoitto määrällisesti on yli kaksinkertainen Naantaliin verrattuna. Opiskelijoista molemmissa kunnissa muodostuu suurimmat muuttotappiot ja myös varusmiehistä sekä Maskussa myös eläkeläisistä syntyy lievä muuttotappio Naantalin puolestaan kirjatessa tässä muuttajaryhmässä selvän voiton. Opiskelijoiden osalta Naantalin ja Maskun kärsimä lievä muuttotappio oli - 238, mutta koko Turun selvitysalue sai melkoisen 2543 opiskelijan muuttovoiton, josta Turun osuus oli +3835. Kustavi saa muuttovoittoa työllisistä enemmän kuin työttömistä ja muuttotappiota eläkeläisistä. Taivassalossa tilanne näiden ryhmien osalta oli päinvastainen. Lisäksi Taivassalo kärsii selkeän (-48) muuttotappion opiskelijoista, missä ryhmässä Kustavin luku on -1. Kunta Työlliset Työttömät Lapset Opiskelijat Varusmiehet Eläkeläiset Muu Kustavi 16 9 5 1 0 5 3 Masku 396 15 303 84 4-11 11 Naantali 270 19 137 154-15 178 31 Taivassalo 5 1 4 48 1 17 9 Turun selvitysalue 143 341 191 2543 80 245 444

26 Taulukko 3.1.2-3. Selvitysalueen kuntien nettomuutto muuttajien työmarkkina-aseman mukaan vuosina 2007-2011 (Aro 2014) Muuttajien koulutusrakenteen mukaan Naantali ja Masku saavat vahvaa muuttovoittoa korkea-asteen muuttajista, Maskun suhteellisesti hieman enemmän kuin Naantalin, joka kirjaa muuttotappiota keskiasteen suorittaneista lähtömuuttajista. Taulukko 3.1.2-4. Maskun ja Naantalin nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina 2007-2011(Aro 2014) Taivassalossa ja Kustavissa muuttajien lukumäärät koulutusrakenteen suhteet ovat pieniä. Taivassalon kärsii muuttotappiota perusasteen ja keskiasteen suorittaneissa muuttajissa, mutta saa muuttovoittoa korkea-asteen suorittaneista muuttajista. Kustavi kärsii myös pienen muuttotappion perusasteen suorittaneista muuttajista, mutta kirjaa muuttovoittoa kahdesta muusta ryhmästä. Korkea aste Kunta Perusaste Keskiaste Korkea-aste promillea per vuosi Kustavi 7 20 17 3,7 Masku 312 40 336 7,6 Naantali 200 150 447 5 Taivassalo 8 14 9 1 Turun selvitysalue 1103 4957 1734 1,1 Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta Taulukko 3.1.2-5. Selvitysalueen nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina 2007-2011. Tulo- ja lähtömuuttajien vaikutus kuntatalouteen riippuu paitsi muuttajien työmarkkina-asemasta ja iästä myös heidän tuloistaan. Kunnan kannalta tilanne on hyvä silloin, kun se saa muuttovoittoa hyvätuloisista työssä olevista ja muuttotappiota työmarkkinoiden ulkopuolella olevista ja heikkotuloisista. Maskussa ja Naantalissa tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja korkeammat. Naantalin sekä tulo- että lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat molemmissa ryhmissä selvästi korkeammat kuin Maskun muuttajien vastaavat tulot. Kuitenkin Maskussa tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus oli selvästi, noin 540 euroa, suurempi kuin Naantalissa. Tätä todennäköisesti selittää edellä tehty havainto Maskun Naantalia edullisemmasta muuttajien työmarkkina-aseman mukaisesta rakenteesta. Koko selvitysalueeseen verrattuna kummankin kunnan sekä tulo- että lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeammat kuin koko selvitysalueella, mutta tulojen erotus oli selvitysalueella korkeampi. Taulukko 3.1.2-6. Maskun ja Naantalin tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2007-2011 sekä selvitysalueen kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä (miljoonaa euroa) yhteensä vuosina 2007-2011.

27 Nettomuuton tulokertymä on kummassakin kunnassa vuosittain positiivinen, Maskussa noin 3,6 miljoonaa euroa ja Naantalissa runsaat 3,5 miljoonaa. Asukasta kohti laskettuna tulokertymä oli Maskussa kaksinkertainen Naantalin vastaavaan arvoon verrattuna. Molemmissa kunnissa tämä asukasta kohti vuodessa laskettu arvo on paljon korkeampi kuin koko selvitysalueella. Taivassalossa ja Kustavissa tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ovat pienemmät kuin Naantalissa ja Maskussa, mutta tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus on selvästi suurempi. Taivassalon ero Naantaliin tällä muuttujalla on runsaat 2700 euroa ja Kustavin vastaavasti runsaat 2050 euroa. Tulo- ja lähtömuuttajien Nettomuuton Kunta Tulomuuttajien Lähtömuuttajien keskimääräisten tulokertymä Tulokertymä Tulokertymä per keskimääräiset tulot keskimääräiset tulot tulojen erotus 2007 2011 per vuosi asukas per vuosi Kustavi 20585 17262 3323 1.101.700 220.340 239 Masku 20999 19190 1809 18.010.300 3.602.060 406 Naantali 23230 21964 1267 17.730.000 3.546.000 197 Taivassalo 19244 15256 3989 1.323.300 264.660 153 Turun selvitysalue 19640 17692 1948 29.436.400 5.887.280 18 Taulukko 3.1.2-7. Selvitysalueen kuntien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2007-2011 sekä selvitysalueen kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä (miljoonaa euroa) yhteensä vuosina 2007-2011. Nettomuuton tulokertymä Kustavissa jää vuositasolla 220 000 euroon ja Taivassalossa vajaaseen 265 000 euroon. Asukasta kohden Kustavin tulokertymä on korkeampi (239 euroa) kuin Taivassalossa (153 euroa) ja korkeampi kuin Naantalissa (197 euroa), vaikka Taivassalossa tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus olikin korkein. 3.1.3 Taloudellinen huoltosuhde Väestörakennetta mitataan ns. taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti (Tilastokeskus). Taloudellista huoltosuhdetta voidaan pitää alueen taloutta kuvaavana indikaattorina, jossa ei-tuotannollisessa toiminnassa olevan väestön määrä suhteutetaan tuotannollisessa toiminnassa olevan väestön määrään. Koko maassa suhdeluku vuonna 2011 oli 1,29, mikä tarkoittaa, että jokaista työllistä kohden oli 1,29 eityöllistä. Taulukko 3.1.3-1. Taloudellinen huoltosuhde Maskussa ja Naantalissa 2000-2011. Naantalissa ja Maskussa taloudellinen huoltosuhde on vv. 2000-2011 ollut koko maan ja myös Varsinais-Suomen huoltosuhdearvoja alempi. vastaavan tunnusluvun alapuolella. Maskun taloudellinen huoltosuhde on ollut varsin hyvä eli v. 2011 sataa työllistä kohden 108 ei-työllistä. Naantalissa vastaava luku oli 122.

28 Taivassalossa ja Kustavissa taloudellinen huoltosuhde on selvästi Maskun ja Naantalin arvoja korkeampi. Kustavissa oli v. 2011 sataa työllistä kohti 147 ei-työllistä ja Taivassalossa kymmenen vähemmän eli 137. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kustavi 1,48 1,42 1,4 1,35 1,43 1,43 1,38 1,42 1,51 1,47 1,46 1,47 Masku 1,04 1,06 1,05 1,07 1,05 1,07 1,06 1,04 1,04 1,12 1,11 1,08 Naantali 1,16 1,15 1,14 1,17 1,15 1,17 1,12 1,11 1,12 1,2 1,23 1,22 Taivassalo 1,55 1,55 1,47 1,51 1,5 1,43 1,44 1,35 1,38 1,45 1,45 1,37 Varsinais-Suomi 1,26 1,27 1,27 1,29 1,27 1,25 1,22 1,19 1,19 1,3 1,3 1,28 Koko maa 1,32 1,32 1,32 1,32 1,31 1,32 1,28 1,24 1,24 1,34 1,31 1,29 Lähde: Tilastotietokannat > Tietokanta: Kaupunki- ja seutuindikaattorit > Indikaattorit 2013 alueluokituksilla/tulot ja huoltosuhteet Taulukko 3.1.3-2. Taloudellinen huoltosuhde selvityskunnissa 2000-2011. 3.2 Elinkeinot ja työllisyys 3.2.1 Elinkeinorakenne ja työpaikat Palvelut, johon kuuluvat muun muassa kauppa ja julkishallinnon palvelut, kattavat Naantalissa ja Maskussa lähes kaksi kolmasosaa työpaikoista. Taivassalossa ja Kustavissa palvelujen osuus työpaikoissa on noin puolet. Jalostuksen työpaikkoja on Kustavissa yli 40 % työpaikoissa, kun Naantalissa, Maskussa ja Taivassalossa osuudet jäävät alle kolmanneksen. Alkutuotannon osuus työpaikoista on korkein Taivassalossa ja alin Naantalissa. Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Masku 5,7 28,2 63,6 2,4 Naantali 2,9 31,4 63,9 1,9 Tilastokeskus: (http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2014/kuvaus.html) Taulukko 3.2.1-1. Elinkeinorakenne TOL 2008 -toimialaluokituksen mukaan Maskussa ja Naantalissa 31.12.2011 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Kustavi 7,7 41,4 46,9 4 Masku 5,7 28,2 63,6 2,4 Naantali 2,9 31,4 63,9 1,9 Taivassalo 16,3 29,1 51,3 3,3 Tilastokeskus: (http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2014/kuvaus.html) Taulukko 3.2.1-2. Elinkeinorakenne TOL 2008 -toimialaluokituksen mukaan selvityskunnissa 31.12.2011 %. Elinkeinorakenteen muutoksessa vv. 2007-2011 pääsuunta molemmilla selvitysalueilla on ollut jalostuksen ja alkutuotannon työpaikkojen vähentyminen ja työpaikkojen kasvu palveluissa. Naantalissa ja Maskussa alkutuotannon ja erityisesti jalostuksen työpaikat ovat vähentyneen tuntuvasti. Maskussa vähennystä on ollut myös palvelujen työpaikoissa. Naantalin palvelutyöpaikat ovat sen sijaan olleet kasvussa, mihin osaltaan lienee vaikuttanut vuoden 2009 kuntaliitokset.

29 Alkutuotanto EROTUS Jalostus EROTUS Palvelut EROTUS Tuntematon EROTUS 2007 2011 2011-2007 2007 2011 2011-2007 2007 2011 2011-2007 2007 2011 2011-2007 Masku 181 144-37 806 706-100 1 632 1 594-38 35 61 26 Naantali 215 176-39 2 264 1 931-333 3 616 3 931 315 58 117 59 Yhteensä 396 320-76 3 070 2 637-433 5 248 5 525 277 93 178 85 Lähde: StatFin/Väestö/Työssäkäynti:Taulukko: 041 - Alueella työssäkäyvät (työpaikat) alueen, toimialan (TOL 2008) ja sukupuolen mukaan 2007-2011 Taulukko 3.2.1-3. Elinkeinorakenteen (toimipaikkojen) muutos 2007-2011 Maskussa ja Naantalissa Taivassalossa kaikissa päätoimialoissa on menetetty työpaikkoja luokkaa Tuntematon lukuun ottamatta, jossa kirjataan lievä (4) kasvu. Kustavin muutosprofiili poikkeaa Maskusta ja Naantalista siten, että sekä jalostuksen että palvelujen toimipaikat ovat hienoisesti kasvaneet, mutta eivät kuitenkaan niin että syntyneet työpaikat korvaisivat määrällisesti alkutuotannosta poistuneet työpaikat. Alkutuotanto EROTUS Jalostus EROTUS Palvelut EROTUS Tuntematon EROTUS 2007 2011 2011-2007 2007 2011 2011-2007 2007 2011 2011-2007 2007 2011 2011-2007 Kustavi 43 25-18 128 134 6 149 152 3 8 13 5 Masku 181 144-37 806 706-100 1 632 1 594-38 35 61 26 Naantali 215 176-39 2 264 1 931-333 3 616 3 931 315 58 117 59 Taivassalo 102 80-22 174 143-31 266 252-14 12 16 4 Yhteensä 541 425-116 3 372 2 914-458 5 663 5 929 266 113 207 94 Lähde: StatFin/Väestö/Työssäkäynti:Taulukko: 041 - Alueella työssäkäyvät (työpaikat) alueen, toimialan (TOL 2008) ja sukupuolen mukaan 2007-2011 Taulukko 3.2.1-4. Elinkeinorakenteen (toimipaikkojen) muutos 2007-2011 selvityskunnissa Pidemmällä aikavälillä sekä Maskussa että Naantalissa työpaikkojen määrä on kasvanut 12 % vv. 2000-2011. Tulos on kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maan vastaava tunnusluku. Trenditarkastelu kuitenkin osoittaa Maskun tilanteen kääntyneen laskusuuntaan vuoden 2007 jälkeen, kun taas Naantalin kehitys on ollut tuonkin ajankohdan jälkeen varsin vakaa. Työpaikat yhteensä, 2000=100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Masku 100 101 104 102 109 111 115 119 118 115 114 112 Naantali 100 102 102 101 103 102 109 112 109 108 111 112 Koko maa 100 100 101 101 102 102 104 106 107 103 104 106 Lähde: Tilastokeskus, Vuoden 2013 kuntajako, FCG Taulukko 3.2.1-5. Työpaikat ja niiden muutos Maskussa ja Naantalissa 2000-2011 Kustavi on vv. 2000-2011 menettänyt suhteellisesti eniten työpaikkoja (23 %), kun Taivassalossa vv 2002-2003 työpaikat vielä lisääntyivät ja vasta vuoden 2007 jälkeen vähenemä on ollut voimakasta, noin neljä prosenttiyksikköä vuodessa. Molemmilla kunnilla tarkastelujakson viimeinen vuosi on positiivinen kaksi prosenttiyksikköä. Selvitysryhmän kunnat ovat jakautuneet kahtia työpaikkojen muutosmittarilla: Masku ja Naantali ovat selkeästi koko maan tunnusluvun yläpuolella ja Kustavi ja Taivassalo selkeästi sen alapuolella. Työpaikat yhteensä, 2000=100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kustavi 100 99 93 91 88 87 84 78 73 73 74 77 Masku 100 101 104 102 109 111 115 119 118 115 114 112 Naantali 100 102 102 101 103 102 109 112 109 108 111 112 Taivassalo 100 99 104 103 99 97 95 97 92 88 84 86 Koko maa 100 100 101 101 102 102 104 106 107 103 104 106 Lähde: Tilastokeskus, Vuoden 2013 kuntajako, FCG

30 Taulukko 3.2.1-6. Työpaikat ja niiden muutos selvitysalueella 2000-2011 Työnantajasektorin mukaan valtion ja valtioenemmistöisen yhtiöiden työpaikat ovat vähentyneet, erityisesti Naantalissa ja vähäisemmässä määrin Maskussa kun taas kuntatyöpaikat ovat molemmissa kunnissa lisääntyneet. Yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat ovat molemmissa lisääntyneet ja erityisen vahvasti Naantalissa, jossa tämän ryhmän työpaikkojen lisäys, noin 600, muodostaa valtaosan kaikista tarkastelujaksolla Naantaliin syntyneistä työpaikoista (647). Maskun yrittäjien lisäys tarkastelujaksolla on hyvin pieni (2), kun yksityisen sektorin työpaikat kuitenkin lisääntyivät vastaavalla ajanjaksolla 152 ja Naantalinkin yrittäjien työpaikat lisääntyivät 50:llä. Kaikkiaan mainituissa kunnissa työpaikkojen määrä kasvoi tarkastelujaksolla runsaalla 900:lla. Lähde: Tilastokeskus, Vuoden 2013 kuntajako, FCG Taulukko 3.2.1-7. Työpaikat ja niiden muutos Maskussa ja Naantalissa työnantajasektorin mukaan 2000-2011. Taivassalo ja Kustavi ovat menettäneet työpaikkoja kaikilla työnantajasektoreilla paitsi Kustavi kunnallisen alan työpaikoissa, jotka ovat lisääntyneet yhdellä. Taivassalossa myös kunnallisten työpaikkojen vähentyneet, kun muissa selvityskunnissa ne ovat lisääntyneet. Kustavin yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat ovat vähentyneet tuntuvasti. Valtioenem- Yksityinen Tunte- Valtio Kunta mistöinen oy sektori Yrittäjät maton Yhteensä Masku 3 (-3) 613 (149) 4 (-26) 1380 (152) 504 (2) 1 (1) 2505 (275) Naantali 18 (-96) 1395 (297) 630 (-161) 3179 (558) 932 (50) 1 (-1) 6155 (647) Yhteensä 21 (-99) 2008 (446) 634 (-187) 4559 (710) 1436 (52) 2 (0) 8660 (922) Valtioenem- Yksityinen Tunte- Valtio Kunta mistöinen oy sektori Yrittäjät maton Yhteensä Kustavi 11 (-17) 49 (1) 10 (3) 164 (-77) 90 (-9) 0 (0) 324 (-99) Masku 3 (-3) 613 (149) 4 (-26) 1380 (152) 504 (2) 1 (1) 2505 (275) Naantali 18 (-96) 1395 (297) 630 (-161) 3179 (558) 932 (50) 1 (-1) 6155 (647) Taivassalo 1 (-17) 104 (-8) 1 (-4) 201 (-27) 184 (-26) 0 (0) 491 (-82) Yhteensä 33 (-133) 2161 (439) 645 (-188) 4924 (606) 1710 (17) 2 (0) 9475 (741) Lähde: Tilastokeskus, Vuoden 2013 kuntajako, FCG Taulukko 3.2.1-8. Työpaikat ja niiden muutos selvitysalueella työnantajasektorin mukaan 2000-2011 Yritystoimipaikkojen toimipaikkojen määrä lisääntyi, mutta henkilöstön määrä väheni vv. 2008 ja 2012 Naantalissa ja Maskussa. Yritystoimipaikkojen liikevaihdossa Maskun osalta kirjattiin pientä laskua ja Naantalissa kohtuullisen suurta kasvua. Kokonaisuutena tulos on varsin hyvä, kun vertailukohtana on koko 17 kunnan selvitysalueen tulos, jossa liikevaihto on negatiivinen ja henkilöstövähennys huomattava.

31 Tilastokeskus, Tilastotietokannat > Tietokanta: Toimipaikkatilastot > Aikasarjat uusimmilla alueluokituksilla/kunnittaiset Taulukko 3.2.1-8. Yritystoimipaikat ja liikevaihto Maskussa ja Naantalissa 2008 ja 2012 sekä erotus Kustavin ja Taivassalon yritystoimipaikat lisäsivät liikevaihtoaan. Kustavissa myös henkilöstö lisääntyi mutta Taivassalossa väheni. Toimipaikkojen osalta tulos oli päinvastainen. Kokonaisuutena Kustavin ja Taivassalon yritystoimipaikkojen synergiavaikutus kokoonpanossa Maskun ja Naantalin kanssa olisi positiivinen kaikkien kolmen tarkastellun muuttujan, toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon kohdalla. Taulukko 3.2.1-9. Yritystoimipaikat ja liikevaihto selvityskuntien alueella 2008 ja 2012 sekä erotus 3.2.2 Työllisyys Toimipaikkoja 2008 2012 Erotus 2012-2008 Henkilöstö Liikevaihto Toimi- Henki- Liikevaihto Toimi- Henkilöstö (1000 ) paikkoja löstö (1000 ) paikkoja 2008 2012 Erotus 2012-2008 Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto (1000 ) Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto (1000 ) Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto (1000 ) Masku 655 1 584 251 898 697 1 470 247 709 42-114 -4 189 Naantali 1 196 3 954 2 798 478 1 235 3 895 2 872 891 39-59 74 413 Yhteensä 1 851 5 538 3 050 376 1 932 5 365 3 120 600 81-173 70 224 Selvitysalue 21 873 91 197 20 194 026 22 599 90 296 20 047 362 726-901 -146 664 Liikevaihto (1000 ) Kustavi 131 197 25 146 129 221 32 166-2 24 7 020 Masku 655 1 584 251 898 697 1 470 247 709 42-114 -4 189 Naantali 1 196 3 954 2 798 478 1 235 3 895 2 872 891 39-59 74 413 Taivassalo 212 328 37 516 228 310 42 504 16-18 4 988 Yhteensä 2 194 6 063 3 113 038 2 289 5 896 3 195 270 95-167 82 232 Selvitysalue 21 873 91 197 20 194 026 22 599 90 296 20 047 362 726-901 -146 664 Tilastokeskus, Tilastotietokannat > Tietokanta: Toimipaikkatilastot > Aikasarjat uusimmilla alueluokituksilla/kunnittaiset Molempien kuntien työttömyysaste oli koko tarkastelujaksolla selvästi koko maan arvoa alempi ja Maskussa jonkun verran alempi kuin Naantalissa. Tammikuun 2014 lukema on kummassakin kunnassa lähes kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden lukema. 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Masku 5,20 % 4,20 % 3,40 % 4,40 % 6,30 % 6,90 % 5,50 % 6,00 % 7,80 % Naantali 7,40 % 6,00 % 5,20 % 6,10 % 8,10 % 7,90 % 7,00 % 7,80 % 9,50 % Koko maa 10,90 % 9,50 % 8,50 % 9,50 % 11,30 % 10,30 % 10,00 % 11,20 % 12,50 % Lähde: Työnvälitystilasto (TEM), FCG, Vuoden 2013 kuntajako Taulukko 3.2.2-1. Työttömyysaste Maskussa ja Naantalissa sekä koko maassa 2006 2014, tammikuu Vaihtelut kuntien työttömyysasteessa ovat suuria ja muutokset voivat tapahtua lyhyellä aikavälillä. Taivassalossa varsin alhaiset työttömyysluvut vv.2008-2009 (4,3-5,7 %) ponnahtivat v. 2010 lähes 4 %-yksikköä ylöspäin ja ovat pysyneet sen jälkeen 8,3 % - 9,2 %:n tasossa, mikä kuitenkin on vähän Naantalia alempi ja selvästi alle koko maan arvon. Kustavissa on myös suurta vaihtelua, jossa v. 2012 5,4 %:n työttömyysaste nousee selvityskuntien korkeimmaksi 10,5 %:iin vuonna 2014.

32 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kustavi 6,30 % 7,80 % 7,70 % 10,00 % 7,00 % 7,60 % 5,40 % 7,30 % 10,50 % Masku 5,20 % 4,20 % 3,40 % 4,40 % 6,30 % 6,90 % 5,50 % 6,00 % 7,80 % Naantali 7,40 % 6,00 % 5,20 % 6,10 % 8,10 % 7,90 % 7,00 % 7,80 % 9,50 % Taivassalo 7,00 % 6,30 % 4,30 % 5,70 % 9,60 % 9,00 % 8,30 % 8,60 % 9,20 % Koko maa 10,90 % 9,50 % 8,50 % 9,50 % 11,30 % 10,30 % 10,00 % 11,20 % 12,50 % Lähde: Työnvälitystilasto (TEM), FCG, Vuoden 2013 kuntajako Taulukko 3.2.2-2. Työttömyysaste selvityskunnissa ja koko maassa 2006 2014, tammikuu 3.2.3 Työpaikkaomavaraisuus ja kuntien välinen työssäkäynti Naantali ja Masku eivät kumpikaan ei täytä kuntarakennelain 4d :n selvitysvelvollisuuden vähintään 80 %:n työpaikkaomavaraisuutta. Maskun työpaikkaomavaraisuus on laskenut vv. 2000-2011 noin neljä prosenttiyksikköä, kun taas Naantalin tunnusluku on pysynyt varsin vakaana ja noussut runsaan prosenttiyksikön tarkastelujaksolla. Naantalin työpaikkaomavaraisuus on 18 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Maskun. Vuoden 2011 tiedoilla laskien Naantalin ja Maskun painotettu työpaikkaomavaraisuus olisi 66,1 %. Työpaikkaomavaraisuus, % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Masku 58,60 % 58,80 % 58,90 % 56,80 % 59,20 % 59,50 % 60,10 % 59,40 % 57,20 % 56,90 % 56,70 % 54,40 % Naantali 71,00 % 70,90 % 70,10 % 69,20 % 69,40 % 68,50 % 70,90 % 71,60 % 69,60 % 70,80 % 72,50 % 72,40 % Lähde: Tilastokeskus, Vuoden 2013 kuntajako, FCG Taulukko 3.2.3-1. Maskun ja Naantalin työpaikkaomavaraisuuden trenditarkastelu 2000-2011 Kustavin selvityskunnista ainoana täyttää työpaikkaomavaraisuuden kriteerin ja on ylittänyt sen koko tarkastelujakson ajan, vaikka onkin alkuvuosista jonkin verran laskenut. Taivassalon työpaikkaomavaraisuus on tarkastelujaksolla laskenut alle kriteerin ja vakiintunut noin 70 %:iin. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kustavi 103,90 % 103,20 % 97,30 % 94,30 % 96,40 % 96,30 % 92,40 % 87,90 % 85,10 % 86,20 % 87,90 % 90,50 % Masku 58,60 % 58,80 % 58,90 % 56,80 % 59,20 % 59,50 % 60,10 % 59,40 % 57,20 % 56,90 % 56,70 % 54,40 % Naantali 71,00 % 70,90 % 70,10 % 69,20 % 69,40 % 68,50 % 70,90 % 71,60 % 69,60 % 70,80 % 72,50 % 72,40 % Taivassalo 80,40 % 81,60 % 83,50 % 83,80 % 80,60 % 77,40 % 76,00 % 75,20 % 73,60 % 72,80 % 69,20 % 69,00 % Lähde: Tilastokeskus, Vuoden 2013 kuntajako, FCG Taulukko 3.2.2-2. Selvityskuntien työpaikkaomavaraisuuden trenditarkastelu 2000-2011 Vuoden 2011 tiedoilla laskien Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhteenlaskettu painotettu työpaikkaomavaraisuus olisi 66,8 %. Lukema viittaa pendelöinnin Turun suuntaan olevan määrältään merkittävää.

33 Taulukko 3.2.2-3. Maskun ja Naantalin työssäkäynti 2011 Kuntarakennelain 4d :n mukainen työssäkäyntikriteeri työssäkäyntialueen keskuskuntaan ylittää 35 %. Turku on kummassakin kunnassa tärkein pendelöintikohde. Maskun työssäkäyvistä 42 % pendelöi Turkuun ja Naantalin vastaava luku on 37 %. Naantalin ja Maskun yhteenlaskettu painotettu pendelöinti Turkuun olisi vuoden 2011 tiedoilla 38,9 %, joka sekin täyttää kuntarakennelain selvitysperusteen. Kuntien keskinäisessä työssäkäynnissä Maskusta Naantaliin pendelöi 5 % työssäkäyvistä eli 212 henkeä ja Naantalista Maskuun 2 % eli 129 henkeä. Tulokset ovat tukevat työpaikkaomavaraisuustarkastelussa esiin nousseita seikkoja työssäkäynnin pääsuunnasta Naantalissa ja Maskussa. ASUINKUNTA TYÖSSÄKÄYNTIKUNTA Kustavi Masku Naantali Taivassalo Turku Kustavi 61 % 1 % 2 % 5 % 13 % Masku 0 % 24 % 5 % 0 % 42 % Naantali 0 % 2 % 39 % 0 % 37 % Taivassalo 5 % 1 % 3 % 50 % 14 % Turku 0 % 1 % 1 % 0 % 76 % Lähde: Tilastokeskus, Vuoden 2013 kuntajako, FCG Taulukko 3.2.2-4. Selvitysalueen työssäkäynti 2011 Myös Kustavin ja Taivassalon tärkein työssäkäyntisuunta on Turku, jossa Kustavin työssäkäyvistä käy työssä 13 % ja Taivassalon työsääkäyvistä 14 %. Näin ollen kuntarakennelain 35 %:n kriteeri ei näiden kuntien osalta täyty. Kun tarkastellaan selvityskuntien keskinäistä pendelöintiä, Kustavista pendelöi Taivassaloon 5 % eli 18 henkeä ja päinvastoin Taivassalosta Kustaviin samoin 5 % eli 33 henkeä. Maskusta pendelöi Kustaviin viisi henkilöä ja Taivassaloon yksi henkilö. Naantalin vastaavat luvut ovat kaksi ja viisi henkilöä. Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhteenlaskettu painotettu pendelöinti Turkuun olisi vuoden 2011 tiedoilla 37 %, joka täyttää kuntarakennelain selvityskriteerin. 3.2.4 Koulutus ja osaaminen Selvityskuntien koulutustaso on kohonnut voimakkaasti tarkastelujaksolla 1980-2012. Kun vuonna 1980 tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli Maskussa 38 % ja Naantalissa 39 %, oli vastaava luku vuonna 2012 Maskussa 72 % ja Naantalissa 70 %. Aika on kääntänyt kuntien välisen suhteen päinvastaiseksi tutkinnon suorittaneiden osalta.

34 1980 1990 2000 2010 2012 abs. % abs. % abs. % abs. % abs. % Masku 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 4100 100 5374 100 6064 100 7302 100 7520 100 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 2536 61,9 2560 47,6 2321 38,3 2115 29,0 2111 28,1 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 1564 38,1 2814 52,4 3743 61,7 5187 71,0 5409 71,9 joista Keskiaste 1101 70,4 1909 67,8 2329 62,2 3015 58,1 3145 58,1 Alin korkea-aste 285 18,2 551 19,6 842 22,5 953 18,4 923 17,1 Alempi korkeakouluaste 121 7,7 213 7,6 282 7,5 686 13,2 752 13,9 Ylempi korkeakouluaste 52 3,3 131 4,7 268 7,2 492 9,5 540 10,0 Naantali 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 8823 100 11522 100 13449 100 15569 100 15712 100 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 5361 60,8 5475 47,5 5247 39,0 4851 31,2 4710 30,0 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 3462 39,2 6047 52,5 8202 61,0 10718 68,8 11002 70,0 joista Keskiaste 2093 60,5 3575 59,1 4656 56,8 5859 54,7 5998 54,5 Alin korkea-aste 818 23,6 1406 23,3 1978 24,1 2173 20,3 2147 19,5 Alempi korkeakouluaste 305 8,8 546 9,0 762 9,3 1357 12,7 1459 13,3 Ylempi korkeakouluaste 224 6,5 488 8,1 737 9,0 1220 11,4 1284 11,7 Lähde: Tilastokeskuksen tutkintorekisteri Taulukko 3.2.4-1. Naantalin ja Maskun 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan 1980-2012. Tutkinnon suorittaneista ylemmän korkeakouluasteen tutkijakoulutusasteen tutkinto oli vuonna 1980 Maskussa 3,6 %:lla ja Naantalissa 7,1 %:lla ja vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 10,9 ja 12,7 %. Taivassalossa ja Kustavissa koulutuksen kehityssuunnan on ollut sama kuin Naantalissa ja Maskussa. Lähtö- ja päätösajankohtina muuttujien arvot ovat selvästi alemmat kuin suuremmilla kunnilla. Vuonna 1980 tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli Taivassalossa vajaa 29 % ja Kustavissa 26 % vuonna 2012 oli molemmissa kunnissa tutkinnon suorittaneita oli 58 %.

35 1980 1990 2000 2010 2012 abs. % abs. % abs. % abs. % abs. % Kustavi 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 1092 100 974 100 870 100 781 100 805 100 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 805 73,7 619 63,6 481 55,3 344 44,0 335 41,6 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 287 26,3 355 36,4 389 44,7 437 56,0 470 58,4 joista Keskiaste 226 78,7 250 70,4 268 68,9 284 65,0 302 64,3 Alin korkea-aste 41 14,3 67 18,9 71 18,3 79 18,1 88 18,7 Alempi korkeakouluaste 16 5,6 28 7,9 32 8,2 40 9,2 41 8,7 Ylempi korkeakouluaste 4 1,4 10 2,8 17 4,4 32 7,3 36 7,7 Masku 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 4100 100 5374 100 6064 100 7302 100 7520 100 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 2536 61,9 2560 47,6 2321 38,3 2115 29,0 2111 28,1 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 1564 38,1 2814 52,4 3743 61,7 5187 71,0 5409 71,9 joista Keskiaste 1101 70,4 1909 67,8 2329 62,2 3015 58,1 3145 58,1 Alin korkea-aste 285 18,2 551 19,6 842 22,5 953 18,4 923 17,1 Alempi korkeakouluaste 121 7,7 213 7,6 282 7,5 686 13,2 752 13,9 Ylempi korkeakouluaste 52 3,3 131 4,7 268 7,2 492 9,5 540 10,0 Naantali 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 8823 100 11522 100 13449 100 15569 100 15712 100 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 5361 60,8 5475 47,5 5247 39,0 4851 31,2 4710 30,0 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 3462 39,2 6047 52,5 8202 61,0 10718 68,8 11002 70,0 joista Keskiaste 2093 60,5 3575 59,1 4656 56,8 5859 54,7 5998 54,5 Alin korkea-aste 818 23,6 1406 23,3 1978 24,1 2173 20,3 2147 19,5 Alempi korkeakouluaste 305 8,8 546 9,0 762 9,3 1357 12,7 1459 13,3 Ylempi korkeakouluaste 224 6,5 488 8,1 737 9,0 1220 11,4 1284 11,7 Taivassalo 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 1688 100 1605 100 1517 100 1492 100 1465 100 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 1205 71,4 966 60,2 791 52,1 657 44,0 613 41,8 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 483 28,6 639 39,8 726 47,9 835 56,0 852 58,2 joista Keskiaste 359 74,3 466 72,9 518 71,3 607 72,7 611 71,7 Alin korkea-aste 68 14,1 112 17,5 137 18,9 121 14,5 125 14,7 Alempi korkeakouluaste 42 8,7 31 4,9 35 4,8 56 6,7 58 6,8 Ylempi korkeakouluaste 13 2,7 29 4,5 35 4,8 47 5,6 54 6,3 Lähde: Tilastokeskuksen tutkintorekisteri Taulukko 3.2.4-2. Selvityskuntien 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan 1980-2012 Tutkinnon suorittaneista ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen tutkinto oli vuonna 1980 Taivassalossa vajaalla 3 %:lla ja Kustavissa runsaalla yhdellä %:lla ja vuonna 2012 vastaavat luvut olivat Taivassalossa 6,8 % ja Kustavissa 8,3 %. Naantalissa ja Maskussa on näiden lukujen valossa suhteellisesti suurempi osa väestöstä tutkinnon suorittaneita ja tutkinnon suorittaneista myös ylemmän korkea-asteen suorittaneita kuin Kustavissa ja Taivassalossa.

36 4 ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA ELINKEINOT 4.1 Kilpailukyky ja aluekehitys 4.1.1 Elinvoiman ja kilpailukyvyn määritelmät Kunnan elinvoimalla tarkoitetaan sen tahtoa ja kykyä sekä mahdollisuuksia ja voimavaroja kehittää ja toteuttaa asioita, jotka edesauttavat sen tärkeinä pitämien tavoitteiden saavuttamista. Kyse ei ole yhdestä muuttujasta vaan monien erilaisten henkisten ja aineellisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksesta (Sitra 2010). Elinvoiman osatekijöitä ovat esimerkiksi: - väestö ja sen ikärakenne, koulutus, työllisyys, terveys - aineelliset tekijät kuten luonnonvarat, pääoma, infrastruktuurit - sosiaaliset tekijät kuten luottamus, yhteisöllisyys, arvot, kulttuuri, perinteet - systeemiset kuten päätöksenteko, instituutiot ja järjestelmä. Kunnan elinvoima voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen seuraavasti: Ulkoinen elinvoima muodostuu kunnan toimintaympäristöön vaikuttavista makrotekijöistä, jotka liittyvät mm. - elinkeino- ja toimialarakenteen kehitykseen, - väestö-, työllisyys- ja osaamiskehitykseen kehitykseen, - yrityskehitykseen tai - saavutettavuuteen. Sisäinen elinvoima puolestaan muodostuu sisäisistä toimintaympäristöön vaikuttavista mikrotekijöistä, jotka liittyvät mm. - alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, - palveluverkkoihin ja palveluiden saatavuuteen, - muutosherkkyyteen ja kykyyn tehdä päätöksiä, - seudun sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, - seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja niihin vaikuttaa omin toimenpitein. Muutoksen hallinta sisäisen elinvoiman tekijöistä on kunnan päätettävissä. Jos aiemmin lähdettiin vahvasti siitä, että elinvoimaa kehitetään elinkeinostrategian ja -politiikan avulla niin nyt lähtökohta on ratkaisevasti laajempi. On kyse elinvoiman johtamisesta, jossa elinkeinopolitiikka on yksi avaintekijä, mutta jossa on monia muita erillisiä, yhteistyötä oman organisaation ulkopuolella vaativia toimintoja (esim. maapolitiikka, yleispiirteinen maankäytön suunnittelu, kehittämistyö, strateginen yhteistyö valtion viranomaisten kanssa, kansainväliset toiminnot, isot strategiset hankkeet, isot tapahtumat sekä viestintä), jotka elinvoiman näkökulmasta on koottu suoraan konsernijohdon alaisuuteen. Termiä kilpailukyky ei julkisessa hallinnossa ole juurikaan määritelty, vaikka sitä käytetään yleisesti. Valtiovarainministeriön selvitys (VM 2002) arvioi kansallista kilpailukykyä, jolloin huomion kohteina olivat koulutussektori, työmarkkinat, verotus, teknologiaympäristö, tieto- ja tietoliikenneteknologiaympäristö, infrastruktuuri, yrittäjyyden yleiset edellytykset, yhteiskunnan tukiverkko sekä ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys. Selvityksen mukaan kilpailukyky muodostuu näiden elementtien yhteisvaikutuksesta.

37 Määrittelyyn liittyy ongelmia, kuten elementtien sisällön (esim. mitä sektorin osaa tarkoitetaan ja mitä asiaa sektorilla mitataan), aikaperspektiivin (esim. trenditarkastelu ja sen alkupiste vai poikkileikkaus tietyllä ajanhetkellä) ja hierarkian määrittelyt (esim. koko maa, maakunta, tietyn kokoluokan kunta), mutta se epäilemättä kattaa kansallisen kilpailukyvyn keskeiset elementit. Alueen kilpailukyvyllä puolestaan tarkoitetaan alueiden kykyä ylläpitää alueella jo sijaitsevien yritysten toimintaedellytyksiä ja houkutella alueelle sekä uusia yrityksiä että työvoimaa yritysten käyttöön 1. Kilpailukykyinen alue synnyttää, houkuttelee ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista hyvinvointia, ylläpitää ja kehittää myös asukkaiden elämän laadun edellytyksiä (palvelut, koulut, asuinympäristö) ja mahdollistaa erilaisiin verkostoihin kuulumisen. Aluetta voidaan pitää kilpailukykyisenä, mikäli sillä on ominaisuuksia, joita yritykset pitävät tärkeinä sijoittumispäätöstä tehtäessä. Alueiden kilpailukykyä kuvataan kaaviolla, joka sisältää infrastruktuurin, inhimilliset voimavarat, yritykset, toimivat verkostot ja instituutiot, asuin- ja elinympäristön laadun sekä näistä ominaisuuksista koostuvan alueen imagon. Kuvio 4.1.1-1. Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä (Linnamaa 1997; Sotarauta et al. 2001). Kunnan kilpailukykyä voidaan konkretisoida sen kykynä luoda myönteinen, tulevaisuudessa menestyvän kunnan mielikuva. Mielikuva kunnasta, jossa on työtä ja työpaikkoja, jonka asuin- ja elinympäristö on turvallinen ja monipuolisia ratkaisuja mahdollistava ja jonka yhdyskuntatekninen rakenne vastaa arvioijan tarpeita. Mielikuvaan vaikuttaa kunnan väestömäärä, väestörakenne ja suunta, johon kunta väestöllisesti kehittyy sekä kunnan ja sen palvelurakenteen mainekuva. Kilpailukyvyn yksi elementti on mielikuva siitä, millaisia instituutioita kuten yliopistoja ja korkeakouluja on alueella olemassa ja mitkä ovat kulttuurin ja vapaa-ajan mahdollisuudet ja verkostot sekä niihin kuulumisen ja liittymisen edellytykset. 1 Keskuskauppakamari 2011

38 Taloussanakirjan mukaan kilpailukyky tarkoittaa yrityksen, toimialan tai kansantalouden kykyä selviytyä taloudellisen kilpailun olosuhteissa. Kuntahallintoon sovellettuna taloudellinen selviytyminen luo reunaehdon, jonka rajoissa kunnassa on mahdollista panostaa kilpailukyvyn elementteihin. Kunnan kilpailukyvyn ratkaisee pärjääminen vertailutilanteessa, jossa arvioija on valinnut vertailussa käyttämänsä elementit. Nämä valinnat voivat vaihdella riippuen yksilön, yrityksen tai yhteisön tilanteesta, tarpeista ja tavoitteista. 4.1.2 Seudullinen kilpailukyky ja aluekehitys Käytännön lähtökohdan ja haasteen kilpailukyvylle ja aluekehitykselle Turun kaupunkiseudulla ja erityisen kuntajakoselvityksen alueella muodostaa arvio, että 10-20 vuoden kuluttua lähes neljä viidestä työpaikasta on Helsinki - Turku - Tampere kolmion sisällä 2. Tämä tarkoittaa, että työpaikkoja voisi sijoittua laskennallisesti kolmioon maakuntatasolla runsaat puoli miljoonaa lisää vuoden 2011 työpaikkatiedoin. Turun seutukunnan laskennallinen osuus vuoden 2011 työpaikkojen sijaintitiedoin voisi olla runsaat 32 000 uutta työpaikkaa. Erityisesti tässä käsillä olevassa selvityksessä tuleekin esittää kysymyksen, minkä toimialan tai toimialojen uusille työpaikoille Turun kaupunkiseutu ja Naantalin ja Maskun sekä Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selvitysalueet voivat tarjota houkuttelevimmat sijoittumisen edellytykset kuin pääkaupunkiseutu tai Tampereen seutu ja mitä nuo edellytykset tarkemmin ovat? Työpaikkojen rakenteen muutos elinkeinoissa on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut huomattava: perinteiset alkutuotannon ja jalostuksen työpaikat maataloudessa ja teollisuudessa ovat vähentyneet eikä niiden määrän tulevaisuudessa edes odoteta kasvavan kun taas palvelujen, kuten erilaisten asiantuntijatehtävien ja hoivasektorin työpaikkoja on syntynyt ja lisää kasvua odotetaan mm. väestörakenteen muutokseen perustuen. Muutosta tapahtuu myös siten, että vanhojen toimialojen perustalle syntyy uusia sektoreita kuten biotalous ja bioenergia. Oleellinen kysymys on myös, millaisia houkuttelevia asumisen, liikkumisen ja palvelujen ratkaisuja selvitysalueella on tarjottavanaan uusiin työpaikkoihin rekrytoituvalle työvoimalle ja heidän perheilleen, osin riippumatta siitä, missä työpaikka Helsinki - Turku - Tampere kolmion sisällä sijaitsee. Kuntalaisen ja kansalaisen näkökulmasta tärkeä tarkasteltava asia on hyvinvointi. Käsitteenä se on Sitran mukaan kansalaisten kokemaa sekä aineellista vaurautta että henkistä hyvinvointia sekä näiden jakautumista ja käyttöä. Hyvinvointia ei voida saavuttaa ja ylläpitää ilman talouden ja työelämän tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä. Haastavuutta lisää tieto siitä, että jotkut talouden ja työelämän tuottavuutta lisäävät toimenpiteet myös voivat alentaa hyvinvoinnin kokemusta. Haasteen laajuutta valaisee Suomen kaupungistumisasteen tarkastelu. Se on laskentatavasta riippuen noin 70 %:n tasolla ja noin 10 15 prosenttia jäljessä esimerkiksi Ruotsia. Jos Suomen kehitys noudattaa Ruotsin kehitystrendiä niin kuin tähän saakka, muuttoliike kuntien välillä jatkuu nykyisenkaltaisena siihen saakka kunnes kaupungistumisaste saavuttaa noin 85 %:n tason. Tämä tarkoittaisi käytännössä maan sisällä noin 700 000 ihmisen muuttoa kaupunkeihin tai kaupunkiseuduille 3 Tarkastellessaan Turun seudun kilpailukykyä suhteessa 13 muuhun suureen tai keskisuureen kaupunkiseutuun, Aro ja Piisi (2014) esittävät seuraavan yhteenvedon. Yhteenvedossa tarkastellaan Turun 2 Tämän näkemyksen esitti emeritusprofessori Asko Suikkanen Turun Sanomissa 21.7.2014 3 Aro - Piisi 2014.

39 seudun sijoituksia muuttuja kerrallaan suhteessa verrokkiseutuihin, joita Turku mukaan lukien on 13 kahtena eri ajankohtana 2000-2006 (katkoviivat) ja 2007-2012 (yhtenäinen viiva). Arvo 1 tarkoittaa, että Turun seutu sijoittuu ao. muuttujalla ensimmäiseksi ja arvo 13 tarkoittaa viimeistä sijaa verrokkien kesken. Kuvio 4.1.2-1. Turun seudun sijoitus alueellisen kilpailukyvyn mittareilla vuosina 2000-2012 Vertailussa ovat mukana Helsingin, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Joensuun, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin, Seinäjoen, Tampereen, Turun, Vaasan ja Vakka-Suomen seutukunnat. Turun seudun sijoitus oli kokonaiskilpailukyvyn eli kaikkien osamuuttujien osalta Aron ja Piisin mukaan hyvä: seudun sijoitukset olivat keskitason yläpuolella kaikilla muilla muuttujilla paitsi kuntalainoissa. Kuvion Y mukaan kilpailukyvyn kehittyminen on parantunut bruttokansantuotteessa, yritysdynamiikassa ja osaamisrakenteessa. Kilpailukyvyn heikentyminen työllisyysdynamiikassa ja väestönlisäyksessä on huolestuttava ilmiö vallankin kun ennusteet viittaavat vahvaan työpaikkojen ja väestön muuttoliikkeen jatkumiseen ja keskittymiseen Turku - Helsinki - Tampere kolmioon seuraavien parinkymmenen vuoden aikana. Turun seudun sijoitusta ja sen muutosta verrattiin edelleen 25 suurimman seutukunnan vertailevaan kilpailukykyanalyysiin 4. Analyysissä verrattiin seutukuntien kilpailukykyä 10 eri makromuuttujalla vuosien 1995-2012 välisenä aikana. Muuttujat liittyivät bruttokansantuotteeseen, työllisyyteen, väestönkehitykseen, kuntatalouteen ja osaamistasoon. Seutukuntien sijoituksen muutosta analysoitiin 4 Aro 2013

40 sekä suhteessa seutujen aikaisempaan kehitykseen ja muiden seutujen kehitykseen vuosina 1995-2012. Seutukunnat pisteytettiin neljänä ajankohtana (1995, 2000, 2008 ja 2012) seutujen sijoitusten perusteella painottomina arvoina suhteessa toisiinsa. Taulukko 4.1.2-2. 25 suurimman seutukunnan kilpailukykyanalyysi vuosina 1995-2012 Turun seutu sijoittui vuonna 1995 ja 2000 vertailujoukon viidenneksi sekä kuudenneksi vuonna 2008. Vuonna 2012 Turun seutu nousi neljänneksi ja ohitti ensimmäisen kerran seutukuntien kilpailukykymittaristossa 2000-luvun aikana Oulun seudun. Naantali ja Maskun sekä Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selvitysalueiden kannalta on tärkeää, miten ne pystyvät hyödyntämään Turun seudun merkittävää potentiaalia tuottaa hyötyjä kunnassa toimiville yrityksille, niiden asiakkaille ja rahoittajille. 4.2 Elinkeinopolitiikka ja elinkeinotoiminta Kuntien elinkeinopolitiikkaa ja sitä toteuttavaa operatiivista toimintaa ohjaavat asiakirjat ovat ajantasaisia. Naantalin elinkeino-ohjelma on kuluvan vuoden helmikuulta ja Maskun kunnan elinkeinopolitiikkaa ohjaava Elinkeino-ohjelma 2013-2017 viime vuodelta. Kumpikin asiakirja on kytketty kunnan strategiaan ja ne on valmisteltu yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Turun seudun elinkeinoyhteistyöstä on solmittu vuoden 2011 alusta voimaan tullut sopimus Kaarinan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun kuntien kesken, jossa kunnat sopivat yhteistyönsä tavoitteista, periaatteista, kustannusten jaosta ja organisaatiosta. Yhteistoiminnan lähtökohtana on näkemys, että seudun kunnat ovat entistä enemmän riippuvaisia koko seudun väestön, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen muutoksista ja että tämän vuoksi on tärkeää, että kukin kunta panostaa ja sitoutuu yhteistyöhön. Sopimuksen mukaista elinkeinoyhteistyötä toteuttaa Turun kaupungin keskushallintoon kuuluva Turun Seudun Kehittämiskeskus, jonka johtajana toimii Turun kaupungin elinkeinojohtaja. Elinkeinopolitiikan kansallisen tason ohjausta ja myös valtion kumppanuutta linjaa Valtion ja Turun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus 2013 2015 joulukuulta 2013. Valtion puolelta mukana ovat työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja

41 terveysministeriö, ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö ja Varsinais-Suomen ELY-keskus. Turun kaupunkiseutua edustavat Turun kaupunki, Turun Seudun Kehittämiskeskus, Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopisto, Abo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu. Naantalilla ja Maskulla on vaikuttamisen väylä kaupunkiseudun elinkeinotoimintaan ja -politiikkaan Turun seudun Kehittämiskeskuksessa ja sen myötä avautuva yhteys mahdollisuuksiin niin kansallisella (mm. meriteollisuus) kuin kansainvälisellä (kehityskäytävä Pietari - Helsinki - Turku - Tukholma) tasolla. Kuntien omaa elinkeinopolitiikkaa toteuttavia organisaatioita ei ole lukuun ottamatta Naantalin Matkailu Oy:tä, joka tuottaa Naantalin matkailupalvelut ja jolla on myös matkailupalvelusopimus Maskun kunnan kanssa. Taivassalon kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma on laadittu vuosille 2013 2016 ja se on kytketty kuntastrategiaan. Kustavin kunta- ja elinkeinostrategia 2009-2012 on hieman vanhentunut, mutta sen vahvuus on kokonaisuuden kattava yksi asiakirja. Molemmat kunnat ovat hyödyntäneet sidosryhmiä elinkeinopoliittisen ohjelmansa laadinnassa. Taivassalon ja Kustavin elinkeinopalvelut tuottaa Ukipolis Oy, jonka osakkaita kunnat ovat 2-3 % osakkuuksilla. 4.2.1 Mainekuva Kaupunkiseutujen menestyminen perustuu myös maine- ja mielikuviin. Nämä vaikuttavat, kun päättäjät tekevät valintoja toimintojen sijoittumisesta, investoinneista, palvelujen hankkimisesta ja alihankintatoiminnan suuntaamisesta. Maine syntyy kunnan todellisesta toiminnasta sekä sitä välittävien kokemusten ja sitä koskevien mielikuvien vuorovaikutuksesta. Kunnan maine rakentuu niissä tarinoissa, joita kunnan työntekijät ja päättäjät, kuntalaiset sekä sidosryhmät kertovat kunnasta ja sen toiminnasta. Miten kunta näkyy julkisuudessa, miten sitä arvostetaan ja kuinka hyvin se tunnetaan, on merkitystä maineen muodostumiseen. Kunnan ja koko alueen mainekuva on tärkeä kilpailutekijä, joka synnyttää tai ei synnytä luottamusta ja vetovoimaa. Taloustutkimus Oy on imagotutkimuksissaan selvittänyt tietyin väliajoin kaupunkien mainekuvaa kysymällä näkemyksiä kaupungista. Keväällä 2014 julkistetussa Taloustutkimuksen muuttohalukkuuskyselyssä, joka toteutetaan joka toinen vuosi, Tampere oli Suomen vetovoimaisin kaupunki, jonka vahvuuksiksi koetaan sijainnin ja viihtyisyyden lisäksi opiskelumahdollisuudet ja kulttuuripalvelut. Kyselyyn vastasi helmikuussa noin 4 000 suomalaista ja mukana oli 37 kaupunkia. Suurin pudotus jokaisella tutkitulla kaupungilla oli mielikuvissa kunnallisista palveluista. Suomen Yrittäjät teettää joka toinen vuosi Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn, jossa kartoitetaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Vuonna 2014 kyselyyn vastasi 4 356 yrittäjää, jotka arvioivat eri teemoja. Tämän pohjalta kunnat saivat arvosanan asteikolla 4 10 teemoittain. Kyselyssä selvitysalueen kunnista parhaiten menestyi Kaarina, joka sijoittui kokonaisvertailussa sijalle 11 yleisarvosanalla 7,9. Naantalin sijoitus oli 54 yleisarvosanalla 7 ja Maskun sijoitus 158 yleisarvosanalla 6,2.

42 Taulukko 4.2.1-1. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Heikoimmat keskiarvopisteet Naantalille ja Maskulle tulivat osa-alueelta hankintapolitiikka, 6,4 (Naantalilla sama tulos myös viestinnässä ja tiedottamisessa) ja 6,1. Parhaiksi osa-alueiksi vastaajat arvioivat Naantalissa elinkeinopolitiikan ja resurssit sekä kokonaisarvion elinkeinopolitiikasta arvosanalla 7 kun taas Maskussa parhaana osa-alueena pidettiin kuntapalveluja ja infrastruktuuriaarvosanalla 6,9. 4.2.2 Arvio Naantalin ja Maskun Nykytilanteesta Kasvusopimuksen isot kehittämisohjelmat ja korkean abstraktiotason pitkäjänteinen kehittämistyö kansainvälisellä tasolla on haasteellista ja erityisosaamista vaativaa verkostoyhteistyötä. Seudullisen elinkeinoyhteistyön vaikeus kiteytyy kysymykseen, miten hyödyntää kaikkia aineellisia ja henkisiä resursseja ja kytkeä ne mukaan kehittämistyöhön tavoitteena entistä paremman sitoutumisen, tehon ja hyötysuhteen saaminen toiminnan eri tasoilla ja segmenteillä. Turun seudun Kehittämiskeskuksen käytännönläheinen Potkuri -nimikkeen alla toteutettu, viranomaisrajat ylittävä neuvontapalvelu käynnistyville pienille yrityksille on se ulottuvuus seudullisista palveluista, jota hyödynnetään lähellä palvelun tarvitsijaa. Tästä on myönteisiä kokemuksia. Yrityskyselyn palautteen mukaan kuntien on edelleen kehitettävä viestintäänsä ja tiedottamistaan yrityssektorille sekä kiinnitettävä huomiota hankintapolitiikkaansa. Yhtiömuotoisena toimivalla Naantalin Matkailu Oy:llä on edellytyksiä ja osaamista tuoda lisää arvoa koko seudun matkailuliiketoimintaan. 4.2.3 Arvio nykytilanteesta Naantali - Masku - Taivassalo - Kustavi Elinkeinopalveluja tuottaa kaksi seudullista organisaatiota (Turun seudun Kehittämiskeskus ja Ukipolis Oy) ja yksi Naantalin omistama ja Maskun kanssa sopimusperusteisesti toimiva matkailuyhtiö. Turun seudun kehittämiskeskuksen Potkuri -palvelu tuottaa vastaavia palveluja Naantali ja Maskun aloittaville yrittäjille kuin Ukipolis Oy Taivassalon ja Kustavin aloittaville ja jo toimiville yrittäjille.

43 Yhdistyneen kunnan näkökulmasta kehittämispanokset hajautuvat kuten myös edunvalvonta ja omistajaohjaus. Tilanne ei ole paras mahdollinen. 4.3 Yhdistymisarvio elinvoimasta ja kilpailukyvystä yhdistetyssä kunnassa Nykyisin elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämispanokset ovat osin kuntakohtaisia. Yhdistetyn kunnan alueelle muodostuu yksi vastuutaho, yhteiset tavoitteet ja kootut yhteiset voimavarat, joilla voidaan edistää koko alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä sekä alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan toimintamahdollisuuksia. Yhdistynyt kunta omaa aiempaa vahvemman ja monipuolisemman elinkeinorakenteen, joka vahvistaa aluekehitystä siten, että yhdistetty kunta säilyttää elinvoimansa ja kilpailukykynsä sekä kasvun että taantuvan kehityksen vaiheissa. Elinkeino- ja yritystoiminnan edellytysten kehittämisellä ja yrittäjyyden edistämisellä turvataan työllisyyttä ja erityisesti nuorten työllisyyttä ja sitä kautta yhdistetyn kunnan taloutta. Saaristomatkailun kehittämiseen panostetaan erityisesti, jos yhdistyminen saaristokuntien kanssa toteutuu. Tällä olisi merkittäviä tulovaikutuksia erityisesti mahdollisen valtionosuuden saaristolisänä ja vapaa-ajan kiinteistöverotuottona. Saaristomatkailulla on myös suuri merkitys paikalliselle elinkeino- ja yritystoiminnalle. Naantalin osaaminen ja Naantalin matkailu Oy:n roolin antaa hyvät mahdollisuudet synergiahyötyjen tuottamiselle matkailuasiakkaille sekä yhdistyneessä kunnassa toimiville palveluyrityksille. Kuntien yhdistymisellä osaavan työllisen työvoiman pitämiseen rannikkoseudulla voidaan aiempaa vahvemmin niin, että työllisten asukkaiden muuttotasetta saada parannettua huomattavasti nykyisestä. Yhdistetyssä kunnassa voidaan ottaa käyttöön nykyisten kuntakeskusten vahvuuksiin perustuva aluekehitysmalli kunnan elinvoiman, elinkeinojen ja yritysten toimintamahdollisuuksien kehittämisessä. 5 MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN JA LIIKENNE 5.1 Aluenäkökulma Turun keskustaajama on levittäytynyt seitsemän kunnan alueelle: Turun lisäksi Kaarinaan, Lietoon, Maskuun, Naantaliin, Raisioon ja Ruskoon. Näistä Kaarina, Turku, Raisio ja Naantali muodostavat kaupunkiseudun keskusakselin, n. 33 km:n pituisen taajamanauhan. Mainittujen kuntien lisäksi myös Nousiaisten Nummen taajama samoin kuin Maskun Lemu ja Ruskon Vahto liittyvät toiminnallisesti työ- ja asuntomarkkinoiden sekä asioinnin välityksellä kiinteästi Turun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen. Yhdyskuntarakenteen hallinnan erityispiirre seudun mosaiikkimaisen kuntarakenteen ohella on se, että taajamia ympäröivä läheinen maaseutu on jo historiallisesti tiiviisti asuttu. Siten taajamien läheisen lieverakentamisen ohjaaminen on tavanomaista haasteellisempaa. Tämän rakentamisen seurauksena Turkua ympäröivällä, alle 40 km:n etäisyydellä olevalla haja-asutusalueella asuvan väestön määrä on viime vuosikymmeninä kasvanut 0,5-1,0 %:lla / vuosi. (VM 2012). Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta elinvoimainen kuntarakenne vastaa yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen, tasaa alueiden välistä epätervettä kilpailua, ehkäisee osaoptimointia ja vähentää alueiden eriytymiskehitystä. Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos se parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

44 Turun kaupunkiseudun maakuntakaava-alueen muodostavat Naantali, Raisio, Turku, Kaarina, Rusko ja Paimio. Maakuntakaavassa korostuvat maakunnalliset tavoitteet. Kaava on ilmaus maakunnan poliittisesta tahdosta ohjata ja suunnitella maankäyttöä osana maakunnan muuta kehitystyötä. Ympäristöministeriö vahvisti Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan 23.8.2004. Kaupunkikehittämisen kohdealueilla yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä ja rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. Tätä koskeva suunnittelumääräys on kaavaan merkitty Piikkiöstä Naantaliin kiemurtavana nauhana sekä Liedon kaupunkirakenteeseen liittävällä merkinnällä. Kuntarakennelain yhdyskuntarakennetarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajama-luokitteluun. Yhdyskuntarakenneperuste täyttyy, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lisäksi peruste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa yhtenäinen taajamavyöhyke katkeaa esimerkiksi kunnan rajalla olevan maantieteellisen tai luontoarvoihin liittyvän esteen vuoksi, mutta väestönkasvusta, liikenneyhteyksistä, työpaikkojen sijainnista tai muista syistä aiheutuva alueen rakentamistarve kohdistuu merkittävässä määrin toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan tai sen läheisyyteen. Tällä perusteella Turun kaupunkiseudun keskustaajamarajat asettuvat kartalla Naantalin, Maskun, Raision, Ruskon, Turun, Liedon, Kaarinan ja Paimion kuntien alueille. Maskun ja Paimion osalta ainoastaan kuitenkin varsin ohuesti reuna-alueen osalta. Kuvio 5.1-1.. Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta Yhdyskuntarakenne käsittää asunto-, työpaikka-, asiointi- ja virkistysalueiden sekä niitä yhdistävän liikenteen ja teknisen huollon järjestelmien muodostaman kokonaisuuden. Yhdyskuntarakenteen hajautumiskehityksen pysäyttäminen edellyttää erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista, palvelurakenteen tehostamista ja elinkeinoelämän sijaintiin liittyvien toimintaedellytysten turvaamista. Tämän mahdollistamiseksi on näitä koskevan päätöksenteon kokoaminen yhtä kuntaa laajemmalla alueella tärkeää esimerkiksi kuntien välisen osaoptimoinnin vähentämiseksi, alueiden toteutuksen investointikustannusten minimoimiseksi ja ajoituksen optimoimiseksi koko alueen kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistaen.

45 Parhaiten tämä onnistuu kehittämällä kuntarakennetta siten, että kaupunkiseudun keskeinen taajamarakenne kasvupainealueineen muodostaa hallinnollisesti yhden kunnan. Kun tämä ei ole ollut mahdollista, on edetty vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuvalla toimintamallilla. Kuva 5.1.1-2x. Turun kaupunkiseuturajaukset vuonna 2010. Lähde: Suomen Ympäristökeskus Turun kaupunkiseudulla maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja kehittämistyötä on tehty laajasti sopimusperusteisesti, valtion ohjauksella ja kuntien yhteistyöllä. Perusasiakirja on Turun kaupunkiseudulle 2012 laadittu kaupunkirakenteen kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli 2035, jonka tärkeimpänä tavoitteena ja tuloksena on löydetty yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemalli ohjaa kuntien tulevaa maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja siinä on esitetty vuoteen 2035 ulottuvia alueellisia kehityskuvia koskien asumista, työpaikka-alueita, kaupan ja palveluiden alueita, liikenneverkkoa, virkistyksen ja vapaa-ajan alueita sekä yhdyskuntatekniikkaa.

46 Numeerisena tavoitteena on varautua noin 75 000 asukkaan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä (23 %:n kasvu). Väestönkasvusta noin 80 % kohdennetaan ydinkaupunkiseudulle ensisijaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja noin 20 % osoitetaan rakennemallin ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen asemakaavoitetuille alueille. Rakennemallissa on esitetty aluekohtaiset toimenpiteet ja vaiheistus ydinkaupunkialuetta koskien. Ydinkaupunkialueen ulkopuolisten taajamien kasvua ei ole vaiheistettu vastaavalla tavalla, mutta tavoitteena voidaan pitää sitä, että noin puolet ydinkaupunkialueelle osoitetusta kasvusta toteutuu vuosina 2012 2025 ja puolet vuosina 2025 2035. Koko seudulla lisätään asuntotarjontaa 78 000 uudella asunnolla vuoteen 2035 mennessä (44,5 %:n kasvu). Se tarkoittaa noin 3400 3500 asuntoa vuodessa. Myös työpaikkojen määrän kasvu painotetaan Turkuun ja ydinkaupunkialueelle. Rakennemallissa varaudutaan yhteensä noin 20 000 työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä. Suunnittelualueena rakennemalli on kattava, jolloin sillä toteutuessaan on vaikuttavuutta. Mukana ovat Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Turku ja Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Parainen, Sauvo ja Tarvasjoki. Kuntajakoselvityksen 17 kunnasta mukana on 13 kuntaa. Kustavi, Pöytyä, Taivassalo ja Vehmaa eivät ole olleet tässä yhteistyössä mukana. Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2012 2015 kesäkuulta 2012 perustuu rakennemalliin ja konkretisoi sen tavoitteiden toteutumista eri osapuolten yhteistyönä. Aiesopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunkiseudun kunnat sekä valtion osalta ympäristöministeriö (YM), asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), Liikennevirasto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Varsinais-Suomen ELY - keskus). Aiesopimuksen valmistelussa mukana ovat lisäksi olleet Varsinais-Suomen liitto, valtiovarainministeriö (VM) ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Aiesopimuksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja toimenpiteiden aikataulutus tiukka. Tässä siteerataan tavoiteasettelua, johon kunnat ovat sitoutuneet ja nostetaan joitakin toimenpiteitä esille. Aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa yhdyskuntarakenteen eheytymistä, kehittää liikennejärjestelmää ja ehkäistä kaupunkiseudun väestön sosiaalista ja alueellista eriytymistä ohjaamalla maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tavoitteena on myös tukea kaupunkiseudun ja samalla sen eri kuntien elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja sopimusosapuolten välistä yhteistyötä. Aiesopimuksella tuetaan hallitusohjelman, valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, liikenteen hallinnonalan ilmastopoliittisen ohjelman, liikennepoliittisen selonteon, asuntopoliittisen toimenpideohjelman, kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä kaupunkipolitiikan ja energiatehokkuuden periaatepäätösten tavoitteiden toteutumista. Keskeisenä aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa osapuolten, erityisesti kuntien keskinäistä, sitoutumista kaupunkiseudun rakennemallin 2035 keskeisten tavoitteiden toteutumiseksi. Aiesopimuksen osapuolet edistävät erityisesti sellaisia koko kaupunkiseutua, useita kuntia tai hallinnonaloja keskeisesti koskevia hankkeita, joilla on ratkaiseva merkitys koko seudun elinvoimaisuudelle, vetovoimaisuudelle, yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle ja kestävälle kasvulle. Tavoitteena on vahvistaa Turun kaupunkiseudun kilpailukykyä osana Tukholma-Turku-Salo-Helsinki-Pietari kehityskäytävää ja Etelä- Suomen laajempaa työssäkäyntialuetta. Tavoitteena on myös tehostaa seudullisen palvelutuotannon toimivuutta ja taloudellisuutta, parantaa infrastruktuurin investointien vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä hillitä asumiseen, maankäyttöön ja liikenteeseen liittyvien ylläpitokustannusten kasvua. Kunnat yhtenäistävät maa- ja asuntopolitiikan toteuttamista.

47 Toimenpiteiden tavoitteina on parantaa palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta, edistää kestävien kulkutapojen kulkumuoto-osuuden kasvua, tukea seudullisten joukkoliikenneratkaisujen toteuttamista ja muun liikennejärjestelmän toimivuutta turvallisuus ja ympäristövaikutukset huomioiden. Kuten yllä olevassa tavoiteasettelussa todetaan, valtatiet ja niiden yhteyteen liittyvä maankäyttö ovat tärkeitä strategisia tekijöitä yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Turun kaupunkiseudulla on neljä valtatietasoisiin liikenneväyliin, valtatiet 1,8, 9 ja 10, tukeutuvaa aluerakenteen kehittämiskäytävää. Ne on mainittu myös Varsinais-Suomen liiton aluerakennesuunnitelmissa. Kehittämiskäytävällä tarkoitetaan kehittämisperiaate-tyyppistä kaavamerkintää ja kaavamääräystä nauhamaisille kehittämisen kohdealueille maakuntakaavoissa ja yleiskaavoissa. Tyypillinen esimerkki käsitteen käytöstä on joukkoliikenteen kehittämiskäytävä. Näistä ensimmäinen suuntautuu valtatien E18 ja Helsinki-Turku radan suuntaisesti pääkaupunkiseudulle. Käytävä muodostuu kehittämisvyöhykkeeksi Turun kaupunkiseudun sisällä Piikkiötä, Kaarinaa, Turkua, Raisiota ja Naantalia yhdistävänä keskusakselina ja nauhakaupunkina. Toinen kehittämiskäytävä suuntautuu valtatiehen 8 tukeutuen Raision, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kautta Satakuntaan ja idässä Turkuun. Uuteenkaupunkiin johtaa Turusta myös tavarakuljetusten käytössä oleva rautatie. Kolmas kehittämiskäytävä suuntautuu valtatietä 9 ja Turku - Toijala rataa seuraten Tampereelle. Näiden pääväylien lisäksi valtatie 10 yhdistää Turun Hämeenlinnan suuntaan. Kuvio 5.1-3. Havainnekuva liikenneyhteyksistä Liikenneverkon ansiosta Turun kaupunkiseudun saavutettavuus on maakunnasta hyvä, mutta poikittaisten yhteyksien puutteellisuudet vaikeuttavat kuntien välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta ydinkaupunkiseudun ulkopuolella.

48 Tämä aluetason tarkastelu vastaa Maailmanpankin tutkimuksen johtopäätöksiä (World Bank 2009), joka tiivistää aluekehityksen muutosvoimat kolmeksi ulottuvuudeksi: tiheys, etäisyys sekä rajat tai erottavat tekijät. Ensimmäinen ulottuvuus korostaa tarvetta kasvattaa kaupunkialueiden tiheyksiä niiden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tiheydellä tarkoitetaan aluetaloudessa taloudellista volyymia suhteutettuna maa-alaan. Tiheys on paikallisesti aluekehityksen tärkein ulottuvuus. Tuotannollinen toiminta ja sen myötä väestön keskittyminen lisää tiheyttä niillä alueilla, joihin toiminnot kasautuvat, ja vastaavasti saattaa alentaa tiheyttä niillä alueilla, joilla väestö ja mahdollisesti myös tuotannollinen toiminta vähenevät. Keskittymisen perusta on siinä, että erilaiset taloudelliset toiminnat sijaitsevat lähellä toisiaan, jolloin sekä kasautumiseen liittyvien etujen hyödyntäminen tuotannossa että tavaroiden ja palveluiden vaihto on mahdollisimman helppoa ja taloudellista. Etäisyys käsite tutkimuksessa liittyy sekä alueiden välisten että kaupunkialueiden sisäisiin matka- tai liikenne-etäisyyksiin eri yhdyskuntien välillä. Erityisen suuri merkitys on saavutettavuudella eli liikenne-etäisyydellä niihin paikkoihin, joihin taloudellinen toiminta on keskittynyt. Saavutettavuus on valtakunnallisella tasolla tärkein aluetaloudellinen ulottuvuus. Sillä on keskeinen merkitys myös paikallisesti kaupunkialueiden sisäisenä saavutettavuutena. Saavutettavuus ei rajoitu liikenteelliseen eli henkilö- ja tavaraliikenteen etäisyyteen, vaan myös tietoliikenneyhteydet muodostavat saavutettavuuden keskeisen osatekijän. Saavutettavuus on edellytys tavaroiden, palveluiden ja työvoiman liikkumiselle alueiden välillä, mikä puolestaan on edellytys alueiden väliselle kaupalle ja erikoistumiselle, työntekijöiden liikkumiselle asuinpaikan ja työpaikan välillä sekä ihmisten muuttamiselle. Asiointi Varsinais-Suomen kunnat kuuluvat markkina-aluetutkimuksen neljään päämarkkina-alueeseen (Turku, Forssa-Loimaa-Huittinen, Salo ja Rauma-Eura) ja neljään paikallismarkkina-alueeseen (Turku, Loimaa Salo, Rauma). Selvitysalueen kunnat kuuluvat Turun paikallismarkkina-alueeseen. Vuoden 2011 erikoiskaupan asiointitietojen mukaan Turku ja Raisio sekä Uusikaupunki, Salo, Loimaa, Laitila ja Somero ovat kuntia, joissa oma kunta on yleisin erikoiskaupan asiointikunta ja joissa erikoiskaupan asioinnista yli 50 % suuntautuu omaan kuntaan (Turku 72 % ja Raisio 55 %). Selvitysalueen kunnat jakautuvat erikoiskaupan asioinnissa Turun ja Raision kesken siten, että Raisioon kuuluvat Nousiainen (62 %), Taivassalo (48 %), Masku (43 %), Rusko (38 %), Vehmaa (38 %), Naantali (37 %), Kustavi (30 %) ja Mynämäki (28 %). Raision asema erikoistavarakaupan keskuksena on vahva koko Turun seudulla, erityisesti selvitysalueen länsi- ja rannikkoalueella ja myös maakunnassa laajemminkin. Varsinais-Suomen Kaupan palveluverkkoselvityksen (2013) mukaan Turun seutukunta on maakunnan kaupallinen ydin, jossa vähittäiskauppa on keskittynyt Turun, Raision ja Kaarinan muodostamalle keskusakselille. Tärkeimpiä kaupallisia keskuksia ovat Turun ydinkeskusta, Raision Myllyn alue, Länsikeskus sekä Skanssin alue, joihin vähittäiskaupan uudisrakentaminen on viime vuosina keskittynyt. Turun keskusta on joukkoliikenteellä erittäin hyvin saavutettavissa ja alue onkin Turun seudun keskuksista ainoa, johon kohdistuu merkittävissä määrin joukkoliikenteellä tehtäviä asiointimatkoja ja noin 29 % Turun keskustaan suuntautuvista matkoista tehdään linja-autolla. Omassa lähikaupassa asioitiin pääasiassa kävellen (51 %), kaikissa muissa paikoissa autolla tulevat olivat enemmistönä. Pienin autolla tulevien osuus oli Turun keskustassa (48 %) ja suurin Ohikulkutien liikkeissä Raisiossa (88 %) ja Krossissa Kaarinassa (90 %) (Marjanen & Malmari, 2012).

49 Liedon ja Ruskon kunnat sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupungit ovat allekirjoittaneet vuonna 2012 yhteistoimintasopimuksen Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen lupaviranomaisen tehtävistä ja niiden hoitamisesta. Sopijakunnat hoitavat nämä tehtävät kuntalain 76 ja 77 mukaisesti siten, että Turun kaupunki on perustanut niistä huolehtimaan yhteisen toimielimen. Yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Seudullisen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alueelle laaditaan yhteinen joukkoliikennesuunnitelma ja siihen liittyvä palvelutasotavoite, jossa otetaan huomioon kuntakohtaiset, kuntien itse määrittelemät palvelutasotavoitteet. Edelleen yhteistoiminnalla huolehditaan seudun kuntien edunvalvonnasta valtionavustusten ja valtion hankkiman ostoliikenteen suunnittelussa ja avustusten hakemisessa sekä suunnitellaan muiden toimivaltaisten joukkoliikenteen lupaviranomaisten kanssa seudun joukkoliikennepalveluiden kytkentä ja yhteensovittaminen laajempaan joukkoliikennejärjestelmään. Seudullista maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä ja eteviä toteutusprosesseja koordinoi MAL-työryhmä, jonka johdolla on valmisteltu seudullista kehittämistyötä myös selvityksin, jotka eivät vielä ole johtaneet päätökseen ja toteutukseen: Turun seudun infrapalvelujen tilaajatoimintojen organisaatioselvitys, Turun alueen seudullisen rakennusvalvonnan selvitys, Selvitys Turun kaupunkiseudun ympäristönsuojelun yhteistyöstä, Turun seudun vesihuoltoyhtiö. 5.2 Arvio Naantalin ja Maskun nykytilanteesta maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä 5.2.1 Maankäyttö, asuminen ja tonttivarannot Merkittävä aiesopimukseen sisältyvä tavoite on että kunnat laativat ja hyväksyvät osaltaan sopimuskaudella kaupunkiseudun asunto- ja maankäyttöohjelman vuosille 2014 2017. Ohjelma valmistui keväällä 2014. Rakennemallin tavoitteena on, että väestönkasvusta 5 500 asukasta osoitetaan Naantalin ydinkaupunkialueelle ja 55 % kasvusta on ohjelmoitu vuosille 2010 2025 ja 45 % vuosille 2026 2035. Naantalin ydinkaupunkialueella rakennemallissa esitetty vaiheistus huomioiden väestönkasvun tavoite on vuoteen 2025 mennessä 188 asukasta/vuosi. Väestö on kuitenkin vähentynyt vuoden 2009 lopun tasosta yhteensä 314 asukkaalla vuoden 2013 loppuun mennessä. Naantalin toimenpide- ja kaavoitusohjelmassa rakennemallin toteuttamiseksi todetaan, että ydinkaupungin asukasluvun kasvutavoite voidaan saavuttaa asumisväljyyden kasvu huomioiden, jos rakennetaan uudisrakennuksia noin 9 900 asukasta varten. Jos väestönkasvu jaetaan tasaisesti vuosille 2013-35 se merkitsee uusia asuntoja noin 430 asukasta varten vuodessa. Olemassa olevissa Naantalin asemakaavoissa on varantoa noin 1 160 asukasta varten ja arvioitu kaavoitusohjelman mukainen varanto vuoteen 2018 mennessä olisi asunto noin 3 880 asukasta varten. Kun Naantalissa väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan 26 % tavoitellusta rakennemallin ennakoimasta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Alueiden rakentumista on arvioitu vuoteen 2033 saakka. Mikäli rakennemallin mukainen väljyyskasvu huomioidaan, vuoteen 2017 mennessä arvioidaan rakentuvan 14 % tavoitellusta väljyyskasvun sisältämästä kokonaiskasvusta. Rakennemallissa tavoitteena oleva asukasluvun kasvu jää selvästi tavoitetason alapuolelle.

50 Meneillään on Manner-Naantalin yleiskaavan tarkistaminen, jossa keskustan tiivistäminen, Humaliston ja Luonnonmaan asuntoalueet, ovat tarkoituksenmukaista ja mahdollista toteuttaa niin tehokkaasti kuin strategisten suunnitelmien mitoitus edellyttää. Kasvusta 90 % sijoittuu ydinkaupunkialueelle, jossa on meneillään mm. keskustakorttelien asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on alueen keskustatoimintojen vahvistaminen sekä laadukkaan ja hyvän elinympäristön kehittäminen. Noin 4,7 ha:n laajuinen suunnittelualue sisältää 20 000 neliötä asuntorakentamiseen ja tuo asuntoja noin 400 uudelle asukkaalle. Tämän lisäksi kaava mahdollistaa yli 2 000 neliön rakentamisen liike- ja työtiloiksi kerrostalojen katutasoille. Arvion mukaan koko asemakaavoitettavan alueen rakentamiseen kuluu aikaa yli 10 vuotta. Tonttitarjonnan puolesta Naantaliin yhdistyneiden entisten kuntakeskusten alueella Merimasku-Hellemaassa, Rymättylässä ja Teersalossa rakennemallin mukainen asukasluvun kasvutavoite näyttää mahdolliselta toteutua. Merimasku-Hellemaan taajaman seuranta-alueella tavoiteltu väestönkasvu on ylitetty vuonna 2013 (+23 asukasta). Rymättylän taajaman seuranta-alueella väkiluku on kasvanut hieman yli tavoitteen (+7), joskin väkiluku on vähentynyt vuonna 2013. Teersalon taajaman seurantaalueella väkiluku on vähentynyt. Vuonna 2013 ero tavoitteeseen oli -7 asukasta. Yhteenvetona rakennemallissa tavoitteeksi asetettu väestönkasvu 2009-2013 ei ole toteutunut Naantalin ydinkaupunkialueella eikä Teersalon taajaman seuranta-alueella, mutta ylittänyt tavoitteen Merimasku-Hellemaan ja Rymättylän seurattavien taajamakeskusten alueella sekä ydinkaupunkialueen ja taajamakeskusten seuranta-alueiden ulkopuolella. Naantalissa työpaikkatontteja on vuoteen 2017 yhteensä noin 146 000 m2 jakautuen siten, että teollisuustontteja on 97 000 m2, logistiikkatontteja 36 000 m2 ja palvelujen tontteja 13 000 m2. Maskun toimenpide- ja kaavoitusohjelmassa rakennemallin toteuttamiseksi todetaan, että yleiskaavat tukevat hyvin MAL -sopimuksen tavoitteita. Yhteensä kaavavaranto- ja ohjelma kattavat 219 % rakennemallin 1 680 asukkaan tavoitteesta. Maskussa kunnan väestökasvun tavoitteet rakennemallissa ovat Masku +1405, Lemu +208 ja Askainen +66 henkilöä. Nämä määrät on saavutettavissa nykyisellä valmiiksi rakennetuilla asemakaavaalueilla Askaisissa ja Lemussa. Puolet kanta-maskun tavoitteesta on valmiiksi rakennetuilla asemakaava- alueilla ja toinen puoli valmiiksi asemakaavoitetuilla alueilla, joista puuttuu kunnallistekniikka. Maskun taajaman seuranta-alueella väestönkasvu on ylittänyt tavoitteen (+125) samoin kuin Lemun taajaman seuranta-alueella väestönkasvu oli vuoden 2013 lopussa 28 asukasta yli tavoitteen. Askaisten taajaman seuranta-alueella väkiluku on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2009. Vuonna 2013 ero tavoitteeseen oli -21 asukasta. Seurattavien taajamien ulkopuolella väestö on vähentynyt. Maskussa työpaikkatontteja on vuoteen 2017 yhteensä 130 300 m2 jakautuen siten, että teollisuustontteja on 126 300 m2 ja palvelujen tontteja 4 000 m2. Yleiskaavoituksen tarvetta on Maskun ja Lemun ranta-alueella ja haja-asutusalueella. Yhdistymisen näkökulmasta Seikelän ja Niemenkulman alueiden tarkastelu Naantalin raja-alueella olisi myös tarpeen. 5.2.2 Liikenteen kehitysarviot Liikenteellisesti Naantalin ja Maskun kuntakeskuksia yhdistää tie nro 1893 joka kulkee Kustavintien, tie nro 195, poikki ja päättyy Maskun keskustassa valtatie 8 risteykseen. Tie nro 192, Kustavin tie, luo yhteyden Taivassaloon, Kustaviin ja edelleen Ahvenanmaalle saakka. Tie palvelee paitsi paikallisia kansalaisia ja matkailijoita ja myös öljykuljetukset Ahvenanmaalle tapahtuvat tätä kautta.

51 Föli - joukkoliikenne on käynnistynyt heinäkuussa 2014 ja kuntalaiselle joukkoliikenteen matkustuksen kustannukset yhtenäisen lipputuotteen ansiosta ovat edulliset. Kuntakeskusten Naantali - Masku välistä suoraa joukkoliikennettä ei ole. Naantalin sataman rekkaliikenteestä runsas puolet suuntautuu pääkaupunkiseudun suuntaan E18 valtatielle ja noin neljännes valtatietä 8 Porin suuntaan sekä neljännes valtatie 9 kautta pohjoiseen. Merikuljetuksista lounaisrannikon satamien kautta kulkee neljännes koko maan ja yli 90 % Suomen ja Skandinavian välisistä kuljetuksista (TEM 2014). Naantalin ja Turun satamilla on siis valtakunnallista merkitystä sekä perinteitä porttina Ruotsiin ja muualle Eurooppaan (VM 2012) ja ne on nimetty Euroopan Unionin TEN-T (The Trans-European Transport network) liikenneverkon osaksi. Tämän ansiosta on mahdollista saada EU- rahoitusta satamayhteyksien ja liikennejärjestelmien kehittämiseen. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen rahtisatama ja sillä on erittäin suuri merkitys sitä ympäröivälle teollisuudelle. 5.2.3 Päätöksenteko MAL-asioissa eri markkinaympäristöissä Kuntien sopimusperusteinen päätöksenteko toteutuu erilaisissa markkinaympäristöissä, joita ovat seudun asuntomarkkinat, kuntien palvelumarkkinat, työmarkkinat, verotusmarkkinat ja kaavoitusmarkkinat. Näitä erilaisia, isoja yhdyskuntarakenteen kokonaisuuksia ja niihin kohdistuvia kuntalaisten ja kuntien (pienet neliöt kuvassa) keskinäisiä yhteyksiä havainnollistetaan seuraavalla kaaviolla. Soveltaen Arto Koski 22.2.2010 Kuvio 5.2.3-1. Erilaiset markkinaympäristöt ja niiden väliset yhteydet Asukkaat ja yritykset toimivat omien vaatimustensa ja reunaehtojensa mukaisesti alueen yhteisillä asunto- ja työpaikkarakentamisen markkinoilla. Jokainen toimija, olipa kyse asukkaasta tai yrityksestä tekee päätöksensä lähtökohtaisesti itsenäisesti. Samoin toimivat alueen kunnat, jotka päättävät itsenäisesti kukin tahollaan kaavoitettavista asunto- ja työpaikka-alueista sekä niiden toteutuksesta.

52 Yhdyskuntarakenteen ja investointien tehokkuuden kannalta alueen kunnat voisivat kyllä tehdä sopimuksellisesti yhteistyötä, mutta esimerkiksi hankkeiden toteutusjärjestyksen tai tonttitehokkuuden kysymyksissä mahdollisesti syntyvät ongelmat ja etujen vastakkaisuus saattavat olla vaikeita ratkaista, kun juridista pakkoa ei ole. Työmarkkinat ovat yhteisiä ja yleisiä asukkaille, yrityksille kuin myös kunnille ja niillä toiminta on pääsääntöisesti markkinaehtoista. Verotuksessa taas, jokainen kunta verottaa asukkaitaan omin päätöksin, vaikkakin naapurikuntien veroaste todennäköisesti asettaa kunnan päätöksenteolle määrätyt reunaehdot. Näin kunnan harjoittaman verotuksen voidaan katsoa olevan ainakin jossain mitassa olevan markkinaperusteista. Muita alhaisempi kiinteistövero- ja kunnallisveroprosentti on kiistatta kilpailuetu hyvien veronmaksajien saamisessa kuntaan. Palvelumarkkinoilla kunnat samoin kuin kuntalaiset asiakkaina voivat toimia markkinaperusteisesti, sopimusperusteisesti tai esimerkiksi viranomaistehtävissä säädösperusteisesti. Sopimusperusteinen kuntien yhteistoimintaan perustuva palvelutuotanto voi olla laaja-alaista kuten perusturvapalvelujen tuottamista tai määrättyyn palvelutehtävään kuten ympäristönsuojeluun tai rakennusvalvontaan perustuvaa palvelujen tuottamista. Keskinäinen kilpailu voi lyhyellä aikavälillä peittää voimien yhdistämisellä saavutettavissa olevat pidemmän aikavälin hyödyt. Sopimusperusteinen yhteistoiminta yksittäisissä ja rajatuissa palvelutehtävissä voi myös osoittautua hyväksi toimintamalliksi. Molemmissa vaihtoehdoissa toiminnan laajetessa ja taloudellisen merkityksen kasvaessa on kuitenkin omat riskitekijänsä. Koventunut kilpailu asukkaista ja yrityksistä voi johtaa esimerkiksi tonttien alihinnoitteluun, vakuudettomiin takauksiin tai veroasteen taikka maksuperusteiden pitämiseen liian alhaalla liian pitkään. Sopimusperusteiseen yhteistoiminnan riskitekijöitä usein ovat kasvava hallinto, päätösvallan siirtyminen rahoittajalta tuottajalle ja puutteet valvonnassa. 5.2.4 Yhtiömuotoinen yhteistyö Yhdyskunnan tehokas ja toimiva huolto on Turun kaupunkiseudulla toteutettu kuntien yhteistyönä yhtiömuodossa. Naantali ja Masku ovat mukana seudullisissa jätehuollon, puhdistamotoiminnan sekä vesihuollon yhtiöissä. Naantali yksin on mukana seudullisissa energiatuotanto- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:ssä. Kunta TSE Oy TSJ Oy TSK Oy TSP Oy TSV Oy Vaso Oy Naantali 3,0 11,0 2,0 2,9 8,8 6,7 Masku 2,0 1,3 0,7 Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) Turun Seudun Kaukolämpö Oy (TSK) Turun Seudun Puhdistamo Oy (TSP) Turun Seudun Vesi Oy (TSV) Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy (Vaso) Taulukko 5.2.4-1. Kuntakohtainen osallistuminen ja omistus% seudun teknisen sektorin yhtiöissä Parhaillaan päätöksentekoon on tulossa uuden seudullisen vesihuoltoyhtiön perustaminen siten, että nykyisistä kunnallisista vesihuoltolaitoksista ja seudullisista osakeyhtiöistä (Turun Seudun puhdistamo Oy ja Turun Seudun Vesi Oy) muodostetaan yksi seudullinen vesihuoltotoimija, joka omistaa

53 vesihuollon verkostot, laitokset ja muut rakenteet sekä vastaa myös asiakassuhteista. Tähän valmisteluun sekä Naantalin että Maskun kanta on myönteinen. Tällä hetkellä kuntien oma kunnallinen vesihuolto on Naantalissa taseyksikkönä ja Maskussa laskennallisesti eriytettynä taseyksikkönä, joiden perimä talousveden ja jäteveden käyttömaksu, perusmaksu ja liittymismaksu poikkeavat toisistaan. Naantalin ja Maskun suhtautuminen vesiosuuskuntiin on yhdenmukainen siten, että kunta toimii vain asemakaavoitetulla alueella eikä tue taloudellisesti osuuskuntia. Naantali osoittaa liittymispisteen kunnan verkostoon, mikäli siihen on tarve. 5.2.5 Toimielinpohjainen yhteistyö Kumpikin kunta on Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen jäsenkunta. Varsinais-Suomen maakunnan alueella pelastustointa hoitaa Turun kaupungin hallinnossa oleva Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta ja sen alainen aluepelastuslaitos. Pelastustoimen ylintä päätäntävaltaa Varsinais-Suomessa käyttää 15-jäseninen aluepelastuslautakunta. Lautakunnassa on viisi edustajaa Turusta, kolme edustajaa Turun alueen muista kunnista, kaksi edustajaa Uudestakaupungista, Loimaalta ja Salon alueelta, sekä yksi edustaja Paraisten alueelta. Molemmat kunnat osallistuvat Turun vastuukuntamallilla toteutetun Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan työskentelyyn. Lisäksi Naantali osallistuu Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan työskentelyyn, jonka on organisoitu myös Turun vastuukuntamallilla toteutettuna. Raision kaupunki vastaa Maskun kunnan ympäristönsuojelutehtävistä vastuukuntaperiaatteella. Naantali ja Masku ovat mukana Varsinais-Suomen maakunnan kattavan Kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen, Valonian työskentelyssä. 5.3 Arvio Taivassalon ja Kustavin nykytilanteesta Taivassalon ja Kustavin kunnat eivät ole mukana Turun kaupunkiseudun maankäyttöä koskevassa sopimuksellisessa yhteistyössä eikä kumpikaan kunta ei kuulu Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen lupaviranomaisen tehtävistä ja niiden hoitamisesta tehdyn sopimuksen piiriin. Taivassalossa omakotitontteja on kaavoitettu n. 20 kappaletta, joista noin puolet on kunnan omistuksessa. Kunnan teollisuustontteja on kolme. Kustavilla on myynnissä 13 omakotitonttia ja yksi yritystontti. Taivassalossa ja Kustavissa kesämökki- ja vapaa-ajan asumisen merkitys kuntien taloudelle ja palveluissa on merkittävä. Kesämökkien ja vapaa-ajanasuntojen määrät ovat: Kustavissa 3000 Taivassalossa 2000 Maskussa 1000 Naantalissa 4500 Yhteensä 19 500 Kesämökki- ja vapaa-ajanasuminen olisi yhdistyneelle kunnalle tärkeä kehittämismahdollisuus asumisen, palveluliiketoiminnan kuin myös kiinteistöverotuoton kannalta. Taivassalo ja Kustavi ovat ke-

54 sämökkien ja vapaa-ajan asuntojen muuttamisessa ympärivuotiseen asumiseen soveltuviksi pyrkineet soveltamaan joustavaa, tapauskohtaista lupamenettelyä. ELY -keskus valvovana viranomaisena on taas painottanut lupamenettelyn lähtökohtana kaavoitukseen perustuvaa tulkintaa. 5.3.1 Yhtiömuotoinen yhteistyö Taivassalon ja Kustavin kunnat eivät kuulu Turun kaupunkiseudun yhtiömuotoisen yhteistyön piiriin. Kuntien oma kunnallinen vesihuolto on sekä Taivassalossa että Kustavissa taseyksikkönä, joiden perimä talousveden ja jäteveden käyttömaksu, perusmaksu ja liittymismaksu poikkeavat toisistaan. Kummankin kunnan talousvesi vesiosuuskuntien ulkopuolta tulee Uudestakaupungista. Taivassalossa tuotetaan itse 15 % talousvedestä. Kustavissa on iso Kaurissalon vesiosuuskunta, jossa on noin 650 liittymää ja se kattaa noin kolme neljäsosaa kunnassa olevista liittymistä. Kunnan edustaja osallistuu osuuskunnan hallintoon. Kustavin jätevesi käsitellään Vakka-Suomen vesiliikelaitoksen (Uusikaupunki) toimesta ja Taivassalon puhdistamon jätevedet on suunniteltu johdettavan samaan suuntaan. Arvio investoinnista on miljoona euroa. Vaihtoehtona oman laitoksen saneeraus, jota selvitellään parhaillaan. Taivassalossa merkittäviä n. 200 liittyjän jätevesiosuuskuntia on kaksi, joista toinen myös puhtaan veden laitos. Kunta toimii vain asemakaavoitetuilla alueilla, mutta tukee osuuskuntia runkolinjoihin liittymisessä. Tällä hetkellä jätehuollosta vastaa Taivassalossa Taivassalon Jätehuolto Oy. Kustavin jätehuollosta vastaa Uusikaupunki, joka on myynyt jätteenkäsittelytoiminnan Lassila & Tikanoja Oy:lle vuoden 2013 alusta. 5.3.2 Toimielinpohjainen yhteistyö Taivassalon ja Kustavin kunnat ovat Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen jäsenkuntia. Varsinais- Suomen maakunnan alueella pelastustointa hoitaa Turun kaupungin hallinnossa oleva Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta ja sen alainen aluepelastuslaitos. Pelastustoimen ylintä päätäntävaltaa Varsinais-Suomessa käyttää 15-jäseninen aluepelastuslautakunta. Lautakunnassa on viisi edustajaa Turusta, kolme edustajaa Turun alueen muista kunnista, kaksi edustajaa Uudestakaupungista, Loimaalta ja Salon alueelta, sekä yksi edustaja Paraisten alueelta. Taivassalon ja Kustavin ympäristönsuojelutehtävistä vastaa Uudenkaupungin rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelupalvelut. 5.4 Yhdistymisarvio yhdistymisen vaikutuksesta yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Yhdistetty kunta kehittää aluettaan kasvusuuntien, rakennemallin ja kasvusopimuksen mukaisesti. Yhdistyminen eheyttäisi yhdyskuntarakennetta sekä yhdistyneessä kunnassa että Turun kaupunkiseudulla. Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus saisivat käyttöönsä suuremman asumisen tonttivarannon, joka ulottuisi kaupunkimaisen tehokkaasta kerrostaloasumisesta saaristo- ja vapaa-ajan asumiseen. Mahdollisuus tarjota monipuolisia asumisvaihtoehtoja lisää kunnan houkuttelevuutta asuinkuntana ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet ympäristön huomioonottamiseen.

55 Asuntotuotantoa voidaan ohjata ensisijaisesti yhdistetyn kunnan asemakaava-alueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille alueille. Yhdistetyllä kunnalla on laajempi keinovalikoima täydennysrakentamisen tehostamiseen ja väestön ja elinkeinojen kasvusta aiheutuvan tonttien, kunnallistekniikan, liikenneyhteyksien ja palveluinvestointien tarpeisiin on paremmat mahdollisuudet vastata ennakoivasti. Yhdistyminen luo hyvin monipuolisen tarjonnan asuntoja uuden kunnan kaavoitetuilla alueilla ja sitä on mahdollista suunnata joustavasti kysynnän mukaan. Naantalin ja Maskun kaavavarannot yhdessä vahvistavat yhdistyneen kunnan rakennemallin 2035 asukaslukutavoitteen saavuttamista vuonna 2017. Maskun työpaikkarakentamisen tontit Rivieran yritysalueella toisivat yhdistyneelle kunnalle uuden ja kehittyvän palvelu- ja teollisen tuotannon keskittymän. Yhdistyneellä kunnalla on taloudellisia resursseja panostaa Rivieran alueelle nopeasti ja kunnon panoksin, jolloin hyödytkin realisoituvat nopeammin. Yleiskaavan tarkistamisen yhteydessä on hyvä tarkastella Maskun ja Naantalin raja-aluetta Seikelän tien sekä Niemenkulman alueella uudenlaisena merellisenä asumisen alueena. Naantalin kaupunki omistaa omalla puolellaan maa-alueita ja maareservin. Maskun puolella on kehittyvä Isosuon teollisuusalue sekä yhteystarve merkittynä yleiskaavaan Niemenkulman kohdalla. Tässä on mahdollisuus pidemmällä ajanjaksolla kasvattaa yhdistyvien kuntien yhdyskuntarakenne yhteen ja avata etenemistie lähialueen teollisuustonttien tarpeen kattamiseen. Suurempi kunta pystyisi panostamaan enemmän asiantuntijaosaamista ja taloudellisia voimavaroja hankkeisiin, joiden käyttöönotto vaatii suuria kunnallistekniikan verkostoinvestointeja. Tiheyden ja saavutettavuuden kriteerit on mahdollista saavuttaa paremmin suuremmassa kuntakokonaisuudessa, jolloin rakennettavat hankkeet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja oikein ajoitettuna. Naantalin ja Maskun yhdistyminen korvaa sopimusperusteisen yhteistyön, jota on tähän saakka tehty kummankin kunnan omista lähtökohdista, vaikkakin seudullisen sateenvarjon alla. Yhdistymisen myötä yhteensovittamisen hallinnan ja koordinaation ongelma kuntien kesken poistuu ja muiden Turun kaupunkiseudun kuntien kanssa hallinta ja koordinaatio paranevat. Yhdistymisessä Naantalin lisäksi myös Maskun, Taivassalon ja Kustavin alueiden asukkaat tulisivat joukkoliikennesopimuksen piiriin. Tämä tuo mahdollisuuden edistää joukkoliikenneyhteyksiä nykyisten kuntakeskusten välillä. Elinvoimaa edistetään myös parantamalla tietoliikenneyhteyksiä kuntakeskusten välillä sekä ottamalla tietohallinnossa käyttöön järjestelmiä, jotka tähtäävät tehokkaisiin ja taloudellisiin työskentelymenetelmiin. Kuntalaisille tarjottavien sähköisten palvelujen käytettävyyttä parannetaan ja vaihtoehtoja lisätään. Yhteinen vesihuollon yhtiö kokoaisi voimavarat yhteen ja olisi kustannuksiltaan nykyistä toimintamallia edullisempi kuntalaisille. Mahdollinen rakennusvalvonnan ylikunnallinen yhteistyö vahvistaisi ja monipuolistaisi osaamista ja nostaisi palvelutasoa. Yhdistetyn kunnan neuvotteluasema ja edunvalvonta maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa olisi vahvempi kuin nykyisten kuntien erikseen. Kehityksen positiivinen turvaaminen kaavallisin ja rakentamista koskevin yhdenmukaisin menettelyohjein on tarpeellista ja tavoitteena voisi olla oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava, jollainen jo on Naantalin Merimaskussa. Taivassalon ja Kustavin myötä Turun kaupunkiseudun kaupunkiseuturajaus laajenee.

56 6 PALVELUT 6.1 Tekniset, kaavoitus- ja ympäristötoimen palvelut 6.1.1 Palvelujen nykytilanne 6.1.1.1 Lautakuntarakenne Teknisten palvelujen poliittinen ohjaus on järjestetty Naantalissa kolmen lautakunnan avulla, jonka lisäksi teknisessä lautakunnassa on tilapalvelujaosto, tiejaosto sekä hankekohtaisesti perustettavat rakennustoimikunnat. Maskussa hallinto on järjestetty kahden lautakunnan avulla ja kunnanhallitus käsittelee maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät asiat suoraan, kun taas Naantalissa valmisteleva viranomainen on kaavoitus- ja ympäristölautakunta. Taivassalossa teknistä tointa ohjaa tekninen lautakunta, jossa on tiejaosto. Kustavissa ohjaava toimielin on rakennuslautakunta. Taulukko 6.1.1.1-1. Teknisen toimen lautakuntarakenne 31.12.2013 6.1.1.2 Virasto-organisaatio Naantalissa teknisen johtajan johtama ympäristövirasto kattaa kaikki toimialan viranomaistoiminnot, omaisuudenhoitovastuut sekä tuotannolliset tehtävät. Kuvio 6.1.1.2-1. Naantalin ympäristöviraston johto ja osastojako Ympäristövirastossa johtoa edustaa teknisen johtajan lisäksi 5 osastopäällikkoä, 15 työnjohtajaa ja 15 asiantuntijaa (esim. suunnittelija). Vakansseja on kaikkiaan 239, joista määräaikaisia on 16. Maskussa teknisen johtajan johtamana tekninen osasto jakautuu neljään vastuualueeseen, joissa vakansseja on 46 ja lisäksi keskitetyssä hallinnossa 6. Viranomaistehtävät sekä tuotannolliset tehtävät on sijoitettu tekniselle osastolle, jonne vuoden 2015 alusta liittyy omana vastuualueenaan ruokahuolto. Kuvio 6.1.1.3-2. Maskun teknisen osaston johto ja vastuualuejako

57 Naantalin keskeisin ero Maskuun on ympäristövirastoon sijoitettu maankäyttöosasto, joka jakautuu asemakaavoitukseen ja maanmittaukseen. Maskussa tämä toiminto on strategisena asiantuntijatoimintona (maankäyttöinsinööri) suoraan kunnanjohtajan alaisuudessa konsernihallinnossa. Taivassalossa teknisten palvelujen toimialaa johtaa kunnanrakennusmestari ja vakansseja on 12. Taivassalon yksiköt ovat pieniä, 0,5-2 henkilötyövuoden laajuisia suurimpana kiinteistöt ja tilapalvelut, jossa on viisi vakanssia. Viranomaistoimintoja edustaa rakennustarkastaja, jolla on myös kaavoituksen tilaajavastuuta. Käytännössä työmalli on yksikkörajat ylittävä. Kustavissa teknistä osastoa johtaa rakennustarkastaja. Osaston vahvuus on kuusi vakanssia ja yksiköt ovat pieniä, yhden - kahden operatiivisen toimijan kokonaisuuksia. Viranomaistoimintoja edustaa rakennustarkastaja ja kunnanrakennusmestarin johdossa olevat kaksi kiinteistönhoitajaa ja siivooja edustavat omajohtoista tuotantoa. 6.1.1.3 Kuntatekniset palvelut Merkittävä ero kuntien kesken on toimintamallissa oman työn ja urakoinnin kesken. Kuntatekniset toiminnot tehdään Naantalissa pääosin omajohtoisena työnä kun taas Maskussa ne ovat lähes kokonaan ulkoistettu. Kuntatekniikan toimintojen ulkoistusaste [%] Investoinnit Kunnossapito Suunnittelu Kadut Puistot Katujen kp. Liukkauden Maanmittaus ja Kadut Puistot uusinv. korvausinv. uusinv. korvausinv. kokonn. torjunta Auraus Puistojen kp maaperätutkimukset Naantali 90 60 90 70 0 0 10 10 10 0 10 Masku 100 100 95 100 100 100 100 100 98 50 100 Taulukko 6.1.1.3-1. Kuntatekniikan toimintojen ulkoistusaste 2012 (kustannusten perusteella):lähde EKJ_MAL Taivassalossa ja Kustavissa tehdään ostopalveluja lukuun ottamatta pieniä kunnossapitotöitä omajohtoisesti, jotka kohdistuvat käytännössä puistoihin. 6.1.1.4 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Naantalissa on sekä rakennusvalvonnan että ympäristösuojelun omaa asiantuntemusta, mutta Maskussa Raision kaupunki vastaa kunnan ympäristönsuojelutehtävistä. Taivassalon ja Kustavin ympäristönsuojelutehtävistä vastaa Uudenkaupungin rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelupalvelut. Rakennusvalvonnan resurssit, rakennuslupien keskimääräiset käsittelyajat sekä toimintakate on koottu seuraavasti: Taulukko 6.1.1.2-1. Rakennusvalvonnan ominaisuustietoja 31.12.2013

58 Henkilöstömäärä viranomaistoiminnoissa on pieni, mutta toisaalta rakennusvalvonnassa myös suhdanteet vaikuttavat rakentamisen aktiivisuuteen. Rakennuslupien käsittelyajat kunnissa ovat lähellä toisiaan eivätkä vaikuta kohtuuttomilta. Toimintakate on sekä Naantalissa, Maskussa ja Kustavissa negatiivinen, mutta Taivassalossa positiivinen. Ympäristöministeriön valmistelussa on hanke rakennusvalvonnasta ja sen organisoimisesta ylikunnalliseksi ja tuloillaan itsensä kannattavaksi. Ministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella esitys rakennusvalvontatoimen toiminta- ja organisointivaihtoehdoista 31.8.2014 mennessä sekä tuottaa selvityksiä organisoimisen ja siihen liittyvän lainsäädäntövalmistelun tueksi. Uudistus toimeenpannaan vuoden 2016 aikana siten, että toiminta käynnistyy vuoden 2017 alusta. Tätä taustaa vasten jo MAL- yhteistyönä tehdyt Turun alueen seudullisen rakennusvalvonnan selvitys, sekä sen jatkona tehty jatkoselvitys esitys Turun läntisten kuntien rakennusvalvontatehtävien järjestämisestä sekä Selvitys Turun kaupunkiseudun ympäristönsuojelun yhteistyöstä, ovat ennakoineet valtakunnallista kehitystä. 6.1.2 Säästöpotentiaali FCG:n tekemissä odotekustannuslaskelmissa selvityskuntia vertaillaan asukasluvun mukaisen vertailuryhmään ja ryhmän neljänneksi alhaisimman kustannustason kuntaan. Odotekustannukset on laskettu Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin muodostamalle selvitysalueelle. FCG odotekustannuslaskelman mukaan vertailtaessa yhdistettyä kuntaa 4. alhaisimman kustannustason kuntaan ovat yhdistetyn kunnan nettokustannukset 12 miljoonaa euroa ja odotekustannukset yhdyskuntapalveluissa 8,9 miljoonaa euroa eli säästöpotentiaali laskelman mukaan on 3,1 miljoonaa euroa. Kun kokonaisuus puretaan osiin, samassa FCG:n aineistossa yhdyskuntasuunnittelun säästöpotentiaali on 1,3 M, rakennusvalvonnan 0,2 M, liikenneväylien 1,7 M ja puistojen ja yleisten alueiden 1 M. 410 Yhdyskuntasuunnittelu, 420 Rakennusvalvonta, 440 Ympäristön huolto, 460 Liikenneväylät, 470 Puistot ja yleiset alueet, 480 Palo- ja pelastustoimi Kuvio 6.1.2-1. Yhdyskuntapalvelujen säästöpotentiaali selvitysalueella 2012

59 Tarkasteltaessa kokonaisuutta vuoden 2012 tilastoaineistoon pohjautuen ja vastaavan kokoisten kuntien keskiarvolukuihin verraten, kuva tarkentuu. 2002 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Naantali 346 357 394 416 395 387 451 476 502 491 470 Masku 202 207 195 198 205 231 266 254 254 272 276 Taivassalo 151 161 205 237 229 261 218 253 241 202 213 Kustavi 117 114 451 94 141 148 127 121 101 119 152 Alle 2000 as. kunnat 181 184 204 205 208 210 233 227 251 266 285 6001-10000 as. kunnat 192 200 202 219 221 232 250 261 265 276 296 10001-20000 as. kunnat 201 212 228 232 235 246 264 276 281 300 311 20001-40000 as. kunnat 230 237 256 254 262 270 287 301 296 308 320 Varsinais-Suomi 203 211 222 224 232 243 260 259 266 270 273 Manner-Suomi 230 235 241 248 252 265 282 292 299 311 322 Tehtäväluokat yhdyskuntasuunnittelu, rakennusvalvonta, ympäristön huolto, liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet sekä palo- ja pelastustoimi. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Kuntaliitto, Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2002-2012 Taulukko 6.1.2-1. Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset, /as. 2002-2012 Naantalin kustannukset mittarilla euroa/asukas ovat erittäin merkittävästi korkeammat kuin kumppanien, mutta myös vastaavan kokoluokan kuntien keskiarvon. Ero vuonna 2012 vastaavan kokoluokan kuntien keskiarvoon on 159 euroa/asukas. Tämä tarkoittaa, että laskennallisesti säästöpotentiaali on 3 miljoonaa euroa. Maskun kustannukset vuonna 2012 ovat tällä mittarilla 20 euroa/asukas alemmat kuin saman kokoluokan kunnilla keskimäärin. Taivassalolla yhdyskuntapalvelujen kustannukset ovat vuonna 2012 72 /asukas alemmat kuin vastaavan kokoluokan kunnissa keskimäärin ja Kustavissa keskimäärää alemmat peräti 133 /asukas. FCG:n aineistossa liikennealueiden säästöpotentiaali oli suurin osatekijä yhdyskuntapalvelujen säästöpotentiaaliin. Vastaavalla tavalla tarkastellen Naantalin kustannukset mittarilla /asukas selittävät valtaosan säästöpotentiaalista. Taulukko 6.1.2-2. Liikenneväylien nettokustannukset, /asukas 2002-2012 Naantalin kustannukset ovat vastaavan kokoluokan kuntien keskiarvoon verrattuna 79 euroa/asukas korkeammat vuonna 2012. Tämä tarkoittaa laskennallisesti 1,49 miljoonan euron säästöpotentiaalia. Maskun kustannukset ovat selvästi alle saman kokoluokan kuntien kustannusten.

60 Taivassalon kustannukset ovat 5 euroa/asukas vastaavan kokoluokan kuntia korkeammat vuonna 2012. Tämä tarkoittaa 8 400 euron säästöpotentiaalia liikenneväylien nettokustannuksissa. Kustavin kustannukset ovat selvästi vastaavan kokoluokan kuntien kustannusten alapuolella. Yksi osatekijä korkeisiin kustannuksiin mittarilla /asukas voi hakea palvelujen tuotantotavasta. MALtyöryhmä on koonnut seuraavan aineiston kuntatekniikan ulkoistusasteesta. Taulukko 6.1.2-3. Kuntatekniikan ulkoistusaste 2013 Naantali tuottaa kuntatekniikan palvelut pääsääntöisesti omajohtoisena työnä kun taas Masku urakoittaa miltei kaiken puistojen kunnossapitoa lukuun ottamatta. Taivassalo ja Kustavi urakoivat Maskun tapaan kuntatekniikan kohteensa. Tuotantokustannuksiin vaikuttaa myös laatutaso, jota käytetään. Tätä näkökohtaa käytetty mittari, /asukas, ei ota huomioon. Johtopäätelmänä voi sanoa, että selvitysalueen kustannuksiin vaikuttavat alueen asetettu laatutaso ja valitut tuotantomallit sekä osin käytetyt tukipalvelut. 6.1.3 Toimitilat Naantalissa toimitilat on organisoitu tilalaitokseen, joka on taseyksikkö. Yksikkö on solminut vuokrasopimukset sisäisten asiakkaidensa kanssa ja vuokra sisältää myös pääomaosuuden. Tilalaitos tuottaa asiakkaille myös tukipalvelut, joita ovat kiinteistönhoito, siivous ja ruokapalvelut. Maskussa ruokapalvelu siirtyy omaksi osastokseen tekniseen toimeen 1.1.2015. Ruokapalvelut ja kiinteistötoimi tuottaa siivous ja kiinteistönhoitopalvelut koko kunnan muulle organisaatiolle sekä Peruspalveluliikelaitos Akselille vuokrattuihin tiloihin. Vuokrissa on huomioitu käyttömenot ja pääomaosuus. Uudis- ja korjausrakentaminen urakoidaan, mutta tuotannolliset tukipalvelut tuotetaan valtaosin omajohtoisena työnä. Taivassalossa ja Kustavissa kohteet urakoidaan, mutta tuotannollista tukipalvelua tuotetaan omajohtoisena työnä. 6.1.4 Vuokra-asunnot Naantalin Vuokratalot Oy on Naantalin kaupungin omistama osakeyhtiö, jolla on hallinnassaan 963 asuntoa. Maskun kunta omistaa suoraan tavallisia vuokra-asuntoja kuudessa eri vuokrarivitaloyhtiössä, joihin on jatkuva haku. Kunnan yleishallinto vastaa vuokraamisesta. Taivassalossa Taivassalon vuokratalot Oy omistuksessa on 29 vuokra-asuntoa. Kustavin kunnalla on 31.12.2013 suorassa omistuksessaan yhteensä 48 vuokra-asuntoa, joihin haku tapahtuu kunnan kautta. Lisäksi kunnalla on osake-enemmistö Kiinteistö Oy Kustavin Sadossa, jossa on 11 vuokraasuntoa.

61 6.1.5 Tekniset, kaavoitus- ja ympäristötoimen palvelut yhdistyneessä kunnassa Yhdistyneessä kunnassa lautakuntarakenne ja sen myötä organisaatiorakenne sekä toimialan johtamisjärjestelmä voidaan organisoida uudelleen. Lautakuntarakenne voisi pelkistyä siten, että viranomaistoimintoja johtaa oma lautakunta ja kuntateknisiä ja toimitila-asioita oma lautakuntansa. Yhdistyneessä kunnassa ei enää erillisiä toimikuntia käytettäisi. Nykyiset vesihuoltolaitokset sulautuvat seudulliseen yhtiöön. Vesihuoltolain mukaan käyttömaksujen tulee olla koko vesihuoltolaitoksen alueella samat. Tämä on kuntalaisille edullinen ratkaisu. Liittymismaksut ja perusmaksut voivat perustelluista syistä ja kustannusten kattamiseksi olla erisuuruiset. Mikäli seudun yhteinen rakennusvalvonta rakentuu ympäristöministeriön valmistelun mukaisesti, yhdistyneellä kunnalla on valmius neuvotella palvelujen tuottamisesta. Tällöin etuna on yksikön riittävä koko, joka antaa henkilökunnalle mahdollisuuden erikoistua ja pitää yllä palvelukykyä myös loma-aikoina. Asiakkaiden hyöty ja palvelut on mahdollista nostaa entistä paremmalle tasolle, koska asiakkaan ongelmiin vastaavaa erikoistunutta palvelukapasiteettia on nykyistä isommasta asiantuntijajoukosta nopeasti saatavilla. Kunnan isot omaisuuserät on mahdollista vastuuttaa selkeästi niiden arvon säilyttämisen ja omistajan (valtuusto) tavoitteiden näkökulmasta laskennallisesti taseyksiköiksi sekä erottaa tuotannollisista tukipalveluista, jotka yhtenä yksikkönä muodostuvat laskennallisesti erotetuksi palvelukeskukseksi. Hyötyä on löydettävissä kunnalle tarpeettomista omaisuuseristä, niiden jalostuksesta tai myynnistä, tuotantoprosessien uudelleen muotoilusta, normien ja taksojen yhdenmukaistamisesta, osaamisen parantumisesta erikoistumisen myötä, yhden henkilön varassa olevien haavoittuvien tehtävien varmistamisesta, tehtävien uudelleen muotoilusta ja johtamisesta aiemmissa kuntien yhdistymisissä hyviksi todettuja käytäntöjä soveltaen. Tehtävien uudelleen muotoilulla saadaan yksilöille selkeitä kokonaisuuksia, jolloin osaamisen ja sen kehittäminen mahdollisuudet ja motivaatio kohenevat. Erilaiset päivystykset ja esim. kiinteistöhuollon varallaolojärjestelyt pystytään järjestämään myös tehokkaammin. Laatutaso eri tehtävissä, erityisesti kuntateknisissä tehtävissä, määritellään ottaen huomioon kohteen sijainti ja vaikutus paitsi kustannuksiin myös turvallisuuteen ja kuntakuvaan. Säästöpotentiaalin realisoimiseksi yhdistyneessä kunnassa hyödynnetään eläkepoistuma täysimääräisesti. FCG:n laskelman mukaan Naantalin selvitysalueella tekniseltä ja ympäristötoimialalta eläköityy 2014-2025 yhteensä 58 henkilöä (41 %), siivouksesta ja kiinteistönhoidosta 52 henkilöä (40 %) ja ruokapalveluista 41 henkilöä (41 %). Tämä tukee tuotantomallin vaiheittaista uudelleen asemointia suhteessa markkinoihin kuntatekniikan tuotannossa, erityisesti kunnossapitotyössä sekä tuotannollisissa tukipalveluissa. Yhdistyneen kunnan edustajien neuvotteluasema on aiempaa vahvempi ja yhdistynyt kunta asiakkaana entistä kiinnostavampi, jolloin muun muassa kilpailutusten hyödyn voi olettaa olevan suurempi. Kunnalliset vuokratalot ja kuntien suoraan omistamat kiinteistöyhtiöt fuusioidaan uudessa kunnassa yhdeksi yhtiöksi, joka jatkossa vastaa tämän kokonaisuuden ja omaisuuserän kunnossapidosta, uusista investoinneista sekä asiakasyhteistyöstä. Ainoastaan viranomaistoiminnot jäävät peruskuntaan. Etuna on, että asiakkaan suuntaan vuokra-asunnoista vastaa yksi taho, joka on erikoistunut tehtävään. Sama erikoistumisen etu pätee myös tämän omaisuuserän palvelujen (isännöinti, siivous, kiinteistötehtävät) hankintaan sekä uudishankkeiden toteutukseen valtion rahoitusta hyödyntäen.

62 Yhdistyneessä kunnassa on myös varauduttava kilpailukykyä edistäviin investointeihin ja koulutukseen, joiden avulla esimerkiksi erilaiset dokumentaatio- ja valvontajärjestelmät saadaan kattavasti ja suunnitelmallisesti keskitettyyn toimintavalmiuteen. 6.2 Sivistyspalvelut Sivistyspalveluissa on kuntien järjestämisvastuulla eniten asiakkaita, jos sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymälle ja tuotantovastuu nykyisiä peruskuntia laajemmille tuotanto-organisaatioille. Uudistuksen on määrä toteutua vuoden 2017 alusta. Varhaiskasvatus, perusopetus ja lukiokoulutus koskettavat laajasti lapsia, nuoria ja lapsiperheitä, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut kaikkia kuntalaisia. 6.2.1 Sivistyspalvelujen muutostekijät 6.2.1.1 Syntyneet Maskussa vuosittain syntyneiden määrä on kasvanut vajaan viidenneksen vuodesta 2000 vuoteen 2029 ja kasvaa edelleen. Naantalissa syntyneiden määrä on noin 160 lasta vuosittain. Asukasmäärältään pienissä kunnissa syntyneiden määrä laskee. Kustavissa luonnollinen väestön lisäys on pysähtynyt. Kunta/vuosi 1990 2000 2010 2013 2017 2021 2025 2029 M2000-13 M % M2013-29 M % Naantali 165 169 179 156 172 167 165 161-13 -7,7 5 3,2 Masku 86 90 139 107 133 137 139 139 17 18,9 32 29,9 Taivassalo 23 11 18 16 12 12 12 12 5 45,5-4 -25,0 Kustavi 13 9 4 2 4 4 4 4-7 -77,8 2 100,0 Yhteensä 287 279 340 281 321 320 320 316 2 0,7 35 12,5 Tilastokeskuksen väestörakenne ja ennustetiedot Taulukko 6.2.1.1-1 Syntyneiden määrät vuosina 1990-2013 ja ennuste vuoteen 2029 Ennusteen mukaan selvityskunnissa syntyneiden määrä on yhteensä reilut 320 lasta vuosittain. Viime vuosien kehityksen perusteella tilastokeskuksen ennusteen mukainen syntyneiden määrä voi olla korkea. 6.2.1.2 Lasten ja nuorten ikäryhmät Lasten ja nuorten ikäryhmien määrä yleisesti ottaen laskee kaikissa muissa selvityskunnissa paitsi Maskussa. Maskussa lasten ja nuorten määrä on kasvanut vajaa 600:lla vuodesta 2000 vuoden 2013 loppuun. Ennusteen mukaan kasvu jatkuu, mutta jonkin verran alhaisempana vuoteen 2029. Naantalissa lasten ja nuorten ikäryhmien koko on supistunut vuodesta 2000. Erityisesti varhaiskasvatusikäisten määrä on ollut laskussa. Vuoden 2013 varhaiskasvatusikäisiä oli reilu kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2000. Selvityskunnissa lasten ja nuorten määrä kasvaa lähinnä Maskun kehityksen ansiosta.

63 Kunta/vuosi 1990 2000 2010 2013 2017 2021 2025 2029 M2000-13 M % M2013-29 M % Naantali 0-6v 1 307 1 505 1 407 1 338 1 332 1 306 1 281 1 258-167 -11,1-80 -6,0 7-18v 2 554 2 692 2 866 2 729 2 618 2 602 2 571 2 522 37 1,4-207 -7,6 0-18v 3 861 4 197 4 273 4 067 3 950 3 908 3 852 3 780-130 -3,1-287 -7,1 Masku 0-6v 649 754 1 006 967 1 047 1 090 1 111 1 113 213 28,2 146 15,1 7-18v 1 230 1 368 1 669 1 744 1 846 1 932 2 016 2 061 376 27,5 317 18,2 0-18v 1 879 2 122 2 675 2 711 2 893 3 022 3 127 3 174 589 27,8 463 17,1 Taivassalo 0-6v 167 102 103 107 99 93 90 87 5 4,9-20 -18,7 7-18v 265 296 181 165 160 170 167 162-131 -44,3-3 -1,8 0-18v 432 398 284 272 259 263 257 249-126 -31,7-23 -8,5 Kustavi 0-6v 77 59 37 29 29 28 26 25-30 -50,8-4 -13,8 7-18v 146 120 86 79 69 65 62 59-41 -34,2-20 -25,3 0-18v 223 179 123 108 98 93 88 84-71 -39,7-24 -22,2 Yhteensä 0-6v 2 200 2 420 2 553 2 441 2 507 2 517 2 508 2 483 21 0,9 42 1,7 7-18v 4 195 4 476 4 802 4 717 4 693 4 769 4 816 4 804 241 5,4 87 1,8 0-18v 6 395 6 896 7 355 7 158 7 200 7 286 7 324 7 287 262 3,8 129 1,8 Tilastokeskuksen väestörakenne ja -ennustetiedot Taulukko 6.2.1.1-2 Lasten ja nuorten määrät vuosina 1990-2013 ja ennuste vuoteen 2029 6.2.1.3 Perheet Kaupunkiseudun kasvukuntien lapsiperheiden osuus perheistä on suurin. Turussa lapsiperheitä on reilu kolmannes kaikista perheitä. Kunta/vuosi 2013 Kunta/vuosi 2013 Kustavi 22,7 Paimio 43,4 Taivassalo 26,9 Tarvasjoki 43,9 Vehmaa 33,3 Nousiainen 44,3 Turku 35,3 Kaarina 44,7 Sauvo 36,8 Rusko 45,0 Mynämäki 38,1 Masku 47,1 Naantali 40,2 Aura 47,2 Pöytyä 40,7 Lieto 47,2 Raisio 41,0 Taulukko 6.2.1.1-3 Lapsiperheiden osuus prosentteina kaikista perheistä THL, Sotka Maskussa lapsiperheiden osuus on kaikista perheitä kolmanneksi korkein Liedon ja Auran jälkeen, lähes puolet. Naantalissa perheiden osuus 40 prosenttia. Kustavissa lapsiperheiden osuus on selvityskuntien alhaisin ja Taivassalossa toiseksi alhaisin. Keskuskaupungissa yksinhuoltajaperheiden osuus

64 on 27 prosenttia perheistä. Naantalissa ja Raisiossa yksinhuoltajaperheiden osuus on reilu viidennes. Yksinhuoltajaperheiden osuus on suurin Kustavissa. Kunta/vuosi 2013 Kunta/vuosi 2013 Nousiainen 11,1 Vehmaa 16,9 Masku 12,1 Kaarina 17,1 Rusko 13,1 Tarvasjoki 17,5 Lieto 13,2 Taivassalo 17,9 Pöytyä 15,1 Naantali 20,5 Aura 16,0 Raisio 20,5 Mynämäki 16,2 Turku 27,5 Sauvo 16,4 Kustavi 31,0 Paimio 16,9 THL, Sotka Taulukko 6.1.1-4 Yksinhuoltaja perheiden osuus kaikista perheistä Avioeroja oli 1000 naimisissa olevaa 25-64 -vuotiasta kohti Turussa 23 ja Raisiossa 20 vuonna 2013. Kunta/vuosi 2013 Kunta/vuosi 2013 Taivassalo 3,9 Pöytyä 15,5 Vehmaa 5,8 Kaarina 16,7 Kustavi 8,5 Aura 17,3 Rusko 12,8 Mynämäki 17,7 Masku 13,7 Tarvasjoki 18,7 Naantali 14,3 Raisio 20,4 Lieto 14,8 Sauvo 22,1 Nousiainen 15,1 Turku 22,8 Paimio 15,2 THL, Sotka Taulukko 6.1.1-5 Avioerot 1000 naimisissa olevaa 25-64 -vuotiasta kohti 6.2.2 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta. Kunnilla on järjestämisvastuu varhaiskasvatuspalveluista. Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään otettava huomioon liikenneyhteydet sekä asutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämispaikkojen sijainti.

65 Myös yksityisillä palvelujen tuottajilla ja lasten kotona hoitamisen tukemisella on merkittävä asema varhaiskasvatuksessa. Selvityskunnissa 0-6 -vuotiaita oli vuonna 2013 yhteensä 2 241 lasta, joista Naantalissa 1 338, Maskussa 967, Taivassalossa 107 ja Kustavissa 29. Varhaiskasvatusikäisten määrä ei juuri kasva vuoteen 2029 mentäessä. Naantalissa 0-6-vuotiaiden määrä laskee 80 lapsella ja Maskussa kasvaa 140 lapsella vuoteen 2029. Syntyneiden lasten määrä on selvityskunnissa vuosittain yhteensä noin 320 lasta. Varhaiskasvatuspalvelujen muutokset koskevat jatkossa ensisijaisesti palvelujen rakennetta, sijoittumista ja sisältöjä. Naantalissa toimii 13 päiväkotia, joista yksi on vuoropäiväkoti. Lisäksi kaupunki hankkii yhden päiväkodin palvelut yksityiseltä palveluntarjoajalta ja tarjoaa tälle toimintatilat. Vähenevän lapsimäärän johdosta lakkautettiin 1.8.2014 yksi päiväkoti. Tila- ja palvelutarvesuunnitelman mukaisesti vuonna 2015 on tarkoitus lakkauttaa toinen. Toimintansa lopettavat päiväkodit ovat pieniä ja niiden kiinteistöt huonokuntoisia. Ryhmäperhepäiväkoteja on jäljellä yksi ja se toimii Velkualla Kummelin monitoimitalossa. Perhepäivähoitajien määrä on laskussa. Päivähoitopaikkoja on riittävästi. Maskussa toimii hallinnollisesti viisi päiväkotia seitsemässä eri rakennuksessa, joista yksi on vuorohoitopäiväkoti. Lisäksi kunta hankkii 35 ostopalvelupaikkaa yksityiseltä palveluntarjoajalta. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta ja toimii 1.8.2014 alkaen päivähoidon hallinnoimana pääosin koulujen yhteydessä. Päivähoitopaikkoja on riittävästi, mutta sijoitusta ei aina saa alueellisesti haluamastaan hoitopaikasta. Perhepäivähoitajien määrä on laskeva, tällä hetkellä omissa kodeissaan toimii 18 perhepäivähoitajaa. Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen leikkitoimintaa järjestetään joka päiväkodissa, kuten myös perhepäivähoidon varahoitoa. Avointa päiväkotitoimintaa on tarjolla kahdessa yksikössä, Lemussa ja Maskun keskustassa. Maskun kunta myy seutukuntasopimuksen mukaisesti vuorohoitopaikkoja mm. Mynämäen kunnalle ja ruotsin kielen kielisuihkupaikkoja Nousiaisten kunnalle. Myös Taivassalon kanssa on keskusteltu vuorohoitopaikan myymisestä. Taivassalossa toimii yksi päiväkoti syksystä 2015 alkaen, jolloin Pikkupoiju-päiväkodin laajennus valmistuu ja toinen pieni päiväkoti siirtyy Pikkupoijun yhteyteen. Kustavissa on yksi päiväkoti. Perhepäivähoitoa ei kunnissa ole. Päivähoitopaikkoja on riittävästi.

2012=100. 66 1 6 vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos 2012-2029: -2% 1-6 -vuotiaat Naantalin selvitysalue Varsinais-Suomi Koko maa 105 100 95 90 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Naantalin selvitysalue Varsinais-Suomi Koko maa 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6 -vuotiaat 2 207 2 186 2 197 2 188 2 167 2012=100 100 99 100 99 98 1-6 -vuotiaat 29 529 29 763 29 719 29 511 29 067 2012=100 100 101 101 100 98 1-6 -vuotiaat 365 144 369 459 373 819 373 733 369 253 2012=100 100 101 102 102 101 Naantalin selvitysalue Päivähoidossa* 1 458 1 444 1 451 1 445 1 432 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen. Kuvio 6.2.2-1 Varhaiskasvatusikäisten määrän kehitys Turun seudun kunnilla on voimassa oleva sopimus päivähoitopaikoista kuntarajojen yli. Sen ansiosta esimerkiksi muuttotilanteessa lapsella on mahdollisuus jatkaa tutussa päivähoitopaikassa. Sopimuksessa ovat mukana Masku ja Naantali, mutta Kustavi ja Taivassalo eivät. Kaikissa kunnissa on tällä hetkellä päivähoitopaikkoja riittävä määrä, eikä uusia investointitarpeita raja-alueille ole näkyvissä. Yhdistynyt kunta ei toisi lyhyellä aikavälillä muutoksia päivähoidon tarjontaan tai päivähoitopaikkojen osoittamiseen. Kuntien välinen poikittainen liikenne työmatkojen johdosta on vähäistä, eikä päivähoitopaikkojen luontaista kysyntää esiinny kovin etäällä asuin- tai työpaikasta. 6.2.2.1 Varhaiskasvatuspalvelujen kustannukset Naantalissa varhaiskasvatuspalvelujen kustannukset ovat 0-6 -vuotiasta kohti korkeammat kuin Maskussa. Kummassakin kunnassa kokopäivähoidossa on iso osa alle kouluikäisistä. Palveluverkosta, toimiyksikköjen koosta ja henkilöstörakenteesta johtuvien syiden lisäksi Naantalin ja Maskun palveluihin kuuluu erityispäivähoidon ja vuorohoidon palveluja. Kuntien kotona tapahtuvan

67 perhepäivähoidon supistuminen vaikuttaa kustannuksiin. Myös varhaiskasvatuspalveluissa hankittujen tukipalvelujen ja tilojen kustannuksilla on vaikutusta päiväkotihoidon lapsi- ja hoitopäiväkohtaisiin kustannuksiin. Naantalin päivähoidon lapsikohtaisia kustannuksia voidaan pitää suhteellisen korkeina. Lapsimäärän supistumisen johdosta kaupungissa on tehty 2013 varhaiskasvatuksen tila- ja palveluverkkosuunnitelma, jonka toteuttaminen on käynnissä. Varhaiskasvatuspalvelut Naantali Masku Taivassalo Kustavi Päivähoidon nettokustannukset, /asukas 534 592 325 281 Lasten lukumäärä (0-6 -vuotiaat) 31.12. 1 362 980 110 34 Lapsia kokopäivähoidossa 31.12., osuus ikäluokasta, % 48,4 43,1 34,5 41,2 Päivähoidon käyttökustannukset 0-6 -vuotiasta kohti, 7 380 5 839 4 964 7 353 Päivähoidon käyttökustannukset hoitopäivää kohti, 56 46 54 68 Päiväkotihoidon käyttökustannukset lasta kohti, 10 171 8 550 9 822 10 136 Päiväkotihoidon käyttökustannukset hoitopäivää kohti, 54 43 55 68 Perhepäivähoidon käyttökustannukset lasta kohti, 10 000 9 714 6 250. Perhepäivähoidon käyttökustannukset hoitopäivää kohti, 51 61 43. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki, /asukas 82 103 47 30 Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto 2012 Taulukko 6.2.2.1-1 Varhaiskasvatuspalvelujen kustannukset asukasta, hoidettua lasta ja hoitopäivää kohti vuonna 2012 Asukaskohtaisiin kustannuksiin vaikuttavat varhaiskasvatusikäisten määrä ja osuus koko väestöstä. Maskun ja Naantalin asukaskohtaiset kustannukset ovat korkeammat kuin Taivassalon ja Kustavin, joissa on suhteellisesti vähemmän 0-6 -vuotiaita lapsia. FCG:n tekemissä odotekustannuslaskelmissa selvityskuntia vertaillaan kunkin kunnan asukasluvun mukaisen vertailuryhmään ja ryhmän neljänneksi alhaisimman kustannustason kuntaan. Lisäksi odotekustannukset on laskettu koko selvitysalueelle.

68 Päivähoito ja esiopetus (sos.toimi ja opetustoimi) (204, 205, 207, 208, 303) Nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Valkeakoski) /0-6 vuotias Muutos 2007-2012: 3 % / vuosi (koko maa 1,4 % / vuosi) Nettokustannukset 2012 18,7 M, odotekustannukset 15,5 M Potentiaali 3,2 M 9000 7522 7778 8000 7562 7098 6877 7040 7079 7242 6951 6518 6552 6528 6220 6462 6617 7000 6875 6000 5293 4954 5443 5000 4000 3000 2000 1000 0 Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Kuvio 6.2.2.1-2. Taulukko 6.1.2-3 Varhaiskasvatuspalvelujen odotekustannukset ja säästöpotentiaali vuoden 2012 luvuilla (FCG:n laskentamalli) FCG odotekustannuslaskelman mukaan vertailtaessa yhdistettyä kuntaa 4. alhaisimman kustannustason kuntaan ovat yhdistetyn kunnan varhaiskasvatuspalvelujen nettokustannukset 18,7 milj. euroa ja odotekustannukset 15,5 milj. euroa. Säästöpotentiaali on 3,2 milj. euroa. Malli ei kerro suoraan tuottavuuseroista, vaan nettokustannusten suhteesta asiakasvolyymiin. Tulokset antavat kuitenkin suuntaa, mistä tuottavuuseroja kannattaa hakea. Kuntakohtaiset odotekustannukset vuoden 2012 tiedoilla saadaan, kun jokaiselle selvityskunnalle on valittu vertailukunnaksi neljänneksi alhaisimman kustannustason kunta. Kunta / varhaiskasvatus Kustannukset 2012 (netto), milj.euroa Odotekustannukset, milj.euroa Säästöpotentiaali, milj.euroa Naantali 11,2 8,5 2,8 Masku 6,5 5,8 0,7 Taivassalo 0,6 0,6 0,0 Kustavi 0,3 0,2 0,1 FCG:n laskentamalli Taulukko 6.2.2.1-1 Varhaiskasvatuspalvelujen odotekustannukset vuoden 2012 tiedoilla 6.2.3 Perusopetus Selvityskunnissa oli vuoden 2013 lopulla perusopetusikäisiä yhteensä 3 510 henkeä, joista Naantalissa 1 979, Maskussa 1 324, Taivassalossa 128 ja Kustavissa 55.

2012=100. 69 Maskun perusikäisten määrä kasvaa 250 lapsella. Naantalin vähenee vajaalla 100 lapsella. Taivassalon perusopetusikäisten määrä laskee kuudella ja Kustavin kahdellatoista. 7 15 vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Muutos 2011-2029: +4% 7-15 -vuotiaat Naantalin selvitysalue Varsinais-Suomi Koko maa 110 100 90 Naantalin selvitysalue Varsinais-Suomi Koko maa 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 7-15 -vuotiaat 3 488 3 558 3 628 3 628 3 626 2012=100 100 102 104 104 104 7-15 -vuotiaat 44 033 44 466 45 541 45 959 45 738 2012=100 100 101 103 104 104 7-15 -vuotiaat 527 458 546 078 561 772 569 032 572 904 2012=100 100 104 107 108 109 Naantalin selvitysalue Oppilaat* 3 490 3 560 3 630 3 630 3 628 *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen Kuvio 6.2.3-1 Perusopetusikäisten määrän kehitys Naantalissa on 10 peruskoulua, joista kaksi yläkoulua, seitsemän alakoulua ja yksi pieni yhtenäiskoulu. Yhdistyneiden kuntien alueella (Rymättylä, Merimasku, Velkua) toimii kaikissa oma koulunsa. Peruskouluissa käy jonkin verran ulkokuntalaisia, joista suurin osa on raisiolaisia. Muutamia erityisopetuksen, ruotsinkielisen opetuksen ja maahanmuuttajien valmistavan opetuksen oppilaspaikkoja on hankittu Turun kaupungista. Nyt Turku on sanonut irti kaikki perusopetuksen sopimukset. Naantalin kouluverkkoon ei tällä hetkellä ole muutossuunnitelmia. Selvityskuntien välillä ei ole sopimuksia perusopetuksen järjestämisestä. Alueella ei myöskään hakeuduta luontaisesti kouluun toisen selvityskunnan alueelle. Naantalissa ei ole maskulaisia oppilaita peruskoulussa yksittäisiä, muuttotilanteisiin liittyviä poikkeuksia lukuun ottamatta. Myöskään Kustavissa ja Taivassalossa asuvia oppilaita ei Naantaliin hakeudu. Kunnista ei ole julkisia liikenneyhteyksiä Naantaliin. Maskussa on yksi yläkoulu, joka sijaitsee kuntakeskuksessa. Vuonna 1999 toimintansa aloittanut Hemmingin yläkoulussa on noin 450 oppilasta. Maskussa on viisi alakoulua, joista Kurittulan ja Tammenahjon koulut sijaitsevat kuntakeskuksessa tai lähellä keskusta. Seikelän koulu sijaitsee Naantalin suuntaan. Askaisten ja Lemun alakoulut sijaitsevat aiemmin yhdistyneiden kuntien kuntakeskuksissa.

70 Taivassalossa on yksi peruskoulu, 1-9 luokille perusopetusta antava yhtenäiskoulu, jossa käyvät myös kustavilaiset 7-9-luokkien oppilaat. Kustavissa on yksi alakoulu vuosiluokille 1-6. Kustavilla ja Taivassalolla on sopimus Iniön suomenkielisten oppilaiden opettamisesta. Perusopetuksessa integroidaan erityisen tuen oppilaita perusopetusryhmiin, mutta vaikeammin kehitysvammaisten oppilaille käytetään Uudenkaupungin palveluja tai Turun opetuspalveluja. Kanta-Naantalissa koulut ovat suhteellisen täynnä, mutta saariston päässä, Rymättylässä ja Merimaskussa olisi mahdollista lisätä ryhmiä. Tämä suunta ei kuitenkaan tuo apua Maskun, Kustavin tai Taivassalon tarpeisiin. Alakouluopetuksen järjestämiseen kuntien yhdistyminen ei toisi suuria muutoksia. Yläkouluopetuksessa voisi Maskun Seikeläntien alueelta Hemmingin koulun sijasta vaihtoehtoisesti ohjata jonkun verran oppilaita Naantaliin. Tämä edellyttäisi uuden poikittaisen joukkoliikenteen järjestämistä, jota nyt ei ole. Perusopetuksen tarjonnan määrään ei yhdistyminen toisi muutosta. Kaikissa kunnissa on tällä hetkellä riittävästi ala- ja yläkoulupaikkoja ja koulutilat hyvässä kunnossa. Erityisopetuksen ja oppilaan tuen palvelujen järjestämistapa vaihtelee nyt jonkin verran selvityskunnissa. Kuntien yhdistyminen tarkoittaisi oppilaan tuen käytäntöjen yhtenäistämistä. Vaativissa erityisopetuspalveluissa olisi tarpeen löytää laajempi useamman kunnan yhteistyöalue, johon erityispalveluihin liittyvää osaamista voitaisiin keskittää. 6.2.3.1 Perusopetuksen kustannukset Maskun perusopetuksen asukaskohtaiset nettokustannukset ovat korkeimmat selvityskunnista. Tämä johtuu siitä, että perusopetusikäisten osuus on kunnassa suurin. Oppilaskohtaiset nettokustannukset ovat pienissä kunnissa, joissa on vähän oppilaista, oleellisesti korkeammat kuin Maskussa ja Naantalissa. Perusopetuksen tuntikohtaiset nettokustannukset ovat korkeimmat Naantalissa ja Kustavissa. FCG odotekustannuslaskelman mukaan vertailtaessa yhdistettyä kuntaa neljänneksi alhaisimman kustannustason kuntaan ovat yhdistetyn kunnan perusopetuksen nettokustannukset 30 milj. euroa ja odotekustannukset 25,8 milj. euroa. Säästöpotentiaali on 4,3 milj. euroa. Malli ei kerro suoraan tuottavuuseroista vaan nettokustannusten suhteesta asiakasvolyymiin. Tulokset antavat kuitenkin suuntaa, mistä tuottavuuseroja kannattaa hakea.

/oppilas 71 Perusopetus Naantali Masku Taivassalo Kustavi Varsinais- Suomi Manner- Suomi Opetustoimi nettokustannukset, /as. 1 188 1 203 800 1082 1 237 1 128 Esiopetus nettokustannukset, /as. 63 83 48 60 57 64 oppilaita 20.9. 223 163 19 5 nettokustannukset, /oppilas 5 345 4 945 4 211 10 600 6 125 6 487 Perusopetus nettokustannukset, /as. 951 1 117 718 978 800 829 oppilaita 20.9. 1 991 1 309 145 33 nettokustannukset/oppilas 8 849 7 896 11 117 14 061 8 657 9 151 nettokustannukset, /tunti 130 110 113 142 114 117 Taulukko 6.2.3.1-1 Perusopetuspalvelujen asukaskohtaisista nettokustannuksista 2012 Oma perusopetus (305) Nettokustannukset oppilasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Riihimäki) Muutos 2007-2012: 3,3 % / vuosi (koko maa 2,2 % / vuosi) Nettokustannukset 2012 30 M, odotekustannukset 25,8 M Potentiaali 4,3 M 12000 9964 10000 8605 8482 8421 8729 8057 8021 8023 7613 7919 7856 7929 7387 7308 7495 7366 7381 7530 8000 7099 6000 4000 2000 0 Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous - ja toimintatilasto Kuvio 6.2.3.1-1 Perusopetuksen odotekustannukset ja säästöpotentiaali vuoden 2012 luvuilla Kuntakohtaiset odotekustannukset vuoden 2012 tiedoilla saadaan, kun jokaiselle selvityskunnalle on valittu vertailukunnaksi neljänneksi alhaisimman kustannustason kunta.

72 Kustannukset 2012 (netto), milj.euroa Kunta / varhaiskasvatus Odote-kustannukset, milj.euroa Säästö-potentiaali, milj.euroa Naantali 17,6 14,7 2,9 Masku 10,3 9,5 0,8 Taivassalo 1,6 1,5 0,2 Kustavi 0,5 0,4 1,0 FCG:n laskentamalli Taulukko 6.2.3.1-2 Perusopetuksen odotekustannukset vuoden 2012 tiedoilla Kuntakohtaisesti tarkasteltuna Naantalissa on perusopetuksessaan säästöpotentiaalia vajaat kolme milj. euron verran. Naantalin perusopetuksen korkeimpiin oppilaskohtaisiin kustannuksiin vaikuttaa kuntien yhdistymisen kautta syntynyt mm. monitaajamaisuus. Myös perusopetuksen tuntijaossa kuntien kesken voi olla eroja. Samoin perusopetuksen toiminnassa ja rakenteessa. 6.2.4 Yhteenveto varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluista Varhaiskasvatuspalveluissa ei ole merkittäviä palvelujen lisäystarpeita selvityskunnissa. Maskun lapsiperhevoittoisen asukasrakenteen vuoksi varhaiskasvatuspalvelujen vaatimien voimavarojen osuus palvelurakenteessa on suuri laskettuna asukasta kohti. Maskun perusikäisten määrä kasvaa 250 lapsella. Naantalin vähenee vajaalla 100 lapsella. Taivassalon perusopetusikäisten määrä laskee kuudella ja Kustavin kahdellatoista. Maskussa on varauduttava laajentamaan perusopetusta ja rekrytoimaan uutta opetushenkilöstöä samalla, kun opettajia jää paljon eläkkeelle. Samalla kun Naantalissa perusopetuksen kouluverkkoa tarkastellaan uudelleen. Varhaiskasvatus ja perusopetuksen alakoulujen opetus ovat lapsiperheiden lähipalveluja. Perheet pitävät tärkeänä, että päiväkoti- ja alakoulupalvelut ovat lähellä koteja. Nykyisin Naantalin ja Maskun perheet ovat voineet tuoda lapsensa hoitoon myös yli kuntarajojen. Suurin osa vanhemmista valitsee kodin lähellä olevan päivähoitopaikan usein niin, että päiväkoti ja alakoulu sijaitsevat lähellä toisiaan. Varhaispalvelujen toimipisteiden ja perusopetuksen alakoulujen sijoittumisessa ja toiminnassa ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä suuria muutoksia. Kuntien yhtenäiskoulujen ja yläasteiden toimipisteet sijaitsevat kuntakeskuksissa, joissa perusopetusikäisten määrä on suuri. Päivähoitoa ohjaavat pitkälle perheiden valinnat. Asuinalueiden lasten ja perheiden määrä ratkaisee toimiyksiköiden sijainnin ja palvelut. Palveluverkon laajuudesta johtuen kunnat tekevät jatkuvasti palveluverkkosuunnittelua ottaen huomioon palvelutarpeen ja kuntatalouden kehityksen. FCG odotekustannuslaskelman mukaan selvityskunnilla on varhaiskasvatuksessa säästöpotentiaalia 3,2 milj. euroa ja perusopetuksessa 4,3 milj. euroa. Varhaiskasvatuslakia ollaan uudistamassa. Uusi laki voi tuoda muutoksia perheiden varhaiskasvatusoikeuden määrittelyyn sekä henkilöstörakenteeseen ja -mitoitukseen. Myös perusopetuksen opetussuunnitelman uudet perusteet ovat valmistumassa.

73 6.3 Yhdistymisarvio Lapsiperheiden kannalta varhaiskasvatus ja perusopetuksen alakoulut ovat jatkossakin kunnanosakohtaisia lähipalveluja. Päivä- ja alakouluikäisten määrä ratkaisee tarjottavien palvelujen sijainnin, joka puolestaan riippuu asuin- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen ratkaisuista. Palveluverkkoja koskevia ratkaisuja kunnat tekevät joka tapauksessa palvelutarpeen ja kustannusten näkökulmista. Kuntien yhdistyminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella järjestelmällisesti palvelujen sijoittumista aiempaa laajempana kokonaisuutena ottaen huomioon aluerakenteen ja palvelutarpeiden muutokset ja mahdollisuudet tiivistyksiin kuntien nykyisillä raja-alueilla. Lähipalveluissa päiväkodin ja alakoulujen yhteys tarjoaa lapsille ehyen kasvun ja oppimisen polun. Yhtenäiskoulut ja yläkoulut sijaitsevat kunnan osakeskuksissa, joilla on paljon kouluikäisiä. Kunnat pyrkivät pois epätarkoituksenmukaisista tiloista kohti suurempia toimiyksikkökokoja. Päivähoidossa vanhemmilla on mahdollisuus valita hoitopaikka tarvittaessa myös kauempaa. Lasten kehityksen ja oppimisen tehostettua tukea, erityispäivähoitoa ja erityisopetusta, oppilashuoltoa, koulujen sosiaalityötä ja psykososiaalisia palveluja sekä myös päivähoidon vuorohoitoa voidaan organisoida uudella tavalla ja toimintaa tehostaa. Selvityskuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityispalvelut ovat aiempaa yhdenvertaisemmin perheiden ja lasten käytettävissä, jos kunnat yhdistyvät. Kasvun ja tuen erityispalvelut voidaan koota kokonaisuudeksi, jota johdetaan yhtenäisellä tavalla. Lasten ja koululaisten määrän supistumisen takia Naantalissa käydään läpi tila- ja palveluverkkosuunnitelmaa. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa työskentelee noin 640 henkilöä, joista siirtyy eläkkeelle 200 vuoteen 2025 mennessä. Kuntien kasvatus- ja opetustehtävistä eläkkeelle siirtyvien työntekijän työpanoksen korvaaminen ja eläkepoistuman hyödyntäminen voivat auttaa parantamaan tuottavuutta ja hillitsemään kustannuksia, kun laajemmassa kuntakokonaisuudessa on enemmän liikkumatilaa. Eri toimintoja voidaan yhdistellä uudella tavalla. Joitakin palveluja ja toimintoja voidaan keskittää. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen avustajaresurssin käyttöä voidaan laajassa kokonaisuudessa määritellä yhtenäisin perustein ja madaltaa päivähoidon ja perusopetuksen rajaa. Hallinnosta ja tukipalveluista siirtyy eläkkeelle 165 henkilöä vuoteen 2025. Henkilöstöpoistuma voidaan hyödyntää organisoimalla hallinto ja tukipalvelut uudelleen. Tämä tapahtuu siirtämällä jäljelle jäävä henkilöstö yhteen koottuihin tuotantoyksiköihin aiempaa laajemmalla alueella ja/tai hankkimalla palveluja ulkoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuun mahdollisen siirtymisen vuoksi kunnat joutuvat joka tapauksessa järjestelemään hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut uudelleen vuoden 2017 alusta, kun vähintään puolet kuntien toiminnasta ja voimavaroista sekä näin sisäisistä asiakaspinnoista siirtyy peruskunnista pois. 6.3.1 Lukiokoulutus ja toisen asteen koulutus Selvityskunnissa oli 6-18 -vuotiaita vuonna 2013 yhteensä 1 209, joista Naantalissa 720, Maskussa 420, Taivassalossa 45 ja Kustavissa 24. ja Pöytyällä 327. Nuorisoasteikäisten määrä kasvaa jonkin verran.

2012=100. 74 Nuorisoasteikäisten määrä laskee jonkin verran. Maskussa 16-18 -vuotiaita on 60 enemmän kuin nykyisin vuoteen 2029 mennessä. Naantalissa puolestaan ennusteen mukaan noin 80 vähemmän. Lukiokoulutuksen suosioon voivat vaikuttaa ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen muutokset. 16 18 vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Muutos 2012-2029: -7% 16-18 -vuotiaat Naantalin selvitysalue Varsinais-Suomi Koko maa 120 110 100 90 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Naantalin selvitysalue Varsinais-Suomi Koko maa 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 16-18 -vuotiaat 1 262 1 135 1 141 1 188 1 178 2012=100 100 90 90 94 93 16-18 -vuotiaat 16 229 15 054 14 910 15 398 15 614 2012=100 100 93 92 95 96 16-18 -vuotiaat 193 545 177 343 181 100 189 059 190 972 2012=100 100 92 94 98 99 Naantalin selvitysalue Lukion oppilaat* 349 314 316 329 326 *Laskentaperusteena o m an lukio ko ulutuksen (sis. aikuislukio ) o ppilaat 2011, m uuto s suhteutettu 16-18 -vuo tiaiden m äärän kehitykseen Kuvio 6.2.5-1 Nuorisoasteikäisten määrän kehitysennuste Selvitysalueella Naantalissa toimii oma lukio, jonka oppilaat tulevat lähes kokonaan nykyisen Naantalin kaupungin alueelta. Lukiossa on oppilaita n. 340. Muualle hakeudutaan lähinnä erikoislukioihin Turkuun. Naantalin lukioon ei hakeudu opiskelijoita Maskusta, Taivassalosta tai Kustavista. Maskussa ei ole omaa lukiota. Noin puolet lukioon menevistä hakeutuu Nousiaisten lukioon, loput Raisioon tai Turkuun. Taivassalon ja Kustavin lukiolaisista suurin osa hakeutuu Mynämäen lukioon. Myös Uudenkaupungin ja Turun lukioihin menee joitakin opiskelijoita. Lukiokoulutuksesta ei ole olemassa kuntien välisiä sopimuksia, koska nuorisoasteikäisten hakeutumisoikeus on vapaa kaikkiin oppilaitoksiin. Naantali ja Masku ovat jäsenkuntia Raision seudun koulutuskuntayhtymässä, joka on monialainen. Kustavi ja Taivassalo eivät ole jäsenkuntina ammatillisen koulutuksen ylläpitäjien hallinnossa. Asiaa perustellaan sillä, että toisen asteen oppilaitoksiin on nuorilla vapaa hakeutumisoikeus.

75 6.3.1.1 Lukiokoulutuksen kustannukset Selvityskuntien yhdistymisellä ei ole suoraa vaikutusta lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen järjestämiseen, sillä kuntien vallassa ei ole ohjata toisen asteen opiskelijoita tiettyihin oppilaitoksiin. Valtion kaavailemat muutokset toisen asteen järjestäjäverkkoon 2017 koskettavat todennäköisesti isompaa aluetta kuin nyt tarkastelussa oleva kuntaryhmä. Lukiokoulutus Naantali Turku Kaarina Lieto Paimio Varsinais- Suomi Lukiokoulutus nettokustannukset, /as. 128 134 101 113 161 119 opiskelijoita 20.9. 355 3 811 524 279 228 8 437 nettokustannukset, /oppilas 6 806 6 359 6 044 7 154 7 465 7 048 nettokustannukset, /tunti 161 162 150 147 149 150 Tilastokeskus. Toiminta- ja taloustiedot 2012. Taulukko 6.2.5.1-1 Oman lukio koulutuksen nettokustannukset 2012 FCG:n odotekustannuslaskelman mukaan Naantalin lukiokoulutuksessa ei ole juuri kuntavertailun mukaan säästöpotentiaaleja, vaan lukiokoulutuksen opiskelijakohtaiset nettokustannukset ovat kilpailukykyiset. Toisen asteen koulutuksen uudistuksen suuntaviivojen mukaisesti kunnat tai kuntayhtymät hakevat lukiokoulutuksen järjestämislupaa ennen vuoden 2017 alkua. Lukiokoulutuksen järjestäjä- ja ylläpitäjäverkko muodostuu suurista kunnista tai muista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat usein myös yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa. Koulutuksen järjestäjältä voidaan edellyttää saavutettavuuden turvaamiseksi toiminnan jakamista eri toimipisteisiin. Järjestäjäverkon muodostamisessa otetaan huomioon myös jatkokoulutukseen sekä opetuskieleen liittyvät koulutustarpeet. Luonnoksessa on todettu, että järjestämislupien myöntämistä arvioidaan kokonaisuutena ja siinä on esitetty kriteerit järjestämislupien myöntämiseksi koulutustarpeen sekä taloudellisten ja ammatillisten edellytysten perusteella. Järjestämisverkkoa koskeva uudistus tulee voimaan 1.1.2017. Naantalin kaupungin tavoitteena on, että kaupungilla on myös jatkossa järjestämis- ja ylläpitäjälupa ja Naantalin lukio jatkaa toimintaansa itsenäisenä oppilaitoksena. Opiskelijoiden kannalta uudistus tarjoaa aiempaa monipuolisempia kurssi- ja opintomahdollisuuksia. Myös lukion ja ammatillisen koulutuksen rajapinnat madaltuvat ja kaksoistutkintojen suorittamisen järjestelyt helpottuvat. Jatkokoulutukseen ja opetuskieleen liittyvät koulutustarpeet tulevat huomioon otetuiksi. Nuorisoasteen koulutuksen järjestämisessä Raision seudun koulutuskuntayhtymä eli Raseko toimii Raisiossa, Naantalissa ja Mynämäellä. Jäsenkuntia ovat Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio ja Rusko. Opiskelijoita on kaikkiaan noin 1900-2000. Raseko on monialainen ammatillista koulutusta antava kuntayhtymä.

76 6.3.1.2 Arvio yhdistymisestä lukiokoulutuksessa Selvityskuntien yhdistyminen ei tämän hetken tietojen mukaan ilmeisesti suoraan vaikuta lukiokoulutuksen järjestämislupaan. Naantalin kaupunki hakee lukiokoulutukselle järjestämislupaa vuonna 2015. Yhdistetyssä kunnassa lukiokoulutus jatkuu Naantalin lukiossa. Toisen asteen koulutuksen uudistuksen mukaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista muun muassa aikuiskoulutukseen erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla palveluvalikoimassaan pääsääntöisesti kaikki koulutusalat. Nämä edellytykset täyttyvät ilmeisesti Raision seudun koulutuskuntayhtymän kohdalla kokonaisuutena arvioituna. Lukiokoulutuksessa voidaan muiden opetuspalvelujen tapaan hyödyntää hallinnon ja tuotannollisten tukipalvelujen eläkepoistumaa ja hakea yhdistymishyötyjä aiemmin erillään olleiden toimintojen yhdistämisestä. Hallintoa ja tuotannollisia tukipalveluja voidaan yhdistää samoihin organisaatioihin. Koulutuksen kannalta erityisen merkittävä on tietohallinnon ja -yhteyksien kokoaminen yhteen palvelemaan hallinnon rinnalla oppimis- ja opetusympäristöjen kehittämistyötä. 6.3.2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sekä vapaa sivistystyö 6.3.2.1 Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus Naantalissa toimii oman kunnan alueen kattava vapaa sivistystyön oppilaitos Naantalin opisto. Masku on Raision työväenopiston sopimusaluetta muiden kasitien varren kuntien kanssa. Taivassalo ja Kustavi puolestaan kuuluvat Laitilan kaupungin isännöimään Vakka-Suomen kansalaisopistoon, jonka toimialueeseen kuuluu kuusi Vakka-Suomen kuntaa. Selvityskuntien alueella toimii yksi taiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää tarjoava oppilaitos, Naantalin musiikkiopisto. Maskulla on jonkun verran oppilaspaikkoja Naantalin musiikkiopistossa. Kustavi ja Taivassalo ostavat musiikkiopistopaikat Laitilan kaupungin isännöimässä Vakka-Suomen musiikkiopistosta. Kuntien yhdistyminen muuttaa Maskun, Taivassalon ja Kustavin nykyisen sopimusyhteistyön ja ne liittyisivät osaksi Naantalin opistoa. Sen rahallisia tai toiminnallisia vaikutuksia on vaikea arvioida, mutta oppilaitoksen kasvaessa kasvaa myös suunnittelu- ja hallintotyön määrä. Vapaan sivistystyön tulossa oleva rahoitus- ja rakenneuudistus tulee vaikuttamaan niin, että tarkasteluun kannattaa ottaa laajempi yhteistyökokonaisuus esimerkiksi nykyisten Naantalin ja Raision opistojen alue. Musiikkiopistotoimintaan ei yhdistymisellä olisi suuria vaikutuksia. 6.3.2.2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kaikki selvityskunnat kuuluvat Vaski-kirjastoon, mikä tarkoittaa yhteistä kirjastokorttia ja lainaustoimintaan liittyvää yhtenäistä menettelyä. Yhdistymisellä ei ole suoraa vaikutusta kirjastoverkkoon. Kunnat joka tapauksessa arvioivat jatkuvasti kirjastopalvelujen laajuutta ja kustannuksia. Kuntien kulttuurityön ammattilaiset toimivat jo nyt verkottuneesti. Yhteistyötä tehdään mm. hankkeina. Naantalissa toimii kotiseutumuseon lisäksi ammatillinen Naantalin museo. Kaikkien kuntien alueella on lisäksi kotiseutumuseot. Yhdistyminen ei toisi muutoksia museotoimintaan.

77 Selvityskunnissa on tehty runsaasti investointeja liikunnan ja ulkoilun käyttöön. Uusille rakennushankkeille ei ole tällä hetkellä tarvetta. 6.3.2.3 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kustannukset Kulttuuri ja vapaa-aika Naantali Masku Taivassalo Kustavi Varsinais- Suomi Manner- Suomi Vapaasivistystyö nettokustannukset, /as. 25. 17 26 20 25 Kirjasto nettokustannukset, /as. 57 50 53 82 60 57 Liikunta ja ulkoilu nettokustannukset, /as. 117 36 28 142 90 94 Nuorisotyö nettokustannukset, /as. 36 26 11 12 34 31 Museot, teatteri ja orkesteri nettokustannukset, /as. 25. 4 8 52 47 Muut kulttuuripalvelut nettokustannukset, /as. 26 10 8 17 18 22 Taulukko 6.1.6-1 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kustannukset 2012 Pienten kuntien vapaa-aikapalvelujen kustannukset nousevat korkealle, jos kunta ylläpitää palvelujen toimintayksiköitä. Näin on Kustavin liikuntapalveluissa. Selvityskunnissa on kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen palveluksessa vajaa 38 työntekijää, joista siirtyy eläkkeelle 17 vuoteen 2025. 6.4 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 6.4.1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen muutostekijät 6.4.1.1 Väestörakenne ja väestöllinen huoltosuhde Naantalissa oli asukkaita 18 869 vuoden 2013 lopussa. Kaupungin asukasluku on kasvanut vuodesta 2000 13 prosentilla, 2 116 asukasta. Ennusteen mukaan asukasmäärä kasvaa reilulla 2 000 asukkaalla vuoteen 2029 mennessä. Tällöin Naantalissa on 20 913 asukasta. Kasvu on 11 prosenttia. Masku on Turun kaupunkiseudun vahvimpia kasvukuntia. Vuonna 2000 Maskussa oli 7 753 asukasta, vuoden 2013 lopussa 9 729. Asukasmäärä kasvoi neljänneksen. Ennusteen mukaan kasvu jatkuu. Maskussa on asukkaita 12 377 vuoteen 2029 mennessä. Kasvu on edelleen neljänneksen suuruista.

78 Taivassalon asukasmäärä on laskenut vuosina 2000-2013 154 asukkaalla. Tämä on vajaa 10 prosenttia. Vuoden 2013 lopussa taivassalolaisia oli 1 667. Ennusteen mukaan kunta pitää jatkossa väestönsä. Kustavissa oli asukkaita vuoden 2013 lopussa 869. Kunnan asukasluku on laskenut 14 prosenttia vuodesta 2000. Kustavi pitää väestönsä mentäessä vuoteen 2029. Selvityskunnissa on nykyisin 31 124 asukasta. Selvitysalueella oli vuonna 2000 yhteensä 27 335 asukasta, kasvu 14 prosenttia. Vuonna 2029 alueella ennustetaan olevan 35 885 asukasta, kasvuprosentti on 15 prosenttia. Selvityskuntien väestörakenteessa suurin ero on se, että Maskun asukkaista kasvukunnalle ominaisella tavalla suurempi osuus kuuluu lasten ja nuorten ikäryhmiin. Naantalissa on puolestaan enemmän ikääntyneiden ikäryhmiin kuuluvia. Taivassalon ja Kustavin väestörakenteessa korostuvat vanhemmat ikäryhmät. Tarkasteltaessa selvityskuntien väestörakennetta kokonaisuutena eri ikäryhmien määrien ja osuuksien väliset erot tasoittuvat. Kuvio 6.3.1.1-1 Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin väestörakenne 2012 Väestöllinen huoltosuhde kertoo alle 17-vuotiaiden sekä 65 vuotta täyttäneiden määrän suhteen työikäisten määrään. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2012 lopussa 60 alle 17-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä 100 työikäistä kohden ja Varsinais-Suomen 61. Kunta / vuosi 2012 2017 2021 2025 2029 Naantali 63 74 82 88 95 Masku 66 68 72 73 77 Taivassalo 76 91 102 110 118 Kustavi 74 98 117 134 154

79 Kunnat yhdessä 65 73 80 85 90 Varsinais-Suomi 61 67 72 75 77 Koko maa 60 67 72 75 77 Tilastokeskus. Taulukko 6.3.1.1-1 Selvityskuntien väestöllinen huoltosuhde 2012 ja ennuste 2017-2029 Selvityskuntien väestölliset huoltosuhteet heikkenevät merkittävästi 2020-luvun loppuun mentäessä. Taivassalon ja erityisesti Kustavin huoltosuhdeluvut haastavat pienten kuntien kantokyvyn riippumatta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen tulevista ratkaisuista. Kaupunkikuntana Naantalin huoltosuhdeluku myös nousee huomattavasti ikääntyneiden määrän kasvusta johtuen. Ainoastaan Maskussa huoltosuhdeluku on maan keskiarvossa. Maskun kantokyky puolestaan kuormittuu itse kasvusta ja myös väestön ikääntymisestä. Samalla kun peruspalveluja on kohdennettava lasten ja nuorten palveluihin, on vastattava myös ikääntyneiden palvelutarpeen kasvuun. 6.4.1.2 75 vuotta ja 85 täyttäneiden ikäryhmät Peruspalveluissa palvelutarpeen/-kysynnän nousun kriittisin muutostekijä on 75 vuotta täyttäneiden ja erityisesti 85 vuotta täyttäneiden määrän kasvu. 75 vuotta täyttäneistä 90 prosenttia asuu kotona. Heistä vähintään 12 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa. Kuusi prosenttia on omaishoidon tuen asiakkaina, jotka myös saavat usein säännöllisesti muita palveluita. Vajaat kymmenen prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on tehostetussa palveluasumisessa tai pitkäaikaisissa laitospalveluissa. 85 vuotta täyttäneiden ryhmässä säännöllisen avun tarve kasvaa. Heitä iso osa tarvitsee päivittäisiä palveluja. Ikääntyneiden kuntalaisten määrä voimakas kasvu on kiihtymässä Naantalissa ja Maskussa. Naantalissa oli 75 vuotta täyttäneitä 961 ja 85 vuotta täyttäneitä 193 vuonna 2000. Vuoden 2013 lopussa yli 75 -vuotiaita oli 1 529 ja yli 85 -vuotiaita 424. Maskussa vastaavat luvut olivat 363 ja 92 vuonna 2000 ja vuonna 2013 570 ja 143. 2020-luvun lopulle mentäessä Naantalissa on yli 75-vuotiaita 3 699 ja yli 85-vuotiaita 906. 75 vuotta täyttäneiden määrä lähes 2,5 -kertaistuu ja 85 vuotta täyttäneiden kaksinkertaistuu. Maskussa tilanne on samankaltainen. Pienemmissä kunnissa ikääntyneiden määrä kasvu on maltillisempaa. Kunnissa on jo nykyisin suhteellisesti enemmän ikääntyneitä.

80 Kunta/vuosi Naantali 1990 2000 2010 2013 2017 2021 2025 2029 M00-13 M % M13-29 M % 75v 642 961 1 394 1 529 1 874 2 404 3 103 3 699 568 59,1 2 170 141,9 85v 126 193 344 424 510 574 698 906 231 119,7 482 113,7 Masku 75v 325 362 471 570 672 882 1 095 1 272 208 57,5 702 123,2 85v 63 96 126 143 162 194 245 319 47 49,0 176 123,1 Taivassalo 75v 207 205 230 245 236 273 329 387 40 19,5 142 58,0 85v 40 53 69 86 82 84 86 90 33 62,3 4 4,7 Kustavi 75v 127 137 125 118 116 155 199 231-19 -13,9 113 95,8 85v 35 30 47 47 40 35 38 52 17 56,7 5 10,6 Yhteensä 75v 1301 1665 2220 2462 2898 3714 4726 5589 797 47,9 3 127 127,0 85v 264 372 586 700 794 887 1067 1367 328 88,2 667 95,3 Tilastokeskuksen väestörakenne ja ennustetiedot Taulukko 6.3.1.2-1 75 vuotta ja 85 vuotta täyttäneiden määrät vuosina 1990-2013 ja ennuste vuoteen 2029 Vuodesta 2013 vuoteen 2029 75 vuotta täyttäneiden lukumäärä nousee 2 462 asukkaasta 5 589 asukkaaseen ja 85 vuotta täyttäneiden lukumäärä määrä 700:sta 1 367:ään selvityskunnissa. 6.4.1.3 Sairastavuus Yleisesti käytettäviä kuntien asukkaiden terveydentilaa ja sairastavuutta mittaavia mittareita ovat kansaneläkelaitoksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THLn) sairastavuusindeksit. THL:n indeksi on luotettavampi. Se perustuu seitsemän yleisimmän sairausryhmän yleisyyteen suhteessa koko maan keskiarvoon. KELAn indeksi perustuu enemmän terveyskäyttäytymiseen ja lääkärien aktiivisuuteen diagnosoimisen suhteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindeksi on rakennettu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuskehityksen mittariksi. Indeksi koostuu seitsemästä kansanterveydellisesti merkittävästä sairausryhmästä ja neljästä sairauksien merkitystä painottavasta näkökulmasta. Kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta.

81 Kunnan indeksi on näiden painotettujen sairausryhmittäisten yleisyyslukujen keskiarvo. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus kunnassa on. Koko maassa indeksin arvo aikasarjan viimeisenä ajanjaksona on 100. Tuloksia voi tarkastella sekä ikävakioituna että ikävakioimattomana. Kunta Vakioimaton Kunta Vakioimaton Kunta Vakioitu Kunta Vakioitu Masku 84,5 Aura 97,0 Paimio 88,2 Kaarina 97,6 Lieto 86,0 Nousiainen 101,0 Lieto 90,4 Naantali 99,8 Rusko 87,0 Naantali 102,2 Sauvo 90,6 Aura 101,2 Paimio 88,9 Raisio 102,7 Kustavi 91,0 Raisio 102,5 Tarvasjoki 94,5 Turku 109,7 Rusko 91,3 Nousiainen 105,8 Kaarina 95,2 Kustavi 109,9 Masku 92,2 Turku 110,9 Sauvo 96,4 Taivassalo 129,0 Mynämäki 92,4 Taivassalo 111,0 Pöytyä 96,7 Vehmaa 132,2 Pöytyä 92,7 Vehmaa 120,3 Mynämäki 96,9 Tarvasjoki 93,6 THL sairastavuusindeksi Taulukko 6.2.1.3-1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksi vakioimattomana ja vakioituna vuonna 2009-2011 THL:n indeksin mukaan Turun ja Raision luvut ovat maa keskiarvoa korkeammat niin vakioimattomana kuin vakioituna. Turun itäiset ja eteläiset suuret kunnat Paimio, Lieto ja Kaarina sijoittuvat sairastavuusindekseillä mitattuna parhaiden kuntien ryhmään. Samoin Rusko ja Masku kuuluvat tähän ryhmään. Vehmaalla ja Taivassalossa sairastavuus on korkeinta niin vakioimattomana kuin vakioituna. Kustavin tilanne muuttuu paremmaksi vakioituna. Kansaneläkelaitoksen sairastavuusindeksi esittää kuntakohtaisesti, miten tervettä tai sairasta kunnan väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi ilmoitetaan sekä sellaisenaan että ikä- ja sukupuolivakioituna. Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Kansaneläkelaitoksen sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Ikä- ja sukupuolivakioidun sairastavuusindeksin mukaan vähiten sairasta väestö on Ruskossa, Maskussa ja Paimiossa. Sairastavuusindeksi on korkein Vehmaalla, Sauvossa ja Kustavissa. Vakioimattomana indeksi on merkittävän korkea Kustavissa, Vehmaalla,Taivassalossa ja Sauvossa. THL:n indeksin tulokset poikkeavat jonkin verran Kansaneläkelaitoksen indeksiluvuista. Edelleen ikävakioituna ja -vakioimattomana Vehmaalla ja Taivassalossa on korkea sairastavuus. Sauvo sijoittuu paremmin sairastavuusvertailussa THL:n indeksilä mitattuna. Suurin ero indeksimittarien kohdalla

82 ilmenee Turun lukemissa: Kelan indeksissä Turun sairastavuus (98,2) oli alle Suomen keskitason, kun taas THL:n indeksissä Turun sairastavuus (110,9) on korkealla tasolla. Kunta Vakioim aton Kunta Vakioim aton Kunta Vaki oitu Kunta Vaki oitu Masku 74,1 Turku 95,3 Rusko 86,4 Taivas 94,7 salo Rusko 76,7 Tarvas 95,9 Mask 88,7 Pöytyä 97,4 joki u Lieto 78,9 Mynä 105,0 Paimi 88,7 Nousia 98,0 mäki o inen Kaarin 83,1 Pöyty 110,4 Tarvas 89,1 Turku 98,2 a ä joki Paimio 88,4 Sauvo 114,1 Kaarin 89,5 Aura 98,9 a Aura 89,9 Taivas salo 134,8 Lieto 89,9 Kustav i 100, 8 Nousia inen 91,6 Vehm aa 142,3 Naant ali 90,3 Sauvo 101, 6 Naant ali 93,9 Kusta vi 154,5 Raisio 92,5 Vehma a 114, 8 Raisio 94,1 Mynä 94,1 mäki Kelan terveyspuntari Taulukko 6.3.1.3-1 Kansaneläkelaitoksen sairastavuusindeksi vakioimattomana ja vakioituna vuonna 2012. 6.4.1.4 Yksinasuminen Yli puolet turkulaisista asuu yhden hengen asuntokunnassa. Seuraavina ovat pienet kunnat Kustavi, Vehmaa ja Taivassalo. Raisiossa on yksin asuvia lähes 40 prosenttia kaikista asuntokunnista ja Naantalissa 37 prosenttia. Ruskossa ja Maskussa ovat alhaisimmat yksin asuvien osuudet. Kunta 2013 Kunta 2013 Rusko 20,5 Sauvo 36,0 Masku 23,0 Naantali 37,1 Nousiainen 25,4 Pöytyä 37,1 Lieto 25,6 Taivassalo 37,8 Tarvasjoki 31,6 Raisio 39,1 Kaarina 32,4 Vehmaa 40,4 Mynämäki 34,4 Kustavi 42,6 Aura 34,7 Turku 51,1 Paimio 35,0 THL, Sotka Taulukko 6.3.1.4-1 Yhden hengen asuntokuntien osuudet

83 Turussa 75 vuotta täyttäneistä 55 prosenttia asuu yksin. Seuraavina tulevat pienet kunnat Sauvo, Vehmaa ja Taivassalo. Naantalissa yksin asuvia 75 vuotta täyttäneitä on lähes puolet vanhusasuntokunnista. Vähiten yksin asuvia ikääntyneitä on Ruskossa, Nousiaisissa ja Maskussa. Kunta/vuosi 2013 Kunta/vuosi 2013 Rusko 33,8 Aura 47,2 Nousiainen 40,1 Mynämäki 48,0 Masku 40,2 Paimio 49,0 Lieto 40,4 Naantali 49,1 Kaarina 44,1 Taivassalo 51,8 Pöytyä 46,0 Vehmaa 53,3 Kustavi 46,4 Sauvo 53,5 Raisio 46,4 Turku 55,4 Tarvasjoki 47,1 THL, Sotka Taulukko 6.3.1.4-2 Yhden hengen asuntokuntien osuus 75 vuotta täyttäneiden asuntokunnista 6.4.1.5 Tulot Pienituloisuuden rajana käytetään 60 prosenttia kotitalouksien käytettävissä olevan rahatulon mediaanista. Mittari kertoo pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Kunta/vuosi 2012 Kunta/vuosi 2012 Masku 6,3 Tarvasjoki 11,1 Rusko 6,6 Sauvo 12,0 Lieto 6,8 Mynämäki 12,6 Kaarina 7,8 Pöytyä 14,6 Nousiainen 9,1 Taivassalo 14,7 Naantali 9,2 Vehmaa 15,9 Aura 9,7 Kustavi 18,0 Paimio 9,9 Turku 20,0 Raisio 9,9 THL, Sotka Taulukko 6.3.1.5-1 Yleinen pienituloisuusaste Turussa pienituloisia kotitalouksia on viidennes kaikista kotitalouksista. Keskuskaupungin korkeaan pienituloisuusasteeseen vaikuttaa suuri opiskelijoiden määrä. Keskuskaupungin naapurikunnissa on pienituloisuusaste alhainen. Erityisesti Maskussa, Ruskossa, Liedossa ja Kaarinassa on alhainen pienituloisuusaste. Maaseutuvaltaisimmissa selvitysalueen kunnissa pienituloisuus ylittää 10 prosentin rajan. Gini-kerroin on yleisimmin käytetty tuloeromittari. Se kertoo tarkasteltavan alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Gini-kertoimessa tuloerojen taso on kiteytetty yhteen

84 lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja 100 välillä. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Kunta/vuosi 2013 Kunta/vuosi 2013 Aura 21,6 Pöytyä 25,2 Masku 21,9 Vehmaa 25,5 Nousiainen 22,0 Kustavi 26,9 Rusko 22,9 Sauvo 27,0 Lieto 23,4 Kaarina 27,3 Mynämäki 24,0 Naantali 29,1 Paimio 24,1 Turku 29,7 Tarvasjoki 24,7 Taivassalo 29,8 Raisio 24,9 THL, Sotka Taulukko 6.3.1.5-2 Tuloerot Gini-kertoimen mukaan 2013 Tuloerot ovat pienimmät Aurassa, Maskussa, Nousiaisissa ja Ruskossa. Suurimmat erot ovat Taivassalossa Turussa ja Naantalissa gini-kertoimen mukaan laskettuna. 6.4.1.6 Toimeentuloturva Toimeentulotuen asukaskohtaiset menot ovat korkeimmat Raisiossa vuonna 2013. Yli 100 euron asukaskohtaiset toimentulotukimenot ovat Turun, Paimion ja Naantalin kaupungeissa sekä myös Kustavissa ja Vehmaalla. Vähiten toimeentulotukea myönnetään asukasta kohti Tarvasjoella, Ruskossa, Maskussa ja Sauvossa. Kunta Toimeentulotuki/kotitalous Toimeentulotuki / asukas Kunta Toimeentulotuki/kotitalous Toimeentulotu ki / asukas Tarvasjoki 1 144 26 Kaarina 2 472 73 Rusko 2 205 27 Aura 2 414 80 Masku 2 868 35 Naantali 2 800 110 Sauvo 1 935 38 Paimio 3 258 117 Taivassalo 2 204 42 Turku 2 396 127 Pöytyä 1 908 50 Vehmaa 3 330 129 Lieto 2 152 51 Kustavi 3 690 136 Nousiainen 2 939 56 Raisio 3 288 195 Mynämäki 2 074 65 THL Toimeentulotuen menot 2013,tilastoeraportti 14/2014 Taulukko 6.3.1.6-1 Toimeentulotuen reaalimenot kotitaloutta ja asukasta kohti 2013

85 6.4.2 Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö 6.4.2.1 Sairaalahoidon hoitopäivät Sairaalahoidon hoitopäivät mittari kertoo kaikkien vuoden aikana sairaalahoitoa saaneiden henkilöiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Sairaalahoito sisältää julkisen sektorin ja yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat myös psykiatriset sairaalat ja sairaalahoitoon sisältyvät myös synnytykset. Asukaskohtaisten sairaalahoidon hoitopäivien määrä on vähentynyt selvitysalueen kunnissa vuodesta 2000. Monissa selvityskunnissa hoitopäivien ovat vähentyneet yli 30 prosenttia. Alenema kertoo erikoissairaanhoidon hoitokäytäntöjen ja kuntien palvelurakenteen muutoksesta, jossa laitospalveluja on supistettu. Turussa sairaalapäivien määrä on selvästi korkein ja alentuma on ollut muihin kuntiin nähden pienempi vuodesta 2000. Kunta/vuosi 2000 2012 M-% Vak. sair.vuus- ind. Rusko 1 247 1 018-18,4 86,6 Masku 1 606 1 111-30,9 88,7 Tarvasjoki 1 690 1 119-33,8 89,1 Nousiainen 1 730 1 227-29,1 98 Sauvo 1 983 1 272-35,8 101,6 Kaarina 2 004 1 362-32,0 89,5 Raisio 1 976 1 365-30,9 92,5 Paimio 2 110 1 398-33,7 88,7 Aura 2 225 1 413-36,5 98,9 Lieto 1 867 1 503-19,5 90,3 Naantali 1 755 1 524-13,2 90,3 Taivassalo 2 042 1 690-17,2 94,7 Vehmaa 2 700 1 864-30,9 114,8 Mynämäki 2 750 1 892-31,2 94,1 Kustavi 2 329 2 014-13,5 100,8 Pöytyä 2 673 2 151-19,5 97,4 Turku 2 836 2 526-10,9 98,2 Sotka, Kelan sairastavuusindeksi Taulukko 6.3.2.1-1 Sairaalahoidon hoitopäivät 1000 asukasta kohti vuosina 2000-2012

86 Maskun hoitopäivien määrä on toiseksi alhaisin tuhatta asukasta kohti. Kustavin on toiseksi korkein. Naantali kuuluu selvityskuntien keskiryhmään. Kun useissa kunnissa hoitopäivien määrä on voimakkaasti vähentynyt, Naantalissa, Kustavissa ja Taivassalossa aleneminen on ollut vähäisempää. Joidenkin kuntien palveluissa sairaalahoidolla on suurempi sija kuin mitä sairastavuusindeksi perusteella voi olettaa. Vastausta on haettava kunnan palvelurakenteesta ja terveyspalvelujen sisäisistä käytännöistä. 6.4.2.2 Avoterveydenhuolto Keskuskaupunki Turun asukkaat käyttävät vähiten perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalveluja, mutta eniten erikoissairaanhoidon avohoidon palveluja 1000 asukasta kohti vuonna 2012. Kunnissa, joissa on paljon perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäyntejä, asukkaat käyttävät pääsääntöisesti vähemmän erikoissairaanhoidon avopalveluja. Perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat vähentyneet vuodesta 2000 ja erikoissairaanhoidon käyntien määrä on kasvanut. Kuntalaisten hankkimien yksityisten lääkäripalvelujen asukaskohtaiset kulut ovat myös kasvaneet. Kunta/vuosi 2000 2012 M-% Turku 1 609 1 018-36,7 Vehmaa 1 874 1 377-26,5 Taivassalo 1 673 1 478-11,7 Kaarina 2 234 1 594-28,6 Lieto 2 021 1 617-20,0 Aura 2 473 1 652-33,2 Kustavi 2 040 1 659-18,7 Masku 2 033 1 718-15,5 Paimio 2 518 1 787-29,0 Tarvasjoki 2 232 1 815-18,7 Nousiainen 2 264 1 829-19,2 Raisio 2 434 1 875-23,0 Sauvo 2 556 1 903-25,5 Pöytyä 2 539 1 908-24,9 Rusko 1 717 1 925 12,1 Mynämäki 1 953 2 117 8,4 Naantali 2 097 2 174 3,7 THL, Sotka Taulukko 6.3.2.2-1. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit 1 000 asukasta kohti Perusterveydenhuollon lääkärikäyntejä on eniten Naantalissa. Naantalissa näiden lääkärikäyntien määrä on noussut vuodesta 2000. Tämä voi kertoa siitä, että kaupungissa on ollut tasaisesti perusterveydenhuollon lääkäripalveluja saatavilla ja että asukkaat ovat suosineet perusterveydenhuollon palveluja.

87 Kunta/vuosi 2000 2012 M-% Rusko 1 172 1 341 14,4 Nousiainen 1 270 1 412 11,2 Masku 1 212 1 453 19,9 Paimio 1 185 1 486 25,4 Mynämäki 1 518 1 498-1,3 Tarvasjoki 1 103 1 510 36,9 Naantali 1 140 1 514 32,8 Lieto 1 277 1 521 19,1 Raisio 1 382 1 541 11,5 Pöytyä 1 217 1 654 35,9 Kaarina 1 150 1 676 45,7 Aura 1 233 1 688 36,9 Sauvo 1 120 1 699 51,7 Kustavi 1 427 1 746 22,4 Taivassalo 1 242 1 793 44,4 Vehmaa 1 581 1 846 16,8 Turku 1 502 1 935 28,8 THL, Sotka Taulukko 6.3.2.2-2 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta Erikoissairaanhoidon avokäynnit ovat lisääntyneet kaikissa kunnissa. Erityisesti kasvua on tapahtunut kaupunkiseudun suurissa kunnissa ja kauempana sijaitsevissa pienemmissä kunnissa. Pienten kuntien käytön kasvuun vaikuttavat päivystysjärjestelyt. Ydinkaupunkiseudun käytön kasvuun saattavat vaikuttaa päivystyksen lisäksi päiväkirurgian lisääntyminen ja yksityisten lääkäripalvelujen lähetekäytännöt. Kunta/vuosi 2000 2013 M-% Kustavi 46 44-4,2 Taivassalo 41 52 27,0 Pöytyä 29 57 93,2 Vehmaa 39 62 58,0 Sauvo 35 64 83,4 Aura 31 65 109,4 Tarvasjoki 39 73 87,3 Mynämäki 41 73 77,0 Paimio 34 75 118,5 Nousiainen 39 84 116,3 Turku 58 87 50,1 Rusko 51 89 75,9 Naantali 50 89 80,7 Raisio 53 92 73,1 Masku 47 99 111,6 Lieto 48 99 105,8 Kaarina 47 103 120,0 THL, Sotka Taulukko 6.3.2.2-3 Yksityisten lääkäripalvelujen kustannukset / asukas

88 Kaupunkiseudun suurten kuntien asukkaat käyttävät eniten yksityisiä lääkäripalveluja asukaskohtaisilla menoilla mitattuna. Mittari kertoo yksityislääkärin antaman sairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset euroina. Summasta ei ole vähennetty sairausvakuutuksen maksamaa osuutta. 6.4.2.3 Lastensuojelu Eniten sijoitettuja ja myös huostaan otettuja lapsia ja nuoria on suhteellisesti Vehmaalla ja selvitysalueen kaupungeissa, Turussa, Naantalissa, Kaarinassa ja Raisiossa. Vehmaan tilannetta selvittää ilmeisesti jokin kertaluonteinen asia. Sijoitetut Osuus 0-17v:sta Huostassa Osuus 0-17v:sta Kustavi........ Sauvo........ Taivassalo........ Tarvasjoki........ Pöytyä 8 0,4 5 0,3 Nousiainen 5 0,4 5 0,4 Lieto 26 0,6 21 0,5 Rusko 10 0,7 7 0,5 Aura 6 0,6 6 0,6 Mynämäki 17 1,0 10 0,6 Paimio 11 0,5 14 0,6 Masku 19 0,7 17 0,7 Raisio 51 1,0 42 0,8 Kaarina 88 1,2 71 1,0 Naantali 53 1,4 42 1,1 Turku 527 1,9 483 1,7 Vehmaa 12 2,8 8 1,9 Taulukko 6.3.2.3-1 Lastensuojelun sijoitetut ja huostassa olet lapset ja nuoret sekä osuus 0-17 vuotiaista vuonna 2012 6.4.3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset 6.4.3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asukaskohtaiset nettokustannukset

89 Sosiaali- ja terveyshuollon nettokustannukset on asukas kohti tavallisin tapa mitata sitä, kuinka paljon kunnat käyttävät vuosittain näihin peruspalveluihin. Vakioimattomissa asukaskohtaisissa nettokustannuksissa näkyvät kuntien erot väestörakenteessa ja palvelutarpeissa, mutta myös erot palvelurakenteessa ja toimintatavoissa. Kunta Sosiaali- ja terveys Terveyden huolto Perusterveyden huolto Sosiaalipalvelut Erikoissairaanhoito Rusko 2 734 1 305 1 429 528 892 Lieto 2 902 1 414 1 489 600 883 Paimio 2 904 1 408 1 496 542 941 Masku 3 004 1 565 1 439 517 912 Aura 3 146 1 514 1 632 590 1 029 Kaarina 3 165 1 630 1 536 501 1 027 Nousiainen 3 196 1 696 1 500 549 940 Raisio 3 238 1 652 1 586 591 984 Sauvo 3 239 1 551 1 688 503 1 165 Tarvasjoki 3 288 1 727 1 560 624 919 Naantali 3 354 1 749 1 605 548 1 044 Mynämäki 3 415 1 748 1 667 645 1 002 Pöytyä 3 446 1 613 1 833 696 1 112 Turku 3 487 1 743 1 744 587 1 152 Taivassalo 3 555 1 471 2 084 923 1 134 Vehmaa 3 754 1 786 1 969 883 1 051 Kustavi 4 614 2 326 2 288 981 1 280 Varsinais-Suomi 3 420 1 690 1 730 612 1 107 Länsi-Suomi 3 498 1 640 1 804 666 1 138 Koko maa 3 453 1 700 1 730 663 1 067 Kuntaliitto 2013 Taulukko 6.3.3.1-1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset nettokustannukset vuonna 2012 Kaupunkiseudun nuoren väestörakenteen kasvukunnissa asukaskohtaiset kustannukset ovat alhaiset. Ruskon, Liedon, Paimion ja Maskun asukaskohtaiset nettokustannukset ovat selvityskuntien alhaisimmat. Selvitysalueen pohjoisten pienten kuntien kustannukset, Kustavin, Vehmaan ja Taivassalon, ovat korkeimmat. Pohjoisen pienten kuntien lisäksi sosiaalipalvelujen asukaskohtaiset kustannukset ovat korkeimmat Naantalissa ja Mynämäellä, terveydenhuollon Pöytyällä sekä erikoissairaanhoidon Turussa ja Sauvossa.

90 6.4.3.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvevakioidut menot 2012 (THL) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioituja menotietoja vuosittain vuodesta 2000 lähtien. THL julkaisi 6.10.2014 ensimmäistä kertaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkien palvelujen tarvevakioidut menot vuodelta 2012. Tarvevakioitujen menojen laskennassa jokaiselle kunnalle on laskettu tutkimukseen perustuva asukaskohtainen palvelutarvekerroin, jonka avulla voidaan arvioida miten asukkaiden palvelutarpeet asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin alueisiin. Kun kunnan palveluihin käyttämät rahat (nettomenot) suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeisiin, saadaan tietoa siitä, miten menot asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin kuntiin. Taulukoissa kunnat on järjestetty tarvevakioitujen menojen mukaa. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kului koko maassa kunnilta keskimäärin 2 940 euroa asukasta kohti vuonna 2012. Terveyden- ja vanhustenhuollon osuus oli keskimäärin 2 180 euroa. Erot kuntien välillä olivat merkittävät. Tilastollisesti tulkittuna tarvevakioinnin jälkeen saatavat vertailuluvut kertovat, miten kunta käyttäisi sosiaali- ja terveyspalveluihin rahaa, jos sillä olisi vastuullaan koko maan väestön ikä- ja tarverakenteella varustettu väestö sen oman väestön asemesta, mutta palveluiden toteuttamistavat olisivat samat kuin kunnan nykyiset. Tarvevakioitujen menojen perusteella ei voida tehdä suoraa johtopäätöstä alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon tilasta. Pienet kustannukset voivat johtua esimerkiksi toiminnan tehokkuudesta, julkisten palveluiden huonosta saatavuudesta tai yksityisten palveluiden laajasta käytöstä. Sosiaali- ja terveydenhuollon korkeat tarvevakioidut menot voivat kertoa siitä, että kunta panostaa palveluihinsa ja tarjoaa monipuoliset palvelut asukkailleen. Tarvevakioitujen menojen korkeus voi tarkoittaa myös sitä, että palvelujen tuottamisentavat ovat runsaasti voimavaroja sitovia ja tuottavuudessa parantamisen varaa. Heikoin tilanne on silloin kun kunta tarjotaan suppeat palvelut ja samalla tarvevakioidut menot ovat korkeat. Maan keskiarvon ylittävät asukaskohtaiset menot kertova siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdennetaan voimavaroja keskimääräisesti enemmän. Vertailu ei kuitenkaan kerro siitä, mitä käytetyillä rahoilla on saatu aikaan. Alhaisimmat tarvevakioidut menot ovat Paimiossa, Raisio, Ruskossa ja Liedossa. Raisiolla ja Ruskolla on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteistoiminta-alue. Myös Tarvasjoen tarvevakioidut menot ovat lähellä Liedon menoja. Tarvasjoki yhdistyy Lietoon 1.1.2015 alkaen. Kahdeksan kunnan tarvevakioidut menot ovat korkeammat kuin koko maan menot. Korkeimmat menot ovat kolmella pienellä kunnalla. Kustavin menot ovat erityisen korkeat ja myös Vehmaan ja Sauvon menot ylittävät huomattavasti maan tarvevakioidun keskiarvoluvun. Korkeat tarvevakioidut menot näyttävät sijoittuvan selvitysalueen pohjoisosan selvityskuntiin lukuun ottamatta Sauvoa. Kustavi, Vehmaa ja Taivassalo kuuluvat Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueeseen. Masku ja Mynämäki kuuluvat perusturvakuntayhtymä Akseliin. Naantalin kaupungilla on omana toimintana laaja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoama, jossa korostuvat perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Myös keskuskaupunki Turku ylittää maa tarvevakioidun keskiarvoluvun.

91 Kunta Nettomenot, euro/asukas Nettomenot, koko maa=100 Tarvekerroin, koko maa=100 Tarvevakioidut menot, koko maa =100 Paimio 2296 85 0,93 91 Raisio 2460 91 0,97 93 Rusko 2153 79 0,84 94 Lieto 2215 82 0,86 95 Tarvasjoki 2628 97 1,01 96 Aura 2459 91 0,93 97 Kaarina 2386 88 0,90 98 Nousiainen 2426 89 0,91 98 Pöytyä 2876 106 1,07 99 Turku 2703 100 0,98 102 Masku 2300 85 0,82 103 Naantali 2629 97 0,92 105 Taivassalo 3090 114 1,08 105 Mynämäki 2923 108 1,01 106 Sauvo 2782 102 0,95 108 Vehmaa 3287 121 1,07 113 Kustavi 4095 151 1,09 138 Satu Kapiainen, Unto Häkkinen, CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 06.10.2014 Taulukko 6.3.3.2-1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot selvityskunnittain 2012 6.4.3.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon odotekustannukset ja säästöpotentiaalit FCG:n tekemissä odotekustannuslaskelmissa selvityskuntia vertaillaan kunkin kunnan asukasluvun mukaiseen vertailuryhmään. Kuntakohtaiset odotekustannukset vuoden 2012 tiedoilla saadaan, kun jokaiselle selvityskunnalle on valittu vertailukunnaksi neljänneksi alhaisimman kustannustason kunta. Malli ei kerro suoraan tuottavuuseroista vaan nettokustannusten suhteesta asiakasvolyymiin. Tulokset antavat kuitenkin suuntaa, mistä tuottavuuseroja kannattaa hakea.

92 Kunta Nettomenot euro/as Tarvevakioidut menot Nettokustannukset, milj.euroa Odotekustannukset, milj.euroa Säästöpotentiaali, milj.euroa Vertailu 4. alhaisimpien menojen kuntaan Turku 2 703 102 487,2 443,1 44,1 Lappeenranta, 95 Kaarina 2 386 98 74,8 68,1 6,7 Kangasala 91 Lieto 2 215 95 37,7 33,5 4,2 Pirkkala, 90 Paimio 2 296 91 24,3 23,2 1,1 Ylivieska, 89 Sauvo 2 782 108 8,4 8,0 0,4 Vieremä, 101 Naantali 2 629 105 49.5 44,4 5,1 Kauhajoki, 96 Masku 2 300 103 22,2 19,0 3,2 Ylivieska, 89 Taivassalo 3 090 105 5,2 5,1 0,1 Karijoki, 103 Kustavi 4 095 138 3,6 2,8 0,9 Taivassalo, 105 Raisio 2 460 93 60,4 60,5-0,1 Raahe, 95 Rusko 2 153 94 12,7 11,8 0,9 Lemi, 89 Mynämäki 2 923 106 23,3 21,1 2,2 Kauhajoki, 96 Nousiainen 2 426 98 11,8 11,2 0,6 Rusko, 94 Vehmaa 3 287 113 7,6 6,9 0,7 Myrskylä 99 Aura 2 459 97 9,8 9,3 0,5 Vesilahti, 96 Pöytyä 2 876 99 24,6 23,4 1,2 Alavus, 95 FCG:n laskentamalli Taulukko 6.3.3.3-1. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut odotekustannukset ja säästöpotentiaalit vuonna 2012. FCG:n laskentamallin mukaisesti Naantalin säästöpotentiaali on 5,1 milj. euroa ja Maskun 3,2 milj. euroa. Vaikka Kustavin ja Taivassalon sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat erityisen korkeat, kuntien koosta johtua suuria säästöpotentiaaleja ei ole. 6.4.4 Kuntien yhteistoiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa 6.4.4.1 Sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin kuntayhtymät Kaikki selvitysalueen 17 kuntaa ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) jäsenkuntia. Jäsenkuntia on yhteensä 29. Myös Turun yliopisto kuuluu sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Jäsenkunnissa on runsaat 470 000 asukasta. Sairaanhoitopiirin palveluja käyttää lähes 200 000 henkilöä vuodessa.

93 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja omistamissaan sairaaloissa, joita ovat Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) lisäksi Halikon sairaala, Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala, Turunmaan sairaala, Tyks Vakka-Suomen sairaala ja Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala. Sairaanhoitopiiri tarjoaa kattavat erikoissairaanhoidon palvelut oman maakuntansa asukkaille. Lisäksi se huolehtii yliopistosairaalatasoisten palvelujen saatavuudesta Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä, jotka kuuluvat Tyksin erityisvastuualueeseen. Tykslabilla on noin 30 laboratorion toimipaikkaa, ja asiakas voi itse valita, missä hän käy antamassa näytteensä. Psykiatrian poliklinikoita ja muita toimipaikkoja on kahdeksalla paikkakunnalla. VSSHP:n sairaaloihin tulee vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevia potilaita myös muualta Suomesta. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymään kuuluvat jäsenkuntina kaikki selvitysalueen 17 kuntaa. Erityishuoltopiirin kuntayhtymän jäsenkuntia on yhteensä 28. Erityishuoltopiirin kuntayhtymä ylläpitää kehitysvamma-alan tuki ja osaamiskeskus KTO:ta. 6.4.4.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyiset yhteistoiminta-alueet Kunta- ja palvelurakenneuudistus - Paras käynnistyi vuonna 2005. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007, nk. puitelaki) tuli voimaan helmikuussa 2007. Lain perusteella kunnat ovat siirtäneet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun vähintään noin 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueelle hallinnollisesti kuntayhtymä- ja isäntäkuntamallin mukaisesti. Puitelain mukaisesti yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuulle on terveydenhuollon palvelujen lisäksi siirrettävä myös sosiaalihuollon palvelut. Puitelain muutoksella alun perin vuoden 2012 loppuun voimassa olleen lain toimeenpanoa jatkettiin vuoden 2014 loppuun. Kesällä 2014 toimeenpanoa sai jatkoa vielä vuoden 2016 loppuun. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet jatkavat toimintaansa vuoden 2016 loppuun. Keskuskaupunki Turku, 182 072 asukasta, Kaarina 31 798 asukasta ja Naantali, 18 859 asukasta, järjestävät omalle väestölleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Selvitysalueen muut kunnat kuuluvat puitelain tarkoittamiin yhteistoiminta-alueisiin seuraavasti: 1. Härkätie sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Liedon yhteistoiminta-alueen jäsenkuntia ovat: Koski Tl 2 4223 Lieto 17 172 Marttila 2 056 Tarvasjoki 1 956 Yhteensä 23 602 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue perustettiin vuoden 2013 alusta. Yhteistoiminta-alueen vastuukunta toimii Liedon kunta.kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaan kaikki perusterveydenhuollon tehtävät sekä erikoissairaanhoitopalveluiden hankkiminen siirtyivät yhteistoiminta-alueelle 1.1.2013 alkaen. Vastuukunta Liedon kaikki sosiaalipalvelut lukuun ottamatta varhais-

94 kasvatusta siirtyivät samanaikaisesti yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuulle. Kolmen muun jäsenkunnan sosiaalipalveluista yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuulle siirtyivät mielenterveys- ja päihdehuollonpalvelut sekä perheneuvolatoiminta. Yhteistoimintasopimuksen mukaan kaikki sosiaalipalvelut siirtyvät yhteistoiminta-alueen tehtäviksi 1.1.2015 alkaen. 2. Perusturva kuntayhtymä Akseli Perusturvakuntayhtymä Akseli on perustettu vuonna 2010 Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien yhtäpitävin päätöksin. Kuntayhtymän toiminta alkoi 1.1.2011. Kuntayhtymän perussopimus on päivitetty 1.1.2013 alkaen. Perusturvakuntayhtymä Akselissa on henkilökuntaa 446. Perusturvakuntayhtymä Akselin jäsenkuntia ovat Masku 9 729 Mynämäki 7 950 Nousiainen 4 872 Yhteensä 22 551 3. Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Aura, 3 962 asukasta, ja Pöytyä, 8 590 asukasta. Kunnissa on yhteensä 12 552 asukasta. 4. Paimion-Savon kansanterveyskuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Paimio, 10 590 asukasta, ja Sauvo, 3032 asukasta. Kunnissa on yhteensä 13 266 asukasta. 5. Raision-Ruskon sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Vastuukunta Raisiossa on 24 565 asukasta ja Ruskossa 5 995 asukasta. Yhteistoiminta-alueella on yhteensä 30 560 asukasta. 6. Uudenkaupungin yhteistoiminta-alue Uusikaupunki on vastuukunta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat seuraavat kunnat: Uusikaupunki 15 463 Kustavi 869 Pyhäranta 2 177 Taivassalo 1 667 Vehmaa 2 330 Yhteensä 20 839 Selvitysalueen kuntia ovat Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa. 6.4.4.3 Terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys Terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys on organisoitu seuraavasti:

95 - T2, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos. Mukana ovat Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki, Turku sekä öisin ja viikonloppuisin Naantali. - Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä palveluna on Aurassa ja Pöytyällä iltapäivystys. VSSHP:n Loimaan aluesairaalassa yö- ja viikonloppupäivystys. - Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan päivystys VSSHP:n Vakka-Suomen sairaalassa. - Kaikki selvitysalueen kunnat ovat Paimiota ja Sauvoa lukuun ottamatta alueellisessa hammaslääkäripäivystyksessä. 6.4.4.4 Työterveyshuollon palvelut - Maskun, Mynämäen ja Nousiaisen työterveyspalvelut ovat perusturvakuntayhtymä Akselin tehtävänä. - Aura, Lieto, Pöytyä ja Tarvasjoki hankkivat työterveyshuollon palvelut Loimaan kaupungin työterveyshuollon Työkymppi toimintayksiköltä. - Uusikaupunki vastuukuntana huolehtii Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan työterveyspalveluista. - Raision kaupunki vastuukuntana huolehtii myös Ruskon ja Naantalin työterveyspalveluista. - Paimion ja Sauvon työterveydenhuollon palvelut ovat Paimion ja Sauvon kansanterveystyön kuntayhtymällä Turulla ja Kaarinalla on omat työterveydenhuollon palvelut. 6.4.4.5 Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto järjestetään selvitysalueella vastuukuntamallilla. Keskuskaupunki Turulla on omana toiminta ympäristöterveydenhuolto. - Lieto on vastuukuntana ympäristöterveydenhuollossa Auralle, Kaarinalle, Kemiönsaaren kunnalle, Koski tl:lle, Loimaalle, Marttilalle, Oripäälle, Paimiolle, Paraisille, Pöytyälle, Sauvolle ja Tarvasjoelle - Uudenkaupunki on vastuukuntana Kustaville, Laitilalle, Maskulle, Mynämäelle, Nousiaiselle, Pyhärannalle, Taivassalolle ja Vehmaalle - Raisio on vastuukuntana Naantalille ja Ruskolle. 6.4.4.6 Terveydenhuollon muu yhteistoiminta Kaarina myy Liedolle Littoisten alueen palveluja. Raisio ja Ruko, Naantali sekä Akseli perusturvakuntayhtymä ovat yhdessä kilpailuttaneet yksityislääkäripalvelut. Perusturvakuntayhtymä Akseli tuottaa toimintaterapiapalvelut Naantalille. 6.4.4.7 Sosiaalihuollon palvelujen yhteistoiminta Sosiaalipäivystys on järjestetty kolmella alueella:

96 - Turun kaupunkiseudun sosiaalipäivystys. Mukana ovat Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. - Loimaan sosiaalipäivystys. Mukana ovat Aura, Pöytyä, Koski tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Tarvasjoki. - Vakka-suomen sosiaalipäivystys. Mukana ovat Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa Turulla on omat perheneuvolapalvelut. Muut kunnat ovat järjestäneet perheneuvolapalvelut seuraavasti: - Kaarinan vastuukunta: Kaarina, Paimiolle ja Savolle - Liedon vastuukunta: Koski Tl, Marttila ja Tarvasjoki - Raision vastuukunta: Raisio, Naantali, Masku, Nousiainen ja Rusko - Perusturvakuntayhtymä Akseli; Masku, Mynämäki ja Nousiainen - Uudenkaupungin vastuukunta: Uusikaupunki, Taivassalo, Vehmaa ja Kustavi - Aura hankkii palvelut Metodi Oy:ltä ja Pöytyä Askelmerkki Oy:ltä - Kaarinan toimintaa on vastuukuntana Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö. Mukana novat Koski tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Marttila, Naantali, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Raisio, Rusko, Sauvo, Somero, Tarvasjoki, Turku ja Uusikaupunki. - Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Naantali ovat tehneet seudullisen tehostetun palveluasumisen kilpailutuksen. 6.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus 6.5.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Suurimmat puolueet sopivat 23.3.2014 sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta, jonka lähtökohta on sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa riittävän suurilla väestöpohjilla. Uudistuksella tavoitellaan myös merkittävää vaikutusta julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Tavoiteaikataulun mukaan hallituksen esitys annetaan marraskuussa 2014 ja laki tulee voimaan alkuvuodesta 2015. Jos eduskunta hyväksyy järjestämislain, viisi alueellista sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymää järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvitysalueen 17 kuntaa kuuluvat nykyisin TYKS-erityisvastuualueeseen, jossa on 62 kuntaa. Länsi- Suomen asukasluku oli vuoden 2013 lopussa 875 820 asukasta, joista Varsinais-Suomessa 470 880, Satakunnassa 224 556 ja Pohjanmaalla 180 384. Varsinais-Suomen osuus on 54 prosenttia. Lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustamista koskeva valmistelu alkaa vuoden 2015 alkupuolella. Tavoitteena on, että kunnat ovat hyväksyneet sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perussopimuksen lokakuun loppuun 2015. Kuntayhtymä aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta. Kunnilla on edustus alueen kuntayhtymän ylimmässä toimielimessä asukasmäärän suhteessa. Kunnat vastaavat jatkossakin palvelujen rahoituksesta, joka perustuu kunnan asukaslukuun, ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Palvelujen järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu erotetaan toisistaan. Sosiaali- ja terveysalue tekee joka neljäs vuosi palvelujen tuottamista koskevan järjestämispäätöksen. Ensimmäinen järjestämispäätös tehdään lokakuun loppuun mennessä 2016.

97 Kuntien ja kuntayhtymien on tehtävä helmikuun alkuun 2016 ilmoitus sote-alueen kuntayhtymälle valmiudesta toimia tuotantovastuussa olevana organisaationa. Ensimmäisessä järjestämispäätöksessä päätetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantovastuussa olevista organisaatioista, joilla on tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottamisvastuuseen on kuuluttava ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Tuottamisvastuussa olevia organisaatioita perustettaessa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä ja hallinnossa olevat henkilöt siirtyvät tuottamisvastuussa olevan organisaation palvelukseen. Sote-alueen tuotantovastuussa olevat organisaation aloittavat toimintansa 1.1.2017. 1.1.2015 Sosiaali- ja terveysalueiden edustajienkokous kutsuttu koolle Alkuvuosi 2015 Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymä perustettu ja toiminta aloitettu 31.10.2015 mennessä 1.1.2016 1.2.2016 31.10.2016 1.1.2017 Tuotantovastuulliset kunnat ja kuntayhtymät asetettu ja toiminta aloitettu Edustajienkokous: perussopimus ja sote kuntayhtymän perustaminen Sosiaali- ja terveysalue ja kuntayhtymä aloittaa toimintansa Sosiaali- ja terveysalueen 1. järjestämispäätös hyväksytty Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimassa Ilmoitus toimia tuotantovastuussa olevana kuntana tai kuntayhtymänä Tuotantovastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät aloittavat toimintansa Kuvio 6.4.1-1 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain toimeenpano ennen 2017 alkua 6.5.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus kuntien yhdistymisen kannalta Tässä alaluvussa arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta kuntien yhdistymisen näkökulmasta. Arvio on tehty koskemaan Turun 17 kunnan selvitysaluetta. Arviossa on kuitenkin jonkin verran kuntaryhmäkohtaista sisältöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen mukaiset peruspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen uudistukset muuttavat oleellisesti nykyistä kuntaperusteista palvelurakennetta ja toimintaa. Valtion ohjaus vahvistuu ja rahoitusperusteet muuttuvat. Palvelujen järjestäminen siirtyy viidelle sosiaali- ja terveysalueelle ja tuotantovastuussa olevat aiempaa suuremmat kuntaorganisaatiot aloittavat toimintansa. Tämä kaikki muuttaa suuresti kuntien asemaa ja tehtäviä. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja kuntarakenneuudistus on linjattu erilleen, kuntien koolla on jatkossakin suuri merkitys kunnalliselle päätöksenteolle, kantokyvylle ja voimavaroille sekä liikkumatilalle tehdä järjes-

98 telyjä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuussa olevien organisaatioiden toiminnan aloittamisen ja erityisessä kuntajakoselvityksessä esitettävien kuntien yhdistymisten ajankohta on sama vuoden 2017 alku. 6.5.2.1 Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalue Järjestämiseen liittyvät päätökset tehdään välilliseen kuntademokratiaa perustuvissa sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän toimielimissä. Sosiaali- ja terveysalueen ylin päättävä toimielin hyväksyy sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen ja siihen tehtävät muutokset. Lisäksi toimielin päättää alueen vuotuisista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ylimmän päättävän toimielimen jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja, ja toimielimessä edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsen-kuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilain suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kuntayhtymän muiden toimielinten kokoonpanossa noudatetaan kuntalain kuntayhtymiä koskevia säädöksiä suhteellisuus periaatteen mukaisesti. Jokaisella jäsenkunnalla tulee olla vähintään yksi edustaja sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä. Kunnan edustajien äänimäärä määräytyy edellisen vuoden lopussa olleen kunnan asukasluvun perusteella siten, että kutakin alkavaa 1 000 asukasta kohden kunnan edustajilla on yhteensä yksi ääni. Turun selvitysalueen 17 kunnan asukasmäärä on yhteensä 336 008 asukasta, joka on 38 prosenttia sosiaali- ja terveysalueen asukasmäärästä. Pelkästään selvitysalueen kunnilla on runsas kolmannes Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen äänimäärästä ja tätä kautta päätösvallasta. Yhdistymisarvio Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen toimielinten päätöksenteossa kuntien äänimäärään vaikuttaa ratkaisevasti asukasmäärä. Mitä suurempi asukasmäärä kunnassa on, sitä enemmän kunnalla on mahdollisuuksia käyttää päätösvaltaa sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän toimielimissä. Järjestämislaissa turvataan kaikkien kuntien vähimmäisedustus alueen ylimmässä toimielimessä. Muissa toimielimissä, joista tärkein on kuntayhtymähallitus, päätösvaltaa käyttävät lähtökohtaisesti suuret kunnat. Kuntien koalitiot ja poliittiset ryhmät voivat toki vaikuttaa kuntayhtymähallituksen kokoonpanoon. Järjestämislain säännös siitä, että kunnan edustajien yhteenlasketun äänimäärän on oltava alle 50 prosenttia kuntayhtymän kaikkien kuntien äänimäärästä, ei tule noudatettavaksi, koska yhdenkään kunnan asukasluvun mukainen äänimäärä ei ylitä puolta koko äänimäärästä. Kuntien yhdistymiset Turun selvitysalueella vahvistavat kuntien päätösvaltaa sosiaali- ja terveysalueen toimielinten järjestämistä koskevassa päätöksenteossa. Suurten kaupunkien rinnalla asukasmäärältään riittävät suuret muut kunnat voivat hakea kuntien välillä koalitioita, joiden kautta vaikutusmahdollisuudet paranevat. Erityisesti pienten kuntien mahdollisuudet kuntina vaikuttaa kuntayhtymän päätöksentekoon jää kovin vähäisiksi. Pienet kunnat voivat vaikuttaa lähinnä poliittisten ryhmien kautta tai olemalla mukana kuntien koalitioissa.

99 6.5.2.2 Tuotantovastuussa olevat organisaatiot Kuntien toiminnan kannalta merkittävin asia on sosiaali- ja terveysalueen ensimmäisen järjestämispäätöksen kohta tuotantovastuussa olevista kunnista ja kuntayhtymistä 1.1.2017 alkaen Länsi-Suomen alueella. Järjestämislakiesityksessä tuottamisvastuulla tarkoitetaan kunnan ja kuntayhtymän velvollisuutta tuottaa lainsäädännön ja sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vastuuta niihin kuuluvan julkisen vallan käytöstä. Sosiaali- ja terveysalue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottamisvastuuseen on kuuluttava ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Järjestämispäätöksessä erikseen päätetään niistä kunnista ja kuntayhtymistä, joilla on tuottamisvastuu sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kattavasta ympärivuorokautisesta päivystyksestä. Lisäksi sosiaali- ja terveysalue voi päättää, että palvelujen tuottamisen kokonaisvastuuta suppeampi tuottamisvastuu annetaan sitä varten perustetulle kuntayhtymälle, jos siihen on asiakkaiden tarpeista tai palvelujen toteuttamisesta johtuva erityinen syy. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantovastuussa olevien organisaatioiden valmistelu vuoden 2017 alkuun on vaativa tehtävä. Sen lisäksi, että uudelle laajemman alueen ja väestöpohjan tuotanto-organisaatiolle on muodostettu palvelurakenne ja suunniteltu asukkaiden tarpeisiin perustuvat palveluprosessit sekä määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut, tarvitaan runsaasti hallinnollista valmistelua. Hallinnollisia valmistelukokonaisuuksia ovat mm.: 1. päätöksenteon, johtamisen ja hallinnon organisointi, 2. talous, omaisuusjärjestelyt ja rahoitus, 3. henkilöstövoimavarat ja -hallinto, 4. tuotannolliset tukipalvelut sekä 5. kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioinnissa järjestämislakiesityksen vaikutuksista todetaan, että tuottamisvastuussa olevien tahojen määrä vähenee olennaisesti. Lain perusteella syntyvien erilaisten hallinnollisten organisaatioiden täsmällistä määrää on kuitenkin vaikea arvioida ennalta, sillä laki jättää tässä liikkumavaraa. Tuottamisvastuun edellytykset ja laajuus on määritelty lain 14 :ssä siten, että säännös ohjaa verraten vahvojen ja harvalukuisten organisaatioiden muodostumiseen, vaikka se ei olekaan sisällöltään yksiselitteinen. Järjestelmän hallintaan ja ohjattavuuteen vaikuttaa erityisesti tuotantovastuullisten kuntien ja kuntayhtymien määrä. Tuottamisvastuullisten toimijoiden määrä riippuu alueellisista ratkaisuista ja siitä, missä määrin sosiaali- ja terveysalueilla perustetaan ehdotuksen mahdollistamia teemallisia kuntayhtymiä, jotka on kuitenkin tarkoitettu poikkeuksiksi. (THL 2014, 14) Palveluntuottajilla on keskeinen rooli erityisesti asiakaslähtöistä integraatiota ja kustannustehokkuuden parantamista koskevissa järjestelyissä. Toimeenpanossa on kiinnitettävä erityistä huomiota käytännön toimintamallien luomiseen sosiaali- ja terveysalueiden ohjaustehtävää ja etenkin järjestämispäätöksen tekemistä varten. Ohjauksentehokkuuteen vaikuttaa olennaisesti järjestämispäätösten konkreettisuus ja ohjausvoimaisuus. (THL 2014, 14)

100 Edelleen terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviossa todetaan, että lakiluonnokseen kirjattu laaja kunnallinen tuottamisvastuu edellyttää pääsääntöisesti sitä, että yksi toimija kykenee tuottamaan kattavan palvelukokonaisuuden. Tämän voidaan odottaa parantavan edellytyksiä sujuville palveluille etenkin sellaisten asiakas- ja potilasryhmien kohdalla, joilla on laajoja ja monipuolisia palvelutarpeita. Asiakkaan näkökulmasta palvelutuotannon sujuvuus ja toimivuus riippuu siitä, pystyykö tuottamisvastuussa oleva toimija edistämään asiakaskeskeistä toimintatapaa ja palvelujen toiminnallista integraatiota. Suuri merkitys on myös sillä, kuinka laaja palvelukokonaisuus tulkitaan. Tarkemman määritelmän puutteessa on mahdollista, että myös melko pienet kunnat katsovat olevansa kykeneviä kantamaan palvelujen tuotantovastuun, vaikka se lain tavoitteet ja henki huomioiden ei ole tarkoituksenmukaista. (THL 2014, 18) 6.5.2.3 Naantalin kaupungin lausunto järjestämislakiesityksestä Naantalin kaupungin vahva näkemys on se, että Naantalin tulee olla järjestämislakia sovellettaessa tuotantovastuussa oleva kunta. Kaupunki tuottaa laadultaan hyviä ja edullisia sekä integroituja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja pääsääntöisesti omana toimintana ja täydentää näitä palveluja ostopalveluin. Naantalin kaupungilla on riittävä ja tehtävissä pätevä henkilöstö sekä toimivat ja ajanmukaiset toimitilat kaikkien peruspalveluiden tuottamiseen. Myös kaupungin rahoituspohja on vakaa. Mikäli alueelle muodostetaan laajempi tuotantovastuualue, Naantalin kaupunki pitää tärkeänä sitä, että kaupunki voi toimia merkittävänä ns. alituottajana tälle alueelle. Jos lainsäädäntö vastoin Naantalin kaupungin kantaa ohjaa palveluiden tuottamisen voimakkaaseen keskittämiseen, Naantalin näkemyksen mukaan paras tapa organisoida tuotantovastuu on koota perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon tehtävät koko Varsinais-Suomen maakunnan yhteiseen kuntayhtymään. Jos perusterveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden tuotanto keskitetään erittäin suuriin yksiköihin, uudistuksella on hyvin laajoja vaikutuksia myös kuntien muuhun tukipalveluhenkilöstöön. Isot tuottajat keskittävät todennäköisesti voimakkaasti tukipalveluja, jolloin kuntien jäljelle jäävien palveluiden tarvitsemien tukipalveluiden tuottaminen vaikeutuu ja kallistuu. Naantalin kaupunki pitää tärkeänä, että lainsäädännön tulee turvata yliopistollisille sairaaloille riittävän suuret väestömäärät ja hyvät toimintamahdollisuudet. Lakiluonnos antaa mahdollisuuden siihen, että erikoissairaanhoidon tuotanto Varsinais-Suomen alueella hajaantuu. Tämä heikentäisi yliopistollisen sairaalan tehokkuutta ja uhkaisi uudistuksen tavoitteiden toteutumista. Yliopistollisen sairaalan väestöpohjaan pitäisi kuulua vähintään koko maakunnan alue. Lisäksi tulee turvata se, että yliopistollinen sairaala tuottaa vaativimmat erikoissairaanhoidon palvelut koko sote-alueelle. Valtion rahoitusvastuuta tulisi lisätä erityisesti kaikkein kalleimpien erikoissairaanhoidon hoitotoimenpiteiden osalta. Lainsäädännön tulee edistää yliopistollisten sairaaloiden ja yliopistojen yhteistyötä. Sote-alueiden ja yliopistollisten sairaaloiden välisen työnjaon tulee olla sellainen, että Turun yliopistollisen sairaalan ja Turun yliopiston ympärille rakennetun koulutus-, tutkimus- ja innovaatio-ympäristön toimintamahdollisuudet ovat tulevaisuudessakin hyvät. Yhdistymisarvio Selvitysalueen kunnilla on vaativa tehtävä hakea yhdessä Turun kaupunkiseudulla ja muiden Varsinais-Suomen kuntien kanssa toimivia hallinnollinen ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen

101 tuotantovastuussa olevien organisaatioiden perustamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi vuoden 2017 alusta. Jotta uuden tuotantovastuussa olevan organisaation valmisteluun jää riittävästi aikaa, ratkaisu tulee saada aikaan vuoden 2015 aikana ja aloittaa valmistelut välittömästi. Hallituksen esityksessä sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaiksi saatetaan täsmentää lakiesityksen 14 :n määrittelyä tuotantovastuussa olevasta kunnasta ja kuntayhtymästä. Tällä on vaikutusta selvitysalueen kuntien tuotantoorganisaatioratkaisuihin. Siinä tapauksessa, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tule voimaan tai sen voimaantulo siirtyy myöhemmäksi ajankohdaksi, sopijakunnat yhdistävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Yhdistymishallituksen ohjauksessa tehdään sopijakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdistämiseen liittyvät valmistelut. Yhdistymishallituksen ohjauksessa valmistellaan myös sopijakuntien irtautuminen nykyisistä kuntayhtymien tai vastuukuntien ylläpitämistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueista. 6.5.2.4 Henkilöstövoimavarat Kunnallisen eläkevakuutuksen kunta-alan eläkepoistumaennusteen 2012 mukaan selvitysalueen kuntien palveluksessa on henkilöstöä 23 240 henkeä, joista Turun kaupungin palveluksessa 14 700. Tämän lisäksi vajaa 10 000 henkeä on alueen muiden kunta-alan organisaatioiden palveluksessa, joista suurin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Kuntien yhteenlasketusta henkilöstöstä siirtyy reilut kaksi viidesosaa eläkkeelle vuosina 2012-2026. Ennusteen mukaan eläkepoistuma on 10 700 kuntien palveluksessa olevaa viranhaltijaa ja työntekijää. Kaupunkiseudun kuntayhtymistä myös siirtyy henkilöstöä eläkkeelle noin 4 100 samana ajanjaksona. Kuntayhtymien eläkepoistuma on otettava huomioon, koska niissä työskentelee samoissa ammateissa ja tehtävissä olevaa henkilöstöä kuin kunnissa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa, mutta myös koulutuksessa. Kunnallisilla palvelualoilla on pitkälle yhteiset työmarkkinat kuntien ja kuntayhtymien välillä ja osa tukipalveluista on nykyisin yhteisesti organisoituja. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä selvityskunnissa on vajaat 9 300 henkeä, joista reilut 3 100 siirtyy eläkkeelle vuoteen 2025. Eläkkeelle siirtyvien osuus on 34 %. Kuntien ikääntyneen väestönosan palvelutarve on voimakkaassa kasvussa. Sen lisäksi, että henkilöstöä rekrytoidaan eläkkeelle siirtyvien tilalle, joudutaan kohdentamaan lisää henkilöstövoimavaroja palvelutarpeeseen vastaamiseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluissa laskennallinen lisäystarve on 2 300 työntekijän työpanoksen suuruinen vuoteen 2025 mennessä, jos palvelujen tuottavuus ei paranne eikä uusia palvelujen toimintamalleja oteta käyttöön (FCG laskentamalli).

102 Peruspalvelut sekä hallinto ja tukipalvelut Henkilöstömäärä 2013 Eläköityy 2014-2025 Keskimäärin vuodessa Eläköitymis- % Lisäys ilman tuottavuuden kasvua Sosiaali- ja terveyspalvelut 9 270 3 120 260 34 2 300 Hallinto ja tukipalvelut 4 796 2 011 168 42 272 Yhteensä 14 066 5 131 428 36 2 572 Poistuma plus lisäys 7 703 Kunnallisen eläkevakuutuksen ennuste 2012, koottu FGC:n perusaineistosta Taulukko 6.4.2.4-1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstövoimavarat ja eläkepoistuma vuoteen 2025 selvitysalueella Organisoimalla ja mitoittamalla henkilöstövoimavaroja uudelleen voidaan palvelujen tuottamista tehostaa ja tätä kautta vaikuttaa näiden palvelujen henkilöstömäärään ja henkilöstömenoihin. Laajan eläkepoistuman vallitessa ja palvelutarpeen kasvaessa on tarkoituksenmukaista kunnallisen oman toiminnan rinnalla hankia palveluja myös ulkoa yrityksiltä ja järjestöltä sekä käyttää palvelusetelejä, jotka lisäävät asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia ja luovat edellytyksiä palvelumarkkinoiden kehittymiselle. Lakiluonnoksen mukaan sote-alue, kunta ja kuntayhtymä voivat toteuttaa tuottamisvastuulleen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut omana tuotantona, sopimuksin toisten kuntien tai kuntayhtymien kanssa, hankkimalla palveluja järjestämispäätöksessä hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti muulta tuottajalta tai käyttämällä palveluseteliä. Laajat järjestämis- ja tuottamisvastuut antavat periaatteessa mahdollisuuksia palvelutuotannon entistä parempaan koordinointiin ja olemassa olevien henkilöstöresurssien suunnitelmalliseen käyttöön. Näin on periaatteessa mahdollista tasoittaa paikallisia kapasiteettieroja. Yhdistymisarvio Järjestämislakiesityksen mukaan tuottamisvastuussa olevia organisaatioita muodostettaessa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä, hallinnossa ja muissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä olevat henkilöt siirtyvät uusien tuotanto-organisaatioiden palvelukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puolet nykyisten kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä siirtyy suoraan vuoden 2017 alussa toimintansa uusien kunnallisten tuotanto-organisaatioiden palvelukseen. Suurille kunnille muutos on erityisen huomattava, koska monet suuret kunnat ovat järjestäneet itse ja isolta osin myös tuottaneet omana toimintana sosiaali- ja terveyspalvelunsa tai ovat olleet yhteistoiminta-alueidensa vastuukuntia. Myös kuntayhtymille muutos on suuri. Pienemmät kunnat ovat jo aiemmin puitelain säätämällä tavalla siirtäneet sosiaali- ja terveyspalvelunsa nykyisille yhteistoiminta-alueille ja sopeuttaneet kunnan muun toiminnan tilanteeseen.

103 Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja tuottavuuden parantamisen kannalta suuriin tuotantovastuullisiin organisaatioihin siirtyminen tarjoaa edellytyksiä tehostaa henkilöstön käyttöä ja höydyntää henkilöstön laajanmittainen eläkkeelle siirtyminen. Ikääntyneen väestön osan kasvavaan palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää tuottavuuden parantamista ja uusien toimintamallien käyttöönottoa, jotta voidaan hillitä henkilöstövoimavarojen lisäämistä tilanteessa, jossa henkilöstön eläkkeelle siirtyminen on suurta. Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisten kunnallisten tuottajaorganisaatioiden, joita on suurilla kunnilla, yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymillä, toiminnan yhdistäminen mahdollistaa siirtymisen kokonaisuuden kannalta yhdennettyyn henkilöstöpolitiikkaan sekä henkilöstöhallinnon ja -suunnittelun sekä rekrytoinnin yhdistämisen toimittaessa työmarkkinoilla, jotka ovat samat pitkälle samat. Samoin palvelujen hankinta ulkopuolisilta tuottajilta tapahtuu yhtenäisin perustein monituottajuutta hyödyntäen. 6.5.2.5 Hallinto ja tuotannolliset tukipalvelut Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän sekä alan uusien tuotanto-organisaatioiden perustaminen tarkoittaa kunnallisen hallinnon uudelleen organisointia. Kuntien hallintoa ja hallinnollista työtä voidaan tiivistää ja supistaa. Uudet organisaatiot puolestaan tarvitsevat oman hallintonsa. Tärkeää on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uusien tuotanto-organisaatioiden hallinto ja tuotannolliset tukipalvelut muodostetaan niin, että tuottavuus paranee ja henkilöstöpoistuma voidaan hyödyntää. Uudet tuotanto-organisaatiot eivät välttämättä hanki tuotannollisia tukipalvelujaan kunnilta nykymuotoisina, vaan kuntien on uudelleen järjesteltävä tukipalvelunsa ja yhdisteltävä niitä uudenlaisiin nykyistä suurempiin tuotanto-organisaatioihin, jotka voivat tarjota tukipalveluja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto-organisaatioille mahdollisesti osallistumalla kilpailutuksiin. Henkilöstön siirrot nykyisistä kunnista sosiaali- ja terveyspalvelujen uusien tuotanto-organisaatioihin tukipalveluihin eivät välttämättä toteudu. Hallinnon ja tuotannollisten tukipalvelujen palveluksessa noin 4 800 henkeä, joista noin 2 000 siirtyy eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Hallinnossa ja toimistotyössä on 2 800 viranhaltijaa tai työntekijää, joista 1 100 siirtyy eläkkeelle vuoteen 2029 mennessä. Puolestaan ruoka-, siivous- ja kiinteistöpalveluista kunnissa on noin 2 000 työntekijää, joista 900 siirtyy eläkkeelle 2029 mennessä. Eläkkeelle siirtyminen osuus on yli 40 prosenttia. Yhdistymisarvio Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön laaja eläkkeelle siirtyminen antaa edellytyksiä sopeuttaa kuntien hallinto ja tukipalvelut tilanteeseen, jossa puolet peruspalvelujen toiminnasta on siirtynyt muualle. Kuntien yhdistymisen näkökulmasta suurempi kuntakoko antaa liikkumavaraa perustaa uudenlaisia hallinnon tukipalvelujen ja tuotannollisten tukipalvelujen tuotanto-organisaatioita sekä tehdä muita järjestelyjä niin, että myös henkilöstölle tarjoutuu työtilaisuuksia ja kehittymismahdollisuuksia kuntakonsernin eri osissa. Myös kuntien yhteisille ja mahdollisesti koko kaupunkiseutua kattaville hallinnon ja tuotannollisten tukipalvelujen järjestelyille avautuu uusia mahdollisuuksia. 6.5.2.6 Omaisuusjärjestelyt Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain voimaanpanolain mukaan Jos erityishuoltopiirin, sairaanhoitopiirin tai muun sosiaali- tai terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat eivät toisin sovi, kuntayhtymän kiinteistöjen, rakennusten ja niihin liittyvien laitteiden, koneiden ja kalusteiden omistus ja hallinnointi jää kuntayhtymän tehtäväksi.

104 Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat velvollisia muuttamaan kuntayhtymän perussopimusta siten, että kuntayhtymän tehtävät rajoittuvat vuoden 2017 alusta lukien kiinteistöjen, rakennusten ja niihin liittyvien laitteiden, koneiden ja kalusteiden omistukseen, hallintaan ja vuokraamiseen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille. Kuntien omistuksessa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilat ja muu omaisuus jäävät kuntien omistukseen, jos kunnat eivät sovi toisin. Yhdistymisarvio Sairaanhoitopiirien suuria kuntayhtymiä ja myös yhteistoiminta-alueiden kuntayhtymiä purettaessa nousevat omaisuusjärjestelyt vaativaksi valmistelukokonaisuuksiksi. Eri vaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä on vertailtava keskenään. Mikäli kuntayhtymillä on kertynyttä alijäämää ja joudutaan tekemään omaisuuden arvojen uudelleen määrittelyjä, joudutaan harkitsemaan omaisuuskuntayhtymien sijaan muita järjestelyjä. 6.5.2.7 Rahoitus Järjestämislakiesityksessä olevan rahoitusmallissa sosiaali- ja terveysalueen menot jaetaan jäsenkuntien kesken asukasluvun suhteessa ottamalla huomioon kunkin kunnan ikärakenne ja sairastavuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksessä kuntien maksuosuutta on täsmennetty siten, että asukasluvun paino on 20 prosenttia sekä ikärakennetta ja sairastavuutta koskevien tarvetekijöiden paino on 80 prosenttia. Olosuhdetekijöitä ei oteta huomioon. Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän rahoituksesta on laskennallista 80 prosenttia sekä kustannus- ja vaikuttavuusperusteista 20 prosenttia. Kuntakohtaiset laskelmat julkistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksenesityksen yhteydessä 4.12.2014. Laskentamallin mukaan Naantalin, Maskun ja Taivassalon maksuosuu nykyiseen nähden vuosien 2011-2013 luvuilla laskettuna. Taivassalon kohdalla korotus on merkittävä. Kustavin maksuosuus asukasta kohden eniten 17 kunnan selvitysalueella. Myös Vehmaan ja Turun maksuosuuksissa tulisi olemaan tuntuva alenema laskumallin mukaan. Kunta Kunnan laskennallinen rahoitusosuus Soten todelliset nettomenot 2011-13 ka. Muutos Muutos Tasaus- Kunnan Kunnan Soten Soten kunnan kunnan katto rahoitusosuus rahoitusosuus todelliset todelliset rahoitus- rahoitus- 1 000 /as. nettomenot nettomenot osuudessa osuudessa v. 2014 v. 2014 1000 1000e euroa/as euroa euroa/as. Raisio 75 831 3 087 67 742 2 758 8 089 329 329 Rusko 16 204 2 743 14 423 2 442 1 780 301 301 Paimio 31 474 2 972 28 410 2 682 3 064 289 289 Lieto 47 245 2 775 42 702 2 508 4 543 267 267 Taivassalo 6 197 3 684 5 749 3 418 447 266 266 Tarvasjoki 6 375 3 254 5 878 3 000 497 254 254 Pöytyä 29 383 3 429 27 663 3 228 1 720 201 201 Kaarina 90 360 2 881 84 323 2 689 6 036 192 192 Aura 11 437 2 880 10 773 2 713 664 167 167 Sauvo 9 315 3 071 8 923 2 942 392 129 129 Masku 25 994 2 688 25 081 2 593 913 94 94 Naantali 56 477 3 000 54 733 2 908 1 744 93 93 Mynämäki 26 329 3 300 25 975 3 256 354 44 44 Nousiainen 13 949 2 878 13 750 2 837 198 41 41 Turku 554 545 3 077 579 190 3 214-24 645-137 -137 Vehmaa 8 054 3 466 8 761 3 770-707 -304-304 Kustavi 3 298 3 710 3 958 4 453-660 -743-400 (STM 4.12.2014) Taulukko 5.2.-1 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen kuntakohtaiset vaikutukset

105 Raision rahoitusosuudenlisäys on 8,1 milj. euroa, Kaarinan 6 milj. euroa, Liedon 4,5 milj. euroa ja Paimion 3 milj. euroa. Turun rahoitusosuus laskee -24,7 milj. euroa. 6.5.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut kuntien yhdistymissopimuksissa Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi on tulossa eduskunta käsittelyyn marraskuussa 2014. Lain hyväksyminen ja mahdollinen voimaantulo ratkeavat eduskunnassa alkuvuodesta 2015. Erityisen kuntajakoselvityksen toimikausi päättyy marraskuun loppuun 2014. Tämän vuoksi erityiseen kuntajakoselvitykseen sisältyvien yhdistymissopimusten sosiaali- ja terveyspalveluja käsittelevät sopimuskohdat muotoillaan niin, että kunnat voivat tehdä tilanteen edellyttämiä tarkennuksia keväällä 2015. Myös se vaihtoehto, että järjestämislaki ei tule voimaan tai voimaantulo siirtyy, on hyvä ottaa huomioon yhdistymissopimuksissa. Yhdistymissopimusten sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat sisällöt ovat seuraavat: Sopijakunnat hakevat yhdessä Turun kaupunkiseudun ja muiden Varsinais-Suomen kuntien kanssa toimivia hallinnollisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantovastuussa olevien organisaatioiden perustamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi vuoden 2017 alusta. Sopijakunnat siirtävät järjestämislain mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantonsa ja palveluhenkilöstössä tuotantovastuussa olevan organisaation palvelukseen vuoden 2017 alusta. Sopijakunnat sopeuttavat kuntien hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut sovitulla tavalla muuttuneeseen tilanteeseen. Samoin omaisuusjärjestelyt hoidetaan tuotantoalueen kuntien sopimalla tavalla ja/tai järjestämislaissa säädetyllä tavalla. Siinä tapauksessa, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tule voimaan tai sen voimaantulo siirtyy myöhemmäksi ajankohdaksi, sopijakunnat yhdistävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Yhdistymishallituksen ohjauksessa tehdään sopijakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdistämiseen liittyvät valmistelut. Yhdistymishallituksen ohjauksessa valmistellaan sopijakuntien irtautuminen nykyisistä kuntayhtymien tai vastuukuntien ylläpitämistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueista. Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenteeseen kuuluva monijäseninen toimielin ohjaa ja vastaa päätöksenteosta sosiaali- ja terveyspalveluissa yhdistetyssä kunnassa. Sosiaalija terveydenhuollon palvelujen kehittämisen sisällöllisenä päätavoitteena on palvelurakenteen uudistaminen ja palvelujen laitospainotteisuuden vähentämisessä yhdistetyssä kunnassa. Näin turvataan erityisesti kasvavan ikääntyneiden väestönosan avo- ja kotihoitopalvelujen palvelujen saatavuus ja taso yhdistetyn kunnan eri osissa. Sopijakunnat tarkentavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä ja tuottamista käsittelevän yhdistymissopimuksen kohdan, jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan ennen kuin sopijakunnat päättävät kuntien yhdistymisestä tässä sopimuksessa määriteltynä ajankohtana. 6.6 Peruspalvelujen sekä hallinto ja tukipalvelujen henkilöstövoimavarat ja eläkepoistuma Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien palveluksessa on 1 868 henkilöä (Kevan ennuste 2012). Henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle 651 henkilöä vuoteen 2025. Eläkkeelle siirtymisprosentti on 35 %.

106 Kunnallisen eläkelaitoksen vuoden 2012 käyttämät tiedot ovat vuodelta 2010. Perusturvakuntayhtymä Akseli perustettiin vuoden 2011 alusta, joten luvuissa on mukana myös Maskun sosiaali- terveyspalvelujen henkilöstö. Kunnallisen eläkevakuutuksen ennuste 2012, koottu FGC:n perusaineistosta Peruspalvelut sekä hallinto ja tukipalvelut Henkilöstömäärä 2013 Eläköityy 2014-2025 Keskimääri n vuodessa Eläköitymis -prosentti Lisäys ilman tuottavuuden kasvua Varhaiskasvatus 334 124 10 37-1 Opettajat 307 76 6 25 7 Kulttuuri- ja vaapa-aika 38 17 1 45 3 Sivistyspalvelut yhteensä 679 217 18 32 9 Sosiaali- ja terveyspalvelut 642 211 18 33 260 Hallinto ja tukipalvelut 406 165 14 41 35 Tekniset palvelut 141 58 5 41 11 Yhteensä 1868 651 54 35 304 Poistuma plus lisäys 955 Taulukko 6.6-1 Peruspalvelujen sekä hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstövoimavarat ja eläkepoistuma vuoteen 2025 Peruspalveluissa eläkepoistuma on suurin. Sivistyspalveluissa eläkkeelle siirtyy 217 henkilöä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa 211 henkilöä. Eläkepoistumasta johtuvien rekrytointien lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan lisähenkilöstöä kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamiseksi. Jos palvelujen tuottavuus ei nouse, sosiaali- ja terveyspalvelujen rekrytointitarve on laskennalliseksi noin 260 työntekijää FCG:n laskentamallin mukaisesti. Hallinnosta ja tukipalveluista, kuten ateria- ja ruokapalveluista sekä siivous- ja kiinteistöhuollosta henkilöstöstä, siirtyy eläkkeelle 165 henkilöä ja reilut kaksi viidesosaa vuoteen 2025. Tämä on merkittävä määrä. Henkilöstöpoistuma voidaan hyödyntää organisoimalla hallinto ja tukipalvelut uudelleen. Tämä tapahtuu siirtämällä jäljelle jäävä henkilöstö yhteen koottuihin tuotantoyksiköihin aiempaa laajemmalla alueella ja/tai hankkimalla palveluja ulkoa. 6.7 Hallinto ja tukipalvelut Kuntajakoselvityksessä tarkastellaan hallinto- ja tukipalveluiden nykytilaa viiden kokonaisuuden kautta, jotka ovat ICT-palvelut, taloushallinnon palvelut, henkilöstöhallinto ja hallintopalvelut, hankintapalvelut ja ruokapalvelut. Tiedot nykytilan kuvaamiseksi saatiin kunnilta ja tuloksena syntyi laaja tietopaketti selvitysalueen hallinto- ja tukipalveluiden tilasta. Hallinto- ja tukipalveluissa yhteistyö kuntien välillä on ollut hankintapalveluita lukuun ottamatta suhteellisen vähäistä. Yhteistyön toimivuutta ei ole arvioitu selvityksen yhteydessä.

107 6.7.1 ICT ja tietohallinto Turun seudun 17 kunnan erityisen kuntajakoselvityksen rinnalla toteutettiin ICT-muutostukiselvitys, joka koostuu selvityskuntien tietohallinnon nykytilan kartoituksesta, nykytilan pohjalta tunnistetuista kehittämistarpeista, sekä tunnistetuista kuntarakenteen muutoksella aikaansaatavista hyödyistä. Nykytilan kartoituksessa todettiin, että kukin kunta on järjestänyt ICT-toimintonsa pitkälti omalla tavallaan. Yhteistyötä tehdään kuntien kesken vähän. Tietojärjestelmien kirjo on laaja ja päällekkäisiä ratkaisuja löytyy useista kunnista. Kehittäminen kohdistuu pääosin tietotekniseen infra-struktuuriin. Yhteensä ICT-tehtävissä työskentelee 17 selvityskunnassa yhteensä hieman alle 200 henkilöä. Alueen ICT-budjettien määrä on noin 46 miljoonaa euroa. Taloudellisten ja henkilöresurssien vähyys on yleisesti ottaen kunnissa merkittävä haaste. Myös ICTosaamisessa on puutteita, eivätkä voimavarat riitä osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Laaja eläkkeelle siirtyminen heikentää osaamis- ja resurssipohjaa. Kuntien ICT-käyttömenot ovat kokonaisuutena linjassa valtakunnallisiin keskiarvoihin nähden. Suurempien kuntien toimintojen hoitaminen vaatii laajempia tietoteknisiä ratkaisuja, mikä nostaa näiden kuntien käyttömenojen suhteellista osuutta. ICT-palveluita järjestetään hyvin monilla eri malleilla, seudullisesti yhtenäistä järjestämistapaa ei ole. Useimmilla kunnilla tietohallinto on osa yleishallintoa. Varsinkaan pienemmillä kunnilla ei ole edellytyksiä panostaa kunnan omaan tietohallintoon. Palvelut pyritään toteuttamaan pääosin omin voimin, joskin ICT-palvelujen hankinta on kasvusuunnassa. Kuntien ICT-kehittämishankkeista kolmannes kohdistuu perustietotekniikkaan ja siihen liittyviin palveluihin. Kun resursseja on vähän, perustietotekniikan järjestäminen vie pääosan ajasta. Toiminnan prosessien kehittäminen on vähäistä ja sitä tehdään lähinnä hallinnon prosesseissa, erityisesti talousja henkilöstöhallinnossa. Toimialojen palvelutuotannon kehittämiseen ja sitä kautta saavutettaviin merkittäviin tuottavuushyötyihin ei kyetä panostamaan riittävästi. Kunnat nimesivät yhteensä 27 eri ulkoista ICT-toimittajaa vuonna 2013. Kokonaiskustannukset 10 merkittävimmälle ICT-toimijalle vuonna 2013 olivat yhteensä noin 23,4 miljoonaa euroa, joka oli yli 60 % alueen vuosittaisista ICT-menoista. Kokonaisuutena järjestelmäkenttä on alueella hyvin hajanainen ja erityisesti erilaisia hallinnon sovelluksia on suuri määrä. Kun kokonaisarkkitehtuuriosaamista puuttuu, järjestelmähankinnat ovat tyypillisesti pistemäisiä. Tämä lisää riskiä toimittajariippuvuudesta. Kuntakohtaiset sovellusten asennukset mahdollistavat ICT-toimittajille kuntakohtaisen veloituksen sovellusylläpidosta ja -kehittämisestä. Järjestelmä- ja palveluhankintoja ei tehdä koordinoidusti kuntien kesken ja tästä johtuen hankinnoissa on päällekkäisyyksiä. Kun yhteinen toimittajahallinta puuttuu, erityisesti pienten kuntien neuvotteluvoima on heikko ja volyymiedut eivät toteudu hankinnoissa. Alueellista yhteistyötä tehdään lähinnä yksittäisten kuntien kesken ja yksittäisillä sovellusalueilla. Yhteistyön taustalla on yleisimmin resurssien puute strategisen suunnittelun sijaan. Valmiita yhteistyöalustoja (Tiera, Taitoa, Medbit) on olemassa, mutta niiden hyödyntäminen on vielä vähäistä.

108 6.7.2 Taloushallinto Resurssien vähäisyys on tunnistettu useassa kunnassa kehityksen jarruna. Eläköityminen ja osaamisen varmistaminen koetaan useassa kunnassa haasteeksi, pienissä kunnissa haasteena on lisäksi toimintavarmuus ja sijaisjärjestelyt. Taloushallinnon palveluiden kustannuksissa asukasta kohden on kuntien kesken melko suuria eroja. Taloushallinnon palveluita järjestetään hyvin monilla eri malleilla eikä seudulla ole yhtenäistä järjestämis-tapaa. Useimmilla kunnilla taloushallinto on osa yleishallintoa. Varsinkaan pienemmillä kunnilla ei ole resursseja panostaa talouspalveluiden kehittämiseen. Taloushallinnon järjestelmäkenttä on alueella hyvin hajanainen. Alueella on käytössä yli 35 eri järjestelmää, eikä koordinointia kuntien välillä ole yksittäisiä yhteistyömalleja lukuun ottamatta. Raportointia tulisi kehittää kokonaisprosessien seurantaan ja tiedolla johtamiseen. 6.7.3 Hankintapalvelut Turun seudun hankintarenkaaseen kuuluvat kaikki selvitysalueen kunnat. Selvitysalueen kuntien asiakaspalvelujen ostot (valtiolta, kunnilta, kuntayhtymiltä ja muilta) olivat vuonna 2013 yhteensä n. 650 milj. euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin lähes 100 miljoonaa euroa. Keskusvarastoja on kolme, ja tavarantoimituspaikkoja 690. Kuntien palveluksessa on päätoimista hankintahenkilöstöä 25,5. 6.7.4 Ruokapalvelut 17 kunnan selvitysalueella on yhteensä 81 ruuan valmistuskeittiötä, 144 jakelukeittiötä ja 57 kuumennuskeittiötä. Ruokahuollossa työskentelee lähes 710 työntekijää. Kunnissa valmistetaan vuodessa n. 19 miljoonaa ateriaa. 5.4.6 Yhdistymisarvio ICT ja tietohallinto Kehittämistarpeita on tietohallinnon yhteisessä strategisessa suunnittelussa. Tätä kautta voidaan luoda pohjaa tietojärjestelmien toimivuuden parantamiselle ja päällekkäisten kustannusten karsimiselle. Lisäksi henkilöstön osaamista tulee suunnata enemmän toiminnan kehittämiseen Kuntien yhdistyminen mahdollistaa tietohallinnon voimavarojen ja osaamisen yhteen kokoamisen ja ICT-palvelujen strategisen kehittämisen yhtenä kokonaisuutena. Samalla järjestelmäkartan yksinkertaistaminen helpottuu ja koko tietoteknistä ympäristöä kyetään kehittämään niin, että se tukee paremmin yli toimiala- ja organisaatiorajojen ulottuvia prosesseja. Toimittajahallinta- ja hankintaosaamista yhdistämällä ja jakamalla voidaan pienentää hankintoihin liittyviä riskejä ja paremmin hyödyntää alueellisesti saavutettavia volyymietuja. Resursseja ja osaamista alueellisesti yhdistämällä palvelujen jatkuvuuteen ja resurssien riittävyyteen liittyvät riskit ovat kokonaisuutena paremmin hallittavissa. Lisäksi henkilöstölle kyetään tarjoamaan monipuolisia ura- ja kehittymismahdollisuuksia. Suurimmat näistä hyödyistä ovat saavutettavissa kuntien toimintaprosesseja yhtenäistämällä ja ottamalla käyttöön näitä tukevat yhtenäiset tietojärjestelmät. Tästä syystä ICT-synergiavaikutuksia on hyvä tarkastella tiiviissä yhteydessä kuntien toiminnan kehittämiseen.

109 Talous- ja henkilöstöhallinto Kuntien yhdistymisen myötä taloushallinnon hajanaisuus, haavoittuvaisuus ja osaamisen kehittämisen sekä monipuolisuuden ongelmien ratkaisu saadaan suuren taloushallinnon organisaation tehtäväksi. Lähivuosien henkilöstön eläköityminen uhkaa erityisesti pienempien kuntien osaamisen varmistamista. Hajanaisen kuntarakenteen vuoksi maantieteellisesti pienellä alueella tehdään monia hallinnollisia tehtäviä useaan kertaan, joka aiheuttaa seudun asukkaille vältettävissä olevia kustannuksia. Kuntien yhdistyminen mahdollistaa myös taloushallinnon järjestelmärakenteen yhtenäistämisen. Mikäli kuntarakenteessa ei tapahdu muutoksia, on hyvä kustannusten hallitsemiseksi sekä henkilöstöriskien vähentämiseksi lisätä huomattavasti kuntien välistä yhteistyötä niin talous- kuin muissakin hallinto- ja tukipalveluissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnat siirtävät hallinnon ja tukipalvelujen toimintoja keskitettyjen hallinto-organisaatioiden tehtäviksi. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantoalueratkaisut edellyttävät tämän suuntaista kehitystä myös peruskuntien puolella. Henkilöstön näkökulmasta kuntien yhdistyminen voidaan järkeistää erityisesti hallintohenkilökunnan määrää vähentämällä päällekkäisiä tehtäviä ja suuntaamalla voimavaroja uudelleen. Samanaikaisesti henkilöstöä siirtyy laajasti eläkkeelle. On odotettavissa, että erityisesti pienemmissä kunnissa on suuria haasteita vastata seuraavan kymmenen vuoden aikana ilmeneviin rekrytointitarpeisiin. Pienistä yksiköistä johtuvaa haavoittuvuutta voidaan vähentää. Tuotannolliset tukipalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen mahdollinen siirtyminen laajan tuotantoalueen tehtäviksi aiheuttaa myös tarpeen tarkastella uudelleen mm. kaupunkiseudun atria- ja ruokapalveluja sekä kiinteistö- ja tilapalveluja. Kuntien yhdistyminen yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantoalueen muodostamisen kanssa tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia uudelleen järjestellä ja koota tuotannollisia tukipalveluja.

110 7 KUNTATALOUS Kuntarakenteen muuttamisen keskeisenä tavoitteena on muodostaa toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävä kuntakokonaisuus, jolla on riittävä rahoituksellinen liikkumavara ja sopeutumiskyky kohdata olennaisiakin muutoksia kunnan tulonmuodostuksessa ja menokehityksessä. Kuntatalouteen kohdistuvia muutospaineita voivat aiheuttaa palvelujen kysynnän kasvu, talouden suhdannevaihtelut sekä tulomuodostukseen ja menoihin kohdistuvat lainsäädäntövaikutukset. Muutokset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, suhdannetaantuman työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa heikentävä vaikutus ja sen seurauksena verotulojen vähäinen kasvu sekä leikkaukset lakisääteisissä valtionosuuksissa ovat keskeisiä muutostekijöitä, jotka myös Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien kohdalla ovat ennakoitavissa lähitulevaisuudessa. Väestönkasvun edellyttämät uusinvestointitarpeet ovat erityisesti Maskun kohdalla johtaneet velkaantumiseen. Kuntatalouden on lähivuosina varauduttava sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen siirtämisestä kunnilta aiheutuviin merkittäviin taloudellisiin ja toiminnallisiin seurannaisvaikutuksiin, käyttötalouden valtionosuuksien vähenemiseen, suurten ikäluokkien hoivatarpeen kasvuun ja osassa kuntia myös siihen, etteivät ennusteet suotuisasta väestön kehityksestä toteudu. Yleinen talouden taantuma merkitsee, että myös kuntatalouden sopeutumisvara pienenee. 7.1 Kuntien nykyinen tulo- ja menorakenne 7.1.1 Selvityskuntien tulorakenne Kuntataloudessa tärkein tulonlähde on verorahoitus, joka muodostuu verotuloista ja valtionosuuksista. Verorahoituksen osuus vaihtelee kunnissa suuresti. Näin myös selvitysalueiden kunnissa. Kustavissa, Maskussa ja Taivassalossa verorahoituksen osuus käyttötalouden tuloista oli v. 2013 tuntuvasti yli 80 %. Naantalissa verorahoituksen osuus oli 75 %. Kuviossa 7.1.1-1 on esitetty eri tulolajien osuudet kokonaistuloista eli käyttötalouden ja pääomatalouden tulojen yhteismäärästä. Huomattava on, että tulolajin osuus kokonaistuloista on pienempi kuin sen osuus käyttötuloista. Käyttötuloja ovat verotulot, valtionosuudet ja toimintatulot. Pääomatuloja ovat muun muassa omaisuuden myyntikulot, lainanotto ja antolainojen palautukset. Esimerkiksi Taivassalossa lähes viidennes rahanlähteistä oli vuonna pääomatuloa eli lainanottoa. Kunnallisveron osuus oli Maskussa kaksi kolmannesta käyttötuloista. Yhteisöveron osuus oli suurin Naantalissa ja kiinteistöveron osuus oli Kustavissa 16 % käyttötalouden tuloista, kun osuus muilla selvityskunnilla jäi yli puolta pienemmäksi. Valtionosuutta Kustavi sai yli kolmanneksen käyttötalouden tuloista, kun Naantalin osuus jäi 15 %:iin. Kunnat, joissa valtionosuuksien osuus tuloista on suuri, ovat varsin riippuvaisia valtion päätöksistä. Vaikka valtionosuus lyhyellä aikavälillä on varma tulonlähde, pidemmällä ennustejaksolla se on varteenotettava rahoitusriski. Erityisesti pienten kuntien kohdalla valtionosuusjärjestelmän muutokset voivat heikentää talouden perustan olennaisesti. Naantalin tuloista neljännes tuli myyntituloista ja maksuista, kun Kustavin toimintatulot jäivät 14 %:iin. Toimintatulojen määrään ja osuuteen on erityisesti vaikutusta kunnan liiketoiminnan laajuudella. Masku taas ostaa sosiaali- ja terveyspalvelut kuntayhtymältä, joka saa asiakasmaksutulot, jolloin toimintatulojen määrä jää pieneksi.

111 Omaisuuden myyntitulot olivat Naantalissa 84 % pääomatalouden tuloista. Maskunkin pääomatuloista omaisuuden myynti oli viidennes. Lainanotto oli merkittävin pääomatulo Maskussa, Taivassalossa ja Kustavissa. Naantali ei ottanut vuonna 2013 korollista lainaa lainkaan. Lainanotolla investointejaan rahoitti eniten Taivassalo kartuttaen lainarahalla myös kassavarojaan tuntuvasti. Myös Masku ja Kustavi rahoittivat investointejaan pääosin lainalla. Kustavi 46 % 31 % 12 % 5 % 6 % Taivassalo 33 % 24 % 11 % 19 % 13 % Masku 60 % 16 % 14 % 7 % 3 % Naantali 58 % 15 % 24 % 3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Verotulot Käyttötalouden valt.os. Toimintatulot Lainanotto Muut tulot Kuvio 7.1.1-1. Tulolajittaiset %-osuudet kokonaistuloista v. 2013 Kustavi 4482 2995 1222 541 564 Taivassalo 3609 2646 1251 2098 1360 Masku 3595 962 835 411195 Naantali 4150 1060 1716 233 0 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 8500 9000 9500 100001050011000 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Toimintatulot Lainanotto Muut tulot Kuvio 7.1.1-2. Tulorakenne tulolajeittain euroa/asukas v 2013

112 Naantali Masku Taivassalo Kustavi % /as % /as % /as % /as Verotulot 58 % 4150 60 % 3595 33 % 3609 46 % 4482 -Kunnallisvero 49 % 3491 55 % 3270 27 % 2975 30 % 2936 -Osuus yhteisöveron tuot. 5 % 365 3 % 151 1 % 89 2 % 155 -Kiinteistövero ym. 4 % 294 3 % 174 5 % 544 14 % 1391 Käyttötalouden valt.os. 15 % 1060 16 % 962 24 % 2646 31 % 2995 Toimintatulot 24 % 1716 14 % 835 11 % 1251 12 % 1222 -myyntitulot 12 % 858 4 % 225 5 % 597 4 % 365 -maksutulot 4 % 315 3 % 199 3 % 372 2 % 244 -muut toimintatulot 8 % 542 7 % 411 3 % 282 6 % 613 Lainanotto 0 % 0 7 % 411 19 % 2098 6 % 541 Muut tulot 3 % 233 3 % 195 12 % 1360 6 % 564 TULOT YHTEENSÄ 100 % 7159 100 % 5998 100 % 10963 100 % 9804 Taulukko 7.1.1.-1. Selvityskuntien tulolajittaiset %-osuudet kokonaistuloista ja tulorakenne tulolajeittain euroa/asukas v 2013 7.1.1.1 Nimellisen ja efektiivisien kunnallisveroprosentin kehitys selvityskunnissa Erilaisten vähennysten johdosta kunnan tuloveroprosentti eli nimellinen veroaste ei vastaa todellista eli efektiivistä veroastetta. Veronmaksajaan kohdistuvan todellisen verovaikutuksen eli efektiivisen veroasteen osoittaa maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Maksuunpannulla verolla tarkoitetaan tällöin ansiotulosta vähennysten jälkeen laskettua veroa. Verovähennysten korotusten seurauksena veronmaksajan tosiasiallinen veroaste on pitkällä aikavälillä jonkin verran laskenut, vaikka kunnat ovat nostaneet tuloveroprosenttejaan. Efektiivinen eli todellinen veroaste näyttää kuitenkin viime vuosina kääntyneen nimellisten veroprosenttien tavoin selvään nousuun Maskussa ja Naantalissa. Kustavissa ja Taivassalossa todellinen veroaste on sen sijaan alentunut viime vuosina. Masku on korottanut vv. 2002-2015 nimellistä veroprosenttiaan lähes 4 prosenttiyksikköä, Taivassalo 2 prosenttiyksikköä ja Naantali lähes saman verran. Kustavi on pitänyt nimellisen veroprosentin vakaimpana; sitä on korotettu on 14 vuoden aikana vain yhden prosenttiyksikön verran. Veroasteen pitäminen riittävänä kunnan menoihin nähden näyttäisi ainakin Kustavin kohdalla oikealta ratkaisulta pitkällä aikavälillä. Masku ja Naantali eivät korottaneet kuntaliitosten yhteydessä v. 2009 veroprosenttejaan, vaikka yhdistyvien kuntien painotetut veroprosentit olivat mainittujen kuntien veroprosentteja korkeampia. Kuvioissa 7.1.1.1-1 ja 7.1.1.1-2 Maskun ja Naantalin veroprosentit vuosina 2001-2008 on laskettu yhdistyneiden kuntien painotettuna keskiarvona. Koska liittyneiden kuntien veroprosentit olivat Maskun ja Naantalin prosentteja korkeammat, näkyy v. 2009 kohdalla veroasteen alenema yhdistetyissä kunnissa. Molemmat kunnat joutuivat korottamaan veroprosenttejaan kuntaliitosten jälkeen tuntuvasti: Masku Naantalia kaksi kertaa enemmän.

113 Kuvio 7.1.1.1-1. Nimellinen kunnan tulovero-% Kuvio 7.1.1.1-2. Efektiivinen tulovero-% 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Efektiiviset veroasteet ovat Taivassalossa ja Kustavissa yli prosenttiyksiön alemmat kuin Naantalissa ja Maskussa, mikä kertoo verovähennysten suhteellisesti suuremmasta määrästä näissä kunnissa. Taivassalon nimellisen ja efektiivisen veroasteen ero on lähes 7 prosenttiyksikköä, kun ero Naantalissa on vähän yli 4 prosenttiyksikköä. Nimellisen ja efektiivisen veroasteen ero on vuosien 2002-2013 aikana kasvanut selvityskunnissa 1,2-1,8 prosenttiyksikköä eli jonkin verran koko maan 2 prosenttiyksiön keskiarvoa vähemmän. 0,00 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kustavi Naantali Masku Taivassalo Kuvio 7.1.1.1-3. Nimellisen ja efektiivisen tuloveroprosentin erotus vv. 2001-2013 7.1.2 Selvityskuntien menorakenne Henkilöstömenot ovat lähes puolet kuntien kokonaismenoista keskimäärin mukaan lukien myös investointimenot. Selvityskunnat poikkeavat tästä yleisperiaatteesta. Niissä palvelujen ostot ovat nousseet suurimmaksi menolajiksi. Vuoden 2013 menorakenteen erityispiirteitä ovat erityisesti Taivassalon, mutta myös Kustavin investointien suuri osuus rahan käytössä. Naantalin lainanhoitomenot ovat suhteellisen suuret muihin selvityskuntiin verrattuna lyhytaikaisen vieraan pääomaan tuntuvasta palautuksesta johtuen. Maskussa ja Kustavissa palvelujen ostot ovat yli puolet käyttötalouden menoista johtuen muun muassa siitä, että Masku ostaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut Akseli-kuntayhtymältä. Taivassalo ja Kustavi ostavat perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueelta. Menolajittaiset prosenttiosuudet kuntien rahankäytöstä on esitetty taulukossa 7.1.2-1.

114 Menolajit Naantali Masku Taivassalo Kustavi osuus osuus osuus osuus % % % % Palkat 36 % 25 % 30 % 22 % Sos.vak ja eläkk. 10 % 7 % 10 % 7 % Materiaalin ostot 9 % 5 % 7 % 7 % Palvelujen ostot yhteensä 37 % 57 % 47 % 56 % -asiakaspalvelujen ostot* 26 % 41 % 31 % 46 % - muiden palvelujen ostot* 19 % 11 % 14 % 15 % Avustukset 5 % 4 % 3 % 4 % Korkomenot 0 % 0 % 2 % 0 % Muut toimintamenot 1 % 2 % 2 % 3 % 100 % 100 % 100 % 100 % KÄYTTÖTALOUDEN MENOT M. 117,2 52,0 11,2 6,8 * v. 2012 tieto Pääomatalouden menot Lainan lyhennykset 49 % 27 % 4 % 15 % Investoinnit 42 % 62 % 96 % 85 % Muut menot (Rahoituslaskelmasta) 9 % 11 % 0 % 0 % 100 % 100 % 100 % 100 % PÄÄOMATALOUDEN MENOT M 25,1 8,0 5,8 1,5 MENOT YHTEENSÄ M 142,4 60,0 17,0 8,3 Taulukko 7.1.2-1. Menolajittaiset %-osuudet kuntien kokonaismenoista v. 2013 Asukaskohtaiset menot menolajeittain on esitetty kuviossa 7.1.2-1. Kustavi käyttää palvelujen ostoon asukasta lähes kaksinkertaisesti enemmän rahaa kuin Naantali ja lähes puolitoista kertaa enemmän kuin Masku ja Taivassalo. Naantalin henkilöstömenot asukasta kohden ovat suuremmat kuin muissa selvityskunnissa. Taivassalon henkilöstömenot asukasta kohden ovat kuitenkin vain vajaan kymmenyksen pienemmät luin Naantalissa. Maskun henkilöstömenot ovat selvästi alle muiden kuntien menotason. Kunta käyttää käyttötalouteen asukasta kohden vähän yli kaksi kolmannesta Kustavin asukaskohtaisesta menosta. Naantaliinkin verrattuna Maskun käyttömenot ovat kaikissa menolajeissa pienemmät. Tehtäväkohtainen menojen tarkastelu tehdään luvussa 6. Palvelut.

115 KUSTAVI 1745 577 527 4426 345 291 1490 206 TAIVASSALO 2011 659 453 3175 174 244 3365 118 MASKU 1336 394 282 3017 199 246 507 181 NAANTALI 2255 639 588 2309 338 667 558 195 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 8500 9000 9500 10000 10500 Palkat Sos.vak.maks ja eläk. Materiaalin ostot Palvelujen ostot Avustukset Lainanhoito Investoinnit Muut menot Kuvio 7.1.2-1. Menorakenne menolajeittain euroa/asukas v. 2013. 7.2 Selvityskuntien tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Kunnan tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa arvioidaan kuntataloudessa tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Keskeisiä muuttujia tässä tarkastelussa ovat vuosikate, suunnitelmapoistot ja poistonalaiset investoinnit. Perusoletus talouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tällöin tuloslaskelman vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä ovat lähtökohtaisesti positiiviset. Tämä sääntö riittävästä tulorahoituksesta on pätevä edellyttäen, että poistojen määrä vastaa likipitäen poistonalaisten investointien keskimäärää useamman vuoden aikajaksolla. 7.2.1 Naantalin tulorahoituksen riittävyys Naantalin tilikauden tulokset olivat vv. 2010-2012 alijäämäisiä. Vuodesta 2013 lähtien talous näyttäisi tasapainottuvan aina vuoteen 2016 osin poistotason yli 2 milj. euron alentumisesta johtuen. Satunnaisiin eriin kirjattu laskennallinen luovutusvoitto satamalaitoksen yhtiöittämistä nostaa vuoden 2014 tuloksen yli 9 milj. euron. Veroprosenttia korotettiin vuonna 2013 18,5 %:iin eikä korotustarvetta suunnittelukauden loppuun näyttäisi olevan. Naantalilla on taseessa lähes 33 milj. euron kirjanpidollinen ylijäämä. Sitä kertyisi lisää aina 41 milj. euroon vuonna 2016. Se on osittain muodostunut poikkeuksellisen suuresta yhteisöveron tuottoerästä v. 2002 johtuen ulkomaisen konsernin Suomen toimintojen järjestelyistä. Kertynyttä ylijäämää asukasta kohden on vuoden 2014 tilinpäätösarvion mukaan yli 2200 euroa. Kuviossa 7.2.1-1 on esitetty tulorahoituksen riittävyyden arvioinnin keskeiset muuttujat eli vuosikate, poistot ja poistonalaisten investointien omahankintamenot vv. 2002 2016. Tulorahoituksen eli vuosikatteen osuus investoinneista on hyvää tasoa eli 78 %. Naantalin poistotaso oli vuoteen 2010 saakka 52 % poistonalaisista investoinneista, mutta sen jälkeen investointien määrä on laskenut keskimäärin alle poistotason, joten suunnitelmavuodet mukaan lukien poistojen osuus investoinneista vv. 2002-2016 on keskimäärin 70 %. Vuosina 2013-2016 vuosikatteen määrä on keskimäärin 10,5 milj., poistojen 9,2 milj. ja poistonalaisten investointien määrä 9,6 milj..

116 1.000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TPA 2014 TS 2015 TS 2016 VARSINAINEN TOIMINTA TOIMINTAKATE = -74 137-78 459-85 602-84 573-84 961-87 415-90 310 Verotulot + 65 762 68 035 70 349 78 267 77 800 79 100 80 533 Valtionosuudet, + 15 486 16 941 18 526 19 987 18 179 16 300 15 754 Rahoitustuotot ja -kulut 196 352 526 543 780 862 962 VUOSIKATE = 7 307 6 870 3 799 14 225 11 798 8 847 6 939 Poistot ja arvonalentumiset -9 942-10 206-10 499-10 349-9 300-8 797-8 200 Satunnaiset erät 0-190 320-25 6 900 0 0 TILIKAUDEN TULOS = -2 635-3 526-6 379 3 850 9 398 50-1 261 Tilinpäätössiirrot +/- 59 59 59 280 59 59 59 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ = -2 576-3 467-6 320 4 130 9 457 109-1 202 Tuloslaskelman tunnusluvut: 1) Tuloveroprosentti 17,25 17,25 17,75 18,50 18,50 18,50 18,50 Vuosikate % poistoista 73,5 67,3 36,2 137,4 126,9 100,6 84,6 Vuosikate /asukas 392 364 202 754 624 465 362 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, 1000 38 506 35 039 28 719 32 849 42 306 42 415 41 213 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, /as 2 067 1 857 1 526 1 742 2 236 2 228 2 151 Asukasluku 6) 18 626 18 871 18 824 18 859 18 920 19 040 19 160 26 000 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000-02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Poistonalaisten investointien omahankintamenot Vuosikate/Poistonalaiset investoinnit keskimäärin 78 %. Poistot/Poistonalaiset investoinnit keskimäärin 70 % Kuvio 7.2.1-1. Vuosikate, poistot ja poistonalaiset investoinnit vv. 2002-2016 (1 000 ) 7.2.2 Maskun tulorahoituksen riittävyys Maskun tilikaudentulokset ovat vuodesta 2011 alkaen olleet alijäämäisiä ja näyttäisivät jatkuvan alijäämäisinä vuoteen 2014. Veroprosenttia on korotettu lähes vuosittain Lemun ja Askaisten kuntien kanssa tehdystä kuntaliitoksen alkaen. Sitä ennen kunnan veroprosentti oli 16,50 %. Vuodelle 2015 veroprosenttia korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, jonka ansiosta tilikauden tulos muodostuisi 1,8 euroa ylijäämäiseksi.

1 000 117 1.000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TOIMINTAKATE = -32 622-36 805-42 018-43 608-43 625-44 790-45 640 Verotulot + 28 946 29 781 32 957 34 987 36 660 39 071 40 057 Valtionosuudet, + 9 002 9 059 8 935 9 360 8 560 8 130 7 900 Rahoitustuotot ja -kulut -207-369 -219-165 -70-70 -70 VUOSIKATE = 5 119 1 666-345 574 1 525 2 341 2 247 Poistot ja arvonalentumiset -2 025-2 307-2 315-2 515-2 450-2 500-2 500 Satunnaiset erät 0 296 12 0 0 2 000 0 TILIKAUDEN TULOS = 3 094-345 -2 648-1 941-925 1 841-253 Tilinpäätössiirrot +/- 86 86 86 86 85 85 85 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ = 3 180-259 -2 562-1 855-840 1 926-168 Tuloslaskelman tunnusluvut: 1) Tuloveroprosentti 17,50 17,50 18,50 19,00 19,75 20,75 20,75 Vuosikate % poistoista 252,8 72,2-14,9 22,8 62,2 93,6 89,9 Vuosikate /asukas 531 174-36 59 156 235 219 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, 1000 2 009 1 750-812 -2 667-3 507-1 581-1 750 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, /as 208 183-84 -274-358 -159-171 Asukasluku 6) 9 636 9 585 9 671 9 729 9 800 9 950 10 250 Taulukko 7.2.2-1. Maskun tuloslaskelma vv. 2010-2016 Vuosikatteen osuus poistonalaisista investoinneista on Maskussa vuosina 2002-2016 keskimäärin 31 %. Maskun poistotaso on mainittuna vuosina keskimäärin 47 %. Kunnan tulorahoitus on ollut riittämätön investointien rahoittamisessa ja poistotasoon nähden varsin pitkään. Kunnan kertyneen alijäämän määrä nousee enimmillään 3,5 milj. euroon vuoden 2014 loppuun mennessä. Muun muassa kunnan tuloveroprosentin korotuksella kertynyt alijäämä saataneen puolittumaan vuoteen 2016 mennessä ja katettua kokonaan vuonna 2018, jos veroprosenttia korotettaisiin suunnitellusti 21,25 %:iin. Voimassaoleva kuntalaki edellyttää, että kunnan tulee osoittaa miten taseen kertynyt alijäämä katetaan joko taloussuunnitelmassa tai erillisessä toimenpideohjelmassa. Hallituksen esityksessä uudeksi kuntalaiksi taseen kertynyt alijäämä tulisi kattaa neljän vuoden aikana. 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 - -1 000 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Poistonalaisten investointien omahankintamenot Vuosikate/Poistonalaiset investoinnit keskimäärin 31 %. Poistot/Poistonalaiset investoinnit keskimäärin 47 % Kuvio 7.2.2-1. Maskun vuosikate, poistot ja poistonalaiset investoinnit vv. 2002-2016 (1 000 ) Maskun tuloslaskelmaeriä, nettoinvestointeja ja nettovelkaa on taulukossa 7.2.2-2 verrattu saman kuntakokoluokan vastaaviin keskimääräisiin eriin v. 2013. Taulukon erotus-sarakkeessa punaisella

118 pohjalla olevat erät ovat Maskun kannalta huonommat ja harmaalla pohjalla olevat erät paremmat kuin samassa kuntakokoluokassaan keskimäärin tulorahoituksen riittävyyden näkökulmasta. Merkittävin poikkeama on käyttötalouden valtionosuudessa, jossa asukaskohtainen tulo on 1473 euroa alempi kuin saman kuntakokoluokan kunnissa keskimäärin. Myös toimintatuotot ovat vertailukohtaa tuntuvasti alemmat. Molempien tuloerien taustalla on hyvä väestörakenne peruspalveluissa ja se että peruspalvelut on tuotettu ostopalveluna, jolloin kunnalle ei kerry myöskään maksutuloja palveluista. Toisaalta Maskun toimintakulut ovat lähes 1400 euroa alemmat kuin saman kuntakokoluokan kunnissa, mutta eivät tarpeeksi, sillä Maskun tilikauden tulos vertailukuntiin verrattuna on 266 euroa huonompi. Maskun investointitaso oli v. 2013 jonkin verran vertailukuntien keskimäärää alempi. Nettovelkaa oli yli 1000 euroa asukasta kohden enemmän kuin vertailukunnissa keskimäärin, mikä kertoo lainarahan suuresta osuudesta kunnan investointien rahoituksessa. Masku 6001-10000 as. kunnat Erotus M- (6000-10000 as.kunnat) v. 2013 /as /as TOIMINTATUOTOT + 836 1 241-405 TOIMINTAKULUT - -5318-6 704 1 386 TOIMINTAKATE = -4482-5 463 981 Verotulot + 3596 3 286 310 Kunnan tulovero 3272 2 870 402 Osuus yhteisöveron tuotosta 151 177-26 Kiinteistövero 174 239-65 Valtionosuudet, + 962 2 435-1 473 Rahoitustuotot ja -kulut -17 11-28 VUOSIKATE = 59 269-210 Poistot ja arvonalentumiset -259-283 24 Satunnaiset erät 0 80-80 TILIKAUDEN TULOS = -200 66-266 Investoinnit, netto -318-380 62 Nettovelka -3037-1883 -1154 Kuvio 7.2.2-2. Maskun tuloslaskelmaerät, nettoinvestoinnit ja nettovelka euroa/asukas verrattuna saman kuntakokoluokan kuntiin v. 2013. 7.2.3 Taivassalon tulorahoituksen riittävyys Taivassalon tilikauden tulokset olivat ylijäämäisiä vv. 2010-2013. Suunnittelukauden 2014-2016 lopussa tuloskehitys heikentyy alijäämäiseksi, mikä käy ilmi taulukosta 7.2.3-1. Tulorahoitusta riittää vain puoleen poistonalaisten investointien rahoitustarpeesta vv. 2002-2016. Kun poistotaso on alhainen kunnalla on vielä kertynyttä ylijäämää taloussuunnittelukauden loppuun. Kunnan talouden tasapaino ole niin hyvä, kuin kertyneen ylijäämän määrä antaa olettaa. Kunta on korottanut veroprosenttiaan 0,5 prosenttiyksikölle vuodelle 2015.

119 1.000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TOIMINTAKATE -7 695-7 789-8 360-8 908-9 606-9 894-10 191 Verotulot 4 880 5 295 5 170 6 019 5 994 6 136 6 113 Valtionosuudet, 3 431 3 642 4 076 4 413 4 324 4 660 4 575 Rahoitustuotot ja -kulut -39-35 -82-142 -184-285 -285 VUOSIKATE 577 1 113 804 1 382 528 617 212 Suunnitelman mukaiset poistot -205-185 -211-263 -213-400 -400 TILIKAUDEN TULOS 372 928 593 1 119 315 217-188 Tilinpäätössiirrot TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 372 928 593 1 119 315 217-188 Tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloveroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,50 20,50 Vuosikate % poistoista 281,5 601,6 381,0 525,5 247,9 154,3 53,0 Vuosikate /asukas 339 657 478 829 317 370 127 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, 1000-1 108-180 413 1 532 1 847 2 064 1 876 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, /as -650-106 246 919 1 107 1 238 1 125 Asukasluku 1 704 1 695 1 682 1 667 1 668 1 668 1 668 Taulukko 7.2.3-1. Taivassalon tuloslaskelma vv. 2010-2016 Vuonna 2014 toteutettu yhtenäiskoulu-liikuntahalli investointi ja lähivuosien verkostoinvestoinnit rahoitettaneen kokonaisuudessaan lainarahalla. Erityisesti pienen kunnan olisi kyettävä varautumaan investointeihin kartuttamalla omarahoitusosuutta ennakkoon. Taivassalolla oli tuntuva alijäämä 2000-luvun alkupuoliskolla, jonka se onnistui kattamaan, mutta ei enää kartuttamaan omarahoitusta tuleviin suurinvestointeihin. Vuosikate/Poistonalaiset investoinnit KA 50 % Poistot/Poistonalaiset investoinnit KA 31 % Kuvio 7.2.3-1. Taivassalon vuosikate, poistot ja poistonalaiset investoinnit vv. 2002-2016 (1 000 )

1 000 euroa 120 7.2.4 Kustavin tulorahoituksen riittävyys Kustavin tilikauden tulokset ovat olleet kohtuullisen hyviä aina vuoteen 2013 saakka. Sen jälkeen tulorahoitus näyttää ehtyvän. Kertynyttä ylijäämää oli v. 2013 taseessa vielä 2 milj. euroa, eikä sen määrä alentuisi vuoteen 2016 mennessä, jos tasapainossa oleva taloussuunnitelma toteutuu. Tulorahoituksen osuus investointien rahoituksessa on kohtuullisen hyvä eli 66 %. Poistotaso on kuitenkin ollut keskimäärin vain puolet poistonalaisista investoinneista, joten ylijäämäerien kertymä antanee kunnan talouden tilasta todellista paremman kuvan. 1.000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TOIMINTAKATE -4 937-5 286-5 704-5 738-5 917-5 980-6 050 Verotulot 3 058 3 478 3 585 3 895 3 676 3 993 4 095 Valtionosuudet, 2 254 2 193 2 733 2 604 2 522 2 300 2 240 Rahoitustuotot ja -kulut -5-10 -24-44 -48-48 -48 VUOSIKATE 370 375 590 738 257 289 261 Poistot ja arvonalentumiset -214-204 -210-255 -256-256 -256 Satunnaiset erät 0 0-22 33 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 156 171 358 516 1 33 5 Tilinpäätössiirrot 18 18 40 18 14 18 18 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 174 189 398 534 15 51 23 Tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloveroprosentti 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 Vuosikate % poistoista 172,9 183,8 281,0 289,4 100,4 112,9 102,0 Vuosikate /asukas 424 423 664 849 296 333 300 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, 1000 490 679 1 077 2 056 2 071 2 122 2 145 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, /as 562 766 1 211 2 366 2 383 2 442 2 468 Asukasluku 872 886 889 869 869 869 869 Taulukko 7.2.4-1. Kustavin tuloslaskelma vv. 2010-2016 1 000 800 600 400 200-02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16-200 -400 Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Poistonalaisten investointien omahankintamenot Vuosikate/Poistonalaiset investoinnit KA 66 % Poistot/Poistonalaiset investoinnit KA 52 % Kuvio 7.2.4-1. Taivassalon vuosikate, poistot ja poistonalaiset investoinnit vv. 2002-2016 (1 000 )

121 7.2.5 Yhteenveto tulorahoituksen riittävyydestä ja talouden tasapainosta Neljä selvityskuntaa poikkeavat tulorahoituksen riittävyyden ja talouden tasapainon osalta toisistaan. Tulorahoituksen tunnusluvut vuosilta 2013 ja 2016 on koottu taulukkoon 7.2.5-1. Verotettavat tulot perustuvat vuoden 2012 tietoihin. Jos kunnan tunnusluku on koko maan keskiarvoa parempi, on se merkitty taulukkoon sinisellä pohjalla. Kriisikuntakriteerin täyttävät tunnusluvut on merkitty taulukkoon punaisella pohjalla. Verotettavat tulot asukasta kohden ovat Naantalissa tuntuvasti korkeammat kuin muissa selvityskunnissa. Ero Taivassaloon ja Kustaviin on yli 4000 euroa asukasta kohden. Myös ero Maskuun on merkittävä. Kunnan tuloveroprosentti on kokon maan keskiarvoa alempi Naantalissa ja Kustavissa ja Maskussakin vielä 2013, mutta nousee muita selvityskuntia korkeammaksi vuonna 2016. Taivassalon veroprosentti on ylittänyt kriisikuntarajan 2013 ja ylittäisi sen myös 2016. Taivassalon ja Kustavin käyttötalouden rahoitus perustuu kolmanneksen määrästä valtionosuusrahoitukseen. Naantalissa ja Maskussa valtionosuuksien merkitys on merkittävästi alempi kuin kuntataloudessa keskimäärin. Eniten valtionosuuden osuus näyttäisi supistuvan Maskussa vuodesta 2013 vuoteen 2016. Nykyiset kunnat Vuosikate Kertynyt yli-/alijäämä Asukasluku Verotetta--- Kunnan tulovero-% Valtionosuus vat tulot käyttötuloista 2013 2016 2013 2013 2016 2013 31.12. 31.12. 2012 2013 2015/2016 2013 2016 Kunta Kunta Konserni Kunta Kunta Konsern i 2013 2016 /as % % % % /as. /as. /as. /as. /as. /as. Kustavi 869 869 13 876 19,25 19,25 32 % 30 % 849 300 849 2 366 2 468 2 366 Taivassalo 1 667 1 668 13461 20,00 20,50 35 % 34 % 829 56 962 919 968 1 206 Masku 9 729 10 250 16 793 19,00 20,75 18 % 14 % 59 219 153-274 -171-435 Naantali 18 859 19 160 18 059 18,50 18,50 15 % 13 % 754 362 1 052 1 742 2 151 1 435 Kriisikuntaraja-arvot 19,88 20,24 neg. neg Koko maan keskiarvo 19,38 19,74 22 % 380 1290 Yhdistymisvaihtoehdot NM 28 588 29 410 17 628 18,66 19,28 16 % 13 % 518 312 746 1 056 1 342 799 NMTK 31 124 31 947 16 913 18,73 19,33 18 % 15 % 544 299 761 1 085 1 353 864 20001-40000 as. kuntien ka 15987*** 19,77 20,17 22%* 343 795 *2012 Kuntakokoluokan keskiarvoa Kriisikuntakriteeri täyttyy tai as.luku < 20000 Taulukko 7.2.5-1. Tulorahoituksen riittävyyden ja talouden tasapainon tunnusluvut vv. 2013 ja 2016. Vuosikate on kaikissa selvityskunnissa positiivinen v.2013 ja 2016. Naantalissa, Kustavissa ja Taivassalossa vuosikate asukasta oli v. 2013 jopa yli kaksi kertaa suurempi kuin kuntataloudessa keskimäärin. Tulorahoituksen kehitys näissä kunnissa näyttäisi kuitenkin heikentyvän. Masku korjaa heikkoa tulorahoitustaan verokorotuksin tulevina vuosina. Kuntakonsernin tulorahoitus on kohtuullisen hyvä Naantalissa. Pienten kuntien konserniluvut ovat likipitäen samat kuin peruskunnassa. Maskun konsernin käyttötalous ei ole ollut tasapainossa. Naantalilla ja Kustavilla on hyvät taloudelliset puskurit taseissaan kertyneen ylijäämän määrällä mitattuna. Kustavin kohdalta alhainen poistotaso antanee talouden tilasta todellisuutta paremman kuvan samoin kuin Taivassalossa. Maskulla ja sen kuntakonsernilla on kertynyttä alijäämää, jonka kunta pyrkii puolittamaan vuoteen 2016 mennessä. Taulukossa 7.2.5.-1 on esitetty myös selvitysalueiden NM ja NMTK tulorahoitusta ja talouden tasapainoa koskevat tunnusluvut. Molempien selvitysalueiden kaikki tunnusluvut vuonna 2013 olivat saman kuntakokoluokan keskiarvoja paremmat. Verotuloprosentti näyttäisi pysyvän myös vuonna 2016 kuntakokoluokan keskiarvoa parempana. Muutoinkin tunnusluvut ovat vähintäänkin kohtuullisen hyvät. Tulorahoitus heikkenee kuitenkin myös selvitysalueilla selvästi vuoteen 2016 mentäessä. Mikään

122 kriisikuntakriteereistä ei kuitenkaan selvitysalueiden osalta toteutuisi. Erot tulorahoituksen riittävyydessä ja talouden tasapainossa ovat vähäiset selvitysalueiden välillä. 7.3 Toiminnan ja investoinnit rahoitus Kunnan toiminnan ja investointien rahoitus esitetään rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Toiminnan rahavirta osoittaa tulorahoituksen määrän, joka on käytettävissä investointien rahoittamiseen, pääomasijoituksiin ja pääoman palautuksiin sekä maksuvalmiuden vahvistamiseen. Investointien rahavirta muodostuu investointimenojen ja niihin saatujen rahoitusosuuksien ja omaisuuden myynnin erotuksesta. Rahoituksen rahavirta osoittaa antolainojen ja korollisen lainakannan muutokset tilikauden aikana Jos Toiminnan ja investointien rahavirta -välisumma on positiivinen investoinnit on rahoitetaan kokonaisuudessaan kunnan omarahoituksella eli tulorahoituksella, investointien rahoitusosuuksilla ja omaisuuden myynnillä. Jos toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen, toimintaa ja investointeja joudutaan rahoittamaan myös vieraan pääoman rahoituksella, antolainojen palautuksilla tai rahavaroja ja saatavia vähentämällä. Vieraan pääoman rahoitus voi olla korollista lainaa tai korotonta vieraan pääoman lisäystä kuten palautuskelpoisten liittymismaksujen lisäystä, joiden määrä voi kunnan verkostoinvestointien rahoituksessa olla merkittäväkin. Mainitut korottoman vieraan pääoman lisäysten ja saatavien vähentymisen tulovaikutukset sisältyvät rahoituslaskelman riviin muut maksuvalmiuden muutokset. Korollisen vieraan pääoman ja antolainakannan muutokset ovat omilla riveillään. Kunnan rahoituksen riittävyyttä on arvioitava vuotta pidemmällä aikajaksolla. Tätä tarkoitusta varteen lasketaan toiminnan ja investointien rahavirran kertymä vuodesta 1997 lähtien, jolloin kuntien taseet arvostettiin uudelleen kirjanpitolain mukaisesti. 7.3.1 Naantalin toiminnan ja investointien rahoitus Naantalin investointimenot vv. 2010-2013 olivat vuositasolla keskimäärin 9,8 milj. euroa, rahoitusosuudet 0,3 milj. euroa ja omaisuuden myynti 2,5 milj. euroa. Vuosina 2014-2016 investointitaso on edelleen lähes 10 milj. euron tasossa, mutta omaisuuden myyntitulot vähenisivät 1,5 milj. euroon vuodessa. 2010-luvun alkuvuosina toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta oli merkittävän negatiivinen, mutta on tasapainottunut vuodesta 2013 alkaen, jolloin omaisuuden myynti oli 3 milj. euroa. Tämä käy ilmi taulukon 7.3.1-1 rahoituslaskelmasta. Kaupungin lainanotto on tarkastelujaksolla 2010-2016 kokonaan lyhytaikaista. Lainakanta alentuu vv. 2010-2016 keskimäärin lähes 0,5 milj. euroa vuodessa eli yhteensä noin 4 milj. euroa. Enimmillään lainakanta oli lähes 50 milj. euroa vuoden 2012 lopussa.

1 000 123 1.000 Tp2010 TP2011 TP2012 TP2013 TPA2014 TA 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta 4 975 5 167 2 323 11 933 11 748 8 797 6 889 Investointien rahavirta -7 117-8 134-6 087-7 174-12 089-9 147-6 451 Investointimenot -10 207-10 482-8 154-10 521-13 171-9 752-6 651 Rahoitusosuudet investointimenoihin 81 425 170 330 982 355 50 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 010 1 923 1 897 3 017 100 250 150 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 142-2 967-3 764 4 759-341 -350 438 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset -3-20 -1 626-41 60 260 260 Lainakannan muutokset 1 105 3 265 7 592-12 304-1 280-360 -1 148 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 105 223 2 117 3 004 450 450 450 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 2 207 3 468 8 083-9 340-770 350-438 0 RAHAVAROJEN MUUTOS 65 501 4 319-4 581-1 111 0 0 Rahavarat 31.12. 2 405 2 906 7 226 2 644 1 533 1 533 1 533 Rahavarat 1.1. 2 340 2 405 2 906 7 226 2 644 1 533 1 533 Investointien omahankintamenot 10 126 10 057 7 984 10 191 12 189 9 397 6 601 Tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta 1997 (1.000 ) -48 465-51 442-55 192-50 429-50 770-51 120-50 682 Lainakanta (1.000 ) 38 928 42 196 49 789 37 486 36 206 35 846 34 698 Lainakanta /as 2 090 2 236 2 645 1 988 1 914 1 883 1 811 Taulukko 7.3.1-1. Naantalin rahoituslaskelma vv. 2010-2016 Pitkän aikavälin toiminnan ja investointien rahavirran kertymä oli vuoden 2013 lopussa runsaat 50 milj. euroa negatiivinen. Kertymävajeesta 77 % on katettu korollisella vieraalla pääomalla ja loppuosa korottomalla vieraalla pääomalla ja toimintapääomalla eli rahavaroja ja saamisia supistamalla. Kaupungin rahavarat vähentyvät 1,5 milj. euroon suunnittelukauden loppua kohti. Kertymävajeen ja korollisen lainakannan määrät vv. 2010-2016 on esitetty kuviossa 15. 0-10000 -20000-30000 -40000-50000 -60000 Toim. ja inv. rahavirran kertymä 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-48465 -51442-55192 -50429-50770 -51120-50682 Korollinen lainakanta -38928-42196 -49789-37486 -36206-35846 -34698 Toim. ja inv. rahavirran kertymä Korollinen lainakanta Kuvio 7.3.1-1. Naantalin toiminnan ja investointien rahavirran negatiivinen kertymä ja siitä korollisella lainakannalla rahoitettu osuus vv. 2010-2016 7.3.2 Maskun kunnan toiminnan ja investointien rahoitus Maskun investointimenot vv. 2010-2013 olivat vuositasolla keskimäärin 6,4 milj. euroa, rahoitusosuudet 1,1 milj. euroa ja omaisuuden myynti 1,8 milj. euroa. Vuosina 2014-2016 investointitaso alenisi 5 milj. euroon vuositasolla ja omaisuuden myynti supistuisi vuositasolla 1,3 milj. euroon.

1 000 124 Toiminnan ja investointien rahavirta oli vv. 2010-2013 vuosina keskimäärin vuositasolla 2,8 milj. euroa negatiivinen ja siitä 82 % rahoitettiin korollisella vieraalla pääomalla. Korollisen vieraan pääoman osuus rahoituksessa kasvaisi vuosina 2014-2016 88 %:iin. Lainanotto on jakaantunut keskimäärin tasan pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten lainojen kesken. 1.000 TP2010 TP2011 TP2012 TP2013 TA2014 TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta 4 043 1 012-1 201-242 -275 1 641 1 547 Investointien rahavirta -6 171-4 721-790 -3 102-4 252-3 022-3 522 Investointimenot -9 983-7 448-3 104-4 937-6 952-3 822-4 322 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 469 134 756 290 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 343 2 727 2 180 1 079 2 410 800 800 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 128-3 709-1 991-3 344-4 527-1 381-1 975 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset 2-24 -87 Lainakannan muutokset 3 248 3 259 806 1 834 2 745 1 915 2 220 Muut maksuvalmiuden muutokset -1 359 43 2 124 1 051 500 500 500 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 1 891 3 278 2 930 2 798 3 245 2 415 2 720 0 RAHAVAROJEN MUUTOS -237-431 939-546 -1 282 1 034 745 Rahavarat 31.12. 1 287 856 1 795 1 282 0 1 034 1 778 Tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta 1997 (1.000 ) -29 496-33 212-35 202-38 546-43 073-44 455-46 430 Lainakanta (1.000 ) 24 456 28 189 28 994 30 828 33 573 35 488 37 708 Lainakanta /as 2 538 2 941 2 998 3 169 3 426 3 567 3 679 Taulukko 7.3.2-1. Maskun rahoituslaskelma vv. 2010-2016 0-5000 -10000-15000 -20000-25000 Kuvio 7.3.2-1. Maskun toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ja siitä korollinen lainakannalla rahoitettu osuus vv. 2010-2016 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymävajeen määrä ja kuinka paljon siitä on rahoitettu korollisin lainoin on esitetty kuviossa 7.3.2-1. -30000-35000 -40000 Kunnan lainakanta kasvaisi vv. 2014-16 lähes 7 milj. euroa ja olisi vuonna 2016 yli 46 milj. euroa eli asukasta kohden 3679 euroa. -45000-50000 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-29496 -33212-35202 -38546-43073 -44455-46430 Korollinen lainakanta -24456-28189 -28994-30828 -33573-35488 -37708 7.3.3 Taivassalon kunnan toiminnan ja investointien rahoitus Taivassalon investointimenot vv. 2010-2013 olivat vuositasolla keskimäärin 2,4 milj. euroa vuodessa, josta tulorahoituksella, investointiavustuksin ja omaisuuden myynnillä saatiin rahoitettua 70 %, jolloin pääomarahoituksen osuudeksi jäi vajaa kolmannes. Vv. 2014-2016 investoinnit ovat keskimäärin 2,6 milj. euroa, joiden rahoituksessa omarahoitus on enää vajaa kolmannes. Toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta on ollut vuodesta 2011 negatiivinen enimmillään 3,7 milj. euroa vuonna 2014, jolloin toteutettiin liki 5 milj. euroa maksava yläkoulu- ja liikuntahalli-investointi.

1 000 125 1.000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta 400 1 112 838 1 382 144 617 212 Investointien rahavirta -17-1 627-1 537-3 374-3 835-2 338-195 Investointimenot - -216-1 728-2 153-5 612-4 936-2 713-205 Rahoitusosuudet investointimenoihin + 96 606 2 223 1 101 375 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + 199 5 10 15 10 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA = 383-515 -699-1 992-3 691-1 721 17 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset -20 267 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset -346 882 1 965 3 265 3 965 965 165 Muut maksuvalmiuden muutokset +/- -133 86-586 1 121 0 0 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA = -499 1 235 1 379 4 386 0 3 965 965 165 RAHAVAROJEN MUUTOS -116 720 680 2 394 274-756 182 Rahavarat 31.12. 115 835 1 515 3 909 4 183 3 427 3 609 Taulukko 7.3.3-1. Taivassalon rahoituslaskelma vv. 2010-2016 1) Rahavarat 1.1. 231 115 835 1 515 3 909 4 183 3 427 Tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta 1997 (1.000 ) -1 324-1 839-2 528-4 520-8 211-9 932-9 915 Lainakanta (1.000 ) 1 972 2 856 4 812 8 077 12 042 13 007 13 172 Lainakanta /as 1 157 1 685 2 861 4 845 7 220 7 798 7 897 0-2000 -4000-6000 Pitkän aikavälin rahavirran kertymä oli vuoden 2013 lopussa 4,5 milj. euroa negatiivinen. Kertymävaje oli kokonaisuudessaan katettu lainalla. Kuviosta 7.3.3-1 käy ilmi, että kunta ottaa lainaa enenevässä määrin yli investointien rahoitustarpeen. -8000-10000 -12000-14000 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-1324 -1839-2528 -4520-8211 -9932-9915 Korollinen lainakanta -1972-2856 -4812-8077 -12042-13007 -13172 Kuvio 7.3.3-1. Taivassalon toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ja siitä korollinen lainakannalla rahoitettu osuus vv. 2010-2016 Lainakanta ylittää vuonna 2014 rahoitustarpeen lähes 4 milj. eurolla ja vuosina 2015-2016 ylitys on keskimäärin 5 milj. euroa. Vuoden 2013 korkotuotot olivat kuitenkin vain 21 000 euroa ja suunnitteluvuosina tätä vähemmän. Kunnan korollinen lainakanta kasvaisi suunnittelukaudella 2014-2016 5,1 milj. euroa ja asukasta kohden lainamäärä vuoden 2016 lopussa olisi 7 897 euroa. Vuonna 2013 koko maan suurin velkamäärä oli 6 111 euroa asukasta kohden. 7.3.4 Kustavin kunnan toiminnan ja investointien rahoitus Vuosina 2010-2013 Kustavin investoinnit olivat keskimäärin 0,9 milj. euroa vuodessa, josta omarahoituksen osuus oli yli 80 %. Vv. 2014-2016 investointien määrä nousee keskimäärin yli 1 milj. euron ja omarahoituksen osuus alenee 76 %:iin. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on vv. 2010-2016 keskimäärin 0,2 milj. euroa negatiivinen vuositasolla, mikä käy ilmi taulukon 10 rahoituslaskelma-asetelmasta.

1 000 126 1.000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta 350 368 589 766 256 289 261 Investointien rahavirta -477-634 -821-860 -591-697 -335 Investointimenot -541-730 -1 152-1 295-1 134-1 700-560 Rahoitusosuudet investointimenoihin 10 88 328 407 543 1 003 225 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 54 8 3 28 0 0 0 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -127-266 -232-94 -335-408 -74 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset 352 251 13 254 183-8 -81 Muut maksuvalmiuden muutokset 130 128-234 -179 0 0 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 485 384-220 75 0 183-8 -81 RAHAVAROJEN MUUTOS 358 118-452 -19-152 -416-155 Rahavarat 31.12. 1 049 1 167 726 707 555 139-16 Rahavarat 1.1. 691 1 049 1 167 726 707 555 139 Tunnusluvut: Toim. ja inv. rahavirran kertymä (1.000 ) -842-1 110-1 342-1 464-1 799-2 207-2 281 Lainakanta (1.000 ) 1 018 1 271 1 275 1 529 1 712 1 704 1 623 Lainakanta /as 1 167 1 435 1 434 1 759 1 970 1 961 1 867 Taulukko 7.3.4-1. Kustavin kunnan rahoituslaskelma vv. 2010-2016 0-500 -1000 Suunnittelukauden lopussa toiminnan ja investointien rahavirran kertymä olisi 2,3 milj. euroa negatiivinen, josta korollisella lainarahalla katettaisiin 70% ja loput korottomalla vieraalla pääomalla ja toimintapääomasta. Rahavarat alenisivat vuoteen 2016 mentäessä 0,6 milj. eurolla vuoden 2014 tasosta. Rahavirran kertymä ja korollisen lainakannan määrät vv. 2010-2016 on esitetty kuviossa 7.3.4-1. -1500-2000 Kunnan lainakanta ei juurikaan kasvaisi suunnittelukaudella 2014-2016. Asukasta kohden lainamäärä olisi 1867 euroa vuoden 2016 lopussa, mikä on alle pienten kuntien kesimäärän. -2500 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-842 -1110-1342 -1464-1799 -2207-2281 Korollinen lainakanta -1018-1271 -1275-1529 -1712-1704 -1623 Kuvio 7.3.4-1. Kustavin toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ja siitä korollinen lainakannalla rahoitettu osuus vv. 2010-2016

7.3.5 Yhteenveto selvityskuntien ja niiden muodostaman selvitysalueen toiminnan ja investointien rahoituksesta ja rahoitusasemasta. Erot selvityskuntien välillä toiminnan ja investointien rahoituksessa ja rahoitusasemassa ovat osin merkittävän suuria. Toiminnan ja investointien rahoitusjäämän kertymä oli selvityskunnissa vuonna 2013 negatiivisempi kuin kuntataloudessa keskimäärin. Eniten vieraan pääoman rahoitukseen investointihankkeissaan on joutunut turvautumaan Masku. Vuoteen 2016 mentäessä tilanne heikkenee muissa kunnissa paitsi Naantalissa. Erityisen vaikeaksi on tilanne muodostumassa Taivassalossa, jossa negatiivisen rahoitusjäämän kertymän määrä yli kaksinkertaistuu lähes 6000 euroon asukasta kohden, kun negatiivinen kertymä kuntataloudessa keskimäärin on alle 2000 euroa asukasta kohden. NM- ja NMTK selvitysalueilla toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on ollut myös olennaisesti negatiivisempi kuin 20 001-40 000 as. kunnissa keskimäärin. Velkarahoituksen osuus investointien rahoituksessa kasvaa selvitysalueilla vuoteen 2016 mentäessä. Korollisen lainakannan määrässä asukasta kohden on suuria eroja kuntien välillä ja kuntakonsernien välillä. Kustavin ja Naantalin velkamäärä asukasta kohti oli 2013 kuntatalouden keskimäärää alempi eivätkä nämä kunnat ole lähivuosina velkaantumassa. Taivassalon jo nyt keskimäärää korkeampi velkamäärä kasvaisi lähes 8000 euroon asukasta kohden vuoteen 2016 mennessä. Myöskään Maskun ei saa velkaantumistaan pysähtymään vielä 2016 mennessä. Naantalin konsernilainakanta on korkea tytäryhteisöjen lainarahoituksesta johtuen. Taivassalon konsernilainakanta taas on pääosin kunnan lainaa. Selvitysalueiden lainamäärät olivat v. 2013 vähän yli saman kuntakokoluokan keskiarvon ja kasvavat Naantalin ansiosta kohtuullisen maltillisesti vuoteen 2016. Selvitysalueiden kuntakonsernien lainat olivat v. 2013 vähän yli saman kuntakokoluokan konsernilainojen määrän asukasta kohden. Nykyiset kunnat Toim. ja inv. rahoitusjäämän Korollinen lainakanta Omavaraisuusaste Suhteellinen velkaantuneisuus Nettovarallisuus kertymä 2013 2016 2013 2013 2016 2013 2013 2016 2013 2013 2016 2013 2013 2016 Kunta Kunta Konserni Kunta Kunta Konser Kunta Kunta Konserni Kunta Kunta Konserni ni /as. /as. /as. /as. /as. % % % % % % /as. /as. /as. Kustavi -1 685-2 625 1 759 1 867 1 759 73,1 72,6 73,1 29,2 30,4 29,2 6 957 7 060 6957 Taivassalo -2 711-5 944 4 845 7 897 6 171 40,2 31,6 35,4 76,5 109,1 73,6 3 868 4 072 4222 Masku -3 962-4 530 3 169 3 679 3 943 32,9 30,4 27,8 77,4 86,7 66,5 2 045 2 031 2102 Naantali -2 674-2 645 1 988 1 811 5 071 59,0 61,7 40,8 45,0 46,5 76,7 4 603 4 967 4988 Kriisikuntaraja-arvot 3392 < 50% < 50% > 50% > 50% Koko maan keskiarvo -1630 2540 5041* 60,5 45,2* 50,7 5671* Yhdistymisvaihtoehdot NM -3 112-3 302 2 390 2 462 4 687 51,4 % 52,1 % 37,7 % 48,9 % 52,1 % 67,0 % 3 733 3 944 4006 NMTK -3 051-3 374 2 504 2 730 4 687 51,4 % 51,0 % 38,4 % 54,7 % 61,2 % 72,3 % 3 830 4 027 4100 20001-40000 as. kuntien ka -1 978 2 318 4140* 54,3 % 40,5%* 49,2 % *2012 tieto Kuntakokoluokan keskiarvoa parempi Kriisikuntakriteeri täyttyy tai as.luku < Taulukko 7.3.5-1. Toiminnan ja investointien rahoituksen ja rahoitusaseman tunnusluvut vuosina 2013 ja 2016 Selvityskuntien omavaraisuusasteet ovat viime vuosina alentuneet olennaisesti Kustavia lukuun ottamatta. Maskun ja Taivassalon osalta kriisikuntakriteeri täyttyi omavaraisuudessa jo 2013 ja heikkeneminen näyttäisi jatkuvaan ainakin vuoteen 2016. Naantalin omavaraisuus on jonkun verran kohentumassa. Kuntakonsernien, joilla on tytäryhteisöjä, omavaraisuudet olivat v. 2013 tuntuvasti alle 50 %. Selvitysalueiden omavaraisuusasteet olivat v. 2013 yli 50 %:n eivätkä heikentyisi lähinnä Naantalin ansiosta. Selvitysalueiden kuntakonsernien omavaraisuudet olivat v. 2013 alle 40 %:n eli vähän heikommat kuin saman kuntakokoluokan kuntakonserneissa keskimäärin.

128 Suhteellinen velkaantuneisuus -tunnusluku osoittaa paljonko kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, jos pääoma palautettaisiin kerralla takaisin. Tunnuslukuun otetaan koko vieras pääoma vähennettynä ennakkomaksuilla. Kustavissa käyttötuloista velan takaisinmaksuun menisi alle kolmannes, Naantalissa alle puolet ja Maskussa 87 % vuoteen 2016 mentäessä. Taivassalossa käyttötulot eivät enää vuonna 2016 riittäisi, vaikka kaikki käytettäisiin kaikki vieraanpääoman palautukseen. Maskun osalta kriisikuntakriteeri suhteellisessa velkaantuneisuudessa on täyttynyt jo vuodesta 2008 alkaen ja Taivassalossa vuodesta 2013 alkaen. Selvitysalueista suhteellinen velkaantuneisuus on parempi NM-yhdistymisessä, mutta on kuitenkin ylittämässä 50 %:n kriisikuntarajan vuoteen 2016 mennessä. Taivassalon velkaantuneisuus heikentää NMTK-selvitysalueen rahoitusasemaa vielä useita vuosia. Selvitysalueiden kuntakonsernien suhteelliset velkaantuneisuus oli v.2013 korkeahko. Selvityskuntien nettovarallisuuserot asukasta kohden vaihtelevat sekä kuntien välillä että kuntakonsernien välillä 2000 eurosta 7000 euroon. Suhteellisesti eniten kunnan asukasmäärän nähden nettovarallisuutta on Kustavissa ja seuraavaksi Naantalissa. Naantalin kokonaisnettovarallisuus oli vuoden lopussa 87 milj. euroa, Maskun 20 milj. euroa ja Taivassalon ja Kustavin nettovarallisuudet olivat noin 6 milj. euron luokkaa. Selvitysalueiden nettovarallisuudet asukasta kohden ovat vajaa 2000 euroa alemmat kuin kunnissa keskimäärin. Kuntien keskimäärä on kuitenkin painotettu keskiarvo, jossa suurten kaupunkien suuret rakennuskannat ja verkostot nostavat vertailuluvun arvoa olennaisesti. NMTK -selvitysalueen nettovarallisuus on sekä absoluuttisesti että asukaslukuun suhteutettuna NM -selvitysalueen varallisuutta korkeampi. Selvitysalueiden kuntakonsernien nettovarallisuudet v. 2013 olivat molemmilla selvitysalueilla noin 3800 euroa asukasta kohden ja nousisivat jonkin verran vuoteen 2016. Kuvio 7.3.5-1. Selvityskuntien, -kuntakonsernien ja -alueiden nettovarallisuus v. 2013 ja v. 2016, /as.

129 7.3.6 Selvityskuntien takaukset Selvityskuntien takaukset v. 2013 olivat 46,8 milj. euroa, josta 53 % oli konserniyhteisöille ja loput muille yhteisöille. Eniten takauksia asukasta kohden oli antanut Naantali ja lähes saman verran Kustavi. Kustavi Masku Naantali Taivassalo Yhteensä 1 000 /as 1 000 /as 1 000 /as 1 000 /as 1 000 /as Konserniyhteisöille 367 24 553 24 920 Muille 1 916 589 18 725 609 21 839 Takaukset yhteensä 1 916 2 205 956 98 43 278 2 295 609 365 46 759 1 502 Kunnan takauksen myöntämisvaltuuksia rajoitettaneen uudessa kuntalaissa nykyisestä siten, ettei kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus saisi vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei voisi myöskään myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos niihin sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulisi lakiluonnoksen mukaan turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kunta voisi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai on kokonaan kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä omistuksessa ja määräysvallassa. Kunta voisi edelleen myöntää takauksen tai muun vakuuden, joka liittyy sen kunnalle laissa säädetyn tehtävän edistämiseen. 7.3.7 Talouden kehitys 2010-2016 tulorahoituksen ja rahoitusaseman vakauden suhteen Selvityskuntien talouskuntoa ja asemoitumista toistensa suhteen voidaan selvittää ristiintaulukoimalla kunnat kertyneet yli- ja alijäämän sekä omavaraisuusasteen perusteella useamman vuoden ajalta eri luokkiin kuvion 7.3.6-1 esittämällä tavalla. Tarkasteluvuodet ovat 2010, 2013 ja 2016. Kärjessä ovat Naantali ja Kustavi, joissa tulorahoitus on pysynyt koko tarkastelujakson hyvänä ja rahoitusasema vähintään tyydyttävällä tasolla. Kustavin menestyksen taustalla ovat vapaa-ajan asuntojen kiinteistöverotuotto, saaristoisuudesta ja syrjäisyydestä tulevat valtionosuuslisät sekä eri lähteistä saadut investointiavustukset ja tuet. Naantalin talouden vahvuutena on hyvä veropohja niin kunnan tuloverossa, yhteisverossa kuin kiinteistöverotuksessa. Omavaraisuusastetta vahvistaa, että Naantali -konsernin lainat ovat osin tytäryhteisöissä. Maskun sijoitus luokituksessa on heikentynyt merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Kunta on kasvukunta, jonka tulorahoitus on keskimäärin ollut hyvä, mutta ei ole kuitenkaan riittänyt jatkuvasti kasvavan palvelukysynnän vaatimiin investointeihin. Lisäksi kunnan yhdistyminen Lemun ja Askaisten kanssa vuonna 2009 rasitti kunnan taloutta, muun muassa syystä, ettei tuloveroprosenttia korotettu yhdistymisen yhteydessä, vaikka muiden liitoskuntien veroaste oli korkeampi kuin Maskussa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen ostopalveluna kuntayhtymiltä on ollut kustannustasoltaan haastavaa. Heikentynyt tulorahoitus ja kasvaneet investointitarpeet ovat johtaneet kunnan velkakierteeseen. Taivassalolla on kohtuullisen hyvä veropohja maaseutumaiseksi kunnaksi ja tulorahoitus on vahvistunut viime vuosina. Kunta onnistui tasapainottamaan pitkään alijäämäisenä olleen taloutensa vuoteen 2012 mennessä. Vuosina 2013 ja 2014 toteutetut kunnan kokoon nähden suuret investoinnit tehtiin velkarahoituksella ja itsenäinen tulevaisuus raskaasti velkaantuneella kunnalla alkaa olla vaakalaudalla. Kriisikuntakriteereistä neljä näyttäisi täyttyvän pitkälle tulevaisuuteen.

130 TULORAHOTUKSEN RIITTÄVYYS: Kertynyt yli-/alijäämä, /as. Hyvä Tyydyttävä Heikko > 500 /as. 100-500 /as. < 100 /as. 1. Vakaat ja onnekkaat 2. Keskiluokan pärjääjät 3. Taantumiseen sopeutuneet RAHOITUSASEMA: Omavaraisuusaste, % Hyvä Kustavi 2010, 2013, 2016 >66 % Kustavi konserni 2013 4. Talous taitekohdassa 5. Heikkenevät näkymät 6. Luisun partaalla Naantali 2010,2013,2016 Tyydyttävä NM-selvitysalue 2013,2016 50-66 % NMTK-selvitysalue 2013,2016 7. Investointiloukussa 8. Velkalastissa 9. Kriisiytymässä tai kriisissä Naantali konserni 2012 Masku 2010 NM-konserni 2013 Heikko NMTK-konserni 2013 Masku konserni 2013 <50 % Taivasslo 2013,2016 Masku 2013, 2016 Taivassalo konserni 2013 Taivassalo 2010 Kuvio 7.3.6-1. Selvityskunnat ja -kuntakonsernit omavaraisuuden ja kertyneen yli-/alijäämän perusteella muodostetuissa luokissa vv. 2010,2013 ja 2016. Selvitysalueiden tilanne määräytyy Naantalin perusteella. NM- ja NMTK-kuntien tulorahoitus on hyvä ja omavaraisuusaste on vielä tyydyttävällä tasolla. NM- ja NMTK-kuntakonserneissa kertyneen ylijäämän määrät ovat olennaisesti alemmat kuin kuntatasolla ja omavaraisuusasteet ovat alle 40 %:n. 7.4 Yhdistetyn kunnan talous 2017-2021 Kehitysarvion tarkoituksena on osoittaa, mikä on yhdistetyn kunnan tulorahoituksen riittävyys ja kyky rahoittaa palvelutuotannon vaatimat investoinnit lähitulevaisuudessa. Kehitysarviossa arvioidaan myös talouden sopeuttamistarpeen määrää ja painetta kunnan tuloveroprosenttiin, jos rahoitustarve sitä edellyttää. Kehitysarvion lähtöoletukset ovat seuraavat. Toimintatuloihin ei ole tehty korotuksia, eikä menoja ole lähtökohtaisesti tasapainotettu tulokehityksen kanssa. Toimintamenojen ja tulojen kasvukertoimet perustuvat valtionvarainministeriön julkaiseman kuntien peruspalvelubudjetin vv. 2015-2018 kasvuennusteisiin. Vuosien 2019-2021 osalta on käytetty vuoden 2018 kasvukertoimia. Vuoden 2016 tiedot perustuvat selvityskuntien esityksiin tai päätöksiin talousarviosta ja -suunnitelmasta vuosille 2015-2017 tai 2015-2018. Laskelmassa käytetyt kasvukertoimet vuosille 2017 2021 ovat seuraavat:

131 KASVUKERTOIMET 2 017 2 018 2 019 2 020 2 021 Toimintatuloen kasvu prosentit 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintamenojen kasvu prosentit 2,4 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % Kunnallisvero 3,5 % 3,3 % 3,3 % 3,3 % 3,3 % Yhteisövero 6,5 % 4,1 % 4,1 % 4,1 % 4,1 % Kiinteistövero 1,9 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Valtionosuuden kasvu 1,6 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % Poistojen kasvu 2,4 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % Tuloveroprosentti pidetään tarkastelujakson ajan laskelmassa vuoden 2015 tasolla, joten tuloveron kasvu laskelmassa perustuu verotettavien tulojen kasvuun. Laskelmassa syntyvä rahoitusjäämä kasvattaa suoraan yhdistyneen kunnan lainakantaa. Poistojen kasvukertoimena on käytetty toimintamenojen kasvua vastaavaa tasoa. Nettoinvestoinnit on sopeutettu poistotasoa vastaavaksi. Koska nettoinvestointien arvo kuntataloudessa on keskimäärin vain 70-80 % investointien bruttomäärästä, on investointitaso (brutto) vähintään 1,25 -kertainen suhteessa laskelmassa käytettyyn nettoinvestointiarvoon. 7.4.1 Naantalin ja Maskun yhdistetyn kunnan talouden kehitysarvio 2017-2021 Mainituilla menojen ja tulojen kasvukertoimilla Naantalin ja Maskun yhdistetyn kunnan tulorahoitus olisi vuosina 2017 2021 keskimäärin 3,6 milj. euroa alijäämäinen. Tulorahoituksen tunnusluvut heikkenisivät ja kertyneen ylijäämän määrä supistuisi vuoteen 2021 mennessä ilman talouden sopeuttamistoimenpiteitä. Naantalin ja Maskun vuodeksi 2015 vahvistetuilla tuloveroprosenteilla yhdistetyn kunnan painotettu veroprosentti olisi 19,28 %. Vuosikate olisi vv. 2017-2021 keskimäärin 270 euroa/asukas. Kertynyt ylijämää, joka vuoden 2017 alussa olisi 43 milj. euroa, vähentyisi 25 milj. euroon vuoteen 20121 mennessä ilman sopeuttamistoimenpiteitä. M 2 016 2 017 2 018 2 019 2 020 2 021 TOIMINTAKATE -136,0-140,1-145,0-150,0-155,1-160,5 Verotulot 120,6 124,9 128,9 133,1 137,4 141,9 Kunnan tulovero 106,8 110,5 114,2 118,0 121,8 125,9 Osuus yhteisöveron tuotosta 5,6 6,0 6,2 6,5 6,7 7,0 Kiinteistövero 8,2 8,4 8,5 8,7 8,9 9,0 Valtionosuudet, 23,7 24,1 24,5 24,9 25,3 25,7 Rahoitustuotot ja -kulut 0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 VUOSIKATE 9,2 8,8 8,4 8,0 7,5 7,1 Poistot ja arvonalentumiset -10,7-11,0-11,3-11,6-11,9-12,2 TILIKAUDEN TULOS -1,5-2,1-2,9-3,6-4,4-5,1 Talouden tunnusluvut: Tuloveroprosentti 19,28 19,28 19,28 19,28 19,28 19,28 Vuosikate % poistoista 86 81 75 69 63 58 Vuosikate /asukas 299 300 285 270 256 241 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, M 43 41 38 34 30 25 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, /as 1 353 1 386 1 290 1 167 1 020 846 Lainakanta M 87 89 92 96 100 105 Lainakanta /as 2 965 3 027 3 124 3 246 3 394 3 567 Asukasluku 29 410 29 500 29 500 29 500 29 500 29 500

1 000 132 Taulukko 7.4.1-1. Naantalin ja Maskun muodostaman -yhdistetyn kunnan tuloslaskelma ja sen tunnusluvut vv. 2017-2021. 2 016 2 017 2 018 2 019 2 020 2 021 KA 2017-2021 M M M M M M M Vuosikate (=Vuosikate+Tulorah.korj.erät) 9,1 8,8 8,4 8,0 7,5 7,1 8,0 Investoinnit netto -10,1-11,0-11,3-11,6-11,9-12,2-11,6 Rahoitusjäämä -1,0-2,1-2,9-3,6-4,4-5,1-3,6 Paine veroprosenttiin 1000-1,0-2,1-2,9-3,6-4,4-5,1-3,6 Paine veroprosenttiin %-yksikköä 0,18 0,37 0,48 0,59 0,69 0,78 0,52 Yhden veroprosentin tuotto vuoden 2015/2016 painotetulla veroprosentilla (19,28 %) M 6 6 6 6 6 7 6 Taulukko 7.4.1-2. Painelaskelma Naantalin ja Maskun kunnan rahoitusjäämästä ja sen kattamisesta. Taulukossa 7.4.1-2. on esitetty painelaskelma tulorahoituksen ja nettoinvestointien erotuksena syntyvästä rahoitusjäämästä, joka vastaa sisällöltään Toiminnan ja investointien rahavirtaa kunnan rahoituslaskelmassa. Nettoinvestoinnit on laskelmassa vv. 2017-2021 osalta suhteutettu poistotasoon, jolloin rahoitusjäämä on yhtä suuri kuin kunnan tilikauden tulos. Nettoinvestoinnit ovat keskimäärin noin 12 milj. euroa vuodessa vv. 2017-2021. Keskimäärin 3,6 milj. euron rahoitusvajeen kattaminen veronkorotuksella edellyttäisi 0,5 prosenttiyksikön korotusta tuloveroprosenttiin vv. 2017-2021. Korotus voi olla mainittua pienempi, jos myyntija maksutuloja nostetaan kustannustason nousua vastaavaksi tai jos menokehitystä tasataan esimerkiksi palvelutuotannon tuottavuutta parantamalla taikka jos investointitasoa alennetaan. Jos rahoitustarve katetaan lainanotolla lainakanta kasvaisi 18 milj. eurolla 105 milj. euroon vuoteen 2021 mennessä eli noin 3,6 milj. euroa vuodessa keskimäärin. Taulukon 7.4.1-2 tietoihin perustuva kuvio 7.4.1-1 havainnollistaa tulorahoituksen ja nettoinvestointimenojen erotukseen perustuvan yhdistyneen kunnan rahoitustarpeen määrän kehitystä vv. 2017 2021. 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0 NM - yhdistetty kuntaalue 2 016 2 017 2 018 2 019 2 020 2 021 Vuosikate (=Vuosikate+Tulorah.korj.erät) Investoinnit netto Rahoitusjäämä

133 Kuvio7.4.1-1. NM yhdistyneen kunnan vuosikatteen, nettoinvestointien ja rahoitusjäämän kehitys vv. 2017 2021. 7.4.2 Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhdistetyn kunnan kehitysarvio 2017-2021 Mainituilla menojen ja tulojen kasvukertoimilla Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhdistetyn kunnan tulorahoitus olisi vuosina 2017 2021 keskimäärin 4 milj. euroa alijäämäinen. Tulorahoituksen tunnusluvut heikkenisivät ja kertyneen ylijäämän määrä puolittuisi vuoteen 2021 mennessä ilman talouden sopeuttamistoimenpiteitä. Selvityskuntien kunnan vuodeksi 2015 vahvistetuilla tuloveroprosenteilla painotettu yhdistetyn kunnan veroprosentti olisi 19,33 %. Vuosikate olisi vv. 2017-2021 keskimäärin 260 euroa/asukas. M 2 016 2 017 2 018 2 019 2 020 2 021 TOIMINTAKATE -151,8-156,6-162,0-167,6-173,4-179,3 Verotulot 130,6 135,2 139,6 144,1 148,7 153,5 Kunnan tulovero 114,2 118,2 122,1 126,1 130,3 134,6 Osuus yhteisöveron tuotosta 5,9 6,3 6,5 6,8 7,1 7,4 Kiinteistövero 10,5 10,7 10,9 11,1 11,4 11,6 Valtionosuudet, 30,3 30,8 31,3 31,8 32,3 32,8 Rahoitustuotot ja -kulut 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Korkotuotot 0,6 Korkokulut -1,0 Muut rahoituskulut/-tuotot, netto 0,9 VUOSIKATE 9,6 9,4 8,8 8,2 7,6 7,0 Poistot ja arvonalentumiset -11,4-11,7-12,0-12,3-12,7-13,0 TILIKAUDEN TULOS -1,8-2,3-3,2-4,1-5,1-6,0 Talouden tunnusluvut: Tuloveroprosentti 19,33 19,33 19,33 19,33 19,33 19,33 Vuosikate % poistoista 84 81 73 67 60 54 Vuosikate /asukas 299 294 275 257 238 220 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, M 43 41 38 33 28 22 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, /as 1 353 1 273 1 173 1 044 886 698 Lainakanta M 87 89 93 97 102 108 Lainakanta /as 2 730 2 796 2 896 3 025 3 183 3 371 Asukasluku 31 947 32 000 32 000 32 000 32 000 32 000 Taulukko 7.4.2-1. NMTK-selvitysalueen tuloslaskelma ja sen tunnusluvut vv. 2017-2021. 2 016 2 017 2 018 2 019 2 020 2 021 KA 2017-2021 M M M M M M M Vuosikate (=Vuosikate+Tulorah.korj.erät) 9,5 9,4 8,8 8,2 7,6 7,0 8,2 Investoinnit netto -10,1-11,7-12,0-12,3-12,7-13,0-12,3 Rahoitusjäämä -0,6-2,3-3,2-4,1-5,1-6,0-4,1 Paine veroprosenttiin 1000-0,6-2,3-3,2-4,1-5,1-6,0-4,1 Paine veroprosenttiin %-yksikköä 0,10 0,37 0,51 0,63 0,75 0,86 0,54 Yhden veroprosentin tuotto vuoden 2015/2016 painotetulla veroprosentilla (19,33 %) M 6 6 6 7 7 7 6 Taulukko 7.4.2-2. Painelaskelma NMTK-yhdistetyn kunnan rahoitusjäämästä ja sen kattamisesta.

1 000 134 Taulukossa 7.4.2-2on esitetty painelaskelma tulorahoituksen ja nettoinvestointien erotuksena syntyvästä rahoitusjäämästä, joka vastaa sisällöltään Toiminnan ja investointien rahavirtaa kunnan rahoituslaskelmassa. Nettoinvestoinnit on laskelmassa sopeutettu vv. 2017-20121 osalta poistotasoon, jolloin rahoitusjäämä yhtä suuri kuin kunnan tilikauden tulos. Nettoinvestoinnit ovat keskimäärin runsaat 12 milj. euroa vuodessa vv. 2017-2021. 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0 NMTK - yhdistetty kuntaalue 2 016 2 017 2 018 2 019 2 020 2 021 Vuosikate (=Vuosikate+Tulorah.korj.erät) Investoinnit netto Rahoitusjäämä Kuvio7.4.2-1. NM yhdistyneen kunnan vuosikatteen, nettoinvestointien ja rahoitusjäämän kehitys vv. 2017 2021 Painelaskelmalla osoitetaan kuinka suuri korotustarve negatiivisesta rahoitusjäämästä kohdistuu kunnan veroprosenttiin. Yhdistetyn kunnan kohdalla negatiivisen rahoitusjäämän kattaminen edellyttäisi yli puolen prosenttiyksikön veron korotusta vv. 2017-2021. Korotus voi olla mainittua pienempi, jos myynti- ja maksutuloja nostetaan kustannustason nousua vastaavaksi tai osaan siitä taikka menokehitystä pyritään tasaamaan palvelutuotannon tuottavuutta parantamalla taikka investointeja vähentämällä. Jos rahoitustarve katetaan lainanotolla lainakanta kasvaisi 21 milj. eurolla 108 milj. euroon eli noin 4 milj. euroa vuodessa keskimäärin. Taulukon 7.4.2-2 tietoihin perustuva kuvio 7.4.2-1 havainnollistaa tulorahoituksen ja nettoinvestointimenojen erotukseen perustuvan yhdistyneen kunnan rahoitustarpeen määrän kehitystä vv. 2017 2021. 7.4.3 Kuntatalouden kehitysnäkymät vv. 2017-2021 Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten kuntien veropohjien kasvu arvioidaan vaimeaksi. Useat kunnat nostivat tänä vuonna kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen lähivuosina on olemassa. Valtionavut vähenevät vuodesta 2015 alkaen valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta. Vähennysten vaikutus on otettu huomioon kuntien taloussuunnitelmissa vv. 2015-2017. Kuntien toimintamenot kasvavat puolestaan tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena. Valtion toimenpiteisiin sisältyy sekä kuntien menoja lisääviä että niitä vähentäviä toimia. Kuntatalouden kehitysarvioon saattaa vaikuttaa olennaisesti kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Näiden myötä osa toiminnoista siirtyy kuntataloudesta peruskunnan osalta, mutta saattaa olla edelleen mukana kuntakonsernin taloudessa, jos kunta säilyttää yhtiöissä määräysvallan. Liikelaitosten yhtiöittämiseen liittyvät kertaerät korjaisivat laskennallisesti kuntatalouden tasapainoa. 7.4.4 Sote-palvelujen kuntarahoituksen muutoksen vaikutus selvityskuntien talouteen Nykyisin kunnat itse päättävät, kuinka paljon ne käyttävät rahaa sote-palveluihin. Jos sosiaali- ja terveyden huollon järjestämislaki tulee ministeriön esittämässä muodossa voimaan, kunnat rahoittaisivat jatkossa sote-alueiden toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan huomioon tarvetekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus. Näin ollen maksun suuruus voi erota nykyisestä kunnan maksuosuudesta sote-palveluissa merkittävästikin. Suuria muutoksia tasoittamaan

135 otettaisiin käyttöön siirtymäjärjestely. Sen myötä kuntien maksama sote-alueen rahoitus siirtyy vuosien 2017-2020 aikana nykyisestä tasosta kohti uuden järjestelmän mukaista maksutasoa. Sosiaali- ja terveysministeriön 4.12.2014 julkaisemien laskelmien mukaan selvityskuntien sote-palvelujen maksuosuus nykyiseen maksukäytäntöön verrattuna kasvaisi tai vähentyisi vv. 2017-2020 seuraavasti: Korotuspaine %- 2017 2018 2019 2020 yksikköä Taivassalo 84100 252300 420500 447423 1,80 Masku 483550 912625 912625 912625 0,54 Naantali 941200 1744319 1744319 1744319 0,49 Kustavi -44450-133350 -222250-355600 -2,68 Taulukko 53. Selvityskuntien sote-palvelujen maksuosuuksien lisäykset vv. 2017-2020 tasausraja huomioon ottaen ja sen aiheuttama paine veroprosenttiin. Maksuosuuden lisäys olisi Maskussa ja Naantalissa täysimääräinen jo vuodesta 2018 alkaen ja Taivassalossa vuodesta 2019 alkaen. Kustavin maksuosuuden vähennys olisi täysimääräinen vuodesta 2020 alkaen. Kustavin tulorahoitus kevenisi uudistuksessa lähes 2,7 tuloveroprosenttiyksikön verran. Taivassalossa korotuspaine olisi 1,8 ja Maskussa ja Naantalissa 0,5 prosenttiyksikköä. 7.4.5 Itsenäinen vain yhdistynyt kunta - edullisuusvertailu kuntatalouden tunnusluvuin Talouden tunnuslukujen perustuva edullisuusvertailu itsenäisenä pysymisen ja yhdistymisen välillä sekä Naantalin ja Maskun osalta lisäksi eri yhdistymisvaihtoehtojen välillä on esitetty Taulukossa 7.4.5-1. Kustavin säilyminen itsenäisenä kuntana on ainakin lyhyellä aikavälillä talouden näkökulmasta perusteltavissa erityisesti, jos esitetty sote-rahoitusmalli toteutuu. Kunnalla on kertynyttä ylijäämää ja rahoitusasema velkaisuuden osalta kohtuullinen puskuroimaan tulevaisuudessa todennäköistä tulorahoituksen ehtymistä, jos väestön väheneminen sekä veropohjan ja huoltosuhteen heikkeneminen jatkuvat. Taivassalon kohdalla talouden tunnusluvut nettovarallisuuden määrää lukuun ottamatta puoltavat yhdistymistä. Maskun kohdalla yhdistymisvaihtoehdot ovat lähes kaikissa tunnusluvuissa itsenäisenä kuntana säilymistä vahvempia. Sekä tulorahoituksen että rahoitusaseman tunnusluvut ovat Naantalin ja Maskun yhdistymisessä Maskun kannalta keskimäärin paremmat kuin laajemmassa neljän kunnan yhdistymisessä. Naantali on taloudeltaan selvitysaleen vahvin kunta. Sen talouden tunnusluvut ovat asukasmäärää lukuun ottamatta yhdistymisvaihtoehtoja parempia. Talousnäkökulmasta yhdistyminen onkin nähtävä investointina, joka pitemmällä aikavälillä todennäköisesti vahvistaisi kuntataloutta lisäämällä veropohjaa kunnallisverotuksessa asukkaiden nuorentuvan ikärakenteen ansiosta, vakauttamalla yhteisöverotuottoa monipuolisemmalla elinkeino- ja yritysrakenteella ja laajentamalla kiinteistöverokantaa kaikissa asumismuodoissa

136 Kustavi Vertailtavat vaihtoehdot Asukasluku 2016 Verotettavat tulot 2012 /as NMTK 1 1 2 1 1 2 2 2 2 2 2 1,6 2 Itsenäinen Kustavi 2 2 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1,3 1 Taivassalo Vertailtavat vaihtoehdot Asukasluku 2016 Verotettavat tulot 2012 /as Kunnan tulovero-% 2015/2016 Valtionosuus käyttötuloista kunta 2016 Vuosikate Kertynyt ylikunta 2016 /alijäämä kunta 2016 Toim. ja invest. rah.jäämän kertymä 2016 Lainakanta kunta 2016 % % /as /as /as /as % Kunnan tulovero-% 2015 Keskiarvo Omavaraisuusaste kunta suus kunta 2016 Suht. velk.tunei- 2016 Nettovarallisuus konserni 2016 % /as Valtionosuus Vuosikate Kertynyt yli- Toim. ja invest. Lainakanta Omavaraisuusaste Suht. velk.tunei- käyttötuloista kunta 2016 kunta 2016 /alijäämä kunta 2013 rah.jäämän kertymä 2016 kunta 2016 kunta suus kunta 2016 2016 % % /as /as /as /as % % /as Nettovarallisuus konserni 2016 NMTK 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1,1 1 Itsenäinen Taivassalo 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 1,9 2 Mediaani Mediaani Masku Vertailtavat vaihtoehdot Asukasluku 2016 Verotettavat tulot 2012 /as % % /as /as /as /as % % NM 2 1 1 1 1 2 1 1 1 1 2 1,3 1 NMTK 1 2 2 3 2 1 2 2 2 2 1 1,8 2 Itsenäinen Masku 3 3 3 2 3 3 3 3 3 3 3 2,9 3 Naantali Vertailtavat vaihtoehdot Asukasluku 2016 Verotettavat tulot 2012 Kunnan tulovero-% 2015 Kunnan tulovero-% 2015 Valtionosuus käyttötuloista kunta 2016 Valtionosuus käyttötuloista kunta 2016 Vuosikate Kertynyt ylikunta 2016 /alijäämä kunta 2013 Vuosikate Kertynyt ylikunta 2016 /alijäämä kunta 2013 Toim. ja invest. rah.jäämän kertymä 2016 Toim. ja invest. rah.jäämän kertymä 2016 Lainakanta kunta 2016 Lainakanta kunta 2016 Omavaraisuusaste kunta suus kunta 2016 Suht. velk.tunei- 2016 Omavaraisuusaste kunta suus kunta 2016 Suht. velk.tunei- 2016 Nettovarallisuus konserni 2016 /as % % /as /as /as /as % % /as NM 2 2 2 1 2 3 2 2 2 2 3 2,1 2 NMTK 1 3 3 2 3 2 3 3 3 3 2 2,5 3 Itsenäinen Naantali 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1,2 1 Taulukko 7.4.5-1. Itsenäisenä kunta pysymisen yhdistymisvaihtoehtojen edullisuusvertailu kuntatalouden tunnusluvuin. /as Nettovarallisuus konserni 2016 Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Mediaani Mediaani 7.5 Yhdistymisarvio kuntatalouden ja toiminnan voimavarojen näkökulmasta Molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa yhdistyminen lisäisi taloudellisia ja henkilöstövoimavaroja sekä parantaisi mahdollisuuksia palvelujen järjestämisen ja tuottamisen järkiperäistämiseen ja tehostamiseen. Yhdistyminen turvaisi lakisääteisten palvelujen rahoituksen lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä ja vahvistaisi selvitysalueen asemaa peruspalvelujen tuottajana erityisesti verrattuna Maskun ja Taivassalon nykytilanteeseen. Kustavinkin osalta yhdistyminen olisi pitkällä tähtäyksellä talouden tasapainoa ja vakautta sekä palvelukykyä vahvistava tekijä. Suuremmassa kuntakoossa henkilöstön eläkkeelle siirtyminen voitaisiin hyödyntää hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja johtamisella. Yhdistetyllä kunnalla olisi yksittäisiä selvityskuntia paremmat mahdollisuudet sopeuttaa organisatorisin järjestelyin hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut uuteen tilanteeseen, jossa vähintään puolet nykyisten peruskuntien päätösvallasta, menotaloudesta ja henkilöstöstä siirtyy muiden toimijoiden tehtäväksi. Toimintavarmuus hallinto- ja tukipalveluissa paranisivat yhdistymisessä ja kustannussäästöihin pääseminen olisi paremmin saavutettavissa verrattuna ainakin pienten selvityskuntien nykytilanteeseen. Molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa muodostuisi taloudeltaan vahva peruskunta, joka olisi useilla talouden mittareilla saman kuntakokoluokan keskiarvoja parempi. Yhdistetyn kunnan käyttötalous olisi tasapainossa ja kunta kykenisi rahoittamaan palvelutuotannon investoinnit riittävässä määrin omarahoituksella. Kriisikuntakriteereistä vuoden 2013 ja 2016 tilinpäätös- ja taloussuunnitelmatiedoin täyttyisi vain suhteellinen velkaantuneisuus. Yhdistyneellä kunnalla ei olisi kertynyttä alijäämää, vaan ylijäämäerät ylittäisivät saman kuntakokoluokan keskiarvon.

137 Kuntien yhdistymisessä veropohja keskimäärin vahvistuisi ja monipuolistuisi verrattuna yksittäisiin selvityskuntiin Naantalia lukuun ottamatta, jolla on vahva veropohja kaikissa verolajeissa. Maskun nuoren väestörakenteen voi olettaa vahvistavan yhdistetyn kunnan veropohjaa pitkällä aikavälillä. Kustavin hyvä kiinteistöverotuotto vapaa-ajan asunnoista vakauttaisi verokertymien vaihtelua yhdistyneessä kunnassa. Yhdistyneen kunnan veroprosentti olisi saman kuntakokoluokan keskiarvoa alempi molemmissa vaihtoehdoissa. Kuntajakoselvittäjien laatiman yhdistyneen kunnan kehitysarvion mukaan veroprosenttiin kohdistuisi kuitenkin 0,5 prosenttiyksikön korotuspaine ilman sopeuttamistoimenpiteitä. Tasapainotusvaade olisi kohtuullisin rakennemuutoksin täytettävissä. Valtionosuuden menetykset olisivat vähäiset Naantalin ja Maskun yhdistymisessä vain 10 000 euroa vuodessa. Neljän kunnan yhdistymisessä menetykset olisivat vuositasolla 1,2 miljoonan euroa, joka korvattaisiin yhdistyneelle kunnalle täysimääräisesti kolmen vuoden ajalta. Saaristokuntaasema neljän kunnan yhdistymisessä tuottaisi yhdistyneelle kunnalle 11,6 milj. vuotuisen valtionosuuden, jonka saamisen perusteet perustuvat kuitenkin poliittiseen harkintaan eivätkä määräydy suoranaisesti säännösperusteisesti, joten varmuutta saaristolisästä ei ole. Yhdistymisavustusta saataisiin 3-4,5 milj. euroa yhdistymisvaihtoehdosta riippuen. Yhdistyminen turvaisi korvausinvestointien rahoituksen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä ja auttaisi Maskua ja Taivassaloa velkakierteen katkaisemisessa. Yhdistymisen haasteena voidaan pitää erityisesti pienten selvityskuntien näkökulmasta paikallisen päätöksenteon merkitys kaventumista myös taloudesta ja toiminnan resursseita päätettäessä. Etäisyys kuntakeskukseen ja muihin osakeskuksiin kasvaisi erityisesti kustavilaisille ja taivassalolaisille, mikä saattaa lisätä kustannuksia kuntalaisille. 7.6 Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki 7.6.1 Kuntien yhdistymisavustus Kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle/yhdistyvälle kunnalle maksetaan yhdistymisavustusta. Yhdistymisavustuksen saamisen edellytyksistä on säädetty kuntarakennelain 42 :ssä. Edellytykset avustukseen täyttyvät Naantalin kaupungin ja Maskun kunnan sekä Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon sekä Kustavin kuntien yhdistymisessä sillä perusteella, että kyse on erityisenä kuntajakoselvityksenä toteutettavasta yhdistymisestä. Lisäksi edellytyksenä yhdistymisavustuksen maksamiselle on, että kuntien yhdistyminen tulee voimaan viimeistään vuonna 2017. Yhdistymisavustus muodostuu yhdistyvien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän mukaan määräytyvästä perusosasta sekä lisäosasta. Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan kuntajaon muutoksessa, jossa on mukana kuntarakennelain 4 f :ssä tarkoitetun talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia. Turun kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen asettamispäätöksessä VM 9.12.2013 ei todeta yhdenkään mainituista kunnista täyttävän kunnan taloudellista tilannetta koskevan perusteen. Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana. Avustuksesta maksetaan 40 prosenttia vuonna, jona muutos tulee voimaan, ja 30 prosenttia molempina seuraavina kahtena vuotena. Naantalin kaupungin ja Maskun kunnan yhdistymisessä 1.1.2017 yhdistymisavustusta maksetaan perusosana 3 milj. euroa ja Naantalin kaupungin sekä Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisessä 4,5 milj. euroa. Yhdistymisavustus tulee kuntarakennelain 42 a :n mukaan käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, yhdistyneen kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai yhdistetyn kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistymissopimusesityksen mukaan yhdistetyssä kunnassa yhdistymisavustus käytetään yhdistetyn kunnan talouden vahvistamiseen.

138 7.6.2 Valtionosuuden vähenemisen korvaaminen Jos vv. 2014 2017 voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myöntää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Valtionosuuden vähennys korvataan täysimääräisesti ja korvaus maksetaan yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoteen 2019 saakka yhdistymisavustuksen yhteydessä. Valtionosuuden väheneminen johtuu molemmissa vaihtoehdoissa laskennallisten kustannusten ja lisäosien muutoksista ja neljän kunnan yhdistymisessä lisäksi verotulotasauksen tasauslisän vähenemisestä. Vähennys nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä olisi vuoden 2015 alustavilla tiedoilla Naantalin ja Maskun yhdistymisessä 10 000 euroa vuodessa ja Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhdistymisessä 1,2 milj. euroa vuodessa. Lopullinen vähennys ja siihen saatava korvaus lasketaan liitoksen voimaantulovuonna v. 2017. 8 DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN 8.1 Poliittinen johtaminen ja päätöksenteko 8.1.1 Selvityskuntien valtuustot Voimassa olevan kuntalain mukaan valtuustojen koko määräytyy kunnan asukasluvun mukaan. Esityksessä uudesta kuntalaista kunnille jää nykyistä enemmän harkintavaltaa päättää valtuustojen koosta. Kuntalakiesityksen 16 :ssä säädetään valtuutettujen vähimmäismäärästä asukasluvultaan erikokoisissa kunnissa. Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnissa on tällä hetkellä 120 valtuustopaikkaa. Kuntalakiesityksen mukaan valtuustojen vähimmäispaikkamäärä nykyisellä kuntarakenteella tulisi olemaan 43 valtuustopaikkaa. Valtuustopaikat vähenisivät kolmannekseen nykyisestä, mikäli vähimmäismäärää noudatetaan. Kuntarakennelain 25 :n mukaan yhdistyvät kunnat voivat yhdistymissopimuksessa sopia, että valtuutettuja valitaan uudessa kunnassa enemmän kuin kuntalain 10 :ssä säädetään. Sopimus voi tältä osin olla voimassa ensimmäisen kunnallisvaalikauden loppuun. Valtuutettujen määrä on ilmoitettava oikeusminiteriölle. Valtuustopaikat jakaantuvat kunnittain ja puolueittain 2012 vaalituloksen mukaan seuraavasti: Kustavi Masku Naantali Taivassalo Yhteensä Osuus paikoista KOK 7 15 17 6 45 37,5 % SDP 4 10 11 2 27 22,5 % KESK 6 8 5 7 26 21,7 % PS 7 5 1 13 10,8 % VIHR 1 2 1 4 3,3 % VAS 2 2 4 3,3 % KD 1 1 0,8 % Yhteensä 17 43 43 17 120 100,0 %

139 Taulukko 8.1.1-1 Valtuutettujen lukumäärät ja paikkajako puolueittain v. 2012 kunnallisvaalien mukaan Kokoomuksella on eniten ääniä ja valtuutettuja Kustavissa, Maskussa ja Naantalissa ja se on toiseksi suurin ryhmä Taivassalossa. Keskustalla on eniten ääniä ja valtuutettuja Taivassalossa ja se on toiseksi suurin ryhmä Kustavissa. Sosiaalidemokraatit on toiseksi suurin ryhmä Naantalissa ja Maskussa ja kolmanneksi suurin ryhmä Kustavissa ja Taivassalossa. Perussuomalaisilla ja Vihreillä on valtuutettuja Maskussa, Naantalissa ja Taivassalossa. Vasemmistoliitolla on valtuutettuja Maskussa ja Naantalissa ja Kristillisdemokraateilla on yksi valtuutettu Naantalissa. Kustavi Masku Naantali Taivassalo Yhteensä Puolue Äänet Osuudet Osuudet Osuudet Osuudet Osuudet Äänet Äänet Äänet Äänet äänistä äänistä äänistä äänistä äänistä KOK 241 41,8 % 1446 33,7 % 3840 39,4 % 321 33,5 % 5848 37,5 % SDP 121 21,0 % 978 22,8 % 2530 25,9 % 119 12,4 % 3748 24,1 % KESK 188 32,6 % 833 19,4 % 1070 11,0 % 401 41,9 % 2492 16,0 % PS 27 4,7 % 654 15,2 % 1085 11,1 % 70 7,3 % 1836 11,8 % VIHR 0 0,0 % 149 3,5 % 503 5,2 % 46 4,8 % 698 4,5 % VAS 0 0,0 % 235 5,5 % 491 5,0 % 0 0,0 % 726 4,7 % KD 0 0,0 % 0 0,0 % 233 2,4 % 0 0,0 % 233 1,5 % Yhteensä 577 100,0 % 4295 100,0 % 9752 100,0 % 957 100,0 % 15581 100,0 % Taulukko 8.1.1-2. Valtuustoryhmien äänimäärät ja osuudet vuoden 2012 kunnallisvaalien tuloksen mukaan selvitysalueen kunnissa 8.1.2 Muut luottamustoimielimet 8.1.2.1 Luottamushenkilöpaikat ja lautakuntien lukumäärät Valtuutettujen lisäksi selvityskuntien luottamushenkilöorganisaatiossa on 311 muuta luottamushenkilöpaikkaa ja henkilökohtaiset varajäsenyyttä, kun mukana ovat myös tarkastuslautakuntien ja keskusvaalilautakuntien paikat. Tämän lisäksi kuntien konserniyhteisöjen ohjaavissa ja päättävissä toimielimissä on merkittävä määrä selvityskuntia edustavia luottamushenkilöitä. Eniten luottamushenkilöpaikkoja on Naantalissa. Maskussa on vähän enemmän kuin puolet Naantalin paikkamäärästä ja Taivassalossa ja Kustavissa on 52 paikka molemmissa. Kuntien organisaatioissa kunnanhallitusten ja sen jaostojen sekä lauta- ja johtokuntien luottamushenkilöstöpaikat jakaantuivat vuonna 2013 seuraavasti : Kunta Valtuutetut KH:n ja sen jaostojen Lauta- ja johtokunnat Luottamushenkilöjäsenet Jäsenten määrä Lautakuntien lkm paikat yhteensä Kustavi 17 7 28 5 52 Masku 43 11 65 7 119 Naantali 43 34 131 11 208 Taivassalo 17 7 28 5 52 N+M+T+K 120 59 252 28 431 N+M 86 45 196 18 327 Taulukko 8.1.2-1. Selvityskuntien luottamushenkilöpaikkojen jakaantuminen kunnittain.

140 8.1.2.2 Luottamushenkilöorganisaation rakenne ja koko yhdistetyssä kunnassa Yhdistetyn kunnan lautakuntien määrässä ja koossa noudatettaisiin yhdistymissopimuksen mukaan lähtökohtaisesti nykyisen Naantalin kaupungin lautakuntarakennetta ja lautakuntien kokoa ellei siitä ole erityisestä syystä perusteltua poiketa. Naantalin luottamushenkilöorganisaatio on esitetty kuviossa 8.1.2-1. Yhdistettyyn kuntaan perustettaisiin saaristolautakuntaa, jolle osoitettaisiin myös haja-asutus- ja maaseutuasiat lukuun ottamatta yksityistie- ja joukkoliikenneasioita. Sivistystoimi keskitettäisiin yhdelle lautakunnalle ja sillä voisi olla useampi esittelijä. Muutoin luottamushenkilöorganisaation rakenteen valmistelisi yhdistymishallitus 30.6.2016 mennessä ja sen hyväksyisi yhdistetyn kunnan valtuusto. Naantalin kaupunki Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto 43 valtuutettua KOK 17, SDP 11, PS 5, KESK 5, VIHR 2, VAS 2, KD 1 Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä Tarkastuslautakunta 9 jäsentä Kaupunkisuunnittelujaosto 7 jäsentä Kaupunginhallitus 11 jäsentä Yleisjaosto 7 jäsentä Koulutuslautakunta 11 jäsentä Kulttuurilautakunta 9 jäsentä Vapaa-aikalautakunta 9 jäsentä Saaristolautakunta 11 jäsentä Sosiaali- ja terveyslautakunta 11 jäsentä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 11 jäsentä Tiejaosto 5 jäsentä Rakennuslautakunta 9 jäsentä Tekninen lautakunta 11 jäsentä Tilapalvelujaosto 7 jäsentä Satamalautakunta 9 jäsentä 31.12.2014 asti Hyvinvointijaosto 7 jäsentä Yksilöjaosto 7 jäsentä Kuvio 8.1.2-1. Naantalin luottamushenkilöorganisaatio 8.1.2.3 Luottamushenkilöstön kustannukset ja säätöpotentiaali Luottamushenkilöorganisaation kokoa ei yhdistymissopimuksen mukaan ole tarkoitus kasvattaa siitä, mitä se nykyisessä Naantalin kaupungissa on. Tällöin luottamushenkilöpaikkojen määrä supistuisi yhdistyneessä kunnassa 431 paikasta 208 paikkaan. Lautakuntien määrä vähenisi kymmenellä 18 lautakuntaan.

141 Kunta Valtuutetut KH:n ja sen jaostojen Lauta- ja johtokunnat Luottamushenkilö- Kustannukset jäsenet Jäsenten määrä Lautakuntien lkm paikat yhteensä Kustavi 17 7 28 5 52 26 765 Masku 43 11 65 7 119 134 915 Naantali 43 34 131 11 208 352 800 Taivassalo 17 7 28 5 52 23 493 N+M+T+K 120 59 252 28 431 537 973 N+M 86 45 196 18 327 487 715 Säästöpoteiaalin arviointi Yhdistynyt kunta NM 43 34 131 11 208 352800 NMTK 43 34 131 11 208 352800 Säästöpotentiaali Säästöpotentiaali, jos luottamuselinorganisaatio olisi saman kokoinen kuin suurimmassa kunnassa % NM -50 % -24 % -33 % -36 % -28 % - 134 915 NMTK -64 % -42 % -48 % -52 % -34 % - 185 173 Taulukko 8.1.2.3-1. Selvityskuntien luottamushenkilöpaikkojen jakaantuminen kunnittain. Luottamushenkilökustannukset olivat vuonna 2013 selvityskunnissa yhteensä 538 000 euroa ja Naantalissa ja Maskussa yhteensä 488 000 euroa, kun Naantalin luottamushenkilökustannukset vuonna 2013 olivat 352 800 euroa. Luottamushenkilöorganisaation koon pitäminen Naantalin nykyisellä tasolla toisi neljän kunnan yhdistymisessä 185 200 euron eli 34 %:n säästön luottamushenkilöstökustannuksissa ja Naantalin ja Maskun yhdistymisessä säästö olisi 135 000 euroa eli 28 %:n säästön. 8.1.3 Yhdistymishallitus 8.1.3.1 Yhdistymishallituksen toimivalta Sopijakuntien valtuustot asettavat yhdistetyn kunnan valmistelutyötä varten kuntarakennelain 10 :n tarkoittaman yhdistymishallituksen. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii yhdistetyn kunnan toiminnan ja talouden sekä hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Sopijakuntien toimielimet ja muut viranomaiset ovat velvollisia viemään yhdistymishallituksen käsiteltäväksi sellaiset asiat, joiden päättämisellä on merkittävää vaikutus yhdistetyn kunnan toimintaan ja talouteen. Sopijakuntien toimielimet ja muut viranomaiset eivät saa päättää asioista, joilla on merkittäviä yhdistettyä kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen on yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Sopijakunnan viranomainen saa kuitenkin päättää asioista, joilla on merkittäviä yhdistettyä kuntaa sitovia vaikutuksia, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun sopijakuntien valtuustot ovat kuntien yhdistymisesitystä koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun yhdistetyn kunnan valtuusto on valinnut kunnanhallituksen. Tässä sopimuksessa määrätyt yhdistymishallituksen toimivaltaan kuuluvat tehtävät siirtyvät yhdistetyn kunnan kaupunginhallitukselle välittömästi sen tultua valituksi. 8.1.3.2 Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymissopimuksen mukaan yhdistymishallitukseen valitaan 14 jäsentä ja heille varajäsenet tasaarvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallituksen paikat jakaantuvat neljän kunnan yhdistymisessä sopijakuntien kesken seuraavasti:

142 Naantalin kaupunki Maskun kunta Taivassalo Kustavi 8 paikkaa 4 paikkaa 1 paikkaa 1 paikkaa Naantalin ja Maskun mahdollisessa yhdistymisessä Naantali saisi 9 paikkaa ja Masku 5 paikka. Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon neljän kunnan muodostaman alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti siten, että Kokoomuksella on 6, SDP:llä 4, Keskustalla 2 ja Perussuomalaisilla 2 paikkaa. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Kahdella henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa henkilöstöasioissa käsiteltäessä. Sopijakuntien yhteistoimintaelimet tekevät esitykset henkilöstön edustajien valinnasta. Yhdistymissopimuksen mukaan sopijakuntien valtuustojen ja hallitusten ensimmäiset puheenjohtajat valmistelevat esityksen yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten paikkajaosta sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat päättäneet kuntien yhdistymisestä. Sopijakuntien valtuustojen tulisi valita yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet yhdistymissopimuksen mukaan neljän viikon kuluessa yhdistymisesityksestä päättämisestä. Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaisi johtoryhmä, jossa ovat sopijakuntien kuntajohtajat. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Naantalin kaupungin kaupunginjohtaja. Yhdistymishallituksen esittelijänä toimisi johtoryhmän puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa Maskun kunnanjohtaja. Yhdistymishallitus asettaa valmistelussa tarvittavat toimikunnat. Yhdistymishallituksessa ja toimikunnissa käsiteltävien asioiden valmistelua ja toimeenpanoa ohjaa yhdistymisen johtoryhmä. 8.1.4 Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöhallinto Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöhallinto ohjaa ja tukee yhdistetyn kunnan toimintaa, taloutta ja kehittämistä eri näkökulmat huomioon ottaen. Yhdistymisessä korostetaan vastuunkantoa kokonaisuudesta ja yhteistä näkemystä kunnan tulevaisuuden haasteista ja niiden ratkaisuista. 8.1.4.1 Yhdistetyn kunnan valtuusto Yhdistetyn kunnan kaupunginvaltuustossa olisi yhdistymissopimuksen mukaisesti 43 valtuutettua. Jos kunnallisvaalit järjestetään syksyllä 2016, toimitetaan ne sopijakunnissa noudattaen kuntarakennelain 23 :n mukaisesti uutta kuntajakoa. Tällöin vaaleilla valittu yhdistetyn kunnan valtuusto aloittaa toimintansa heti vaalituloksen vahvistamisen jälkeen. Valtuusto päättää yhdistyneen kunnan talousarviosta vuodelle 2017 ja muista yhdistettyä kuntaa koskevista asioista sekä valitsee ne yhdistetyn kunnan luottamustoimielimet, joiden toiminnan se katsoo tarpeelliseksi ennen yhdistymistä. Jos kunnallisvaalit kuntalain muutoksen vuoksi siirtyvät keväälle 2017, yhdistetyn kunnan valtuusto muodostettaisiin yhdistymissopimuksen mukaisesti kuluvan kunnallisvaalikauden loppuun kestäväksi toimikaudeksi yhdistämällä sopijakuntien valtuustot osittain yhdistetyn kunnan valtuustoksi sopijakuntien asukasmäärien mukaisessa suhteessa. Yhdistetyn kunnan valtuustoon tulisi vähintään neljäsosa kunkin sopijakunnan valtuutetuista. Kustakin sopijakunnasta valtuustoon tulevat valtuutetut ja varavaltuutetut määräytyvät heille edellisissä kunnallisvaaleissa vaalilain 89 :n mukaisesti annettu-

143 jen vertauslukujen suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Osayhteisvaltuustona muodostettu valtuusto on toimivaltainen välittömästi valtioneuvoston kuntien yhdistämistä koskevan päätöksen jälkeen. 8.1.4.2 Yhdistetyn kunnan kaupunginhallitus ja muut toimielimet Yhdistetyn kunnan kaupunginhallitus olisi yhdistymissopimuksen mukaan kooltaan 11 jäsenen suuruinen. Yhdistetyn kunnan kaupunginhallituksen toimikausi alkaa heti, kun valtuusto on sen valinnut. Jos yhdistyneen kunnan valtuuston toimikausi alkaa merkittävästi ennen kuntien yhdistymistä, voi valtuusto päättää, että yhdistymishallitus jatkaa sen valmistelevana elimenä ja yhdistetyn kunnan kaupunginhallitus asetetaan vasta lähempänä yhdistymisen voimaantuloa. Yhdistymissopimuksen mukaan yhdistetyn kunnan lautakuntien määrässä ja koossa noudatetaan lähtökohtaisesti nykyisen Naantalin kaupungin lautakuntarakennetta ja lautakuntien kokoa ellei siitä ole erityisestä syystä perusteltua poiketa. Yhdistettyyn kuntaan perustetaan saaristolautakuntaa, jolle osoitetaan myös haja-asutus- ja maaseutuasiat lukuun ottamatta yksityistie- ja joukkoliikenneasioita. Sivistystoimi keskitetään yhdelle lautakunnalle ja sillä voi olla useampi esittelijä. Muutoin luottamushenkilöorganisaation rakenteen valmistelee yhdistymishallitus 30.6.2016 mennessä ja sen hyväksyy yhdistetyn kunnan valtuusto. 8.1.5 Strateginen johtaminen 8.1.5.1 Selvityskuntien kuntastrategiat Naantalin valtuuston hyväksymässä kuntastrategiassa kaupungin visioksi vuoteen 2020 on määritetty itsenäinen, kestävästi kasvava, yhteistyökykyinen toimija, joka tuottaa luo lisäarvoa Suomelle ja Turun seudulle. Vision mukaan Naantalin tavoitteena on järjestää palvelut laadukkaasti, taloudellisesti, asukkaiden mielipiteitä kunnioittaen ja alueelliset näkökohdat huomioon ottaen. Naantalin perinteisten elinkeinojen vahvuutta täydentävät saariston monimuotoiset palvelut. Naantalissa kuntalaisilla on mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa aktiivisesti. Naantalin kaupunki pyrkii olemaan työyhteisönä innostava, joustava, kehittyvä ja panostaa henkilöstön osaamisen parantamiseen ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Strategia-asiakirjassa on kullekin toimialalla määritetty strategiset johtopäätökset, painopisteet ja mittarit. Kaupungin suunnittelua, päätöksentekoa ja toimeenpanoa ohjataan lisäksi muun muassa palvelustrategialla, henkilöstöstrategialla, strategisella yleiskaavalla ja siihen tukeutuvalla maapoliittisella ohjelmalla, keskustan rakennemallilla, saaristo-ohjelmalla, elinkeinopoliittisella ohjelmalla ja matkailu- ja viestintästrategialla. Maskun valtuusto on hyväksynyt kunnan strategian v. 2013, jossa strategisiksi päämääriksi on asetettu muun muassa asiakaslähtöiset, toimivat ja kilpailukykyiset palvelut, palvelutuotannon yhteistyö toisten kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa, tasainen hallittu väestönkasvu, maankäytön suunnitelmallisuus, vahva talous, joka mahdollistaa hyvät palvelut, elinkeinotoiminnan ja matkailun edistäminen, kuntayhteistyön lisääminen Turun kaupunkiseudun kuntien kanssa Taivassalon valtuusto on hyväksynyt kunnan strategian v. 2013, jossa kunnan toiminnan lähtökohdiksi on asetettu palveluhalu ja kyky, yhteistyö, kestävä kuntatalous, motivoitunut johto ja henkilöstö, henkilöstöresurssit, jotka ovat tasapainossa palvelutuotannon kanssa, omaisuudesta huolehtiminen ja sen toiminta-asteen pitäminen korkeana. Kustavin kunnalla on kunta- ja elinkeinostrategia vv. 2009-2012 ja matkailustrategia vv. 2013 2016. Kustavin kunnan visiona on kehittämishenkinen, yritteliäs ja kasvava merellinen saaristokunta, joka tuottaa ja järjestää tyytyväisille asiakkaille hyviä palveluita. Kunta pyrkii luomaan edellytyksiä palveluille, jotka houkuttelevat enenevässä määrin matkailijoita ja kesäasukkaita. Elinkeinostrategiassa tavoitteeksi on asetettu monipuoliset yrityspalvelut, toimiva rakentamisen ohjaus ja uusiutuvan energian käytön lisääminen.

144 8.1.5.2 Kuntastrategia yhdistyneessä kunnassa Hallituksen esitysluonnoksessa uudeksi kuntalaiksi (39 ) esitetään säädettävän pakollisesta kuntastrategiasta. Siinä valtuusto päättäisi kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulisi ottaa huomioon muun muassa asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, kunnalle laeissa säädetyt palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka, kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian tulisi perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamisessa. Kuntastrategiassa tulisi määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntastrategia tulisi ottaa huomioon kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa ja sitä tulisi tarkistaa vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. Selvityskuntien kuntastrategiat ovat osin ajantasaistamatta ja niiden painopisteet vaatisivat yhteensovittamista kuntia yhdistettäessä. Yhdistetyn kuntastrategian valmistelu onkin perusteltua aloittaa mahdollisimman pian valtuustojen yhdistymisesityksen hyväksymisen jälkeen. 8.1.6 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus 8.1.6.1 Konsernirakenne ja -ohjaus nykyisissä kunnissa Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kunnan tytäryhteisöjä ovat yhteisöt, joissa kunnalla on kirjanpitolain 1. luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta. Kunnan tytäryhteisöön rinnastetaan myös kunnan määräysvaltaan kuuluva säätiö. Kunnalla katsotaan olevan määräysvalta yhteisössä, kun sillä yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen tai säätiöiden kanssa on enemmän kuin puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai kun kunnalla on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä yhteisön tai säätiön hallituksessa. Kuntayhtymä, jossa kunta on jäsenkuntana, yhdistellään kunnan konsernitilinpäätökseen kunnan jäsenkuntaosuutta vastaavalla osuudella. Selvitysalueen kaikkien kuntien konsernirakenne ilmenee alla olevasta taulukosta. Naantali Masku Taivassalo Kustavi Yhteensä Tytäryhteisöt As. ja kiinteistöyhtiöt 8 8 1 2 19 Muut yhteisöt 4 4 Säätiöt 1 1 Kuntayhtymät 7 7 4 5 23 Osakkuusyhteisöt 2 1 3 Yhteensä 22 15 6 7 50 Naantalin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt v. 2011 kunnan konserniohjeen, jonka mukaan kaupunginhallitus johtaa ja ohjaa kaupunkikonsernia ja tytäryhtiöiden toimintaa ja valvoo osakkuusyhtiöitä. Ohjeen mukaan tytäryhteisöjen edellytetään toimivan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus suorittaa ja valmistelee hallintoelinten jäsenten nimeämisen. Konserniyhteisöjen toimitusjohtajat raportoivat säännöllisesti toiminnasta kaupunginjohtajalle. Kaupungin 6 kuukauden

145 osavuosiraportin yhteydessä raportoidaan kaupunginhallitukselle yhteisöjen välintilinpäätöksistä. Kaupungin omistajapolitiikkaa toteutetaan yhtiökokouksissa, joita varten on tarvittaessa annettu kaupunginhallituksen erillinen toimintaohje. Palvelutoimintaa harjoittavien yhteisöjen osalta on tavoitteena ollut palvelutehtävästä suoriutuminen yhtiön talouden tasapaino säilyttäen. Maskun kunnanhallitus on v. 1998 hyväksynyt kunnan konserniohjeen. Ohjeen mukaan kunnan tytäryhteisöjen tulee hankkia etukäteen kunnanhallituksen suostumus toimialamuutoksiin, merkittäviin omaisuuden muutoksiin tai muutoin merkittäviin taloudellisiin muutoksiin yhteisön toiminnassa sekä kantokyvyn kannalta merkittävään omaisuuden kiinnittämiseen tai muun vakuuden antamiseen. Tytäryhteisöihin valitaan mahdollisuuksien mukaan kunnanhallituksen nimeämä tilintarkastaja, tytäryhteisöjen tulee sopia kunnan kanssa lainarahoituksen järjestämistavasta ja noudattaa kunnan henkilöstöpolitiikkaa sekä käyttää kunnan tai sen tytäryhteisöjen palveluja, mikäli ne ovat kilpailukykyisiä. Taivassalon kunnanvaltuusto on hyväksynyt v. 2008 kunnan konserniohjeen, jonka mukaan kunnanhallitus johtaa ja ohjaa kaupunkikonsernia ja ohjaa tytäryhtiöiden toimintaa ja valvoo osakkuusyhtiöitä valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kunnanjohtaja seuraa kuntakonserniin kuuluvien yksiköiden toimintaa huolehtii kuntakonsernin johtamisen ja hallinnon yhtenäisyydestä. Yhteisön ja säätiön perustamisesta päättää kunnanhallitus, ellei kyse ole merkittävästä ja taloudellisesti laajakantoisesta asiasta, joka kuuluu kunnanvaltuuston päätettäväksi. Kunnanhallitus hyväksyy tytäryhteisöjä ja säätiöitä koskevat yhtiöjärjestys- ja sääntömallit. Osakkuusyhteisöjen hallinnossa toimivien henkilöiden on noudatettava konsernin johdon antamia toimintaohjeita. 8.1.6.2 Omistaja- ja konserniohjaus yhdistetyssä kunnassa Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhdistetyllä kunnalla olisi 24 tytäryhteisöä ja 3 osakkuusyhteisöä ja Naantalin ja Maskun yhdistetyllä kunnalla olisi 21 tytäryhteisöä ja 2 osakkuusyhteisöä. Konsernitilinpäätöksen yhdisteltävien kuntayhtymien määrä tulisi vähenemään osittain siksi, että selvityskunnat ovat jäsenkuntina samoissa kuntayhtymissä ja osittain siksi, että yhdistetty kunta tuottaisi palvelut itse tai että kuntayhtymien palvelutuotanto siirtyisi yhdelle kuntayhtymälle kuten sotepalveluissa todennäköisesti tulee käymään. Yhdistymissopimuksen mukaan yhdistyneelle kunnalle nimetään konsernijohto, johon kuuluisivat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muut hallintosäännössä nimetyt viranomaiset. Konsernijohto valmistelisi yhdistyneen kunnan omistajaohjausta ja tytäryhteisöjen toimintaa koskevat ohjeet sekä vastaisi omistajaohjauksen toteuttamisesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Omistajaohjaus- ja konserniohjeet hyväksyisi yhdistyneen kunnan valtuusto. Omistajaohjauksella varmistettaisiin, että yhdistyneen kunnan tytäryhteisöjen hallitusten toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä vaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön hallintoon ja toimintaan. Toimenpiteet voivat liittyä ainakin perustamissopimuksiin, yhtiöjärjestysmääräyksiin, muihin sopimuksiin, henkilövalintoihin, ohjeiden antamiseen kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille sekä muuhun kunnan määräysvallan käyttöön. Konserniohjeessa annettaisiin tarpeelliset määräykset ainakin kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja ohjauksesta, konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä, tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeudesta, velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa ja konsernin sisäisistä palveluista. Konserniohjetta sovellettaisiin soveltuvin osin myös yhdistyneen kunnan osakkuusyhteisöjen ohjauksessa.

146 Yhdistyneen kunnan tytäryhteisöjen hallituksen kokoonpanossa otettaisiin huomioon yhteisön toimialan edellyttämä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. 8.1.7 Kunnanjohtajien asema Kuntarakennelain 30 :ssä säädetään kunnanjohtajan asemasta. Jos yhdistyvän kunnan kunnanjohtaja ei siirry uuden kunnan kunnanjohtajaksi, hänet siirretään soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai työsopimussuhteeseen. Kunnanjohtajan asemasta ja oikeuksista on muutoin voimassa, mitä kuntarakennelain 29 :ssä säädetään. Yhdistymissopimuksen mukaan yhdistetyn kunnan kaupunginjohtaja olisi nykyisen Naantalin kaupungin kaupunginjohtaja. Sopijakunnat sitoutuisivat siihen, ettei ennen yhdistymisajankohtaa vapautuvan kunnanjohtajan virkaa täytettäisi toistaiseksi, vaan enintään määräajaksi kuntien yhdistymiseen saakka. Lakkaavan kunnan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen valittu kunnanjohtaja siirtyisi Naantalin kaupunginhallinnon tai konsernihallinnon vaativiin johto- ja esimiestehtäviin. Toiseen virkaan tai työsopimussuhteeseen siirtyvällä kunnanjohtajalla olisi oikeus saada tasoltaan aiempaan virkaan kuuluvia etuja vastaavat edut 8.2 Palvelu- ja viranhaltijaorganisaation johtaminen 8.2.1 Kuntien nykyiset palvelu- ja viranhaltijaorganisaatiot Selvitysalueen kunnista Maskulla, Taivassalolla ja Kustavilla on perinteinen kuntaorganisaatio, joka koostuu neljästä toimialasta. Kaikilla kolmella on hallinto/talous-, sivistys- ja tekninen toimiala. Taivassalolla ja Kustavilla on lisäksi peruspalvelu/sote-toimiala, mikä Maskulta puuttuu kunnan ostaessa sote-palvelut pääosin Akseli-kuntayhtymältä. Naantalilla on muutoin pitkälti sama toimialarakenne kuin muillakin selvityskunnilla. Toimialat ovat vain tehtäviltään laaja-alaisempia ja vakanssien määrä olennaisesti suurempi. Naantalin sivistysviraston toimiala ulottuu varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutuksen tehtäväkokonaisuuksiin ja lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aika ovat omina tehtäväkokonaisuuksinaan. Henkilötyövuosien määrä on 430. Sosiaaliterveysviraston toimialaan kuuluu periaatteessa koko sote-palvelutuotanto erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta ja vakanssien määrä on yli 316. Ympäristöviraston toimiala koostuu yhdeksästä tehtäväalueesta ja vakanssien määrä on 239. Satamalaitos on kunnan toimialana vuoden 2014 loppuun, jonka jälkeen se jatkaa kunnan tytäryhtiönä. 8.3 Yhdistetyn kaupungin palveluorganisaatio ja johtamisjärjestelmä Yhdistetylle kunnalle tulisi rakentaa selkeä, yhtenäinen johtamisjärjestelmä, jolla varmistetaan kunnan ja kuntakonsernin tehokas toiminta ja hyvä ohjattavuus. Kuntien yhdistämisessä tavoitteena tulisi olla pitää hallinto rakenteeltaan matalana ja tehokkaana toimivana hallinto-organisaationa, jonka henkilöstömitoitus vastaa tehokkaimpien, saman kokoisten kuntien henkilöstömitoitusta. Yhdistetyn kunnan tulisi pitää huolta työntekijöiden osaamisesta ja poistaa hallinnon päällekkäisyyttä höydyntäen hallinnon henkilöstöpoistumaa. Yhdistetyssä kunnassa tulisi hyödyntää tietoliikenneyhteyksiä ja tietojärjestelmiä siten, että hallintotyötä voitaisiin tehdä riippumattomasti toimipaikkojen sijainnista. Yhdistetyn kunnan hallinnollinen keskus sijaitsisi Naantalin kaupunkikeskuksessa

147 Yhdistymissopimuksen mukaan yhdistymishallitus valmistelisi yhdistetyn kunnan palveluorganisaation 30.6.2016 mennessä ja sen hyväksyisi yhdistetyn kunnan valtuusto. Uudistuksessa koottaisiin kaupungin palvelut kokonaisuuksiksi, joissa kuntalaisten ja asiakkaiden valinnan mahdollisuudet otettaisiin huomioon ja joissa palveluohjausta ja asiakaspalvelua parannettaisiin. Uudistuksen tulisi vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä tukevia rakenteita ja toimintatapoja ja tukea yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä järjestöjen ja yritysten kanssa. 9 LÄHIDEMOKRATIAN TOTEUTUMINEN SEKÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTUSMAH- DOLLISUUDET 9.1 Äänestysaktiivisuus selvityskunnissa Kuntalaki uudistuu mahdollisesti vuoden 2015 alussa. Lain uudistamisessa yksi keskeinen tavoite on edustuksellisen kunnallisen poliittisen johtamisen kehittäminen ja kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen. Kuntien yhdistyminen vaatii uudenlaista lähestymistä edustuksellisen kuntademokratian toimintatapojen ja -edellytysten kehittämisessä. Suurten monikuntaliitosten jälkeen äänestysaktiivisuus on laskenut kunnallisvaaleissa ja kuntalaisten kiinnostus uuden kunnan päätöksentekoon on heikentynyt. Toisaalta nykytilanteessakin äänestysaktiivisuus on laskenut kunnissa. Tähän kielteiseen kehitykseen voidaan vaikuttaa kehittämällä yhdistetyn kunnan poliittista johtamista ja päätöksentekoa, alueellisia toimintatapoja ja kuntalaisten suoraa osallistumista ja vaikuttamista. Vuoden 2012 kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus Manner-Suomessa oli 58 prosenttia. Kunnallisvaalien äänestysprosentti laski edellisistä kunnallisvaaleista. Selvitysalueen korkein äänestysaktiivisuus on Kustavissa ja alhaisin Maskussa. Pienin lasku äänestysaktiivisuudessa vv. 1988-2012 on tapahtunut Kustavissa ja suurin Maskussa. 2012 2008 2004 2000 1996 1992 1988 Muutos %- yksikköä 1988-2012 Kustavi 74,5 69,7 66,5 67,8 71,7 73,2 76,6-2,10 Masku 61,0 68,4 65,1 65 65,8 74 76,6-15,60 Naantali 65,7 69,5 63,8 58,6 65,2 76 76,4-10,70 Taivassalo 67,3 73 68,1 66,7 70,8 77,6 79,9-12,60 Varsinais-Suomi 59,1 62,5 60 56,9 63,4 73,4 73,3-14,20 (Tilastokeskus) Taulukko 8.1 Selvityskuntien ja Varsinais-Suomen maakunnan äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa vuosina 1988-2012. 9.2 Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen lainsäädännössä Kuntarakennelain 8 :ssä säädetään, että kuntien yhdistyessä yhdistymissopimuksessa on sovittava muun muassa asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa Kuntalakiesityksen luku 5 käsittelee kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta. Lisäksi lakiesityksen 37 :ssä säädetään kunnan alueellisista toimielimistä ja 19 :ssä valtuustoryhmästä ja sen toiminnan tukemisesta.

148 Kunnanvaltuuston on huolehdittava osallistumisen ja vaikuttamisen edistämisestä. Kunta voi edistää asukkaidensa ja palvelujensa käyttäjien osallistumista monin eri tavoin ja eritasoisesti. Kunnassa voi olla alueellisia toimielimiä, jotka on asetettu hoitamaan kunnan jonkin alueen asioita virallisena kunnan luottamushenkilöorganisaation osana tai epävirallisena yhteistyöelimenä kuntaorganisaation ja alueen välillä. Alueellisen toimielimen tehtävänä voi olla yksi tai useampi seuraavista: lisätä alueensa asukkaiden ja kunnan välistä vuorovaikutusta, osallistua alueen palveluja, maankäyttöä, infrastruktuuria ja budjettia koskevaan suunnitteluun yhdessä kunnan kanssa, toimia omaehtoisesti ja yhteistyössä kunnan kanssa alueen kehittämiseksi ja osallistua alueen palvelujen järjestämiseen. Kuntaliiton selvitysten mukaan maassa toimii yhteensä 63 alueellista toimielintä kaikkiaan 59 kunnassa. Suurin osa alueellisista toimielimistä keskittyy ensisijaisesti vuorovaikutukseen tiedonjakamiseen ja keskusteluun alueita koskettavista asioista. Kuntalakiesityksessä on säädöksiä vaikuttamistoimielimistä. Tällaisia ovat esimerkiksi nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Vaikuttamistoimielimien osallistumisen ja vaikuttamisen rakenteet, tavat ja keinot määriteltäisiin lakiesityksen mukaan kuntastrategiassa. Edellä mainittujen toimielinten lisäksi keskeinen tapa edistää osallistumista ja vaikuttamista on viestiä kuntalaisille kunnan päätöksenteosta, toimielinten toiminnasta ja erilaisista osallistumis- ja vaikuttamiskanavista ja -tavoista. Kuntalakiluonnoksen mukaan osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kansalaisraateja, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa, valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin, järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun, suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa, sekä tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. 9.2.1 Asukkaiden osallistumisen edistäminen selvitysalueella Naantalissa toimii naantalilaisten yhdistysten ja sosiaalikeskuksen perustama vanhusneuvostotyyppinen yhteistoimintaryhmä sekä vammaisneuvosto, joka on vammaisten kuntalaisten, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöryhmä. YT-ryhmät pyrkivät vaikuttamaan vanhus- ja vammaisten palvelujen ja tukitoimien kehittämiseen sekä seuraavat kuntatason suunnittelua, päätöksentekoa ja toimenpiteitä vanhusten ja vammaisten näkökulmasta Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan yhdistymissopimuksessa sovittiin saariston kehittämisestä saaristo-ohjelmalla. Saariston asukkaat haluttiin saada heti alkuvaiheessa mukaan ohjelmatyöhön. Saaristossa yhdistyksillä on toimijoina perinteisesti vahva rooli. Erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumia on hoidettu yhteistyössä kunnan kanssa. Yhdistykset ovat toimineet myös kunnan palvelujen tuottajana. Kaupungin kulttuuri-, vapaa-aika-, saaristo- ja sosiaali- ja terveyslautakunnat ovat tukeneet saariston yhdistyksiä myöntämällä avustuksia näiden toimintaan. Maskussa toimii vanhusneuvosto ja Akselin alueen vammaisneuvosto. Masku on laatinut järjestöstrategian, jossa linjataan miten yhteistyötä julkisen sektorin (kunnan ja seurakunnan) sekä kolmannen sektorin (yhdistykset ja järjestöt) välillä halutaan kehittää pitkällä tähtäimellä. Järjestöstrategissa ohjeistetaan miten kunta/seurakunta tukee yhdistyksiä vapaaehtoistoiminnan ja yhteisöllisyyden

149 vahvistajina, miten kunta/seurakunta toimii palveluja tarjoavien yhdistysten suhteen, mitä palveluja kunta/seurakunta haluaa ostaa kolmannelta sektorilta, minkälaisia muita yhteistyösopimuksia kunta/seurakunta haluaa yhdistysten kanssa solmia. 9.3 Kuntalaisten ja asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen yhdistetyssä kunnassa Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi ja nykyisten kuntien alueiden elinvoiman ylläpitämiseksi ja edistämiseksi valmisteltaisiin yhdistymissopimuksen mukaisesti yhdistetyn kunnan alueellisen osallistumisen ja vaikuttamisen ohjelma. Sen perustana olisivat kuntien hyvät käytännöt alueellisista yhteistyöryhmistä, asukas- ja kylätoiminnasta sekä vapaaehtoistyöstä. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistettäisiin tukemalla asukas- ja kyläyhdistysten sekä järjestöjen toimintaa Yhdistyneen kunnan yhtenä tavoitteena olisi palveluprosessien uudistaminen kuntalais- ja asiakaslähtöisesti. Tämän vuoksi on tärkeää saada asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöään ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon hyvinvoinnin edellytysten parantamiseksi. Tämä näkökulma otettaisiin mukaan osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelmaan. Yhdistetyn kunnan tavoitteena on vahvistaa kunnan alueiden asukkaiden paikallisen identiteetin ja kuntalaisvaikuttamisen ja -vastuullisuuden kehittymistä. Kumppanuusperiaatteen mukaisesti tuettaisiin järjestöjä ja muita yhteisöjä, jotka ottavat vastuuta kunnan palvelutuotannosta tai muutoin omalla toiminnallaan tukevat kuntalaisten omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Lisäksi korostetaan ennaltaehkäisyä. Hallituksen esitysluonnoksessa uudeksi kuntalaiksi säädetään nuorisovaltuustosta, vanhusneuvostosta ja vammaisneuvoston asettamisesta. Näille toimielimille tulisi antaa mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, jotka toimielimet arvioivat olevan kohderyhmänsä kannalta merkittäviä. 9.4 Yhdistymisarvio osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta Osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta kuntien yhdistymiselle on arvioitavissa melko selkeitä uhkia ja mahdollisuuksia. Neljän kunnan yhdistymisessä välimatkat kuntalaisen ja kuntakeskuksen välillä, jossa päätöksenteko pääosin tapahtuisi, saattaa kasvaa suureksi. Naantalin ja Maskun yhdistymisessä välimatkat eivät ole pitkät, mutta julkinen liikenne varsinkin iltaisin kulkee harvakseltaan. Toisaalta suuremmalla kunnalla on mahdollisuus toteuttaa monipuolisempia keinoja osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi. Selvitysalueella yhdyskuntarakenteen ja yhteisen työssäkäynti- ja asiointialueen johdosta merkittävä osa kuntalaisista elää, liikkuu ja käyttää erilaisia palveluita usean kunnan alueella. Osallisuuden ja vaikutus-mahdollisuuksien näkökulmasta tämä on ongelmallista kahdesta syystä. Ensinnäkin kuntalaisella on virallisten tai puolivirallisten vaikutuskanavien kautta mahdollisuus vaikuttaa vain oman asuinkuntansa asioihin. Muiden kuntien alueella tapahtuviin asioihin hänellä ei ole suoraa vaikutusmahdollisuutta. Toiseksi alueen kunnat ovat rakentaneet merkittävästi erilaisia yhteistyörakenteita yli kuntarajojen seuraten kuntalaistensa liikkumista alueella. Kuntien yhteistyöhön perustuvien rakenteiden päätöksentekomekanismit ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin osallistuminen ja vaikuttaminen on merkittävästi hankalampaa kuin suoraan yhden kunnan päätöksenteosta riippuviin asioihin. Monissa tapauksissa selvitysalueella asuva kuntalainen ei välttämättä edes tiedä, missä kunnassa tai päätöksen-tekoelimessä ja millaisella menettelyllä häntä kiinnostava asia käsitellään.

150 Kuntien yhdistyessä uuden kunnan on vastattava haasteeseen, joka muodostuu välimatkan pidentymisestä kuntalaisten ja päätöksenteon välillä. Naantalin kaupungin vaikuttamistoimielimet ja palautekanavat täydennettynä muiden yhdistyvien kuntien hyvillä käytänteillä tarjoavat hyvän pohjan kuntalaisten osallisuudelle ja vaikutusmahdollisuuksille. Lisäksi uuden kunnan on syytä tunnistaa ja vahvistaa selvitysalueen nykyisten kuntien asukkaiden paikallisidentiteettiä ja motivaatiota osallistua oman paikkakuntansa asioiden järjestämiseen. Kuntien yhdistymisestä saatavaa yhdistymistukea on mahdollista käyttää tarkoituksenmukaisten alueellisten toimielinten perustamiseen ja niiden toiminnan vakiinnuttamiseen. Tällä hetkellä missään selvitysalueen kunnassa ei ole toiminnassa alueellisia toimielimiä. Alueellisten toimielinten käyttöönotto ja niiden vaikuttava toiminta voi myös hälventää huolia, joita kuntalaisilla voi olla oman asuinalueen palvelujen tulevaisuudesta. Uusia vaikuttamisen keinoja kuten asiakasryhmäkohtaisia YT-ryhmiä ja -neuvostoja on muodostettu Naantalissa ja Maskussa. Myös edellisten, v. 2009 toteutettujen kuntaliitosten seurauksena kunnan osa-aluekohtainen kuntalais- ja järjestötoiminta on virinnyt muun muassa saaristoasioissa. Päätöksenteon toimintaedellytyksille kuntien yhdistyminen tarjoaa sekä uhkia että mahdollisuuksia. Kuntien yhdistyessä luottamushenkilöiden määrä vähentynee selvitysalueella olennaisesti. Luottamustehtäviin pääsemisen kynnyksen korottuminen on tekijä, joka vähentää päätöksentekijöiden motivoitumista kuntien yhdistymisprosessiin. Toisaalta hallinnon väheneminen on tavoite, johon kuntarakenteen muutoksen lisäksi pyritään tällä hetkellä niin kansalaiskeskustelussa kuin kaikessa julkisessa päätöksenteossakin. Jossain määrin yhdistetyn kunnan päätöksenteon ja kuntalaisten välistä kynnystä madaltaa, että yhdistetyn kunnan ensimmäinen valtuusto todennäköisesti valittaisiin yhdistämällä osittain selvityskuntien nykyiset valtuustot. Tosin tämän valtuuston toimikausi jäisi pisimmillään 10 kuukauden pituiseksi eli elokuusta 2016 toukokuun loppuun 2017. 9.5 Yhdistymisen vaikutus kuntien kielelliseen asemaan Kielilain (423/2003) 5 :n 3 momentissa säädetään, että jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Kielilain 5 :n 2 momentin mukaan kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Naantalin kaupunki sekä, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnat ovat kielilain 5 :n perusteella suomenkielisiä kuntia. Yhdistetyssä Naantalin kunnassa on asukkaita 31.12.2013 väestötiedoin 31 124, joista suomenkielisiä on 30 741 eli 98,77 prosenttia ja ruotsinkielisiä 383 eli 1,23 prosenttia. Kielilain raja-arvot kunnan kaksikielisyydelle eivät siten täyty. 10 HENKILÖSTÖ 10.1 Henkilöstön määrä selvityskunnissa ja selvitysalueella Kokonaishenkilöstömäärä Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selvitysalueella yhteensä oli v. 2013 1786 henkilöä, josta vakinaisia työntekijöitä oli 1531 ja määräaikaisia 255. Naantalin ja Maskun

151 -selvitysalueella kokonaishenkilöstömäärä oli 1633, josta vakinaisia 1421 ja määräaikaisia 212. Lähes puolet selvitysalueiden henkilöstömäärästä oli sivistyspalveluissa, kuntakohtaiset erot olivat kuitenkin suuret. Maskussa, Taivassalossa ja Kustavissa henkilöstömäärät sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa ovat pienet tai henkilöstöä ei ole lainkaan, koska kunnat ostavat palvelut osittain tai kokonaan kuntayhtymältä tai yhteistoiminta-alueilta. Henkilöstömäärä 1000 asukasta kohden oli suurin Naantalissa ja pienin Maskussa, jossa perusterveydenhuollon palvelut hankitaan ostopalveluna. Taulukko 10.1.-1. Henkilöstömäärät tehtäväalueittain ja 1000 asukasta kohden 31.12.2013 10.2 Henkilöstötarve ja eläkepoistuma selvityskunnissa Kuntien eläkepoistumat vv. 2013-2017 ovat Naantalissa 215, Maskussa 55,Taivassalossa 21 ja Kustavissa 8. NMTK-selvitysalueen eläkepoistuma 2013-2017 on 299 vakituista viranhaltijaa ja työntekijää ja NM-selvitysalueella vastaava poistuma on 270. Taulukko 10.2-1. NMTK- ja NM-selvitysalueiden eläkepoistuma 2013 2017 FCG on tehnyt selvitysalueiden eläkepoistumaennusteiden ja väestökehityksen perusteella laskelmat henkilöstötarpeen muutoksesta vv. 2014 2029. Selvitysaluekohtaiset laskelmat ovat jäljempänä kuvioissa 10.2-1 ja10.2-2. Eläkkeelle siirtyvien henkilöiden määrä NMTK-selvitysalueella on keskimäärin 46 henkilöä ja NM-selvitysalueella 41 henkilöä vuodessa aina vuoteen 2025 saakka. Nykyisestä vakinaisesta henkilöstöstä siirtyy vuoteen 2025 mennessä eläkkeelle yli kolmasosa. FCG:n tekemät laskennalliset eläkepoistumaennusteet poikkeavat jossain määrin kuntien työntekijäkohtaiseen laskentatapaan perustuvista eläkepoistumamääristä. Joustava eläkkeelle siirtymisikä vaikeuttaa tosiasiallisen eläkkeelle siirtymisen ennakointia. Eniten henkilöstöä eläköityy molemmilla selvitysalueella vuosina 2014 ja 2017. Kuvioissa 10.2-1 ja10.2-2. on laskettu eläkepoistuman lisäksi palvelutarpeen muutos ja rekrytointitarve vv. 2014-2029. Suurimmat vuotuiset rekrytointitarpeet NMTK-selvityslueella ovat 78 henkilöä vuonna 2022 ja NM-selvitysalueella 73 henkilöä vuonna samoin vuonna 2022. Vakinaisen henkilöstön tarve NMTK-selvitysalueella vuonna 2025 on 1737 työntekijää, mikä merkitsee 206 lisätyöntekijää vuodesta 2013. NM-selvitysalueella henkilöstötarve on vuonna 2025 on 1621 työntekijää, mikä merkitsee 200 lisätyöntekijää vuoteen 2013 verrattuna.

152 Kuvio 10.2-1. NMTK-selvitysalueen henkilöstön rekrytointitarve eläköitymisen ja palvelutarpeen muutoksen perusteella, kun tuottavuus ei muutu. Kuvia 10.2-2. NM-selvitysalueen henkilöstön rekrytointitarve eläköitymisen ja palvelutarpeen muutoksen perusteella, kun tuottavuus ei muutu. Henkilöstön rekrytointitarpeen määrään vaikuttavat eläkepoistuman lisäksi väestön ikä- ja asiakasrakenteiden muutoksista johtuvat palvelutarpeen ja palvelujen kysynnän muutokset. Henkilöstötarpeen kasvu on lukumääräisesti suurinta perus- ja lähihoitajien kohdalla sekä kodinhoitajien ja avustajien kohdalla. Määrällisesti eniten henkilöstöä eläköityy päivähoidossa ja esiopetuksessa sekä opetustoimessa ja suhteellisesti eniten kulttuuri ja vapaa-ajan tehtävistä sekä toimistotyöstä.