Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Samankaltaiset tiedostot
Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä

MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

MRSA(Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus)- KANTAJA PITKÄAIKAISHOIDON YKSIKÖSSÄ

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Näin hoidan potilasta turvallisesti

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

Oikea kertakäyttöisten ja tehdaspuhtaiden suojainten käyttö. hygieniahoitaja Sirpa Pöyry hygieniahoitaja Helinä Mikkola-Hartikainen 13.5.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Pisaraeristys ja pisaravarotoimet

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

OHJE AMMATTILAISILLE. Kosketusvarotoimet

Pitkäaikaishoidon hygieniakäytännöt

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

Valtakunnalliset suositukset moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE

LÄÄKÄRIEN JA TERVEYDENHOITOJIEN VASTAANOTTOHUONEET 5 X VIIKOSSA SUORITETTAVAT TYÖT

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

MERS-KORONAVIRUSINFEKTION TUTKIMUKSET JA HOITO TYKSISSÄ

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Hygieniaohjeet kotihoidossa

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

Luteita potilaalla miten torjun tartuntoja?

SYVENTÄVÄ TIETO PERUSTIETO. MRSA-näyteet

Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Antibioottiripuli ja sen hoito

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat

Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä Päivi Näykki, sh aoh

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

Nocospray- desinfiointilaite siivouksessa. Palvelukoordinaattorit Sanna Paananen Mira Frisk, KSSHP

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Hoitoympäristön puhdistaminen Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP

Hygienia kotihoidossa. INTO-päivät Hygieniahoitaja Johanna Ihanus Hygieniahoitaja Tiiu Seitalahti Infektiolääkäri Laura Lehtola

VÄLINEHUOLTO KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA TÄNNE VAIN PUHTAIN KÄSIN!

Hygienia kotihoidossa

Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla

Käsihuuhdekulutusluvut

Moniresistentit bakteerit

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

HYGIENIAOHJEISTUS Päivitetty

Siivouksen kriteerit terveydenhuollon laitoksille. Sirpa Aittola Sairaalahuoltopäällikkö

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa

HYGIENIAOHJEISTUS. Yksiköt, jotka pääsevät Tampereen kaupungin sisäisille sivuille (Tasku), voivat katsoa ohjeita myös sieltä.

Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p Hygieniahoitaja Susanna Tella p.

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

HYGIENIAOHJEISTUS. Yksiköt, jotka pääsevät Tampereen kaupungin sisäisille sivuille (Tasku), voivat katsoa ohjeita myös sieltä.

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

Transkriptio:

Ohjehenkilökunnalle / Monires. mikrobin (mm. MRSA) kantaja pitkäaikaishoidossa Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee moniresistentin mikrobin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä tarkoitetaan vanhainkoteja, palvelutaloja, muita pitkäaikaishoitoa tarjoavia yksiköitä sekä niitä terveyskeskusten vuodeosastoja, joissa hoidetaan pääsääntöisesti pitkäaikaispotilaita. Moniresistentin mikrobin kantaja on henkilö, jolla on todettu moniresistentti bakteeri joko taudinaiheuttajana tai bakteeri on löytynyt oireettomalta henkilöltä ns. seulontanäytteestä. Moniresistentit mikrobit tarttuvat pääasiallisesti kosketustartuntana. Mikrobit voivat levitä suoran tai epäsuoran kosketuksen kautta. Kosketusvarotoimien tavoitteena on katkaista kosketustartunta. Moniresistentin mikrobin kantaja hoidetaan kosketusvarotoimin. Kosketusvarotoimissa olennaista ovat tavanomaiset varotoimet, suojainhoito kaikessa potilaan ja hoitoympäristön kosketuksessa sekä potilashuoneen huoltotyössä, tutkimus- ja hoitovälineiden asianmukainen huolto, hoitoympäristön päivittäinen siivous sekä tilaeristäminen. Moniresistentin mikrobin kantajuus ei saa olla esteenä tai hidastaa potilaan hoidon edellyttämiä tutkimuksia, kuntoutusta, toimenpiteitä tai toiseen hoitolaitokseen siirtymistä. Ennen kantajan siirtymistä pitkäaikaishoidonyksikköön tulee sairaalahygieniayksikköä konsultoida asiasta, jotta laitoshygieeniset näkökohdat pystytään huomioimaan ja estämään moniresistenttien mikrobien siirtyminen asukkaasta toiseen. Ohjeen noudattamisessa otetaan huomioon asukkaan kokonaistilanne ja pitkäaikaisyksikön olosuhteet. Akuuttisairaanhoidossa noudatetaan sairaalahoitoon laadittua kosketusvarotoimiohjetta. Jokaisen asukkaan hoidon perustana pitää olla tavanomaiset varotoimet http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6305/28021/ oikea käsihygienia oikea suojainten käyttö oikeat työskentelytavat pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen. Tämä ohje perustuu VSSHPin ohjeeseen: Resistenttien bakteerien torjunta VSSHPssä. Päivitetty 18.12.2014. Luettavissa: http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6299/58780/ sekä THL:n: Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta.(e. Kolho & O. Lyytikäinen. 2014. THL.) Luettavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116266/urn_isbn_978-952-302-260-7.pdf?sequence=1 Sairaalahygienia ja infektiontorjunta Ohje laadittu 22.1.2015 1 (5) Päivitys 13.1.2016 20520 Turku Hyväksynyt yl. E.Rintala

Asukashuone Käsien pesu ja desinfektio Ohje henkilökunnalle/ Moniresistentin mikrobin (mm. MRSA) kantaja pitkäaikaishoidossa Moniresistentin mikrobin kantajalle varataan oma huone, jossa on oltava WC ja pesutila. Jos pesutilaan ei ole mahdollisuutta, kantaja käyttää yhteiskäytössä olevaa suihku/-saunatilaa viimeisenä. Tila siivotaan käynnin jälkeen desinfektioaineella (esimerkiksi klooriliuoksella 500 ppm tai peroksygeenillä). Samaa moniresistenttiä mikrobia kantavat voidaan harkinnanvaraisesti sijoittaa yhteiseen huoneeseen tai osaston samaan kohorttiyksikköön VSSHPin Sairaalahygieniayksikköä konsultoiden. Käsien pesuun käytetään nestemäistä saippuavalmistetta, joka ei sisällä desinfioivia ainesosia. Käsien desinfiointiin käytetään käsihuuhdetta. Henkilökunta: Käsien desinfektio suoritetaan aina huoneeseen mentäessä ja sieltä poistuttaessa, ennen ja jälkeen kantajan ja hänen hoitoympäristön kosketusta sekä ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen. Kädet pestään saippualla vain niiden ollessa näkyvästi likaiset. Käsienpesun jälkeen huolellinen kuivaus on tärkeää. Asukkaat: Kaikille asukkaille opetetaan käsien desinfektio tai hoitaja hieroo käsihuuhteen asukkaan käsiin mm. huoneesta poistuttaessa, ennen ruokailua, wc- käynnin jälkeen sekä ennen ryhmätilanteita. Kädet pestään saippualla wc-käyntien yhteydessä sekä niiden ollessa näkyvästi likaiset. Vierailijat: Vierailijoita ohjataan käsihuuhteen käytössä. Käsihuuhdetta käytetään yksikköön tultaessa ja sieltä poistuttaessa sekä huoneesta poistuttaessa. Suojaimet Kertakäyttöinen suojatakki/-esiliina: Käytetään kliinisessä tutkimuksessa ja hoitoon liittyvissä toimenpiteissä (mm. injektion anto, peseytymisessä ja pukemisessa avustaminen, haavanhoito, avustaminen vuoteesta ylös, ruokailussa avustaminen). Kertakäyttöiset suojakäsineet: Käytetään koskettaessa kantajaa ja hänen hoitoympäristöään. Suojakäsineet ovat työvaihekohtaiset. Siirryttäessä työvaiheesta toiseen käytetyt suojakäsineet riisutaan roskapussiin, jonka jälkeen kädet desinfioidaan ja tarvittaessa puetaan uudet suojakäsineet. Suu-nenäsuojus: Käytetään tavanomaisten varotoimien mukaisesti, jos hoitotoimenpiteissä roiskevaara ja lisäksi hengitystieinfektio-oireisen kantajan kliinisessä tutkimuksessa ja hoitoon liittyvissä toimenpiteissä. Suojaimet Suojaimet puetaan kantajan huoneen ulkopuolella. Tilanteissa, joissa kantajan tietosuoja vaarantuu esimerkiksi nimitiedon ollessa näkyvissä, suojaimet puetaan huoneiston/huoneen sisäpuolella oven läheisyydessä. Sairaalahygienia ja infektiontorjunta Ohje luotu 22.1.2015 2 (5)

(jatkuu) Suojainten pukemisjärjestys: 1) desinfioidaan kädet ja puetaan suojatakki 2) desinfioidaan kädet ja puetaan tarvittaessa suu-nenäsuojus 3) desinfioidaan kädet ja puetaan suojakäsineet juuri ennen kantajan tai hoitoympäristön koskettamista potilashuoneessa. Käytetyt suojaimet riisutaan asukkaan huoneistossa/huoneessa, laitetaan suoraan roskapussiin ja desinfioidaan kädet. Suojainten riisumisjärjestys: 1) riisutaan suojakäsineet ja desinfioidaan kädet 2) riisutaan suu-nenäsuojus ja desinfioidaan kädet 3) riisutaan suojatakki ja desinfioidaan kädet. Hius- ja kenkäsuojia ei käytetä. Työnjako Ruokailu ja -välineet Moniresistentin mikrobin kantajan hoito keskitetään mahdollisuuksien mukaan samoille työntekijöille. Sijaiset ja opiskelijat voivat osallistua kantajan hoitoon riittävän perehdytyksen jälkeen. Kantaja voi ruokailla yhteisesti muiden asukkaiden kanssa, jos hän ei ole eritteillään (mm. virtsa/uloste) tahriva tai hänellä ei ole erittäviä haavaumia. Kantaja desinfioi kätensä ennen ruokailua. Käytetään tavallisesti käytössä olevia ruokailuastioita ja -välineitä. Ruokailuastiat ja -välineet palautetaan tavanomaiseen tapaan ja pestään astianpesukoneessa yhdessä muiden astioiden kanssa. Ruokatarjottimet pestään astianpesukoneessa tai pyyhitään yleispesuaineella. Eritetahrat Tutkimus- ja hoitovälineet Veri- ja eritetahrat poistetaan välittömästi tahran ilmaantumisen jälkeen. Eritepyyhintään käytetään kloori 500 ppm, kun eritteet ensin imeytetään. Eritetahran suorapyyhinnässä käytetään kloori 5000ppm. Eritteet kaadetaan roiskeita välttäen kaatoaltaaseen tai wc-pyttyyn (ks. Ohjepankki Eritedesinfektio http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6306/9982/). Kantajalle varataan henkilökohtaiset tutkimus- ja hoitovälineet (esim. verenpainemittari, stetoskooppi, kuumemittari, geriatrinentuoli, rollaattori), laboratorionäytteenottovälineet (esimerkiksi staasi, näytteenotto-ohjain/ holkki, neulankeräysastia). Monikäyttöiset välineet puhdistetaan ja desinfioidaan käytön jälkeen. Lämpödesinfektion kestävät välineet desinfioidaan huuhtelu- ja desinfektiolaitteessa (esim. DEKO ). Mikäli lämpödesinfektio ei ole mahdollinen välineet desinfioidaan kemiallisesti joko upottamalla desinfektioliotukseen (esimerkiksi klooriliuos 2000 ppm) tai pyyhkimällä upotukseen soveltumattomien välineiden pinnat huolellisesti (esimerkiksi vähintään 70 % alkoholilla). Laboratorionäytteet Kertakäyttöiset välineet laitetaan käytön jälkeen jätteisiin. Näytteenotossa kosketusvarotoimet. Näytteenottaja käyttää suojaimia (suojaesiliina/-takki ja suojakäsineitä). Laboratorion näytteenottopyyntöön eristysmerkintä, mutta näytteitä ei muilla tavoin merkitä. Näyteputket/-purkit pyyhitään alkoholilla (vähintään 70 %) näytteiden oton jälkeen. Nimitarrat kiinnitetään näyteputkiin/-purkkeihin. Sairaalahygienia ja infektiontorjunta Ohje luotu 22.1.2015 3 (5)

Pyykkihuolto Likapyykin käsittelyssä vältetään pöllyttämistä. Likapyykkiä käsitellään suojakäsineet kädessä ja käytetään suojaesiliinaa. Likapyykkiä ei siirrellä tai yhdistellä pyykkisäkistä toiseen. Pyykkejä ei huuhdella tai lioteta hoitoympäristössä. Pesulaan menevä pyykki: Pyykit laitetaan huoneessa suoraan saumasta liukenevaan muovipussiin (infektiopyykkipussi), mikä suljetaan huoneessa tiiviisti. Tiiviisti suljettu muovipussi laitetaan huoneen ulkopuolella kangassäkkiin ja lähetetään pesulaan tavalliseen tapaan. Yksikössä pestävä pyykki: Pyykit kerätään huoneessa pyykkipussiin/- koriin. Laitetaan pyykkipussista/-korista suoraan pesukoneeseen. Pyykki pestään laitospyykille asetettujen vaatimusten mukaisessa lämpötilassa (70 ºC, 10 min). Saumasta liukenevaa muovipussia (infektiopyykkipussi) käytettäessä pesukone jätetään vajaaksi ja pestään yli 60 ºC pesulämpötilassa. Jos materiaalit eivät kestä 70 ºC pesulämpötilaa, pesussa käytetään kemiallista desinfektioainetta (esimerkiksi Erisan Oxy+, Suma Bac D10 ). Pesun jälkeen pyykit kuivataan kuivausrummussa. Huom! Asukkaiden henkilökohtaiset vaatteet eivät kuulu standardoitujen sairaalatekstiilien ryhmään, joten ne eivät vaadi desinfektiota. Ne voidaan pestä pesuohjeen mukaisessa suosituslämpötilassa. Kantajan likapyykki pestään erikseen omana koneellisena Jätteet Siivous Normaali yhdyskuntajätekäytäntö. Huoneistossa on oltava jalkapolkimella varustettu kannellinen jätteiden keräysastia. Kantajan huone siivotaan päivittäin. Kosketuspintoihin (mm. ovenkahva, valokatkaisija, kaukosäädin) kiinnitetään erityistä huomiota. Huone siivotaan asukashuoneista viimeisenä heikosti emäksisellä pesuaineella. Lavuaarit, wc- ja saniteettitilat siivotaan desinfektioaineella (esimerkiksi klooriliuos 500 ppm). Siivous (jatkuu) Varataan huonekohtaiset siivousvälineet ja -pyyhkeet. Monikäyttöisiä siivouspyyhkeitä käytettäessä tulee huomioida niiden asianmukainen huoltaminen (ks. pyykkihuolto). Siivousvälineet (ämpärit, harjat, lastat) pestään desinfioivassa huuhtelu- ja desinfektiolaitteessa (esim. Deko ). Jos tämä ei ole mahdollista, välineet pestään siivouksessa käytettävällä aineella. Laitoshuoltajalle on tiedotettava suojainten käytön tarpeellisuudesta (suojatakki ja -käsineet). Suojakäsineet ovat työvaihekohtaiset. Siirryttäessä työvaiheesta toiseen riisutaan suojakäsineet, desinfioidaan kädet ja tarvittaessa puetaan uudet suojakäsineet (ks. suojaimet). Yksikön yleisten tilojen kosketuspintojen (esimerkiksi ovenkahvat, pöydät, tukikaiteet, tuolien käsinojat, kaukosäädin) huolellinen puhdistus tapahtuu yleispuhdistusaineella kerran päivässä. Sairaalahygienia ja infektiontorjunta Ohje luotu 22.1.2015 4 (5)

Vierailijat/omaiset Kuntoutus, viriketoiminta ja harrastukset Vierailuissa ei ole rajoituksia. Kaikkia yksikköön tulevia ohjataan desinfioimaan kädet yksikköön tultaessa ja sieltä poistuttaessa sekä tarvittaessa vierailun aikana. (ks. käsihygienia). Vierailijan/omaisen osallistuessa kantajan lähihoitoon (esim. haavanhoito, vaipan vaihto) hänen suositellaan suojautuvan kuten hoitohenkilökunnan. Henkilökunta opastaa suojainten oikeanlaisen pukemisen ja riisumisen. Osallistuminen yhteiseen kuntoutustilaisuuteen ja muuhun viriketoimintaan on mahdollista, jos kantaja ei ole eritteillään tahriva (mm. virtsa/uloste). Erittävät haavat ja ihoalueet on peittävä huolellisesti. Uima-allaskuntoutusta voidaan yleensä antaa, ellei kuntoutettavalla ole ihorikkoja tai ihon läpäiseviä vierasesineitä (katetrit, verisuonikanyylit ym.) eikä ole inkontinentti. Kuljettaminen muuhun hoitolaitokseen/ tutkimukseen Asukkaan poistuminen laitoksesta Kuntoutettava ja henkilökunta desinfioivat kädet ennen kuntoutusta ja yhteisiä tilaisuuksia. Kuntoutus- ja viriketoiminnassa käytetyt yhteiset välineet pitää puhdistaa käytön jälkeen desinfektioaineella (kts. tutkimusja hoitovälineet). Uima-allaskuntoutuksessa kosteiden tilojen siivouksen ja veden laadun seurannan pitää olla kunnossa. Vastaanottavalle yksikölle tiedotetaan kosketusvarotoimista. Erittävät haavat ja ihoalueet peitetään huolellisesti puhtaalla siteellä ennen kuljetusta. Sairaankuljetukselle ilmoitetaan tieto kosketusvarotoimista, mutta ei esim. taksin kuljettajille. (Ks. Ohjepankki Hygieniaohje ensihoitotoimintaan http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6305/58670/ ja Eristyspotilaan kuljettaminen http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/46885/). Sairaankuljetuksen henkilökunta desinfioi kädet. Suojakäsineitä käytetään vain koskettaessa potilasta. Suojakäsineet riisutaan potilaan koskettamisen jälkeen suoraan roskapussiin ja kädet desinfioidaan. Huolellinen loppusiivous tehdään, kun kantaja vaihtaa huonetta tai poistuu laitoksesta. Kertakäyttövälineet laitetaan jätteisiin ja muut tutkimusja hoitovälineet desinfioidaan (kts. tutkimus- ja hoitovälineet). Siivouksessa huoneen tasopinnat (pöydät, kaappien päälliset), kosketuskohdat, wc- ja saniteettitilat ja mahdolliset roiskeet seinistä ja lattioista pyyhitään desinfektioaineella (esimerkiksi klooriliuos 500 ppm). Ks. VSSHP Ohjepankki Kosketuseristyksessä olevan potilaan huoneen siivous http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6306/55243/). Siivouksen jälkeen huoneen voi ottaa heti käyttöön. Sairaalahygienia ja infektiontorjunta Ohje luotu 22.1.2015 5 (5)