Oikea kertakäyttöisten ja tehdaspuhtaiden suojainten käyttö. hygieniahoitaja Sirpa Pöyry hygieniahoitaja Helinä Mikkola-Hartikainen 13.5.

Transkriptio

1 Oikea kertakäyttöisten ja tehdaspuhtaiden suojainten käyttö hygieniahoitaja Sirpa Pöyry hygieniahoitaja Helinä Mikkola-Hartikainen

2 Infektioiden torjunnan perusteet terveydenhuollossa Duodecimin verkkokurssit Aino Jakobsson, Irma Teirilä, Liisa Holttinen Suomen Sairaalahygieniayhdistys

3 Potilasturvallisuus Toimintakäytännöt ja periaatteet varmistetaan terveyden ja sairaanhoidon palveluiden turvallisuus (terveydenhuollonlaki 1326/2010) - Potilaan näkökulma: Potilas saa tarvitsemansa ja oikean hoidon joka on vaikuttavaa, toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. Työnantaja: velvollisuus osoittaa työntekijälle asianmukaiset välineet ja suojaimet (työturvallisuuslaki 2 luku, 8 ). Työntekijä: vastuu ja velvollisuus käyttää oikein annettuja välineitä ja suojaimia (työturvallisuuslaki 4 luku, 20 ). Kertakäyttöiseksi tarkoitettu tuote on kertakäyttöinen ja toimenpidekohtainen (laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010).

4 Kädet desinfioidaan aina ennen suojakäsineiden tai muiden suojaimien pukemista ja niiden riisumisen jälkeen!

5 Lshp:n tavanomaiset varotoimet: Suojainten pukemisjärjestys käsien desinfiointi suu-nenäsuojus silmäsuojus hiussuojus suojatakki käsien desinfiointi suojakäsineet. Ilmaeristys: Katso erillinen ohje Toimenpidejärjestys suojavaatetusta puettaessa ja riisuttaessa.

6 Kirurginen suu-nenäsuojus Suojaa työntekijää veri- ja eriteroiskeilta esim. toimenpiteiden yhteydessä, hoidettaessa eristyspotilaita. Suojaa potilasta työntekijän uloshengitysilmassa mahdollisesti olevilta taudinaiheuttajilta. Huom! haavanhoito Estää myös tahatonta suun ja nenän koskettelua. On kertakäyttöinen ja toimenpide ja potilaskohtainen. Puettava oikein: ei katkota nauhoja, ei jätetä yläreunaa nenän alle, ei säilytetä leuan alla valmiina seuraavaa potilasta varten. Riisutaan välittömästi käytön jälkeen, laitetaan jätteisiin ja kädet desinfioidaan.

7 Kirurginen suu-nenäsuojain Tavanomaiset varotoimet: Käytetään toimenpiteissä, joissa voi roiskua verta, kehon nesteitä tai eritteitä. Kosketuseristys: Käytetään, jos vaara eriteroiskeista. Oksennus ja ripulipotilaita hoidettaessa eritteiden aerosolitartuntariskin vuoksi Pisaraeristys: Käytetään potilashuoneeseen mentäessä.

8 Kirurginen suu-nenäsuojain: pakkausmerkintöjä Nauhat Roiskesuojattu CE sertifiointitunnus (EN 14684:2014 on tuotestandardi) Huurtumissuoja Pehmeä Kertakäyttötuote Erikoisleveä - II = Bakteerien suodatustehokkuus yli 98% - R= roisketiivis Valmistusajankohta Eränumero Ei latexia

9 Hengityssuojain FFP3 Suojaa työntekijää ilmateitse tarttuvaa tautia sairastavaa potilasta hoidettaessa. On kertakäyttöinen ja henkilökohtainen. Ilmaeristys: FFP3- hengityssuojainta (venttiilinen) käytetään aina eristyshuoneeseen mentäessä. Huom! Katso erikseen: Hengityssuojaimen pukemisohje. Uloshengitysventtiilillä oleva suojalla peitetty hengitysventtiili (esim. leikkaustiimi)

10 Silmäsuojus: visiirimaski, visiirit, suojalasit Käytetään estämään veri- ja eriteroiskeiden pääsyä silmiin erityisesti toimenpiteissä. Silmäsuojainten käyttö estää tahatonta silmien koskettelua ja estää myös kosketustartuntaa hengitystieinfektioissa.

11 Silmäsuojus: visiirimaski, visiirit, suojalasit Tavanomaiset varotoimet: Käytetään toimenpiteissä, joissa voi roiskua verta, kehon nesteitä tai eritteitä. Kosketuseristys: Käytetään, jos vaara eriteroiskeista. Pisaraeristys: Käytetään potilashuoneeseen mentäessä. Ilmaeristys: Käytetään aina eristyshuoneeseen mentäessä.

12 Hiussuojus Suojaa aseptisia alueita esim. tippuvilta hiuksilta, hilsepartikkeleilta. Suojaa työntekijää veri- ja eriteroiskeilta. Hiussuojuksen on peitettävä kaikki hiukset. Samaa voi käyttää koko työvuoron ajan. Jos se otetaan pois päästä, laitetaan se jätteisiin ja vaihdetaan uuteen. Kädet desinfioidaan aina hiussuojuksen pukemisen ja riisumisen jälkeen.

13 Hiussuojus Tavanomaiset varotoimet: Käytetään toimenpiteissä, joissa voi roiskua verta, kehon nesteitä tai eritteitä. Kosketuseristys: Käytetään, jos vaara eriteroiskeista. Pisaraeristys: Käytetään, mikäli pisaraeristys on runsasta. Ilmaeristys: Kertakäyttöistä kypärämallista päähinettä käytetään aina eristyshuoneeseen mentäessä. Huom! Katso erikseen: Toimenpidejärjestys suojavaatetusta puettaessa ja riisuttaessa

14 Suojatakki tai muoviesiliina Estävät alla olevan työasun (tai omien vaatteiden???) likaantumisen / kastumisen. Käytetään toimenpide- ja käyntikohtaisina. Ovat potilaskohtaisia ja ne riisutaan välittömästi käytön jälkeen, laitetaan jätteisiin ja kädet desinfioidaan.

15 Suojatakki Suojatakin pukeminen desinfioi kädet ota sopivan kokoinen suojatakki käteen ja leväytä auki pue se päällesi solmi niskanauhat solmi vyötärönauha. Suojatakin riisuminen riisu suojakäsineet katkaise/avaa niskanauhat katkaise / vyötärönauha koskettele käsin vain suojatakin sisäpuolta riisu suojatakki päältäsi siten, ettet kosketa käsillä takin ulkopintaa kääri takki niin, että ulkopinta jää sisään laita suojatakki roskiin desinfioi kädet.

16 Suojatakki tai muoviesiliina Tavanomaiset varotoimet: Käytetään tilanteissa, joissa voi roiskua verta, kehon nesteitä tai eritteitä. Esim. potilaan pesuissa, likapyykin käsittelyssä ja kipsauksessa. Kosketuseristys: Pitkähihaista suojatakkia käytetään tilanteissa, joissa käsivarret ja tai työasu ovat kosketuksessa potilaaseen tai hänen lähiympäristöönsä. Pisaraeristys: Käytetään aina, kun on vaara roiskeita. Ilmaeristys: Pitkähihaista suojatakkia käytetään aina eristyshuoneeseen mentäessä. Huom! Katso erikseen: Toimenpidejärjestys suojavaatetusta puettaessa ja riisuttaessa

17 Suojakäsineet Käytetään harkiten; ei kaikessa potilaskosketuksessa. Ei esim. vuoteen sijaamisessa, syöttämisessä, hiusten kampaamisessa tai potilaan taluttamisessa Käsien desinfektio riittää. Oikealla käytöllä vähennetään käsien likaantumista, estetään mikrobien siirtymistä hoitohenkilökuntaan, hoitoympäristöön ja potilaisiin. Käytetään aina, kun kosketetaan verta, kehon nesteitä, eritteitä, kontaminoituja alueita, limakalvoja tai rikkinäistä ihoa. Puetaan aina desinfioituihin käsiin juuri ennen tmp / työvaiheen alkua ja ovat työvaihe- ja potilaskohtaisia. Likaisilla suojakäsineillä ei kosketa hoitoympäristöä esim. ATK-laitteita, puhelinta, valvontalaitteita. Ne riisutaan välittömästi tmp / työvaiheen loputtua niin, ettei liata käsien ihoa.

18 Suojakäsineet Käytetään, kun ollaan tekemisessä potilaan terveen ihon ja limakalvon kanssa, mutta ei läpäistä niitä ja kun kosketetaan potilaassa olevia vierasesineitä esim. katetrit, kanyylit, intubaatiotuubi. Esimerkkejä tehdaspuhtaiden suojakäsineiden käyttökohteista: eritteiden imeminen hengitysteistä veren tai muiden eritteiden koskettaminen eritetahran poisto ihon desinfektio ennen toimenpidettä perifeerisen kanyylin laitto verinäytteenotto yli vuorokauden ikäisen leikkaushaavan hoito kolonoskopia, gastroskopia vaipan vaihto eristyspotilaan hoito.

19 Suojakäsineiden käyttö ei korvaa hyvää käsihygieniaa. Kädet desinfioidaan aina suojakäsineiden riisumisen jälkeen!

20 Suojakäsineet Tavanomaiset varotoimet: Käytetään kosketeltaessa verta, kehon nesteitä tai eritteitä, kontaminoituneita alueita, limakalvoja ja rikkinäistä ihoa. Esim. kanyloidessa, näytteenotossa ja haavanhoidossa. Potilas- ja työvaihekohtaiset. Suojaeristys: Lähihoidossa suojakäsineet. Kosketuseristys: Käytetään koko potilashuoneessa työskentelyn ajan. Polikliinisessa työskentelyssä käytetään suojakäsineitä potilaiden lähikontaktissa.

21 Suojakäsineet Pisaraeristys: Käytetään potilashuoneeseen mentäessä ja kaikessa potilaskosketuksessa. Polikliinisessa työskentelyssä käytetään suojakäsineitä potilaiden lähikontaktissa. Ilmaeristys: Käytetään aina eristyshuoneeseen mentäessä.

22 Lshp:n tavanomaiset varotoimet: Suojainten riisumisjärjestys: suojakäsineet suojatakki hiussuojus silmäsuojus suu-nenäsuojus käsien desinfiointi. Ilmaeristys: Katso erillinen ohje Toimenpidejärjestys suojavaatetusta puettaessa ja riisuttaessa

23 Kengänsuojukset Terveydenhuollossa on luovuttu kengänsuojusten käytöstä, koska infektiot eivät leviä kenkien välityksellä. Niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä, koska usein käsihygienia jää puutteelliseksi kengänsuojuksia laitettaessa ja pois ottaessa.

24 Lähteet Holttinen, L.- Kuusisto, K. Teirilä, I Terveydenhuollon hyvät hygieniakäytännöt. Suomen sairaalahygieniayhdistys. DVD. Holttinen, L. Jakobsson, A. - Teirilä, I.2007.Infektioiden torjunnan perusteet terveydenhuollossa. Duodecim verkkokurssi Suomen sairaalahygieniayhdistys. Routamaa, M. Ratia, M Työ- ja suojavaatetus sekä suojaimet. Teoksessa Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta (toim. V J. Anttila, S. Hellsten, A. Rantala, M. Routamaa, H. Syrjälä ja R. Vuento), painos. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Infektio-sairaalahygieniayksikkö Tavanomaiset varotoimet. Suojaeristys. Kosketuseristys. Pisaraeristys. Ilmaeristys.

25 Mukavia tulevia kesälomapäiviä!